Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke 2/ /2012. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke 2/2011-12/2012. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke 2/ /2012 Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL KAINUU Puh Faksi ISSN Kajaani 2012

3 Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä Loppuraportti Laatijat: Heidi Karppinen, Hannu Komulainen, Anne Kousa, Maria Nikkarinen, Anna Tornivaara Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2012 D:54

4 Tiivistelmä Karppinen H., Komulainen H., Kousa A., Nikkarinen M., Tornivaara A. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä. Loppuraportti. Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella toteutettiin kaivovesien kemiallista laatua koskeva tutkimus vuosien aikana. Tutkimuksessa oli mukana 117 kaivoa (99 porakaivoa, 18 rengaskaivoa). Veden laatua arvioitiin vertaamalla todettuja aineiden pitoisuuksia Suomen lakisääteisiin laatuvaatimus- ja laatusuosituspitoisuuksiin yksityiskaivoissa ja vertaamalla Kainuun alueen kaivoja koko Suomen kattavaan kaivoaineistoon. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, onko veden laadussa eroa mustaliuskealueella ja viherkivialueella sijaitsevien kaivojen välillä. Kaivon vedestä otettiin vesinäytteet käyttäjälle tulevasta vesipisteestä. Vedestä määritettiin kattavasti sen kemiallista laatua kuvaavia parametreja. Niiden perusteella arvioitiin kaivokohtaisesti veden kemiallinen laatu ja siihen mahdollisesti liittyvä terveysriski. Tutkitut Kainuun kaivovedet olivat pääasiassa hyvänlaatuisia veden kemiallisilla laatuparametreilla arvioituna. Lakisääteiset veden laatunormit täyttyivät n. 75 % kaivoista koko kaivoaineistossa. Vesissä oli vähän aineita, joihin tiedetään liittyvän terveysriski. Porakaivoissa arseeni (4 % porakaivoista), nikkeli (6 %) ja nitraatti (2 %) ylittivät talousveden lakisääteisen laatuvaatimuksen. Yleisin laatupoikkeama oli hieman hapan vesi (ph < 6,5, 27 % porakaivoista). Muut merkittävämmät poikkeamat laatusuosituksista olivat lisääntynyt väri vedessä (27 %), mangaania yli laatusuosituksen (26 %) ja rautaa yli laatusuosituksen (18 % kaivoista). Alueen tutkituissa rengaskaivoissa yleisin laatupoikkeama myös oli hieman hapan vesi (28 % rengaskaivoista). Muita yleisimpiä poikkeamia laatusuosituksista rengaskaivoissa olivat koholla oleva KMnO 4 - luku (17 % rengaskaivoista) ja väriluku (11 %). Ainoastaan nikkeli ylitti rengaskaivoissa laatuvaatimuksen, yhdessä kaivossa. Kaivoissa, joissa oli runsaasti rautaa ja/tai mangaania, veden happipitoisuus oli alentunut. Terveysriskin kannalta ongelmallisimpia aineita olivat mangaani, rauta ja radon. Kaivoista 15 prosentissa (17 kaivoa) oli mangaania, rautaa tai radonia niin suuri pitoisuus, että kaivonomistajalle annettiin suositus olla käyttämättä vettä puhdistamatta juomavetenä ja ruoanlaittoon. Kaikki suosituksen saaneet kaivot olivat porakaivoja. Pääasiallinen syy suositukseen oli mangaani (77 % suosituksista). Suuri rautapitoisuus oli syynä 12 prosentissa ja radon 12 prosentissa suosituksista. Yksittäisten kaivojen osalta annettiin kehotus lopettaa veden käyttö myös löyly- ja pesuvetenä. Mangaanin, radonin ja raudan pitoisuudet olivat kaivoissa niin suuria, että niihin liittyy terveysriski. Tutkitulla alueella kaivovesissä ei ollut poikkeavasti uraania. Pitoisuudet olivat tavanomaisella kaivovesien tasolla eivätkä ylittäneet terveysperusteisia ohjearvoja. Kaivovesien nikkelipitoisuus ei myöskään ollut erityinen ongelma. Rengaskaivojen vesi oli laadultaan keskimäärin hieman parempaa kuin porakaivojen vesi. Kaivon sijainnilla (vihreäkivialue, mustaliuskealue, muu alue) ei ollut merkittävää vaikutusta vedenlaatuun. Vihreäkivialueiden vettä voidaan pitää hieman parempilaatuisena kuin mustaliuskealueen vettä. Vedenlaadun ohjearvoylitykset olivat yleisempiä mustaliuskealueella. Kokonaisuudessaan Kainuun kaivovesien laatu on hyvin samanlaista kuin kaivovedet yleensä Suomessa alueilla, joilla ei tiedetä olevan luontaisesti korkeita alkuainepitoisuuksia. Kaivovesissä ei ollut selkeää laatueroa maantieteellisesti tutkitulla Kainuun alueella. Suuret veden rautapitoisuudet ja niiden myötä lisääntynyt veden väri painottuivat kuitenkin alueen eteläosaan, Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueelle.

5 SISÄLTÖ Esipuhe Hankkeen kuvaus Rahoitus Organisointi Yhteistyötahot Aikataulu Tutkimusalueen sijainti Hankkeen tausta ja tavoitteet Tutkimusalueen maa- ja kallioperän geologiset piirteet Kallioperä Mustaliuskealue Vihreäkivialue Maaperä Pohjavesi ja sen laatu Kaivovesi Talousvesikaivotyypit Rengaskaivot Kallioporakaivo Lait, asetukset ja suositukset Mikrobiologiset laatuvaatimukset Kemialliset laatuvaatimukset Menetelmät Kaivojen lukumäärät ja jakaantuminen alueittain Näytteenotto Näytteenoton kulku Toimenpiteet näytteenoton jälkeen Analyysitulosten tilastollinen käsittely Terveysriskinarvio Rinnakkaismääritykset Tulokset Veden kemialliset laatuparametrit Porakaivot...11

6 Kemiallisten aineiden pitoisuudet porakaivoissa Ohjearvojen ylittyminen porakaivoissa Veden kemiallinen laatu mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen porakaivovesissä Veden kemiallinen laatu muun alueen porakaivoissa Rengaskaivot Kemiallisten aineiden pitoisuudet rengaskaivoissa Ohjearvojen ylittyminen rengaskaivoissa Veden kemiallinen laatu mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen rengaskaivovesissä Veden kemiallinen laatu muun alueen rengaskaivoissa Veden laadun ohjearvojen täyttyminen Suositukset kaivojen omistajille Yhteenveto tuloksista Pohdintaa Menetelmät Tulokset Kainuun kaivovedet suhteessa kaivovesien laatuun yleensä Suomessa...41 Kirjallisuusluettelo...44 Liitteet

7 Esipuhe Suomessa on arviolta rengaskaivoa ja porakaivoa. Kaivojen vedenlaatua haittaavat erilaiset laatuongelmat. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä projekti sai alkunsa alueen kaivovesituloksissa huomatuista alkuainepitoisuuksien poikkeavista arvoista ja halusta selvittää, esiintyykö alkuainepitoisuuksia yleisemmin mustaliuskealueilla Kainuussa. Lisäksi haluttiin selvittää, onko näillä alueilla kaivovesiin liittyvää erityistä terveyshaittaa. Veden laatua selvitettiin pääasiassa porakaivoista, mutta vertailun vuoksi hankkeessa oli mukana myös rengaskaivoja. Hankkeen päävaiheet olivat näytteenottopaikkojen kartoittaminen, näytteenotto, riskiarviointi ja tiedottaminen. Hankkeessa otettiin alueen kaivoista vesinäytteitä, joista analysoitiin veden kemialliset laatuparametrit. Hankkeen koordinaattorina toimi projektipäällikkö Heidi Karppinen. Vesinäytteet ottivat pääasiassa näytteenottajat Teresa Ojala ja Erkki Pulkkinen. Veden kemialliseen laatuun liittyvän terveysriskin arvioi tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL, Ympäristöterveyden osasto, Kuopio). Geologisen osuuden asiantuntijana toimivat geologi Maria Nikkarinen ja tutkija Anna Tornivaara Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK, Kuopio). Raportin kirjoittamiseen osallistui myös erikoistutkija Anne Kousa (GTK, Kuopio). Kartat hankkeelle ovat tehneet tutkimusassistentti Pekka Forsman ja geofyysikko Jouni Lerssi (GTK, Kuopio). Haluamme kiittää Kainuun Maakunta-kuntayhtymää sekä Euroopan aluekehitysrahastoa hankkeen rahoittamisesta sekä ohjausryhmän jäseniä suuresta tuesta, avusta ja asiantuntemuksesta. Lisäksi kiitämme kainuulaisia kaivonomistajia siitä, että saimme tulla ottamaan kaivovesinäytteen. Henkilökohtaisesti haluan kiittää kehittämissihteeri Tarja Karjalaista ja projektisihteeri Virpi Kilpeläistä siitä, että he ovat auttaneet minua, kun olen apua tarvinnut ja pitänyt jalkani maassa. Kiitos. Kajaanissa Heidi Karppinen 1

8 1. Hankkeen kuvaus 1.1. Rahoitus Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanketta oli rahoittamassa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä Organisointi Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanketta hallinnoi Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Hankkeen johto oli tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu vastuualueella ja vastuuhenkilönä toimi Marita Pikkarainen. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Heidi Karppinen. Kaivovesinäytteiden ottamisesta huolehti Heidi Karppisen ohella Teresa Ojala ja Erkki Pulkkinen. Hankkeen projektisihteerinä toimivat Kaisu Möttönen ( saakka) ja Virpi Kilpeläinen ( ). Kaivovesihankkeen ohjausryhmä oli seuraava: puheenjohtaja Päivi Nykänen Kainuun maakunta ky: Ympäristöterveydenhuolto varapuheenjohtaja Teresa Ojala Kainuun Etu Oy ( saakka) jäsen Hanna Repo Kainuun Etu Oy ( lähtien) varapuheenjohtaja ( lähtien) Erja Heikkinen Kainuun maakunta-ky: Tutkimus, Kehittäminen ja Suunnittelu vastuualue ( saakka) jäsen Päivi Parikka Kainuun maakunta-ky: Ympäristöterveydenhuolto jäsen Elli Moilanen Kainuun ELY-keskus jäsen Aki Mursula Mondo Minerals Oy jäsen Jukka Pitkäjärvi Talvivaara Oy ( saakka) jäsen Veli-Matti Hilla Talvivaara Oy jäsen Kristiina Taskinen Kainuun maakunta-ky: Tutkimus, Kehittäminen ja Suunnittelu vastuualue ( lähtien) Asiantuntija Maria Nikkarinen Geologian tutkimuskeskus ( saakka) Asiantuntija Anne Kousa Geologian tutkimuskeskus ( lähtien) Asiantuntija Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vastuuhenkilö Marita Pikkarainen Kainuun maakunta-kuntayhtymä projektipäällikkö Heidi Karppinen Kainuun maakunta-kuntayhtymä projektisihteeri Kaisu Möttönen Kainuun maakunta-kuntayhtymä ( saakka) projektisihteeri Virpi Kilpeläinen Kainuun maakunta-kuntayhtymä ( saakka) Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 6 kertaa Yhteistyötahot Kaivovesihankkeessa tehtiin yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotican ja Wieksi vie! -hankkeen kanssa. Yhteistyötahot valittiin kilpailutuksen perusteella. Wieksi Vie! -hankkeen kautta tutkimusalueelta löydettiin ne kaivonomistajat, joiden vedestä voitiin ottaa hankkeen tutkimuksia varten vesinäyte. Kilpailutuksen jälkeen Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica valittiin suorittamaan hankkeen kaivovesinäytteiden kemialliset analyysit. Geologian tutkimuskeskus avusti kaivovesinäytteiden oton suunnittelussa, analysoi vesinäytteiden tulokset tilastollisesti, kokosi tulosten yhteenvetotaulukot ja geologiset kartat, osallistui raportin geologisen osan kirjoittamiseen ja loppuraportin viimeistelyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos analysoi veden laatuun liittyvät tulokset ja teki niistä kaivokohtaiset terveysriskinarviot, osallistui raportin tulososan ja johtopäätösten tekoon ja loppuraportin viimeistelyyn. Kainuun ELY-keskuksesta hanke sai ohjausta ja tukea Aikataulu Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke käynnistyi helmikuun alussa vuonna 2011 ja päättyi joulukuun lopussa vuonna Vesinäytteet kerättiin välisenä aikana. 2

9 1.5. Tutkimusalueen sijainti Kaivovesihankkeen alue, jolta selvitys tehtiin, on entisen Oulun läänin alueella sijaitseva Kainuun maakunta, jonka kokonaispinta-ala on km 2. Vesistöjen osuus kokonaispinta-alasta on noin 11 %. Kainuu koostuu 9 kunnasta (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala) ja maakunnan lounaisosaa hallitsee Oulujärvi. Kaivovesihankkeen selvityksen kohteena oli mustaliuske- ja vihreäkivialueilla sijaitsevia haja-asutusalueiden talousvesikaivoja (lukuun ottamatta Vaalan kuntaan, joka ei kuulu Kainuun maakunta-kuntayhtymään). Kaivojen sijainnit on esitetty kuvassa 1. Tutkimuksessa ei selvitetty kaivojen tarkkaa geologista ympäristöä kaivokohtaisesti. Siten tutkimuksessa voidaan puhua ainoastaan yleisesti mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen kaivoista. Kuva 1. Tutkimuksessa mukana olleiden pora- ja rengaskaivojen sijainnit. 3

10 1.6. Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen yhtenä käynnistäjänä oli muutamien talousvesikaivojen huono vedenlaatu yksittäisissä kohteissa Kainuun alueella. Tutkimusalueella on myös kaivosteollisuutta, mikä kertoo kallioperän paikoin kohonneista sulfidipitoisuuksista ja metallimineralisaatioista. Tutkimuksessa haluttiin nähdä, näkyvätkö kohonneet taustapitoisuudet kaivojen vedenlaadussa, ja ovatko talousveden laatuongelmat laajamittaisempia ongelmia alueella vai vain yksittäistapauksia. Lainsäädännön mukaan jokaiselle ihmiselle on turvattava talousvesi, josta ei aiheudu terveyshaittaa. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää erityisesti mustaliuske- ja vihreäkivialueiden talousvesikaivoja ja niihin mahdollisesti liittyviä luonnon kemiallisten aineiden aiheuttamia terveysriskejä. Hankkeessa ei selvitetty veden mikrobiologista laatua. Mikrobiologinen laatu myös vaikuttaa osaltaan veden käytettävyyteen. Mikrobiologisia ongelmia saattaa ilmetä, jos pintavesiä pääsee kaivoon. 2. Tutkimusalueen maa- ja kallioperän geologiset piirteet Kainuun alueen kallioperä on kivilajikoostumukseltaan hyvin vaihtelevaa. Suomessa on todettu, että tummien emäksisten kivilajien alueella pohjavesien liuenneiden alkuaineiden määrä ja laatu on usein hyvinkin erilainen vaaleisiin happamiin graniittialueisiin verrattuna. Geologisten erojen vaikutus tulee esiin myös esimerkiksi veden happamuudessa, sähkönjohtavuudessa ja alkaliteetissa (Lahermo et al. 1990). Yleisiä etupäässä mineraaleista lähtöisin olevia ja siten alueen geologiasta riippuvia liuenneita aineita ovat mm. alumiini (Al), arseeni (As), kalsium (Ca), fluoridi (F - ), rauta (Fe), bikarbonaatti (HCO 3 - ), kalium (K), magnesium (Mg), mangaani (Mn), natrium (Na), radon (Rn), piidioksidi (SiO 2 ), sulfaatti (SO 4 2- ), torium (Th) ja uraani (U). Alumiinia, mangaania ja rautaa liukenee veteen usein myös sekundäärisistä saostumista, joiden muodostuminen ja uudelleen liukeneminen riippuvat monesta tekijästä. Kainuun alueella ongelmia voi esiintyä etenkin sulfidipitoisten kivilajien kaivoissa sekä mahdollisesti myös graniittialueilla, joissa esiintyy paikoin kohonneita radon-, uraani- ja fluoridipitoisuuksia (Kinnunen 2005). Geologian merkitys kaivoveden laatuun näkyy myös kalkkikivien ja tummien vulkaniittien suhteellisen osuuden lisääntyessä. Tällöin myös liuenneiden aineiden määrä kasvaa, samoin kun esimerkiksi siihen verrannollinen sähkönjohtavuus. Myös kallioperän yläpuoliset maalajikerrokset vaikuttavat pohjaveden laatuun, ja esimerkiksi nitraattipitoisuuden ja liuenneen aineen määrän on huomattu olevan suurempaa moreeniin kaivetuissa kaivoissa kuin hiekka- tai soramaiden kaivoissa. Suomessa on vuonna 1999 toteutettu laaja valtakunnallinen, tuhat tutkimuskaivoa käsittävä kaivovesien fysikaalis-kemiallista laatua selvittävä tutkimus (Lahermo et al. 2002: Tuhat kaivoa - tutkimus). Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää vertailukohtana kaivoveden laatua arvioitaessa Kallioperä Kainuun alueen kallioperä koostuu pääasiassa vanhoista graniittisista gneisseistä (2,9-2,6 miljardia vuotta vanha), Kuhmo-Suomussalmi - Tipasjärven arkeeisesta vihreäkivivyöhykkeestä (3,0-2,6 miljardia vuotta vanha), Kainuun liuskejaksosta (2,3-1,9 miljardia vuotta vanha), johon mustaliuskeetkin kuuluvat sekä nuoremmasta Kajaanin seudun punertavasta graniitista (2,5-1,8 miljardivuotta vanha). Kainuun kallioperän vanhimmat osat ovat jopa 3,1 miljardin vuoden takaisten tapahtumien seurausta. Nyt toteutetussa pohjavesikartoituksessa keskityttiin vihreäkivi- ja mustaliuskealueiden pohjaveden laadun tarkasteluun Mustaliuskealue Kainuun mustaliuskealue kuuluu noin 200 kilometriä pitkään ja noin 40 kilometriä leveään pohjoiseteläsuuntaiseen liuskejaksoon, joka koostuu pääasiassa kvartsiiteista, kiilleliuskeista, emäksisistä vulkaniiteista, konglomeraateista, rautamuodostumista ja mustaliuskeesta (Laajoki 1998, Kuva 1). Alueen kivilajit voidaan jaotella Jatulin kvartsiitteihin ja liuskeisiin sekä Kalevaisten liuskeisiin ja gneisseihin. Näistä ryhmistä käytetään yhteisnimitystä Karjalaiset liuskeet. Jatuliset kivilajit ovat sedimentoituneet mantereellisessa ympäristössä, kun taas Kalevan kivilajit merellisessä (Koljonen 1992). Mustaliuske on kiilleliuskeen tapainen hienorakeinen, metamorfinen kivilaji, joka sisältää kiilteiden lisäksi mm. kvartsia, grafiittia sekä usein sulfidimineraaleja, kuten rikki- ja magneettikiisua (n. 1-3 %). Kainuun alueen malmipotentiaalin muodostavat nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti, joiden pitoisuudet ovat keskivertaista mustaliuskealuetta korkeampia (Loukola-Ruskeeniemi 1991, Koljonen 1992). Mustaliuske käsittää vajaan yhden prosentin Suomen liuskevyöhykkeiden kivilajeista. Kainuun lisäksi laajoja mustaliuskealueita tavataan Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Grafiittipitoisia metasedimenttejä tavataan myös arkeeisessa kallioperässä, mutta Suomessa mustaliuske 4

11 on yleisin proterotsooisessa kallioperässä, ja se on läpikäynyt joko vihreäliuske- tai amfiboliittifasieksen metamorfoosin. Metamorfoosin aikana sulfidit voivat jakautua uudelleen ja tektonisten prosessien aikana ne voivat kulkeutua ja rikastua esimerkiksi poimun kärkiosaan tai breksian rakoihin. Itä-Suomen mustaliuskeen keskimääräinen hiilipitoisuus on 7 % (Loukola-Ruskeeniemi 1992). Mustaliuskeen rapautunut pinta on värjäytynyt rapautumisen eli sulfidien hapettumisen myötä usein ruskeaksi ja kivilaji aiheuttaa ongelmia esiintymisalueidensa pohjaveden laatuun esimerkiksi liukoisten haitta-aineiden muodossa Vihreäkivialue Kainuun maakuntakiveksikin valittu vihreäkivi on hienorakeinen kivilaji, jonka päämineraaleja ovat plagioklaasi, kvartsi, karbonaatti, serpentiini, sarvivälke, epidootti ja kloriitti. Vihreäkivet ovat alkuperältään joko tulivuorisyntyisiä, tai ne ovat voineet muodostua emäksisistä syväkivistä metamorfoosista johtuvan uudelleenkiteytymisen seurauksena. Rauta, mangaani, uraani, kupari, nikkeli, kulta ja kromi ovat vihreäkivivyöhykkeeseen tyypillisimmin rikastuneita alkuaineita (Koljonen 1992). Kainuun pääosin vulkaniiteista ja vulkaanisperäisistä sedimenteistä koostuva vihreäkivivyöhyke on hiertynyt, rutistunut ja poimuttunut Itä- Suomen arkeeisten granitoiden ja migmatiittien sisään. Vyöhykkeet muodostavat maksimissaan 100 kilometriä pitkiä ja 10 kilometriä leveitä vyöhykkeitä. Tyypillisiä jakson kivilajeja ovat komatiittiset oliviinikumulaatit sekä komatiittiset ja tholeiittiset basaltit, joista osa on metamorfoitunut amfiboliiteiksi. Kuhmon vihreäkivivyöhykkeellä tavataan myös happamampia vulkaniitteja sekä vulkanoklastisia kiviä, jotka ovat kerrostuneet emäksisiä kiviä matalampaan veteen tai kuivalle maalle. Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen keskiosaan sijoittuu myös hiertovyöhykkeen rajaama konglomeraatti-serisiittijakso, jonka materiaali on enimmäkseen peräisin arkeeisista ryoliittisesta vulkaniiteista (Luukkonen ja Sorjonen-Ward 1998). Tutkimusalueen vihreäkivialue, jolta vesinäytteitä kerättiin, näkyy kuvasta Maaperä Suomessa monin paikoin kallioperän päällä on keskimäärin 1 5 metrin paksuinen moreenipeite, jonka aines on vähäkivistä ja väriltään sinertävän harmaata. Jäätikön kasaaman moreenin lisäksi Suomen maaperän ominaispiirteisiin kuuluvat maa-ainekseltaan lajittuneet harjujaksot, jotka noudattavat jäätikön sulamissuuntaa sekä jäätikköjokien päätepisteessä sijainneet deltatasanteet (jäätikköjokien suistot). Savi- ja silttikerroksia on puolestaan kerrostunut jäätikön sulamisvesien aikana painanteisiin ja Itämeren eri kehitysvaiheiden altaisiin. Kainuun alueen moreenimuodoista tyypillisimpiä ovat kumpumoreenit ja drumliinit. Lajittuneet jäätikön sulamisvesien kasaamat hiekka- ja sorakerrokset muodostavat Kainuun maaperään puolestaan pitkiä harjuja. Kainuulle on myös tyypillistä laajat vaihtelevan paksuisten turvepatjojen suoalueet. 3. Pohjavesi ja sen laatu Pohjaveden laatu vaihtelee eri puolilla Suomea. Pääosin kaivovesi on kirkasta ja raikasta sellaisenaan. Suomessa kaivojen yleisimmät laatuongelmat liittyvät kohonneisiin bakteerimääriin ja nitraatin tai nitriitin määrään. Kalliopohjavedessä saattaa olla jo luontaisesti kohonneita arseeni-, fluoridi-, uraani- ja radonpitoisuuksia. Näitä ei pysty vedestä haistamaan eikä maistamaan. Vedessä voi esiintyä myös aineita, jotka voivat aiheuttaa haju- ja makuhaittoja. Yleisimmät tällaiset aineet ovat mangaani ja rauta Kaivovesi Kaivovesi on pohjavettä, jonka saamiseksi käyttöön on perustettu kaivo. Pohjavettä syntyy sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerrosten läpi. Suomessa sadeveden ph on suunnilleen 5,6. Vesi kulkeutuu mm. maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa ja ruhjeissa painovoiman vaikutuksen avulla syvemmälle. Suodattuessaan maakerrosten läpi, veden laatu muuttuu ja siihen liukenee mm. ihmiselle tärkeitä hivenaineita, jotka heijastavat maa- ja kallioperän geokemiallisia ominaisuuksia. Kaivosta saatava vesi on yleensä puhdasta ja raikasta sekä terveellistä. Tämän vuoksi se soveltuu erinomaisesti talousvesikäyttöön. Suurin osa suomalaisista on verkostoveden piirissä, mutta noin puoli miljoonaa suomalaista on oman tai naapurin kanssa yhteisen kaivoveden varassa (SYKE: vesihuolto). Puhtaalta ja kirkkaalta vaikuttava kaivovesi ei aina välttämättä ole täysin puhdasta. Se voi sisältää epäpuhtauksia, jotka 5

12 ovat terveydelle haitallisia. Suomen ympäristökeskuksen suosituksen mukaan kaivovesi olisi hyvä tutkituttaa kolmen vuoden välein (www.ymparisto.fi > Kaivot > Kaivoveden tutkiminen, verkkolähde ( )). Paikalliset tekijät ja alueelliset erityispiirteet vaikuttavat kaivoveden laatuun. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi pohjavesiesiintymän geologinen rakenne, virtausolosuhteet, maa- ja kallioperän laatu, vuodenajat, meren läheisyys ja ihmisen toiminta. Hyvän kaivoveden laadun varmistamiseksi olisi yksittäisten kotitalouksien käyttämän veden täytettävä tietyt laatukriteerit. Talousvedelle asetetut lakisääteiset laatuvaatimukset on esitetty liitteessä Talousvesikaivotyypit Kaivoja voi olla erilaisia, sen sijaintipaikasta ja rakenteista riippuen. Tavallisimmin kaivotyypit jaotellaan neljään eri ryhmään: rengaskaivo, lähdekaivo, siiviläputkikaivo ja kallioporakaivo (Hatva et al 2008). Tässä hankkeessa käytetään kaivoista nimikkeitä porakaivo ja rengaskaivo. Porakaivo on poraamalla kallioperään tehty kaivo. Rengaskaivolla tarkoitetaan muuta kuin poraamalla tehtyä kaivoa Rengaskaivot Yleisimmin Suomessa käytetty kaivotyyppi on rengas- eli kuilukaivo. Rengaskaivot soveltuvat hyvin hiekka-, sora- ja moreenialueille, kun pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Ennen kaivojen rakennusmateriaalina on käytetty puuta tai kiveä. Nykyisin kaivot tehdään suurimmalta osin betonirenkaista tai valetaan paikan päällä. Rakenteellisesti kaivossa tärkeitä asioita ovat riittävän korkealle maan pinnalle ulottuvat kaivonrakenteet, riittävä pengerrys, hyvä renkaiden ja läpivientien tiivistys ja ehjä kansi. Kaivon koko vaihtelee läpimitaltaan yhdestä metristä viiteen metriin ja syvyys pohjaveden pinnan tasosta riippuen muutamasta metristä jopa yli 20 metriin. Hyvä rengaskaivo. Lähde: Hyvä kaivo-esite, SYKE Kaivossa oleva kuiluosa tulee rakentaa mahdollisimman tiiviiksi, etteivät pintavedet pääse kaivoon vaan vesi tulee kaivoon kaivon pohjan kautta. Kaivon pohjalle laitetaan usein suodatinsoraa, jolla estetään maaperän hienoaineksen pääsy pohjan kautta kaivoon. Rakentaessa tai kaivoa korjatessa tulee kiinnittää huomiota tiivistysaineiden valintaan. On mahdollista, että tiivistysaineet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kaivoveden laadun heikkenemistä Kallioporakaivo Kallioporakaivo tai yleisimmin porakaivo on kallioon porattu reikä, jonka läpimitta vaihtelee yleensä mm ja syvyys noin m välillä. Hankkeessa tuli esille kuitenkin myös yli 200 metriä syvä porakaivo. Porakaivolla hankitaan nimensä mukaisesti kalliopohjavettä, eli veden saamiseksi on jouduttu poraamaan kallioperää. Porakaivoja käytetään yleisesti haja-asutusalueilla, koska ne soveltuvat hyvin maaperään, jossa paikoin esiintyy niin tiiviitä kerroksia tai savea, ettei maakerroksiin rakennetuista kaivoista saada tarpeeksi vettä. Lisäksi veden laatu voi olla rengaskaivossa huono. Kaivo tehdään poraamalla reikä kallioperään, kunnes pohjavesi tulee vastaan. Kallioperän rikkonaisuus vaikuttaa porakaivosta saatavan veden määrään. Mikäli vettä ei tule poratussa kaivossa riittävästi, voidaan porauksen yhteydessä tehdä vesipaineaukaisu. Vesipaineaukaisussa porattuun reikään pumpataan vettä suurella paineella niin, että paineen vaikutuksesta kalliossa olevat hyvin vettä johtavat ruhjeet laajenevat ja päästävät veden kaivoon aikaisempaa paremmin. Antoisuus Suomen porakaivoissa on yleisesti noin m 3 /vrk (Lahermo et al. 2002), mutta se voi jossain tapauksissa olla jopa m 3 /vrk. 6

13 Usein ongelmana kallioporakaivojen rakentamisessa on, että veden määrää ja laatua ei voida varmistaa ennen porausreiän tekemistä. Yleensä porakaivourakoitsijat antavat vesitakuun. Rakentamiskustannuksia ei tarvitse maksaa, jos tarvittavaa vesimäärää ei saada paineaukaisuista huolimatta. Huono antoisuus kaivossa voi johtua myös kaivon mataluudesta pohjaveden pintaan nähden, suodatinsoran tukkeutumisesta, pohjan liettymisestä tai vedenottolaitteiston huonosta kunnosta. Porakaivoissa tulisi olla kansi, joka olisi tiivis ja mahdollisesti myös lukittava. Lukittava kansi voidaan esimerkiksi tehdä teräsbetonista. Yleensä kaivon kanteen asennetaan tuuletusputki, johon olisi hyvä kiinnittää hyönteisverkko ja suojahattu. Porakaivon ympäristö muotoillaan ja kaivon tulee olla muotoilun jälkeen ympäristöään korkeammalla. Rinteeseen rakennetun porakaivon yläpuolelle on tehtävä oja, jotta mahdolliset pintavedet ohjautuisivat pois kaivon läheisyydestä. 5. Lait, asetukset ja suositukset Talousvettä koskevia säädöksiä on useita, mutta tämän hankkeen kannalta tärkeimpiä ovat Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994), Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). Asetus 401/2001 (STM) koskee yksityiskaivoja, kaivoja, joita hankkeessa tutkittiin. Asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sisältävät yleisen vaatimuksen, että talousvesi ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle. Tämän perusteella on annettu talousveden terveydelliset laatuvaatimukset (raja-arvot yleisimmille haittatekijöille). Raja-arvot ovat veden laadun suhteen sitovia. Lisäksi edellytetään, että talousvedessä ei esiinny muitakaan aineita, pieneliöitä tai loisia sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisen terveydelle. Terveydellisen laatuvaatimusten lisäksi talousvedelle on asetettu asetuksissa käyttökelpoisuuteen perustuvia laatusuosituksia Mikrobiologiset laatuvaatimukset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) mukaan talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa veden käyttäjille. Haitallisilla eliöillä tarkoitetaan vedessä mahdollisesti esiintyviä bakteereja, viruksia, alkueläimiä, matoja yms., jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Tässä hankkeessa ei selvitetty kaivovesien mikrobiologista laatua Kemialliset laatuvaatimukset Talousvedelle on annettu lainsäädännössä terveydellisin perustein kemialliset laatuvaatimukset (Liite 1.). Ne ovat enimmäispitoisuuksia vedessä, joiden ylittäminen katsotaan laatuvaatimusten rikkomiseksi. Mikäli laatuvaatimus ylitetään, sen haitallisuus terveydelle ja veden käyttökelpoisuus talousvetenä tulee selvittää tapauskohtaisesti. Talousvedessä esiintyvät haitalliset kemialliset aineet eivät yleensä aiheuta äkillisiä laajamittaisia epidemioita samalla tavalla kuin taudinaiheuttajamikrobit. Jatkuva ja pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Tärkein aineiden saantitapa vedestä elimistöön on juomavesi. Helposti haihtuville aineille myös hengitysilma (esimerkiksi radon) voi olla merkittävä altistumisreitti. Eri aineiden päivittäinen koko- 7 Hyvä porakaivo. Lähde: Hyvä kaivo-esite, SYKE

14 naissaanti koostuu hengitysilman, ruoan ja veden mukana tulevasta kokonaismäärästä. Käytännössä terveysriski syntyy pääasiassa saannista juomavedessä. 6. Menetelmät 6.1. Kaivojen lukumäärät ja jakaantuminen alueittain Tutkimuksessa kerättiin vesinäytteet yhteensä 117 kaivosta, joista 99 (85 %) oli porakaivoja ja 18 rengaskaivoja (15 %) (Taulukko 1). Taulukko 1. Kaivojen lukumäärät tutkimuksessa. Porakaivoja, kpl, Rengaskaivoja, kpl Kivilaji (% ao. kaivoista) (% ao. kaivoista) Mustaliuskealue 39 (40 %) 9 (50 %) Vihreäkivialue 52 (53 %) 6 (33 %) Muu alue 8 (8 %) 3 (17 %) Kaivoja yhteensä (117 kpl) 99 (85 %) 18 (15 %) Tutkimuksen kaivot valittiin kaivon omistajan omaehtoisella ilmoittautumisella. Tutkimushankkeesta tiedotettiin (KotiseutuPlus; Maakunta tiedottaa) ja asiasta kiinnostuneista kaivonomistajia pyydettiin ilmoittautumaan tutkimukseen mukaan puhelimitse tai sähköpostitse. Osallistujille luvattiin kaivokohtaiset analyysitulokset oman kaivon veden laadusta ja siihen liittyvä terveysriskinarvio. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ensisijaisesti porakaivojen veden laatua, joten enemmistö aineistossa on porakaivoja. Rengaskaivoja on kuitenkin lukumääräisesti siten, että myös porakaivojen ja rengaskaivojen keskeistä vertailua voidaan tehdä. Kaivoja muulta alueelta (edustaa maaperää mustaliuske- ja vihreäkivialueen ulkopuolella) on vähän (11 kpl). Niiden tuloksia ei systemaattisesti verrata muiden alueiden tuloksiin. Kaivojen jakaantuminen kunnittain on esitetty taulukossa 2. Eniten kaivoja tutkimuksessa oli Kuhmosta ja Sotkamosta. Seuraavaksi eniten kaivoja oli Suomussalmelta, Hyrynsalmelta ja Paltamosta. Porakaivoista 40 % sijaitsi mustaliuskealueella ja 53 % vihreäkivialueella (Taulukko 1). Rengaskaivoista 50 % sijaitsi mustaliuskealueella ja 33 % vihreäkivialueella (Taulukko 1). Kaivoja mustaliuske- ja vihreäkivialueelta on lähes yhtä paljon, joten niiden tuloksia voidaan verrata alueiden kivilajikohtaisessa tarkastelussa toisiinsa. Taulukko 2. Kaivojen lukumäärät kunnittain, kivilajeittain ja kaivotyypeittäin. Kunta Lukumäärä Mustaliuske Vihreäkivi Muu Porakaivo Rengaskaivo Kivilaji Kaivo Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ

15 Tutkimuksessa mukana olleiden pora- ja rengaskaivojen sijainnit on esitetty kuvassa 1. Sotkamon, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kaivot ovat kivilajiltaan mustaliuskealueelta (Kuva 1.) ja Kuhmon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen kaivot vihreäkivialueelta (Kuva 1.). Kaikkiin näihin kuntiin osuu geologisen kartan mukaan muutama tutkimuskaivo myös muulle maa-/kallioperälle. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole yksityiskohtaista kallioperätietoa kaivojen sijaintialueesta (kenttähavainto). Arvio kaivon sijaintialueen kallioperästä perustuu aluekohtaiseen karttatietoon Näytteenotto Vesinäytteet otettiin ennen puhdistuslaitteita, jos sellaiset oli käytössä. Vesinäyte edusti siten käyttäjälle puhdistamattomana hanasta tulevaa vettä/kaivovettä ja terveysriskinarvio puhdistamattoman kaivoveden terveysriskiä vedenkäyttäjille Näytteenoton kulku Näytteenotto pyrittiin tekemään jokaisessa kohteessa saman kaavan mukaisesti. Projektipäällikön tehdessä kaivonomistajalle haastattelua, näytteenottaja otti vesinäytteen. Ensimmäiseksi selvitettiin, onko kaivonomistajalla käytössä mitään vedenpuhdistusmenetelmää. Mikäli ei ollut, vesinäyte otettiin pääosin keittiön hanasta. Jos kaivonomistajalla oli esim. suodatusmenetelmä käytössä, vesinäyte otettiin hanasta, joka oli ennen suodatusjärjestelmää. Haastattelussa käytetty näytteenottolomake on liitteenä 2. Haastattelun yhteydessä kysyttiin myös vesijohdon putkimateriaali kaivosta vesinäytepisteeseen. Yhteenveto putkimateriaaleista on liitteenä 3. Näytteenottaja aloitti näytteenoton laskemalla vettä noin minuutin ajan, jotta vesi ei edustaisi putkistossa seissyttä vettä. Jokaisessa näytteenottopisteestä otettiin vettä neljään eri pulloon: kahteen 1 litran muovipulloon, yhteen 100 ml:n muovipulloon sekä yhteen litran lasiseen pulloon. Jokainen pullo huuhdeltiin näytteenottopisteen vedellä kaksi kertaa. Kaikkiin näytepulloihin laskettiin vettä pullon suulle asti, jonka jälkeen korkki suljettiin tiiviisti. Kaikkiin pulloihin merkittiin näytteenottopisteen koodi (KMKY xxx) ja näytteenottajan nimikirjaimet. Lisäksi lasiseen pulloon merkittiin näytteenottoaika. Näytteenotossa mitattiin myös kenttämittauslaitteella (YSI Professional Plus) ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, redox - potentiaali ja liuenneen hapen määrä. Edellä mainitut veden parametrit mitattiin näytteenottopisteen vedellä huuhdellusta ja näytevedellä täytetystä valkoisesta puhtaasta muovisangosta. Nämä arvot kirjattiin muistiinpanovihkoon ja näytteenottolomakkeeseen Toimenpiteet näytteenoton jälkeen Näytteenoton jälkeen otettiin kaivon paikasta ja sen ympäristöstä 3 6 valokuvaa sekä GPS -laitteella paikannettiin kaivon sijainti. Täytetyt näytteenottopullot säilytettiin kylmälaukuissa. Näytteet kuljetettiin hankkeen toimipisteeseen Kajaaniin, jossa kylmävaraajat vaihdettiin uusiin ja näytteet pakattiin huolellisesti kuljetusta varten. Näytteet pakattiin kylmätilassa ja vietiin postiin noin 10 minuutissa pakkauksen jälkeen kuljetettavaksi analyysilaboratorioon saatujen ohjeiden mukaisesti. Laboratorioon lähetetyt vesinäytteet analysoitiin ja tulokset lähetettiin projektipäällikölle. Laboratoriossa käytetyt menetelmät eri analyyseille ovat esitetty liitteessä Analyysitulosten tilastollinen käsittely Analyysituloksista laskettiin parametreittain mediaani, keskiarvo, 2 % ja 98 % prosenttipiste. Kaivovesinäytteiden alkuainepitoisuudet ovat vinosti jakautuneita veden ph:ta ja lämpötilaa lukuun ottamatta, jonka vuoksi taulukoissa esitetään sekä mediaani että keskiarvo. Mediaani kuvastaa paremmin vinosti jakautuneiden parametrien keskimääräisiä pitoisuuksia. Tulosten tilastollisessa käsittelyssä näyteaineistossa alle määritysrajan olevat pitoisuudet korvattiin määritysrajan puolikkaalla. Tilastollisessa tarkastelussa käytettiin ei-parametrista Mann-Whitney U-testiä ja T-testiä. Tuloksista laskettiin lisäksi veden ph:n, kuparipitoisuuden ja putkimateriaalin välinen korrelaatio tavoitteena selvittää vedessä olevan kuparin alkuperää (putkimateriaalin osuus). Tämän lisäksi tuloksista laskettiin veden värin, kenttämittauksessa tehdyn veden happipitoisuuden, mangaanipitoisuuden ja rautapitoisuuden 9

16 väliset korrelaatiot tavoitteena selvittää näiden keskinäistä yhteyttä veden laatuun. Parametrien välistä korrelaatiota kuvattiin Pearson in korrelaatiokertoimella (p < 0.01). Tilastollisessa käsittelyssä käytettiin IBM SPSS Statistics v.20 -ohjelmistoa. Tulokset on laskettu alueen kaikille pora- ja rengaskaivoille sekä erikseen pora- ja rengaskaivoille mustaliuskealueella ja vihreäkivialueella ja tuloksia on verrattu tilastollisesti toisiinsa. Lisäksi tunnusluvut on laskettu Muun alueen kaivoille, mutta kaivojen pienen lukumäärän vuoksi niiden pitoisuuksia ei verrattu systemaattisesti muihin tuloksiin Terveysriskinarvio Vesinäytteissä todettuja aineiden pitoisuuksia verrattiin yksityiskaivoja koskeviin asetuksen 401/2001 (STM) talousveden laatuvaatimuksiin ja suosituksiin sekä uraanin ja bariumin osalta WHO:n raja-arvosuositukseen (WHO 2011). Ohjearvojen ylitykset osoitettiin kaivokohtaisissa raporteissa. Kaivokohtaisen raportin kohdassa Arvio kaivoveden laadusta on tehty asiantuntija-arvio veden kemiallisesta laadusta analyysitulosten perusteella. Arviossa on nostettu esille aineet, joiden pitoisuus ei täyttänyt ohjearvoja. Ohjearvon ylitykseen liittyvä terveysriski on arvioitu, samoin veden laatuun liittyviä muita potentiaalisia ongelmia (makuhaitta, veden värjäävyys). Jos veden laatuun arvioitiin liittyvän niin merkittävä terveysriski, että vettä ei sellaisenaan, puhdistamatta, tulisi käyttää juoma-/talousvetenä, se on kaivokohtaisessa arviossa/raportissa sanottu. Tällaiselle kaivolle on annettu suositus veden puhdistamisesta. Kaivoille, joissa todettiin lieviä ohjearvojen ylityksiä, on suositeltu joissakin tapauksissa veden laadun uudelleen analysointia, veden pitoisuuden varmistamiseksi. Näissä tapauksissa lopullinen arvio veden laadusta ja käyttökelpoisuudesta on syytä tehdä uusinta-analyysin jälkeen. Onko veden laatu edelleen sama? Tavoitteena on ollut antaa kaivonomistajalle selkeä arvio mahdollisista kaivoveteen liittyvistä terveysriskeistä ja suositukset, miten edetä tarvittaessa kaivoveden laadun parantamiseksi. Luontainen taho asian jatkoselvittelyssä on oman kunnan terveystarkastaja. Koska kaivokohtaisissa raporteissa on tarkat kaivon sijaintitiedot, kaivokohtaisia raportteja ei esitetä loppuraportissa. Liitteessä 14 on esimerkkeinä 4 kaivokohtaista raporttia ilman paikkatieto- ja erityyppisistä vesistä ja niihin liittyvistä arvioista. Kaivokohtaisten raporttien tiedot on käytetty loppuraportin tekoon, mm. toteamaan kaivokohtaiset haitta-aineet ja niiden ohjearvojen ylitykset. Tulososan taulukoissa on esitetty myös yhteenvetona vedenlaatuparametrit, jotka eivät täyttäneet talousveden lakisääteisiä ohjearvoja: parametri, kaivojen lukumäärät, joissa ohjearvot eivät täyttyneet ja niiden suhteellinen osuus (%) tutkituista kaivoista. Lisäksi raportin Pohdinta-osassa on verrattu tutkimusalueen kemiallista vedenlaatua koko Suomen kattavaan Tuhat kaivoa -tutkimuksen aineistoon Rinnakkaismääritykset Näytteenoton yhteydessä otettiin 8 vedestä rinnakkaisnäyte, jotka analysoitiin identtisesti. Kaivot, joista rinnakkaisnäytteet otettiin, edustivat eri osia tutkimusaluetta. Ne olivat kaikki porakaivoja ja niistä 4 oli mustaliuske- ja 4 vihreäkivialueella. Rinnakkaisnäytenumerot on esitetty liitteessä 10. sivulla kolme. Kokonaisuudessaan rinnakkaisnäyte antoi saman arviotuloksen kuin toinen otettu näyte, sekä veden laadusta että terveysriskistä. Analytiikan tarkkuutta näytteiden kesken ei tilastollisesti arvioitu. Neljässä näyteparissa vesi täytti kaikki ohjearvot. Yhdessä näyteparissa ohjearvon ylittävä mangaanipitoisuus, yhdessä parissa arseenipitoisuus ja yhdessä parissa ph olivat mittausepävarmuus huomioiden samat. Näyteparissa, jossa oli hyvin suuri mangaanipitoisuus (4 800 µg/l ja µg/l), veden rautapitoisuus erosi eniten (37 µg/l ja 620 µg/l). Myös veden arseenipitoisuus poikkesi näytteissä (13 µg/l ja 84 µg/l) mutta veden nikkelipitoisuus oli samaa tasoa (35 µg/l ja 27 µg/l). Veden väriluvussa oli looginen ero: 5 ja 10. Näytteen mangaanipitoisuus on niin korkea, että vedessä oli todennäköisesti jo mangaanisakkaa, mikä jakautuneena epätasaisesti kahteen eri näytteeseen voisi selittää eroja. Molemmilla näytteillä arvion lopputulos on kuitenkin sama: vesi ei suuren mangaanipitoisuuden vuoksi sovi sellaisenaan talousvedeksi (käyttökieltosuositus) ja siihen liittyy mangaanin vuoksi terveysriski. Vesi tulisi puhdistaa ja puhdistetusta vedestä tehdä uusi kemial- 10

17 listen aineiden määritys, ja arvio veden soveltuvuudesta talousvedeksi. Todennäköisesti puhdistetusta vedestä tulisi lopulliset oikeat pitoisuustiedot myös muille määritetyille aineille. 7. Tulokset 7.1. Veden kemialliset laatuparametrit Porakaivot Kemiallisten aineiden pitoisuudet porakaivoissa Kaikkien tutkittujen porakaivojen vesinäytteistä tehtyjen kemiallisten laboratoriomääritysten tunnusluvut on esitetty taulukossa 3. Porakaivovesien lämpötilan keskiarvo oli tilastollisesti merkitsevästi alempi (vesi oli kylmempää) kuin rengaskaivovesien lämpötila. Porakaivoissa (koko aineisto) veden fosfaatti- (PO4-4) ja radonpitoisuuksien (Rn) mediaanit olivat tilastollisesti merkitsevästi suurempia (Taulukko 3.) kuin rengaskaivoissa (Taulukko 8.). Kaivovesi ehtii usein lämmetä rengaskaivon avonaisessa vesipesässä tai porakaivon vesisäiliössä tai putkistossa. Talvella kaivoveden lämpötila voi olla alempi ja kesällä korkeampi kuin varsinaisen pohjaveden lämpötila. Kaivoveden lämpötila harvoin vastaa pohjaveden todellista lämpötilaa (Lahermo et al. 2002). Veden fosfaattipitoisuuden eroilla ei ole terveydellistä merkitystä, koska talousveden fosfaattiin ei liity (tiedossa olevia) terveysriskejä. Koholla olevat veden radonpitoisuudet ovat tyypillisiä juuri porakaivoille, joten suuremmat pitoisuudet porakaivoissa kuin rengaskaivoissa toteutuu myös tässä aineistossa. Talousveden radoniin liittyvää terveysriskiä arvioidaan kohdassa ( ). Veden orgaanisen aineksen (TOC), alumiinin (Al), kokonaisalumiinin (Kok Al), bariumin (Ba) ja vanadiinin (V) mediaanit olivat tilastollisesti merkitsevästi pienempiä porakaivoissa kuin rengaskaivoissa (Taulukko 8., tulosten analyysi sen yhteydessä). Vesistä mitattiin ph kenttämittauksena näytteenoton yhteydessä ja myöhemmin laboratoriossa tehtyjen määritysten yhteydessä. Veden ph:ssa ei todettu näiden mittausten välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Taulukko 3. Tutkimuksessa mukana olleiden porakaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C** 99 5,3 8,9 9,04 2,29 14,5 16,2 O 2 % ,3 62,99 24,19 98,3 100,5 O 2 mg 99 1,2 8,01 7,31 2,77 11,23 11,88 Sjoht, (kenttä) ms/m 99 36,8 163,7 201,59 142, ph (kenttä) 99 5,85 6,93 6,89 0,63 8,37 8,98 Redox-potentiaali ,5 184,2 148,33 94,9 245,1 261,5 Kiintoaines mg/l 99 <0,5 <0,5 1,2 2, Sjoht ms/m ,6 16,57 11,21 60,1 65,6 Alkaliteetti mmol/l 99 0,18 0,88 1,2 1,33 5,7 11 ph 99 5,9 6,9 6,86 0,54 8 8,2 Väri Pt mg/l 99 <5 <5 10,38 17, PO 4ˉmg/l * 99 <0,007 0,02 0,05 0,09 0,31 0,71 Brˉ- mg/l 99 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 0,07 0,49 Fˉmg/l 99 0,01 0,03 0,05 0,08 0,32 0,6 Clˉmg/l 99 0,5 2,3 6,96 13,34 39,8 111 KMnO 4 mg/l 99 <2 3 4,81 6, Mg mg/l 99 0,63 3,2 5,36 5, Kok Mg mg/l 99 0,69 3,6 5,73 6, Na mg/l 99 1,4 3,4 5,27 8,

18 Kok Na mg/l 99 1,43 3,6 5,42 8,3 30,64 74,3 NO 3ˉmg/l 99 <0,3 2,8 8,1 14, TOC mg/l 99 <0,4 1,2 1,76 1,72 6,5 12,2 Si mg/l 99 2,6 6,5 7,07 2, Kok Si mg/l 99 2,7 6,7 7,61 3, Rn Bq/l * 99 < ,66 307, SO 4 2ˉmg/l ,1 10,35 8,79 39,1 55,6 Al µgl/l 99 <20 <20 21,57 45, Kok Al µg/l 99 <20 <20 27,2 55, As µg/l 99 <0,05 0,11 1,2 4, Ba µg/l 99 0, ,01 50, Be µg/l 99 <0,05 <0,05 <0,05 0,01 <0,05 0,09 B µg/l 99 <10 <10 14,35 15, Hg µg/l 99 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 Ag µg/l 99 <0,02 <0,02 0,03 0,09 0,27 0,84 Cd µg/l 99 0,01 0,01 0,03 0,05 0,23 0,35 K mg/l 99 0,5 2,2 4,79 9, Ca mg/ 99 1, ,81 14, Kok Ca mg/ ,42 14, Co µg/l 99 <0,05 0,07 0,53 2,61 7,1 25 Cr µg/l 99 <0,2 0,4 0,67 1,62 5,3 15 Cu µg/l 99 < ,27 96, Li µg/l 99 <0,1 0,7 1,83 3, Pb µg/l 99 <0,05 0,58 1,16 1,53 6,7 8,7 Mn µg/l 99 < ,06 763, Mo µg/l 99 <0,1 0,1 0,3 0,62 3,3 3,7 Ni µg/l 99 <0,2 1 4,31 8, Fe µg/l 99 < , , Kok Fe µg/l 99 < , , S mg/l 99 0,7 2,5 3,58 3, Kok S mg/l 99 0,8 2,8 3,85 3, Rb µg/l 99 <0,1 1,7 4,25 9, Se µg/l 99 <0,2 0,1 0,13 0,1 0,6 0,8 Zn µg/l 99 < ,95 99, Sr µg/l ,47 50, Tl µg/l 99 <0,1 <0,1 0,08 0,09 0,4 0,4 Th µg/l 99 <0,1 0,2 0,47 0,83 5,3 5,3 U µg/l 99 0,01 0,06 0,98 3, V µg/l 99 <0,05 0,15 0,32 0,56 2,7 4,4 Bi µg/l 99 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 ** Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin rengaskaivoissa, p <0.05, T-testi * Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin rengaskaivoissa, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin rengaskaivoissa, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Ohjearvojen ylittyminen porakaivoissa Taulukossa 4. on esitetty veden kemialliset laatuparametrit ja porakaivojen lukumäärät (koko aineistossa), jotka eivät täyttäneet yksityiskaivojen talousveden laatuvaatimuksia ja laatusuosituksia (STM 401/2001). Laatuvaatimukset ovat terveysperusteisia enimmäispitoisuusarvoja, joita vedessä ei tulisi ylittää. Laatusuositukset liittyvät veden muuhun käyttökelpoisuuteen talousvetenä. Niitä ei ole asetettu terveysperusteisesti vaan estämään esimerkiksi vesiputkiston syöpymistä, saostumien muodostumista putkistoon ja estämään käytettävän veden väri- ja makuhaittoja. Myös laatusuosituksen alaisilla aineilla on haitallisia terveysvaikutuksia, kun pitoisuus vedessä on suuri. 12

19 Taulukossa 4. on esitetty kaivojen lukumäärä ja % -osuus kaivoista, joissa aineen ohjearvo ylittyi tai alittui (ph). Taulukko 4. Porakaivojen vedessä todetut kemialliset laatuparametrit suhteessa yksityiskaivojen talousveden laatuvaatimuksiin ja laatusuosituksiin (STM 401/2001). 1 Tutkittuja porakaivoja: 99 kpl Alkuaine, yhdiste tai veden ominaisuus Laatuvaatimus Laatusuositus (enimmäispitoi- Kaivojen lukumäärä, jossa Ohjearvon ylittävien kaivojen osuus tutkituistoisuus) (enimmäispisuus) ohjearvo ylittyy ta kaivoista (%) Arseeni (As) 10 µg/l 4 4 Nikkeli (Ni) 20 µg/l 6 6 Kupari (Cu) 2000 µg/l 0 0 Kromi (Cr) 50 µg/l 0 0 Kadmium (Cd) 5,0 µg/l 0 0 Lyijy (Pb) 10 µg/l 0 0 Elohopea (Hg) 1,0 µg/l 0 0 Fluoridi (F - ) 1,5 mg/l 0 0 Seleeni (Se) 10 µg/l 0 0 Boori (B) 1000 µg/l 0 0 Nitraatti (NO - 3 ) 50 mg/l 2 2 Alumiini (Al) 200 µg/l 1 1 Mangaani (Mn) 100 µg/l Rauta (Fe) 400 µg/l Uraani (U) 30 µg/l (WHO) Barium (Ba) 700 µg/l (WHO) Radon (Rn) 1000 Bq/l 2 2 Kloridi (Cl - ) 100 mg/l 1 1 Sulfaatti (SO 2-4 ) 250 mg/l 0 0 Väriluku ph 6,5-9,5 28 (ph < 6.5) 27 KMnO 4 -luku 20 mg/l 3 3 Sähkönjohtavuus < 250mS/m Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). 2 Guidelines for Drinking-water Quality. 4 th Edition. WHO (http://whqlibdoc.who.int/publications/2011/ _eng.pdf) Yleisimmät laatupoikkeamat porakaivojen vedessä olivat poikkeamia veden laatusuosituksista: hieman hapan vesi (ph tavallista alempi, 27 % kaivoista), lisääntynyt väri vedessä (27 %), mangaania yli laatusuosituksen (26 %) ja rautaa yli laatusuosituksen (18 % kaivoista). Ainoastaan arseeni (4 % porakaivoista), nikkeli (6 %) ja nitraatti (2 %) ylittivät porakaivoissa talousveden lakisääteisen laatuvaatimuksen (Taulukko 4.) yksittäisissä kaivoissa. Kun veden happamuus (ph) oli ohjearvoa alempi, se oli useimmiten ainoa laatupoikkeama vedessä. Väri+rauta, väri+mangaani, väri+rauta+mangaani oli tavallisin ohjearvot ylittävä kombinaatio, kun usea ohjearvo ylittyi samassa vedessä. Rauta ja mangaani ovat maa- ja kallioperämme yleisimpiä raskasmetalleja, jotka saostuvat hapettavassa olosuhteissa oksideiksi ja hydroksideiksi. Pelkistävissä olosuhteissa ne saostuvat puolestaan sulfideiksi, fosfaateiksi ja karbonaateiksi. Alueellinen mineralogia ja etenkin edellä lueteltujen saostumien rapautuminen, selittävät pääasiassa raudan ja mangaanin samanaikaisesti koholla olevat tulokset. Alla on yksityiskohtaisempi arvio ohjearvoista poikkeavista vedenlaatuparametreista. 13

20 Happamuus, ph Veden ph alitti porakaivoissa laatusuosituksen (ph 6,5 9,5) useimmiten lievästi (ph 6,2 6,5). Vesi oli lievästi hapanta ja ph oli alle kuuden vain muutamassa kaivossa (2 % prosenttipiste ph 5,90, Taulukko 3.). Veden happamuus ei yksin aiheuta terveysriskiä, mutta hapan vesi voi syövyttää metallisia vesijohtoja ja liuottaa niistä esimerkiksi kuparia. Tutkimuksen vesinäytteet otettiin hanasta, jolloin vesijohdosta veteen mahdollisesti liukenevat aineet näkyvät analyysituloksissa. Näytteenoton yhteydessä kysyttiin vesijohtojen materiaalia kaivon ja hanan välillä. Suurin osa ilmoitetuista putkimateriaaleista oli muovia (54 %, Liite 3), mutta materiaaleissa oli myös kuparia/muovia (16 %) ja pelkkiä kupariputkia (6 %). Tuloksista kävi ilmi, että koko tutkimusaineistossa kupari ja kentällä mitattu ph korreloivat negatiivisesti keskenään (Pearson in korrelaatiokerroin r = -0,38, p <0.01). Vedessä oli kuparia sitä enemmän, mitä alhaisempi veden ph oli. Kuparin liukoisuus ja liikkuvuus on suurempaa happamissa ja hapettavissa olosuhteissa, joissa se esiintyy useimmiten kahdenarvoisena kationina (Cu 2+ ). Merkitsevä korrelaatio havaittiin myös kaivoissa, joissa putkimateriaalina oli käytetty pelkästään muoviputkia (r = -0,35, p < 0.01). Tämä viittaa siihen, että veden kupari oli pääosin peräisin maa/kallioperästä, ei vesijohdoista. Kuitenkin vahvin korrelaatio Cu:n ja ph:n välillä havaittiin aineistossa, jossa putkimateriaaleina olivat sekä kupari- että kupari/muoviputket (r= -0,58, p < 0.01). Tämä tulos viittaa siihen, että veden ollessa hapanta, kuparia irtosi veteen myös putkistosta, mikäli putkistomateriaalissa oli kupariosia. Kuparia on erityisen runsaasti mustaliuskeissa ja sen liukeneminen tehostuu happamassa ympäristössä (Lahermo et al. 2002). Veden kuparipitoisuus ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteista laatuvaatimusta (2 000 µg/l) yhdessäkään vesinäytteessä. Suurin todettu pitoisuus porakaivoissa oli 600 µg/l (Taulukko 3.) ja rengaskaivoissa 220 µg/l (Taulukko 8.). Tämän tason kuparipitoisuuksiin ei liity terveysriskejä. Väri Veden väri kuvastaa vedessä olevia, väriä tuottavia aineita. Kun väriluku on koholla, vedessä on jotain luonnosta peräisin olevaa väriä tuottavaa ainetta tavanomaista enemmän. Tavallisimmat väriä tuottavat aineet ovat humus (orgaaninen aines, vedessä kellertävä väri), rauta (ruskea, ruosteen väri) ja mangaani (harmaa/tumma/musta väri). Veden väri voi olla myös riippuvainen vuoden ajasta, ja etenkin alueen soistuneisuus voi kasvavan humuspitoisuuden ansiosta vaikuttaa veden väriin. Veden väri mitataan väriluvun avulla ja STM:n värisuositus enimmäispitoisuus on 5 (STM 401/2001). Veden väriin ei sinänsä liity terveysriskiä, mutta se varoittaa selvittämään, mitkä aineet vedessä väriä aiheuttavat. Tässä aineistossa rauta oli todennäköisesti useimmiten lisääntyneen värin syy. Kun vedessä oli paljon rautaa, väriluku oli myös koholla. Veden väri korreloitui vahvasti veden rautapitoisuuteen koko kaivoaineistossa (r = 0,68, p < 0.01). Korrelaatio oli samanlainen mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen kaivoissa. Veden mangaani saattoi vaikuttaa väriin joissakin kaivoissa (suuri mangaanipitoisuus, mangaanisaostumat). Värin korrelaatio veden mangaaniin oli tilastollisesti merkitsevä (r = 0,474, p <0.01) mustaliuskealueen kaikkien kaivojen aineistossa. Useissa kaivoissa sekä rauta että mangaani olivat samaan aikaan koholla, jolloin värin syytä ei voi yksiselitteisesti päätellä. Oli myös kaivoja, joissa suureen mangaanipitoisuuteen ei liittynyt värimuutosta. Mangaani aiheuttanee lähinnä väriä, jos se saostuu vedessä (musta sakka). Humus/orgaaninen aines saattoi olla värin syy ainoastaan muutamassa yksittäisessä kaivossa (värille ei löytynyt muuta selitystä). Näissä tapauksissa lisääntynyt orgaaninen aines lienee peräisin maaperästä. Kaivokohtaisista tuloksista oli pääteltävissä, että kaivoihin ei ollut päätynyt suoraan pintavettä (havainto koskee kaikkia tutkimuksen kaivoja). Pintavesiin voi joutua myös väriä tuottavaa orgaanista ainesta (humusta). Kun kaivoon pääsee suoraan pintavettä, tyypillisesti veden nitraatti- ja kaliumpitoisuudet ja KMnO 4 -luku (permanganaattiluku) ovat koholla. Lisääntynyt veden väri aiheuttaa esteettisiä ongelmia. Kun veden rautapitoisuus on suuri (yli 1000 µg/l), vesi maistuu raudalle. Myös suuriin mangaanipitoisuuksiin saattaa liittyä tunkkainen maku. Veden mangaanipitoisuus korreloitui käänteisesti veden happipitoisuuteen tilastollisesti merkitsevästi koko kaivoaineistossa (O 2 %, r = -0,198, p <0.05). Korrelaatio oli merkitsevä sekä mustaliuske- että vihreäkivialueen 14

21 kaivoissa. Hyvin mangaanipitoisessa vedessä oli vähemmän happea. Rauta myös värjää pyykkiä ja saniteettikalusteita (ruosteenruskea väri). Myös suuret mangaanipitoisuudet saattavat värjätä pyykkiä harmaaksi/tummaksi ja värjätä saniteettikalusteita. Veden väri korreloitui käänteisesti veden happipitoisuuteen koko kaivoaineistossa (O 2 %, r = -0,462, p <0.01; O2 mg, r = -0,473, p <0.01). Korrelaatio oli samaa tasoa mustaliuske- ja vihreäkivialueen kaivoissa. Väriä tuottaneet aineet olivat kuluttaneet happea vedestä, merkkinä heikentyneestä vedenlaadusta. Myös maku- ja värjäämisasiaa arvioitiin kaivokohtaisissa vedenlaaturaporteissa. Mangaani, Mn Suurin kemiallisiin aineisiin liittyvä ongelma koko tutkimusaineistossa liittyy veden mangaaniin. Mangaania oli 26 % porakaivoista yli talousveden yksityiskaivoja koskevan laatusuosituksen 100 µg/l (STM 401/2001, Taulukko 4.). Suurimmassa osassa näistä porakaivoista veden mangaanipitoisuus oli vielä huomattavan suuri (suurin pitoisuus 5400 µg/l, Taulukko 3.). Tutkimuksen porakaivovesien mangaanipitoisuuden mediaani oli alhainen (7 µg/l), mutta keskiarvo (232 µg/l) yli kaksinkertainen valtakunnallisen kaivovesikartoituksen porakaivovesien keskiarvoon nähden (106 µg/l, Lahermo et al. 2002). Mangaania esiintyy usein tummissa mineraaleissa kuten amfiboleissa, pyrokseeneissa ja biotiitissa, joissa se korvaa magnesiumia ja rautaa ja siten yleinen alkuaine tummissa emäksisissä kivilajeissa. Mangaanille ei ole Suomen ja EU:n vesilainsäädännössä terveysperusteista raja/ohjearvoa (laatuvaatimusta), ainoastaan laatusuositus (yksityiskaivoissa ei yli 100 µg/l). Juomaveden mangaanin mahdollisista terveyshaitoista on julkaistu äskettäin uutta tietoa. Useassa tutkimuksessa on havaittu yhteys juomaveden mangaanin ja terveyshaittojen välillä lapsilla. Juomaveden mangaani on yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, jopa alempaan älykkyysosamäärään (samanlaisia vaikutuksia kuin lyijyllä). Haitallinen vaikutus on tullut esille, kun juomaveden mangaanipitoisuus on useita satoja mikrogrammoja litrassa, mutta vaikutus on havaittu jo, kun juomaveden mangaanipitoisuus ylittää 100 µg/l. Hyvin suuret mangaanipitoisuudet juomavedessä (mangaania useita satoja µg/l) aiheuttavat todennäköisesti terveyshaittaa myös aikuisille. Mangaani on neurotoksinen metalli. Asia on todettu koe-eläimillä ja ihmisten työperäisessä altistumisessa (mangaanipitoisen pölyn hengittäminen). Tässä tutkimuksessa mangaanin terveydelle haitalliseksi alimmaksi pitoisuudeksi asetettiin laatusuositus 100 µg/l juomavedessä. Kaivokohtaisissa raporteissa asiaa on arvioitu ja ohjeistettu sen mukaisesti. Kun veden mangaanipitoisuus oli µg/l, kaivonomistajaa on kehotettu teettämään vedestä uusi kemiallinen analyysi mangaanipitoisuuden varmistamiseksi. Jos pitoisuus edelleen on samaa tasoa, lisätoimenpiteisiin ei välttämättä ole tarpeen ryhtyä, koska tämän tason mangaanipitoisuuksiin liittyvä terveysriski on todennäköisesti vielä pieni. Kun veden mangaanipitoisuus oli yli µg/l, veden käyttöä juomavetenä ja ruoanlaittoon ei suositella. Korkeiden pitoisuuksien kohdalla talousvedestä tulisi poistaa mangaani ennen käyttöä. Puhdistetun veden mangaanipitoisuus tulisi tarkistaa ennen käyttöä, eli varmistaa että puhdistuslaite poistaa mangaania riittävästi. Toistaiseksi ei ole tietoa, aiheuttaako mangaani terveysriskiä saunan löylyvedessä. Hengitetyn mangaanin tiedetään olevan haitallista työympäristöissä. Tästä syystä on suositeltavaa, että runsaasti mangaania sisältävää vettä ei käytettäisi löylyvetenä. Tarkkaa mangaanin pitoisuusrajaa löylyvedelle ei nykytiedoin voida antaa, mutta suositusta kannattaa noudattaa ainakin kuin mangaanipitoisuus ylittää µg/l (1 mg/l). Hyvin mangaanipitoista vettä ei voida suositella edes pesuvedeksi. Mangaani ei juuri imeydy terveen ehjän ihon läpi, mutta hyvin mangaanipitoisen veden kaikki käsittely lisää altistumista mangaanille (iholta käsiin, käsistä suuhun). Rauta, Fe Toinen vedenlaatua usein huonontanut aine oli rauta (laatusuositus enintään 400 µg/l). Tämä raudan laatusuositus ylittyi 18 % porakaivoissa (Taulukko 4.). Sen lisäksi useissa kaivoissa raudan pitoisuus oli koholla 15

22 ( µg/l). Suurin yksittäinen mitattu veden rautapitoisuus porakaivoissa oli µg/l (Taulukko 3.). Useassa kaivossa sekä veden rauta- että mangaanipitoisuus olivat koholla/suuria, veden rautapitoisuus useimmiten vielä suurempana. Kaivojen koko aineistossa veden rauta- ja mangaanipitoisuudet eivät kuitenkaan korreloineet tilastollisesti merkitsevästi keskenään (r = 0,061). Juomaveden rautaan ei ole yhdistetty vakavia terveyshaittoja. Suuret pitoisuudet nieltynä aiheuttavat mahaärsytystä. Pitoisuutta juomavedessä, jolla mahaärsytys ilmenee, ei ole tiedossa, mutta veden rautapitoisuuden ollessa useita milligrammoja, mahaärsytysriski todennäköisesti kasvaa. Raudan imeytyminen ja elimistön rautatasapaino on tarkasti säädeltyä ja haittoja ei helposti synny. Juomavedessä rauta aiheuttaa makuongelman ja suurina pitoisuuksina haitta on lähinnä esteettinen, kuten edellä on todettu. Radon, Rn Radonia oli kahdessa porakaivossa (2 000 Bq/l ja Bq/l) yli laatusuosituksen Bq/l (STM 401/2001). Molemmille kaivoille annettiin suositus poistaa radon vedestä, jos vettä käytetään talousvetenä. Radonia oli useassa porakaivossa useita satoja Bq/l ( Bq/l; mediaani 58 Bq/l, todettu maksimipitoisuus 2100 Bq/l, Taulukko 3.), kun se tavallisesti jää alle 50 Bq/l (toteamisraja, 2 % prosenttipiste, Taulukko 3.). Kallioperän tiheä rakoilu ja ruhjeisuus lisäävät radonin liikkuvuutta, samoin kuin maaperän huokoisuus. Suomessa radonpitoisuus on luontaisesti korkea graniitti- ja migmatiittivaltaisen kallioperämme johdosta ja rengaskaivojen pitoisuudet ovat yleensä selvästi porakaivopitoisuuksia alhaisemmat. Radon ei ollut kytkettävissä selvästi muihin vedenlaatuparametreihin. Radonia sisältävä vesi oli useimmiten muilta kemiallisilta ominaisuuksiltaan hyvää. Vaikka radon on uraani-isotooppisarjan radiologinen välituote, radon ei ollut yhteydessä veden uraanipitoisuuteen. Veden radon- ja uraanipitoisuuksissa ei ollut havaittavissa korrelaatiota. Radonin tiedetään kulkeutuvan pohjavedessä hyvin, joten se saattaa kulkeutua kaivoveteen etäämpääkin. Radon on vedestä helposti ilmaan haihtuva hajuton ja väritön kaasu. Talousveden radonille altistutaan merkittävästi hengitettynä, sen haihduttua vedestä huoneilmaan. Radon on karsinogeeninen aine ja sille altistumiseen liittyy syöpäriski (keuhkosyöpä). Syöpäriski kasvaa veden radonpitoisuuden lisääntyessä nollapitoisuudesta. Tästä syystä radon tulee poistaa talousvedestä (vaikka vettä ei käytettäisikään juomavetenä) ennen sen tuomista sisätiloihin, jos pitoisuus vedessä on huomattavan suuri. Tässä aineistossa suositus veden radonin poistoon annettiin myös kaivolle, jonka veden radonpitoisuus oli 880 Bq/l. Muut kemialliset aineet Muut poikkeamat veden laadussa olivat porakaivoissa harvinaisia. Arseenia oli laatuvaatimuksen ylittävä pitoisuus neljässä porakaivossa (Taulukko 4.). Yleensä kohonneita arseenipitoisuuksia tavataan mm. mustaliuskeessa, peridotiiteissa ja gabroissa, mutta myös emäksisissä vulkaniiteissa, joihin vihreäkivikin luetaan. Ohjearvon pitoisuusylitykset olivat kuitenkin pieniä (suurin todettu pitoisuus 44 µg/l, mediaani 0,11 µg/l, Taulukko 3.). Arseeni on karsinogeeninen aine. Juomaveden arseeniin liittyvä pahin terveyshaitta on syöpäriski (virtsarakon syöpä, isompina pitoisuuksina monet sisäelinten syövät ja ihosyöpä). Juomaveden arseenin syöpäriski on todettu jo raja-arvotasolla (10 µg/l). Koska suurimmatkin todetut vesien arseenipitoisuudet olivat suhteellisen pieniä, arseeniin liittyvää syöpäriskiä voidaan pitää pienenä ja arseenin osalta kaivoille ei suositeltu lisätoimenpiteitä. Nikkeliä oli laatuvaatimuksen ylittävä pitoisuus kuudessa porakaivossa (Taulukko 4.). Suomen kallioperässä nikkeliä esiintyy tummissa emäksisissä kivilajeissa kuten peridotiiteissa, duniiteissa, komatiiteissa, serpentiniiteissä ja vihreäkivissä, sekä esimerkiksi mustaliuskeessa, josta Talvivaaran kaivos rikastaa nikkeliä. Nikkelipitoisuuden kohoaminen kaivovedessä voi olla joko seurausta alueen kallio- tai maaperän tavanomaista korkeammasta sulfidimineraalien määrästä, tai esimerkiksi kaivotekniikassa käytettyjen osien nikkelikontaminaatiosta. Ohjearvon ylittävät nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin tutkittujen porakaivojen osalta pieniä (todettu suurin pitoisuus 37 µg/l, mediaani 1,00 µg/l, Taulukko 3.) ja niihin ei todennäköisesti liity terveysriskiä. Vaikka nikkeli on haitallinen metalli, juomaveden nikkeliin ei liity merkittäviä terveyshaittoja. Nikkeli on hengitettynä (hiukkasina, työperäinen altistus) karsinogeenista ja yleisin allergiaa aiheuttava metalli 16

23 iholla (rihkamakorut, nikkeliä sisältävät napit, vyönsoljet jne. ihoa vasten kontaktissa olevat esineet). Juoma- ja talousveden nikkelin ei tiedetä kuitenkaan aiheuttaneen allergiaa eikä allergiaoireita. Hyvin suuri nikkelialtistus suun kautta saatuna saattaa laukaista äärimmäisen herkistyneille ihmisille allergiaoireita, mutta niin suurta nikkeliannosta ei tässä tutkimuksessa todetuilla veden nikkelipitoisuuksilla saada. Veden nitraattipitoisuus ylitti laatuvaatimuksen kahdessa porakaivossa (Taulukko 4.). Suurin todettu veden nitraattipitoisuus oli 100 mg/l (mediaani 2,80 mg/l, Taulukko 3.). Korkeat NO 3 - -pitoisuudet ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomen, riippumatta alueellisesta kivilajivaihtelusta (Lahermo et al. 2002). Kaivoveden nitraattipitoisuus kuvastaakin useimmiten pintaveden valumista kaivoon. Kaivoon pääsee pintarakenteiden läpi sade- ja hulevettä. Nyt todetuissa tapauksissa syy ei todennäköisesti ollut pintaveden vuoto, koska muut veden laatuparametrit eivät sitä tue. Juomaveden nitraatin todennäköisin terveyshaitta on pikkulasten (alle 6 kk, jos juovat vettä; esimerkiksi veteen tehty äidinmaidonvastike) veren methemoglobinemia, jossa veren kyky kuljettaa happea heikkenee. Todettuihin vakaviin lasten methemoglobinemiatapauksiin on liittynyt samanaikainen suolistoinfektio/- tulehdus (ripuli), mikä vahvistaa nitraatin vaikutusta elimistössä. Methemoglobinemia ilmenee kun veden nitraattipitoisuus ylittää pitoisuuden 100 mg/l. Tässä tutkimuksessa veden nitraattipitoisuus oli yhtä porakaivoa lukuun ottamatta alle 100 mg/l. Siten methemoglobinemiariski todetuilla pitoisuuksilla on epätodennäköinen. Uraania ei ollut porakaivoissa yli WHO:n suositusohjearvon (30 µg/l). Suurin todettu pitoisuus oli 25 µg/l (Taulukko 3.). Uraanipitoisuus porakaivovesissä oli kokonaisuudessaan pieni (mediaani 0,06 µg/l, Taulukko 3.), ollen useimmissa kaivoissa tavanomaista yleistä taustatasoa. Uraani ei tutkittujen kaivojen vesissä ole terveysriski. Muiden aineiden yksittäiset pitoisuuksien ohjearvoylitykset porakaivoissa olivat satunnaisia, eikä niille löytynyt loogista selitystä/syytä veden muista laatuparametreista Veden kemiallinen laatu mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen porakaivovesissä Tutkimuksen yksi tavoite oli selvittää, poikkeaako kahden vallitsevan kivialueen, mustaliuske- ja vihreäkivialueiden, kaivojen kemiallinen vedenlaatu toisistaan. Taulukossa 5. on mustaliuskealueelle sijoittuneiden porakaivojen kemiallisten vedenlaatuparametrien tunnusluvut. Taulukossa 6. on vihreäkivialueen porakaivojen vastaavien vedenlaatuparametrien tunnusluvut. Molempiin taulukoihin on merkitty parametrit, joiden mediaanipitoisuudet poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Taulukko 5. Tutkimuksessa mukana olleiden mustaliuskealueen porakaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C 39 6,2 9 9,09 1,82. 13,3 O 2 % ,7 59,68 25, ,5 O 2 mg 39 1,17 7,81 6,86 2,88. 11,88 Sjoht, (kenttä) ms/m 39 54,4 134,2 176,18 100, ,9 ph (kenttä) 39 5,8 6,85 6,88 0,68. 8,98 Redox-potentiaali ,5 176,6 133,17 112, ,1 Kiintoaines mg/l * <0,5 0,6 2,02 4, Sjoht ms/m 39 4,6 12,3 14,93 8,16. 32,5 Alkaliteetti mmol/l 39 0,09 0,87 1,25 1, ph 39 5,8 6,7 6,81 0,57. 7,9 Väri Pt mg/l * 39 <5 5 15,32 24, PO 4ˉmg/l 39 <0,007 0,02 0,05 0,07. 0,3 Brˉmg/l 39 <0,05 <0,05 <0,05 0,01. 0,07 17

24 Fˉmg/l * 39 0,01 0,04 0,07 0,08. 0,32 Clˉmg/l 39 0,5 2,3 4,76 6,2. 30,2 KMnO 4 mg/l 39 <2 3 4,26 4, Mg mg/l 39 <0,05 2,9 4 3, Kok Mg mg/l 39 <0,05 3 4,28 3, Na mg/l 39 1,5 3,4 5,74 11, Kok Na mg/l 39 1,6 3,45 5,96 11,43. 74,3 NO 3ˉmg/l 39 <0,3 1,7 7,59 16, TOC mg/l 39 <0,4 1 1,64 1,51. 6,5 Si mg/l 39 2,4 5,8 7,12 3, Kok Si mg/l 39 2,7 6,4 7,65 3, Rn Bq/l 39 < ,28 140, SO 4 2ˉmg/l 39 2,1 7,9 11,5 10,16. 55,6 Al µgl/l 39 <20 <20 <20 21, Kok Al µg/l 39 <20 <20 21,9 25, As µg/l 39 <0,05 0,07 0,12 0,13. 0,61 Ba µg/l 39 <0, ,85 57, Be µg/l 39 <0,05 <0,05 <0,05 0,01. 0,09 B µg/l 39 <10 <10 14,05 17, Hg µg/l 39 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 Ag µg/l 39 <0,02 <0,02 0,02 0,02. 0,09 Cd µg/l 39 0,01 0,01 0,02 0,04. 0,19 K mg/l 39 0,6 2,4 4,95 12, Ca mg/ 39 0, ,23 10, Kok Ca mg/ 39 0, , Co µg/l 39 <0,05 0,07 0,13 0,17. 0,73 Cr µg/l 39 <0,2 0,3 0,29 0,21. 1 Cu µg/l 39 < ,9 96, Li µg/l 39 <0,1 0,8 2,02 4, Pb µg/l 39 <0,05 0,45 1,54 2,11. 8,7 Mn µg/l 39 < , Mo µg/l 39 <0,1 0,1 0,33 0,54. 2,8 Ni µg/l 39 <0,2 0,8 3,09 5,4. 26 Fe µg/l 39 < , , Kok Fe µg/l 39 < , , S mg/l 39 0,8 2,8 3,91 3,4. 18 Kok S mg/l 39 0,9 2,9 4,21 3, Rb µg/l 39 0,3 2,3 5,51 14, Se µg/l 39 <0,2 <0,2 <0,2 0,14. 0,8 Zn µg/l 39 < ,36 96, Sr µg/l 39 < ,95 37, Tl µg/l 39 <0,1 <0,1 <0,1 0,04. 0,3 Th µg/l * 39 <0,1 0,3 0,63 0,94. 5,3 U µg/l 39 0,01 0,03 0,46 1,06. 4,5 V µg/l 39 <0,05 0,11 0,41 0,83. 4,4 Bi µg/l 39 <0,1 <0,1 <0,1 0 <0,1 <0,1 * Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin vihreäkivialueella, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin vihreäkivialueella, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Mustaliuskealueen porakaivovesissä kiintoaineksen, värin, fluoridin (F - ) ja toriumin (Th) mediaanipitoisuudet olivat tilastollisesti merkitsevästi suurempia (Taulukko 5.) ja arseenin (As), strontiumin (Sr) ja talliumin (Tl) tilastollisesti merkitsevästi pienempiä kuin vihreäkivialueen porakaivovesissä (Taulukko 6.). 18

25 Taulukko 6. Tutkimuksessa mukana olleiden vihreäkivialueen porakaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C 52 5,02 8,85 9,23 2,58 16,1 16,2 O 2 % 52 18,16 71,95 67,13 21,1 98,25 98,3 O 2 mg 52 2,15 8,12 7,83 2,42 11,23 11,23 Sjoht (kenttä) ms/m 52 34,49 189,2 223,1 153,07 767, ph (kenttä) 52 5,87 6,9 6,87 0,59 8,37 8,37 Redox-potentiaali ,63 185,1 163,65 76,34 260,5 261,5 Kiintoaines mg/l 52 <0,5 <0,5 0,65 1,15 6,68 6,8 Sjoht ms/m 52 2,85 15,25 18,01 11,73 64,06 65,6 Alkaliteetti mmol/l 52 0,19 0,89 1,23 1,01 5,56 5,7 ph ,9 6,9 0,55 8,19 8,2 Väri Pt mg/l 52 <5 <5 6,63 11,35 59,4 60 PO 4ˉmg/l 52 <0,007 0,02 0,03 0,05 0,3 0,31 Brˉmg/l 52 <0,05 <0,05 <0,05 0,01 0,06 0,06 Fˉmg/l 52 0,01 0,02 0,02 0,03 0,19 0,2 Clˉmg/l 52 0,41 2,55 7,1 9,69 39,5 39,8 KMnO 4 mg/l 52 <2 3 5,63 7,46 37,76 38 Mg mg/l 52 0,64 3,95 6,55 7,33 34,52 35 Kok Mg mg/l 52 0,7 4,3 7,01 7,79 37,46 38 Na mg/l 52 0,74 3,4 4,17 3,08 18,52 19 Kok Na mg/l 52 0,75 3,53 4,3 3,16 19,51 20,08 NO 3ˉmg/l 52 <0,3 5,1 9,58 13,56 55,94 56 TOC mg/l 52 <0,4 1,4 1,98 1,95 11,86 12,2 Si mg/l 52 2,64 5,9 6,74 2,73 13,94 14 Kok Si mg/l 52 2,75 6,3 7,31 3,04 14,94 15 Rn Bq/l 52 <50 <50 123,88 284, , SO 4 2ˉmg/l 52 1,01 7,25 10,37 8,05 38,5 39,1 Al µgl/l 52 <20 <20 17,85 15,79 65,76 66 Kok Al µg/l 52 <20 <20 22,63 19,21 77,76 78 As µg/l * 52 <0,05 0,21 2,17 6,77 42,32 44 Ba µg/l 52 0, ,95 47,94 218,8 220 Be µg/l 52 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05,<0,05 B µg/l 52 <10 <10 15,9 14,45 71,56 73 Hg µg/l 52 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 Ag µg/l 52 <0,02 <0,02 0,03 0,12 0,81 0,84 Cd µg/l 52 0,01 0,01 0,03 0,06 0,34 0,35 K mg/l 52 0,22 2,25 5,12 7,9 43,8 45 Ca mg/ 52 2,24 16,5 19,59 16,49 106, Kok Ca mg/ 52 2, ,14 16,64 106, Co µg/l 52 <0,05 0,08 0,88 3,57 23,93 25 Cr µg/l 52 <0,2 0,45 1,01 2,19 14,42 15 Cu µg/l 52 <3 36,5 65,37 101,93 589,2 600 Li µg/l 52 <0,1 0,6 1,48 2,13 10,88 11 Pb µg/l 52 <0,05 0,68 0,96 0,94 3,69 3,7 Mn µg/l 52 < , , Mo µg/l 52 <0,1 <0,1 0,18 0,31 2,02 2,1 Ni µg/l 52 <0,2 1,25 5,76 10,44 36,88 37 Fe µg/l 52 <5 52,5 242,76 642, Kok Fe µg/l 52 < ,73 676, S mg/l 52 0,34 2,6 3,62 2,89 13,

26 Kok S mg/l 52 0,34 2,8 3, ,82 14 Rb µg/l 52 <0,1 1,35 3,77 6,35 31,7 32 Se µg/l 52 <0,2 <0,2 <0,2 0,08 0,58 0,6 Zn µg/l 52 <3 22,5 70,69 107,6 448,8 450 Sr µg/l * 52 15, ,1 47, Tl µg/l ** 52 <0,1 <0,1 0,1 0,11 0,4 0,4 Th µg/l 52 <0,1 0,1 0,37 0,79 5,1 5,3 U µg/l 52 0,01 0,1 1,22 4,34 24,64 25 V µg/l 52 <0,05 0,17 0,27 0,28 1,39 1,4 Bi µg/l 52 <0,1 <0,1 <0,1 0 <0,1 <0,1 * Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin mustaliuskealueella, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin mustaliuskealueella, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Tilastollisesti merkitsevät erot olivat parametreissa, joihin ei tiedetä liittyvän todettuina tasoina terveysriskejä tai pitoisuudet olivat selvästi haitalliseksi tiedettyihin pitoisuuksiin nähden pienet (arseeni, fluoridi). Keskimäärin hieman suurempi kiintoaineksen pitoisuus vedessä mustaliuskealueella kuin vihreäkivialueella saattaa johtua orgaanisesta aineksesta, jota mustaliuskeessa on tavanomaista enemmän (Loukola- Ruskeeniemi et al. 2011). Aineiden pitoisuuksissa, joihin liittyy potentiaalisin terveysriski (mangaani, radon), ei mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen porakaivojen vesissä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kuvissa on esitetty tutkimusalueen kartat, joissa on esitetty ph:n (Kuva 2.), veden värin (Kuva 3.), mangaanin (Kuva 4.), raudan (Kuva 5.), radonin (Kuva 6.), arseenin (Kuva 7.) ja nikkelin (Kuva 8.) pitoisuudet luokiteltuna kaivovedessä kaivotyypeittäin. Porakaivojen poikkeavan happamat vedet (ph < 6,2) jakaantuivat tasaisesti tutkimusalueelle (Kuva 2.). Veden happamuus on ilmeisesti koko aluetta kattava maaperän/veden ominaisuus. Veden väriluku oli koholla erityisesti porakaivoissa, painottuen tutkimusalueen etelälaidalle (Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueelle). Vesien väriluvut (Kuva 3.) jakaantuvat samantapaisesti raudan pitoisuuksien kanssa (Kuva 5.). Karttakuvat vahvistavat käsitystä, että veden väri ja koholla oleva rautapitoisuus liittyivät toisiinsa. Myös suurimmat todetut vesien mangaanipitoisuudet jakaantuivat tasaisesti tutkimusalueella (Kuva 4.). Niitä esiintyi sekä mustaliuske- että vihreäkivialueella, kaikki porakaivoissa. Sen sijaan porakaivojen suuret rautapitoisuudet näyttäisivät ryvästyvän tutkimusalueen etelälaidalle (Kuva 5.) eli Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueelle. Poikkeuksellisen suuria rautapitoisuuksia oli sekä mustaliuske- että vihreäkivialueella. Kromin (Liite 4), kuparin (Liite 5.), kaliumpermanganaatin (Liite 6.), nitraatin (Liite 7.), sulfaatin (Liite 8.) ja uraanin (Liite 9.) pitoisuuskartat ovat liitteinä. Näissä parametreissa oli ainoastaan yksittäisiä ohjearvoylityksiä. 20

27 Kuva 2. Tutkimusalueen kaivovesien ph-arvot. 21

28 Kuva 3. Tutkimusalueen kaivovesien väriluvut. 22

29 Kuva 4. Tutkimusalueen kaivovesien mangaanipitoisuudet. 23

30 Kuva 5. Tutkimusalueen kaivovesien rautapitoisuudet. 24

31 Myös koholla olevat radonpitoisuudet jakaantuivat tasaisesti vihreäkivialueella ja mustaliuskealueella (Kuva 6.). Useita suuria radonpitoisuuksia mitattiin tutkimusalueen lounaiskulmassa, mustaliuskealueen ulkopuolella Kajaanin kunnan puolella (ns. Muu alue). Alueelta oli tutkimuksessa vähän kaivoja, joten tuloksista ei voi päätellä, oliko kyseessä sattuma vai onko radonongelma porakaivoissa tällä suunnalla yleisempi. Poikkeavat radonpitoisuudet eivät näytä olevan sidoksissa maa-/kallioperän mustaliuske- tai vihreäkiviominaisuuksiin. Kuva 6. Tutkimusalueen kaivovesien radonpitoisuudet. Kaivot, joissa arseenin ohjearvo ylittyi, olivat kaikki vihreäkivialueella, johon ne olivat tasaisesti jakautuneet (Kuva 7.). Koholla oleva veden arseenipitoisuus on tulosten mukaan todennäköisempää vihreäkivialueen kuin mustaliuskealueen porakaivossa. 25

32 Kuva 7. Tutkimusalueen kaivovesien arseenipitoisuudet. Myös kaivovesien ohjearvot ylittävät nikkelipitoisuudet olivat yleisempiä vihreäkivialueen kuin mustaliuskealueen porakaivoissa (Kuva 8.). Kohonneita nikkelipitoisuuksia oli koko vihreäkiven alueella. Kohonneita nikkelipitoisuuksia ilmeni myös rengaskaivovesissä tutkimusalueen etelä osassa, Sotkamossa ja Kuhmossa sekä mustaliuskealueella, johtuen todennäköisesti alueen maa- ja kallioperän korkeammasta nikkelipitoisuudesta. 26

33 Kuva 8. Tutkimusalueen kaivovesien nikkelipitoisuudet Veden kemiallinen laatu muun alueen porakaivoissa Muulle alueelle (ei mustaliuske- eikä vihreäkivialueella) sijoittuvien porakaivojen vesien vesinäytteistä tehtyjen kemiallisten laboratoriomääritysten tulokset on esitetty taulukossa 7. Kaivojen vähäisen lukumäärän vuoksi (8 kpl) tuloksia ei ole vertailtu tilastollisesti muihin kaivoihin. 27

34 Taulukko 7. Tutkimuksessa mukana olleiden muun alueen (ei mustaliuske- eikä vihreäkivialueella) porakaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C 8 5,60 7,10 7,60 2,09 11,90 O 2 % 8 17,90 49,35 52,30 33,49 94,70 O 2 mg 8 2,07 6,00 6,15 3,83 11,16 Sjoht (kenttä) ms/m 8 36,80 108,40 185,70 228,41 719,00 ph (kenttä) 8 5,90 7,17 7,04 0,62 7,78 Redox-potentiaali 8-3,10 141,85 122,59 105,10 228,30 Kiintoaines mg/l 8 <0,5 0,58 0,8 0,68 2,1 Sjoht ms/m 8 3 9,05 15,29 19,05. 60,1 Alkaliteetti mmol/l 8 0,18 0,66 0,78 0,62. 1,7 ph 8 6,2 6,9 6,86 0,46. 7,4 Väri Pt mg/l 8 <5 6,25 10,63 11, PO 4ˉ mg/l 8 <0,007 0,02 0,11 0,24. 0,71 Brˉmg/l 8 <0,05 <0,05 0,09 0,16. 0,49 Fˉmg/l 8 0,01 0,08 0,15 0,2. 0,6 Cl - mg/l 8 0,6 2,15 16,74 38, KMnO 4 mg/l 8 <2 2,5 2,13 0,99. 3 Mg mg/l 8 0,74 2,25 4,28 5, Kok Mg mg/l 8 0,8 2,45 4,49 5, Na mg/l 8 1,4 4,36 10,12 12, Kok Na mg/l 8 1,43 4,75 10,16 12,11. 30,64 NO 3ˉmg/l 8 <0,3 <0,3 0,92 1,16. 3,2 TOC mg/l 8 0,4 1 0,93 0,32. 1,3 Si mg/l 8 4,9 9,5 8,98 2, Kok Si mg/l 8 5,3 9,6 9,43 2,4. 12 Rn Bq/l ,5 683, SO 4 2ˉmg/l ,67 2,65. 9,2 Al µgl/l 8 <20 <20 64,25 147, Kok Al µg/l 8 <20 <20 82,75 181, As µg/l 8 <0,05 0,05 0,13 0,16. 0,46 Ba µg/l 8 4,2 9,75 16,09 16, Be µg/l 8 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 B µg/l 8 <10 <10 <10 2, Hg µg/l 8 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 Ag µg/l 8 <0,02 <0,02 0,02 0,01. 0,04 Cd µg/l 8 0,01 0,01 0,01 0,01. 0,02 K mg/l 8 0,8 1,7 1,91 1,07. 3,8 Ca mg/ 8 1,9 3,05 11,31 15, Kok Ca mg/ 8 2 3,05 11,49 15, Co µg/l 8 <0,05 0,05 0,12 0,17. 0,54 Cr µg/l 8 <0,02 0,2 0,32 0,24. 0,7 Cu µg/l 8 <3 8,5 17,34 25, Li µg/l 8 0,1 1,85 3,19 3, Pb µg/l 8 0,12 0,26 0,66 0,85. 2,6 Mn µg/l 8 <2 46, , Mo µg/l 8 <0,1 0,2 1,01 1,54. 3,7 Ni µg/l 8 <0,2 0,65 0,86 0,74. 2,2 Fe µg/l 8 < ,44 365, Kok Fe µg/l 8 < ,81 367, S mg/l 8 0,7 1,25 1,71 1,09. 3,6 28

35 Kok S mg/l 8 0,8 1,5 1,81 1,05. 3,6 Rb µg/l 8 0,2 0,9 1,23 1,27. 3,9 Se µg/l 8 <0,2 <0,2 <0,2 0 <0,2 <0,2 Zn µg/l 8 <3 4,5 12,15 16, Sr µg/l ,5 61,5 101, Tl µg/l 8 <0,1 <0,1 0,1 0,1. 0,3 Th µg/l 8 <0,1 0,25 0,37 0,37. 1 U µg/l 8 0,02 0,06 1,93 3,6. 9,8 V µg/l 8 0,05 0,13 0,23 0,2. 0,55 Bi µg/l 8 <0,1 <0,1 <0,1 0 <0,1 <0,1 Muun alueen porakaivoissa veden suurimmat todetut kloridi-, radon-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet ylittivät ohjearvon. Suurin todettu veden rautapitoisuus oli 960 µg/l. Siten muun alueen kaivoissa useat samat aineet olivat koholla kuin mustaliuske- ja vihreäkivialueella Rengaskaivot Kemiallisten aineiden pitoisuudet rengaskaivoissa Rengaskaivojen vesinäytteistä tehtyjen kemiallisten laboratoriomääritysten tulokset on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Tutkimuksessa mukana olleiden rengaskaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C** 18 6,50 10,10 10,29 2,49 16,10 O 2 % 18 31,40 70,65 67,59 18,47 90,00 O 2 mg 18 3,10 8,02 7,60 2,17 10,95 Sjoht (kenttä) ms/m 18 33,20 158,85 198,56 143,08 655,00 ph (kenttä) 18 5,43 6,73 6,65 0,44 7,20 Redox-potentiaali 18 94,50 202,20 188,67 42,49 243,50 Kiintoaines 18 <0,5 <0,5 0,72 0,75 230,00 Sjoht ms/m 18 2,80 13,15 15,95 10,50. 48,10 Alkaliteetti mmol/l 18 0,06 0,74 1,01 1,22. 5,60 ph 18 5,50 6,60 6,59 0,43. 7,40 Väri Pt mg/l 18 <5 <5 6,25 6,43. 25,00 PO 4ˉmg/l 18 <0,007 0,01 0,02 0,02. 0,08 Brˉmg/l 18 <0,05 <0,05 <0,05 0,01. 0,06 Fˉmg/l 18 0,01 0,02 0,03 0,03. 0,10 Clˉmg/l 18 0,50 1,35 5,52 10,84. 46,10 KMnO 4 mg/l 18 <2 4,50 7,11 7,89. 31,00 Mg mg/l 18 0,58 2,90 4,07 4,16. 19,00 Kok Mg mg/l 18 0,62 3,15 4,28 4,13. 19,00 Na mg/l 18 1,10 2,80 3,78 3,59. 17,34 Kok Na mg/l 18 1,14 2,94 3,95 3,74. 18,00 NO 3ˉmg/l 18 0,15 3,70 7,07 7,72. 25,00 TOC mg/l * 18 0,80 2,00 2,54 2,08. 9,60 Si mg/l 18 3,90 6,05 6,48 1,74. 9,80 Kok Si mg/l 18 4,10 6,40 6,84 1,79. 10,00 Rn Bq/l 18 <50 <50 <50 34, ,00 SO 4 2ˉmg/l 18 2,30 9,00 12,30 10,44. 42,30 Al µgl/l * 18 <20 16,00 85,11 229, ,00 Kok Al µg/l * 18 <20 26,50 99,44 254, ,00 As µg/l 18 <0,05 0,11 0,17 0,15. 0,64 29

36 Ba µg/l * 18 6,00 39,50 57,12 71, ,00 Be µg/l 18 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05. 0,15 B µg/l 18 <10 11,00 20,78 27, ,00 Hg µg/l 18 <0,05 <0,05 <0,05 0,00 <0,05 <0,05 Ag µg/l 18 <0,02 <0,02 <0,02 0,01. 0,03 Cd µg/l 18 0,01 0,02 0,06 0,16. 0,68 K mg/l 18 0,60 3,45 4,09 2,73. 9,40 Ca mg/ 18 3,00 14,00 18,44 17,24. 80,00 Kok Ca mg/ 18 3,00 15,00 18,57 15,78. 73,42 Co µg/l 18 <0,05 0,11 0,57 1,71. 7,40 Cr µg/l 18 <0,2 0,40 0,56 0,52. 2,10 Cu µg/l 18 3,00 29,50 46,83 51, ,00 Li µg/l 18 <0,1 0,75 0,99 0,98. 4,00 Pb µg/l 18 0,21 0,56 0,70 0,41. 1,50 Mn µg/l 18 <2 4,00 21,89 35, ,00 Mo µg/l 18 <0,1 <0,1 <0,1 0,07. 0,30 Ni µg/l 18 0,20 1,80 7,96 18,99. 82,00 Fe µg/l 18 <5 51,50 80,28 101, ,00 Kok Fe µg/l 18 <5 55,00 90,31 112, ,00 S mg/l 18 0,80 3,15 4,61 4,57. 20,00 Kok S mg/l 18 1,00 3,60 5,09 4,85. 21,00 Rb µg/l 18 0,10 1,75 4,56 6,06. 26,00 Se µg/l 18 <0,2 <0,2 <0,2 0,07. 0,40 Zn µg/l 18 3,00 16,50 28,06 30, ,00 Sr µg/l 18 20,00 48,00 60,61 34, ,00 Tl µg/l 18 <0,1 <0,1 0,10 0,10. 0,40 Th µg/l 18 <0,1 0,15 0,21 0,17. 0,50 U µg/l 18 0,01 0,05 0,08 0,10. 0,38 V µg/l * 18 0,08 0,40 0,58 0,58. 2,60 Bi µg/l 18 <0,1 <0,1 <0,1 0,00 <0,1 <0,1 ** Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin porakaivoissa, p <0.05, T-testi * Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin porakaivoissa, p <0.05, Mann-Whitney U-testi, Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin porakaivoissa, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Rengaskaivojen vedessä orgaanisen aineksen (TOC), alumiinin (Al), kokonaisalumiinin (Kok Al), bariumin (Ba) ja vanadiinin (V) mediaanipitoisuudet olivat tilastollisesti merkitsevästi suurempia ja veden lämpötila korkeampi (Taulukko 8) kuin porakaivovesissä (Taulukko 3.). Tutkimuksen suurin alumiinipitoisuus, 990 µg/l, todettiin rengaskaivosta (Taulukko 8.). Bariumiin, vanadiiniin ja orgaaniseen ainekseen ei todetuilla pitoisuuksilla liity terveysriskiä. Juomavedestä saadun alumiinin terveyshaittaa ei tarkkaan tiedetä. Talousveden alumiinille ei ole asetettu terveysperusteista laatuvaatimusta (raja-arvoa), ainoastaan laatusuositus (200 µg/l). Suurina pitoisuuksina alumiini saattaa saostua vesijohtoverkostoon. Useat väestötason tutkimukset ovat osoittaneet juomaveden alumiinin pitkäaikaisen altistumisen yhteyden vanhuusiän neurologisiin sairauksiin, mutta näyttö ei ole kiistaton. Alumiini on neurotoksinen metalli ja todettu työperäisessä altistumisessa (hengitetty alumiinipöly) haitalliseksi. Alumiinia saadaan runsaasti ravinnosta ja sitä käytetään mm. närästyslääkkeissä, mutta on mahdollista, että alumiini juomavedessä saatuna on haitallisempaa kuin ravinnossa saatuna. Rengaskaivojen vesissä fosfaatin (PO 4 - )- ja radonin olivat tilastollisesti merkitsevästi pienempiä kuin porakaivoissa. Todettu suurin veden radonpitoisuus oli 170 Bq/l, joka on huomattavasti pienempi kuin porakaivoista mitattu (Taulukko 3.). 30

37 Ohjearvojen ylittyminen rengaskaivoissa Taulukossa 9. on esitetty veden kemialliset laatuparametrit ja rengaskaivojen lukumäärät, jotka eivät täyttäneet yksityiskaivojen talousveden laatuvaatimuksia ja -suosituksia (koko aineisto). Taulukossa on kaivojen lukumäärä ja prosenttiosuus kaivoista, joissa aineen ohjearvo ylittyi tai alittui (ph). Rengaskaivoissa yleisin laatupoikkeama oli hieman hapan vesi (ph tavallista alempi, 28 % kaivoista, Taulukko 9.). KMnO 4 -luku (17 % kaivoista) ja väriluku olivat laatusuositusta suurempia (11 % kaivoista). Yhdessä kaivossa veden nikkelipitoisuus (82 µg/l) ylitti laatuvaatimuksen (6 % kaivoista) ja yhdessä kaivossa alumiinipitoisuus (990 µg/l) laatusuosituksen (6 %). Siten veden lakisääteiset laatuvaatimukset ylittyivät ainoastaan nikkelipitoisuuden osalta yhdessä rengaskaivossa. Veden lievä happamuus (ph < 6,5) oli rengaskaivoissa suhteellisesti yhtä yleistä (28 % rengaskaivoista) kuin porakaivoissa. Siten kaivotyypillä ei ollut veden happamuuden kannalta merkitystä. KMnO 4 -luku kuvastaa vedessä olevaa orgaanista ainesta. Suurin todettu KMnO 4 -luku oli 31 mg/l (mediaani 4,50 mg/l, Taulukko 8.). Veden laatua voidaan pitää vielä hyvänä orgaanisen aineksen suhteen kun KMnO 4 - luku on mg/l välillä. Orgaaninen aines kaivossa on useimmiten peräisin kaivoon pääsevästä pintavedestä, mutta vesien muut parametrit eivät tukeneet pintavesivalumaa. Kaivoveden orgaaniseen ainekseen ei liity sellaisenaan terveysriskiä, mutta se on yksi veden laadun yleisindikaattori. Taulukko 9. Rengaskaivojen vedessä todetut kemialliset laatuparametrit suhteessa yksityiskaivojen talousveden laatuvaatimuksiin ja laatusuosituksiin (Asetus 401/2001). 1 Tutkittuja rengaskaivoja: 18 kpl Alkuaine, yhdiste tai Laatuvaatimus Laatusuositus Kaivojen lukumäärä, Ylittävien kaivojen veden ominaisuus (enimmäispitoisuus) (enimmäispitoisuus) jossa osuus tutkituista ohjearvo ylittyy kaivoista (%) Arseeni (As) 10 µg/l 0 0 Nikkeli (Ni) 20 µg/l 1 6 Kupari (Cu) 2000 µg/l 0 0 Kromi (Cr) 50 µg/l 0 0 Kadmium (Cd) 5,0 µg/l 0 0 Lyijy (Pb) 10 µg/l 0 0 Elohopea (Hg) 1,0 µg/l 0 0 Fluoridi (F - ) 1,5 mg/l 0 0 Seleeni (Se) 10 µg/l 0 0 Boori (B) 1000 µg/l 0 0 Nitraatti (NO - 3 ) 50 mg/l 0 0 Alumiini (Al) 200 µg/l 1 6 Mangaani (Mn) 100 µg/l 0 0 Rauta (Fe) 400 µg/l 0 0 Uraani (U) 30 µg/l (WHO) Barium (Ba) 700 µg/l (WHO) Radon (Rn) 1000 Bq/l 0 0 Kloridi (Cl - ) 100 mg/l 0 0 Sulfaatti (SO 2-4 ) 250 mg/l 0 0 Väriluku ph 6,5-9,5 5 (ph < 6.5) 28 KMnO 4 -luku 20 mg/l 3 17 Sähkönjohtavuus < 250mS/m Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). 2 Guidelines for Drinking-water Quality. 4 th Edition. WHO (http://whqlibdoc.who.int/publications/2011/ _eng.pdf) Kaivot, joissa veden alumiinipitoisuus oli koholla, olivat myös hyvin hapanta. Hapan vesi todennäköisesti lisäsi alumiinin liukoisuutta maaperästä veteen. Alumiini ei ollut kuitenkaan tutkituissa Kainuun kaivovesis- 31

38 sä yleinen ongelma, koska sekä rengas- että porakaivoissa keskipitoisuudet olivat tavanomaista suomalaisen kaivoveden tasoa ja ohjearvoylityksiä oli yhteensä vaan kahdessa kaivossa. Taulukko 10. Tutkimuksen mustaliuskealueen rengaskaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C 9 6,5 10,4 10,64 2,32 14,2 O 2 % 9 39,6 73,4 72,29 16,76 90 O 2 mg 9 4,51 8,4 8,03 1,95 10,95 Sjoht (kenttä) ms/m 9 87,5 153,6 183,99 89,33 381,7 ph (kenttä) 9 5,43 6,63 6,45 0,52 7,15 Redox-potentiaali 9 94,5 192,8 169,66 46,47 215,7 Kiintoaines mg/l 9 <0,5 0,6 0,83 0,81 2,3 Sjoht ms/m 9 7,4 12,9 14,9 6,75. 29,7 Alkaliteetti mmol/l 9 0,06 0,75 0,76 0,52. 1,9 ph 9 5,5 6,5 6,49 0,52. 7,2 Väri Pt mg/l 9 <5 2,5 7,5 8, PO 4ˉmg/l 9 <0,007 0,02 0,03 0,03. 0,08 Br -ˉmg/l 9 <0,05 <0,05 <0,05 0,01. 0,06 Fˉmg/l * 9 0,01 0,04 0,04 0,03. 0,1 Clˉmg/l 9 0,5 1,3 7,66 14,7. 46,1 KMnO 4 mg/l 9 <2 6 9,89 10, Mg mg/l 9 1,4 2,9 3,32 1,97. 7,4 Kok Mg mg/l 9 1,5 3,1 3,49 1,91. 7,4 Na mg/l 9 1,1 2,7 4,53 4,97. 17,34 Kok Na mg/l 9 1,14 2,99 4,72 5, NO 3ˉmg/l 9 0,6 4,1 6,03 5, TOC mg/l 9 0,9 1,9 3,02 2,77. 9,6 Si mg/l 9 3,9 5,9 6,19 1,59. 9,3 Kok Si mg/l 9 4,1 6,4 6,62 1,63. 9,5 Rn Bq/l 9 < ,11 12, SO 4 2ˉmg/l 9 3,4 9,5 13,52 12,53. 42,3 Al µgl/l 9 < ,22 318, Kok Al µg/l 9 < ,78 352, As µg/l 9 <0,05 0,09 0,15 0,11. 0,31 Ba µg/l ,11 21, Be µg/l 9 <0,05 <0,05 <0,05 0,04. 0,15 B µg/l 9 < ,44 6, Hg µg/l 9 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 Ag µg/l 9 <0,02 <0,02 <0,02 0,01. 0,03 Cd µg/l 9 0,01 0,04 0,11 0,22. 0,68 K mg/l 9 2 3,9 4,26 2,33. 9,4 Ca mg/ 9 8, ,77 9,3. 35 Kok Ca mg/ 9 9, ,14 9, Co µg/l 9 <0,05 0,25 0,99 2,41. 7,4 Cr µg/l 9 <0,2 0,4 0,58 0,61. 2,1 Cu µg/l ,22 70, Li µg/l 9 0,2 1 1,03 0,66. 2 Pb µg/l 9 0,21 0,49 0,72 0,5. 1,5 Mn µg/l 9 <2 8 22,33 32, Mo µg/l 9 <0,1 0,1 0,11 0,09. 0,3 Ni µg/l 9 0,6 1,9 13,07 26,

39 Fe µg/l , Kok Fe µg/l ,33 54, S mg/l 9 1,3 3,2 5,34 5, Kok S mg/l 9 1,4 3,6 5,81 6, Rb µg/l 9 0,4 4,6 6,49 7, Se µg/l 9 <0,2 <0,2 <0,2 0 <0,2 <0,2 Zn µg/l * ,33 37, Sr µg/l ,11 22, Tl µg/l 9 <0,1 <0,1 <0,1 0,08. 0,3 Th µg/l 9 <0,1 0,3 0,26 0,17. 0,5 U µg/l 9 0,02 0,05 0,08 0,07. 0,23 V µg/l 9 0,08 0,42 0,73 0,8. 2,6 Bi µg/l 9 <0,1 <0,1 <0,1 0 <0,1 <0,1 * Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin vihreäkivialueella, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Veden kemiallinen laatu mustaliuskealueen ja vihreäkivialueen rengaskaivovesissä Taulukossa 10. on mustaliuskealueelle sijoittuneiden rengaskaivojen kemiallisten vedenlaatuparametrien tunnusluvut ja Taulukossa 11. on vihreäkivialueen rengaskaivojen vastaavat tunnusluvut. Taulukko 11. Tutkimuksen vihreäkivialueen rengaskaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C 6 7,20 8,50 8,73 1,59 11,30 O 2 % 6 38,20 68,40 62,35 17,02 82,50 O 2 mg 6 4,18 7,81 7,28 2,12 10,00 Sjoht (kenttä) ms/m 6 69,00 147,90 170,27 91,30 316,50 ph (kenttä) 6 6,54 6,76 6,75 0,17 6,96 Redox-potentiaali 6 179,00 205,35 206,63 17,30 226,80 Kiintoaines mg/l 6 <0,5 <0,5 0,51 0,63 1,80 Sjoht ms/m 6 5,90 12,10 14,10 7,34. 25,50 Alkaliteetti mmol/l 6 0,35 0,69 0,75 0,35. 1,40 ph 6 6,40 6,55 6,57 0,16. 6,80 Väri Pt mg/l 6 <5 <5 4,17 3,03. 10,00 PO 4ˉmg/l 6 <0,007 0,01 0,01 0,01. 0,02 Brˉmg/l 6 <0,05 <0,05 <0,05 0,01. 0,06 Fˉmg/l 6 0,01 0,01 0,01 0,01. 0,02 Clˉmg/l 6 0,60 3,25 4,57 5,68. 15,80 KMnO 4 mg/l 6 <2 3,00 3,67 3,08. 9,00 Mg mg/l 6 0,84 2,65 3,12 1,86. 5,50 Kok Mg mg/l 6 0,87 3,00 3,46 2,03. 6,20 Na mg/l 6 1,85 2,98 3,15 1,22. 4,60 Kok Na mg/l 6 1,90 3,17 3,36 1,38. 4,90 NO 3ˉmg/l 6 <0,3 5,75 9,84 11,23. 25,00 TOC mg/l 6 0,80 1,80 1,92 1,06. 3,60 Si mg/l 6 4,90 5,90 6,87 2,14. 9,80 Kok Si mg/l 6 5,00 6,15 7,18 2,23. 10,00 Rn Bq/l 6 <50 <50 <50 59, ,00 SO 4 2ˉmg/l 6 4,10 9,50 12,10 8,71. 28,30 Al µgl/l 6 <20 <20 20,50 11,96. 37,00 Kok Al µg/l 6 <20 25,50 24,83 13,08. 39,00 As µg/l 6 0,06 0,13 0,15 0,09. 0,29 Ba µg/l 6 6,00 33,50 42,17 37, ,00 33

40 Be µg/l 6 <0,05 <0,05 <0,05 0,00 <0,05 <0,05 B µg/l 6 <10 14,50 30,17 40, ,00 Hg µg/l 6 <0,05 <0,05 <0,05 0,00 <0,05 <0,05 Ag µg/l 6 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02. 0,02 Cd µg/l 6 0,01 0,02 0,02 0,01. 0,04 K mg/l 6 0,60 2,25 3,15 2,65. 6,70 Ca mg/ 6 5,10 13,00 13,68 5,72. 20,00 Kok Ca mg/ 6 5,50 14,00 14,42 6,04. 22,00 Co µg/l 6 <0,05 0,06 0,06 0,04. 0,12 Cr µg/l 6 <0,2 0,45 0,48 0,33. 1,00 Cu µg/l 6 15,00 26,00 25,17 7,36. 35,00 Li µg/l 6 <0,1 0,30 0,59 0,63. 1,70 Pb µg/l 6 0,25 0,66 0,68 0,38. 1,20 Mn µg/l 6 <2 2,00 2,67 1,97. 5,00 Mo µg/l 6 <0,1 <0,1 <0,1 0,02. 0,10 Ni µg/l 6 1,00 1,30 1,38 0,42. 2,00 Fe µg/l 6 <5 16,00 54,50 105, ,00 Kok Fe µg/l 6 <5 17,50 60,75 117, ,00 S mg/l 6 1,90 3,15 4,23 2,83. 9,50 Kok S mg/l 6 2,00 3,80 4,72 2,88. 10,00 Rb µg/l 6 0,10 1,25 2,33 3,23. 8,80 Se µg/l 6 <0,2 <0,2 <0,2 0,00 <0,2 <0,2 Zn µg/l 6 3,00 8,00 16,33 21,65. 60,00 Sr µg/l 6 23,00 59,50 69,67 47, ,00 Tl µg/l 6 <0,1 <0,1 0,13 0,14. 0,40 Th µg/l 6 <0,1 <0,1 0,13 0,14. 0,40 U µg/l 6 0,01 0,04 0,09 0,14. 0,38 V µg/l 6 0,29 0,49 0,50 0,17. 0,76 Bi µg/l 6 <0,1 <0,1 <0,1 0,00 <0,1 <0,1 Pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin mustaliuskealueella, p <0.05, Mann-Whitney U-testi Rengaskaivojen lukumäärät jäävät alueellisessa vertailussa pieniksi, joten tilastollisen vertailun voima on pieni. Mustaliuskealueella veden fluoridin (F - ) ja sinkin (Zn) pitoisuuksien mediaanit (Taulukko 10) olivat tilastollisesti merkitsevästi suurempia kuin vihreäkivialueella (Taulukko 11.). Näillä eroilla ei ole kuitenkaan merkitystä terveysriskin kannalta. Suun kautta saatu sinkki ei ole todetuilla tasoilla haitallista (sinkkiä käytetään mm. hivenainevalmisteissa) ja veden fluoridipitoisuus oli hyvin pieni, molemmilla aluetyypeillä. Kuten edellä on todettu, havaituilla tilastollisesti merkitsevillä eroilla rengaskaivojen veden fluoridi- ja sinkkipitoisuuksissa (pienempiä) vihreäkivialueella ei ole terveydellistä merkitystä Veden kemiallinen laatu muun alueen rengaskaivoissa Muulle alueelle (ei mustaliuske- eikä vihreäkivialueella) sijoittuvia rengaskaivoja oli tutkimuksessa ainoastaan kolme. Taulukossa 12. on näiden rengaskaivojen vesien vesinäytteistä määritettyjen laboratoriotulosten tunnusluvut. Kaivojen vähäisen lukumäärän vuoksi (3 kpl) tuloksia ei ole vertailtu tilastollisesti muihin kaivoihin. Todetuista aineiden maksimipitoisuuksista on nähtävissä, että veden väri ja mangaani (Mn) ylittivät ohjearvon myös Muun alueen rengaskaivoissa. 34

41 Taulukko 12. Tutkimuksen Muun alueen (ei mustaliuske- eikä vihreäkivialueella) rengaskaivojen veden kemiallisen laadun tunnusluvut. N = näytteiden lukumäärä. 2 %:n ja 98 %:n prosenttipisteet. Muuttuja N 2 % Mediaani Keskiarvo Keskihajonta 98 % Maksimi Lämpötila o C 3 10,00 10,90 12,33 3,29. 16,10 O 2 % 3 31,40 72,70 63,97 29,20. 87,80 O 2 mg 3 3,10 8,11 6,97 3,44. 9,70 Sjoht (kenttä) ms/m 3 33,20 208,40 298,87 320, ,00 ph (kenttä) 3 6,87 7,12 7,06 0,17. 7,20 Redox-potentiaali 3 150,00 235,80 209,77 51, ,50 Kiintoaines mg/l 3 <0,5 <0,5 0,83 1,01. 2 Sjoht ms/m 3 2,8 17,5 22,8 23,11. 48,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,19 0,98 2,26 2,92. 5,6 ph 3 6,7 6,7 6,93 0,4. 7,4 Väri Pt mg/l ,67 2, PO 4ˉmg/l 3 <0,007 0,01 0, ,01 Brˉmg/l 3 <0,05 <0,05 <0,05 0,02. 0,06 Fˉmg/l 3 0,01 0,01 0,01 0,01. 0,02 Clˉmg/l 3 0,6 1,1 1,03 0,4. 1,4 KMnO 4 mg/l 3 <2 8 5,67 4,04. 8 Mg mg/l 3 0,58 5,1 8,23 9,6. 19 Kok Mg mg/l 3 0,62 5,2 8,27 9, Na mg/l 3 1,38 2,9 2,79 1,36. 4,09 Kok Na mg/l 3 1,4 2,9 2,8 1,35. 4,1 NO 3ˉmg/l 3 <0,3 1,8 4,65 6, TOC mg/l 3 1,4 2,1 2,33 1,07. 3,5 Si mg/l 3 4,8 6,5 6,6 1,85. 8,5 Kok Si mg/l 3 4,9 6,7 6,8 1,95. 8,8 Rn Bq/l 3 <50 <50 <50 0 <50 <50 SO 4 2ˉmg/l 3 2,3 5,2 9,03 9,27. 19,6 Al µgl/l 3 <20 <20 <20 0 <20 <20 Kok Al µg/l 3 <20 <20 13,67 6, As µg/l 3 0,06 0,21 0,3 0,3. 0,64 Ba µg/l 3 8, ,03 163, Be µg/l 3 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 B µg/l 3 < , Hg µg/l 3 <0,05 <0,05 <0,05 0 <0,05 <0,05 Ag µg/l 3 <0,02 <0,02 <0,02 0 <0,02 <0,02 Cd µg/l 3 0,01 0,01 0, ,01 K mg/l 3 0,8 6,4 5,47 4,28. 9,2 Ca mg/ , Kok Ca mg/ ,14 37,28. 73,42 Co µg/l 3 <0,05 0,33 0,31 0,27. 0,56 Cr µg/l 3 <0,2 0,4 0,67 0,74. 1,5 Cu µg/l , Li µg/l 3 <0,1 1 1,68 2,06. 4 Pb µg/l 3 0,42 0,63 0,68 0,29. 0,99 Mn µg/l 3 < , Mo µg/l 3 <0,1 0,1 0,12 0,08. 0,2 Ni µg/l 3 0,2 3,2 5,8 7, Fe µg/l ,67 206, Kok Fe µg/l ,33 224, S mg/l 3 0,8 2,1 3,17 3,04. 6,6 35

42 Kok S mg/l 3 1 2,3 3,67 3,55. 7,7 Rb µg/l 3 0,9 1,6 3,23 3,45. 7,2 Se µg/l 3 <0,2 <0,2 0,2 0,17. 0,4 Zn µg/l ,67 15, Sr µg/l , Tl µg/l 3 <0,1 <0,1 0,1 0,09. 0,2 Th µg/l 3 <0,1 0,2 0,25 0,23. 0,5 U µg/l 3 0,01 0,08 0,09 0,09. 0,19 V µg/l 3 0,16 0,36 0,3 0,12. 0,38 Bi µg/l 3 <0,1 <0,1 <0,1 0 <0,1 <0, Veden laadun ohjearvojen täyttyminen Taulukossa 13. on yhteenveto veden kemiallisen laadun ohjearvojen täyttymisestä tutkittujen kaivojen osalta. Tämä vertailu kuvastaa, kuinka iso osuus kaivoista täyttää täysin veden laadulle asetetut normit (laatuvaatimukset ja -suositukset). Kaikista kaivoista 36 % täytti kaikki kemialliset vedenlaatuparametrit (lakisääteiset laatuvaatimukset ja laatusuositukset). Näiden kaivojen vedenlaatua voidaan pitää erinomaisena/hyvänä. Rengaskaivoista 50 % oli moitteettomia ja porakaivoista 33 %. Taulukko 13. Veden kemiallisen laadun ohjearvojen 1,2 täyttyminen kaivoissa. Ohjearvot täyttäviä Kaivojen lukumäärä %-osuus kaivoista Kaivoja yhteensä 42/ % Porakaivoja porakaivoista 33 /99 33 % Rengaskaivoja rengaskaivoista 9/18 50 % Porakaivoja mustaliuskealueella 12/39 31 % Porakaivoja vihreäkivialueella 20/52 39 % Rengaskaivoja mustaliuskealueella 4/9 44 % Rengaskaivoja vihreäkivialueella 3/6 50 % Porakaivoja, muu alue 2/8 25 % Rengaskaivoja, muu alue 2/3 67 % Kaivossa jokin poikkeama ohjearvoista Kaivoja yhteensä 75/ % Porakaivoja porakaivoista 66/99 67 % Rengaskaivoja rengaskaivoista 9/18 50 % Porakaivoja mustaliuskealueella 27/39 69 % Porakaivoa vihreäkivialueella 32/52 61 % Rengaskaivoa mustaliuskealueella 5/9 56 % Rengaskaivoa vihreäkivialueella 3/6 50 % Porakaivoa, muu alue 6/8 75 % Rengaskaivoa, muu alue 1/3 33 % 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). 2 Guidelines for Drinking-water Quality. 4 th Edition. WHO (http://whqlibdoc.who.int/publications/2011/ _eng.pdf) Taulukon 13. alaosassa on esitetty käänteiset luvut asiasta: kaivojen osuus, jotka eivät täyttäneet kaikkia ohjearvoja. Kaikista kaivoista 64 % ei täyttänyt kaikkia veden laadun ohjearvoja (veden laatu poikkesi vähintään yhden ohjearvon osalta). Porakaivoista kaikkia ohjearvoja ei täyttänyt 67 % ja rengaskaivoista 50 %. Ohjearvojen ylitykset olivat pääasiassa veden laatusuosituksissa, varsinaisissa laatuvaatimuksissa ylityksiä 36

43 oli lukumääräisesti vähän (Taulukot 4. ja 9.). Ohjearvoilla tarkasteltuna rengaskaivojen vesi oli laadultaan keskimäärin hieman parempaa kuin porakaivojen vesi. Kivilajialueella (mustaliuske/vihreäkivi), jossa kaivo sijaitsi, ei ollut merkittävää vaikutusta veden kemialliseen laatuun ohjearvotasolla tarkasteltuna. Vihreäkivialueella kuitenkin ohjearvot täyttyivät useammassa porakaivossa ja rengaskaivossa kuin mustaliuskealueella. Vihreäkivialueen porakaivoista 39 % täytti kaikki laatuvaatimukset ja mustaliuskealueen porakaivoista 31 % (Taulukko 13.) Vihreäkivialueen rengaskaivoista 50 % täytti kaikki laatuvaatimukset ja mustaliuskealueen rengaskaivoista 44 %. Muulla alueella sijaitsevia kaivoja oli lukumääräisesti vähän. Porakaivoista vaan kaksi kahdeksasta (25 %) täytti kaikki laatuvaatimukset ja rengaskaivoista yksi kolmesta (67 %, Taulukko 3.) Taulukossa 14. on esitetty kaivojen veden kemiallisen laadun ohjearvojen täyttyminen kunnittain. Prosenttilukuja vertailtaessa kuntien kesken on syytä huomata hyvin erilainen kaivojen lukumäärä eri kunnissa -ja siten tulosten edustavuus-. Koska kaivotyyppien lukumäärät eri kallioperäalueilla jäävät kuntakohtaisesti pieniksi, niiden yksityiskohtaisempi erittely kuntakohtaisesti ei ole perusteltua. Taulukko 14. Veden kemiallisen laadun ohjearvojen 1,2 täyttyminen kaivoissa kunnittain, mukana sekä poraettä rengaskaivot. Kunta Kaivojen lukumäärä Ohjearvo täyttyy, %-osuus kaivoista Ohjearvo ei täyty, %-osuus kaivoista Hyrynsalmi 7/ % 50 % Kajaani 1/5 20 % 80 % Kuhmo 12/31 39 % 61 % Paltamo 5/12 42 % 58 % Puolanka 2/9 22 % 78 % Ristijärvi 0/4 0 % 100 % Sotkamo 7/25 28 % 72 % Suomussalmi 8/17 47 % 53 % 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). 2 Guidelines for Drinking-water Quality. 4 th Edition. WHO (http://whqlibdoc.who.int/publications/2011/ _eng.pdf) Kuntakohtaiset tulokset vahvistavat kuitenkin näkemystä, että mustaliuskealueella (Sotkamo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi) veden kemiallisen laadun ohjearvot ylittyvät kaivoissa useammin kuin vihreäkivialueella (Kuhmo, Hyrynsalmi, Suomusalmi). Ohjearvot täyttämättömien kaivojen osuus mustaliuskealueen kunnissa oli %, mutta vihreäkivialueella % (Taulukko 14.) Suositukset kaivojen omistajille Kaivokohtaisten arvioiden perusteella 17 kaivolle annettiin suositus (15 % kaikista kaivoista), että kaivon vettä ei tulisi käyttää enää sellaisenaan juoma-/talousvetenä (Taulukko 15.). Arvio perustuu asiantuntijaarvioon veden laatuun liittyvästä terveysriskistä. Näihin kaivoihin liittyi terveysriski, joka edellyttäisi toimenpiteitä (vettä puhdistettava tai käyttö juomavetenä lopetettava). Yksityiskohtainen arvio ja sen perustelu esitettiin kussakin kaivokohtaisessa raportissa, tiedoksi kaivonomistajalle. Käyttökieltosuosituksen saaneet kaivot olivat kaikki porakaivoja. Niistä 35 % sijaitsi mustaliuskealueella, 47 % vihreäkivialueella ja 18 % muulla alueella (Taulukko 15.). 37

44 Taulukko 15. Suositukset kaivon omistajille. Vettä ei tulisi käyttää sellaisenaan Kaivojen lukumäärä (kpl) Osuus kaivoista (käyttökielto) Kaivoa yhteensä 17 / % Kaivoista porakaivoja 17/ % Kaivoista mustaliuskealueella 6/17 35 % Kaivoista vihreäkivialueella 8/17 47 % Kaivoista muulla alueella 3/17 18 % Käyttökiellon syy Mangaani 13/17 77 % Rauta 2/17 12 % Radon 2/17 12 % Suositeltu vedelle epäpuhtauden 21/ % poistojärjestelmää Suositus aineen pitoisuuden uusintamäärityksestä vedestä 23/ % Yleisin syy veden käyttökieltosuositukseen oli veden liian suuri mangaanipitoisuus (77 % käyttökielloista, Taulukko 15). Käyttökieltosuositus annettiin kaivoille, joiden mangaanipitoisuus ylitti pitoisuustason 400 µg/l. Kahdessa porakaivossa veden rautapitoisuus arvioitiin niin suureksi, että vesi ei todennäköisesti ole enää juotavaksi kelpaavaa (yli µg/l rautaa). Rauta suurina pitoisuuksina juomavedessä saattaa aiheuttaa mahaärsytystä. Kaivoissa, joille annettiin käyttökieltosuositus, oli usein paljon sekä mangaania että rautaa. Poikkeukselliset mangaani- ja rautapitoisuudet esiintyivät usein yhdessä. Suositus annettiin sen aineen perusteella, joka arvioitiin pitoisuudeltaan haitallisemmaksi. Kahdessa porakaivossa veden radonpitoisuus oli yli Bq/l. Vettä ei ilman radonin poistoa voi suositella talousvedeksi. Radonpitoisessa kaivossa ei ollut ylimäärin muita haitta-aineita. Ongelmakaivoista 18 prosentille suositeltiin epäpuhtauden poistojärjestelmää pitoisuuden alentamiseksi vedessä (Taulukko 15.). Suurin osa tämän suosituksen saaneista kaivoista oli käyttökieltosuosituksen saaneita kaivoja. Näytteenoton yhteydessä 16 kaivonomistaja ilmoitti, että kaivovedelle oli jo jokin vedenpuhdistusmenetelmä käytössä (vesinäytteet otettiin ennen vedenpuhdistusmenetelmiä). Käyttökieltosuosituksen saaneista kaivoista 8 kaivossa (n. 50 %) oli jo jokin vedenpuhdistusmenetelmä. Tavoitteena oli useimmiten ollut poistaa vedestä rautaa. Tulosten perusteella 4 kaivossa veden puhdistaminen on tarpeetonta. Tutkimuksen tulosten perusteella näiden kaivojen veden puhdistamistarve on syytä selvittää ja harkita kaivokohtaisesti uudestaan. Myös se, poistaako nykyinen vedenpuhdistusmenetelmä oikeita aineita. 20 prosentille kaikista kaivoista annettiin suositus tehdä vedestä uusi vastaava kemiallisten aineiden määritys, joko todetun pitoisuuden varmistamiseksi (rajatapauksia, onko vettä syytä lähteä puhdistamaan) tai puhdistuslaitteen asentamisen jälkeen toteamiseksi, poistaako puhdistuslaite vedestä riittävän tehokkaasti ongelma-aineen. Arvio oli kaivokohtainen ja suositus perustui pääasiassa veden mangaanipitoisuuteen. 8. Yhteenveto tuloksista Tulokset osoittavat, että tutkitut Kainuun kaivovedet ovat pääasiassa hyvänlaatuisia veden kemiallisilla laatuparametreilla arvioituna. Vesissä oli vähän aineita, joihin tiedetään liittyvän terveysriski ja niidenkin pitoisuudet olivat suhteellisen pieniä. Laatupoikkeamat olivat pääasiassa parametreissa, joihin ei liity terveysriskiä tai se jää todetuilla pitoisuuksilla pieneksi. Yleisin laatupoikkeama oli hieman hapan vesi (ph < 6,5, 38

45 27 28 % kaivoista). Kaivoista 15 prosentissa oli mangaania, rautaa tai radonia niin suuri pitoisuus, että kaivon omistajalle annettiin suositus olla käyttämättä vettä puhdistamatta juomavetenä ja ruoanlaittoon. Yksittäisille kaivoille oli annettava kehotus lopettaa veden käyttö myös löyly- ja pesuvetenä. Mangaanin, radonin ja raudan pitoisuudet olivat kaivoissa niin suuria, että niihin liittyy terveysriski. Kaikki suosituksen saaneet kaivot olivat porakaivoja. Hyvin rauta- ja/tai mangaanipitoisten vesien happipitoisuus oli tavallista pienempi, mikä sekin kuvastaa heikentynyttä veden laatua. Korkea mangaanipitoisuus oli pääasiallisin syy asettaa vedelle käyttökielto/puhdistussuositus. Siihen liittyy kokonaisuudessaan vesissä suurin terveysriski. Suurin todettu mangaanipitoisuus oli 5400 µg/l. Toinen ongelma-aine oli rauta (suurin todettu pitoisuus µg/l), jota oli lähes yhtä yleisesti porakaivojen vesissä yli laatusuosituksen kuin mangaania. Rauta ja mangaani esiintyivät usein yhdessä. Suuret rautapitoisuudet saattavat ärsyttää mahaa, rauta maistuu vedessä ja saattaa värjätä vesikalusteita ja pyykkiä. Radon kaivoissa ei ollut yleinen ongelma ja suuria radonpitoisuuksia esiintyi ainoastaan yksittäisissä porakaivoissa. Tutkimusalueen kaivovesissä ei ollut ylimäärin uraania. Nikkeli kaivovesissä ei myöskään ollut erityinen ongelma. Sitä oli hieman yli lakisääteisen enimmäisohjearvon 6 porakaivossa (4 % porakaivoista) ja yhdessä rengaskaivossa (6 %), kaikkiaan pitoisuuksina, joihin ei todennäköisesti liity terveysriskiä. Rengaskaivojen vesi oli laadultaan keskimäärin hieman parempaa kuin porakaivojen vesi. Porakaivoissa oli useammin ja enemmän terveydelle haitallisia aineita ja niihin liittyy vakavammat terveysriskit. Kaikki vedenkäyttökieltosuositukset liittyivät porakaivoihin. Porakaivoissa oli useammin ja enemmän radonia kuin rengaskaivoissa, mikä on yleinen Suomen kaivovesien piirre. Mangaania ja rautaa ei todettu rengaskaivoissa ohjearvoa ylittäviä pitoisuuksia. Vihreäkivialueiden vettä voidaan pitää hieman parempilaatuisena kuin mustaliuskealueen vettä. Tutkittujen aineiden keskipitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa mustaliuske- ja vihreäkivialueiden välillä, mutta ohjearvoylitykset olivat yleisempiä mustaliuskealueella. Tutkimuksessa mukana olleiden Muun alueen (ei mustaliuske- eikä vihreäkivialue) kaivojen (11 kpl) kemiallinen vedenlaatu oli hyvin samanlaista kuin mustaliuske- ja vihreäkivialueella. Useiden samojen aineiden ohjearvot ylittyivät vedessä kuin mustaliuske- ja vihreäkivialueella. Tulosten yleistettävyyttä rajoittaa kuitenkin tutkittujen kaivojen pieni lukumäärä Muulla alueella. Kaivovesissä ei ollut selkeää laatueroa maantieteellisesti tutkitulla Kainuun alueella. Suuret veden rautapitoisuudet ja niiden myötä lisääntynyt veden väri painottuivat alueen eteläosaan, Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueelle. 9. Pohdintaa 9.1. Menetelmät Tutkimuksen kaivot valittiin alueen asukkaiden oman kiinnostuksen ja ilmoittautumisen perusteella, käyttäen apuna lehti-ilmoitusta. Tutkimus ei siten perustu satunnaisotantaan. Tulosten geologiset kartat kuitenkin osoittavat, että tutkitut kaivot jakaantuivat varsin kattavasti mustaliuske- ja vihreäkivialueelle ja kaivoja oli lähes yhtä paljon molemmilta alueilta, joten alueita voidaan verrata toisiinsa. Näiden alueiden ulkopuolelle (ns. Muu alue) jääneistä kaivoista ei voida yleistää veden laatua kaivojen pienen lukumäärän vuoksi. Tuloksista on kuitenkin hyötyä kaivojen omistajille myös tällä alueella oman kaivon vedenlaaturaportin muodossa ja yhteenvedosta saa viitteellisesti havaintoja veden laadusta. Tutkimuksessa on ollut terveysriskiarviopainotteinen näkökulma. Tavoitteena on ollut tunnistaa ongelmaa aiheuttavat aineet ja veden laadun ongelmien yleisyys. Riskinarvioon oli käytettävissä useaa erityyppisiä tietoja: kaivokohtaiset tulokset, vertailu lakisääteisiin raja- ja ohjearvoihin, tilastollisesti merkitsevät erot aineiden pitoisuuksissa vesissä, kaivovesistä mitattujen pitoisuuksien jakautuminen geologisella kartalla sekä Suomen kaivovesien taustapitoisuustiedot. 39

46 Talousveden terveysriskinarviossa tärkein asia on arvioida vettä juomavetenä, koska suun kautta saadussa vedessä aineet päätyvät varmuudella elimistöön. Talousveden epäpuhtauksille asetetut enimmäispitoisuuden raja-arvot perustuvatkin veden käyttöön juomavetenä. Talousvedessä olevat aineet eivät todennäköisesti aiheuta pesuvedessä terveysriskiä. Epäorgaaniset aineet eivät läpäise helposti ihoa ja ihon altistuminen pesemisen yhteydessä vedessä oleville aineille on lyhytaikaista, kuitenkin toistuvaa. Ei ole myöskään tiedossa, että metallit pesuvedessä olisivat aiheuttaneet ihoallergiaa tai aiheuttaneet allergiaoireita allergikoille. Riskinarvion kannalta tärkeintä oli tulosten kaivokohtainen arviointi. Tuloksista näkyvät kaivoveden kaikki parametrit ja todetut aineiden pitoisuudet. Terveysriski liittyy aineiden poikkeuksellisen suuriin pitoisuuksiin ja ne on ensisijaisesti arvioitava. Ohjearvovertailu auttaa tunnistamaan aineet, joihin on kiinnitettävä huomiota, mutta se ei kerro terveysriskin suuruutta. Pitoisuuksien tilastomatemaattinen vertailu auttoi myös tunnistamaan aineita, joiden pitoisuudet vedessä olivat poikkeavia. Koska kaivokohtaiset arviot sisälsivät tarkat kaivojen sijaintitiedot, kaivokohtaisia raportteja ei esitetä tässä loppuraportissa kuin muutama, esimerkkinä tulosten esittämis- ja arviointitavasta. Kaivokohtaisten raporttien tiedot on käytetty kuitenkin tämän yhteenvedon tekemiseen (aineiden esiintyminen kaivoissa, ohjearvojen ylitykset, vedenkäyttösuositukset). Vesinäytteet tutkimukseen otettiin vesihanasta, ei suoraan kaivosta. Vesinäyte edustaa siten juotavaa vettä. Putkimateriaali kaivon ja käyttöpisteen välillä voi myös vaikuttaa metallien pitoisuuteen vesinäytteessä. Suurin osa putkista oli muovisia (56 %), joista metalleja ei irtoa. Vesinäyte otettiin kuitenkin vakioidun 20 minuutin veden juoksutuksen jälkeen, joten pitoisuudet edustanevat ensisijassa kaivojen veden pitoisuutta. Vesijohdon putkimateriaali voi vaikuttaa erityisesti veden kuparipitoisuuteen, jos putket ovat kupariputkia ja vesi on hapanta. Viite tällaisesta yhteydestä havaittiin, mutta tuloksista on kuitenkin pääteltävissä, että veden kupari oli peräisin pääosin maa/kallioperästä. Veden kuparipitoisuus ei yhdessäkään vedessä tai taloudessa ollut lähellä pitoisuuksia, josta voisi aiheutua terveysongelmia kuten mahaärsytystä Tulokset Tulokset osoittavat, että suurin osa tutkituista kaivoista ja vesistä on hyvälaatuista ja vesi täysin käyttökelpoista. Kuitenkin 15 prosenttiin kaivoista liittyi niin vakava terveysriski, että vettä ei tulisi käyttää puhdistamatta juomavetenä ja ruoanlaittoon. Ongelmakaivot olivat kaikki porakaivoja. Niiden veden mangaani- tai radonpitoisuus oli hyvin suuri. Osassa kaivoja myös rauta pilasi veden laatua tehden siitä juoma- ja käyttökelvotonta. Poikkeukselliset rauta- ja mangaanipitoisuudet esiintyivät usein yhdessä. Tutkimuksen perusteella mustaliuske- ja vihreäkivialueen kaivojen veden laadussa ei havaittu merkittävää eroa. Ohjearvotarkastelulla vihreäkivialueen kaivovedet näyttävät hieman parempilaatuiselta, mutta eroja terveysriskien kannalta keskeisten aineiden pitoisuuksissa (mangaani, arseeni, nikkeli) ja niihin liittyvässä terveysriskissä ei alueiden välillä ollut. Radonia näyttää esiintyvän (pora)kaivoissa laajemmin, myös näiden alueiden ulkopuolella. Tässä tutkimuksessa pesuveteen liittyviä suosituksia annettiin ainoastaan mangaanille, kun pitoisuus vedessä oli useita tuhansia mikrogrammoja litrassa ja radonille, joka haihtuu pesuvedestä hengitettäväksi. Mangaani ei imeydy pesussa ihon läpi, mutta hyvin mangaanipitoisen veden käsittelyssä myös suuhun saattaa päätyä ylimäärin mangaania (käsistä). Pesuveteen liittyvä käyttörajoitus perustuu siten enemmän varovaisuuteen kuin tiedossa olevaan riskiin. Paljon mangaania sisältävä vesi saattaa olla myös tahraavaa ja jo tästä syystä sopimatonta käytettäväksi. Radon haihtuu suihkussa, vettä lämmitettäessä ja pesukoneista huoneilmaan ja altistaa hengitysteitse. Talousveden epäpuhtauksille altistumisesta saunottaessa löylyvedestä ei ole tutkimustietoa. Löylyvesi höyrystyy, muodostaa aerosoleja ja sille altistutaan lauteilla hengitysteitse. Metallit mahdollisesti myös kertyvät kiuaskiville ja saattavat kiven pölyssä päätyä löylyä heitettäessä ilmaan. Tämän hengitystieperäisen altistumisen suuruutta ei tiedetä, ja siihen mahdollisesti liittyvää terveysriskiä. 40

47 Höyryä päätyy myös iholle (hikeen), mutta se altistuminen on verrattavissa pesuvedessä tapahtuvaan altistumiseen. Tässä tutkimuksessa annettiin löylyveden osalta suositus ainoastaan mangaaniin liittyen: kun pitoisuus oli yli µg/l, vettä ei suositeltu käytettäväksi löylyvetenä. Tämä pitoisuusraja perustuu puhtaasti varovaisuusperiaatteeseen, ei tutkittuun tietoon. Kuten tulosten yhteydessä on kuvattu, mangaani on neurotoksinen metalli ja aiheuttaa pölynä hengitettynä työperäisessä altistumisessa terveyshaittaa. Vaikka saunominen on satunnaisempaa ja altistuminen siinä lyhytaikaista, elinikäinen altistuminen saattaa muodostua merkittäväksi. Kunnes altistuminen tunnetaan paremmin, ja terveysriski pystytään tarkemmin arvioimaan, on potentiaalista altistumista syytä välttää/vähentää. Vedessä saattoi olla useita eri aineita poikkeavana pitoisuutena. Niillä ei todennäköisesti ole kuitenkaan toksikologisessa mielessä yhteisvaikutuksia (toistensa vaikutusta vahvistavaa vaikutusta). Koska aineet ovat kaikki erityyppisiä, jokainen aine vaikuttaa elimistössä erikseen. Kun vedessä on samaan aikaan useita eri aineita poikkeavan suurina pitoisuuksina, veden laatu on kuitenkin kokonaisuudessaan heikentynyt (pahimmillaan huonoa, esimerkiksi rautaa ja mangaania). Tutkimuksessa kartoitettiin kaivovesien kemiallista laatua, joten mikrobiologista laatua ei selvitetty. Talousveden laatu riippuu sekä kemiallisista aineista että mikrobiologisista epäpuhtauksista. Kemialliset aineet ja parametrit johtuvat maa- ja kallioperän ominaisuuksista ja ovat hyvin pysyväisluonteisia. Kaivovedessä ei normaalisti ole patogeenisiä mikrobeja vaan vesi saastuu mikrobiologisesti, jos kaivoon pääsee pintavesiä, jossa on jätevettä tai ulostetta Kainuun kaivovedet suhteessa kaivovesien laatuun yleensä Suomessa Koko Suomen kaivovesien kemiallista laatua on kartoitettu kattavasti Tuhat kaivoa -hankkeessa (Lahermo P. et al, 2002). Sen tulokset edustavat kaivovesien keskimääräistä laatua. Mukana on myös kaivoja alueilta, joiden pohjavesissä on aineiden hyvinkin poikkeavia pitoisuuksia. Aineiden keskipitoisuudet ovat nyt tehdyn Kainuun kaivovesitutkimuksen aineistossa suuruusluokaltaan samaa tasoa kuin koko Suomen kattavassa porakaivojen ja rengaskaivojen aineistossa (Lahermo P. et al, 2002). Myös pääasiassa samat aineet ylittävät Kainuussa talousveden lakisääteiset ohjearvot, ja lähes samalla frekvenssillä kuin muualla Suomessa. Ohjearvotarkastelulla Kainuun porakaivojen vedet ovat hyvin samanlaisia kuin porakaivojen vedet Suomessa keskimäärin. Yleisin veden laadun poikkeama ohjearvosta oli lievästi alhaisempi ph kuin hyvälaatuiselle vedelle odotetaan. Lievästi happamia vesiä oli mustaliuske- ja vihreäkivialueesta riippumatta molemmissa kaivotyypeissä. Siten maa- ja kallioperän aiheuttamaa pohjaveden luontaista happamuutta voidaan pitää yleisenä kaivovesien ominaisuutena Suomessa. Erityisesti rengaskaivojen vedet ovat yleisesti happaman puolella (Taulukot 16. ja 17.), joten tämä ei ole Kainuun vesien erityisominaisuus. Porakaivoissa mangaanin, raudan, arseenin, alumiinin, nitraatin ja KMnO 4 -luvun ohjearvot ylittyivät lähes yhtä usein kuin koko Suomen kattavassa aineistossa (Taulukko 16.). Taulukko 16. Kaivovesien ohjearvoylitykset porakaivoissa Kainuun kaivovesissä (tämä tutkimus) ja valtakunnallisessa Tuhat kaivoa -tutkimuksessa (Lahermo P. et al, 2002). Tutkittu aine/parametri Ohjearvo ylittyy Kainuun kaivovesissä (% -osuus kaivoista) Ohjearvo ylittyy Tuhat kaivoa - aineistossa (% -osuus kaivoista) Mangaani 26 % 25 % Rauta 18 % 13 % Arseeni 4 % 3 % Alumiini 1 % 1,9 % Nikkeli 6 % 1 % KMnO4 3 % 5,7 % ph (kenttämittaus) 27 % 22 % 41

48 Nitraatti 2 % 1,5 % Kloridi 1 % 7,2 % Fluoridi 0 % 15,8 % Väri 27 % 47 % Radon 2 % 6 % Nikkelin ohjearvo ylittyi Kainuussa suhteessa useammassa porakaivossa ja fluoridin, kloridin, radonin ja väriluvun ohjearvo harvemmin kuin koko valtakunnan aineistossa (Taulukko 16.). Nikkelin ohjearvon ylitys oli kuitenkin harvinaista (6 % vs. 1 %). Kohonnut valtakunnallinen fluoridipitoisuus johtuu mm. fluoriittia ja apatiittia sisältävistä rapakivialueista, kun taas muualla Suomea, Kainuu mukaan lukien, fluoridia on kallioja maaperässä selvästi vähemmän. Suuret kloridipitoisuudet valtakunnallisessa aineistossa ovat seurausta pääasiassa rannikoiden pohjavesistä, joihin vaikuttavat meriveden pitoisuudet (Lahermo et al. 2002). Valtakunnallisesti radon on yleisempi pohjavesiongelma esimerkiksi Salpausselkien reunamoreenivyöhykkeellä. Vaikka tutkituissa kaivovesissä oli väriä, ohjearvo ei ylittynyt yhtä yleisesti Kainuussa kuin valtakunnallisessa aineistossa, jossa värimuutos on todettu lähes puolessa tutkituista porakaivojen vesistä (Taulukko 16.). Väri Kainuun kaivovesissä johtui todennäköisesti pääasiassa raudasta kun se useimmiten kaivovedessä johtuu humuksesta, mikä selittänee eron havainnoissa. Tutkituissa rengaskaivoissa ohjearvot ylittyivät harvemmin Kainuussa kuin valtakunnallisessa rengaskaivoaineistossa (Taulukko 17.). Ohjearvotarkastelussa Kainuun kaivovesi oli rengaskaivoissa laadultaan parempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Yleistystä rajoittaa kuitenkin rengaskaivojen suhteellisen pieni lukumäärä. Taulukko 17. Kaivovesien ohjearvoylitykset rengaskaivoissa Kainuun kaivovesissä (tämä tutkimus) ja valtakunnallisessa Tuhat kaivoa -tutkimuksessa(lahermo, P. et al, 2002). Ohjearvo ylittyy Kainuun kaivovesissä (%-osuus kaivoista) aineistossa (%-osuus kaivoista) Ohjearvo ylittyy Tuhat kaivoa - Tutkittu aine/parametri Mangaani 0 % 12 % Rauta 0 % 7 % Arseeni 0 % 0,3 % Alumiini 6 % 11 % Nikkeli 6 % 2,2 % KMnO4 17 % 11 % ph (kenttämittaus) 22 % 57 % Nitraatti 0 % 2 % Kloridi 0 % 0,1 % Fluoridi 0 % 4,2 % Väri 11 % 51 % Radon 0 % 0 % Kainuun rengaskaivovesissä oli harvemmin väriä, mikä selittynee humuksen, raudan ja mangaanin vähäisemmällä määrällä vesissä. Valtakunnallisesti rengaskaivoista löytyy ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia mangaania ja rautaa suhteellisen useasti (Taulukko 17.). Myöskään Kainuun rengaskaivoissa veden ph ei ollut yhtä usein hapanta kuin Suomessa keskimäärin (Taulukko 17.). Tulokset kokonaisuudessaan viittaavat siihen, että tutkitun alueen kaivovedet edustavat pitoisuuksiltaan keskimääräistä suomalaista kaivovettä (porakaivot) tai ovat sitä parempia (rengaskaivot). Alueella ei ole anomalioita minkään tutkitun kemiallisen aineen suhteen. Suomessa on isojakin alueellisia eroja mm. fluo- 42

49 ridin, arseenin, radonin ja uraanin pitoisuuksissa pohjavesissä, mikä on seurausta Suomen kallioperävyöhykkeiden mineralogiasta (Lahermo, P. et al. 2002). Tutkituista aineista mustaliuskeessa tiedetään olevan alkuaineista erityisesti nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), kobolttia (Co) ja sinkkiä (Zn) (Loukola-Ruskeeniemi, et al, 2011). Kainuun mustaliuskealueen kaivovesissä ei kuitenkaan ollut näitä aineita poikkeuksellisesti. Esimerkiksi aineiston suurin nikkelipitoisuus todettiin vihreäkivialueelta. Talvivaaran mustaliuskeessa on korkea mangaanipitoisuus (Loukola-Ruskeeniemi, et al, 2011). Suuret mangaanipitoisuudet porakaivoissa eivät kuitenkaan rajoittuneet mustaliuskealueelle vaan niitä oli myös vihreäkivialueella. Poikkeuksellisen suuret veden mangaanipitoisuudet olivat alueella porakaivojen yleisempi ominaisuus. Mikään yksittäinen potentiaalisimmin terveysriskiä aiheuttava aine ei assosioitunut pelkästään mustaliuske- tai vihreäkivialueelle. Siten alueellisen kallioperäkarttaan perustuvan kivilajitiedon perusteella ei voi ennustaa alueella kaivoveden laatua eikä nimetä vedessä olevia haittaaineita. Erot kivilajialueiden kesken eivät olleet niin selviä ja merkittäviä. On kuitenkin syytä muistaa, että tutkimuksen kivilajirajaukset pohjautuvat karkeaan geologiseen karttatulkintaan eri kivilajivyöhykkeiden kulusta, ja tarkempia geologisia maastohavaintoja kaivon ympäristön kallioperästä ei kentällä tehty. Aineiston kivilajiryhmittelyä voidaan siten pitää vain suuntaa antavana. Onkin huomattava, että tutkimuksen tulokset antavat yleistä tietoa tutkittujen aineiden pitoisuuksista Kainuun alueen kaivovesissä. Niistä ei voi päätellä pitoisuutta kaivossa, josta määritystä ei ole tehty. Kaivoveden kemiallinen laatu on aina kaivokohtaisesti määritettävä. Aineiden pitoisuudet jo vierekkäisissä kaivoissa saattavat olla erilaiset. Erityisesti porakaivoissa pitoisuudet riippuvat siitä, millaisia maaperäkerroksia porattu reikä läpäisee. Siten kaikista käytössä olevista kaivoista veden kemiallinen laatu kannattaisi määrittää vähintään kerran, mahdollisten ongelma-aineiden tunnistamiseksi (Hyvä kaivo-esite, Tutkimusalueen/Kainuun kaivovesistä tulisi tarkkailla erityisesti ph:ta, väriä, mangaania, rautaa, radonia, arseenia ja nikkeliä. Terveysriskin kannalta on tärkeää olla käyttämättä vettä, joissa ongelma-aineiden pitoisuudet ovat hyvin suuret. 43

50 Kirjallisuusluettelo Kinnunen T. (toim.) Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita. Suomen vesiyhdistys ry. 194 s. Koljonen, T. 1992, Kallioperä. Teoksessa: Koljonen, T. (toim.) Suomen geokemiallinen atlas, Osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus, Laajoki, K Karjalaiset liuskealueet mantereen ikivanha pintakivipeite. Teoksessa: Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) vuosimiljoonaa Suomen kallioperä. Suomen geologinen seura, Lahermo, P., Ilmasti, M., Juntunen, R. & Taka, M Suomen geokemian atlas. Osa 1 : Suomen pohjavesien hydrogeokemiallinen kartoitus. The Geochemical Atlas of Finland. Part 1 : The hydrogeochemical mapping of Finnish groundwater. Geologian tutkimuskeskus. 66 s. Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P Tuhat kaivoa Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus. 92 s. Loukola-Ruskeeniemi, K Geochemical evidence for the hydrothermal origin of sulphur, base metals and gold in Proterozoic metamorphosed black shales, Kainuu and Outokumpu areas, Finland. Mineralium Deposita 26, Loukola-Ruskeeniemi, K Geochemistry of Proterozoic metamorphosed black shales in eastern Finland, with implications for exploration and environmental studies. Geologian tutkimuskeskus. 86 p. Loukola-Ruskeeniemi, K., Hyvönen, E., Airo, M.-L., Arkimaa, H., Eskelinen, J., Lerssi, J., Vanne, J. & Vuoriainen, S Onko Suomessa uusia Talvivaara-tyyppisiä malmeja?. Geologi 63, Luukkonen, E. & Sorjonen-Ward, P Arkeeinen kallioperä ikkuna 3 miljardin vuoden taakse. Teoksessa: Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) vuosimiljoonaa Suomen kallioperä. Suomen geologinen seura, STM Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. N:o 401/2001 (annettu Helsingissä 17. Päivänä toukokuuta 2001). 4 s., liitteet I ja II. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Suomen Kuntaliitto. Helsinki sivua + liitteet. 44

51 Liitteet Liite 1. STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset Liite 2. Näytteenottolomake sivut 1 ja 2. Liite 3. Vesijohdon putkimateriaali kaivosta näytteenottopisteeseen. Liite 4. Tutkimusalueen kaivovesien kromipitoisuudet Liite 5. Tutkimusalueen kaivovesien kuparipitoisuudet Liite 6. Tutkimusalueen kaivovesien kaliumpermanganaattipitoisuudet Liite 7. Tutkimusalueen kaivovesien nitraattipitoisuudet Liite 8. Tutkimusalueen kaivovesien sulfaattipitoisuudet Liite 9. Tutkimusalueen kaivovesien uraanipitoisuudet Liite 10. Kaivojen koordinaatit kunnittain (3 sivua) - Rinnakkaisnäytenumerot - Putkimateriaalien prosenttiosuudet Liite 11. Kaivovesistä tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset (15 sivua) Liite 12. Kenttämittauksessa saadut tulokset (2 sivua) Liite 13. Laboratorioanalyysit ja menetelmät Liite 14. Kaivokohtaiset esimerkkiraportit (4 raporttia, 9 sivua) 45

52 Liite 1. STM:n asetuksen 401/2001 mukaiset talousveden laatuvaatimukset. 1/1 Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys) Escherichia coli 0 pmy/100 ml Enterokokit 0 pmy/ 100ml Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuudet) Akryyliamidi 0,10 µg/l Antimoni 5,0 µg/l Arseeni 10 µg/l Bentseeni 1,0 µg/l Bentso(a)pyreeni 0,010 µg/l Boori 1,0 mg/l Bromaatti 10 µg/l Kadmium 5,0 µg/l Kromi 50 µg/l Kupari 2,0 mg/l Syanidit 50 µg/l 1,2-dikloorietaani 3,0 µg/l Epikloorihydriini 0,10 µg/l Fluoridi 1,5 mg/l Lyijy 10 µg/l Elohopea 1,0 µg/l Nikkeli 20 µg/l Nitraatti 50 mg/l Nitraattityppi 11,0 mg/l Nitriitti 0,5 mg/l Nitriittityppi 0,15 mg/l Torjunta-aineet 0,10 µg/l Torjunta-aineet yhteensä 0,50 µg/l Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 0,10 µg/l Seleeni 10 µg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 µg/l Trihalometaanit yhteensä 100 µg/l Vinyylikloridi 0,50 µg/l Kloorifenolit yhteensä 10 µg/l 46

53 Liite 2. Näytteenottolomake sivu 1. ½ Näytenumero: Näytteenottopäivämäärä: Kellonaika: Karttalehti: Kaivon omistaja Osoite Kunta Puhelinnumero Kaivon koordinaatit X: Y: Kaivon valmistusvuosi Kaivotyyppi Porakaivo Lähdekaivo Kuilukaivo Lähde Maaputkikaivo Muu: Kaivon syvyys metriä Kaivon kunto Hyvä Tyydyttävä Huono Maaperä kaivon ympärillä Näytteenoton sijainti Kaivosta Hanasta (keittiö) Muu hana Veden laadussa vuodenaikaisvaihteluja? Kyllä Ei Putkiston materiaali Hankittu (vuosi) Puhdistettu (vuosi) Pintavesien pääsy kaivoon Hanan materiaali Hankittu (vuosi) Tyhjennetty (vuosi) Ei Kyllä Kaivoveden käsittely Ei Kyllä Alkalointi Raudanpoisto Onko suodatinta? Ei Kyllä Veden riittävyys Hyvä Ajoittain riittämätön Jatkuva vesipula Onko tuuletusta? Ei Kyllä Vesi maistuu raudalle Ei Kyllä Muulle, mikä: Likaavat kohteet Navetta Sikala Ulkokäymälä Etäisyys kaivosta metreinä Likaavien vesien pääsy kaivoon Kyllä Ei Mahdollisesti Näytepullojen koodit (näytteenottaja täyttää) Muovipullo1l Muovipullo1l Lasipullo 1l 100 ml pullo Pelto Järvi Joki Suo Suolattu maantie Teollisuuslaitos Saostuskaivo Muu, mikä 47

54 Liite 2. Näytteenottolomake sivu 2. 2/2 (Näytteenottaja täyttää) Väri Näytteen ulkonäkö Kirkas Samea ph Lämpötila Kuvat Otettu Ei otettu Valokuvanumerot: Radon näyte Kellonaika: Sähkönjohtavuus C Redox Happi% Lisätietoja: Suostumus näytteenottoon: Kaivon omistajan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitus Näytteenottaja: Vastuuhenkilö: Projektipäällikkö Heidi Karppinen , Veden juoksutus min. 48

55 Liite 3. Vesijohdon putkimateriaali kaivosta näytteenottopisteeseen. 1/1 Tunnus Putkimateriaali Tunnus Putkimateriaali Tunnus Putkimateriaali KMKY001 kupari KMKY048 muovi KMKY095 muovi KMKY002 kupari KMKY049 galv.muovi/kupari KMKY096 muovi/kupari KMKY003 kupari/lasikuitu KMKY050 muovi KMKY097 rauta KMKY004 muovi/kupari KMKY051 muovi KMKY098 muovi KMKY005 kupari KMKY052 muovi KMKY099 messinki KMKY006 muovi KMKY053 muovi KMKY100 ei tietoa KMKY007 muovi/kupari KMKY054 muovi KMKY101 muovi/rauta/kupari KMKY008 muovi KMKY055 muovi KMKY102 muovi KMKY009 ei tietoa KMKY056 ei tietoa KMKY103 muovi KMKY010 muovi KMKY057 ei tietoa KMKY104 galvanoitu KMKY011 muovi KMKY058 galvanoitu KMKY105 muovi/kupari KMKY012 rauta KMKY059 muovi KMKY106 muovi KMKY013 muovi KMKY060 kupari KMKY107 kupari KMKY014 muovi KMKY061 muovi KMKY108 ei tietoa KMKY015 muovi/rauta KMKY062 rauta, muovi KMKY109 muovi KMKY016 kupari/muovi KMKY063 rauta, muovi KMKY110 muovi KMKY017 muovi KMKY064 muovi KMKY111 muovi KMKY018 kupari/muovi KMKY065 muovi KMKY112 muovi KMKY019 ei tietoa KMKY066 muovi/kupari KMKY113 muovi/kupari KMKY020 ei tietoa KMKY067 muovi KMKY114 muovi KMKY021 muovi/kupari KMKY068 muovi KMKY115 muovi/sinkitty kupari KMKY022 muovi KMKY069 muovi KMKY116 muovi/kupari KMKY023 muovi/kupari KMKY070 muovi KMKY117 muovi KMKY024 muovi KMKY071 muovi KMKY118 muovi KMKY025 ei tietoa KMKY072 muovi KMKY119 muovi KMKY026 ei tietoa KMKY073 muovi KMKY120 muovi KMKY027 muovi KMKY074 muovi KMKY121 muovi/rauta KMKY028 ei tietoa KMKY075 muovi KMKY122 muovi/kupari KMKY029 muovi KMKY076 muovi/kupari KMKY123 muovi KMKY030 muovi/kupari KMKY077 muovi KMKY124 muovi KMKY031 ei tietoa KMKY078 muovi KMKY125 muovi KMKY032 muovi KMKY033 muovi/kupari KMKY034 muovi KMKY035 muovi KMKY036 muovi KMKY037 muovi KMKY038 muovi KMKY039 muovi KMKY040 ei tietoa KMKY041 ei tietoa KMKY042 kupari/muovi KMKY043 muovi KMKY044 rauta KMKY045 muovi/kupari KMKY046 muovi KMKY047 muovi/teräs KMKY079 muovi KMKY080 muovi KMKY081 teräs KMKY082 muovi/teräs KMKY083 muovi KMKY084 muovi KMKY085 kupari KMKY086 kupari KMKY087 muovi/kupari KMKY088 muovi/kupari KMKY089 muovi KMKY090 muovi KMKY091 muovi/kupari KMKY092 muovi KMKY093 muovi KMKY094 muovi 49

56 1/1 Liite 4. Tutkimusalueen kaivovesien kromipitoisuudet 50

57 1/1 Liite 5. Tutkimusalueen kaivovesien kuparipitoisuudet. 51

58 1/1 Liite 6. Tutkimusalueen kaivovesien kaliumpermanganaattipitoisuudet. 52

59 1/1 Liite 7. Tutkimusalueen kaivovesien nitraattipitoisuudet. 53

60 1/1 Liite 8. Tutkimusalueen kaivovesien sulfaattipitoisuudet. 54

61 1/1 Liite 9. Tutkimusalueen kaivovesien uraanipitoisuudet. 55

62 Liite 10. Kaivojen koordinaatit kunnittain. 1/3 Tunnus Kunta Kivilaji Kaivo x y KMKY004 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY005 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY006 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY007 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY008 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY051 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY053 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY054 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY055 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY080 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY102 Hyrynsalmi vihreäkivi rengas KMKY103 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY123 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY124 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY052 Hyrynsalmi vihreäkivi pora KMKY017 Kajaani Mustaliuske pora KMKY018 Kajaani Mustaliuske pora KMKY042 Kajaani Mustaliuske pora KMKY085 Kajaani muu pora KMKY110 Kajaani muu pora KMKY023 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY024 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY025 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY026 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY027 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY028 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY029 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY031 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY032 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY033 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY034 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY035 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY036 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY056 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY058 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY071 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY072 Kuhmo vihreäkivi rengas KMKY073 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY074 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY075 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY076 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY097 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY098 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY099 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY100 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY101 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY114 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY115 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY116 Kuhmo muu rengas KMKY117 Kuhmo muu rengas KMKY125 Kuhmo vihreäkivi rengas KMKY057 Kuhmo vihreäkivi pora KMKY011 Paltamo Mustaliuske pora KMKY012 Paltamo Mustaliuske pora KMKY013 Paltamo Mustaliuske pora

63 KMKY014 Paltamo Mustaliuske pora KMKY022 Paltamo Mustaliuske pora KMKY030 Paltamo Mustaliuske pora KMKY049 Paltamo muu pora KMKY050 Paltamo muu rengas KMKY064 Paltamo Mustaliuske pora KMKY083 Paltamo Mustaliuske rengas KMKY084 Paltamo Mustaliuske rengas KMKY104 Paltamo Mustaliuske rengas KMKY065 Paltamo Mustaliuske pora KMKY019 Puolanka Mustaliuske pora KMKY020 Puolanka Mustaliuske pora KMKY021 Puolanka Mustaliuske pora KMKY081 Puolanka Mustaliuske pora KMKY082 Puolanka Mustaliuske pora KMKY091 Puolanka Mustaliuske pora KMKY092 Puolanka Mustaliuske pora KMKY093 Puolanka Mustaliuske pora KMKY094 Puolanka Mustaliuske pora KMKY009 Ristijärvi Mustaliuske pora KMKY010 Ristijärvi Mustaliuske pora KMKY062 Ristijärvi Mustaliuske pora KMKY122 Ristijärvi muu pora KMKY063 Ristijärvi Mustaliuske pora KMKY015 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY016 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY037 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY038 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY039 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY040 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY041 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY043 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY044 Sotkamo Mustaliuske rengas KMKY045 Sotkamo Mustaliuske rengas KMKY046 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY047 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY048 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY086 Sotkamo muu pora KMKY087 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY089 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY095 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY096 Sotkamo Muu pora KMKY105 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY106 Sotkamo Mustaliuske rengas KMKY107 Sotkamo Mustaliuske rengas KMKY108 Sotkamo Mustaliuske rengas KMKY109 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY120 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY121 Sotkamo Mustaliuske rengas KMKY088 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY090 Sotkamo Mustaliuske pora KMKY001 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY002 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY003 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY059 Suomussalmi vihreäkivi rengas KMKY060 Suomussalmi vihreäkivi pora /3 57

64 KMKY061 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY066 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY067 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY069 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY070 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY077 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY078 Suomussalmi vihreäkivi rengas KMKY079 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY111 Suomussalmi vihreäkivi rengas KMKY112 Suomussalmi muu pora KMKY113 Suomussalmi muu pora KMKY118 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY068 Suomussalmi vihreäkivi pora KMKY119 Suomussalmi vihreäkivi pora /3 Rinnakkaisnäytteet: KMKY 052 KMKY 057 KMKY 063 KMKY 065 KMKY 068 KMKY 088 KMKY 090 KMKY 119 Putkimateriaalien prosenttiosuudet: Materiaali Määrä (kpl) % Ei tietoa 12 10,25 Kupari 7 6,00 Kupari+muovi 19 16,24 kupari+lasikuitu 1 0,85 Muovi 63 53,85 Muovi+teräs 2 1,71 Muovi+rauta 3 2,57 Rauta 3 2,57 Gal. Muovi+kupari 1 0,85 Galvanoitu 2 1,71 Teräs 1 0,85 Messinki 1 0,85 Muovi+rauta+kupari 1 0,85 Muovi+sinkitetty kupari 1 0,85 Yhteensä

65 Liite 11. Kaivovesistä tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset. 1/15 Tunnus K- aine S.joht. Alkalin. ph Väri PO4 - Br - F - Cl - KMnO4 NO3 - TOC mg/l ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 001KMKY < 0,5 13,5 0,44 6,5 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 0, ,8 002KMKY < 0,5 35,1 2,0 7,5 < 5 0,015 0,06 < 0,01 19,5 < 2 56 < 0,4 003KMKY < 0,5 9,0 0,80 7,7 < 5 0,077 < 0,05 0,05 0,9 < 2 < 0,3 0,5 004KMKY < 0,5 7,1 0,44 6,3 5 0,012 0,06 0,02 0,6 8 4,8 3,2 005KMKY < 0,5 7,5 0,46 6,2 < 5 0,006 < 0,05 0,03 1,0 < 2 5,0 1,2 006KMKY < 0,5 12,7 1,1 7,6 < 5 0,028 0,05 0,03 0,5 < 2 < 0,3 0,7 007KMKY 0,5 31,9 1,3 6,7 10 0,012 0,06 0,01 16, ,5 008KMKY < 0,5 6,5 0,26 6,5 5 0,037 0,06 0,03 2,5 5 6,7 2,1 009KMKY 0,6 10,1 0,41 6,0 < 5 0,068 < 0,05 0,06 1, ,8 010KMKY 1,2 18,7 0,98 7,8 10 0,064 0,05 0,10 15,9 < 2 < 0,3 0,8 011KMKY 0,8 20,5 1,1 7,5 20 0,018 < 0,05 0,07 10,6 < 2 < 0,3 0,8 012KMKY 0,9 21,3 1,4 7,8 10 0,049 0,05 0,04 12,7 < 2 < 0,3 0,9 013KMKY 1,1 12,2 0,90 7,6 15 0,018 0,05 0,05 0,7 < 2 < 0,3 < 0,4 014KMKY < 0,5 31,9 0,63 6,3 5 0,015 < 0,05 0,02 13, ,7 015KMKY 2,2 13,3 11 7,2 < 5 0,049 < 0,05 0,04 1,6 < 2 1,8 0,8 016KMKY 21 20,2 3,0 6,5 40 0,034 < 0,05 0,17 30,2 9 < 0,3 0,8 017KMKY < 0,5 29,7 2,5 7,0 < 5 0,009 0,07 0,06 14,1 5 2,8 2,6 018KMKY < 0,5 7,0 0,19 5,9 < 5 0,028 < 0,05 0,02 2,8 4 9,3 2,0 019KMKY < 0,5 9,1 0,60 6,4 < 5 0,009 < 0,05 0,04 3,4 4 6,0 1,9 020KMKY 0,6 10,1 0,53 6,4 < 5 0,018 < 0,05 0,03 1, ,8 021KMKY < 0,5 6,8 0,25 6,4 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 3,4 < ,5 022KMKY < 0,5 20,6 1,4 7,2 < 5 0,021 < 0,05 < 0,01 3,8 < ,5 023KMKY < 0,5 33,3 3,0 7,4 < 5 0,012 < 0,05 < 0,01 3, ,6 024KMKY < 0,5 15,5 0,28 6,8 < 5 < 0,007 < 0,05 0,01 30,4 < 2 2,0 0,8 025KMKY < 0,5 11,5 0,79 7,2 < 5 0,015 < 0,05 < 0,01 1,8 < 2 3,1 0,7 026KMKY < 0,5 12,9 0,72 7,0 < 5 0,025 < 0,05 0,03 9,4 < 2 6,3 0,7 027KMKY < 0,5 34,6 1,6 6,4 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 15, ,5 028KMKY < 0,5 10,4 0,88 7,2 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 1,2 < 2 1,8 0,5 029KMKY 0,7 19,6 1,7 7,2 < 5 0,028 < 0,05 0,03 1,4 4 7,8 1,7 030KMKY < 0,5 29,3 2,5 7,1 < 5 0,015 0,07 < 0,01 15,7 6 < 0,3 2,7 031KMKY < 0,5 11,1 0,29 6,2 5 0,009 < 0,05 < 0,01 1, ,1 032KMKY < 0,5 40,0 2,0 6,6 35 0,058 < 0,05 0,04 28, KMKY < 0,5 13,4 1,1 7,1 < 5 0,025 < 0,05 < 0,01 1,3 3 2,8 1,2 034KMKY < 0,5 9,1 0,72 6,5 < 5 0,006 < 0,05 < 0,01 1,5 3 0,5 2,5 035KMKY < 0,5 16,7 1,0 6,5 < 5 0,009 < 0,05 < 0,01 5,8 < ,9 036KMKY 4,8 39,0 2,0 7,0 50 0,009 < 0,05 0,05 39,8 4 1,4 2,4 037KMKY < 0,5 8,7 0,54 6,5 < 5 0,012 < 0,05 0,05 1,2 3 3,4 1,6 038KMKY < 0,5 18,6 1,8 7,9 < 5 0,009 < 0,05 0,06 0,7 < 2 < 0,3 0,5 039KMKY 1,9 10,0 0,77 7,5 20 0,25 < 0,05 0,32 1,5 < 2 < 0,3 0,5 040KMKY < 0,5 32,5 1,4 6,6 20 < 0,007 < 0,05 0,05 3,2 20 9,5 6,5 041KMKY < 0,5 6,8 0,22 5,9 < 5 < 0,007 < 0,05 0,03 2,3 < 2 7,0 1,0 042KMKY 0,9 22,9 2,4 6,9 60 0,043 < 0,05 0,10 2,7 18 0,3 5,7 043KMKY 1,1 8,2 0,51 7,3 5 0,012 < 0,05 < 0,01 1,1 7 0,6 2,6 044KMKY 2,1 12,4 1,0 7,2 20 0,040 < 0,05 0,03 0,5 21 3,3 4,5 045KMKY < 0,5 10,0 0,35 6,5 < 5 0,018 < 0,05 0,04 1, ,3 046KMKY 16 8,3 0,36 6, ,20 < 0,05 0,18 1,0 5 < 0,3 0,6 59

66 Tunnus Mg Kok. Mg Na Kok. Na Si Kok. Si Radon SO4 - Al Kok. Al mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Bq/l mg/l µg/l µg/l 001KMKY 3,0 3,2 1,9 2,0 5,4 5, , KMKY ,6 3,7 8,0 8,4 < 50 16,0 < 20 < KMKY 3,5 3,7 2,9 3,0 9,8 10 < 50 2,8 < 20 < KMKY 1,2 1,2 1,4 1,5 4,3 4,7 74 3, KMKY 1,8 2,0 1,9 2,0 4,1 4, , KMKY 3,2 3,8 1,7 2,1 7,1 7,6 < 50 5,2 < 20 < KMKY ,0 8, < 50 28,0 < 20 < KMKY 1,2 1,3 2,6 2,6 6,0 6, , KMKY 2,3 2,7 3,8 4,3 5,8 5,9 < 50 11,5 < 20 < KMKY 2,6 2,8 3,3 3,5 8,8 9,1 < 50 15,3 < 20 < KMKY 6,1 7,1 6,6 7, ,7 < 20 < KMKY 8,3 8,8 6,1 6,9 9,7 9, ,5 < 20 < KMKY 2,2 2,6 2,0 2,3 5,8 6, ,4 < 20 < KMKY ,2 5,8 5,7 6,4 < 50 20, KMKY 3,6 3,7 2,4 2,4 6,8 7, , KMKY 5,1 5, ,7 9,1 < 50 19,3 < 20 < KMKY < 0,05 < 0, ,7 7, ,4 < 20 < KMKY 1,6 1,7 4,4 4,5 2,4 2,7 < 50 7, KMKY 2,9 3,0 2,9 3,0 6,6 7,2 < 50 5,2 < KMKY 3,1 3,4 2,8 2,9 5,2 5,2 < 50 6,4 < 20 < KMKY 1,9 2,2 3,2 3,4 4,4 4,9 < 50 3,2 < 20 < KMKY 4,9 5,2 2,9 3,0 5,0 5, ,1 < 20 < KMKY ,0 2,3 8,8 9,9 < 50 11,1 < 20 < KMKY 1,9 2,0 7,8 7,8 3,2 3, ,0 < 20 < KMKY 4,6 5,0 3,4 3,7 7,9 8,7 < 50 10,5 < 20 < KMKY 5,0 5,2 4,3 4,5 8,7 9,1 < 50 5,5 < 20 < KMKY ,9 7,1 4,6 5,2 < 50 22,9 < KMKY 7,8 7,8 1,8 1,9 4,2 4,4 < 50 4,5 < 20 < KMKY 9,4 10 2,5 2,7 5,3 5,5 < 50 4,6 < 20 < KMKY ,1 5, < 50 8,6 < 20 < KMKY 2,8 3,0 1,6 1,6 4,5 4, ,9 < KMKY ,7 5, , KMKY 2,3 2,4 4,3 4,5 5,5 5, ,1 < 20 < KMKY 1,1 1,1 2,5 2,6 5,9 6, ,5 < KMKY 5,1 5,3 5,0 5,1 8,6 9,2 58 5,9 < 20 < KMKY ,1 < 20 < KMKY 2,3 2,3 2,8 2,8 8,4 9, ,0 < 20 < KMKY 3,5 3,6 2,2 2,2 5,2 5, ,2 < 20 < KMKY 4,0 4,5 3,4 3, ,9 < 20 < KMKY 3,4 3,6 5,0 5,3 5,1 5, , KMKY 2,0 2,0 2,1 2,2 2,7 2,9 < 50 9,0 < 20 < KMKY 6,8 7,1 5,2 5, ,8 < 20 < KMKY 3,0 3,0 2,3 2,4 4,3 4, , KMKY 1,5 1,7 1,1 1,1 3,9 4,1 < 50 3, KMKY 2,6 2,8 1,5 1,6 5,1 5,5 < 50 9, KMKY 2,5 2,6 3,3 3, < 50 15,9 < 20 < 20 2/15 60

67 Tunnus As Ba Be B Hg Ag Cd K Ca Kok. Ca Co µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l 001KMKY 0,23 34 < 0,05 30 < 0,05 0,03 0,01 4, ,17 002KMKY 2,1 0,6 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, ,07 003KMKY 12 0,5 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,2 9,1 9,1 < 0,05 004KMKY 0,22 18 < 0,05 20 < 0,05 0,03 0,01 2,8 8,1 8,3 0,16 005KMKY 0,15 26 < 0,05 30 < 0,05 0,02 0,01 1,6 7,8 8,1 0,05 006KMKY 16 6,6 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 007KMKY 0,47 82 < 0,05 20 < 0,05 0,02 0,02 4, ,42 008KMKY 0,39 22 < 0,05 10 < 0,05 0,03 0,01 4,6 4,7 4,8 0,13 009KMKY 0,41 22 < 0,05 20 < 0,05 0,03 0,05 6,6 6,6 7,4 0,31 010KMKY 0,36 50 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 011KMKY 0, < 0,05 < 10 < 0,05 0,03 < 0,01 2, ,05 012KMKY 0, < 0,05 < 10 < 0,05 0,03 0,01 3, ,11 013KMKY < 0,05 0,5 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, < 0,05 014KMKY 0,11 79 < 0, < 0,05 < 0,02 0,03 8, ,26 015KMKY 0,29 3,2 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 016KMKY 0,13 7,9 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, < 0,05 017KMKY 0,10 < 0,1 < 0,05 20 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,5 0,11 0,1 0,10 018KMKY < 0, ,09 10 < 0,05 < 0,02 0,06 2,0 3,9 4,0 0, KMKY 0,07 18 < 0,05 10 < 0,05 < 0,02 0,01 1,5 9,2 9,4 0, KMKY 0,06 38 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,04 3,3 8,7 8,9 0, KMKY < 0,05 15 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,02 1,0 5,1 5,2 0, KMKY < 0,05 7,4 < 0,05 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 3, < 0,05 023KMKY 0,11 24 < 0,05 36 < 0,05 < 0,02 < 0, ,05 024KMKY < 0,05 43 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,03 1, ,16 025KMKY 0,25 5,2 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,02 1, < 0,05 026KMKY 0,31 6,4 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 027KMKY 0, < 0,05 73 < 0,05 < 0,02 0, ,51 028KMKY 0,19 7,1 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,01 0,9 5,9 6,1 < 0,05 029KMKY 0,08 37 < 0,05 30 < 0,05 < 0,02 0,02 1, ,09 030KMKY 0,61 19 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,03 2, ,27 031KMKY 0, < 0,05 20 < 0,05 < 0,02 0,23 5, ,13 032KMKY 0, < 0,05 36 < 0,05 < 0,02 0, ,49 033KMKY 0,06 26 < 0,05 20 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 034KMKY < 0,05 10 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,01 1, < 0,05 035KMKY 0,05 89 < 0,05 20 < 0,05 < 0,02 0,02 2, < 0,05 036KMKY 0,08 56 < 0,05 20 < 0,05 < 0,02 0,04 9, ,6 037KMKY < 0,05 41 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,02 2,4 8,3 8,4 0,07 038KMKY < 0,05 8,2 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 039KMKY < 0,05 5,7 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,01 2,2 8,8 10 < 0,05 040KMKY < 0,05 24 < 0,05 42 < 0,05 < 0,02 0, ,3 4,4 0,3 041KMKY < 0,05 39 < 0,05 10 < 0,05 < 0,02 0,08 1,3 5,6 6,0 < 0,05 042KMKY 0,40 86 < 0,05 36 < 0,05 0,02 < 0,01 5, ,44 043KMKY 0,06 32 < 0,05 17 < 0,05 < 0,02 0,02 1,9 7,9 8,0 < 0,05 044KMKY 0,08 28 < 0,05 17 < 0,05 < 0,02 < 0,01 9, ,25 045KMKY < 0,05 22 < 0,05 11 < 0,05 < 0,02 0,09 3, ,29 046KMKY 0,05 3,3 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2,6 5,1 5,4 < 0,05 3/15 61

68 Tunnus Cr Cu Li Pb Mn Mo Ni Fe Kok. Fe S Kok.S µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 001KMKY 0, ,2 3,7 7 < 0,1 1, ,3 6,3 002KMKY 1,4 5 0,7 0,09 < 2 < 0,1 1, ,3 5,3 003KMKY 1,0 3 < 0,1 < 0,05 < 2 < 0,1 < 0, ,0 1,0 004KMKY 0,3 90 < 0,1 0,75 9 < 0,1 0, ,2 1,2 005KMKY < 0,2 180 < 0,1 2,1 2 < 0,1 0, ,6 1,7 006KMKY 4,4 9 1,7 < 0,05 < 2 < 0,1 0, ,8 1,9 007KMKY 0, ,3 1,2 8 < 0,1 6, , KMKY 0,4 69 1,2 1,4 31 < 0,1 1, ,8 2,0 009KMKY 0,2 64 1,1 8,7 14 < 0,1 6, ,9 4,0 010KMKY 0,3 < 3 1,0 < 0, ,1 0, ,1 5,2 011KMKY < 0,2 < 3 1,4 0, ,0 0, ,6 9,6 012KMKY < 0,2 < 3 1,1 0, ,5 0, ,6 6,8 013KMKY < 0,2 9 0,3 0,14 4 0,3 0, ,1 4,3 014KMKY 0,5 56 0,1 2,9 < 2 0, ,9 7,0 015KMKY 0,4 33 3,0 2,6 < 2 0,2 0, ,7 1,7 016KMKY < 0,2 3 3,7 0, < 0,1 < 0, ,3 6,5 017KMKY 0,2 8 1,1 0,21 6 0,3 0, ,4 5,5 018KMKY < 0, ,8 6,7 11 < 0, ,5 2,6 019 KMKY 0,3 47 0,8 1,8 6 0,4 0, ,6 1,7 020 KMKY 0, ,2 1,1 3 0,3 1, ,0 2,1 021 KMKY < 0, ,3 0,93 4 0,2 0, ,0 1,1 022 KMKY 0,3 23 0,9 0,30 2 0,1 0, ,8 4,0 023KMKY 5,3 75 0,2 0, ,1 37 < 5 5 3,4 3,7 024KMKY < 0,2 79 0,5 1,8 10 < 0,1 0, ,0 1,0 025KMKY 1,7 25 1,8 0,23 < 2 < 0,1 0, ,4 3,4 026KMKY 0,9 34 2,2 0,40 < 2 < 0,1 0, ,7 1,9 027KMKY 0,8 62 0,7 1,3 97 < 0, ,9 7,9 028KMKY 0,9 8 0,1 0,51 9 0,2 0, ,5 1,5 029KMKY 1,7 11 0,4 0,32 4 0,3 4, ,5 1,5 030KMKY 0,5 7 0,1 0, , ,8 2,9 031KMKY 0, ,2 1,1 < 2 0,2 1, ,2 3,3 032KMKY 0,8 46 0,2 0, ,2 3, ,8 7,9 033KMKY 0,4 46 0,6 0,69 2 < 0,1 0, ,7 1,7 034KMKY 0,5 18 0,4 0, ,3 0, ,5 1,5 035KMKY 0,7 63 2,4 1,3 9 < 0,1 1, ,9 2,0 036KMKY 0,3 18 3,6 0, , KMKY 0,3 64 1,4 0,41 6 0,2 2, ,3 2,4 038KMKY 0,7 8 1,0 < 0,05 3 0,1 0,2 < 5 < 5 1,4 1,4 039KMKY < 0,2 < 3 3,7 < 0, ,8 0, ,0 2,1 040KMKY 0,7 45 < 0,1 2,6 13 0,3 3, KMKY 0, ,2 4,8 2 < 0,1 3, ,9 3,0 042KMKY 0, , ,3 1, ,9 0,9 043KMKY 0, ,7 2,6 6 < 0,1 5, ,9 3,1 044KMKY 0,4 34 0,2 0,49 8 0,1 1, ,3 1,4 045KMKY < 0, ,5 1,4 2 < 0,1 9, ,1 3,3 046KMKY < 0,2 31 3,9 4,7 150 < 0,1 0, ,1 5,7 4/15 62

69 Tunnus Rb Se Zn Sr Tl Th U V Bi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 001KMKY 4,2 < 0, < 0,1 < 0,1 0,07 0,15 < 0,1 002KMKY 0,3 < 0, < 0,1 < 0,1 0,04 0,16 < 0,1 003KMKY 0,2 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 1,4 < 0,1 004KMKY 3,4 < 0, < 0,1 < 0,1 0,22 0,13 < 0,1 005KMKY 3,4 < 0, < 0,1 < 0,1 0,21 0,06 < 0,1 006KMKY 0,2 < 0,2 < 3 32 < 0,1 < 0,1 0,02 0,38 < 0,1 007KMKY < 0,1 < 0, < 0,1 < 0,1 1,1 0,15 < 0,1 008KMKY 2,6 < 0, < 0,1 < 0,1 0,33 0,36 < 0,1 009KMKY 8,1 < 0, < 0,1 < 0,1 0,03 0,16 < 0,1 010KMKY 2,0 < 0,2 < 3 53 < 0,1 < 0,1 0,02 0,89 < 0,1 011KMKY 1,2 < 0, < 0,1 1,7 0,30 < 0,05 < 0,1 012KMKY 0,3 < 0, < 0,1 0,7 1,5 0,62 < 0,1 013KMKY 0,3 0, < 0,1 0,5 0,05 0,10 < 0,1 014KMKY 9,5 < 0, < 0,1 0,3 0,03 0,38 < 0,1 015KMKY 1,7 < 0, < 0,1 0,1 1,1 0,76 < 0,1 016KMKY 7,1 < 0, < 0,1 1,2 < 0,01 < 0,05 < 0,1 017KMKY 0,3 < 0,2 < 3 0 < 0,1 0,2 4,5 0,06 < 0,1 018KMKY 3,1 < 0, < 0,1 < 0,1 0,04 0,12 < 0,1 019 KMKY 2,3 < 0, < 0,1 5,3 0,03 0,11 < 0,1 020 KMKY 5,4 < 0, < 0,1 1,8 0,01 0,09 < 0,1 021 KMKY 1,8 < 0, < 0,1 0,9 < 0,01 < 0,05 < 0,1 022 KMKY 7,6 < 0, < 0,1 0,6 0,15 < 0,05 < 0,1 023KMKY 20 < 0, < 0,1 0,6 0,10 0,06 < 0,1 024KMKY 4,1 < 0, < 0,1 0,3 0,94 < 0,05 < 0,1 025KMKY 0,1 < 0, < 0,1 0,3 0,03 0,70 < 0,1 026KMKY 0,2 < 0, < 0,1 0,2 0,01 0,69 < 0,1 027KMKY 12 < 0, < 0,1 0,4 0,10 0,27 < 0,1 028KMKY 0,6 < 0, < 0,1 0,1 0,02 0,12 < 0,1 029KMKY 2,3 < 0, < 0,1 5,3 0,05 0,15 < 0,1 030KMKY 1,3 < 0, < 0,1 2,3 3,2 4,4 < 0,1 031KMKY 8,3 < 0, < 0,1 1,3 0,05 0,11 < 0,1 032KMKY 27 < 0, < 0,1 1,9 6,3 0,37 < 0,1 033KMKY 1,4 < 0, < 0,1 0,7 2,4 0,64 < 0,1 034KMKY 0,9 < 0, < 0,1 0,4 0,18 0,15 < 0,1 035KMKY 0,6 < 0, < 0,1 0,4 0,29 0,06 < 0,1 036KMKY 0,3 < 0, < 0,1 1,0 25 < 0,05 < 0,1 037KMKY 1,9 < 0, < 0,1 0,4 0,06 0,12 < 0,1 038KMKY 0,3 0, < 0,1 0,3 3,9 0,91 < 0,1 039KMKY 0,4 < 0,2 < 3 35 < 0,1 0,8 0,17 2,7 < 0,1 040KMKY 89 < 0, < 0,1 0,5 0,07 0,06 < 0,1 041KMKY 3,5 < 0, < 0,1 < 0,1 0,03 < 0,05 < 0,1 042KMKY 0,5 < 0, < 0,1 0,6 0,73 0,58 < 0,1 043KMKY 3,6 < 0, < 0,1 0,9 0,53 0,09 < 0,1 044KMKY 26 < 0, < 0,1 0,5 0,06 0,42 < 0,1 045KMKY 8,2 < 0, < 0,1 0,3 0,03 0,08 < 0,1 046KMKY 3,7 < 0, < 0,1 0,3 < 0,01 < 0,05 < 0,1 5/15 63

70 Tunnus K- aine S.joht. Alkalin. ph Väri PO4 - Br - F - Cl - KMnO4 NO3 - TOC mg/l ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 047KMKY 11 14,5 1,3 7, ,21 < 0,05 0,19 2,5 3 < 0,3 0,6 048KMKY 2 6,2 0,25 6,2 15 0,009 < 0,05 0,05 1,1 < 2 0,7 1,3 049KMKY < 0,5 3,0 0,18 6,2 < 5 0,015 < 0,05 0,02 0,6 3 1,6 1,3 050KMKY 2 48,1 5,6 7,4 10 0,009 < 0,05 0,02 1,4 8 1,8 2,1 051KMKY < 0,5 6,4 0,46 6,6 < 5 < 0,007 < 0,05 0,02 0,5 < 2 < 0,3 0,8 052KMKY < 0,5 6,3 0,45 6,7 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 0,6 < 2 < 0,3 0,5 053KMKY < 0,5 3,7 0,22 6,1 < 5 0,012 < 0,05 < 0,01 0,6 5 0,6 2,0 054KMKY < 0,5 2,8 0,19 6,7 < 5 0,025 < 0,05 < 0,01 1,7 < 2 < 0,3 < 0,4 055KMKY 0,5 13,3 0,68 6,9 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 0, ,9 056KMKY < 0,5 14,4 0,87 7,2 < 5 0,025 < 0,05 0,01 7,5 < 2 5,2 0,7 057KMKY < 0,5 14,2 0,87 7,1 < 5 0,028 < 0,05 < 0,01 7,5 < 2 5,4 0,7 058KMKY < 0,5 7,2 0,31 6,6 < 5 0,021 < 0,05 < 0,01 3,0 11 5,6 0,8 059KMKY 1,8 10,8 0,73 6,5 < 5 0,012 < 0,05 0,02 0,6 < 2 1,5 0,8 060KMKY 1,4 7,6 0,58 7,1 < 5 0,015 < 0,05 0,05 0,6 < 2 0,4 0,6 061KMKY 0,7 16,3 1,3 7,0 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 1,3 < 2 5,9 1,6 062KMKY < 0,5 10,4 0,94 7,4 5 0,14 < 0,05 0,08 0,7 < 2 < 0,3 0,4 063KMKY 0,7 10,4 0,93 7,3 5 0,14 < 0,05 0,08 0,7 < 2 < 0,3 < 0,4 064KMKY < 0,5 32,3 2,0 7,0 5 0,009 < 0,05 0,02 10, ,8 065KMKY < 0,5 32,5 2,0 6,9 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 10, ,4 066KMKY 0,8 16,8 0,58 6,1 5 0,012 < 0,05 0,04 6, ,5 067KMKY 0,6 23,3 2,4 8,2 < 5 0,018 < 0,05 < 0,01 0,4 < 2 < 0,3 0,9 068KMKY 0,7 23,3 2,4 8,3 < 5 0,021 < 0,05 < 0,01 0,4 < 2 < 0,3 1,1 069KMKY < 0,5 19,0 2,4 7,6 < 5 0,031 < 0,05 0,05 27,5 3 < 0,3 1,3 070KMKY < 0,5 19,0 1,8 7,6 < 5 0,098 < 0,05 0,04 1,2 3 < 0,3 1,3 071KMKY 0,6 17,2 1,5 7,1 5 0,031 < 0,05 0,05 3,0 9 < 0,3 3,2 072KMKY < 0,5 25,5 1,4 6,8 10 < 0,007 < 0,05 0,02 3, ,6 073KMKY < 0,5 36,7 3,3 7,1 < 5 0,012 < 0,05 < 0,01 2, ,2 074KMKY < 0,5 10,2 0,87 7,9 < 5 0,074 < 0,05 0,08 1,0 < 2 < 0,3 0,6 075KMKY < 0,5 16,1 1,1 7,6 < 5 0,012 < 0,05 0,01 11,2 < 2 0,4 0,8 076KMKY < 0,5 18,1 1,2 7,2 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 2,6 < ,0 077KMKY 1,1 19,7 1,3 6,4 5 0,055 < 0,05 0,02 9,5 5 7,5 2,0 078KMKY < 0,5 9,0 0,65 6,7 < 5 0,015 < 0,05 0,02 3,0 < 2 < 0,3 1,0 079KMKY 1 7,2 0,52 6,7 < 5 0,012 < 0,05 0,02 0,9 < 2 1,1 0,7 080KMKY < 0,5 65,6 5,7 7,1 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 16,4 6 1,4 2,7 081KMKY 1,7 12,3 0,86 6,4 5 0,021 < 0,05 < 0,01 1,8 3 8,3 2,4 082KMKY 1,1 5,0 0,34 6,7 < 5 0,071 < 0,05 0,08 1,2 < 2 < 0,3 0,5 083KMKY < 0,5 12,9 0,92 7,1 < 5 < 0,007 < 0,05 0,04 1,1 < 2 2,4 1,1 084KMKY 0,6 21,4 1,9 6,7 < 5 0,015 < 0,05 0,08 1,3 7 4,5 3,9 085KMKY 2,1 18,0 1,4 7,4 35 0,71 < 0,05 0,60 7,5 3 < 0,3 1,0 086KMKY 1,2 60,1 1,7 7,3 10 < 0,007 0,49 0, < 0,3 1,0 087KMKY 0,8 20,8 1,5 7,2 < 5 < 0,007 < 0,05 0,04 0,5 2 1,5 1,1 088KMKY 0,8 19,3 1,6 7,1 < 5 < 0,007 < 0,05 0,03 0,5 < 2 1,1 1,0 089KMKY 0,6 9,0 0,089 5,8 < 5 < 0,007 < 0,05 0,04 1,2 < ,9 090KMKY 0,5 90,1 0,086 5,7 < 5 < 0,007 < 0,05 0,03 0, ,4 091KMKY < 0,5 10,3 0,39 6,3 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 3, ,4 092KMKY 0,5 6,2 0,27 6,4 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 1,7 4 6,8 1,9 6/15 64

71 Tunnus Mg Kok. Mg Na Kok. Na Si Kok. Si Radon SO4 - Al Kok. Al mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Bq/l mg/l µg/l µg/l 047KMKY 6,4 6,7 5,7 5, < 50 2,1 < 20 < KMKY 1,3 1,4 2,7 2,7 5,7 6,2 < 50 10,1 < 20 < KMKY 1,5 1,6 1,4 1,4 4,9 5,3 64 2, KMKY ,9 2,9 6,5 6,7 < 50 5,2 < 20 < KMKY 0,84 0,98 1,8 1,8 5,0 5,5 55 4,9 < 20 < KMKY 0,83 0,86 1,8 1,8 5,1 5,3 57 5,0 < 20 < KMKY 0,86 0,89 2,2 2,2 5,3 5,9 < 50 3, KMKY 0,63 0,69 2,0 2,1 5,5 6,1 < 50 0,9 < 20 < KMKY 2,8 3,0 1,7 2,0 3,4 3, ,3 < 20 < KMKY 4,1 4, ,5 8,0 < 50 8,4 < 20 < KMKY 3,9 4, ,6 8,0 < 50 8,4 < 20 < KMKY 1,4 1,6 4,3 4,5 4,4 4, ,3 < 20 < KMKY 2,9 3,3 2,1 2,2 5,4 5,9 < 50 11,2 < 20 < KMKY 1,6 1,8 4,0 4,2 8,6 9,9 < 50 5,1 < 20 < KMKY 1,7 2,0 2,4 2,6 3,2 3,5 < 50 6,0 < 20 < KMKY 1,7 1,7 3,4 3, ,5 < 20 < KMKY 2,6 3,1 3,4 3, ,4 < 20 < KMKY 9,4 10 7,1 7,1 7,2 7,7 < 50 19,4 < 20 < KMKY 8,8 10 7,1 7,4 7,1 7,3 < 50 18,1 < KMKY 2,7 3,0 4,6 4,9 4,1 4, ,7 < KMKY ,70 0,7 2,6 2,7 < 50 7,2 < 20 < KMKY ,70 0,7 2,4 2,8 < 50 7,2 < 20 < KMKY ,2 6, < 50 29,1 < 20 < KMKY 4,9 5,5 2,1 2, < 50 3,3 < 20 < KMKY 6,4 6,6 5,8 5, ,0 < KMKY 5,5 5,5 4,6 4,8 5,4 5,8 < 50 28, KMKY ,1 2,2 9,9 11 < 50 22,8 < 20 < KMKY 2,5 3,1 4,3 4,6 8,2 9,1 64 3,9 < 20 < KMKY 4,7 5,3 2,2 2,3 4,4 4,8 < 50 5,7 < KMKY 7,3 8,8 2,2 2,3 4,2 5,0 < 50 14, KMKY 3,2 3,7 3,6 3,8 5,0 5,2 < 50 8, KMKY 1,9 2,2 2,3 2,3 9,8 10 < 50 4,1 < 20 < KMKY 1,6 1,9 2,5 2,5 7,7 8,1 < 50 4,4 < KMKY 6,4 7,3 4,7 4,6 7,4 7,7 < 50 16,8 < 20 < KMKY 3,1 3,4 2,6 2,5 2,8 3,0 < 50 3,9 < KMKY 1,2 1,4 3,1 3,1 9, ,6 < 20 < KMKY 1,8 2,0 2,7 2,9 5,9 6,3 < 50 10,1 < KMKY 2,9 3,2 2,7 3,0 6,2 6,5 < 50 8, KMKY 3,0 3, ,2 < 20 < KMKY ,7 9, ,7 < KMKY 2,3 2,5 2,4 2,6 4,5 4,8 < 50 22, KMKY 2,3 2,5 2,4 2,6 4,6 4,7 < 50 22,9 < KMKY 2,1 2,3 1,5 1,7 4,2 4,5 < 50 15, KMKY 2,1 2,3 1,3 1,7 4,2 4,4 < 50 15, KMKY 2,8 3,1 3,5 3,6 4,9 5,5 58 4,8 < 20 < KMKY 1,7 1,9 2,7 2,8 4,7 4, , /15 65

72 Tunnus As Ba Be B Hg Ag Cd K Ca Kok. Ca Co µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l 047KMKY < 0,05 24 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 3, < 0,05 048KMKY 0,07 29 < 0,05 11 < 0,05 < 0,02 < 0,01 3,7 4,3 4,7 < 0,05 049KMKY < 0,05 14 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,9 1,9 2,0 < 0,05 050KMKY 0, < 0,05 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 6, ,56 051KMKY < 0,05 4,6 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,5 9,0 9,3 < 0,05 052KMKY < 0,05 6,1 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,5 8,8 8,9 < 0,05 053KMKY < 0,05 19 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,9 2,9 3,0 < 0,05 054KMKY < 0,05 8,6 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,5 2,2 2,4 < 0,05 055KMKY 0,28 41 < 0,05 24 < 0,05 < 0,02 < 0,01 5, < 0,05 056KMKY 0,34 4,5 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 057KMKY 0,40 11 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 058KMKY < 0,05 14 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,7 5,5 5,8 < 0,05 059KMKY 0,29 52 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,01 2, < 0,05 060KMKY 0,11 12 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,2 7,5 7,6 0,08 061KMKY < 0,05 34 < 0,05 18 < 0,05 < 0,02 0,02 4, ,10 062KMKY < 0,05 5,0 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0, < 0,05 063KMKY < 0,05 3,9 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 064KMKY 0,19 29 < 0,05 51 < 0,05 < 0,02 < 0,01 7, ,10 065KMKY 0,17 29 < 0,05 53 < 0,05 < 0,02 < 0,01 7, ,10 066KMKY 0,09 98 < 0,05 26 < 0,05 < 0,02 0, ,23 067KMKY 44 1,2 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0, < 0,05 068KMKY 45 0,7 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0, < 0,05 069KMKY 0,84 46 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,08 2, ,30 070KMKY 0,52 17 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,03 1, ,53 071KMKY 0,42 9,8 < 0,05 < 10 < 0,05 0,27 0,01 3, ,15 072KMKY 0,19 48 < 0, < 0,05 < 0,02 0,03 6, ,12 073KMKY 0,15 8,2 < 0,05 19 < 0,05 < 0,02 0,05 2, ,06 074KMKY 5,9 7,7 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 075KMKY 2,6 7,9 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, < 0,05 076KMKY 0,06 14 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,01 2, < 0,05 077KMKY 0,18 37 < 0,05 18 < 0,05 0,03 0,03 4, ,5 078KMKY 0,08 6,0 < 0,05 < 10 < 0,05 0,02 < 0,01 0, < 0,05 079KMKY 0,66 3,5 < 0,05 < 10 < 0,05 0,84 < 0,01 0,7 8,4 8,4 0,35 080KMKY 0,11 44 < 0,05 39 < 0,05 0,05 0, ,1 081KMKY 0,13 14 < 0,05 11 < 0,05 0,05 0,09 2, ,15 082KMKY 0,14 5,8 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,7 3,9 4,0 0,07 083KMKY 0,06 18 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, < 0,05 084KMKY 0,28 62 < 0,05 10 < 0,05 < 0,02 0,05 4, ,34 085KMKY < 0,05 8,5 < 0,05 11 < 0,05 < 0,02 < 0,01 3,8 3,6 3,6 0,05 086KMKY 0,11 50 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, ,12 087KMKY < 0,05 3,7 < 0,05 < 10 < 0,05 0,04 0,09 1, ,08 088KMKY < 0,05 3,5 < 0,05 < 10 < 0,05 0,02 0,09 1, ,08 089KMKY 0,08 1,2 < 0,05 13 < 0,05 0,02 0,19 3,0 7,7 8,1 0,31 090KMKY 0,06 1,3 < 0,05 14 < 0,05 < 0,02 0,20 2,9 7,6 8,1 0,34 091KMKY 0,13 6,9 < 0,05 < 10 < 0,05 0,03 0,02 1,9 9,3 10 0,07 092KMKY 0,10 10 < 0,05 16 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,4 5,2 5,2 < 0,05 8/15 66

73 Tunnus Cr Cu Li Pb Mn Mo Ni Fe Kok. Fe S Kok.S µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 047KMKY < 0,2 27 3,6 2, ,7 0, ,8 0,9 048KMKY < 0, ,3 4,1 8 < 0,1 1, ,4 3,7 049KMKY 0,5 77 0,1 1,1 < 2 < 0,1 0, ,7 0,8 050KMKY 0,4 44 4,0 0, ,1 3, ,1 2,3 051KMKY < 0,2 25 0,3 0,15 < 2 < 0,1 1, ,6 1,9 052KMKY < 0,2 19 0,3 0,12 < 2 < 0,1 1, ,6 1,8 053KMKY 0, ,3 1,6 < 2 < 0,1 1, ,1 1,2 054KMKY 0,4 5 0,3 < 0,05 7 0,1 < 0, ,3 0,3 055KMKY 0, ,2 3,1 3 < 0,1 1, ,3 4,1 056KMKY 0,7 78 1,7 0,34 < 2 < 0,1 1, ,6 2,9 057KMKY 0,6 88 1,9 0,33 < 2 < 0,1 1, ,7 3,3 058KMKY 0,4 5 < 0,1 < 0,05 < 2 < 0,1 < 0,2 < 5 < 5 1,7 2,0 059KMKY 0,2 15 0,3 0,36 < 2 < 0,1 1,7 < 5 7 3,4 4,0 060KMKY 1,7 30 2,0 0,24 5 0,1 0, ,7 1,9 061KMKY < 0, ,1 0,85 < 2 < 0,1 0, ,0 2,2 062KMKY < 0,2 < 3 0,4 < 0, ,2 0, ,2 1,3 063KMKY < 0,2 < 3 0,5 < 0, ,1 0, ,2 1,3 064KMKY 0,4 39 0,1 0,55 < 2 0,2 8,6 < 5 5 6,3 7,1 065KMKY 0,4 21 0,1 0,29 < 2 0,2 8,6 < 5 6 6,3 7,5 066KMKY 0,2 45 1,9 1,3 97 0,1 2, ,2 5,5 067KMKY 1,4 75 0,2 1,8 3 < 0,1 1, ,6 2,7 068KMKY 1,3 66 0,2 1,8 2 < 0,1 1, ,6 2,6 069KMKY < 0,2 14 2,5 3, ,3 8, KMKY < 0,2 6 2,7 0, ,4 1, ,5 1,5 071KMKY 0,3 16 9,0 0, ,3 0, ,3 1,4 072KMKY 1,0 28 0,3 0,95 5 0,1 1, , KMKY ,8 0,28 < 2 < 0,1 8, ,6 8,3 074KMKY < 0,2 < 3 1,5 < 0, ,1 < 0, ,3 1,4 075KMKY 0,5 12 0,5 0,34 < 2 0,3 0, ,9 2,3 076KMKY 0,4 34 0,6 0,84 < 2 < 0, ,8 5,1 077KMKY 0,3 39 0,2 1,4 190 < 0,1 9, ,4 3,4 078KMKY < 0,2 24 1,0 0,25 < 2 < 0,1 2,0 < 5 < 5 1,9 2,0 079KMKY 0,6 18 0,6 1,1 2 < 0,1 3, ,6 1,6 080KMKY < 0,2 55 1,3 0, , ,5 7,6 081KMKY 0,3 360 < 0,1 5,9 9 < 0,1 1, ,1 1,9 082KMKY 0,4 28 1,2 0,20 8 0,5 0, ,4 1,4 083KMKY < 0,2 18 1,6 0,31 < 2 0,2 0, ,2 3,7 084KMKY 0,3 59 0,4 1,1 64 0,1 1, ,6 3,6 085KMKY < 0, , ,7 < 0, ,6 3,6 086KMKY < 0,2 3 3,5 0, ,3 1, ,5 2,5 087KMKY < 0,2 54 0,7 0,58 < 2 < 0,1 8, , KMKY < 0,2 51 0,7 0,58 < 2 < 0,1 8, , KMKY < 0,2 51 < 0,1 1,4 5 < 0,1 3, ,7 7,1 090KMKY < 0,2 55 < 0,1 1,4 5 < 0,1 3, ,6 6,6 091KMKY 0,3 86 0,5 0,88 < 2 < 0,1 0, ,8 1,9 092KMKY 0,3 17 0,7 0,44 < 2 < 0,1 0, ,5 1,7 9/15 67

74 Tunnus Rb Se Zn Sr Tl Th U V Bi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 047KMKY 2,0 < 0, < 0,1 0,2 < 0,01 < 0,05 < 0,1 048KMKY 7,7 < 0, < 0,1 < 0,1 0,01 < 0,05 < 0,1 049KMKY 2,3 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,10 < 0,1 050KMKY 0,9 0, < 0,1 < 0,1 0,19 0,36 < 0,1 051KMKY 0,7 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 < 0,05 < 0,1 052KMKY 0,7 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 < 0,05 < 0,1 053KMKY 1,8 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,18 < 0,1 054KMKY 0,2 < 0, < 0,1 0,2 < 0,01 0,21 < 0,1 055KMKY 5,1 < 0, < 0,1 0,3 1,30 < 0,05 < 0,1 056KMKY < 0,1 < 0, < 0,1 0,1 0,01 0,66 < 0,1 057KMKY < 0,1 < 0, < 0,1 < 0,1 0,01 0,63 < 0,1 058KMKY 1,6 < 0, < 0,1 < 0,1 0,20 0,09 < 0,1 059KMKY 0,9 < 0, < 0,1 < 0,1 0,01 0,46 < 0,1 060KMKY < 0,1 < 0, < 0,1 < 0,1 < 0,01 0,37 < 0,1 061KMKY 3,9 < 0, < 0,1 < 0,1 0,09 0,12 < 0,1 062KMKY 0,9 < 0,2 < 3 30 < 0,1 0,2 < 0,01 < 0,05 < 0,1 063KMKY 0,7 < 0, < 0,1 < 0,1 < 0,01 < 0,05 < 0,1 064KMKY 6,6 < 0, < 0,1 < 0,1 0,16 1,4 < 0,1 065KMKY 6,5 < 0, < 0,1 < 0,1 0,17 1,4 < 0,1 066KMKY 6,2 < 0, ,2 < 0,1 0,65 0,08 < 0,1 067KMKY 0,4 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,11 < 0,1 068KMKY 0,4 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,11 < 0,1 069KMKY 0,4 < 0, ,4 < 0,1 0,14 < 0,05 < 0,1 070KMKY 0,2 < 0,2 < ,2 < 0,1 0,11 0,45 < 0,1 071KMKY 1,7 < 0, ,2 0,9 1,4 0,38 < 0,1 072KMKY 1,6 < 0, ,2 0,4 0,38 0,76 < 0,1 073KMKY 9,8 < 0, ,1 0,1 0,18 1,2 < 0,1 074KMKY 0,5 < 0, < 0,1 0,1 0,06 0,15 < 0,1 075KMKY 1,3 0, ,1 < 0,1 0,17 0,41 < 0,1 076KMKY 6,1 0, ,1 < 0,1 < 0,01 < 0,05 < 0,1 077KMKY 5,6 < 0, ,1 < 0,1 0,03 0,32 < 0,1 078KMKY 0,1 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,62 < 0,1 079KMKY 0,4 0, < 0,1 < 0,1 < 0,01 0,41 < 0,1 080KMKY 2,7 < 0, < 0,1 < 0,1 0,26 0,33 < 0,1 081KMKY 4,6 < 0, < 0,1 0,6 0,03 < 0,05 < 0,1 082KMKY 1,5 < 0, < 0,1 0,5 < 0,01 0,54 < 0,1 083KMKY 0,4 < 0, < 0,1 0,3 0,04 1,3 < 0,1 084KMKY 5,3 < 0, < 0,1 0,5 0,12 2,6 < 0,1 085KMKY 3,9 < 0,2 < 3 24 < 0,1 0,8 0,50 0,11 < 0,1 086KMKY 0,9 < 0, < 0,1 0,2 4,9 0,05 < 0,1 087KMKY 4,1 0, < 0,1 0,1 0,18 < 0,05 < 0,1 088KMKY 4,1 0, ,1 0,2 0,18 < 0,05 < 0,1 089KMKY 7,7 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,07 < 0,1 090KMKY 8,0 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,07 < 0,1 091KMKY 1,3 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,16 < 0,1 092KMKY 0,7 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,21 < 0,1 10/15 68

75 Tunnus K- aine S.joht. Alkalin. ph Väri PO4 - Br - F - Cl - KMnO4 NO3 - TOC 11/15 mg/l ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 093KMKY < 0,5 13,6 0,87 6,7 5 0,30 < 0,05 0,03 1, ,0 094KMKY < 0,5 8,5 0,3 6,4 < 5 0,037 < 0,05 < 0,01 4,1 12 7,0 0,7 095KMKY 1 14,4 1,3 7,2 15 0,046 < 0,05 0,14 1,4 < 2 < 0,3 0,6 096KMKY < 0,5 15,5 1,2 6,9 15 0,052 < 0,05 0,16 9,0 3 < 0,3 1,2 097KMKY 6,8 24,0 2,4 7,3 60 0,31 < 0,05 0,03 1,6 < 2 < 0,3 1,3 098KMKY 1,5 10,1 0,72 8,0 15 0,15 < 0,05 0,05 2,6 < 2 < 0,3 0,6 099KMKY < 0,5 26,2 1,1 6,9 25 0,086 < 0,05 0,03 34,8 4 < 0,3 1,0 100KMKY 0,7 14,9 0,58 6,4 < 5 0,012 < 0,05 0,04 9,5 12 7,0 1,5 101KMKY < 0,5 15,0 0,46 6,0 < 5 0,015 < 0,05 0,03 13, ,6 102KMKY < 0,5 13,4 0,79 6,6 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 3, ,2 103KMKY 0,5 9,3 0,58 6,3 < 5 0,19 < 0,05 < 0,01 2,7 8 4,8 2,0 104KMKY 0,8 11,4 0,57 6,6 < 5 0,068 < 0,05 0,03 3, ,9 105KMKY 2,7 19,3 1,7 7,2 40 0,025 0,05 0,31 4,0 < 2 < 0,3 0,9 106KMKY 0,7 14,4 0,057 5,5 5 < 0,007 < 0,05 0,10 8,7 6 0,6 1,9 107KMKY < 0,5 29,7 0,79 6,0 25 < 0,007 < 0,05 0,03 46,1 31 4,1 9,6 108KMKY 2,3 7,4 0,52 6,3 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 0,6 14 1,4 2,6 109KMKY 1,5 4,6 0,24 6,3 < 5 0,015 < 0,05 < 0,01 0,5 < 2 1,7 0,8 110KMKY < 0,5 5,0 0,21 6,3 < 5 0,012 < 0,05 < 0,01 2,1 < 2 3,2 0,4 111KMKY < 0,5 5,9 0,35 6,4 < 5 < 0,007 < 0,05 < 0,01 0,7 2 0,4 1,4 112KMKY < 0,5 3,4 0,20 6,6 < 5 0,034 < 0,05 0,02 0,8 < 2 1,8 1,0 113KMKY 0,9 4,2 0,31 6,9 < 5 0,052 < 0,05 0,05 0,7 < 2 < 0,3 0,5 114KMKY 2,8 28,5 2,4 6,5 10 0,015 < 0,05 0,03 0,7 19 6,1 5,1 115KMKY < 0,5 16,9 0,89 6,2 5 0,018 < 0,05 < 0,01 5, ,5 116KMKY < 0,5 17,5 0,98 6,7 5 0,012 < 0,05 < 0,01 1, ,5 117KMKY < 0,5 2,8 0,19 6,7 5 < 0,007 0,06 < 0,01 0,6 < 2 < 0,3 1,4 118KMKY < 0,5 31,6 2,7 6,8 5 0,009 < 0,05 < 0,01 5, ,5 119KMKY 1,2 35,8 3,3 7,1 10 0,025 < 0,05 < 0,01 8,3 6 3,6 2,6 120KMKY 3,6 17,9 0,98 6,8 50 0,037 < 0,05 0,18 4,4 4 < 0,3 1,0 121KMKY < 0,5 14,5 0,75 6,5 < 5 0,08 0,06 0,04 6, ,4 122KMKY 1,2 13,1 1,0 7,3 15 < 0,007 0,06 0,24 2,2 3 < 0,3 1,0 123KMKY < 0,5 8,1 0,22 6,0 5 0,015 < 0,05 0,03 1,1 8 6,2 2,8 124KMKY < 0,5 20,9 1,6 7,3 < 5 < 0,007 < 0,05 0,20 8,8 < 2 9,2 < 0,4 125KMKY < 0,5 20,0 0,58 6,4 < 5 0,012 0,06 0,01 15, ,5 69

76 Tunnus Mg Kok. Mg Na Kok. Na Si Kok. Si Radon SO4 - Al Kok. Al mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Bq/l mg/l µg/l µg/l 093KMKY 3,8 4,2 3,7 3,9 5,6 6,2 70 6, KMKY 2,2 2,4 3,6 3,7 4,9 5,1 76 7,9 < 20 < KMKY 2,0 2,1 5,5 5,7 7,6 8, ,9 < KMKY 6,2 6,4 4,7 4, , KMKY ,1 6, ,7 < 20 < KMKY 3,4 3,6 2,8 2,9 7,6 8,3 < 50 7,3 < 20 < KMKY 9,8 9,7 7,2 7, ,5 < 20 < KMKY 5,5 5,5 5,1 5, < 50 17,5 < KMKY 3,8 4,0 3,4 3,4 3,9 4, ,0 < 20 < KMKY 0,84 0,87 3,7 4,0 9,3 10 < 50 7, KMKY 1,6 1,7 7,0 7,0 3,9 4,1 90 3, KMKY 3,0 3,1 4,0 4,0 7,3 7,8 < 50 7,2 < KMKY 9,5 9,5 6,6 6, ,7 < KMKY 5,2 5,2 3,9 3,9 4,9 5, , KMKY 7,4 7, ,9 6,4 < 50 25, KMKY 1,4 1,5 2,4 2,4 7,2 8,1 < 50 5, KMKY 1,5 1,7 1,6 1,6 3,4 3,6 57 5,4 < 20 < KMKY 1,4 1,6 4,6 4,8 9,3 9, ,7 < 20 < KMKY 2,4 2,7 1,8 1,9 4,9 5,0 < 50 6,8 < KMKY 0,74 0,80 2,7 2,6 6,5 6, ,2 < 20 < KMKY 1,3 1,4 3,5 3,6 8,4 9, ,7 < 20 < KMKY 3,8 4,0 2,9 2,9 7,4 7,5 < 50 19,3 < 20 < KMKY 4,2 4,6 4,1 4,4 5,6 5,7 < 50 12, KMKY 5,1 5,2 4,1 4,1 8,5 8,8 < 50 19,6 < KMKY 0,58 0,62 1,4 1,4 4,8 4,9 < 50 2,3 < 20 < KMKY 6,6 6,7 5,5 5,7 6,9 7, ,1 < 20 < KMKY 9,1 9,5 4,8 5,2 8,1 8, ,2 < 20 < KMKY 7,7 8,2 7,0 7, ,3 < 20 < KMKY 4,1 4,5 5,1 5,6 9,3 9,5 < 50 9,9 < 20 < KMKY 3,1 3,8 4,1 4, ,6 < 20 < KMKY 1,8 2,3 2,1 2,3 5,5 5, , KMKY 4,5 4,8 4,9 5,0 5,9 6, , KMKY 5,2 6,2 4,4 4,9 6,4 6, , /15 70

77 13/15 Tunnus As Ba Be B Hg Ag Cd K Ca Kok. Ca Co µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l 093KMKY 0,22 16 < 0,05 23 < 0,05 0,02 < 0,01 6, < 0,05 094KMKY 0,07 15 < 0,05 26 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,7 6,7 7,0 0,05 095KMKY 0,05 11 < 0,05 17 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, < 0,05 096KMKY 0,46 30 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1, ,11 097KMKY 4,4 58 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,01 4, ,19 098KMKY 1,3 42 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, < 0,05 099KMKY 0, < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 3, ,97 100KMKY 0,20 33 < 0,05 < 10 < 0,05 0,02 0,03 2, ,3 101KMKY 0,10 19 < 0,05 14 < 0,05 < 0,02 0,03 1, < 0,05 102KMKY 0,10 19 < 0,05 18 < 0,05 0,02 0,02 2, ,09 103KMKY 0,12 55 < 0,05 16 < 0,05 0,02 0,04 4, ,5 104KMKY 0,09 31 < 0,05 14 < 0,05 0,02 0,01 6,6 9,2 9,2 < 0,05 105KMKY 0,08 45 < 0,05 < 10 < 0,05 0,09 < 0,01 3, ,7 106KMKY 0, ,15 < 10 < 0,05 0,03 0,68 2, ,4 107KMKY 0,31 66 < 0,05 13 < 0,05 0,02 0,06 3, ,33 108KMKY 0,09 57 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 0,03 3,0 8,7 9,1 0,17 109KMKY 0,07 4,2 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,2 4,3 4,3 0,30 110KMKY < 0,05 6,1 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,8 2,1 2,3 0,54 111KMKY 0,06 18 < 0,05 11 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,6 5,1 5,5 < 0,05 112KMKY 0,08 4,9 < 0,05 < 10 < 0,05 0,04 0,02 1,0 2,5 2,5 < 0,05 113KMKY < 0,05 11 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 1,6 2,4 2,5 < 0,05 114KMKY 0,95 54 < 0,05 37 < 0,05 < 0,02 0, ,29 115KMKY 0,39 55 < 0,05 35 < 0,05 < 0,02 0,02 7, ,09 116KMKY 0,64 77 < 0,05 75 < 0,05 < 0,02 0,01 9, ,33 117KMKY 0,06 8,1 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 0,8 3,0 3,0 < 0,05 118KMKY < 0,05 49 < 0,05 < 0,02 0, KMKY < 0,05 35 < 0,05 < 0,02 0,05 9, KMKY 0,11 30 < 0,05 < 10 < 0,05 < 0,02 < 0,01 5, < 0,05 121KMKY 0,11 20 < 0,05 23 < 0,05 < 0,02 0,04 3, ,08 122KMKY 0,26 4,2 < 0,05 < 10 < 0,05 0,03 < 0,01 2, ,05 123KMKY 1,9 18 < 0,05 26 < 0,05 < 0,02 0,04 4,1 6,5 7,3 0,53 124KMKY 0,06 18 < 0,05 11 < 0,05 < 0,02 < 0,01 2, < 0,05 125KMKY 0, < 0,05 32 < 0,05 < 0,02 0,04 6, ,10 71

78 Tunnus Cr Cu Li Pb Mn Mo Ni Fe Kok. Fe S Kok.S µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 093KMKY 0,4 10 0,4 0,35 < 2 < 0,1 0, ,5 2,8 094KMKY 0,3 17 0,8 0,45 < 2 < 0,1 0, ,9 3,0 095KMKY < 0,2 < 3 1,2 0, ,7 0, ,6 1,8 096KMKY 0,2 < 3 2,7 0, ,2 0, ,9 1,2 097KMKY 0,7 23 5,5 1, ,4 0, ,8 3,4 098KMKY 0,2 < 3 1,6 0, ,7 0, ,8 3,3 099KMKY 0, , ,2 1, ,0 7,0 100KMKY 0, ,5 2,0 5 0, ,3 7,7 101KMKY 0,6 86 0,4 0,85 2 < 0,1 0, ,9 3,5 102KMKY 0,7 30 1,7 1,2 5 < 0,1 1, ,9 3,6 103KMKY 0,6 52 0,4 3,6 16 < 0,1 4, ,5 1,8 104KMKY 0,7 5 1,7 0,21 < 2 0,1 0, ,4 2,5 105KMKY 1,0 7 9,0 0, , ,5 2,8 106KMKY 0,6 29 1,4 0,45 91 < 0, KMKY 2, ,5 1,5 9 < 0, , KMKY 0,5 3 1,0 0,25 23 < 0,1 1, ,8 2,2 109KMKY 0, ,6 0,93 43 < 0,1 2, ,9 2,2 110KMKY 0,2 12 5,6 0,66 6 < 0,1 2,2 < 5 < 5 1,6 1,8 111KMKY 0,4 35 < 0,1 0,45 < 2 < 0,1 1, ,4 2,9 112KMKY 0,7 18 0,6 2,6 3 0,2 1, ,8 0,8 113KMKY 0,6 21 1,0 0,31 < 2 0,4 0, ,9 1,0 114KMKY 0, ,2 2,8 340 < 0,1 3, ,8 8,5 115KMKY 0,8 42 0,3 0,44 2 < 0,1 1, ,4 4,7 116KMKY 1,5 42 1,0 0, , ,6 7,7 117KMKY < 0,2 28 < 0,1 0,42 < 2 < 0,1 0, ,8 1,0 118KMKY 0,6 6 2,0 0, , ,0 6,4 119KMKY 0,7 3 1,8 0, , ,0 4,3 120KMKY 0,3 3 9,5 0, < 0,1 0, KMKY 0, ,0 0,77 2 0,3 5, ,4 3,6 122KMKY 0,2 1,2 1,0 0, ,2 0, ,7 2,8 123KMKY 0,5 19 0,3 0,67 3 < 0,1 3, ,8 5,1 124KMKY 0,4 42 3,7 0,62 < 2 0,2 0,4 < 5 < 5 1,8 2,0 125KMKY 0,5 19 0,2 0,87 3 < 0,1 1, ,3 5, /15

79 15/15 Tunnus Rb Se Zn Sr Tl Th U V Bi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 093KMKY 4,8 < 0, < 0,1 < 0,1 0,01 0,21 < 0,1 094KMKY 10 < 0, < 0,1 0,7 < 0,01 0,20 < 0,1 095KMKY 2,5 < 0, < 0,1 1,3 0,14 0,10 < 0,1 096KMKY 0,2 < 0,2 < 3 59 < 0,1 1,0 0,06 0,55 < 0,1 097KMKY 1,2 < 0, < 0,1 0,5 0,03 0,20 < 0,1 098KMKY 1,3 < 0, < 0,1 0,2 < 0,01 0,12 < 0,1 099KMKY 0,2 < 0, < 0,1 0,2 0,03 0,67 < 0,1 100KMKY 0,7 0, < 0,1 0,1 0,02 0,25 < 0,1 101KMKY 1,3 < 0, < 0,1 < 0,1 0,16 0,19 < 0,1 102KMKY 0,7 < 0, < 0,1 0,1 0,04 0,51 < 0,1 103KMKY 4,0 < 0, < 0,1 0,1 0,42 0,21 < 0,1 104KMKY 4,6 < 0, < 0,1 < 0,1 0,05 0,60 < 0,1 105KMKY 0,5 < 0, < 0,1 0,2 0,79 0,34 < 0,1 106KMKY 4,2 < 0, < 0,1 0,1 0,15 0,22 < 0,1 107KMKY 6,5 < 0, < 0,1 0,2 0,23 0,87 < 0,1 108KMKY 1,6 < 0, < 0,1 < 0,1 0,02 0,25 < 0,1 109KMKY 1,7 < 0, < 0,1 < 0,1 0,01 0,17 < 0,1 110KMKY 0,2 < 0,2 8,7 14 < 0,1 < 0,1 9,8 0,14 < 0,1 111KMKY 1,9 < 0, < 0,1 < 0,1 0,03 0,35 < 0,1 112KMKY 0,9 < 0, ,2 < 0,1 0,06 0,47 < 0,1 113KMKY 0,4 < 0, < 0,1 0,5 0,06 0,37 < 0,1 114KMKY 32 < 0, ,4 1,1 0,07 0,17 < 0,1 115KMKY 5,9 < 0, ,4 0,8 0,08 0,26 < 0,1 116KMKY 7,2 < 0, ,2 0,5 0,08 0,38 < 0,1 117KMKY 1,6 < 0, < 0,1 0,2 < 0,01 0,16 < 0,1 118KMKY 1,8 < 0, ,4 0,2 0,15 < 0,05 < 0,1 119KMKY 0,7 < 0, ,3 0,3 0,45 0,09 < 0,1 120KMKY 3,2 < 0, ,3 0,9 < 0,01 0,05 < 0,1 121KMKY 1,6 < 0, ,3 0,3 0,02 0,20 < 0,1 122KMKY 1,0 < 0,2 < ,3 0,3 0,03 0,06 < 0,1 123KMKY 5,7 < 0, ,2 0,2 1,1 0,07 < 0,1 124KMKY 0,9 < 0, ,4 0,2 19 0,15 < 0,1 125KMKY 8,8 < 0, ,4 0,1 0,05 0,29 < 0,1 73

80 Liite 12. Kenttämittauksessa saadut tulokset. Näyte C mmhg DO % DO mg SPC ph ORP KMKY 001 7,8 737,2 91,7 10,92 135,4 6,41 184,2 KMKY 002 6,3 741,7 68,6 8,88 402,8 7,35 162,4 KMKY ,0 742,7 82,1 9,12 89,1 7,90 145,3 KMKY ,4 742,0 64,3 6,42 68,2 6,16 214,0 KMKY 005 8,8 741,8 90,5 10,20 71,8 6,16 225,6 KMKY 006 6,4 744,8 83,0 10,09 126,3 7,63 160,8 KMKY ,4 745,6 41,2 4,50 350,6 6,65 160,8 KMKY 008 7,1 744,3 66,5 8,01 73,3 6,50 204,8 KMKY 009 6,7 744,3 35,8 4,31 99,7 6,28 202,3 KMKY 010 8,3 748,0 32,4 3,79 193,3 8,98-144,5 KMKY 011 9,7 749,2 35,2 4,03 209,8 7,74-68,0 KMKY 012 9,1 749,3 43,4 6,03 227,9 7,93-102,6 KMKY ,5 749,3 79,3 8,75 120,7 7,90 117,6 KMKY 014 8,0 746,8 100,5 11,88 353,5 6,45 182,3 KMKY 015 9,2 740,7 90,7 10,40 134,2 7,33 155,6 KMKY ,8 748,0 49,5 5,25 231,8 7,24 118,0 KMKY 017 7,3 741,8 10,0 1,20 317,0 6,86 149,8 KMKY 018 7,9 737,7 67,7 8,01 69,2 6,05 234,4 KMKY 019 9,5 723,7 73,5 8,39 107,5 6,14 231,9 KMKY ,7 723,5 84,4 9,44 119,2 6,09 245,1 KMKY ,6 725,1 93,3 10,39 80,6 6,15 217,0 KMKY 022 9,4 725,6 74,0 8,47 246,5 7,13 191,3 KMKY 023 7,9 726,7 64,2 7,61 425,7 7,21 185,2 KMKY ,3 727,2 97,4 10,42 187,6 6,16 192,8 KMKY 025 6,0 727,0 90,2 11,23 137,8 7,01 192,9 KMKY 026 8,5 727,4 81,8 9,60 154,0 6,93 199,2 KMKY ,2 727,7 61,5 6,15 458,8 6,17 212,0 KMKY ,5 727,0 69,8 7,12 124,0 7,06 124,4 KMKY ,3 726,9 98,3 11,01 239,4 7,10 144,0 KMKY 030 8,0 732,9 21,0 2,48 375,8 7,00 115,6 KMKY 031 9,0 728,7 94,1 11,13 135,8 6,35 192,7 KMKY ,7 729,9 71,0 7,87 547,2 6,59 174,5 KMKY 033 8,9 733,6 75,1 8,70 163,5 7,20 191,9 KMKY 034 6,6 732,7 80,9 9,93 107,0 6,37 203,5 KMKY ,7 734,7 80,4 8,93 201,1 6,29 209,0 KMKY ,3 734,4 53,1 5,91 502,8 6,88 89,5 KMKY 037 8,9 735,2 49,7 5,77 101,3 6,55 203,8 KMKY 038 8,9 736,1 47,2 5,48 223,1 7,73 166,0 KMKY ,3 733,0 69,3 7,25 120,8 7,51-23,8 KMKY 040 6,3 725,5 20,2 2,49 424,9 6,48 158,9 KMKY 041 8,6 726,4 89,4 10,45 81,3 5,80 228,2 KMKY 042 7,5 735,5 51,9 6,22 303,2 6,85 52,0 KMKY ,1 739,4 80,9 8,88 95,0 6,70 191,0 KMKY ,6 731,1 90,0 9,31 151,0 6,75 94,5 KMKY ,1 735,6 89,0 9,80 116,5 6,13 198,7 KMKY 046 6,2 734,3 22,2 2,75 119,6 6,62-20,5 KMKY 047 8,3 738,0 10,0 1,17 191,8 7,19-130,5 KMKY 048 9,6 737,8 57,8 6,58 76,0 5,85 186,5 KMKY ,9 734,0 92,9 10,05 36,8 5,90 214,9 KMKY ,1 738,2 31,4 3,10 655,0 7,12 150,0 KMKY ,2 733,1 71,9 8,08 75,1 6,80 143,0 KMKY ,1 733,1 72,9 8,20 74,8 6,59 146,8 KMKY 053 6,6 732,0 89,0 10,79 43,7 5,86 226,6 KMKY 054 8,4 734,1 90,0 10,84 33,9 6,67 145,5 KMKY ,2 731,1 82,0 8,80 159,8 6,29 215,5 KMKY ,8 730,9 82,0 8,85 171,2 7,04 199,6 KMKY ,5 731,0 83,3 9,08 171,3 7,03 202,6 KMKY 058 5,3 732,2 88,4 11,15 85,1 6,44 203,1 KMKY 059 7,2 735,8 82,5 10,00 131,7 6,57 204,4 KMKY 060 8,6 733,5 83,8 9,76 87,4 7,00 168,8 KMKY ,0 733,1 77,3 8,33 196,5 6,75 224,8 KMKY 062 9,9 739,3 32,1 3,63 125,1 7,24 14,2 KMKY 063 9,7 739,4 33,6 3,81 124,6 7,20 14,0 74

81 KMKY ,8 737,3 52,4 5,52 406,0 6,69 176,6 KMKY 065 9,6 737,2 51,4 5,85 411,5 6,67 185,9 KMKY 066 9,2 740,7 30,8 3,54 202,9 6,11 207,0 KMKY ,7 741,7 78,8 8,16 283,4 8,34 167,8 KMKY ,2 741,6 78,9 8,28 284,3 8,33 168,9 KMKY 069 8,8 741,6 25,6 7,98 469,9 7,30 54,2 KMKY 070 5,0 741,2 42,5 5,40 226,0 7,65 103,1 KMKY ,4 736,7 49,3 5,50 207,1 7,06 72,2 KMKY ,3 740,0 38,2 4,18 316,5 6,70 179,0 KMKY 073 7,6 739,2 74,7 8,90 468,0 7,03 175,4 KMKY ,1 738,1 42,3 4,75 119,3 7,84-6,3 KMKY ,6 739,9 72,0 7,82 190,9 7,63 151,6 KMKY 076 8,9 739,8 81,0 9,36 216,1 7,20 163,5 KMKY 077 8,0 718,3 37,6 4,43 235,5 6,40 185,0 KMKY 078 7,3 720,0 45,1 5,42 104,9 6,91 200,0 KMKY 079 6,1 720,0 84,0 10,40 83,4 6,96 196,0 KMKY 080 9,6 721,0 63,1 7,16 782,0 7,28 178,6 KMKY 081 7,4 742,7 84,2 10,01 144,2 7,41 235,6 KMKY ,9 745,6 83,1 8,92 59,7 7,21 223,7 KMKY ,2 749,5 79,5 8,72 153,6 7,15 210,1 KMKY ,2 750,9 64,5 6,57 266,0 6,66 192,8 KMKY 085 9,0 748,2 17,9 2,07 231,5 7,30-3,1 KMKY 086 7,4 747,3 30,7 3,67 719,0 7,78 1,7 KMKY ,5 739,8 72,4 8,03 250,4 7,26 166,2 KMKY 088 9,4 739,8 74,1 8,37 253,5 7,22 172,2 KMKY ,4 737,4 77,5 8,43 107,6 5,90 224,3 KMKY 090 8,9 737,4 80,5 9,32 107,9 5,82 229,9 KMKY 091 6,9 739,7 68,1 8,23 125,1 6,51 240,6 KMKY 092 6,5 739,5 81,7 10,04 73,6 6,31 234,5 KMKY 093 9,4 741,1 79,8 9,09 163,7 6,69 214,5 KMKY 094 8,1 740,4 88,2 10,39 99,5 6,49 218,5 KMKY 095 7,3 745,4 66,0 7,81 175,4 7,32 75,8 KMKY 096 5,7 748,7 22,1 2,74 191,8 6,99 73,1 KMKY 097 7,9 739,4 20,6 2,43 299,3 7,80 41,6 KMKY 098 7,8 740,2 18,0 2,13 122,4 8,37-199,2 KMKY 099 7,4 739,2 30,8 3,69 332,7 7,10 3,6 KMKY ,0 739,1 62,1 6,99 183,0 6,35 200,4 KMKY 101 7,2 737,5 66,4 8,00 190,8 6,06 213,9 KMKY 102 9,1 744,2 67,0 7,70 164,1 6,81 223,3 KMKY 103 9,7 743,1 52,1 5,89 112,2 6,28 228,8 KMKY 104 6,5 746,6 89,2 10,95 138,5 6,88 142,4 KMKY 105 7,7 738,2 31,5 3,74 238,7 7,22 24,4 KMKY ,4 735,7 63,4 7,07 185,9 5,43 215,7 KMKY ,2 739,3 62,0 6,93 381,7 6,05 210,0 KMKY 108 9,3 738,7 39,6 4,51 87,5 6,38 107,0 KMKY 109 9,2 733,6 81,3 9,30 54,4 6,35 230,8 KMKY 110 6,3 738,2 68,0 8,32 59,3 6,41 228,3 KMKY 111 7,9 737,2 71,5 8,48 69,0 6,96 226,8 KMKY 112 8,1 734,5 94,7 11,16 40,1 7,21 219,7 KMKY 113 6,8 738,5 73,6 8,93 49,6 7,13 210,6 KMKY ,2 741,4 55,2 5,66 362,1 6,46 261,5 KMKY 115 8,5 742,6 33,0 3,82 202,6 6,50 244,8 KMKY ,0 742,6 72,7 8,11 208,4 7,20 235,8 KMKY ,9 741,7 87,8 9,70 33,2 6,87 243,5 KMKY 118 5,8 731,3 50,5 6,25 392,5 7,10 194,5 KMKY 119 5,1 731,3 48,8 6,17 422,9 7,14 157,4 KMKY 120 9,0 724,5 39,8 4,57 224,0 7,16 56,7 KMKY 121 9,3 730,2 73,4 8,40 175,2 6,63 155,7 KMKY 122 5,6 724,3 18,5 2,24 157,5 7,60 35,5 KMKY 123 7,4 719,5 77,4 9,30 95,2 6,38 202,1 KMKY 124 5,8 719,6 72,8 9,13 268,9 7,29 173,3 KMKY 125 9,6 724,9 69,8 7,92 235,4 6,54 206,3 75

82 Liite 13. Laboratorioanalyysit ja -menetelmät. Analyysi Menetelmä Bromidi, Br - Kloridi*, Cl - Fluoridi*, F - SFS-EN ISO :1995 modif. SFS-EN ISO :1995 modif. SFS-EN ISO :1995 modif. Nitraatti*, NO 3 Sulfaatti*, SO 4 2- Fosfaatti*, PO 4 - Ag, Al*, As*, B*, Ba*, Be, Bi, Ca*, Cd*, Co*, Cr*, Cu*, Fe*, K*, Li, Mg*, Mn*, Mo*, Na*, Ni*, Pb*, Rb, S, Se*, Si*, Sr*, Th, Tl*, U*, V* ja Zn* Radon (Rn) 1 Elohopea* (Hg) SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) SFS-EN ISO :1995 modif. A40 A (Aquakem) SFS-EN ISO (ICP-MS) / SFS-EN ISO (ICP-OES) Sis. menetelmä YMV SFS-EN ISO (ICP-MS) Alkaliniteetti* A5 (titr. ph 4,5 & 4,2) KMnO4-luku* TOC* SFS3036:1981 SFS-EN 1484:1997 modif. Väriluku* SFS-EN ISO 7887:1995 Kiintoaines* SFS-EN 872:2005 Sähkönjohtavuus* SFS-EN 27888:1994 ph* SFS 3021:1979 *) Akkreditoitu menetelmä 1 ) Radon-analyysit teki Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratorio Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica PL 35 (YAD)/ Survontie Jyväskylän yliopisto Puh Fax. (014)

83 Liite 14. Kaivokohtaiset esimerkkiraportit (4 raporttia) Kainuun Maakunta-kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä- hanke Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä on Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke, joka toteutettiin välisenä aikana. Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa mustaliuske- ja vihreäkivialueilla sijaitsevien kaivovesien kemiallista laatua. Kaivovesinäytteistä tehtyjen tutkimusten perusteella arvioitiin talousveden laatu ja laadussa ilmenneisiin poikkeamiin liittyvä terveysriski. Lisäksi selvityksessä kerättiin tietoa keinoista haitallisten pitoisuuksien pienentämiseksi. Tässä on kaivostanne otetun vesinäytteen analyysitulokset. Vedestä mitattujen kemiallisten aineiden pitoisuuksia on arvioitu vertaamalla niitä aineiden sallittuihin enimmäispitoisuuksiin ja laatusuosituksiin kaivovesissä Suomessa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401/2001). Uraanille ja bariumille on käytetty WHO:n raja-arvosuositusta. Analyysit ja aineet, joilta puuttuu vertailuarvo, ei enimmäispitoisuutta tai laatuvaatimusta ole asetettu. Niiden analyysien tulos, joissa vertailuarvo ylittyy, on arvioitu veden laadun kannalta kohdassa "Arvio veden laadusta". Kiitos osallistumisestanne hankkeeseemme, Heidi Karppinen, projektipäällikkö 77

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset 2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5

Lisätiedot

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Opas talousveden analyysitulosten tulkintaan Tämä opas talousvesianalyysitulosten tulkintaan on laadittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA VIII: POHJAVESI JA TALOUSVESIKAIVOT

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA VIII: POHJAVESI JA TALOUSVESIKAIVOT Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 31.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA VIII: POHJAVESI

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski

Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski Mangaania talousvedessä on pidetty esteettisenä ongelmana (maku,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Selvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään

Selvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Selvitys Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Johanna Takkinen ja Kirsti Pekonen Joulukuu 20 Pensuon vesi ja viemärihanke: Yhteenveto

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei?

Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Kysymys-vastausparit (KK 01 jne.) perustuvat ympäristöoppaaseen Kysymyksiä

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? Lahtiset olivatkin yllättäen mökillään, kun Virtaset palasivat ensimmäiseltä muuton jälkeiseltä ulkomaanmatkaltaan. He olivat tulleet mökille, koska kaupungissa oli vesijohtolaitoksen

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista Saksalaisen TÜV:n Clouth-Oil-EX-tuotteesta antaman lausunnon nro 421-433938/02 suomennos ruotsin kielestä. 2 (7) TÜV Rheinland Sicherheit und Umweltschutz Institut für Umweltschutz und Energietechnik Institut

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Markku Tenhola, Pertti Lahermo, Pauli Väänänen ja Olli Lehto

Markku Tenhola, Pertti Lahermo, Pauli Väänänen ja Olli Lehto Julkaisun nimi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 159 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Investigation 159 Markku Tenhola, Pertti Lahermo, Pauli Väänänen ja Olli Lehto ALUEELLISESSA GEOKEMIALLISESSA

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia?

Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia? Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia? Vesitutkimustulosten tulkinta 1 (6) AHe: Vesianalyysien Tulkinta A Miten tulkita yleisimpien vesitutkimusten tuloksia? TALOUSVEDEN MIKROBIOLOGISET JA

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? KOHDERYHMÄ: Työ sopii parhaiten tehtäväksi lukiossa kursseilla KE2 ja KE4. KESTO: 30-60min, riippuu käytävän teorian laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Lahtiset olivatkin

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot