Katse etelään. Afrikka tarjoaa merkittäviä bisnesmahdollisuuksia. Googlen Petri Kokko: Avoimuus hyödyttää kaikkia. Deloitten asiakaslehti 01/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katse etelään. Afrikka tarjoaa merkittäviä bisnesmahdollisuuksia. Googlen Petri Kokko: Avoimuus hyödyttää kaikkia. Deloitten asiakaslehti 01/2011"

Transkriptio

1 Deloitten asiakaslehti 01/2011 Katse etelään Afrikka tarjoaa merkittäviä bisnesmahdollisuuksia Googlen Petri Kokko: Avoimuus hyödyttää kaikkia Finanssiala on riippuvainen verkostoista niin hyvässä kuin pahassa Alf Rehn pohtii innovaatioiden ekosysteemiä Tekes terävöittää otettaan: Enemmän vähemmille

2 KUVA: Jyrki Vesa pääkirjoitus 2 The Point 01/2011 Uudenlaiset riippuvuussuhteet ratkaisevat Suomalaisten yritysten tulevaisuuden menestymisen ratkaisee se, löytävätkö ne oikeanlaisia ekosysteemejä, osaavatko ne liittyä niihin ja toimia niiden osana. Yritysten pitää pystyä toimimaan osana systeemiä, jossa yhteistyökumppanit toimivat. Hyvä esimerkki erinomaisesta ekosysteemistä on Kalifornian Piilaakso. Siellä luovat osaajat, rahoittajat ja bisneskonsultit saavat aikaan innovaatioita yhdessä. Toimivaan ekosysteemiin tarvitaan kaikenkokoisia yrityksiä ja niiden lisäksi yliopistoja, tutkimuslaitoksia, pääomasijoittajia sekä liikkeenjohdon palvelujen tarjoajia. Kullakin on yhteisössä oma roolinsa. Organisaatiot toimivat uudenlaisissa riippuvuussuhteissa, eikä kukaan voi määräillä toista. Niiden täytyy löytää toimintamalleja, joiden avulla voidaan toimia avoimesti aidossa joint venture -hengessä. Ekosysteemin osilla tulee olla aito halu ja kyky toimia yhdessä sekä luoda hyvää kaikille. Ekosysteemiin astuvan yrityksen on tarkasteltava toimintamallejaan ja organisaatiorakennettaan uusin silmin, mietittävä immateriaalioikeusasiat uudelleen ja pantava riskien hallinta kuntoon. Riskinä on, että yrityksissä ei ymmärretä ekosysteemien toiminnan logiikkaa. Silloin myös oman roolin näkeminen on vaikeaa. Yksi oleellinen kysymys on, voiko yritys olla samaan aikaan usean eri ekosysteemin jäsen. Kyllä se voi ja sen pitää. Ekosysteemit voidaan nähdä päällekkäisinä rakennelmina. Hyvät ekosysteemit luovat uutta. Myös Suomessa tuotekehitys muuttaa muotoaan. Esimerkiksi Symbianin kehittäjät voivat ryhtyä luomaan jotain muuta ja rakentaa Suomeen uuden pienten yritysten ekosysteemin. Uuden ajan palveluekosysteemiä tarvittaisiin myös Suomen terveydenhuoltoon. Julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien sekä teknologia- ja ohjelmistotoimittajien ja muiden terveydenhuollon toimijoiden tulisi luoda uudenlainen ekosysteemi. Siinä luotaisiin uusia tapoja tuottaa palveluja nykyistä laadukkaammin sekä tehokkaammin. Modernien ekosysteemien synnyttämille vastuullisille innovaatiolle olisi juuri nyt suuri tarve. Niillä pitäisi ratkaista kalliiksi tulevia yhteiskunnallisia ongelmia, esimerkiksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nuorten työllistämiseen tulisi kehittää kannustimia. Mikäli jokainen kynnelle kykenevä suomalaisyritys osallistuisi talkoisiin ja palkkaisi yhden nuoren, nuorisotyöttömyys voitaisiin kokonaan poistaa maastamme. Teppo Rantanen toimitusjohtaja, Deloitte

3 sisältö 01/2011 The Point 01/ Julkaisija: Deloitte & Touche Oy, Group of Companies, Puh , Päätoimittaja: Teppo Rantanen Toimitus: Cocomms Oy Ulkoasu: MCI Press oy Palaute ja osoitteenmuutokset: Emmi Autio, Puh , Lehti löytyy sähköisessä muodossa sivuiltamme PÄÄKIRJOITUS Uudenlaiset riippuvuussuhteet ratkaisevat menestyksen Katse Afrikkaan Vassi Naidoo, Pekka Haavisto ja Martti Ahtisaari valottavat Afrikan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Google: Avoimuus hyödyttää kaikkia Petri Kokon mukaan perinteinen arvoketjuajattelu on kuollut Finanssialalla vastuullisuus punnitaan verkostoissa Suomen Pankin, Fennian ja Ilmarisen johtajat pohtivat alan herkkää tasapainoa Ikkunat itään ovat auki Koheneva Venäjän talous houkuttelee yhä useampia monikansallisia yrityksiä Toimitusjohtajan lounaalla PowerKissin Maija Itkonen Uudenlaiset ekosysteemit ovat suomalaisille pk-yrityksille suuri mahdollisuus Tekes terävöittää otettaan: Enemmän vähemmille Veli-Pekka Saarnivaara taustoittaa merkittävää strategiamuutosta uutiset Organisaatiot hakevat kasvua ja kannattavuutta palvelukeskuksista Talousjohtajat uskovat tulevaisuuteen Suomalaisten tuotantoyritysten mietittävä toimitusketjunsa uudelleen Deloitte tekee aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Kolumni Alf Rehn: Sinisiä meriä vai pimeitä metsiä?

4 4 The Point 01/2011 TEKSTI: laura terho KUVAT: istockphoto ja deloitte Afrikka ei ole yksi maa vaan melkein miljardin ihmisen maanosa, jossa on hyvin erilaisia maita. Tämä on tärkein asia, joka Afrikkaan menevien kansainvälisten yritysten pitäisi muistaa, sanoo Vassi Naidoo, Iso-Britannian Deloitten partneri, joka on toiminut aiemmin Etelä-Afrikan Deloitten toimitusjohtajana. Toinen tärkeä näkökulma on tarkastella Afrikkaa tulevaisuuden markkinana sen sijaan, että yritykset yrittäisivät löytää pikavoittoja. Sijoitukset Afrikkaan ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti siksi, että raaka-aineiden kysyntä on kovaa ja hinnat sen vuoksi korkealla. Afrikassa tuotettujen raaka-aineiden kuten raudan, kuparin, hiilen, kullan ja platinan hinnat ovat nousseet valtavasti viime vuosina, kun kysyntä erityisesti Intiassa ja Kiinassa on kasvanut. Kaivannaisteollisuuden kasvu sekä Ghanan ja Nigerian viimeaikaiset öljy- ja kaasulöydökset ovat myös lisänneet investointeja. Finanssikriisillä on ollut vaikutuksensa myös Afrikkaan, mutta vaikutukset eivät olleet niin radikaaleja kuin länsimaailmassa. Raaka-aineiden hintojen nousu on lieventänyt bruttokansantuotteen kasvun hidastumista Afrikassa, Naidoo sanoo. Perehdy! Valitse! Kirjoituspöytätutkimus Afrikan mahdollisuuksista ja haasteista ei riitä. Naidoon mukaan yritysten pitäisi mennä mantereelle paikan päälle saadakseen kokonaiskuvan markkinasta ja sen mahdollisuuksista. Katse etelään Valitse huolella maat, joihin haluat mennä ja joissa haluat kilpailla! Afrikan mahdollisuudet Afrikka tarjoaa mittavia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Deloitten asiantuntija Vassi Naidoo, kansanedustaja Pekka Haavisto ja presidentti Martti Ahtisaari kertovat, mitä yritysten on otettava huomioon mantereen mahdollisuuksia pohtiessaan.

5 The Point 01/ Samaan aikaan kun me lännessä epäröimme, kiinalaiset ja intialaiset toimivat mantereella aktiivisesti. aukeavat vain käymällä maassa ja tekemällä kunnollisen analyysin maasta. Liian usein kansainväliset yritykset pelkäävät kastaa varpaitaan kylmään veteen Afrikkaan menijät on palkittu runsaskätisesti, Naidoo jatkaa. Talouden kasvu Afrikassa on useimmissa maissa tällä hetkellä jossakin 9 ja 10 prosentin välillä. Nämä luvut ovat maailman korkeimpien lukujen joukossa. On toki totta, että lähtötaso on matala, mutta joka tapauksessa Afrikassa on valtavia mahdollisuuksia. Samaan aikaan kun me lännessä epäröimme, kiinalaiset ja intialaiset toimivat mantereella aktiivisesti. Kumppanit avainasemassa Naidoon mukaan sijoittajien täytyy ottaa huomattavasti aiempaa käytännönläheisempi ja pitkäkestoisempi näkökulma investointeihinsa Afrikkaan. Toimintatavat Afrikassa saattavat poiketa merkittävästi siitä, mihin olemme tottuneet lännessä. Näiden dynamiikkojen ymmärtäminen on avainhaaste, joka sijoittajan täytyy ottaa huomioon. Oikean paikallisen kumppanin valinnan tärkeyttä ei voi painottaa liikaa. Verkostoituminen ja poliittiset yhteydet ovat toki tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on solmia suhteita esimerkiksi kauppakamareihin ja muihin elimiin, jotka edistävät kaupankäyntiä ja sijoituksia. Naidoon mukaan Afrikassa vallitsee vahva toive paikallisten ihmisten osallistamisesta ja arvon luomisesta myös heille: Afrikassa syntyvästä arvosta pitää osan myös jäädä Afrikkaan. Sijoituksia tulisi käyttää koko yhteisön eikä vain muutamien harvojen rikastuttamiseen. Verotus- ja sääntelyasiat askarruttavat Afrikkaa pidetään usein korruptoituneena maanosana, mutta Naidoo muistuttaa, että kannattaa katsoa myös peiliin yleensä lahjoja on länsimainen. Paikallisten bisnestapojen tunteminen ja kulttuurin ymmärtäminen on välttämätöntä. Vassi Naidoo Siksi kannattaa etsiä apua Deloitten kaltaisilta asiantuntijayrityksiltä, joilla on toimistot näissä maissa ja jotka tuntevat maan, voivat auttaa etsimään paikallisia kumppaneita, antaa tietoja ja osaamista, auttaa yrityksen perustamisessa ja esimerkiksi verotus- ja sääntelyasioissa. Usein kansainvälisissä yrityksissä herättävät huolta myös esimerkiksi kysymykset oikeusvarmuudesta ja omistusoikeudesta. Voimme valittaa noista asioista ja vakuuttaa itsellemme, ettei Afrikkaan kannata mennä tekemään bisnestä. Mutta uskon, että työskentelemällä paikallisen hallinnon ja kumppanien kanssa kestävällä, vastuullisella tavalla pääsemme yli näistä haasteista. Afrikka janoaa resursseja Afrikka kutsuttiin viime vuoden lopulla BRICmaihin, joita nyt kutsutaan BRICS-maiksi Etelä-Afrikan mukaan. Pääsyllä BRICS-ryhmään on valtava henkinen ja taloudellinen merkitys mantereelle, sillä se rinnastaa sen maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin. Tämän lisäksi Etelä-Afrikka on nyt mukana myös G20-maiden joukossa edustamassa koko mannerta. Afrikka janoaa resursseja sijoituksia, osaamista, teknistä tietotaitoa muun muassa infrastruktuurin rakentamiseksi. Myös teknologia, media ja tietoliikenne -sektoreilla on suuria mahdollisuuksia. Toinen selvä mahdollisuus on Afrikan työvoiman hyödyntämisessä. Yritykset voisivat ottaa nykyistä laajemman, pidemmän aikavälin perspektiivin kouluttamalla paikallisia ihmisiä ja luomalla mahdollisuuksia heille kehittyä.

6 6 The Point 01/2011 TEKSTI: tarja virmala Voimavarana yhteisöllisyys Afrikkalaisen kulttuurin yhteisöllisyys on yritystoiminnan luomiselle suuri mahdollisuus, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto. Pekka Haavisto Monet suomalaiset yritykset ovat jo Afrikassa. Maanosassa tehdään suuria infrastruktuurihankkeita: tieverkostoa, rautateitä, kaupunkeja, lentokenttiä, hotelleja, asuinalueita ja ympäristöinvestointeja. Vaurastumisen myötä keskiluokka kasvaa. Merkki-, laatu- ja ympäristötietoinen afrikkalainen kuluttaja on syntynyt, Haavisto sanoo. Afrikassa törmää myös kehittymättömien markkinoiden ongelmiin: korruptioon tai viranomaisten mielivaltaan. Mutta esimerkiksi idänkaupassa kokemuksiaan kartuttaneella yrityksellä tuskin on Haaviston mukaan Afrikan markkinoilla ihmetyksen aiheita. Suhteet merkitsevät Monissa Afrikan maissa bisnes on perinteisten liikemiessukujen käsissä. Luotettava paikallinen kumppani on elinehto. Nuoria yritteliäitä ihmisiä on paljon, mutta normaalit varotoimenpiteet on aina tehtävä. Liikkeellä on myös pikavoittojen toivossa olevia ihmisiä. Nigerialaiskirjeisiin ei kannata vastata, Haavisto varoittaa. Toisaalta hän muistuttaa, että nigerialaiskirjeiden tekijät istuvat Lagosin nettikahviloissa. He puhuvat englantia, osaavat käyttää tietokonetta, etsiä nettiosoitteemme, kirjoittaa liikekirjeen ja tarvittaessa lainata pankinjohtajan huonetta ruokatunnin ajaksi tehdäkseen rikoksestaan täydellisen. Nuorilla, työttömillä ihmisillä on näin monia taitoja. Ehkä nuorten kyvyt Afrikassa olisi nyt aika valjastaa oikeaan työelämään ja tuotantoon, koska nuorisotyöttömyys on mantereen suurimpia vitsauksia. Valuuttariskit, inflaatio, lainojen korkeat korot ja vaikeus saada luottoja heikentävät paikallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia monissa Afrikan maissa. Suhteita on luotava, vaikkei olisi vielä valmiuksia hypätä bisnekseen mukaan. Omaisuutta, jota voisi käyttää lainojen vakuutena, ei aina ole. Mikroyrittäjyydestä eteenpäin pääseminen voi olla vaikeaa. Korruptoituneet viranomaiset tulevat helposti apajille, jos jonkun bisnes alkaa menestyä, Haavisto sanoo. Haavisto tarjoaa lääkkeiksi ongelmiin demokratiaa, oikeusvaltion kehittämistä ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Uusi media ja kan- salaisjournalismi ovat lisänneet kansalaisten mahdollisuuksia kontrolloida hallintoa ja raportoida väärinkäytöksistä. Afrikasta moderni talous Monissa Afrikan maissa kulttuuri on yhteisöllisempää kuin esimerkiksi meillä. Yrittäjyyttä arvostetaan silloin, kun se tuo koko perheelle, suvulle, kylälle hyvää. Tällaiseen yrittäjyyteen sopivia malleja voidaan Haaviston mukaan kehittää. Afrikkalaisen kulttuurin suuri vahvuus on sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, kyky ihmisen kohtaamiseen ja yhteisöllisten arvojen korostuminen. Ne eivät ole huonoja lähtökohtia modernin talouden kehittymiselle, Haavisto sanoo. Yhteisöllisyyden vuoksi Afrikassa kohtaamiset, naaman näyttäminen ja luottamus merkitsevät liikesuhteissa paljon. Suhteita on luotava, vaikkei olisi vielä suuria valmiuksia investoida tai hypätä bisnekseen mukaan. Tämä pitäisi suomalaistenkin huomioida. Tapaamiset, vieraiden kutsuminen Suomeen, puhelu silloin tällöin, sähköposti, pieni kirjelappu, jopa terveisten lähettäminen toisten kumppanien kautta synnyttää verkoston, joka on kullanarvoinen sinä hetkenä, kun toiminnan voi tosissaan käynnistää. Olen aina pitänyt sananlaskusta Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt, sanoo Haavisto.

7 KUVAT: petri karvinen The Point 01/ Nuorissa on Afrikan mahdollisuus Kohdelkaa afrikkalaisia kuten toivoisitte itseänne kohdeltavan. Sillä opilla pääsee jo pitkälle, sanoo Afrikan asiantuntija ja ystävä, presidentti Martti Ahtisaari. Martti Ahtisaari on asunut Afrikassa viisi vuotta ja kertoo toisen samanpituisen rupeaman syntyneen hänen sinne tekemistään matkoista. Kymmenen vuoden kokemuksella hän tietää, että normaalit käyttäytymisen ja liiketoiminnan lainalaisuudet toimivat sielläkin. Kiinalaiset ovat jo onnistuneet liiketoiminnassaan Afrikassa, ja Ahtisaari uskoo muillekin olevan siellä samanlaiset mahdollisuudet. Suuri haaste maailmassa ja eritoten Afrikassa on köyhyyden poistaminen. Jukka Pahta Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia Afrikassa cleantech-markkinoilla. Mantereella rakennetaan perusinfrastruktuuria, vesi-, jätevesi- ja energiajärjestelmiä. Suunnittelutyölle ja projektinjohdolle on kysyntää, uskoo Pöyryn talousjohtaja Jukka Pahta. Kiina on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja nostamaan monta sataa miljoonaa ihmistä köyhyydestä. Myös Afrikan on luotava omaa vientiä, jolloin siitä saatavalla rahalla voidaan hankkia tuotteita, joita mantereella ei ole. Ei vaurastumiseen muuta tietä ole, Ahtisaari sanoo. Nuorten työttömyys on Afrikassa suuri ongelma. Ahtisaaren mukaan nuoret on saatava työhön ja mielellään yrittäjiksi. Yrittäjyys edistää yhteiskunnan kehittymistä ja elintason nousua. Jos nuorilla ei ole järkevää tekemistä, heidät on helppo rekrytoida terroritoimintaan ja se pitäisi kaikin keinoin estää, Ahtisaari sanoo. Perhe on suku Kulttuurieroja Afrikassa on, mutta ei niitä pidä liioitella. Yksi selkeä ero meihin verrattuna on perhekäsityksen laajuus. Afrikassa se tarkoittaa melkein koko sukua ja meillä vain ydinperhettä, sanoo Ahtisaari. Hän kertoo todisteeksi tarinan autonkuljettajastaan. Tämä oli hyvästä palkastaan huolimatta jatkuvasti rahapulassa, koska koko suku kävi nauttimassa hänen ansioistaan. Eräänä päivänä autonkuljettaja sanoi itsensä irti. Ahtisaaren ihmettelyyn hän vastasi: Lähden nyt vuorostani nauttimaan sukuni vieraanvaraisuudesta muutamaksi vuodeksi. Eeva-Liisa Virkkunen Afrikka on mielenkiintoinen mahdollisuus, ja sen rooli muutaman vuosikymmenen päästä on sama kuin Kiinan ja Intian nyt. Kotiläksyt on tehtävä hyvin, jotta eteen tulevat sudenkuopat pystytään kiertämään. Tietoa markkinoista ja toimintatavoista on kyllä saatavilla esimerkiksi Afrikassa jo pitkään toimineilta yrityksiltä. Ei siellä mitään erityisen kummallista ole. Johtamiseen pätevät samat pelisäännöt kuin muuallakin. Kulttuurieroja on, mutta niitä ei pidä liioitella, sanoo Metso Mining and Construction Technologyn talousjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen. Martti Ahtisaari Deloitte kutsui asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan ARS- 11-näyttelyyn Kiasmaan tutustumaan Afrikkaan ja nykytaiteeseen. Illan pääpuhuja oli presidentti Martti Ahtisaari, joka viihdytti yleisöä muistelemalla ennen kuulemattomia kokemuksiaan Afrikasta. Crisis Management Initiative ja Kiasma ovat molemmat Deloitten yhteistyökumppaneita. Karri Kivi Wärtsilän yrityssuunnittelussa johtajana toimiva Karri Kivi uskoo, että Afrikan valloitus vaatii yrityksiltä sinnikkyyttä. Afrikan markkinoille voi olla vaikeaa mennä käden käänteessä. Hyvien suhteiden ja toimivan verkoston luominen vaatii oman aikansa. Yritysostot ovat orgaanista kasvua nopeampi tie kasvuun tosin Afrikassa voi toimialasta riippuen olla haastavaa löytää sopivia ostokohteita, Karri Kivi sanoo.

8 8 The Point 01/2011 Petri Kokko Google: Avoimuus hyödyttää kaikkia Yritysten välisessä kilpailussa voittajaksi nousee nykyisin todennäköisesti parhaan ekosysteemin rakentaja. Google on hyvä esimerkki yhtiöstä, joka on yhteistyössä hyvinkin erilaisten kumppaneiden kanssa luonut uutta innovaatioita, jotka vievät koko alaa eteenpäin.

9 TEKSTI: LAURA TERHO KUVA: GOOGLE The Point 01/ Ekosysteemin voima on sen moninaisuudessa siihen voi kuulua hyvinkin erilaisia, pieniä, yhden hengen yrityksiä sekä valtavia konserneja. Ekosysteemiin kuuluminen ei ole kiinni koosta eikä pääomista vaan ideoista. Tämä juuri on ekosysteemin vahvuus, Googlen kehitysjohtaja Petri Kokko sanoo. Ekosysteemillä on ratkaiseva merkitys myös Googlen innovaatioiden syntyyn. Jos katsoo vaikkapa Androidia, niin täysin meistä riippumattomat tahot kuten appsien kehittäjät vievät sitä voimakkaasti eteenpäin, Kokko kuvailee. Teknologia-, media- ja tietoliikennealalla yritykset joutuvat välillä myös tilanteisiin, joissa on pakko tehdä yhteistyötä kilpailijoiden kanssa, kun kilpailija voi olla toisella saralla kumppani. Kokko ei näe tässä asetelmassa ongelmaa. Jos yhteistyö hyödyttää käyttäjää, niin kaikki voittavat ajan mittaan. Googlen opit Google on yksi viime vuosien menestyneimmistä yrityksistä. Mikä on Googlen näkökulmasta ratkaisevaa hyvin toimiva ekosysteemin rakentamisessa? Googlella on neljä selkeää vahvuutta: mahtavat ihmiset, nopea päätöksenteko, innovointikyky ja kulttuuri, Kokko sanoo. Kokon mukaan Googlen kulttuuri tukee yrittäjyyttä ja innovaatioita ja yhtiön organisaatio on erittäin matala ja demokraattinen. Nämä luovat hyvän pohjan menestykselle. Ekosysteemin rakentamisen kannalta tärkeintä ovat kilpailulle avoimet rajapinnat sekä yhteinen menestys eli win-win-win-ajattelu. Olennaista on luoda yritysten raja-aidat ylittävää yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia, Kokko sanoo. Arvoketju on kuollut Perinteiset kilpailuasetelmat ovat murtuneet nopeasti muuttuvassa teknologiamaailmassa. Kokon mukaan ekosysteemiajattelu haastaa perinteisen arvoketjuajattelun. Perinteinen arvoketjuajattelu on kuollut. Nopeasti innovoivat ja itsensä koko ajan kilpailulle altistavat yritykset voittavat. Suljettuja järjestelmiä ylläpitävät saattavat voittaa jonkin aikaa, mutta pitkällä aikavälillä ne häviävät innovaation nopeudessa, Kokko sanoo. Yritysten täytyy miettiä liiketoimintamallinsa uudelleen, kun ne eivät voi enää rahastaa monopoliasemallaan. Paras tapa menestyä on olla mukana kovassa kilpailussa, hän jatkaa. Kokon mukaan olennaista on ymmärtää, ettemme tiedä, mistä kilpailu seuraavaksi tulee. Siksi paras tapa pärjätä kilpailussa on jatkuva innovointi ja markkinoiden luominen itse. Hyvä esimerkki on, että mobiilimarkkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi yritystä, Apple ja Google, jotka viisi vuotta sitten eivät olleet näillä markkinoilla mukana ollenkaan, hän sanoo. Verkko kaataa suljettuja yhteisöjä Teknologia-, media- ja tietoliikenneala on jatkuvassa murroksessa. Kokko listaa kolme muutosvoimaa, joiden hän näkee olevan ylitse muiden. Ensimmäinen näistä on laajakaistan yleistyminen, sen hintojen alastulo sekä kuukausihinnoittelun yleistyminen. Toisena tekijänä Kokko näkee muistikapasiteetin merkittävän kasvun samalla kun hinta suhteessa kapasiteettiin on romahtanut. Tämä on mahdollistanut pilvipalveluiden kehittämisen, joissa Googlekin on mukana. Kolmas muutosvoima on mielestäni tuotannon puolen digitalisoituminen digikamerat, älypuhelimet ja muut kuluttajilla käytössään olevat laitteet mahdollistavat materiaalin jakamisen. Ylipäätään verkolla on Kokon mukaan suuri demokratisoiva vaikutus, joka kaataa suljettuja yhteisöjä. Tiedon leviämisellä voi olla myös vielä tunnistamattomia vaikutuksia. Kuka tahansa pystyy rakentamaan oman verkkosivun ja pystyttämään oman palvelun. Verkon demokratisoiva vaikutus näkyy juuri tässä. Tablettien ja älypuhelinten läpimurto tänä vuonna Deloitte ennustaa taulutietokoneiden ja älypuhelinten lyövän kunnolla läpi kuluvana vuonna. Laitteiden ja alustojen maailmanmarkkinat muotoutuvat kuitenkin monitahoisiksi, eikä mikään yksittäinen toimija nouse hallitsevaan asemaan. Maailmassa tänä vuonna myytävästä yli 800 miljoonasta päätelaitteesta yli puolet on muita kuin perinteisiä standarditeknologioihin perustuvia PC-laitteita. Tämä käy ilmi Deloitten kansainvälisestä teknologia-, media- ja tietoliikennealaa luotaavasta TMT Predictions selvityksestä. Alkanut vuosi on käännekohta, jolloin maailmalla siirrytään monenlaisiin laite- ja teknologiaratkaisuihin pois yhdestä ja tutusta PC-ympäristöstä, ennustaa Suomen Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Kilpailu ajaa monimuotoisuuteen Deloitte uskoo, että taulutietokone- ja älypuhelinmarkkinat säilyvät jatkossakin monitahoisina. Minkään yksittäisen käyttöjärjestelmän tai alustan ei uskota nousevan hallitsevaan asemaan markkinakohinasta huolimatta. Nouseminen de facto tablet- tai älypuhelinalustaksi olisi mille tahansa toimijalle liiketoiminnallinen lottovoitto. Tämä mahdollisuus ajaa kovaan keskinäiseen kilpailuun, jonka seurauksena markkinat ja laitteet kehittyvät hyvin monimuotoisiksi, Rantanen uskoo. Deloitte ennustaa markkinoilla olevan ainakin kaksi, toisistaan ratkaisevasti eroavaa suoritinarkkitehtuuria sekä vähintään viisi eri käyttöjärjestelmää, joiden markkinaosuus nousee kullakin yli viiteen prosenttiin.

10 10 The Point 01/2011 TEKSTI: Antti j. lagus KUVAT: Jyrki vesa, Tomi Parkkonen Verkostoissa vastuullisuus punnitaan Finanssiala on riippuvainen verkostoista niin hyvässä kuin pahassa. Herkkää tasapainoa voivat järkyttää pienetkin uutiset, jotka rahoitusmaailman mielikuvamyllyssä jauhaantuvat oman totuutensa mukaisiksi liikkeiksi. Keskinäisen Vakuutusyhtiön Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka tunnistaa hyvin pk-sektoria edustavien asiakkaidensa ongelman: kuka haluaa luotottaa pk-sektoria olkoonkin, että finanssikriisistä johtunut luottolama on suurelta osin ohi? Tästä seuraa jatkokysymys: johtuuko haluttomuus pankkien tiukoista vakavaraisuusvaatimuksista? Kuljukka pohtii. Vakavaraisuuden sääntely tiettyyn tasoon asti on hyvä asia, mutta Kuljukka toivoo, että vastaavanlaiset säännökset otettaisiin käyttöön myös muualla kuin EU:ssa. Muuten ainoastaan eurooppalaisten rahoituslaitosten kustannukset nousevat ja laskun maksavat viime kädessä aina asiakkaat. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ei usko, että minkäänlaisella sääntelyllä voidaan välttää uuden finanssikriisin syntymistä. Ihmiset ovat niin kekseliäitä, että määräyksiä kierretään aina uusin instrumentein. Finanssialan maailmanlaajuinen verkottuminen puolestaan johtaa helposti siihen, että kriisit leviävät. Ritakallio ei myöskään usko, että ratkaisu olisi Ruotsissa väläytelty tiukempi sääntely kuin pankkeja koskeva Basel III ja vakuutusyhtiöitä koskeva Solvenssi II. Ruotsi vain vaikeuttaisi omaa markkina-asemaansa, kun verkottunut talous etsiytyisi toisille markkinoille. Sääntelyn pitää hänestä olla vähintään Euroopan laajuista. Markkinoilla vallitsevat aina pelko ja ahneus, jotka pitävät toisensa aisoissa. Kun ahneus alkaa voittaa pelon, lähestytään kriisiä, Ritakallio sanoo. Omavastuu avainasia Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen on sitä mieltä, että kriiseistä aina opitaan ja nyt tehdään toimia, joilla finanssikriisin vaikutuksia pyritään pienentämään. Tässä on tullut kahtalaista oppia. Vaikka yksittäisiä toimijoita on valvottu, kokonaisuus ei ole ollut yhtä hyvin hallussa. Puhutaan järjestelmäriskistä. Toinen perustavaa laatua oleva puute on ollut se, että toimijat ovat toimineet yli rajojen sekä kansallisten että toimialarajojen eikä valvonta ole aina pysynyt perässä. Tämän vuoden alusta sekä järjestelmäriskin hallintaan että kansalliset rajat ylittävään valvontaan on Euroopassa tehty korjaus. Euroopan järjestelmäriskikomitea toimii Euroopan

11 The Point 01/ Pentti Hakkarainen Antti Kuljukka Timo Ritakallio keskuspankin yhteydessä. Lisäksi pankki-, vakuutus- ja arvopaperialalle tuli omat Euroopan unionin valvontaviranomaiset. Hakkarainen tietää, että vaikka sääntely lisääntyy, avainasemassa on toimintakulttuuri. Hän painottaa finanssisektorin oman hallinnon merkitystä. Johdon pitäisi aina kantaa vastuu siitä, että asiat ovat hyvin hoidettu ja riskit hallinnassa, sekä siitä, että riskien valvonnalla on riittävä ammattitaito ja resursointi, Hakkarainen sanoo. Hakkarainen muistuttaa, että valvonta tulee aina ajallisesti hieman jäljessä ja että tuotteet ovat monimutkaisia. Finanssisektori on dynaaminen ja kehittyvä. Vastuu toimii kuitenkin parhaiten kun vastuu on yrityksissä. Toimijan omavastuu on avainasia. Fennia kehittää kansainvälistä verkostoa Fennia haluaa kehittää kansainvälistä verkostoa, sillä meidän kokoisen yhtiön ei olisi järkevää eikä kannattavaa lähteä laajentamaan liiketoimintaa ympäri maailmaa. Liittoutumalla löydetään saman arvopohjan omaavia toimijoita ja voidaan palvella suo- Kun ahneus alkaa voittaa pelon, lähestytään kriisiä. malaisia asiakkaita luotettavalla vakuutusyhtiökumppanilla. Näin asiakkaan ei tarvitse itse lähteä hakemaan kumppania ulkomailta, Kuljukka sanoo. Fennia sai viime vuonna kansainvälisen International Network of Insurance -verkoston palkinnon parhaana paikallisena vakuutusyhtiönä. Verkoston antama palkinto perustuu siihen, kuinka hyvin Fennia on pystynyt auttamaan ulkomailta tänne tulevia yrityksiä. Kuljukka pitää verkottumista ensiarvoisen tärkeänä, sillä Fennian asiakkaista entistä suurempi osa on siirtynyt harjoittamaan liiketoimintaa ulkomaille. Kuva siitä, että yrityksen koko määräisi kansainvälistymisasteen, on muuttumassa. Monet Fennian asiakkaista ovat pieniä niche-toimijoita, jotka ovat kansainvälistyneet nimenomaan hitech-osaamisensa kautta. Sijoituspäätökset monen lähteen perusteella Ilmarinen on Euroopan 16. suurin eläkevakuutusyhtiö 28 miljardin euron sijoitussalkullaan. Tämä merkitsee, että yritys saa paljon tietoja eri analyytikoilta ja rating-laitoksilta sijoituspäätöstensä tueksi. Ritakallio korostaa, että sijoituspäätöksiä ei tehdä yksittäisen informaation perusteella, vaan päätökseen kuullaan monia lähteitä, joiden perusteella muodostetaan oma kuva tilanteesta. Finanssikriisissä eivät ainoastaan niin sanotut subprime-lainat lamaantuneet, vaan kaikkien riski-instrumenttien kautta halvaantuivat koko finanssimarkkinat. Yritykset eivät enää saaneet rahoitusta investointeihinsa eivätkä pankitkaan saaneet lainaa toisiltaan. Kriisistä on opittu ainakin se, että globaalitaloudessa kaikki tapahtuu nopeasti ja että

12 12 The Point 01/2011 kaikki markkinatoimijat tarvitsevat lisää läpinäkyvyyttä. Myös se nähtiin, että hajauttamisesta ei ole hyötyä, kun tulee globaali kriisi, Ritakallio pohtii. Yksi oppi on Ritakallion mukaan myös se, että kannattaa ennemminkin sijoittaa yksinkertaisiin kuin monimutkaisiin instrumentteihin, jotta ymmärtää sijoituksen syy-seuraussuhteet. Tämä pätee hänen mielestään niin yksityis- kuin ammattisijoittajaan kunkin oman toiminnan tasolla. Ilmarisessa onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota riskien hallintaan. Euroopan unionin elinten lisäksi Suomen Pankki toimii Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Kolmas elin on kansainvälinen järjestelypankki BIS, jossa maailman tärkeimmät keskuspankit ovat mukana. Lisäksi Hakkarainen pitää hyvinä kahdenvälisiä yhteistyösuhteita muun muassa Englannin ja Yhdysvaltain keskuspankkien kanssa. Suomen Pankin ekonomistit saavat Hakkaraisen mukaan todella kattavan tiedon talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä, jonka pohjalta he tekevät omat analyysinsa. Pankki tekee myös yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa talouden kehityksen arvioinnissa. Siitä on ollut erittäin suuri apu, että on toiminut suuryrityksen rahoitusjohdossa ja kahden pankin johdossa. Toisista tehtävistä on saanut seurata parikymmentä vuotta rahoitusmarkkinoita. Lisäksi on oppinut tuntemaan alan ihmiset ja toimintatavat. Tiedon analysointi ja ymmärtäminen on paljon helpompaa, Hakkarainen sanoo. Uusi normaali ei ole paluuta vanhaan Näyttää siltä, että maailman talouden kasvu on tänä vuonna ripeää 4 4,5 prosentin luokkaa. Kun kasvu on tätä luokkaa, viennistä riippuvaiset maat, kuten Suomi, saavat menestysmahdollisuuksia. Suomen Pankin kasvuennuste Suomelle on 3,9 prosenttia. Tämän jälkeen kasvu hidastuisi seuraavaksi pariksi vuodeksi vähän alle kolmeen prosenttiin. Nousevissa talouksissa, kuten Kiinassa, talous on kasvanut. Niiden osuus maailmantaloudessa on suurentunut. Kasvu ja saavutettu asema näyttävät varsin pysyviltä. Hakkarainen siteeraa maailman suurimman korkorahaston Pimcon johtajaa Mohamed El-Eriania, joka puhuu uudesta normaalista, jossa nousevat taloudet, kuten Kiina, näkyvät eri tavalla kuin aiemmin. El-Erian on todennut, että emme palaa takaisin vanhaan tasoon. Sen sijaan tulee uusi normaali. Tällä hän kuvaa erityisesti sitä, kun nousevien talouksien asema on muuttunut, myös pääomavirrat muuttuvat entistä enemmän nousevien talouksien suuntaan. Finanssialalla tapahtuu rakenteissa suuria muutoksia ja myös riskien hinnoittelu tiukkenee. Euroajan verkostot ovat erilaisia Hakkaraisen mielestä on tavattoman tärkeä olla mukana erilaisissa talouden verkostoissa. Ennen euroaikaa suomalaisten verkostot olivat hänestä erityyppisiä. Nyt ollaan kansainvälisen talouden ja analyysin ytimessä. Tietoa jaetaan enemmän ja sitä voidaan käyttää paremmin hyväksi. Luottamus syntyy verkostoissa Finanssikriisin on katsottu alkaneen yhdysvaltalaisista asuntorahoitustuotteista. Näitä oli ympäri maailman sijoitusrahastoissa. Kun muutamat rahastot eivät kyenneet määrittämään sijoituksiensa arvoa ja kieltäytyivät lunastuksista elokuussa 2007, tulivat ne sysänneeksi liikkeeseen maailmanlaajuisen epäluottamuksen kierteen. Rahoitusmarkkinat tarvitsevat toimiakseen luottamusta, mutta kuten Suomen Pankin Pentti Hakkarainen huomauttaa, sen puutteessa kaupankäynti ja likviditeetti jäätyivät samantien. Vaikutukset tuntuivat myös meillä Pohjoismaissa, vaikka täällä eri toimijoiden välillä ei ollutkaan minkäänlaisia epäilyksiä. Kun ei oltu varmoja siitä, että raha liikkuu silloin kun sitä tarvitaan, rahoitusmarkkina jäätyi. Luottamuksen puutteesta kertoo vakuudettoman Euribor-koron ja vakuudellisen Eurepo-koron välinen ero, joka leveni lähes kahteen prosenttiin pankkien välisillä markkinoilla. Samankaltainen kehitys oli myös muilla valuutta-alueilla. Korkea ero on nyt kaventunut, mutta vielä ei ole päästy samoihin lukuihin kuin vuonna Läpinäkymättömyys on luottamuksen kääntöpuoli Globaali talous vaikuttaa kaikkeen, myös luottamuksen syntymiseen verkostoissa. Fennian Antti Kuljukka mainitsee eritoten Etelä-Euroopan maat, jotka ovat koetelleet muiden luottamusta. Jos jossakin on epäluottamusta, se johtaa helposti siihen, että sääntelyä aletaan kiristää. Tämä heijastuu puolestaan koko verkostoon. Maailmanlaajuisella finanssialalla luottamus on kaiken ytimessä. Sen kääntöpuolena on läpinäkymättömyys, joka edesauttaa sitä, ettei luoteta toisiin toimijoihin. Läpinäkyvyyttä ja luottamusta pyritään parantamaan sääntelyä lisäämällä. Ilmarisen Timo Ritakallion mukaan sääntelyn lisäämisessä on kuitenkin vaarana se, että varjopankkitoiminta voi samalla lisääntyä. Näin kävi edellisessä kriisissä, kun niin sanotut hedge-rahastot yleistyivät. Niillä ei ollut samanlaisia raportointivelvollisuuksia kuin muilla.

13 TEKSTI: KATRI KÄÄRIÄ KUVA: Jukka Lehtinen The Point 01/ Ikkunat itään ovat auki Artem Vasyutin Koheneva Venäjän talous vetää puoleensa yhä useampia suomalaisia ja monikansallisia yrityksiä. Menestys Venäjän markkinoilla vaatii kuitenkin itseluottamusta, yrittäjähenkeä sekä liiketoiminnan tuntemusta unohtamatta oikeita paikallisia kumppaneita. Makrotalouden näkökulmasta Venäjän markkina on selvästi toipumassa vuosien taantumasta, vaikkei tilanne olekaan vielä täysin tasapainottunut. Talouden elpyminen on saanut monet kansainväliset yritykset kiinnostumaan liiketoimintansa laajentamisesta Venäjälle. Voimme odottaa fuusioiden ja muiden yrityskauppojen vilkastuvan lähitulevaisuudessa, ennustaa verotuksesta vastaava partneri Artem Vasyutin Venäjän Deloittelta. Venäjän kuluttajamarkkinat ovat perinteisesti olleet varsin vetovoimaiset, ja toimiala on edelleen yksi houkuttelevimmista Venäjälle aikovien yritysten keskuudessa. Vahvassa kasvussa ovat kuitenkin kaivosteollisuus, energiasektori sekä teollinen tuotanto. Suurimmat mahdollisuudet saattavat piillä yhteisyrityksissä paikallisten toimijoiden kanssa. Menestyksen avaimina huolellinen suunnittelu ja nopea reagointi Artem Vasyutin korostaa Venäjän markkinoiden olevan hyvin erilaiset toisaalta eurooppa- laisiin ja amerikkalaisiin mutta toisaalta myös kaikkiin Aasian markkinoihin verrattuna. Menestyminen Venäjällä edellyttää nopeaa reagointia ja itsevarmaa, tarvittaessa jopa aggressiivista toimintaa sekä todellista yrittäjähenkeä. Samaan aikaan pitää olla selvillä pelin säännöistä; siitä, mitä voi tehdä ja mitä tulee välttää. Suomalaisyritysten olisi syytä paneutua nykyistä huolellisemmin etenkin markkinaymmärryksen hankkimiseen. Joskus voi olla tarpeen käyttää vuodenkin verran aikaa sen arviointiin, miten avata peli Venäjän markkinoilla. Huolellinen perehtyminen takaa kattavan kokonaiskuvan ja auttaa valitsemaan sekä strategian että oikeat työvälineet sen toteuttamiseksi. Jotkut yritykset ottavat proaktiivisen lähestymistavan esimerkiksi verosuunnitteluun. He pohtivat, mitä tehdään oikein jo nyt ja millä alueilla verotehokkuutta voitaisiin parantaa paikallisen lainsäädännön asettamissa puitteissa, Vasyutin sanoo. Monet ongelmat voidaan välttää huolellisella suunnittelulla, joka tulisi tehdä jo punnittaessa markkinoilletulostrategioita, hän muistuttaa. Venäjän verokeskustelussa ovat tällä hetkellä pinnalla odotetut supistukset arvonlisävero- ja tuloverohelpotuksiin sekä mahdollisesti ensi vuonna voimaan tuleva uusi siirtohinnoittelulaki. Toteutuessaan nämä muutokset koskevat myös kaikkia kansainvälisiä Venäjällä toimivia yrityksiä. Nyt on aika toimia Artem Vasyutin pitää Stockmannia hyvänä esimerkkinä suomalaisyrityksen onnistumisesta Venäjän markkinoilla. Pietariin marraskuussa avattu tavaratalo oli merkittävä hanke, ja kauppa kukoistaa. Vastaavia menestystarinoita mahtuisi itänaapuriin enemmänkin, mutta Vasyutin varoittaa, etteivät mahdollisuudet pysy ikuisesti näin otollisina. Mikäli suomalaisyritykset mielivät laajentaa liiketoimintaansa Venäjälle, niiden on toimittava nopeasti, koska taloustilanteen kohentuessa läpimurto näillä markkinoilla muuttuu haastavammaksi tai ainakin sen hintalappu kasvaa kaiken aikaa, hän summaa.

14 TEKSTI: Tarja virmala KUVAt: SUSA JUNNOLA 14 The Point 01/2011 Kuninkuuksien aika on ohi Hyvä ekosysteemi synnyttää happea, jonka avulla voi luoda uutta. Kukaan ei voi olla yhteisössä niin kuningas, että hänellä olisi valta määrittää hengittämisjärjestystä tai hengenvetojen määrää. Yhtäkkiä kaikkialla on ryhdytty kohisemaan ekosysteemeistä. Ei niistä, joista biologian tunneilla puhuttiin, vaan niistä, joissa organisaatiot luovat uudenlaisessa yhteisössä uutta. Ekosysteemi on enemmän kuin verkosto. Siihen tarvitaan suuria ja pieniä toimijoita, jotka kaikki ovat riippuvaisia toisistaan eikä määräävää asemaa ole kellään. Mutta mistä oikein on kysymys? Termi kuvaa toimintaa hienosti, koska se kertoo uuden syntymisestä, kasvusta. Tarvitaan siemeniä, voimakkaita ituja, hyvä maaperä, vettä, mikrobeja ja valoa. Tästä ymmärtää heti, että puhutaan paljon isommasta asiasta kuin verkosto, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Tärkeintä on osata hakeutua oikeaan ekosysteemiin ja löytää paikka siinä. Ekosysteemit ovat päällekkäisiä rakennelmia, ja yrityksen tulee kuulua niistä useaan. Rooli voi olla ja usein tietysti on eri. Hyvä ekosysteemi syntyy parhaimmillaan ratkaisemaan käyttäjän ongelmaa. Tietotekniikan käyttö on suoltanut ihmisen arkeen niin paljon johtoja, että niiden vähentämiselle alkoi olla huutava kysyntä. Syntyi ajatus puhelimia lataavasta pöydästä. Edelleen törmäämme vanhanmalliseen ajatukseen, että osaamisemme suojattaisiin immateriaalioikeuksilla ja että pelkästään PowerKiss tuottaisi maailmaan langattoman lataamisen ratkaisuja. Ajatuksen lähtökohta on väärä, koska ratkaisu ei synny yksittäisten toimijoiden varassa, Itkonen kuvaa. Pitää ajatella, millaiseksi langaton kommunikointi kehittyy. Missä sitä on tulevaisuudessa tarjolla, kuka sitä tarjoaa ja millä Avoimuus on haaste perinteisille bisnesmalleille. Ekosysteemissä kaikki ovat tärkeitä ja jokaisella on oma roolinsa. Ketään ei ole varaa menettää. Systeemi ei voi olla suljettu, vaan sen on oltava avoin. Tämä on haaste perinteisille bisnesmalleille. Pahimpien kilpailijoiden kanssa pitääkin toimia yhdessä ja synnyttää koko yhteisöä hyödyttävää hyvää. Sen vuoksi ansaintamalli on mietittävä uudelleen, jatkaa PowerKissin toimitusjohtaja Maija Itkonen. PowerKiss on yritys, joka tunnetaan parhaiten matkapuhelimia lataavasta pöydästään. Yritys integroi mobiililaitteiden langattoman lataamisen järjestelmiä erilaisiin pintoihin julkisiin tiloihin, toimistoihin ja koteihin. Rantanen uskoo, että uudenlaiset yhteisöt ovat suomalaisille pienille yrityksille suuri mahdollisuus. Langaton lataus on erittäin hyvä esimerkki, koska sen ekosysteemiä ei vielä ole. Wireless Power Consortium on pari vuotta vanha standardointikomitea, mutta se on myös hengen paloa nostava yhteisö, jossa on erilaisia firmoja: sirujen myyjiä, matkapuhelimien, autojen ja akkujen valmistajia, pieniä mikroyrityksiä sekä suuria konserneja, Itkonen kuvaa. Johto- ja valtasuhteet muuttuvat Myös iso yritys on riippuvainen ekosysteemistä ja sen toimivuudesta. Suuri kuolee systeemin mukana. Leijonakaan ei selviä, jos viidakko sen ympäriltä näivettyy, Rantanen sanoo. ehdoilla? Tänä keväänä langaton latausmahdollisuus tulee jo kolmellekymmenelle lentokentälle. Tulevina vuosina sitä voi olla vaikka minkälaisissa pinnoissa, Itkonen jatkaa. Ekosysteemiajattelu muuttaa myös Deloitten tapaa toimia. Asiakkuuksia ei kehitetä enää kuvaamalla asiakkaalle Deloitten omia palveluja. On suunnattava yhteisön sisäpuolelle katsomaan, mitä siellä tarvitaan. Nyt menemme ekosysteemiin ja katsomme, mitä tarpeita siellä on. Jos meidän osaamisemme ei täysin riitä, etsimme sopivan

15 The Point 01/ Teppo Rantanen Maija Itkonen kumppanin. Viimeksi kehitimme mobiilityön tekemiseen tarkoitettua älytoimistoa asiakkaillemme ja teimme yhteistyötä sisustussuunnittelijoiden kanssa, Rantanen sanoo. OIKEA löytyy etsimällä Menestyäkseen yrityksen olisi siis löydettävä itselleen oikea ekosysteemi, josta löytää oikea rooli. Mutta kuinka se sitten onnistuu? Riskejäkin on Toimiminen ekosysteemissä voi kuulostaa riskialttiilta, jos ajattelee totuttuja bisneksen toimintamalleja. Uudessa ympäristössä jaat osaamistasi, olet avoin, kerrot kaiken ja toimit kilpailijoiden kanssa. toimijat, jotka voivat tahrata koko yhteisön maineen, Itkonen sanoo. Tärkeää on ajatella, että ekosysteemi ei rajoitu maan tai maanosan rajoihin. Lähtökohtaisesti se on maailmanlaajuinen. Oma mottoni on, että ainoa tapa epäonnistua on kieltäytyä avusta. Ihmiset haluavat auttaa toisiaan. Ei se loppujen lopuksi paljon vaadi puhumista, kuuntelemista ja miettimistä vain. Sosiaalinen media on uusi ja vielä melko hyödyntämätön kanava löytää ekosysteemi, Itkonen sanoo. Ainoa tapa epäonnistua on kieltäytyä avusta. Kyllähän riskejä aina on. Ensimmäisenä tulee mieleen tilanne, jossa toiset pelaavat vain omaan pussiin eivätkä yhteisön hyväksi. Jos yhteisöön tulee vahvoja painopisteitä, joista on kovin riippuvainen, ovat ne tietysti riskejä. Kolmas mahdollinen riski ovat epäeettiset Rantanen lisää riskeihin myös avoimuuden. Alihankintaketjua pystyy hallitsemaan paremmin kuin ekosysteemiä, jossa avoimuuttasi voidaan käyttää epäreilulla tavalla hyödyksi. Mutta riski kuuluu yritystoiminnan luonteeseen. Ekosysteemissä sen hallinta ja siihen varautuminen on vain pohdittava uudella tavalla.

16 16 The Point 01/2011 Veli-Pekka Saarnivaara Tekes terävöittää otettaan: Enemmän vähemmille Tekes tekee jatkossa nykyistä rankempia valintoja. Rahoitusta suunnataan edelläkävijöille ja potentiaalisille menestyjille. Teknologian ja innovaatioiden kehittämistä rahoittava Tekes on pistänyt strategiansa uusiksi. Rahoitamme jatkossa etupäässä edelläkävijäyrityksiä entistä suuremmilla panoksilla. Siirrämme myös painopistettä aloittaviin yrityksiin eli potentiaalisiin tulevaisuuden menestyjiin, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara kiteyttää. Riski kasvaa, mutta onnistuneet sijoitukset kantavat myös suurempaa hedelmää. Nykyisin Tekesin rahoittamista kehityshankkeista epäonnistuu yksi kolmesta. Aloittavissa yrityksissä tilanne on heikompi, Saarnivaara toteaa. Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan niistä ajautuu konkurssiin yksi kymmenestä vuosittain. Viiden vuoden kuluttua pystyssä on siis enää joka toinen. Aloittavan yrityksen liikeideasta ei kukaan osaa sanoa, onko sillä menestyksen edellytyksiä vai ei. Riskin hallitsemiseksi rahoituspanoksemme ovat aluksi melko pieniä. Liiketoimintaidean ja markkinamahdollisuuksien kiteydyttyä seulomme joukosta ne, joilla katsomme olevan parhaat onnistumisen edellytykset. Niitä sitten rahoitamme isommalla kädellä, yleensä yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa, Saarnivaara sanoo.

17 TEKSTI: MARJO KOSONEN KUVA: VALTTERI KANTANEN The Point 01/ Suomen harmaantuminen kurittaa taloutta jo lähitulevaisuudessa. Iso reivaus Saarnivaara on luonnehtinut strategiamuutosta merkittävimmäksi sinä aikana, kun hän itse on ollut Tekesissä töissä. Tekes perustettiin vuonna 1983, ja pääjohtaja aloitti talossa neljä vuotta myöhemmin. Tekesissä on ollut tapana tarkistaa strategiaa joka kevät. Lisäksi joka kolmas vuosi tarkastellaan erikseen sisällöllisiä painopisteitä eli muun muassa osaamisalueita, joihin erityisesti halutaan panostaa. Nyt nämä prosessit yhdistettiin. Mutta miksi iso reivaus tehtiin juuri nyt? pääoman, työvoiman tai tuottavuuden kasvusta, Veli-Pekka Saarnivaara sanoo. Työvoiman määrä ei juurikaan kasva työurien pidentämisestä tai maahanmuuton lisäämisestä huolimatta ja pääomankin lisäys riippuu osittain tuottavuuden kasvusta, joten tärkein keinomme on tuottavuuden parantaminen. Saarnivaara arvioi, että jatkossa yli puolet talouskasvusta tulee kokonaistuottavuudesta. Jotta tähän päästään, tarvitaan lisää aineettomia investointeja. Yrityksiä on toisin sanoen kannustettava innovoimaan. Maailma on muuttunut voimakkaasti. Saimme uudistukseen selviä eväitä kolmestakin eri lähteestä: toissa vuonna tehdystä kansainvälisestä innovaatiojärjestelmän arvioinnista, vuodenvaihteessa tehdystä tutkimus- ja innovaationeuvoston uudesta linjauksesta ja omasta analyysistamme, Saarnivaara sanoo. Iso muutos on siirtyminen klustereihin ja maantieteellisiin alueisiin perustuvasta ajattelusta globaaleihin arvoverkkoihin. Pelikenttää on muuttanut myös kehittyvien maiden, ympäristö- ja energiakysymysten sekä kaupungistumisen nousu. Entäpä Suomi? Näiden globaalien muutosten kourissa meitä suomalaisia huolettaa luonnollisesti oma kilpailukykymme. Väestön ikärakenteen muutos ja siitä aiheutuva valtiontalouden kestävyysvaje kurittavat maamme taloutta jo lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme jatkossakin kansantuotteen kasvua, ja sitä voimme saada ainoastaan Tekes onkin ollut ajamassa niin sanottua verokannustinta eli veroporkkanaa tutkimukseen ja kehittämiseen investoiville yrityksille. Jos verottajakin saa itselleen kannustajan roolin, eikö Tekes silloin rajaa itsensä tiettyjen innovaatiotukien ulkopuolelle? Verotuki ei tosiaan ole niin tehokas kuin suora rahoitus. Yritykset kuitenkin alkavat vähitellen pitää suoraa rahoitusta eräänlaisena automaattina. Yleistä innovaatiokannustinta tarvitaan, mutta se kannattaa hoitaa yleiskannustimella eikä antamalla kaikille tutkimus- ja kehitystyötä tekeville yksittäisiä rahoituspäätöksiä. Tällöin Tekes voi keskittyä edelläkävijäyritysten kaikkein haasteellisimpiin hankkeisiin. Tekes on tähän asti toiminut ristiriitojen paineessa. Tekes on halunnut keskittyä edelläkävijöihin etsimiseen ja kannustamiseen, mutta poliitikot ovat halunneet sen kohdistavan rahoituksen mahdollisimman suureen joukkoon yrityksiä. Jos tuleva hallitus siunaa verokannustimen, tehtävänkuva kirkastuu. Deloitte sparrasi Tekes toteutti vuoteen 2015 luotaavan strategiaprosessinsa Deloitten tuella. Deloitte sekä konsultoi että toimi mittavan hankkeen projektipäällikkönä. Olimme mukana aina prosessin suunnittelusta skenaarioanalyysin ja megatrendien tunnistamisen kautta strategisiin valintoihin. Vuoden kestänyt prosessi koostui useista eri vaiheista, ja työhön osallistui paljon sidosryhmiä sekä Tekesistä että sen ulkopuolelta, kertoo Tekes-asiakkuudesta vastaava partner Lauri Byckling.

18 uutiset 18 The Point 01/2011 Organisaatiot hakevat kasvua ja kannattavuutta palvelukeskuksista Deloitten tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan palvelukeskusten määrä jatkaa kasvuaan. Palvelukeskuksia perustavat nyt erityisesti keskisuuret yritykset. Tämä näkyy myös Suomen markkinassa, jossa suurimmat yritykset ovat jo pääosin perustaneet omat palvelukeskuksensa. Palvelukeskukset ovat Suomessa yleistyneet myös julkisella sektorilla. Myös vakiintuneet palvelukeskukset kasvavat edelleen ja kattavat entistä useampia funktioita. Uusina funktioina ovat tilahallinto, myynti ja markkinointi sekä lakitoiminnot jo vakiintuneiden talous-, henkilöstö-, it- ja ostotoimintojen palvelukeskusten rinnalla. Palvelukeskukset ovat entistä globaalimpia ja yritykset arvioivat jatkuvasti toimintamalliaan ja keskusten sijaintia. Sen sijaan yritykset eivät ole toistaiseksi arvioineet kattavasti palvelukeskusmallinsa veroseuraamuksia ja mahdollisten veroetujen hyödyntämistä. Arviointi on ajankohtaista myös globaaleja toimintamallejaan uudistaville suomalaisille yrityksille. Tiedot selvisivät Deloitten tekemästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin yli 270 yritysjohtajaa. Lisätietoja: Markus Kaihoniemi puh Talousjohtajat uskovat tulevaisuuteen Deloitten tekemän kyselyn mukaan syksyllä 2010 alkanut talousoptimisti jatkuu edelleen. Valtaosa suomalaisista talousjohtajista pitää yritystensä talousnäkymiä parempina kuin kuusi kuukautta sitten. Tämä vastaa myös Suomen talouden näkymiä. Haasteena on kuitenkin ennustetarkkuuden saaminen taloushallintoon. Suomalaisten tuotantoyritysten mietittävä toimitusketjunsa uudelleen Suomalaisten tuotantoyritysten on tehtävä päätöksiä toimitusketjujensa suhteen. Yritysten riskinä on jäädä kilpailijoiden jyräämäksi olemalla hitaita ja kaukana asiakkaista. Tämä käy ilmi Deloitten ja Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten valmistuslaitosten strategista roolia osana kansainvälisiä tuotantoverkkoja. Useat suomalaiset yritykset ovat laajentuneet viime vuosina ulkomaille kasvaville markkinoille. Aluksi yritykset ovat toimittaneet tuotteitaan Suomessa sijaitsevasta tehtaasta käsin, mutta myöhemmin ne ovat perustaneet tehtaita maailmalle lähelle kasvavia markkinoita. Tämä kehitys tulee jatkumaan, joten yritysten täytyy tulevaisuudessa määrittää aiempaa tarkemmin tehtaiden ja tuotekehityskeskusten roolit sekä sijainnit globaalissa ympäristössä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan järjestettävän Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus -seminaarin yhteydessä, josta löytyy lisää tietoa Deloitten internetsivuilta. Tutkimukseen osallistui lähes 80 suomalaista valmistavan teollisuuden yritystä. Lisätietoja: Sami Laine puh Optimismi on nyt selvä trendi: suomalaisista talousjohtajista 53 prosenttia pitää yrityksensä talousnäkymiä parempina kuin kolme kuukautta sitten. Miltei kaksi kolmasosaa (64 prosenttia) odottaa myös yrityksen nettokassavirran kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana, reilu kolmannes (36 prosenttia) yli 10 prosentin verran. Vain 8 prosenttia arvioi nettokassavirtansa laskevan. Deloitten 15 maassa tekemä kysely on ainoa selvitys, joka mittaa suurten yritysten pääoman käyttäjien käsityksiä arvostuksista, riskeistä ja rahoituksesta. Lisätietoja: Kristiina Simola puh Deloitte tekee aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Yritysvastuu on tärkeä osa Deloitten toimintaa. Käytännössä tämä näkyy aktiivisena yhteistyönä useiden kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Deloitte on kevään 2011 aikana virallistanut yhteistyönsä muun muassa Suomen UNICEFin, Crisis Management Initiativen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Deloitte tarjoaa asiantuntijoidensa osaamista kumppanijärjestöjen toiminnan kehittämiseksi. Näin pyritään luomaan pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa hyödynnetään kaikkien osapuolten vahvuuksia. Järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi tapahtumia ja tapauskohtaisesti räätälöityjä projekteja liikkeenjohdon asiantuntijapalveluiden eri alueilta. Lisätietoja: Mia Liimo puh

19 kolumni KUVA: SINI PENNANEN 19 Alf Rehn Sinisiä meriä vai pimeitä metsiä? Juuri nyt moni yritys etsii vimmatusti vapahtajaa, sitä yhtä ja ainoaa. Ei, en tarkoita uutta toimitusjohtajaa, vaan sitä yhtä ihanaa innovaatiota, joka pystyisi pelastamaan yrityksen pinteestä tai muuten vain nostamaan pörssikurssia, liikevaihtoa ja muita talouslukemia ja sitä paitsi valamaan paljon toivottua uskoa yrityksen toimintaan. Tule innovaatio kultainen! Tässä etsinnässä toivotaan myös usein innovaatiolle tukea, ekosysteemiä ja järjestelmää ympärille, jonka kautta tätä ihmettä voitaisiin toteuttaa ja näin rauhallisin mielin astua tulevaisuuteen. Jokin tässä ideassa on niin puoleensa vetävää, niin toivoa herättävää, että olemme rakentaneet kokonaisen mytologian sen ympärille sankareineen (Pyhä Steve), utopioineen (Oi Stanford!) ja mörköineen (ilkeät virkamiehet, jotka eivät kerta kaikkiaan ymmärrä). Toiveita ja unelmia, satuja ja sinisiä meriä. ta idea sinisen meren strategioista. Vaikka kirja oli ihan jees, sen luoma käsitemaailma on harhaanjohtava. Kirjassa asetettu kysymys on hieman (mutta vain hieman) kärjistettynä: Uitko mieluummin meressä, joka on täynnä haikaloja ja joka on verestä punainen, vai etsitkö mieluummin sinisen meren, jossa voit itse määritellä markkinat? On vaikea kuvitella, että kukaan vastaisi Kyllä se punainen meri kuulostaa aika jännältä.... Monien mielestä tämä lienee aika harmiton tarina. Silti se sisältää varsin vaarallisen olettamuksen, nimittäin sen, että uusien innovaatioiden kenttä näyttäytyy meille ihastuttavana paikkana, paratiisisaarena sinisessä meressä. Ja tämä on vale. Olisi rehellisempää sanoa, että innovaatioiden markkinat ovat kuin pimeä metsä, uhkaava ja tuntematon kenttä, jonne ei mielellään mennä, koska ei tiedetä mitä sieltä löytyy markkinoita vai monstereita. Löydämme jotain samantapaista keskustelussa innovaatioiden ekosysteemistä. Näitä kuvaillaan mukavina paikkoina, verkostoina, jotka iloisesti tukevat ja auttavat innovaatioita eteenpäin. Hauskoina paikkoina, joissa innovaatioiden on hyvä olla. Mutta pitääkö tämä paikkansa? Tulisiko sen pitää paikkansa? On sanomattakin selvää, että innovaatiot ansaitsevat tukea. Mutta minkälaista? Päähäntaputuksia? Valtion tukiaisia? Iloisia kannustushuutoja? Tällaiset ovat varmasti kivoja, mutta ne eivät iske innovaation itse ongelmaan. Kyllä yrityksillä on resursseja toteuttaa projekteja, joihin uskotaan ja joihin uskalletaan mennä, mutta mikä usein puuttuu, on juuri uskallus. Ekosysteemi, joka rakentuu pelkkään tukemiseen, tulee houkuttelemaan niitä, jotka haluavat tukiaisia. Mutta mitä tarvitsemme, on järjestelmä, joka ajaisi yrityksiä niihin pimeisiin metsiin, niille apajille, joille ei niin vain mennä. Emme tarvitse huutosakkia, joka jakaa karkkeja, tarvitsemme eräkävijöitä, niitä, jotka uskaltautuvat vaarallisillekin vesille. Jokin tässä hiertää minua. Kyllä minäkin pidän innovaatiosta, mutta tästä kertomamme tarinat ärsyttävät minua suunnattomasti. Pahin esimerkki tästä tarinankerronnasta on minus- Alf Rehn Professori, Åbo Akademi

20 Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member firms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat Kuntauudistuksen työkalupakki Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat 12.9.2012 Esityksen sisältö Deloitten esittely Miksi kuntien on uudistuttava? Kuntakentän muutoksen suunta eri toimialoilla

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen Alustaliiketoiminta Vesa Kokkonen You don t need a digital strategy, you need a business strategy for the digital age Judy Goldberg Alustatalous miksi nyt? Digitalisaatio muuttaa arvonmuodostuksen tapoja

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Maailmantalouden murros

Maailmantalouden murros Maailmantalouden murros Leena Mörttinen 5.11.2015 Maailmantalouden murros kolme näkökulmaa 1. Teknologian murros: tarve aikaisempaa suuremmalle riskinotolle 2. Rahoituksen murros: mahdollisuus rahoittaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot