Muistutukset. 1. Vihti-seura (allekirjoittajana Kaisa Kilpeläinen)

Transkriptio

1 Muistutukset 1 Vihti-seura 2 Armfelt Marita 3 Sievänen Eija 4 Jokela Marjo 5 Starracing Oy 6 Nieminen Markku ja Anna-Liisa 7 Lehikoinen Tomi ja Liisa 8 Häkkinen, kuolinpesä 9 Johansson Tarja ja Markku 10 Mykkänen Harri ja Tuija 11 Sohlman Taina 12 Eklund Ulla 13 Jaarola Eila 14 Savonen ja Mikkonen 15 Ketola Pekka ja Raili 16 Pro Huhmari Ry, Huhmarin kylätoimikunta 17 Karikumpu Anne ja Tero 18 Roms Timo 19 Sievänen Elisa 20 Sievänen Eija ja Ilari 21 Kukkonen ja Järvi 22 Tanhuanpää Sven 23 Kari Karhusen kuolinpesä 24 Virtanen Tarja Virtanen Tarja 26 Virtanen Tarja Virtanen Tarja 28 Virtanen Tarja 29 Virtanen Tarja 30 Virtanen Tarja 31 Virtanen Tarja 32 Virtanen Tarja 33 Virtanen Tarja 34 Virtanen Tarja 35 Virtanen Tarja 36 Virtanen Tarja 37 Virtanen Tarja 38 Virtanen Tarja 39 Virtanen Tarja 40 Virtanen Tarja 41 Virtanen Tarja 42 Virtanen Tarja 43 Virtanen Tarja 44 Virtanen Taru 45 Virtanen Taru 46 Virtanen Taru 47 Virtanen Taru 48 Virtanen Taru 49 Virtanen Taru 50 Virtanen Taru 51 Henttonen Jukka 52 Henttonen Jukka 53 Henttonen Jukka 54 Henttonen Jukka 55 Henttonen Jukka 56 Henttonen Jukka 57 Jaana Lietzén 58 Jaana Lietzén 59 Jaana Lietzén 60 Jaana Lietzén 61 Jaana Lietzén 62 Jaana Lietzén 63 Jaana Lietzén 64 Jaana Lietzén 65 Jaana Lietzén 66 Jaana Lietzén 67 Jaana Lietzén 68 Jaana Lietzén 69 Jaana Lietzén 70 Jaana Lietzén 71 Jaana Lietzén 72 Jaana Lietzén 73 Jaana Lietzén 74 Jaana Lietzén 75 Jaana Lietzén 76 Jaana Lietzén 77 Jaana Lietzén 78 Jaana Lietzén 79 Jaana Lietzén 80 Jaana Lietzén 81 Jaana Lietzén 82 Jaana Lietzén 83 Jaana Lietzén 84 Jaana Lietzén 85 Jaana Lietzén 1. Vihti-seura (allekirjoittajana Kaisa Kilpeläinen) Vihti-Seura pitää hyvänä sitä, että Vanhan Turuntien ja Turun moottoritien välisen alueen osayleiskaavoituksessa on keskitytty työpaikkarakentamisen mahdollistamiseen. Tähän kyseinen alue soveltuu parhaiten, koska se sijaitsee useiden tärkeiden liikenneväylien risteys- ja lähialueella. Työpaikkarakentaminen on kuitenkin kaavaehdotuksessa vielä melko varovaista. Alueen entinen tärkein toiminto maa- ja metsätalous on edelleen pinta-alalla mitattuna ylivoimaisesti laajin (270 hehtaaria) työpaikka-alueisiin verrattuna (104 ha). Kaavaehdotuksesta on poistettu maankäyttövaihtoehdoissa esiintyneet Hankasalonmäen ja Rytimäen työpaikkaalueet ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella. Tarkemmat perustelut käyvät ilmi Kauhussuo-Kauhumäen virkistysalueen kuvauksesta vain osittain: Olisivatko kyseiset työpaikka-alueet merkinneet suon kuivattamista tai laajaa turpeen nostoa, jotka kaavaselostuksen mukaan tuhoaisivat alueen luontoarvot? Alueiden pääkäyttötarkoitus on kaavaehdotuk-

2 sessa maa- ja metsätalous, jota koskee Metsälain 10. Suojeleeko se kuitenkaan paremmin tai riittävästi mainittuja luontoarvoja? Hankasalonmäen ja Rytimäen työpaikka-alueiden poistaminen on merkinnyt myös sitä, että yhteys uudelle Syrjämäen teollisuusalueelle on jouduttu vetämään Yöviläntien asuinalueen läpi, mikä on huono ratkaisu asuinalueen kannalta. Kaavaselostuksen kohdassa Vaikutusten epävarmuustekijät Kerrotaan Morenia Oy:n jättämästä maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta kallion louhintaan ja murskaukseen Hankasalonmäelle, mihin liittyy vireillä oleva yksityistietoimitus uutta tieyhteyttä varten Vanhalta Turuntieltä. Kaavaselostuksessa todetaan, että mikäli hanke saa luvan, alueen loppukäyttö ei välttämättä olisi maa- ja metsätalous. Edellä kuvattuihin seikkoihin perustuen Vihti-Seura pyytää tarkempia perusteluja, miksi Hankasalonmäen ja Rytimäen alueet eivät ole kaavaehdotuksessa enää työpaikka-alueita. On muistettava että osayleiskaava tähtää vasta vuoteen 2030, jolloin työpaikka-alueiden tarve voi olla huomattavasti suurempikin ajoneuvoliikenteen kasvun ja mahdollisen Espoo- Vihti-Lohja radan toteutumisen vuoksi. Vihti-Seura pyytää myös kaavaselostukseen esimerkkejä siitä, mitä Syrjämäen ympäristövaikutuksiltaan merkittävä teollisuustoiminta voi olla lakipykäläviittausten lisäksi. Vihti-Seura pitää hyvänä sitä, että kaava-alueelle on esitetty vain olemassa olevan hajaasutuksen pienimittakaavaista täydennysrakentamista, koska kaava-alue sopii huonosti asumiseen liikenneväylien meluvaikutusten vuoksi. Koska junaradan toteutuminen vaikuttaa huomattavasti Kiilamäki-Lehtimäen sekä Lehtolan asuinalueiden tiiviyteen ja luonteeseen, ne tarvitsisivat oman ehdollisen AT- ja AP-merkinnän, joka huomioisi junaradan tuoman suunnitteluepävarmuuden esitettyä paremmin. Vihti-Seura pitää hulevesien huomiointia asemakaavoitettavilla alueilla erityisen kiitettävänä. Vihti-Seura kiittää myös kaavaselostuksen perusteellisuutta ja havainnollisuutta sekä tiedotteen selkeyttä. Kaavaprosessiin osallistumista on helpotettu jopa tarjoamalla apua muistutusten laatimista varten. Tämä sekä yksityisempi keskustelu kaavoittajien kanssa onnistuisi ehkä asukastilaisuutta paremmin kaavavastaanoton puitteissa. Kaavaehdotuskartan, -määräyksien sekä selostuksen parempi nähtävilläolopaikka olisi Nummelan ja Kirkonkylän kirjasto, jotka ovat auki myös normaalin virastoajan ulkopuolella. Näin on menetelty esimerkiksi kyseisen yleiskaavatyön rakennemallivaiheessa. 2. Armfelt Marita Alhonoja. Mm. allekirjoittaneen ja poikani Kari Koposen määräosin omistaman Nygårdin alueella olevaa valtaojaa on perusteettomasti nimitetty Nygårdinojaksi on ylim. Maanviljelysinsinööri V. Hakari on antanut toimitukseen 1787 määrättynä toimitusmiehenä lausunnon koskien Alhonojan perkaussuunnitelmaa. Yllämainitussa lausunnossa mainitaan, että Alhonoja saa alkunsa suunnilleen sillä kohdin, missä Nummelan asemalle lähtevä maantie poikkeaa Helsinki-Lohjan uudesta maantiestä. Oja laskee n. 1 ½ km:n päässä ns. Uudentalonjärveen (sittemmin Kypärinjärvi). Viemärin asema ja mitat on merkitty kartta- ja leikkauspiirustuksiin. Toimitus on koskenut myös Alhonpäätä 1:33/Ridal, Alhonpäätä 2:18/Torhola (oikeus yht. vesialueisiin) ja Alholaa 2:19/Torhola. Edellytän, että ojan nimenä huomioidaan jo asiakirjojen selvyydenkin vuoksi edelleen Alhonoja. Alhonmäki Alhonpään tiloilla 1:33 ja 1:39 toimitetussa lohkomisessa ja toimituksessa muodostettu Alhonpelto 1:89/Kirsti Virtanen on saanut tieoikeuden Alhomäen 1:187 ja Alhonpään 1:188 alueella olevaan tiehen. Uutelan 1:38/Kaarlo Tavast on toimituksessa perustettu rasiteoikeus ainoastaan Alhonmäen ja Alhonpään alueella olevaan tiehen ainoastaan suopalstalle pääsyä varten huolimatta, että Uutelan 1:38 hyväksi on jo aikaisemmin perustettu luonteeltaan pysyvä tierasite Alhonpään alueella olevaan tiehen. Toimitus on asiallisesti kartoitettu ainoastaan Alhonmäen 1:187 ja Alhonpään 1:188 osalta. Toimitus rekisteröity huolimatta, että valtatie 1 (yleistoimitus

3 77508/rek ) katkaisee toimituksessa perustetut tieoikeudet! Olevat olosuhteet huomioon ottaen toimitukseen ja valtatie 1:n rakentamiseen liittyvien yksityistiejärjestelyjä koskevien ilmeisten virheellisyyksien korjaaminen ja tieoikeuksien asiallinen järjestäminen on hoidettava pikaisesti. Tuusankorpi Mm. Ojalan tilalle johtavan tien nimeäminen Ojalantien asemasta Tuusankorventieksi on ollut perusteetonta. Jo seudun historiankin kannalta ko. tien nimi pitäisi muuttaa Ojalantieksi. Vastoin mm. Ojalan tilaa, Tuusansaarella eikä tilasta erotetuilla tiloilla/tonteilla (mm. Ranttalinrinne 3:268) ei ole oikeuksia yht. vesialueisiin. Samoin puuttuvat em. Oikeudet Tuusansaarelta 3:296. Ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten osalta viittaan T. Virtasen Huhmarin teollisuus- ja työpaikka-aluetta koskevaan muistutukseen Katson, ettei kysymyksessä olevien alueiden kaavoittamiselle esitetyille alueille ole edellytyksiä. 3. Sievänen Eija + 26 allekirjoittajaa Kaavaehdotukseen on merkitty Huhmarjoen rantaan V eli Virkistysalue. Kaavaehdotuksen merkintä pitää muuttaa siten, että ranta-alueella tulee säilyttää luonnontila, mutta maisemaa tulee voida hoitaa niin, että esimerkiksi jokeen tai muualle kaatuneet puut voidaan poistaa. Eli nykyinen maisema tulee säilyttää. Myös erilaisten rakennelmien ja rakennusten teko ranta-alueella tulee kieltää. Merkinnäksi sopinee APluonnontila/maisemaa koskevalla lisämerkinnöin tai M LUO-merkinnällä. Perustelut: Kunta ei tarvitse tämän tyyppistä virkistysaluetta. Kylällä on niitä jo tarpeeksi. Tärkeintä on tässä tapauksessa säilyttää maisema ja luonnontila. Nykyiset omistajat pystyvät sen parhaiten hoitamaan. Hyvin hoidettu jokialue on melojien ja veneilijöiden käytettävissä. 4. Jokela Marjo Muistutus Huhmarjokea koskevaan osayleiskaavaan 1A: Huhmarjoen länsipuolelle on merkitty (vihreällä) V-aluerajaus. Ehdotus on määritelty Huhmarjoen V virkistysalueeksi, joka on ilmoitettu ehdotuksessa rannansuuntaisesti metrin suuruiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelma rajaa alleen osan asukkaiden taloista ja piha-alueista. Huhmarjoen aluetta ei haluta yleiseksi virkistysalueeksi; niin muodoin virkistysalue V aluerajaus on poistettava. Jos aluetta halutaan rajata löytyy siihen varmasti useita muita vaihtoehtoja kuin V virkistysalue. Ehdotamme merkinnäksi: 1. EV-alue, millä joki ja rannat pysyvät suojaviheralueena rakentamattomina. Rajaus voisi olla esim. n metriä rannansuuntaisena koskemaan ranta-alueita ja jokea, ei asuinja piha-alueita tai 2. AP-alue, missä tekstein pystytään määrittelemään tarkempi rajaus ranta-alueelle ja joelle. Ranta-alue pysyy rakentamattomana ja rantoja hoidetaan vain rajoitetuin toimenpitein. Lisäksi pyydämme korjaamaan ehdotukseen: Palajärventie 84:ään kuuluu entinen kenttäalue, missä sijaitsee huoltorakennus sähköliittymineen. Näitä ei näy suunnitelman kartoissa. Tältä alueelta V-merkintä tulee poistaa, koska alue on yhtenäinen kokonaisuus muun omistajan tonttimaan kanssa. Perusteet: Kenttäalue on aikoinaan raivattu kunnan myötävaikutuksella. Alue rajoittuu Palajärventiehen ja kuuluu kiinteästi Palajärventie 84:n pihaalueeseen. Alueella ei ole kasvanut mitään ennen nykyisten omistajien aikaansaannosta. Alue on kiinteästi perheen pihapiiriä, samaa AP-aluetta muun pihan ja rakennusten kanssa ja ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. On myös huomattava, ettei kenttäalue ulotu rantaan asti, eikä sillä ole mitään tekemistä suojeltavan alueen kanssa (liite kartta). Huhmarin alueella on jo merkittäviä kunnan virkistysalueita mm: -Palajärventien varrella oleva uimaranta, joka on kesä- ja talvikäytössä (talvella avanto- ja saunamahdollisuus asukkaiden toimesta) -Huhmarjoen ja Huhmarjärven liittymäkohdan monipuolinen alue, joka mahdollistaa kuntalaisten virkistäytymisen sekä Huhmarjoelle että Huhmarjärvelle.

4 Ehdotuksessa on merkintä Palajärventien varrelle tulevasta kevyenliikenteen väylästä. Koska kylätie halutaan säilyttää lähes muuttumattomana ei suuria tiemuutoksia haluta. Mikäli väylä katsotaan tarpeelliseksi, tukee sen nykyinen merkintä kaavaehdotuksessa turvallisuutta tiellä liikkujille ja poistaa ne nykyiset näkyväisyysongelmat mitkä ovat tiedossa. Mikäli suunnitelmissa oleva sähkölinjaus toteutuu Palajärventien yli, tulee se linjata siten, ettei siitä ole haittaa asutukselle. 5. Star-Racing Oy (allekirjoittajana Sirkka Lukkala) Huolemme on vasta esille tullut sähkölinja, jota nyt suunnitellaan moottoritien eteläpuolelle. Tilamme ja siinä oleva hevosten valmennuslenkki sijaitsee juuri tuolla alueella. Jos sähkölinja rakennetaan suunnitellusti, tekee se ammatin harjoittamisen täällä mahdottomaksi. Kaavoitus vie meiltä jo mahdollisuuden satunnaisesti ajaa hevosilla myös Kivistöntien alkupäässä. Star-Racing Oy työllistää 15 henkilöä, joista 10 työskentelee Huhmarissa. Eikö Sähkölinja luontuisi paremmin teollisuusalueelle ja vanhan Turuntien varteen, ettei se enää rikkoisi vanhaa maalaismiljöötä täällä. Toinen huoli on Kypärijärvi. Se on meille luonnollisesti tärkeä virkistyspaikka. Nautimme myös järven antamista runsaista rapu- ja kalasaaliista. Nykytiedoilla ja taidoilla toivomme tai suorastaan vaadimme onnistumista järven suojelussa ja pitämisessä vähintäänkin nykyisessä tilassa. Jostain aiemmasta kartasta poiketen ajolinja tänne näyttää paremmalta ja mahdollistaa varmaan myös ison hevosrekkamme ja tavaran toimitusten sujuvan kulun. Kävelytie tulee ja on välttämätön. 6. Nieminen Markku ja Anna-Liisa Esitetty Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus 1A (jäljempänä kaavaehdotus 1A) on lähtökohdiltaan puutteellinen ja perustuu vaillinaisiin tietoihin pohjaveden korkeuden ja liikkumisen osalta. Kaavaehdotus 1A ei ota huomioon maankäyttö- ja rakennuslain eikä vesilain edellyttämällä tavalla nykyistä asutusta Huhmarin työpaikka-alueen etelä ja länsipuolella. Lisäksi kaavaehdotus 1A:ssa varataan alue VT 1:n pohjoispuolelle suuren sähkölinjan rakentamista varten, joka sallii kahden yksityistalouden jäämisen linjan alle. Samassa kohdassa VT 1:n eteläpuolella ei ole asutusta näin lähellä. Kaavaehdotus 1A:ta ei tule hyväksyä Huhmarin työpaikka-alueen osalta esitetyssä laajuudessa. Sähkölinja on poistettava kaavaehdotuksesta Porintien ja Siuntiosta tulevan linjan väliltä. Perustelut. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 mukaan suunnittelun tulee perustua vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. Turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan elin- ja toimintaympäristö luomista ja säilyttämistä sekä vaalia luonnonarvoja. Kaavaehdotus 1A ei turvaa nykyisille Huhmarin työpaikka-alueen etelä- ja länsipuolella asuville turvallista ja terveellistä elinympäristöä. Pölyn ja melun leviäminen TP- ja TY-alueilta on tosiasia, jota ei ole riittävästi huomioitu. Suojaavaa puustoa ei ole. Hiekoitushiekan pölyä ei tällä hetkellä ole alueella lainkaan. Kaavan hyväksyminen nykyisessä muodossa sallii maanpinnan muotojen voimakkaan tasoittamisen, joka suurentaa aluetta, jolta haittaavaa melua ja pölyä yksityisille talouksille virtaa. Vaikka virtaukset ovat pääosin etelästä, ne eivät sitä vuoden jokaisena päivänä ole. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavassa tulee ottaa huomioon melusta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja jo olemassa olevien haittojen vähentäminen. Kaavaehdotus 1A ei miltään osin pyri vähentämään näitä haittoja ja näin laiminlyö sille asetettuja vaatimuksia. Huhmarin TP-alueen supistaminen EV-alueen pohjoispuolelta mahdollistaisi maan muotoilemisen ja metsävyöhykkeen istuttamisen asutuksen suojaksi. Samalla se selvästi erottaisi työpaikka-alueen ja sen jälkeen Kivistöntiellä alkavan asutuksen. Maamassojen siirrosta

5 myös VT1:n varteen melusuojaksi tulisi tehdä selvitys. Ympäristövaikutusselvityksestä käy ilmi, että TP-alue ei kestä suurta täyttöä ja maamassoja jää todennäköisesti yli louhinnasta ja maanpinnan kuorinnasta. Tämä aines tulisi käyttää yhteistyössä Tiehallinnon kanssa Kivistöntien sillan molemmin puolin tehtävään melusuojaukseen, koska suunnitelma suojauksesta on jo olemassa. Massan kuljetusmatka olisi tässä tapauksessa erittäin lyhyt. Kaavaehdotuksessa on ympäristövaikutusselvitysten pohjalta kerrottu pohjaveden pinnan todennäköisestä alenemisesta. Tästä seurauksena on talousvesikaivojen veden virtaaman väheneminen tai kaivon tyhjeneminen kokonaan Kivistöntiellä ja Yöviläntiellä. Vesilain 18 mukaan tällaisen vahingon aiheuttaminen ei ole sallittua (pohjaveden muuttamiskielto). Alueen pohjavedet muodostuvat ainakin osittain TY-alueen alle jäävässä kallioperässä. Tärinä ja maan muokkaaminen voivat muuttaa ja sulkea näitä virtauksia. Kaavaehdotus 1A ei millään tavalla ota huomioon tätä seikkaa ja pyri vähentämään vaikutuksia vaan tyytyy toteamaan, että näin mahdollisesti tapahtuu. Pohjavedentarkkailujärjestelmä pitäisi olla jo olemassa, mutta mitään päätöksiä rakentamisen ajankohdasta ei ole kaavan laatijan mukaan tehty. Tarkkailua pitäisi suorittaa jo hyvissä ajoin ennen suunnittelua, jotta voidaan selvittää onko rakentaminen ylipäänsä mahdollista alueelle. Kaavaehdotus 1A perustuu riittämättömille selvityksille ja väheksyy kaava-alueen asukkaiden perustarpeiden merkitystä. Vaikutukset pintavesien osalta Kypärijärveen ovat jo rakennusvaiheessa suuret, jolloin ei käsittääksemme voida taata järven säilymistä nykyisessä, varsin hyvässä tilassa. Rakennusvaiheessakaan (sisältäen myös laskeutusaltaiden rakentamisen) VT1:n ali meneviä rumpuja ei voi tukkia, kuten kaavan laatija asukastilaisuudessa esitti, koska se vaikeuttaa eläimien liikkumista ja samalla aiheuttaa mm. Suurentuneen peurakolaririskin VT1:lle. Rummuista valuu näin ollen lieju ja muu vesi ja maamassa ravinteineen suoraan Kypärijärveen kahta ojaa pitkin. Tämä aiheuttaa tarpeettoman suurta haittaa eliöstölle ja asukkaille sekä monille loma-asukkaille. Seurauksena myös kiinteistömme Katve (6:9) arvo alenee, sillä rantaoikeudella ei ole rehevöitymisen ja jopa saastumisen jälkeen merkitystä. Tulevaisuudessa juuri oikeudet vesialueisiin ovat arvokkaita, tiiviin rakentamisen ja elämänrytmin keskellä. On epäselvää miten suuria vaikutuksia kaavaehdotuksen sallima rakentaminen lopulta aiheuttaa. Asemakaavavaiheessa tehtävistä hulevesisuunnitelmista huolimatta ei voida taata ympäristön säilymistä pilaantumattomana ja käyttökelpoisena. Alueen raskas rakentaminen on jo sinällään erittäin kyseenalaista. Keskustelutilaisuudessa kaavan laatija kertoi avoimesti, että Vihdin kunnan tarkoituksena on haalia yrityksiä alueelle ja maksattaa heillä kalliit rakentamisen kustannukset laskeutusaltaineen. Ympäristövaikutusselvityksissähän jo kerrotaan Huhmarin työpaikka-alueen sijoittuvan rakentamisen kannalta erittäin haastavalle maaperälle. Kunnan tarkoituksena on siis maksattaa kalliit ympäristönsuojelun toimenpiteet yrityksillä, kerätä vielä hieman ylimääräistä rahaa siinä sivussa ja lopulta vierittää vastuu vahinkojen sattuessa yrityksille. Tämä ei ole eettisesti hyväksyttävää toimintaa ja kestävän kehityksen mukaista suunnittelua. Kaavaehdotukseen 1A merkitty 110 kv:n sähkölinjan varaus on poistettava kaavaehdotuksesta Porintien ja Siuntion suunnasta tulevan linjan väliltä, koska se jäädessään nykyiselle paikalle, kulkee kiinteistön Katve (6:9) yli. Tilan piharakennuksessa toimii myös yrityksemme Yleisverhoilu Ky. Linjan kulkeminen tilan yli vaikeuttaa siis myös yrityksen toimintaa. Linjan vaatima puuton alue lisäisi VT1:ltä tulevia melu- ja pölyhaittoja ja ne ulottuisivat entistä etäämmälle. Kaavaehdotusta 1A ei tule hyväksyä nykyisessä muodossa, vaan edellä mainitut seikat on otettava huomioon. 7. Lehikoinen Tomi ja Liisa Asumme keskellä tätä kaavoitettavaa aluetta ja kiinteistömme on 5/128 Niittyvilla ja se sijaitsee Kiilamäen lammen rannassa. Kaavassa tonttimme sijaitsee suunnitellun uuden Kiilamäki-Lehtimäki pientaloalueen reunamilla.

6 Olemme hyvin huolestuneita nähtyämme suunnitelma kartat ko. kaavaan liittyen. Huomasin, että suunnitellulle uudelle pientaloalueelle ollaan suunnittelemassa ympyrätietä ks. liite 1. joka alkaa Vanhalta Turuntieltä ja myös loppuu sinne. Tämä tie menisi aivan meidän tonttimme reunasta ja jopa sen ylitse. Tällainen ympyrätie tuo turhaa läpikulkuliikennettä ja rauhattomuutta meidän hyvinkin rauhalliselle tontillemme. Lisäksi tällainen ratkaisu on täysin turha liikenteellisesti. Ehdottaisinkin, että liikenne kyseiselle alueelle hoidettaisiin pisto tein, jotka siis päättyisivät johonkin esimerkiksi kääntöpaikkaan tai pihaan. Tällöin ei tulisi turhaa läpikulku liikennettä ja muuta rallia meidän rauhalliselle asuinpaikallemme. Kyseinen tie siis voisi mennä aivan hyvin meidän tonttimme vierestä, mistä siis jo menee nytkin pihatie, mutta sitä ei tarvitsisi yhdistää mihinkään niin, että syntyy läpikulkuliikennettä. Toiseksi tonttimme rajautuu Kiilamäen lammen rantaan. Ko. lampi on tarkoitus nimetä vesialueeksi. Jos tällä on vaikutusta maankäyttöön sen välittömässä läheisyydessä, vastustan tätä vesialueeksi nimeämistä. Ko. lampi on aikanaan kaivettu siihen lähistöllä sijaitsevan puutarhan vesitarpeen sekä kukkamulta tarpeen tyydyttämiseksi. Eikä se missään nimessä täytä minkäänlaisia vesistön tuntomerkkejä. Se on suoalueelle kaivettu lammikko. Jos vesialueeksi nimeäminen vaikeuttaa jotenkin alueen maankäyttöä ja rakentamista ei sitä missään nimessä tule tehdä. 8. Häkkinen, kuolinpesä (allekirjoittajat Mauno ja Pekka Häkkinen) 1. Voimalinjan sijoitus kaavaehdotuksessa Nykyinen kaavaehdotuksessa oleva 110 kv voimalinjan Espoosta Kattilamäkeen linjaus kulkee Saarensyrjä 7:5 tilan päärakennuksen sekä saunarakennuksen yli. Ehdotamme linjan siirtämistä kulkemaan moottoritien eteläpuolelle jolla ei sijaitse rakennuksia. 2. Kevyenliikenteen väylän sijainti kaavaehdotuksessa. Kaavaehdotuksessa kevyenliikenteen väylä on sijoitettu kulkemaan Yöviläntien itäpuolta joka vaikeuttaisi kulkua pihalta ajotielle. Nykyiselläänkin on nousu tielle jyrkkä, sillä pihaalue on pari metriä tienpintaa alempana. Myös liikennöinti talousrakennukseen vaikeutuisi sekä aiheuttaisi vesien valumisen ajosiltaa pitkin navetan vinttiin. Porakaivo on vaarassa jäädä väylän alle. Länsipuolella Yöviläntietä siitä ei olisi haittaa. 9. Johansson Tarja ja Markku Emme hyväksy osayleiskaavan mukaista virkistysalue suunnitelmaa Huhmarin Härköilän kylässä Yöviläntie väliseltä osuudelta. Yrityksemme, Puupakkauskeskus Transpall Oy, on vuosikausia ollut kunnan veronmaksaja ja toiminut omistamallamme tontilla F, Yöviläntie 60, Huhmari. Olemme vuosien varrella tuplanneet maaomistuksemme koska yrityksellä on ollut halu ja tarve laajentua. Yritystoiminta vaatii työmaakenttää, sekä tilaa puupakkausten ja tarvikkeiden siirtelyyn ja lastaamiseen. Oheisesta luonnoksesta käy ilmi, että laajennustöitä tontille on tehty, ja tontin eteläpäähän jo raivattu kulkuväylä, jonka ympärille tarkoituksena seuraavaksi laajentaa. Samaisesta luonnoksesta käy ilmi, että suunniteltu virkistysalue lohkaisee maa-alastamme yli puolet, eli yli hehtaarin ja siitä suurin osa on yrityksemme käyttöaluetta. Suunnitelmanne vetävät yritystoiminnaltamme maton alta jos alue määrätään virkistysalueeksi - emme voine (?) enää tehdä tarvittavia käyttöaluelaajennuksia omistamallamme tontilla. Kaikki tähän asti tekemämme laajennukset, olemme tehneet maisemallisesti ajatellen- ottaen huomioon sen, että tien ja työmaa-alueen väliin jää riittävästi puustoa ja näin maisema säilyy ohikulkijalle ennallaan. Yritystoimintaa on tarkoitus jatkua vielä vuosia, olemmehan vasta 52 ja 60 vuotiaita. Henkilökohtaisestikin meillä on suunnitelmissa, eläkkeelle jäätyämme rakentaa nyt raivatulle alueelle asuintalo, pihapiireineen eläkeasumista varten... nämäkin pitkäaikaiset suunnitelmat romuttuvat?

7 Virkistysalueen käyttötarkoitusta ja sijoitusta juuri ko. alueelle emme ymmärrä. Mielestämme Yöviläntien tienviereiset maa-alueet tien itäpuolella, välillä Yöviläntie , ovat soveltuvaa asuinaluetta aluetta jossa on hyvä maapohja ja hyvä tieyhteys ja ennen kaikkea, jo olemassa oleva asutus ja yritystoiminta. Miksi tämä alue pitää katkaista virkistysalueella joka yllättäen tekeekin mutkan Yöviläntielle? Eikä riitä että kaavailtu virkistysalue kulkee suunnitellussa koillis-lounas suunnassa, kääntymättä lainkaan Yöviläntielle? Alueella asuneena ja yritystoimintaa harrastaneena, näkisimme, että virkistysalueen voi siirtää vieläkin idemmäksi, jotta sillä ei tarpeettomasti lohkota nykyisten asutusten tonttimaita. Ainakaan nyt suunnitellussa mittakaavassa. Jos suunniteltu virkistysalue kaavaus valituksista huolimatta toteutetaan tuleeko kunta lunastamaan tuon alueen tonttimaastamme ja/tai kenties tarjoamaan vastaavansuuruisen (noin 1ha) alueen uudelta kaavaillulta työpaikka-alueelta? Muussa tapauksessahan kyseinen osayleiskaava johtaa vääjäämättä yritystoimintamme lopettamiseen. Kenen vastuulle jää yrittäjien toimeentulon menetys? Muistutuksessamme haluamme myös huomauttaa ja vaatia muutosta Yöviläntielle suunnitellusta kevyenliikenteenväylästä. Väylä on nyt piirretty tien itäreunaan jossa se vie mukanaan ainakin kaksi asuintaloa (allekirjoittaneiden mm.) ja muutamasta kulman. Suunnittelijat eivät ehkä ole käyneet lainkaan paikanpäällä tutustumassa tilanteeseen...? Muutosvaatimus: Kun kevyenliikenteen väylä tehdään tien länsipuolelle jää sen alle vain yksi vanha saunarakennus. Info-tilaisuudessa esitimme tämänkin mielipiteen vastauksena maininta nämähän ovat vasta luonnoksia, niitä voidaan vielä muuttaa. Mutta jollei muutokseen kunnan suunnittelijan taholta vastata kirjallisesti tai uudella suunnitelmapiirroksella, voi käydä niin, että alkuperäinen suunnitelma toteutetaan ja meille valittajille sitten vain todetaan, että näittehän te piirustukset... Samalla kun kevyenliikenteen väylää rakennetaan ja suunnitellaan, tulisi ottaa huomioon aikaisemmasta tienlevennyksestä/-parannuksesta aiheutunut tien kohtuuton korotus ja madaltaa ajotien ja kevyenliikenteen väylän pinta entiselle tasolle. Tienpinnan korkeuden huomaa erityisesti Yöviläntie 60 asuinrakennuksen kohdalla. Toivomme kunnalta, suunnittelijoilta ja päättäjiltä asukasystävällisempää asennetta tonttienomistajilla on kyse kotipaikoista, työstä ja koko perheen tulevaisuudesta elämästä! 10. Mykkänen Harri ja Tuija Junaradan linjausta pitäisi siirtää vielä etelämmäksi, lähemmäksi moottoritietä, väliltä Ojakkalantie Palojärventie. Tonttimme on Kalliokulma RN:O 2: Sohlman Taina Muutosehdotus junaradan suunnitteluvaraukseen Palojärvellä ja Huhmarissa. Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa 1A junaradan suunnitteluvaraus kulkee Vanhan Turuntien pohjoispuolelta Palajärven työpaikka-alueesta länteen päin valmistunut, Uudenmaan maakuntakaavaa täydentävä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotus sisältää erilaisen junaratalinjauksen. Siinä ratalinjaus Palojärven työpaikka-alueen kohdalla kaartuu loivasti Turun moottoritien suuntaan, ja seuraa moottoritietä. (Ks. Liitekartta) Ehdotan, että junaradan suunnitteluvaraus siirretään etelämmäs Vanhan Turuntien ja Turun moottoritien muodostamaan käytävään Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaisesti. (ks. Liitekartta) Uusi ratavaraus kulkisi mahdollisimman lähellä Turun moottoritietä, jolloin ratavarauksella ei olisi merkitystä Palojärvelle ja Huhmariin suunnitteilla oleville LUO/EV aluevarauksille, eikä linjaus lähellä moottoritietä kulkiessaan vaikuttaisi Huhmarin AP-aluevarauksen toteuttamiseen. Mikäli ratavaraus seuraa Turun moottoritietä, junarata toteutuessaan ei vaikuttaisi merkittävästi Palajärven kylän olemassa olevaan asutukseen.

8 Ratalinjauksen sijoittaminen kahden päätien muodostamaan käytävään olisi taloudellista maankäyttöä. Vanhan Turuntien ja Turun moottoritien väliin on varattu laaja teollisuusalue, ja sen tuntumaan työpaikka-alue. On järkevää keskittää liikenne ja meluhaitat samalle alueelle. Koska Huhmarin aluevarauksesta luovuttiin, ratalinjauksen ei asemaa koskevan suunnitelman vuoksi tarvitse kulkea Vanhan Turuntien pohjoispuolitse. Vanhan Turuntien pohjoispuolella Palojärvellä ja Huhmarissa, jonne ratavaraus on nyt merkitty, sijaitsee pientaloasutusta. Kyseinen alue soveltuu nimenomaan pientalotyyppiseen asutukseen. Lisäksi ratavaraus luo kohtuuttoman epävarmuustekijän alueen nykyisille asukkaille. Koska Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen linjaus on sijainniltaan ja maankäytöltään sopivampi, ja päällekkäiset linjaukset ovat tarpeettomia, ehdotan Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksen 1A nykyisen junaradan suunnitteluvarauksen korvaamista Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen linjauksella. 12. Eklund Ulla Syrjämäen tila 5:31. Suurin osa kyseisestä tilasta on kaavaehdotuksessa merkitty TT:ksi. Ehdottaisin että koko tila olisi kyseistä aluetta. Siitähän jäi vain pieni kaista ulkopuolelle. Tarkoitan tietenkin tilan osaa, joka on kaava-alueella. 13. Jaarola Eila Vaatimus: Turun moottoritien pohjoislaidalle suunnitellun 110 kv:n sähkölinjan siirtäminen kulkemaan moottoritien eteläpuolta. Riittävän meluntorjunnan toteuttaminen kaavaehdotuksen kattamalla alueella. Pohjaveden ja Kypärijärven puhtauden varmistaminen. Perustelut: Kaavaehdotuksessa suunniteltu sähkölinjan vetäminen pitkin Turun moottoritien pohjoispuolta merkitsisi huomattavaa maisemallista muutosta, melun lisääntymistä ja ennen kaikkea kahden vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön hävittämistä. Sähkölinjan johtoalueen rakennusraja edellyttää leveän puustovyöhykkeen raivaamista ja alueelle sijoittuvien rakennusten purkamista. Tällöin melu- ja pölysaaste alueella kasvaisivat huomattavasti. Kasvava liikenne lisää melua, ja kaava-alueella suoritettavat massiiviset räjäytykset sekä meluvalleina toimivien maamassojen poistaminen altistavat melulle myös uusista suunnista. Sähkölinjan toteuttaminen moottoritien eteläpuolella on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Siellä ei ole asutusta kaava-alueen kohdalla, ja Fortumin edustajat ovat lisäksi todenneet voivansa ohjata linjan moottoritien eteläpuolelle. Se on sekä maisemallisesti että taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto. Kaavaehdotuskartan kattamalla alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden ja lähijärven puhtauteen. Työpaikka- ja teollisuusalueiden pintavesien käsittely pitää toteuttaa siten, että valumavedet eivät aiheuta saastumista. Alueen meluntorjunta pitää varmistaa rakentamalla asianmukaiset meluvallit esim. syntyvää täyttömaata hyödyntämällä. 14. Savonen ja Mikkonen Vaatimus. Kaava-alueelle suunnitellun 110 kilovatin siirtolinjan linjauksen muuttaminen kulkemaan Turun moottoritien rakentamatonta eteläpuolta, kaava-alueen meluntorjunta sekä pohjaveden ja vesialueiden puhtauden varmistaminen. Perustelu: Maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueiden vakiintuneiden käyttötapojen, luontoarvojen, maiseman ja pohjavesien kunnioittaminen. Kaavojen valmistelu tulee toteuttaa vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden oloihin ja etuihin ne vaikuttavat. Mahdolliset ristiriidat voidaan välttää perusteellisilla selvityksillä ja faktatiedoilla kaavoituksen kohteena olevasta alueesta. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A ei kaikelta osin noudata edellä esitettyä ohjeistusta. Muistutuksemme kohteena oleva 110 kilovatin siirtolinja on kaavaehdotuksessa vedetty

9 kulkemaan pitkin Turun moottoritien pohjoispuolta. Linjan alle jäisi kaava-alueella kaksi omakotitaloa, mikä aiheuttaisi näin kohtuutonta haittaa maanomistajille. Lisäksi linjan alta jouduttaisiin raivaamaan melulta suojaavaa puustoa, mikä lisäisi melu- ja pölysaastetta Kivistöntien ja Tuusankorventien varrella olevien kiinteistön kohdalla. Linjan edellyttämä rakennusraja ja siihen liittyvä käyttötarkoituksen rajaaminen merkitsisi suurta haittaa moottoritien pohjoispuolen asutukselle. Kaava-alueelle suunniteltu työpaikka- ja teollisuusrakentaminen lisää melualtistusta muutenkin, sillä kasvavan liikenteen lisäksi maisemaa raivataan massiivisesti ja näin luodaan uusia väyliä liikennemelulle. Mahdollinen meluvallien rakentaminen alueelle on lisäksi fyysisessä ja taloudellisessa ristiriidassa suunnitellun sähkölinjan kanssa. Turun moottoritien eteläpuoli on kaavaehdotuksen kohteena olevan alueen kohdalla, paitsi maastollisesti vaivattomampi, myös rakentamaton, joten sen aiheuttama haitta ei koske asutusta. Lisäksi Fortumin edustajat ovat ilmaisseet valmiutensa ohjata sähkölinja moottoritien eteläpuolelle. Kaava-alue on jo muutenkin suurten rakenteellisten muutosten kohteena. Olemme myös huolestuneita kaava-alueen pohjavesien (lähdekaivon ja Kypärijärven käyttäjinä) puhtauden säilymisestä. Työpaikka- ja teollisuusalueiden asfaltointi lisää pintavesien määrää. On hyvin epävarmaa voidaanko suunnitelluilla laskeutusaltailla taata pohjavesien ja järven puhtaus. Kolmas vaatimuksemme koskee alueen meluntorjuntaa. Edellä esitettyjen meluntorjuntaa koskevien huomioiden lisäksi meitä huolestuttaa alueen hyvin laajamittainen luokitteleminen melualueeksi. Jos meluntorjuntaa ei tehokkaasti toteuteta, suuri osa alueesta joutuisi rakennuskiellon kohteeksi. Tällöin maanomistajien tasavertainen kohtelu ei toteudu. Vain riittävällä melusuojauksella voidaan päästä tasolle, joka ei muodosta ongelmaa asumisviihtyisyyden ja tulevien maankäyttösuunnitelmien osalta. Tiehallinto on laatinut meluntorjuntaa koskevan ohjelman, mutta kunnalle kuuluu vastuu siltä osin kuin sen laatima kaavoitus lisää meluhaittaa. Voidaan varmaan ajatella kaavaalueella syntyvien maamassojen siirtämistä melualueille maanomistajien suostumuksella. 15. Ketola Pekka ja Raili Ympäristövaikutusselvityksessä sivulla 18 mainitaan Kiilamäen lampi suojeltavaksi. Se tunnetaan lähialueella Lehtimäen lampena. Se sijaitsee Lehtimäen tilan maalla ja sieltä on vuosikymmenet laskettu vettä heille kasvihuoneiden kasteluun. Lammen nimi tulee muuttaa kaavapapereihin Lehtimäen lammeksi. Luontokohteena sivulla 32 puhutaan Hankasalon lähteiköstä. Täälläpäin Hankasalon mäki käsitetään kallioalueeksi, joka on Kattilamäentien kiertämä. Vanhat paikkakuntalaiset ovat käyttäneet Hankasalonmäki-nimeä Kattilamäentien jyrkästä mäestä, joka lähtee peltoaukean jälkeen kohti Siuntion rajaa. Kallio jatkuu tosin harjanteena Kiilamäen metsässä lähelle Risubackaojaa, jonka molemmin puolin lähteikkö sijaitsee kokonaan Kiilamäen alueella, peltojen alareunassa. Tällä harjanteella ei ole erikseen nimeä, joten voisi sen laajasti ottaen tulkita samaksi kallioksikin, mutta Hankasalon lähteikköä ei osaisi etsiä ilman kartta täältä. Varsinainen Hankasalonmäki sijaitsee muutaman sadan metrin päässä lähteiköstä. Lähteikön nimeksi sopisi paremmin joko Kiilamäen tai vaikka Risubackaojan lähteikkö. (Vanhastaan on käytetty myös nimeä Hankasaronmäki, ehkä se on ollut murresana. Risubackaojaa on kutsuttu myös Riisunbackaojaksi, varsinkin Siuntion puolella) Edellä mainitulla kallioharjanteella sijaitsee myös karttaan merkitty hiidenkirnu, joka on Kiilamäen tilan alueella. Mahtaako senkään oikea nimitys olla Hankasalon hiidenkirnu, koska sekin on kaukana varsinaisesta mäestä. Hiidenkirnun lähistöltä löytyy myös pari suurta siirtokivilohkaretta, jotka ovat näkemisen arvoisia luontokohteita nekin. Hankasalonmäessä on ilmeisesti kaksi pienempääkin hiidenkirnua, jotka ovat peittyneet sammaleiden alle, koska yli 80-vuotias Aune Laine muistaa lapsena käyneensä niitä katsomassa ja ne ovat sijainneet lähellä toisiaan ko mäessä. Hän ei enää muista lähemmin niiden sijaintipaikkaa. Myös joillakin muilla on muistitiedossa siellä olevan hiidenkirnut eli kattilat, joiden mukaan Kattilamäentiekin on ilmeisesti saanut nimensä.

10 Hankasalonmäki lähiympäristöineen, jossa sijaitsee mm. yllä mainitut luontokohteet, tulee kaavan eri vaiheissa kokonaan pitää luontoarvojensa vuoksi säilytettävänä merkittävänä luontoalueena. 16. Pro Huhmari Ry, Huhmarin kylätoimikunta Vihdin kunta on asettanut julkisesti nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n kaavaehdotuksen. Pro Huhmari ry / Huhmarin kylätoimikunta esittää seuraavat muistutukset perusteluineen: Huhmarjoen rantaan merkitty yleinen virkistysalue tulee poistaa. Kaavaehdotuksessa virkistysalue on osoitettu joen ranta-alueella olevien omakotitalojen välittömälle piha-alueelle. Virkistysaluevaraus tulee tarpeettomana poistaa ja ranta-alue merkitä kaavassa APalueeksi lisämerkinnällä, että ranta-alueella tulee säilyttää luonnontila. Maisemaa tulee voida hoitaa niin, että esimerkiksi jokeen tai muualle kaatuneet puut voidaan poistaa. Vaihtoehtoisesti alue voidaan merkitä M-alueeksi LUO merkinnällä. Kaavaehdotukseen sisältyvä 110 kv sähkönsiirtolinja Siuntiosta Espooseen tulee linjata kulkemaan Siuntion rajalta VT1-VT2 liittymään saakka moottoritien eteläpuolella ja vasta siellä ylittämään moottoritie. Kaavaehdotuksessa nyt pohjoispuolelle piirretty linja kulkee kahden talon ja useiden pihapiirien yli, tarkoittaen käytännössä kalliita mutkittelevia linjaratkaisuja. Sähkölinja kulkisi myös käytännössä osin yksityistietä (Tuusankorventie) pitkin. Koska linjan suoja-alueella ei saa olla rakennelmia eikä puustoa, edellyttäisi se asutuksen ja moottoritien välillä olevan puuston kaatamista kokonaan. Tällöin sekä melu että liikenteen epäpuhtaudet leviäisivät entistä pahemmin asuinalueille sekä suunnitellulle työpaikka-alueelle. Sähkölinja myös haittaisi kaava-alueen edellyttämien meluesteiden rakentamista. Kaavaehdotuksen mukaista työpaikka-alueen rakentamista ei voida sallia ilman samanaikaista meluntorjunnan toteutusta. Alueen meluntorjuntasuunnitelma tulee päivittää vastaamaan kaavaehdotuksen mukaista muuttunutta maankäyttöä ja kaavaehdotukseen tulee tehdä tilavaraukset asianmukaisille meluesteille. Voimassa olevassa meluntorjuntasuunnitelmassa on alueella todettu olevan tulevaisuudessa suosituksia korkeampi melutaso lähes koko alueella. Mikäli alueelle toteutetaan kaavaehdotuksen mukaista työpaikkarakentamista, edellyttää se puuston kaatamista ja huomattavia maaston tasoitustöitä. Tällöin liikenteen melu ja epäpuhtaudet sekä työpaikka-alueella muodostuva melu leviävät alueella entistä pahemmin ja pidemmälle. Uuden kaavoitettavan alueen meluntorjunta on kunnan vastuulla. Palajärventien vanha raitti tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti entisellään. 17. Karikumpu Anne ja Tero Vihdin kunta on asettanut julkisesti nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n kaavaehdotuksen. Muistutuksenamme kaavaehdotuksesta toteamme seuraavaa: Kaavaehdotukseen sisältyvä 110 kv sähkönsiirtolinja Siuntiosta Espooseen tulee poistaa Tuusankorven kohdalta. Kaavaehdotuksessa nyt piirretty linja kulkee VT2 länsipuolella useiden pihapiirien yli ja osin yksityistietämme (Tuusankorventie) pitkin. Linja edellyttäisi asutuksen ja moottoritien välillä olevan puuston kaatamista käytännössä kokonaan. Tällöin sekä melu että liikenteen epäpuhtaudet leviäisivät entistä pahemmin asuinalueellemme. Kunta ei kaavoituksellaan saa tarkoituksellisesti heikentää kaava-alueella nyt asuvien olosuhteita. Sähkölinja myös haittaisi kaava-alueen edellyttämien meluesteiden rakentamista. Linjaus kulkisi nyt esillä olleen ehdotuksen mukaan juuri samalla linjalla, johon myös meluvallit tulisi tehdä. Sähkölinjan rakentaminen maavallin päälle olisi varsin haasteellista ja kallista, samoin meluntorjunnan kustannukset nousisivat.

11 Asuinpaikkamme Tuusankorven etelärinteellä on kaavoitettavan Huhmarin työpaikkaalueen välittömässä läheisyydessä. Kaavaehdotuksen mukainen työpaikkarakentaminen edellyttää puuston kaatamista ja huomattavia maaston tasoitustöitä. Tällöin liikenteen melu ja epäpuhtaudet sekä työpaikka-alueella muodostuva melu leviävät entistä pahemmin asuinalueellemme. Uuden kaavoitettavan alueen meluntorjunta on kunnan vastuulla. Kunnan tuleekin varautua kaavassa ja talousarviossaan meluntorjunnan rakentamiseen ja nopeasti toteuttaa kunnolliset meluvallit ja/tai aidat ainakin suunnitellun Huhmarin työpaikka-alueen läheisyyteen Turun moottoritien varrelle Kivistöntien molemmin puolin asutuksen suojaksi. Meluntorjunta tulee toteuttaa viimeistään työpaikka-alueen rakentamisen yhteydessä. Tällöin alueella tehdään muutoinkin maansiirtotöitä, joista jääviä maamassoja voisi hyödyntää meluvalleihin. Kaavan mukaista työpaikka-alueen rakentamista ei voida sallia ilman samanaikaista meluntorjunnan toteuttamista. Sade- ja pintavesien käsittelystä Huhmarin työpaikka-alueen rakentamisen aikana ja sen jälkeen tulee huolehtia eikä päästää pilaamaan Kypärijärveä eikä sen rannalla olevaa venerantaa. 18. Roms Timo Nummelan eteläosan osayleiskaavojen 1A ja 1B rajaus alueen länsiosassa on epäonnistunut. Lännessä alue muodostaa niin tiiviin kokonaisuuden, että se olisi ehdottomasti pitänyt käsitellä yhtenä. Rytömäki-Kauhumäen alue-tuusankorpi viheryhteys on kaavaehdotuksessa hyvin huomioitu. Sen sijaan yhteys pohjoiseen Linnanmäen suuntaan on jäänyt vähälle huomiolle, ehkä johtuen osayleiskaavojen rajasta. Linnanmäen suuntaan kulkee eläinten luontainen kulkureitti Ali-Rostin tilan itäistä reunaa. Kaavaehdotuksen Etelä-Nummelan työpaikkaalue sulkee tämän reitin. Työpaikka-aluetta on yhteyden turvaamiseksi supistettava länsiosasta. Tämä läntisin osa on rakentamiseen huonoa suopohjaista aluetta, jota ilmaston muutoksesta johtuva sateisuuden lisäys tulee edelleen huonontamaan. Viheryhteyden säilyminen Linnanmäen suuntaan on tässä vaiheessa tärkeää, sillä Vanhan Turuntien (mt 110) pohjoispuolelle linjattu rautatievaraus on tutkittu vasta ns. Vaakageometrian osalta. Näin linjaus on saatu määritellyksi kartalle. Ns. pystygeometria on täysin tutkimatta. Vasta kun se on tehty selviää esim. mahdollisten tunnelien paikat, joihin viheryhteydet tulee ohjata. Mt 110 viereen kaavaillun sähköhuoltoalueen haluan poistettavan kaavasta. Tällaista toimintaa ei ole syytä sijoittaa olemassa olevan asutuksen kupeeseen. Alueen halkaisee jo 400 kw:n sähkölinja. Sen viereen sijoitettu 110 kv:n linja muodostaisi keskeiselle paikalle pahan pysyvän maisemavaurion. Sähköhuoltoalue sopii paremmin moottoritien varteen kohti Veikkolan suuntautuvan sähkölinjan yhteyteen lähelle tulevaa työpaikka-aluetta, jossa sähköä tarvitaan. Kaavaehdotuksen sähköhuoltoalueen sijoituspaikkaa on perusteltu mm. Nummelan asuinalueiden sähkölämmityksellä. Kuitenkin sähkölämmityksen lisärakentamiseen ollaan jo valtiovallan taholla suunnittelemassa rajoituksia. Varmaankin sähkölämmityksen sijaan erilaiset uusiutuvalla energialla toimivat kaukolämmitysjärjestelmät ovat tulevaisuutta. Ali-Rostin tilaan kuuluva Kukkulakujan alueeseen liittyvä osa, johon kaavaehdotuksessa sähköhuoltoalue on sijoitettu, soveltuu parhaiten pientaloalueeksi. Se täydentäisi sopivasti Kukkulakujan asutusta. Ratkaisu toteuttaisi myös maanomistajien edes jonkinasteista tasapuolista kohtelua. 19. Sievänen Elisa Huhmarjoen V-alue. Vanhempani ovat lunastaneet pari vuotta sitten Palajärventien varressa sijaitsevan omakotitonttimme ja Huhmarjoen välisen tontin hoitaakseen sitä sekä tietysti omaksi ilokseen. Tyrmistyneenä olen nyt seurannut kuinka kukaan ei ole 20 vuoteen välittänyt joesta saatika sen rannoilta ja nyt kun Palajärveläiset ovat tontteja vasta

12 lunastaneet itselleen, niitä ollaan valjastamassa yleiseen käyttöön. Rantatontteja lunastaneet perheet ovat tehneet ison työn raivatessaan joen taas veneilykelpoiseksi ja rantoja kävelykelpoisiksi kuivina vuodenaikoina. Ottaen huomioon jokiympäristössä jo tehty työ, tuntuu tämä osayleiskaavan suunnitelma melkoiselta tontin omistajien hyväksikäytöltä. Osayleiskaavassa Huhmarjoen rannalla sijaitsevat tontit ovat määritelty yleiseksi virkistysalueeksi. Ajatus on mahdoton kaikin puolin, eikä Vihdin kunnalla tule olemaan moniin kymmeniin vuosiin resursseja siihen. Ranta-alue on pitkälti hyvinkin soista ja/tai tukkeutunutta, ylipäätänsä vaikeakulkuista. Tulisi hyvinkin kalliiksi tehdä turvallisia kulkureittejä saatika sitten ylläpitää niitä. Lisäksi virkistysalue-ajatus sotii puhuttua luonnonsuojeluajatusta vastaan. Turvallista reittiä ei ihan vähällä materiaalilla tehdä ja ihmisten kulkeminen joen varsilla toisi jäteongelman ja kasvuston suojelu ei todellakaan olisi sitä mitä nyt. Huolenaiheenani on myös se, että tontit ovat erittäin hyvin näkyvillä rannasta. Olen suorastaan varma, että yleisessä käytössä ihmisiä poikkeaisi myös pihoille ja kasvimaille. Todennäköistä olisi myös, että ihmiset saattaisivat kulkea pihojen läpi tien ja joen väliä, sillä pääsy joen ranta-alueelle ilman läpikulkua voi tapahtua vain Huhmarjoen ylittäviltä silloilta (vaikea kulku kummastakin päästä). Lisäksi yksi talo on hyvin rannassa, joten käytännössä kulku joen varrella tapahtuisi silloin aivan talon vierestä. Tai oikeastaan, koska pihaan ei ole lupa tulla, virkistysalueen käyttäjien tulisi näin uida alkumatka. Ehdotankin, että virkistysalue sisältäisi vain joen, jossa voi vapaasti veneillä ja kalastaa lupien kanssa. Minun puolestani kunta voi vapaasti hoitaa rantatontteja, jos tykkää mutta rannan yleinen virkistyskäyttö on mahdotonta. Jo lunastettujen tonttien hoito tulisi kuitenkin jättää nykyisille omistajilleen, sillä he ovat tehneet suojelutyötä tähänkin asti ja taatusti intensiivisemmin kuin kunta ikinä sitä pystyisi toteuttamaan. Ja koska rantatontit ovat pitkän matkaa ennen jokea peltoa tai männikköä, niille pitää olla oikeus rakentaa esimerkiksi vajoja ja muita pieniä tarvittavia rakennuksia. Joen mukana tuleva suojeltava alue, ei asutulta puolelta todellakaan tarvitse olla niin massiivinen. Mikäli suojeltavaa ranta-aluetta ylipäätänsä edes tarvitaan sillä osuutensa lunastaneet perheet hoitavat sitä erittäin kiitettävästi. Koska en ole ehtinyt muilta kiireiltä niin tarkkaan ottamaan selvää, niin en osaa tarjota toista nimikettä korvaamaan yleinen virkistysalue käsitteen. Ehdotan kuitenkin, että vain joki olisi yleistä virkistysaluetta ja suojelualuetta olisivat osa lunastamattomista tonteista, joen asumattoman puoleinen ranta ja esimerkiksi kymmenen metrin matka rannasta jo lunastetuilla tonteilla. Vm. mainittu voi tuntua haihattelulta mutta joen arvokas kasvusto ulottuu suurimmalta osalta vain sille alueelle ja loput alueesta ovat risukkoa, pihoja ja tai lunastettua peltoaluetta. Kevyen liikenteen väylän sijoitus Palajärventiellä. Haluan jo etukäteen kiittää pyörätiestä ja muistuttaa seuraavasta asiasta: Palajärventietä reunustavat talot toisella puolella tien tasossa (Huhmarjoen puoli) ja toisella puolella rinteessä (vanhan Palajärven koulun puoli). Kun pyörätie rakennetaan, näen parhaimmaksi vaihtoehdoksi asettaa se vanhan palajärven koulun puolelle, jossa talot ja pihat ovat rinteessä eivätkä siten nähtävissä. Mikäli pyörätie rakennetaan vastakkaiselle puolelle, se tulee hyvin lähelle rakennuksia ja pihoja. Lisäksi Palajärventien Karprintin puoleisessa päässä ei tarvitsisi vaihtaa puolta jyrkässä ja mutkaisessa mäessä, jossa on perinteisesti kuljettu vastoin liikennesääntöjä mutkan loivemmalla puolella paremman näkyvyyden takia. Työpaikka-alueen alle jäävä asuttu alue. Osayleiskaavaan on merkitty Huhmarin työpaikka-alue (Kivistöntien ja tulevan moottoritien välissä), vaikka kyseisellä paikalla on myös asutusta. Koska työpaikka-alue on suhteellisen suuri ja samaan tarkoitukseen on varattu useita alueita (asumattomia), uskoisin, että kaavaa voi määrittää tarkemmin ja valikoida alueen käyttöä. Ehdotankin, että asuinalueelle annetaan hieman tilaa ja sen välittömään läheisyyteen suunnattaisiin vain ns. kevyttä työaluetta, jotta asukkailla säilyisi mahdollisuus rauhalliseen ja esteettömään elämiseen. Ja koska alueesta on puhuttu Vihdin näyteikkunana, täytyy sanoa, että tyylikkäät konttorit tms. antanevat kunnastamme edustavamman kuvan, kuin esimerkiksi raskas teollisuus. 20. Sievänen Eija ja Ilari

13 Olemme huolissamme kaavaan merkityn yleisen virkistysalueen sijoittelusta Huhmarjoen länsipuoleiselle rannalle, leveydessään se ylettyisi joelta aivan käytössämme olevaan peltoon ja piha-alueeseen asti. Olemme lunastaneet jokivarren vain pari vuotta sitten ja ottaneet sen käyttöömme omana virkistysalueena. Haluamme vaalia joen upeaa luontoa ja huolehtia siitä omalta osaltamme, mutta vastustamme yleistä käyttöä ko. rannalla. Luonnonsuojelu on erittäin tärkeä asia ja kohde hieno, mutta yleinen käyttöalue ei saa sijoittua yksityisomistuksissa oleville rannoille. Ehdotamme alueen olevan esim. M- tai EV-aluetta siten, että se mahdollistaisi jokivarren hoidollisen suojelun. Vaadimme V-alueen poistamista Huhmarjoen länsipuolen rannalta. Lisäksi pyydämme kiinnittämään huomiota suunnitellun kevyen liikenteen väylän sijoitukseen. Historiallisen tien länsipuolella ei ole asuinrakennuksia tien välittömässä läheisyydessä ja lisäksi väylä jatkuisi luontevasti yli Vanhan Turuntien kohti koulua ja päiväkotia. Koululaiset käyttävätkin tien länsipuoleista laitaa jo vanhastaan koulumatkaansa kulkiessaan Moran mäen vaarallisen mutkan takia. Turuntien ylittävä suojatie tulisi toki olla Palajärventien jatkeena molemmin puolin suojaamaan kulkua pysäkille ja Palajärven/Pihtisillantielle. Toivomme järkeviä ratkaisuja yhteisen viihtyvyyden ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi. 21. Kukkonen ja Järvi 1. Palajärven kevyenliikenteen väylä Kevyenliikenteen väylää suunniteltaessa pyydämme ottamaan huomioon Kunnanhallituksen esitys Siinä todetaan, että kevyenliikenteen väylän rakentaminen Huhmarista Palajärven koululle edellyttänee tien siirtämistä itäänpäin. Kaavoitusinsinöörin ehdotus oli, että tien varteen tulevat rakennukset sijoitetaan vähintään 20 m päähän keskiviivasta. Tällöin hanke ei tuota haittaa kaavoitukselle. Näin ollen ei kevyen liikenteen väylän sijoittamiselle tien itäpuolelle ole estettä. Uudenmaan lääninhallitus on vahvistanut tämän Huomattava on myös, että tien paikka ei tonttimme (Toimela 1:123, Palajärventien 79) eteläpäässä ole entisellä paikalla, vaan rajapyykki on nykyisen tien alla. Tie on vähitellen siirtynyt länteenpäin tontillemme koululle johtavan liikenteen takia. Nykyisin koulu toimii jo muualla. Kevyenliikenteen väylän sijoittamista tien itäpuolelle tukee myös osayleiskaavan selvityksessä ( ) todettu Toimela kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokkaaksi. Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta hyväksyi päätöksenään yksimielisesti, että arvorakennukset Palajärven koulu ja Toimela mainitaan kaavallisen suojelun kohteina. Osayleiskaavan 1A kaavaehdotuksessa ( , s.41) todetaan myös, etteivät kaavaratkaisut vähennä näiden rakennusten historiallista arvoa. 2. Huhmarjoen länsipuolen virkistysalue Pidämme tärkeänä, että myös Palajärventien länsipuolen asukkailla on mahdollisuus päästä joelle, kuten takavuosina on ollut. Toimelalla on vesioikeus kyseiseen vesistöön. 3. Melusuojaus Jatkuva liikenteen kasvu edellyttää kunnollista melusuojausta moottoritien ja Porintien pohjois- ja itäpuolelle. Kiinteistömme sijaitsee todetulla melualueella. 4. Pohjavedet On huolehdittava, etteivät maanrakennustyöt pääse saastuttamaan pohjavesiä. 22. Tanhuanpää Sven + 5 Ehdotan, että kaavaehdotuksessa ehdotettu Yöviläntien kevyen liikenteen väylä siirretään Yöviläntien pohjoispuolelle kuten aikaisemmassa suunnitelmassa on ollut. Perusteena on se, että omistamani kiinteistö osoitteessa Yöviläntie 44 rajoittuu maantiehen. Kyseistä tiestä on 4 metrin etäisyys asuintalooni. Taloni ja maantien välissä kasvaa

14 kuusi aita. Mikäli Kevyen liikenteen väylä jäisi nykyisen ehdotuksen mukaisesti Yöviläntien eteläpuolelle niin joutuisin luopumaan asuintalostanikin, jota en missään olosuhteissa voi hyväksyä. Samoin moni muukin kiinteistö, joka sijaitsee Yöviläntien eteläpuolella joutuisi kärsimään kohtuuttomasti, kuten esimerkiksi Degerlund Oy:n omistama kiinteistö osoitteessa Yöviläntie 56, jossa tulisi täysin mahdottomaksi päästä raskailla työkoneilla kiinteistöstä Yöviläntielle. Samoin edelle mainitusta kiinteistöstä seuraava, jossa valmistetaan trukkilavoja niin heidän taukotupansa jäisi suunnitellun kevyen liikenteen väylän alle ym. ym. Ehdotustani siitä, että kyseinen kevyen liikenteen väylä siirrettäisiin maantien pohjoispuolelle niin pohjoispuolella olevat kiinteistön omistajat eivät joutuisi menettämään lähes mitään lukuun ottamatta yhtä vanhaa huonokuntoista saunarakennusta. Vastusta myös ehdottomasti kyseisessä kaavaehdotuksessa esitettyjä ja merkittyjä teollisuusalueita (ty) sekä työpaikka-alueita (tp). Vastustuksen perusteena on se, että kuten yleisesti tiedetään ei ole olemassa sellaista teollisuuden alaa, joka ei saastuttaisi (jäte- ja melusaaste). Erittäin suuri riski on, että alueen läheisyydessä oleva Kypärijärvi, johon johtaa alueelta usea puro ja joka on erittäin matala, saastuisi teollisuudesta aiheutuvista jätetai pintavesistä. Suurena riskinä pidän myös, että alueelle suunniteltu teollisuus aiheuttaisi ilmansaasteongelmia. Arvostan suuresti, että nykyisellä kaavoituksella ei riskeerata korvaamattomia pohjavesialueita eikä muitakaan luonnonarvoja. 23. Kari Karhusen kuolinpesä (allekirjoittajana Annukka Kalela) Muistutus koskee tilaa Vihdin kunnan Palajärven RNO Muistutuksemme aiheena on ehdottaa, että ko. tila-alue siirrettäisiin M-alueelta vieressä olevaan TYalueeseen. Tarkoituksenamme on olla yhteydessä kuntaan keskustellaksemme tämän tilan kaavoittamisen aloitussopimuksesta. 24. Virtanen Tarja +18 Huhmarin teollisuus- ja työpaikka-alue. Alueelle on Vihdin vireillä olevassa osayleiskaavassa suunnitteilla 50 ha teollisuus- ja työpaikka-alue. Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan maa-alueella, josta on suora virtaama Kypärijärveen. Kypärijärvi on osa erityissuojeltua Siuntionjoen vesistöä ja Natura 2000 alueen yläjuoksua. Huhmarin teollisuus- ja työpaikka-alueen pintavedet (hulevedet) valuvat sekä Leppäojan että Nygårdinojan kautta Kypärijärveen. Valuma-alueelle tai muille suoraan suojelualueeseen vaikuttaville alueille ei tulisi sijoittaa tiivistä yhdyskuntarakentamista, logistisia toimintoja tai muuta teollisuutta. Huhmarin työpaikka-alueesta on Vihdin kunnan tilaamana tehty nyt ympäristövaikutusten selvitys. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa hulevesien valuntaan on kiinnitetty erityistä huomiota koska alue sijaitsee Natura-alueen yläjuoksulla. Raportissa alueelle tulee osoittaa vähintään 2 laajaa pintavesien kerääjäallasta laskeutusaltaineen. Heti VT 1 ja VT2 risteysalueelle on arvioitu tarvittavan noin 8 hehtaarin suuruinen suoja-alue kerääjäaltaalla, jotta teollisuus ja työpaikkahulevedet eivät kuljetu suoraan Kypärijärveen, joka sijaitsee noin 500 metrin päässä. Työpaikka-alueen länsipuolelle on laskettu tarvittavan noin 10 hehtaarin suoja-alue (merkitty virkistysalueeksi) pintavesien kerääjäaltaineen. Kerääjäaltaat tulisi myös rakentaa ennen kuin aluetta aletaan muokkaamaan mitenkään, mikä tekee allasjärjestelmien käytännön toteuttamisesta erittäin vaikeita. Minimissäänkin 20 hehtaarin suoja-alueiden rakentamiskehoitus antaa hyvän kuvan hankkeen vaarallisuudesta. Teollisuus- ja työpaikka-alueen koko siis vain 50 hehtaaria. Vihdin kunnan teettämässä ympäristövaikutusten selvityksessä ja niiden pintavaluntaa koskevissa selvityksissä ei kuitenkaan ole täydellisesti pystytty mallintamaan näiden suojaalueiden kokoa ja muotoa, eikä selvitystyö näin ollen ole riittävä, jotta näin vaarallinen alue voidaan toteuttaa Kypärijärven valunta-alueelle.

15 Vastustamme teollisuus- ja työpaikka-alueen kaavoittamista ja rakentamista Alhonpää- Tuusankorpi alueelle. Mielestämme hanke aiheuttaa Kypärijärvelle liian suuren ravinnekuormituksen sekä mahdollisesti muita haittoja, joita ei kaikkia edes vielä tunneta eikä niitä näin ollen ole käsitelty tehdyssä ympäristövaikutusten selvitysraportissakaan. 25. Virtanen Tarja Vastustan Huhmarin teollisuus- ja työpaikka-alueen rakentamista Alhonpää-Tuusankorpi alueelle. Minulla on tieoikeus Alhonmäen ja Alhonpään peltojen läpi alikulkutunnelista VT1 eteläpuolelle. Tieoikeuteni ja kulkuyhteyteni estyy Vihdin kunnan kaavoituksella. Kaavoittaminen ei saa tuottaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL39). Kulkuyhteyden katkeaminen on kohtuuton haitta. 26. Virtanen Tarja +2 Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Huhmarin työpaikka-alueen kaavoittaminen Alhonpään maatilan alueelle estää maanomistajan maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen maatilalla. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle eikä täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 27. Virtanen Tarja +1 Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Huhmarin työpaikka-alueen kaavoittaminen Alhonpään maatilan alueelle estää maanomistajan maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen maatilalla. Osayleiskaava antaa rakentamisrajoituksia, jotka estävät maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen maatilalla. Maatilalla tullaan rakentamaan elinkeinoon liittyviä rakennuksia. Kyseeseen tulee mahdollisesti myös eläinsuojan rakentaminen Alhonpään maatilalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle eikä täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. 28. Virtanen Tarja +1 Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja

16 metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Huhmarin työpaikka-alueen kaavoittaminen Alhonpään maatilan alueelle estää maanomistajan maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen maatilalla. Osayleiskaavan teollisuusja työpaikka-alueiden rakentaminen ja tiestön rakentaminen vaikeuttaa liikkumista maatalouskoneilla. Alhonpään maatilalta tulee päästä vapaasti kulkemaan maatalouskoneistolla myös maatilan ulkopuolelle. Kivistöntie on kaavassa alistettu pääosin teollisuus- ja työpaikkaliikenteelle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle eikä täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. 29. Virtanen Tarja +1 Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Alhonpään vedenotto tapahtuu kahden kaivon välityksellä. Kaivot on osayleiskaavaehdotuksessa 1A jätetty teollisuus- ja työpaikka-alueelle, eivätkä ne täten ole käytettävissä. Yleiskaava 1A estää oman kaivon käytön talousveden otossa ja haittaa merkittävästi asumista. Vihdin kunnan vesijohtoverkostoon liittyminen ja käyttö aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia maanomistajalle. Maanomistajalla on jo toimiva kaivo- sekä likakaivojärjestelmä. Kunnan vesijohtovesi on myös huomattavasti huonompilaatuista kuin oma lähdekaivovesi. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle eikä täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 30. Virtanen Tarja Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Huhmarin työpaikka-alueen kaavoittaminen Alhonpään maatilan alueelle estää maanomistajan maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen maatilalla. Alhonpään maatilan vedenotto tapahtuu kahden kaivon välityksellä. Rakennettavaan eläinsuojaan tulee vesi myös näistä kaivoista. Kaivot ovat osa osayleiskaavaehdotuksessa 1A jätetty teollisuus- ja työpaikka-alueelle, eivätkä ne täten ole käytettävissä. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle eikä täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 31. Virtanen Tarja +1

17 Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. 1A kaava-alueen kokonaiskoko on 500 hehtaaria. Tästä alueesta 62 ha on osoitettu asuinkäyttöön ja 110 ha työpaikkakäyttöön. Maa- ja metsätalousmaaksi on jätetty noin 270 hehtaaria. 1A kaava-alue sisältää kolmen elinkeinonaan maa- ja metsätaloutta harjoittavan maatilan elikeinoalueita. Vain Alhonpään maatilan omistajan Lauri Virtasen maatila on kokonaisuudessaan alistettu teollisuus- ja työpaikka-alueeksi. Vain Lauri Virtasen ja hänen jälkipolviensa maa- ja metsätalouselinkeino on täysin estetty kaavalla. 1A kaava asettaa alueen maa- ja metsätalouden harjoittajat eriarvoiseen asemaan. Osayleiskaavaehdotus 1A estää täysin maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen maatilalla. Osayleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n sisältövaatimuksia eikä perustuslain mukaista yhdenvertaisuusvaatimusta. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 32. Virtanen Tarja +1 Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Savikon painuminen ja talovauriot: Ympäristövaikutustenselvitysraportissa on ilmoitettu, että Huhmarin työpaikka-alueen toteuttaminen vaatii mittavia alueen räjäytystöitä ja maamassojen siirtotöitä. Ympäristönvaikutusten vaikutusten raportissa on selvästi ilmoitettu, että: suunnitelluilla rakentamistöillä voi olla suuria vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin sekä Yöviläntien ja Kivistöntien varrella olevien asuntojen talouskaivoihin. Pohjaveden aleneminen sekä savikkojen pintakerroksien kuivuminen lisää savisedimenttikerrostumien kokoonpuristumisriskiä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia jo olemassa oleville saven varaan perustetuille rakennuksille sekä piha-alueille. Ympäristövaikutusten raportissa koko Alhonpään ja Alhonmäen alue, metsää lukuun ottamatta, on maaperäkartan mukaan savialuetta. Alhonpään maatilan toinen asuinrakennus sekä joitain varastorakennuksia on rakennettu savimaalle. Alhonpään maatilan alueen muuttaminen teollisuus- ja työpaikkarakentamiseen tulee täten aiheuttamaan ilmiselvän asuinrakennuksen hajoamisen sekä ainakin kahden varastorakennuksen hajoamisen. Hajoamisaikataulusta vielä, että on ilmiselvää että jos talolta liikkuu pohja on selvää että rakennusten hajoaminen tapahtuu nopeutetussa aikataulussa. Nyt ehdotusvaiheessa olevalla 1A kaavalla on tarkoitus nopeuttaa Alhonpään maatilan saamista Vihdin kunnan haltuun. Kiireestä kertoo asian taustakin: Vihdin kunta on tehnyt Alhonpään pakkolunastuspäätöksen Ympäristöministeriöön Vihdin kunta on lähettänyt pakkolunastushakemuksensa NCC Rakennus Oy on tullut laittamaan maastonkairausmerkkejä Alhonpään maatilan alueelle on Geotesti Oy tullut NCC Rakennus Oy:n toimeksiantamana tekemään kal-

18 liokairauksia raskailla metsän alleen kaatavalla kairauskalustolla. Maastonäytteitä ei saa ottaa ilman maanomistajan lupaa. Mittausalueella on kaksi maanomistajaa Vihdin kunta sekä Lauri Virtanen. Jälkimmäinen ei ole lupaa maastomittauksiin antanut eikä koskaan niistä aikaisemmin edes kuullut kerrottavan. Luvattomista maastomittauksista on lähetetty kysely Petri Härköselle ja NCC Rakennus Oy:n aluejohtajalle Pekka Kiurulle. Luvattomista maastomittauksista on tehty tutkintapyyntö poliisille NCC Rakennuksen Pekka Kiuru on antanut asiasta selvityksen : Tapahtunut johtuu väärinkäsityksestä koskien lupaa mitata alueella, ja siitä ettemme selvittäneet tilanne rajoja. Vihdin kunnan selvityksen antajan Suvi Lehtorannan vastaus oli että Vihdin kun on täysin tietämätön asiasta. Kuitenkin kello 13:35 Pekka Kiuru on sähköpostiviestissään Petri Härköselle kuvannut poliisitutkinta-asiaa: koska tätä käännettä ei osattu ennakoida (liite 12. Vihdin kunnan vastine pakkolunastuksesta). Vihdin kunnan kiire asiassa näkyy myös 1A kaavaehdotuskartasta. Kaava asettaa vielä rakennuskiellon Alhonpään alueelle, eli uusia rakennuksia ei saa enää rakentaa. Rakennuskielto on varsin tarkoitushakuisesti asetettu sillä melualue ei edes ulotu nykyisten asuinrakennusten kohdalle. Vihdin kunta on hakenut Alhonpään maatilan 21 ha pakkolunastusoikeutta ympäristöministeriöltä. Maanomistajalle kunta jättäisi asumisoikeuden alueelle. Koska maatilan alueella on paljon rakennuksia on Vihdin kunta joutunut rajaamaan ensimmäisen pakkolunastuksen (ympäristöministeriöltä haettavan) ulkopuolelle asuinrakennuksen sekä maatalousrakennukset. Koska rakennusten välinen etäisyys toisistaan on melko suuri tulee pinta-alaksi 2 ha. Pakkolunastuksen ulkopuolelle jätettävä rajaus on tehty niin tarkasti että asuinrakennuksista rajalle tulee matkaa vain tarvittavat 5 metriä. Esim. koko puutarha on rajattu pakkolunastettavaksi. Pakkolunastustaan kunta perustelee: ei aiheuta haittaa maanomistajalle koska hän voi jäädä asumaan nykyiseen asuinrakennukseensa. Ympäristövaikutusten arviointiraportti selvästi ilmoittaa, että savipohjalle rakennetut rakennukset hajoavat. Tämä yhdessä Vihdin kunnan miltei asuinrakennusten seinään rajoittuvan pakkolunastusrajauksen kanssa tarkoittaa varmaa ja tarkoituksellista rakennusten hajoittamisoperaatiota, joka toteutuu 1A kaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Asuinrakennusten sekä ulkorakennusten hajoaminen on kohtuuton haitta. Vihdin kunta voi kaavalla kätevästi osoittaa alueelle sellaisia maamassojen siirtooperaatiota, että talon perustukset lähtevät siirtymään heti ja asuinrakennukset saadaan asuinkelvottomaksi välittömästi. Vihdin kunnan Alhonpään alueelle tekemässä asemakaavassa (valmis ) on rakennuksia osoitettu heti 10 metrin päähän kummankin asuinrakennuksen talon seinämästä. Varsin ilmeistä ja tarkoitushakuista on yritys saada olemassa oleva rakennuskanta nurin ja kieltää uusien rakentaminen. Näin Vihdin kunta saisi koko Alhonpään maatilan alueen heti itselleen koska pakkolunastaminen valituksineen KHO:n vie liikaa aikaa. Vihdin kunta on 1A kaavaehdotuksessa kaavoittanut myös pakkolunastuksen ulkopuolelle jäävän maa-alueen (2 ha) teollisuus- ja työpaikka-alueeksi, ei asuinkäyttöön. Kunta on pakkolunastusselvityksissään kuvannut jäljelle jäävän maan siirtymistä kunnalle normaalina kauppana. Kunnan kaavoittaja on kuitenkin kaavanesittelytilaisuudessa sekä kummassakin ilmoittanut että myös asuinrakennukset pakkolunastetaan asemakaavoituksen myötä. Asuinkiinteistöjen maapohjan kaavoittaminen myös teollisuus- ja työpaikka-alueeksi on tarkoituksenmukaista ja helpottaa kunnan pakkolunastusoikeutta. Pakkolunastushakemuksessaan Vihdin kunta on hakenut ennakkohaltuunottolupaa alueelle, eli voi aloittaa maamassojen siirrot heti luvan saatuaan. Vihdin kunnan laatima 1A kaava on tehty erittäin tarkoitusperäisesti varsinkin kun ympäristövaikutusten raportti selvästi ilmiottaa mitä seuraamuksia Alhonpään alueen rajusta maanmuokkauksesta on. Kunta on myös sivuuttanut massiivisten räjäytystöiden vaikutukset alueen rakennuksille. Räjäytystöitä on suunniteltu asemakaavan maankairauspisteiden mukaan jopa 15 metrin päähän asuinrakennuksista. Vihdin kunnan 1A kaavaehdotus on laadittu ympäristövaikutusrapor-

19 tissa mainituista vaikutuksista huolimatta. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Asuinrakennusten sekä ulkorakennusten hajoaminen kohtuuton haitta. Kaavaehdotus tulee ehdottomasti hylätä Alhonpään alueen osalta. 1A kaavaehdotus alueella ei myöskään ole toista maanomistajaa, jonka koti/asuinrakennus tieten tahtoen hajotetaan ja estetään vielä uuden asuinrakennuksen rakentaminen rakentamiskiellolla. 1A kaava asettaa kaava-alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan. Osayleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n sisältövaatimuksia eikä perustuslain mukaista yhdenvertaisuusvaatimusta. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 33. Virtanen Tarja Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Alhonpään maatilan alueen kaavoittaminen teollisuus- ja työpaikka-alueeksi johtaa massiivisiin maansiirto- ja räjäytystöihin alueella. Rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä meluhaittoja sekä rakennusvaiheessa että siinä vaiheessa kun työpaikka-alue alkaa toimimaan. Alueella tulee olemaan jatkuva autoliikenne joka aiheuttaa melu, pöly ja hiukkaspäästöjä. Alhonpäässä asuu lapsiperhe, jossa on pieniä lapsia. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 34. Virtanen Tarja (Tämä muistutus on sisällöltään täsmälleen samanlainen kuin nro 33.) 35. Virtanen Tarja Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Alhonpään maatilan alueen kaavoittaminen teollisuus- ja työpaikka-alueeksi johtaa massiivisiin maansiirto- ja räjäytystöihin alueella. Rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä ilman saastepitoisuuksia sekä rakennusvaiheessa että siinä vaiheessa kun työpaikka-alue alkaa toimimaan. Alueella tulee olemaan jatkuva autoliikenne joka aiheuttaa melu, pöly ja hiukkaspäästöjä. Ilman saasteisiin voidaan myös laskea kallioista vapautuva radon. Tällä radonpitoisella murskeella on tarkoitus täyttää savipeltoja, eli radonvaarallista maa-ainesta tuodaan hyvin lähelle asuinrakennuksia. Alhonpäässä asuu lapsiperhe, jossa on pieniä lapsia.

20 Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 36. Virtanen Tarja Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Alhonpään maatilan alueen kaavoittaminen teollisuus- ja työpaikka-alueeksi johtaa massiivisiin maansiirto- ja räjäytystöihin alueella. Rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä ilman saastepitoisuuksia sekä rakennusvaiheessa että siinä vaiheessa kun työpaikka-alue alkaa toimimaan. Koko Huhmarin työpaikka-alue on myös tarkoitus tasata maantasalle eli poistaa kaikki melulta suojaavat maavallit, kalliot ja metsät. Alueen asukkaat altistetaan tieten tahtoen melulle. Alhonpäässä asuu lapsiperhe, jossa on pieniä lapsia. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 37. Virtanen Tarja Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Alhonpään maatilan alueen kaavoittaminen teollisuus- ja työpaikka-alueeksi johtaa massiivisiin maansiirto- ja räjäytystöihin alueella. Rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä muutoksia alueen pohjaveteen josta yksityistaloudet ottavat vetensä. Todennäköistä on että kaivoista loppuu vesi tai että vesi saastuu käyttökelvottomaksi. Alueellehan suunniteltu myös huoltoasemaa. Osayleiskaava 1A aiheuttaa täten kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Alhonpään alue tulee säilyttää maa- ja metsätalousmaana. 38. Virtanen Tarja Huhmarin työpaikka-alue on osayleiskaavaehdotuksessa 1A sijoitettu suoraan Alhonpään maatilan alueelle. Alhonpään maatila on ollut ja on jatkuvassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alhonpään maatila on vanha sukutila joka on tulossa sukupolvenvaihdokseen. 1A yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma alueelle, ja Vihdin kunnalla on tarkoitus määritellä sillä alueen kasvu vuoteen 2030 asti. Alhonpään maatila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja tulee olemaan tätä myös Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo että osayleiskaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle (MRL 39 ). Maanomistaja on Lauri Virtanen. Alhonpään maatilan alueen kaavoittaminen teollisuus- ja työpaikka-alueeksi johtaa massiivisiin maansiirto- ja räjäytystöihin alueella. Rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä maise-