Lapsiperheen vesileikit. Verkostosaneerauksia asukkaiden hyväksi 8-9 Nurmijärvi tarvitsee lisää vettä Nurmijärven Veden asiakaslehti 2014

Transkriptio

1 Nurmijärven Veden asiakaslehti 2014 Lapsiperheen vesileikit Verkostosaneerauksia asukkaiden hyväksi 8-9 Nurmijärvi tarvitsee lisää vettä Kun hälytys pirahtaa kännykkään, ei jäädä ihmettelemään. s.7 Anna palautetta ja voita sääasema! Katso s. 15

2 Pääkirjoitus Avoimuus on toiminnan perusarvo Nurmijärven Vesi on itsenäinen kunnallinen liikelaitos, jonka tärkein tehtävä on turvata kuntalaisille laadukas vesihuolto. Turvallisen talousveden ja tehokkaan jätevesien puhdistamisen lisäksi siihen kuuluu myös toiminnan läpinäkyvyys. Me haluamme kertoa teille mitä me teemme ja miten tekemisemme koituvat asukkaiden parhaaksi. Kerran vuodessa ilmestyvällä asiakaslehdellä on tässä tiedotustoiminnassa tärkeä rooli. Tässä lehdessä kerromme monesta meille tärkeästä hankkeesta, jotka koskettavat myös kaikkia kuntalaisia. Avoimuutta korostavassa toiminnassa ei pelkkä asiakaslehti kuitenkaan riitä, vaan läpinäkyvyyden periaatetta pitää noudattaa joka päivä. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat asukasillat, joita järjestämme kertoaksemme hankkeista, jotka voivat näkyä haittoina kuntalaisten arjessa. Tällaisia ovat muun muassa suuret saneeraus- ja rakennusurakat. Kevään asukasillassa kerroimme Haikalan verkostosaneerauksista ja syksyllä järjestämme uuden asukasillan Rajamäellä Kumpurantien Onnelantien alueella. Keväällä järjestimme myös tekopohjavesihanketta koskevan tupaillan Nukarin Pirtillä. Vaikka kyse on vasta tutkimusten aloittamisesta, pidimme tärkeänä kertoa niistä asukkaille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toinen esimerkki avoimen yritystoiminnan mallista on toimintakertomus, joka on syksyllä kaikkien luettavissa verkkosivuillamme. Onnistunut viestintä on kuitenkin aina kaksisuuntaista. Vastaamme mielellämme kaikkiin teitä askarruttaviin kysymyksiin. Voitte antaa meille palautetta myös tämän lehden lopusta löytyvällä kupongilla. Teetämme lisäksi kesällä asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tulosten avulla voimme kehittää toimintaamme kohti yhä parempaa asiakaspalvelua. Kuten vesi, myös Nurmijärven Vesi haluaa olla läsnä jokaisen asiakkaansa arjessa. Aurinkoista kesää! Johanna Sahlstedt Vesilaitoksen johtaja Haluamme olla läsnä nurmijärveläisten arjessa. Sisältö Vesi ja lapsiperhe Klaukkalalainen Renkojen perhe halusi rakentaa talonsa kunnallisen vesihuollon piiriin. Vettä kuluukin, kun perheessä urheilevat kolme poikaa ja vanhemmat. Kesän saneeraukset Nurmijärven Vesi saneeraa vesi- ja viemäriverkostoja tänä kesänä kolmella alueella: Rajamäellä, kirkonkylän Järvitiellä ja Klaukkalassa Haikalan pohjoisella alueella. Vettä Päijänteestä? Väestö lisääntyy Nurmijärvellä ja vesilaitoksen on varauduttava kasvavaan veden kulutukseen. Parhaillaan tutkitaan tekopohjaveden tekemistä Päijänne-tunnelin vedestä. Tekijä tutuksi Nuoreen putkiasentaja Toni Borgenströmiin voi törmätä kotona mittarin vaihdon yhteydessä, omakotityömaalla tai verkoston korjaustöissä kadulla. Lyhyesti Kulutus-Web helpottaa vesilaitoksen kanssa asioimista. Joko olet tutustunut e-laskuun? Miten tulisi toimia veden jakelun häiriötilanteessa? Perheen pienimpänä Aimo ei vielä futispeleihin kerkeä, mutta vesileikit pitävät huolen siitä, että samoilla vaatteilla ei koko päivää touhuta. Diplomi-insinööri Johanna Sahlstedt on Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen uusi johtaja. Hän on aikaisemmin työskennellyt Pöyryllä vesihuollon laitossuunnitteluosaston johtajana. Tässä tehtävässä kunnallisten vesilaitosten toiminta on tullut hänelle hyvin tutuksi. Sahlstedt asuu Etelä- Haagassa, perheeseen kuuluu kaksi lasta ja myös mies on vesihuoltoalan ammattilainen. Kustantaja/Julkaisija Nurmijärven Vesi Päätoimittaja Johanna Sahlstedt Toimituskunta Arto Kiviluoma, Kimmo Rintamäki, Mari Saartoala ja Johanna Sahlstedt Tuotanto TK mediatalo Oy, Toimituspäällikkö Kari Toiviainen Toimittaja Tom Kalima Valokuvaaja Mikko Käkelä Painopaikka Hansaprint Oy Painosmäärä kpl

3 q Puolitoistavuotias Aimo ihmettelee kodin akvaariota Antti-isän kanssa. Malawi-ahvenet soveltuvat kodin akvaariossa erinomaisesti Nurmijärven verkostoveteen, joka on puhdasta ja kovaa. Mitään lisäaineita ei tarvita. Hanasta suoraan ämpäriin ja akvaarioon. Vesi kuuluu elämänlaatuun Klaukkalassa asuva Renkojen perhe halusi omakotitalonsa kunnallisen vesihuollon piiristä paikasta, missä päivän päätteeksi voi nauttia kauniista auringonlaskusta ja suihkulähteen solinasta. Teksti Tom Kalima Kuvat Mikko Käkelä Terhi ja Antti Renko halusivat pois pääkaupungin vilinästä, omakotitaloon asumaan. Ihannetontti löytyi Klaukkalasta ja rakentaminen käynnistyi nelisen vuotta sitten. Asumisvuosia on nyt takana jo kolme ja perhe on silminnähden tyytyväinen pienintä, puolitoistavuotiasta Aimoa myöden. Hyvän tontin ohella tärkeimpänä kriteerinä minulle oli, että rakennamme asemakaava-alueelle, jossa on kunnallinen vesihuolto. Haja-asutusalueen omat porakaivot ja uuden asetuksen mukaiset jätevesijärjestelmät eivät minua innostaneet, sanoo Terhi Renko. Parhaillaan hoitovapaalla oleva Terhi on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja Pöyry Oyj:n vesiliiketoimintayksikön asiantuntija, joten vesiasiat ovat hänelle tuiki tuttuja. Klaukkala kuuluu Nurmijärven Veden vesihuollon piiriin ja se takaa meille luotettavan ja turvallisen talousveden saannin. Tiedän, että täällä valitetaan yleisesti kalkkipitoisesta vedestä, mutta minua se ei haittaa. Tärkeintä on veden turvallisuus, mikä on Suomessa yleensäkin huippuluokkaa. Verkoston ääripäässä Terhin ja Antin tontin valinta oli toiveiden täyttymys. Kaunis omakotitalo sijaitsee alueen äärilaidalla, mistä avautuu näkymä metsään. Alhaalla kulkevan tien vähäiset äänet jäävät korkeuseron vaimentamiksi, mikä takaa mukavan rauhan. Perhettä ei haittaa, että sijainti verkoston äärilaidalla tarkoittaa myös sitä, että mahdolliset putkirikot katkaisevat vedensaannin yleensä ensimmäiseksi juuri ääripäistä. Päinvastoin! Oli onni, että saimme juuri tämän tontin, missä katselimme sitä aikanaan sunnuntai-iltana kello kuusi. Aurinko laski kauniisti horisonttiin ja metsässä kukkui käki. Se tuntui täydelliseltä verrattuna siihen, että laittaisimme lapset koulutielle, jota pidetään yhtenä Helsingin vaarallisimmista, Antti Renko muistelee. Veden Ääni

4 Vesi on Suomessa suhteellisen halpaa ja se kuuluu oleellisesti hyvään ja laadukkaaseen elämään. u Kolmen urheilevan pojan ja kahden aikuisen kodissa riittää pyykkiä. Terhi Renko onkin tässä vaiheessa hoitovapaalla. Täällä kouluun on alle kilometri, lähitaloissa asuu runsaasti lapsiperheitä ja kaikki harrastusmahdollisuudetkin ovat lähellä. Innokkaina keskusteluun osallistuvat kolmen A:n poikajoukosta myös 7-vuotias Alpo ja 5-vuotias Ahti, jotka ovat valmistautumassa maanantai-illan judotreeneihin. Harjoituksia vetää oma isä, sillä judo on koko perheen juttu. Judossa me aikanaan myös tapasimme toisemme, Terhi vahvistaa. Pyykkiä riittää Aktiivinen perhe, jossa on kolme vauhdikasta poikaa ja liikuntaa harrastavat vanhemmat, tarkoittaa myös sitä, että pesukoneelle riittää töitä. Judon lisäksi pojat pelaavat myös jalkapalloa ja touhuavat kaiken aikaa pihalla, joka on valjastettu poikien tarpeisiin. Sieltä löytyvät jalkapallomaalit, koristeline ja trampoliini. Perheen pienimpänä ei Aimo vielä futispeleihin kerkeä, mutta vesileikit pitävät huolen siitä, että samoilla vaatteilla ei koko päivää touhuta. Verkosto Verkoston kehittäminen Nurmijärven Vesi kehittää verkostoaan. Tavoitteena on putkirikkojen vähentäminen ja sen myötä asiakaspalvelun parantaminen. Putkirikot ovat viimeisten vuosien aikana keskittyneet erityisesti Klaukkalan alueelle, missä niitä on kymmenkunta vuodessa. Tämä ei tietenkään ole hyväksyttävää, mutta pikaista ratkaisua ei asiaan valitettavasti ole. Vaikka Klaukkalan verkostoa saneerataan järjestelmällisesti, töitä riittää pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ongelmat johtuvat etenkin tiettyinä vuosina asennetuista putkista, joiden materiaali haurastuu ennakoitua nopeammin. Lisäksi verkoston rakenne on sellainen, että putkirikon vaikutus heijastuu helposti suurelle alueelle. Nurmijärven vesijohtoverkostosta on tehty muutama vuosi sitten matemaattinen malli, jonka avulla tutkitaan, miten Klaukkalan verkostoa voisi paremmin hallita ja rajoittaa putkirikon vaikutusta nykyistä pienemmälle alueelle. Nurmijärven verkostolla on mittaa yli 600 kilometriä. Sen saneeraamisen käytetään noin 1 1,5 miljoona euroa joka vuosi. Vesileikit ovat tietenkin myös vanhempien poikien mieleen. Naapurin lasten kanssa käytävät vesisodat ovat suosittuja kesäkuumalla kuten myös sadettajien suihkujen läpi juoksemiset. En minä tietenkään veden tuhlaamista kannata, mutta ei sen turha säästäminenkään järkevää ole. Vesi on Suomessa kuitenkin suhteellisen halpaa ja se kuuluu oleellisesti hyvään ja laadukkaaseen elämään, Terhi sanoo. Tietenkin me joskus saunassa toteamme pojille, että nyt suihku välillä kiinni, mutta kyllä he voivat vapaasti vesisotaa käydä ja kyllä nurmikkoa pitää sadettaa. Malawit akvaariossa Avaran ja valoisan olohuoneen katseenvangitsija on suuri akvaario, jossa uiskentelee vilkkaasti vipeltäviä Malawikaloja. Afrikan valtio Malawi on kuuluisa mm. Malawijärven ja Tanganjika-järven ahvenlajeista. Näiden järvien vesi on puhdasta, hapekasta ja kovaa. Malawi-ahvenet soveltuvat erinomaisesti Nurmijärven verkostoveteen, joka myös on puhdasta ja kovaa. Mi- Maan keskiarvon mukaan putkirikkoja on vuosittain noin viisi jokaista sataa verkostokilometriä kohden. Nurmijärvellä luku oli viime vuonna seitsemän. Tavoitteena ei voi olla putkirikkojen poistaminen kokonaan, koska se merkitsisi taloudellisesti kestämätöntä ylikorjaamista. Tavoitteena on kuitenkin vähentää putkirikkojen määrää ja päästä tulipalojen sammuttamisesta ennaltaehkäisevään saneeraustoimintaan. Tätä varten ollaan palkkaamassa uutta hankeinsinööriä, jonka tehtäviin kuuluu verkosto-omaisuuden hallinta ja pitkän aikavälin saneeraussuunnittelu. tään lisäaineita ei siis tarvita. Hanasta suoraan ämpäriin ja akvaarioon. Ensin meillä oli pienempi 128-litrainen, mutta vaihdoimme pian tähän 240-litraiseen. Niin yllättävältä kun se saattaa kuulostaa: isompi on helpompi hoitaa, Antti sanoo. Akvaarion hoitamisesta on Terhi sanoutunut irti ja jättänyt ne työt mielellään Antille sekä Alpolle, joka on jo osaava assistentti. Akvaarioharrastus onkin ennen muuta Antin, joka myös mielellään kehuu Klaukkalan erinomaista Halikatti-eläinkauppaa, mistä malawi-ahvenet ja asiantuntemus ovat peräisin. Terhin oma juttu Kolmen pojan perheessä monet asiat pyörivät väkisinkin miehisessä maailmassa. Talon yksi huone on pyhitetty kokonaan liikunnalle. Siellä on tatami ja harjoitusnukke judoa varten, jumppapalloja, pehmopalloja, juoksumatto sekä kaikkea mitä aktiiviseen kuntoiluun ja pelkkään turhan energian purkamiseen tarvitaan. Vaikka Terhi hyvin viihtyykin myös näiden miehisten harrastusten parissa, omaakin aikaa tarvitaan. Mun oma naisten juttuni on myydä naisten ja lasten vaatteita naisten järjestämillä kotikutsuilla. En tavoittele mitään suurta liikevaihtoa tai ansiotuloa. Minusta on vain mukavaa käydä pitämässä vaate-esittelyjä naisille, jotka haluavat yhdistää shoppailun ja ystävien tapaamisen. Minulle se on sopivaa vastapainoa arjelle. Tosin; kyllä minä sen judonkin pariin meinaan vielä palata, kunhan sopiva hetki koittaa, Terhi sanoo. Noin 80 % Nurmijärven vesihuolto-omaisuudesta on maan alla, eikä sitä järjestelmää saa päästää rappeutumaan. Tässä ollaan onneksi jo oikealla tiellä. Nurmijärven Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka rahoittaa toimintansa ja investointinsa käyttömaksuilla ja liittymismaksuilla. On kuluttajan etu, että saneerausvarat osataan kohdistaa oikein. t Verkoston näkyvin osa on vesitornit. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. p Varallaolijan tärkein työkalu on kannettava tietokone. Siitä näkee verkoston tilanteen ja voi heti tehdä tarvittavat säädöt. Automaatio hälyttää Nurmijärven kunnan rakennusmestari Jyrki Käyhkö on yksi kuudesta vesilaitoksen varallaolijasta. Varallaolo tarkoittaa kerrallaan viikon rupeamaa, jonka aikana vuorossa olija saa kännykkään hälytyksen, jos järjestelmissä tapahtuu jotain odottamatonta. Varallaolijan tehtävä on vastuullinen, sillä hän vastaa noin nurmijärveläisen vesihuollosta, Jyrki Käyhkö sanoo. Käyhkö, 52, on työskennellyt Nurmijärven palveluksessa 24 vuotta ja sanoo tuntevansa hyvin koko vesihuoltojärjestelmän, vaikka ei varsinaisesti Nurmijärven Veden henkilökuntaan kuulukaan. Järjestelmän perinpohjainen tuntemus on ehdoton edellytys varallaolijalle. Muuten kyse olisi vähän samasta, kuin yrittäisi ilman koulutusta tuoda suurta matkustajakonetta turvallisesti kentälle. Pitää hallita kaikki yksiköt: vedenottamot, vesitornit, Klaukkalan ja Kirkonkylän jätevedenpuhdistamot, siirtoviemärilinjat pumppaamoineen, 40 jätevesipumppaamoa, automaatiojärjestelmät, vesijohtoverkostot jne. Kun hälytys pirahtaa kännykkään, ei voi jäädä ihmettelemään. Nykyisin tärkein työkalu on kannettava tietokone, jolta tilanteen voi heti tarkistaa. Tietokoneen ja automaatiojärjestelmien välinen yhteys hoituu radioliikenteen avulla varmasti ja häiriöttömästi. Tiedonsiirron välttämättömät lähettimet ovat vesitornien päällä. Voin heti tarkistaa koneelta esimerkiksi vesitornien vedenpinnat ja tehdä kotoa käsin tarvittavat säätötoimenpiteet. Järjestelmästä näkyvät myös jätevesiverkoston pumppaamoviat. Joskus tilanne kuitenkin on sellainen, että sitä ei voi hoitaa tietokoneella, vaan on lähdettävä paikan päälle tarkistamaan tilanne tai sulkemaan venttiili. Aina ei päivystäjä pärjää yksin vaan on hälytettävä varalla oleva asentaja mukaan ja joskus jopa kaivurimies, jos tilanne niin vaatii. Tällä porukalla pärjätään yleensä, vaikka työtä onkin paljon. Varallaolijan on huolehdittava myös mahdollisesta veden poikkeusjakelusta ja viranomaisilmoituksista. Varallaolovuoro tulee jokaiselle päivystäjälle noin kymmenen kertaa vuodessa. Silloin ei mietitä onko yö, sataako, vai onko pakkasta. Silloin mennään ja tehdään se, mikä on pakko, Käyhkö sanoo. 6 Veden Ääni 2014 Veden Ääni

5 Teksti Tom Kalima Kuva Mikko Käkelä Saneeraustyöt asukkaiden hyväksi Verkostojen saneeraukset ovat Nurmijärven Veden näkyvää toimintaa, joka ikävä kyllä haittaa aika ajoin myös liikennettä ja asukkaiden arkea. Työt pyritään kuitenkin tekemään suunnitelmallisesti ja mahdollisimman vähin haitoin. u Osa saneerauksista on tehtävä kaivamalla, josta valitettavasti aiheutuu asukkaille ja liikenteelle haittaa. Kuvassa putkimestari Pekka Pylkkänen ja koneurakoitsija Timo Pimiä. Saneerauksista on tehty kunnan kanssa yhteinen viisivuotisohjelma, joten vesihuollon saneeraukset tehdään mahdollisuuksien mukaan kunnan tietöiden yhteydessä. Aina se ei tietenkään ole mahdollista, mutta yhteisellä ohjelmalla pyritään säästämään kustannuksia ja välttämään niitä haittoja, joita teiden auki kaivaminen kuntalaisille aiheuttaa. Nurmijärven Veden tekemien saneerausten tarkoitus on taata laadukas vesihuolto. Vesijohtojen kestoikä on keskimäärin vuotta ja verkostoja saneerataan järjestelmällisesti niiden kunnon mukaan. Työ on tehtävä huolellisesti käyttäen hyviä materiaaleja, koska materiaalikustannus on vain 20 prosenttia, loput 80 on työn osuutta, käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki kertoo. Tonttiliitoksia uusittaessa joudutaan perimään maksuja myös kiinteistöjen omistajilta. Laskutuksessa toteutetaan tasapuolisuuden periaatetta ja maksu määräytyy liittymän iän perusteella. Ymmärrystä ja varovaisuutta Tänä vuonna on edessä kolme suurehkoa kohdetta, jotka jossain määrin haittaavat liikennettä. Ensimmäisenä on käynnistynyt Haikalan pohjoisen alueen saneeraus. Siitä pidettiin huhtikuussa asukastilaisuus, jossa kerrottiin tulevasta urakasta. Haikalan pohjoisen alueen vesijohtosaneerauksia tehdään Heikintiellä, Heikinpolulla, Ojaniituntiellä, Pietarintiellä, Aarnipolulla ja Eräpolulla. Uutta verkostoa rakennetaan Kirkkotiellä. Saneerauskohteet Kirkonkylä Kyläjoki Perttulantie Punamullantie p Järvitien asuinalueella saneerataan vesi- ja viemäriputkia. Aleksis Kiven tie Helsingintie Klaukkala Valkjärvi Klaukkalantie p Haikalan pohjoisella alueella toteutetaan vesijohtosaneerauksia. Tämän kohteen työt jatkuvat elokuun loppuun asti. Saneeraustyön yhteydessä vanhat vesijohdot korvataan uusilla ja asukkaiden tonttiliitokset uusitaan. Tämä tulee aiheuttamaan jonkin verran häiriöitä veden jakelussa. Haitat pyritään kuitenkin minimoimaan meidän, urakoitsijan ja asukkaiden välisellä hyvällä yhteistyöllä ja tiedotuksella Kimmo Rintamäki sanoo Suurin Rajamäellä Suurimpana hankkeena käynnistyy syksyllä Rajamäellä laaja vesijohtojen, viemäreiden ja hulevesiviemäreiden perusparannushanke. Saneerausta tehdään Kumpurantien, Kumpukujan, Suokujan, Onnelantien, Onnikujan sekä pieneltä osalta Kekkurintien alueella. Saneerauksesta vastaa Nurmijärven kunta. Työ aiheuttaa jonkin verran haittaa liikenteelle ja häiriöitä alueen vedenjakelussa. Hankkeesta järjestetään elokuussa asukasilta ennen töiden käynnistymistä. Kesällä alkaa myös Rajamäen Talmontiellä vesijohdon saneerausurakka vaakaporaamalla. Tämän urakan liikenteelle aiheuttamat haitat ovat kuitenkin vähäiset vaakaporaustekniikan ansiosta. Samassa yhteydessä tehdään myös radan alitus vesijohdon liittämiseksi radan pohjoispuolella olevaan verkkoon. Sen tarkoituksena on parantaa veden välityskykyä ja näin kasvattaa Rajamäen verkoston käytettävyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi syksyllä saneerataan Järvitien asuinalueen vanhaa vesijohtoa ja viemäriä. Kohde toteutetaan auki kaivamalla ja työt käynnistyvät todennäköisesti elokuussa ja jatkuvat koko syksyn. Kirkkotie Rajamäki Kiljavantie Rajamäentie Urttilantie Puistotie p Talmontiellä sekä Kumpurantien Onnelantien alueella tehdään vesihuoltosaneerauksia. Työt tehdään pääsääntöisesti katualueella, mutta kokonaan ei voida välttyä jalkakäytävillä tai piha-alueilla työskentelystä. Sen vuoksi toivomme asukkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. 8 Veden Ääni 2014

6 Teksti Tom Kalima Kuva Tuomas Linna/ESS Tekopohjavettä huomisen turvaksi Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että kuntalaisten vesihuolto on turvattu ja tarvittavat reservit ovat riittävät. Vesihuollon pitää elää ja kehittyä kunnan rinnalla. Sen vuoksi Nurmijärven Veden katse on jo vuodessa Silloin nykyisistä pohjavedenottamoista saatava hyvälaatuinen pohjavesi ei enää riitä turvaamaan kuntalaisten talousveden tarvetta. p Nurmijärvellä on varaus Päijännetunnelin tuomaan veteen, josta voidaan valmistaa tekopohjavettä. Vesihuollon kehittämisen tähtäin pitää olla pitkällä tulevaisuudessa, koska päätöksenteko ja prosessit vievät paljon aikaa. Sen lisäksi, että rakentaminen kestää, myös ympäristöselvitykset ja -lupaprosessit voivat kestää arvaamattoman kauan. Nyt on siis aika toimia, jos vuonna 2030 tarvitaan lisää vettä, vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt perustelee. Tekopohjavesi ei ole ainoa vaihtoehtomme, mutta se on paras ja kustannustehokkain. Nykyisilläkin pohjavesivarannoilla voisimme ehkä pärjätä, mutta se edellyttäisi merkittäviä laitosinvestointeja mm. kalkin poistoon. Sahlstedtin mukaan Nurmijärven päättäjien toiminta on ollut yli 40 vuotta sitten todella kauaskantoista, kun he 1970-luvun lopulla lähtivät mukaan Päijänne-tunnelihankkeeseen yhdessä Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tämä aikanaan tehty päätös helpottaa nyt huomattavasti tulevaisuuden suunnittelua. Nurmijärvellä on varaus vajaan kuution päivittäiseen vesimäärään, mikä vastaa Nurmijärven nykyistä vedenkulutusta. Ennusteen mukaan kunnan väkiluku kuitenkin kasvaa :een vuoteen 2040 mennessä. Se merkitsee melkoista kulutuksen kasvua, mihin meidän on varauduttava. Tutkimukset käyntiin Tekopohjavesihankkeen aikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta haluamme, että kuntalaiset ovat tietoisia projektista jo sen varhaisessa vaiheessa. Sen vuoksi järjestimme maaliskuussa Nukarissa tupaillan, missä kerroimme tutkimusprojektin käynnistymisestä. Toistaiseksi tutkimukset ovat olleet varsin vähäisiä, mutta niitä on tarkoitus jatkaa, Sahlstedt kertoo. Meillä on onneksi vahvana tukena Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymän kokemukset tekopohjaveden tuottamisesta samalla alueella Päijänne-tunnelin vedestä. Heidän laitoksensa sijaitsee Jäniksenlinnassa saman harjun toisella laidalla, käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki sanoo. Tutkimme tämän vuoden aikana alueen maaperää ja luontoa ja veden käyttäytymistä harjussa. Tämän jälkeen haemme aluehallintovirastosta lupaa koeimeytystä varten. Varsinaiset koeimeytykset tehdään aikaisintaan ensi vuonna. Koeimeytyksiä tehdään todennäköisesti sekä tie numero 45:n länsi- että itäpuolella. Lopullinen tekopohjavesilaitoksen paikka voidaan päättää vasta koeimeytysten tulosten perusteella, Rintamäki jatkaa. Lisää vettä tarvitaan Sahlstedt ja Rintamäki korostavat, että tässä vaiheessa on kyse vasta tutkimuksista. Lähtökohtana on, että Nurmijärvellä tarvitaan lisää vettä. Me olemme kasvukunta ja väestön ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että kuntalaisten vesihuolto on turvattu ja tarvittavat reservit ovat riittävät, Johanna Sahlstedt painottaa. Jos tähän päämäärään löytyy jokin toinen keino, sekin voidaan valita, mutta tämän hetken tietämyksen perusteella tekopohjavesi on taloudellisin ratkaisu ja muut vaihtoehdot ovat kalliimpia. Talousveden lähteitä on periaatteessa kaksi. Parasta on luonnon pohjavesi, joka yleensä on puhdasta ja sellaisenaan valmista talousvettä vähäisin toimenpitein. Toisena lähteenä käytetään jokien tai järvien pintavesiä, mutta ne vaativat ennen käyttöä puhdistusprosessin. Päijänne-tunnelin vettä ei siis sellaisenaan voi käyttää talousvetenä, vaan se pitää joko puhdistaa kemiallisesti erityisessä pintavesilaitoksessa tai siitä pitää valmistaa tekopohjavettä. Tekopohjaveden tuotannossa matkitaan luonnon omaa toimintaa. Vesi imeytetään hiekkaharjun läpi, jolloin se puhdistuu matkalla kuten luonnon pohjavedet. Kaikki on kuitenkin vielä kiinni tutkimuksista ja koeimeytyksestä. Vasta niiden jälkeen voimme lopullisesti päättää, mitä teemme. Olemme pahoillamme, jos tutkimustoimintamme Teilinummen alueella haittaa asukkaita ja yritämme ottaa alueen asukkaat huomioon kaikessa toiminnassamme. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin ja pyrimme jatkossa tiedottamaan projektin etenemisestä verkkosivuillamme. Seuraavan tupaillan järjestämme syksyllä ja kerromme kesällä tehtyjen tutkimusten tuloksista, Sahlstedt kertoo. Nurmijärven tehokkaan vesihuollon järjestäminen on todellisuudessa melko haastava yhtälö. Hyvät luonnon pohjavesilähteet ja tekopohjaveden imeyttämiseen tarvittavat harjut sijaitsevat kaukana koillisessa, mutta väestö keskittyy etelään. Meille olisi edullisinta tuottaa pohjavettä Klaukkalassa, jos se vain olisi mahdollista. Silloin emme tarvitsisi pitkiä ja kalliita siirtolinjoja. Maaperää emme kuitenkaan voi siirtää, joten meidän tehtävämme on löytää kuntalaisille parhaat mahdolliset ratkaisut talousveden turvaamiseksi. Faktaa 1 2 Tekopohjaveden valmistus Pintavettä pumpataan sopivaan kohtaan harjua. Vesi imeytyy harjun läpi pohjavesiesiintymään. Vesi viipyy pohjavesiesiintymässä ja puhdistuu. Pohjavesiesiintymään imeydyttyään vesi on raikasta pohjavettä. Vesi käsitellään kevyesti ja pumpataan verkostoon t Tekopohjaveden valmistuksessa matkitaan luonnon omaa veden kiertoa. (1) Pumppuasema (2) Soraa (3) Veden imeytys (4) Pohjavesi (5) Kaivo (6) Käyttöön 10 Veden Ääni 2014 Veden Ääni

7 Tekijä tutuksi Teksti Tom Kalima Kuva Mikko Käkelä Kolmannen polven asentaja Putkiasentaja Toni Borgenströmille ammatinvalinta oli pienestä pitäen selvää. Paappa ja oma isä ovat putkimiehiä, joten vettä jo kolmannessa polvessa siis. Sukuvika, Toni vitsailee. Varmaan moni ammattijermu on joutunut kantapään kautta kokemaan kaivantojen riskit, mutta minut on kyllä äärimmäisen hyvin perehdytetty näihin asioihin. u Toni Borgenstöm pitää työssään ennen kaikkea sen monipuolisuudesta ja hyvästä työporukasta. Toni Borgenström on syntyjään hyvinkääläinen ja asuu edelleen Hyvinkäällä. Hän opiskeli Riihimäen ammattioppilaitoksessa ja valmistui vuonna Sen jälkeen hän jatkoi oppisopimuksella yksityisen työnantajan palveluksessa 16-vuotiaasta lähtien. Nyt on työnantajaksi vaihtunut Nurmijärven Vesi, jonka palvelukseen Toni haki lehti-ilmoituksen perusteella. Hän oli onnekas, valikoitui hakijoiden joukosta ja sai putkiasentajan paikan. Työnsä Nurmijärven Veden putkiasentajana hän aloitti joulukuussa Työ kunnallisessa vesilaitoksessa on hyvin uutta ja erilaista. Vaikka tavallaan on kyse samasta asiasta, ainakin putket olivat ennen pienempiä, sillä tein töitä lähinnä kylpyhuoneissa. Se maailma ehti tulla jo hyvin tutuksi, minkä vuoksi halusin jotain muuta, Toni kertoo. Katua ei todellakaan ole tarvinnut. Olen viihtynyt hyvin. Työ on erittäin vaihtelevaa ja se tarjoaa uusia haasteita joka päivä. Olen oppinut paljon Työskentely Nurmijärven Vedessä on opettanut Tonille paljon. Vaikka perustietämys ja ammattitaito ovat peräisin koulusta ja aikaisemmasta työstä, ovat työt kunnallisessa vesihuollossa paljon monipuolisempia. Täällä on myös hyvä työilmapiiri. Työkaverit ovat mukavia ja neuvovat auliisti kaikissa asioissa. Vireänä pitää myös se, että asentajan jokainen työpäivä on erilainen. Koskaan ei voi tietää, mitä päivän aikana tapahtuu. Varmaa on vain, että työt alkavat aamulla kello seitsemän ja päättyvät iltapäivällä 15.30, ellei ole tapahtunut esimerkiksi yllättävää putkirikkoa. Sellaistakin joskus sattuu ja silloin on pakko jäädä töihin, kunnes asukkaiden veden saanti on turvattu. Se kuuluu työn kuvaan ja tuntuu täysin sopivan nuorelle asentajalle. Sinänsä minä olen päässyt melko helpolla. Kerran tosin tapahtui putkirikko Klaukkalassa perjantaina kello 14:n jälkeen. Koko iltahan siinä meni, joten se viikonloppu alkoi työn merkeissä. Monenlaisia työtehtäviä Ensimmäiseksi aamulla on aina putkimestarin pitämä tehtävien jako jokaiselle työparille. Edellisenä päivänä on turha suunnitella tekemisiä liian tarkasti, sillä ilta tai yö on saattanut muuttaa kaiken. Putkiasentajat työskentelevät yleensä työpareina tehtävien sujuvuuden ja työturvallisuuden vuoksi. Työturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää ja siitä pidetään täälläkin tiukasti kiinni. On hyvä ymmärtää, että kova kaveri ei ole se, joka uskaltaa tinkiä turvamääräyksistä vaan se, joka muistaa noudattaa niitä. Esimerkiksi kaivantoihin menossa on aina omat riskinsä. Jos ne on huonosti tehty, sortumisvaara on olemassa, Toni sanoo. Hyvä työporukka Yhden ainoan työpäivän aikana voi joskus olla monenlaisia tehtäviä. Saatamme asentaa tonttiliitoksen, tehdä hulevesiviemäritöitä, viedä uuteen taloon vesimittarin, vaihtaa vanhan vesimittarin uuteen määräaikaisvaihtona, korjata putkirikon ja niin edelleen. Vesimittareiden vaihdot ovat siitä mukavia tehtäviä, että niissä tapaa aina myös uusia ihmisiä. Muutenkin asiakaspalvelu on tärkeä ja mieluinen osa tätä työtä. Ihmiset ottavat meidät yleensä aina avosylin vastaan. Lista työn hyvistä puolista syntyy Tonilta helposti. Päällimmäisenä on hyvä työporukka ja työn vaihtelevuus sekä monipuoliset työmaat. Huonojen puolien lista pistää sen sijaan miettimään. Ensimmäiseksi tulevat mieleen talven kovat pakkaset, joissa työskenteleminen ei aina ole mukavaa. Toiseksi tulevat syvät, riskialttiit montut. Varmaan moni ammattijermu on joutunut kantapään kautta kokemaan niiden riskit, mutta minut on kyllä äärimmäisen hyvin perehdytetty näihin asioihin ja olen jo oppinut lukemaan kaivinkonemiehen tekemää työnjälkeä. Paitsi työtehtävät, myös Nurmijärven nurkat ovat alkaneet tulla tutuiksi. Enää en eksy täällä ja monet osoitteetkin ovat jo päässä, joten tiedän heti minne pitää mennä. Muutto Nurmijärvelle ei kuitenkaan ole mielessä, sillä Toni on hiljattain muuttanut avopuolisonsa kanssa kerrostalokaksiosta omakotitaloon Hyvinkäällä. Kotihommia riittää Vanhassa omakotitalossa on aina sen verran remontoitavaa, että hommia piisaa myös vapaa-ajalle. Kyllä kotonakin riittää haasteita, mutta minulle myös ne sopivat, koska olen pienestä pitäen halunnut tehdä kaikkea käsilläni. Olen aina näperrellyt, rakentanut erilaisia majoja ja veistellyt. Ehkä sekin on vaikuttanut siihen, että olen halunnut itselleni asentajan työn. Omakotitalon töiden lisäksi Tonin vapaa-aikaan kuuluu ulkoilua vaativa saksanpaimenkoira ja potkunyrkkeilytreenit vähintään kolmasti viikossa. Se on hyvää ja monipuolista treeniä, josta on myös paljon hyötyä työssä. Uuden työn myötä voimia tarvitaan nyt aikaisempaa enemmän. Kaikki linjaventtiilit, putket sekä työkalut ovat aikaisempaa suurempia ja työ sen myötä paljon fyysisempää. Senkin vuoksi on tärkeätä pitää itsensä hyvässä kunnossa, Toni Borgenström sanoo, ottaa suuren venttiilin syliinsä ja kantaa sen autoon, missä työpari jo odottaa. Tiesitkö? Missä voit tavata Tonin? Kotonasi Vain vesilaitoksen asentaja saa asentaa uuden vesimittarin tai vaihtaa vanhan mittarin uuteen. Kiinteistöjen sisäiset putkityöt tai korjaukset eivät kuitenkaan kuulu vesilaitoksen asentajalle. Omakotityömaalla Vesilaitoksen asentaja liittää kuluttajan vesijohdon vesilaitoksen runkojohtoon. Kadulla Vesilaitoksen asentaja korjaa verkostovuotoja ja tekee muita verkoston kunnostustöitä. 12 Veden Ääni 2014 Veden Ääni

8 LYHYESTI Kätevästi Kulutus- Webillä ja e-laskulla Verkossa toimivat palvelut helpottavat vesilaitoksen kanssa asioimista ja vesilaskunkin saa halutessaan maksettua täysin automaattisesti. Miten toimit häiriötilanteessa? Jos veden jakelussa tai vesijohtoveden laadussa ilmenee ongelmia, kannattaa toimia seuraavasti: p Verkossa voi asioida silloin kun itselle sopii. Nurmijärven Vesi on ottanut käyttöön kulutus-web-palvelun, jossa voi kätevästi hoitaa kaikkia vesiasioita. Sitä kautta voi syöttää vesimittarin lukeman ja seurata oman kiinteistönsä vedenkulutuksen kehitystä. Palvelussa on hyödyllistä tietoa esimerkiksi vesimaksujen suuruudesta ja vesimaksun ja jätevesimaksun keskinäisestä suhteesta. Palvelusta voi myös lähettää vapaamuotoista palautetta Nurmijärven Vedelle. Kulutus-Webin kautta voi syöttää vesimittareiden lukemat ja seurata oman kiinteistön vedenkulutuksen kehitystä. Kätevästi e-laskulla Suoraveloituksen päätyttyä koko EU:n alueella tilalle on tullut suoramaksu sekä kätevä e-lasku. Asiakas voi ottaa käyttöönsä sähköisen laskun, eli e-laskun, jonka hän saa suoraan omaan verkkopankkiinsa. Sopimus tästä tehdään omassa verkkopankissa. Tämän jälkeen lasku tulee automaattisesti asiakkaan verkkopankkiin ja myös itse maksaminen tapahtuu täysin automaattisesti. Maksamisen voi myös hoitaa itse, jos haluaa varmistaa, että saldo on riittävä tai käyttää maksamiseen saman pankin eri tilejä. E-lasku on ekologinen ja tehokas tapa hoitaa maksaminen. Suoramaksu on mahdollinen niille asiakkaille, joilla ei ole käytössään verkkopankkia. Vesilaskun voi tietenkin maksaa entiseen tapaan perinteisellä paperilaskulla joko omassa verkkopankissa tai pankin konttorissa. 1. Selvitä, onko kiinteistössäsi menossa vesihuoltojärjestelmien kunnostus- tai huoltotyö. Tämä selviää yleensä taloyhtiön ilmoitustaululta tai kysymällä isännöitsijältä tai huoltoyhtiöltä. 2. Selvitä, onko alueella käynnissä vesihuoltoverkoston huolto- tai rakennustyö. Nurmijärven Vesi jakaa huolto- ja rakennustöistä tiedotteen vaikutusalueen kiinteistöihin, jos työstä voi aiheutua vesikatkos tai laatuhäiriö. Tiedotamme huolto- ja rakennustöistä myös kunnan ja vesilaitoksen verkkosivuilla. 3. Jos nämä eivät selitä veden jakelu- tai laatuhäiriötä, kyseessä voi olla putkirikko tai muu ennalta arvaamaton häiriötilanne. Häiriötilanteista tiedotetaan kunnan ja vesi- laitoksen verkkosivuilla kohdassa Ajankohtaista. Täältä löydät myös tiedon, onko alueelle tuotu väliaikainen vesisäiliö vedenjakelua varten. 4. Ellei tiedotetta löydy, voit olla ensimmäinen, joka on havainnut häiriön. Ota silloin yhteys päivystysnumeroomme. Häiriöilmoitukset puhelinnumeroon: Numeromme päivystää joka päivä, kaikkina vuorokauden aikoina. p Häiriötilanteista tiedotetaan myös kunnan ja vesilaitoksen verkkosivuilla. Asiakastyytyväisyys kysely Nurmijärven Vesi toteuttaa myös tänä vuonna asiakastyytyväisyyskyselyn. Kysely on yleisesti vesilaitoksissa käytetty tutkimus, joka antaa vertailukelpoisen asiakastyytyväisyysindeksin. Tutkimuksen tekee Taloustutkimus Oy. Tutkimus tehdään puhelinhaastatteluina, jossa 200 satunnaisesti valitulta alueen kotitaloudelta pyydetään arvosanaa veden laadusta, vesilaitoksen palvelusta, veden jakelusta ja viemäröinnistä sekä tiedottamisesta. Nurmijärven Vesi on hyvin kiitollinen, jos teillä on aikaa vastata kyselyyn. Tutkimus kertoo tämänhetkisen tilanteen ja mahdollisen kehityssuunnan. Tulokset ovat hyvä työkalu toiminnan kehittämisessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään Nurmijärven kunta päivittää vesihuoltoa koskevan kehittämissuunnitelman. Edellinen suunnitelma on peräisin vuodelta Vesihuollon kehittämissuunnitelma on asiakirja, josta selviää kunnallisen vesihuollon rakentaminen tulevien vuosien aikana. Suunnitelma noudattelee kunnan kasvustrategiaa ja on siis käytännössä suunnitelma siitä, minne kunnallinen vesihuoltoverkosto tulevina vuosina laajenee. Rakentajille tieto on merkittävä, koska siitä selviää, mitkä alueet jäävät tulevaisuudessa haja-asutusalueiksi, joilla kiinteistönomistajan on itse huolehdittava jätevesien käsittelystä uusien jätevesiasetusten mukaisesti. Selvityksessä näkyvät myös ne alueet, joilla toimii vesiosuuskuntia. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova, vaan on suuntaa antava. Valmistuttuaan kehittämissuunnitelma on kaikkien luettavissa. Päivittäminen on käynnistynyt, mutta valmistuminen menee vuoden 2015 puolelle. Koska kyseessä on myös poliittinen asiakirja, sen hyväksyttäminen ja käsittely kunnan elimissä on pitkä ja aikaa vievä prosessi. Valmistuttuaan kehittämissuunnitelma on kaikkien luettavissa Nurmijärven kunnan verkkosivuilla. Muista! Anna palautetta ja voita sääasema Osallistu lehden kehittämiseen vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja pudota kuponki postilaatikkoon. Palauta vastauksesi mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat sääaseman (arvo noin 100 euroa) arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Palautteen voi jättää myös verkkosivuilla: Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? Mistä aiheista haluaisit lukea lehden seuraavista numeroista? Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) Nimi, osoite ja puhelinnumero VASTAAN- OTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Nurmijärven Vesi Tunnus VASTAUSLÄHETYS 14 Veden Ääni 2014

9 Julkinen tiedote jokaiseen kotiin Nurmijärven Vesi Yleiset Käyntiosoite Vesilaskutus, asennustarkastus, laitoksen johto, verkoston suunnittelu: Kunnanvirasto Keskustie 2b Nurmijärvi Käyttö ja kunnossapitotoiminta, liitostyöt, mittariasennus: Kunnan keskusvarikko Varastotie Nurmijärvi Postiosoite Nurmijärven Vesi PL Nurmijärvi Puhelin (09) (keskus) Vikailmoitukset Kaikkina vuorokauden aikoina Puh. (09) Henkilöt Laskutus, liittymissopimukset, omistajan vaihdokset Päivi Laakso asiakaspalvelusihteeri Puh. (09) Susanne Juslin-Aitoniemi asiakaspalvelusihteeri Puh. (09) Vedenlaatu ja käyttöhäiriöt Kimmo Rintamäki käyttöpäällikkö Puh Vesilaitoksen johto Johanna Sahlstedt vesilaitoksen johtaja Puh Kiinteistöjen KVV-suunnitelmien ja laitteiden asennustarkastus sekä tekninen asiakaspalvelu Arto Kiviluoma LVI-teknikko Puh Verkoston kunnossapito, tonttiliittymät, vesimittareiden asennus Pekka Pylkkänen putkimestari Puh Vesilaitosten ja JV-puhdistamoiden käyttö ja ylläpito Samuli Niemi laitospäällikkö Puh Verkoston kartat ja saneeraus Suvi Börman verkostoinsinööri Puh Sähköpostit etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi