SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555"

Transkriptio

1 SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA Kullervo-hanke S12555 KEVÄT 2015

2 Sisällys 1. Johdanto Toimintaympäristö Haastatteluaineisto Osaavan työvoiman löytyminen Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Yhteenveto ja johtopäätökset... 8 Lähteet Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti Liite 2. Haastattelurunko

3 1. Johdanto Kullervo (S12555) on Puolangan kunnan hallinnoima välisenä aikana käynnissä oleva kehittämishanke, jota toteutetaan yhteistyössä Hyrynsalmen kunnan kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on ja sen rahoittajina toimivat Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (85 %) sekä Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat (15 %). Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja valmennustiimi, johon kuuluvat hankkeen toimipisteissä ja työkohteissa Puolangalla ja Hyrynsalmella työskentelevät työhönvalmentajat sekä molemmissa kunnissa työskentelevä yksilövalmentaja. Hankehenkilöstön yhteystiedot löytyvät yhteystietokortista tämän selvityksen liiteosasta. Liite 1. lervo-hankkeen yhteystietokortti. Kullervo-hankkeessa pyritään edistämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä ja pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille. Hankkeessa tehtävän asiakastyön tavoitteena on löytää hankkeeseen osallistuville henkilöille uusia vaihtoehtoja työttömyyden tilalle, synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa esim. osuuskuntayrittäjyyden kautta ja vaikuttaa siten välillisesti hankepaikkakuntien työllisyystilanteen, yritysten työvoiman saantiin ja kuntalaisten palvelutarjonnan kehittymiseen myönteiseen suuntaan. Hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työmahdollisuuden ja koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityä valmennusta, ohjausta ja neuvontaa työllistymisasioissa. Osallistujat ohjautuvat hankkeeseen Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja heihin kuuluu sekä ammattikouluttamattomia että eri alojen ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Osallistujat työskentelevät työhönvalmentajien ohjauksessa kuntien, seurakuntien, yhdistysten, yritysten ja yksityistalouksien työkohteissa sekä työpajoilla mm. remontointi-, siivous-, puutarha-, ympäristönhoito-, ja asiakaspalvelutehtävissä. Työhönvalmentajien rinnalla työskentelevä yksilövalmentaja auttaa osallistujia työura- ja koulutusvaihtoehtojen selvittelyssä sekä tarvittaessa arjen- ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Osallistujien työ- ja toimintakyvyn säilymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan Kullervo-hankkeessa myös erilaisia teemaryhmiä järjestämällä, mm. Puolangalla kokoonnutaan viikoittain liikuntatuokioon mennessä Kullervo-hankkeen toimintaan on osallistunut yhteensä 37 henkilöä, joista puolankalaisia on ollut 16 ja hyrynsalmelaisia 21. Rekrytoidessaan uutta työvoimaa työnantajat odottavat työntekijöiltä vankkaa ammattitaitoa, osaamista ja oikeanlaista asennetta. Jotta näihin työnantajien odotuksiin osaavan työvoiman suhteen pystyttäisiin vastaamaan, työnhakijoiden kanssa työskentelevillä tulisi olla oikeansuuntaista tietoa yrittäjien tarpeista ja odotuksista. Tämän vuoksi Kullervo-hankkeen yhdeksi tehtäväksi on annettu kartoituksen tekeminen siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Tähän selvitykseen on koottu hankkeen tekemän kartoitustyön tulokset. Aluksi kuvataan lyhyesti toimintaympäristöä sekä selvityksen aineiston keruuta ja analyysiä. Tulososiossa tarkastellaan osaavan työvoiman löytymistä yrityksille sekä työvoimatarpeita puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Selvitys päättyy yhteenvetoon ja johtopäätöksiin. Kul- 2. Toimintaympäristö Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat kuuluvat Kehys-Kainuun seutukuntaan ja asukasluvuilla mitattuina Kainuun pienimpien kuntien joukkoon. Väestötilastojen mukaan Puolangalla asui vuoden 2014 lopussa 2828 henkeä ja Hyrynsalmella 2489 henkeä (Kainuun liitto

4 2015). Viimeisen kolmen vuoden aikana asukasluku on pienentynyt Puolangalla lähes kuusi ja Hyrynsalmella seitsemän prosenttia. Vähenemisen lisäksi väestö myös tyypillisesti ikääntyy molemmissa kunnissa: alle 15-vuotiaita puolankalaisia ja hyrynsalmelaisia on noin 10 % ja vastaavasti 65-vuotiaita ja sitä vanhempia yli 30 % kaikista näiden kuntien asukkaista (Suomen Kuntaliitto 2015). Vuonna 2011 demografinen huoltosuhde eli alle 15- ja yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäisiin asukkaisiin oli Puolangalla 65 ja Hyrynsalmella 62. Ennusteen mukaan demografinen huoltosuhde on heikkenemässä nopeasti ja olisi 100 jo vuonna 2020 molemmissa kunnissa. (Kainuun liitto 2015.) Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, oli vuonna 2012 molemmissa kunnissa 2,12 eli jokaista työssäkäyvää kohden kunnissa asui yli kaksi työssä käymätöntä (Suomen Kuntaliitto 2015). Jo pitkään Suomessa jatkunut talouden epävakaa tilanne näkyy Kainuussakin, eikä yritysten suhdannenäkymiä voi pitää kovin valoisina. Heikkoja signaaleja paremmasta alkaa kuitenkin vähitellen ilmaantua, vaikka yritysten investointihalukkuus on vielä laimeaa. Kainuulaiset yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin koko maassa keskimäärin, mutta noin viidesosa kainuulaisyrityksistä uskoo jo kuitenkin suhdanteiden paranevan ja 38 % yrityksistä on kasvuhakuisia. Koko Kehys-Kainuun alueella, niin myös Puolangalla ja Hyrynsalmella, maatalouden rooli suhteessa muihin elinkeinoihin on vahvistunut entisestään. Tärkeä elinkeino Kehys-Kainuussa on myös matkailu, joka tukee ansiokkaasti palvelusektorin ja kaupankin työllisyyttä Ukkohalla Paljakan-hiihtokeskuksen toimiessa yhtenä matkailun vetureista. Kehys-Kainuun alueelle sijoittuu koko Kainuun työpaikoista vain neljännes, ja työvoiman kysyntä seutukunnan alueella on vähäistä. (Nieminen 2015, ) Työttömyyden kasvu Kainuussa näyttäisi olevan taittumassa vuoden 2015 alkupuolella, kun helmikuussa työttömien määrä viimein painui alemmalle tasolle kuin se oli ollut vuotta aiemmin. Myös uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun TE-toimistoon helmikuussa enemmän kuin tammikuussa tai edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuorisotyöttömyys ja lomautuksetkin vähenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi lähes viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Helmikuun 2015 lopussa Puolangan työttömyysaste oli 19,8 %, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin tammikuussa, mutta 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyrynsalmen työttömyysaste samana ajankohtana oli 19,0 %, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 4 % ja edelliseen kuukauteen 5,5 %. Molempien kuntien työttömyysaste ylitti helmikuussa 2015 edelleen selvästi koko Kainuun työttömyysasteen (17,5 %) ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaisen valtakunnallisen työttömyysasteen (13,5 %). Molemmissa kunnissa alle 25-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli noin 8 %, kun ikääntyneitä, yli 50-vuotiaita työttömiä oli Puolangalla 49 % ja Hyrynsalmella jo 59 % kaikista paikkakunnan työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus Hyrynsalmella oli yli kaksinkertainen Puolankaan verrattuna: joka neljäs työtön Hyrynsalmella oli pitkäaikaistyötön, kun Puolangalla pitkäaikaistyöttömien osuus oli 12 % kaikista työttömistä. (Kainuun ELY-keskus 2015). 3. Haastatteluaineisto Kullervo-hankkeen projektisuunnitelmassa yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kartoittaa, kuinka koulutuksella voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Päähuomio tässä hankehenkilöstön toteuttamassa kartoituksessa päätettiin kohdistaa yrittäjien näkemyksiin siitä, minkälaisia ominaisuuksia yrityksiin palkattavilla työntekijöillä tulisi olla ja

5 minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollista kehittää. Tiedonkeruun yhteydessä tiedusteltiin lisäksi yritysten työvoimatarpeita vastaushetkellä ja lähitulevaisuudessa sekä kerrottiin Kullervo-hankkeen toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista hankkeen kanssa. Tiedonkeruumenetelmänä kartoituksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin pääosin puhelimitse. Muutamaan yritykseen tehtiin henkilökohtainen käynti ja neljä yrittäjää halusi mieluummin vastata sähköpostitse liitteessä 2 esitettyihin haastattelukysymyksiin. Liite 2. Haastattelurunko. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat keräsivät haastatteluaineiston marraskuun 2014 lopun ja maaliskuun 2015 alun välisenä aikana Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä. Molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat on nimetty Kullervohankkeen ohjausryhmään, ja jäsenille oli yhdistysten kautta jo aiemmin välitetty tietoa Kullervo-hankkeen toiminnasta, joten kartoituksen kohderyhmä päätettiin rajata yrittäjäyhdistysten jäseniin. Kaikkiaan haastattelupyyntö esitettiin 86 yritykselle, joiden yhteystiedot on julkaistu kaikille avoimessa Synergia-yrityshaussa. Yrityksistä 59 vastasi esitettyihin kysymyksiin, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 69, mitä voi pitää sangen hyvänä osallistumisasteena. Puolangan Yrittäjät ry:n 47 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 27 eli 57 % osallistui haastatteluun ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n 39 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 32 eli peräti 82 % oli mukana haastattelussa (taulukko 1). Taulukko 1. Haastattelupyynnön saaneiden ja haastatteluun osallistuneiden yritysten jakautuminen kunnittain. Haastattelupyyntö yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä % Puolangan Yrittäjät ry Hyrynsalmen Yrittäjät ry YHTEENSÄ Noin puolet haastatteluun osallistuneista eli 28 henkilöä vastasi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Hankalimmaksi vastaajat näyttävät kokeneen kysymyksen siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään, sillä 31 yrityksestä ei saatu tähän kysymykseen vastausta. Kaikki vastaajat eivät myöskään halunneet ottaa kantaa työtekijöiden osaamisvaatimuksiin, mitä käsitelleeseen kysymykseen jätti vastaamatta 16 yrittäjää. Haastatteluaineiston analyysissä noudatettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Haastattelijoiden haastattelujen aikana ylöskirjaamat vastaukset taulukoitiin kysymyskohtaisesti Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaan. Tämän jälkeen yksittäiset, sisällöltään samantyyppiset tietyn ominaisuuden sisältävät vastaukset ryhmiteltiin toisistaan selvästi eroaviin luokkiin. Luokkiin tiiveistetystä aineistosta tehtiin havaintoja erityisesti vastaustyypin yleisyyden suhteen. Haastatteluun osallistuneiden yritysten toimialat luokiteltiin Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen pääluokkien mukaisesti (ks. Tilastokeskus 2008). Toimialaluokituksessa on kaikkiaan 22 pääluokkaa, joista 16:sta oli vähintään yksi vastaaja Puolangalta tai Hyrynsalmelta. Runsas neljäsosa yrityksistä sijoittui Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -pääluokkaan, joka sisältää mm. erikois- ja päivittäistavaramyymälät sekä autokorjaamot (taulukko 2). Seuraavaksi eniten vastaajia oli pää-

6 luokkiin Rakentaminen sekä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kuuluvista yrityksistä. Joka kymmenes haastatteluun osallistunut yritys sijoittui edelliseen ja kahdeksan prosenttia yrityksistä jälkimmäiseen toimialaluokkaan, joka pitää sisällään mm. kiinteistön- ja maisemanhoitoon erikoistuneet yritykset. Taulukko 2. Haastatteluun osallistuneiden puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yritysten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Lkm % Maatalous, metsätalous, kalatalous 4 7 Kaivostoiminta ja louhinta 1 2 Teollisuus 3 5 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 2 Rakentaminen 6 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi 4 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 3 Informaatio ja viestintä 1 2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 3 Kiinteistöalan toiminta 3 5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 5 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 7 Taiteet, viihde ja virkistys 1 2 Muu palvelutoiminta 3 5 YHTEENSÄ Työ- ja elinkeinoministeriön (2015) Yritys-Suomi -sivuston mukaan pienessä yrityksessä on alle 50 työntekijää ja mikroyrityksessä vähemmän kuin kymmenen työntekijää. 95 % haastatteluun osallistuneista puolankalais- ja hyrynsalmelaisyrityksistä kuului tämän määritelmän mukaan mikroyrityksiin, sillä vain kolmessa haastatteluun osallistuneista yrityksistä työskenteli yli kymmenen työntekijää. Haastatteluun osallistuneista mikroyrityksistäkin lähes puolessa työskenteli vain yrittäjä itse. 4. Osaavan työvoiman löytyminen Kullervo-hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työpaikan. Työsuhteen aikana osallistujien työkykyä ja osaamista pyritään vahvistamaan, jotta työllistyminen olisi heille helpompaa tulevaisuudessa. Pysyvät työpaikat löytyvät vain avoimilta työmarkkinoilta. Kaikissa organisaatioissa, joissa työskennellään työttömien asiakkaiden kanssa ja pyritään auttamaan heitä työmarkkinoilla eteenpäin, olisi tämän vuoksi oltava perillä siitä, minkälaisiin ominaisuuksiin työnantajat kiinnittävät huomiota palkatessaan työntekijöitä. Tässä luvussa kuvataan aluksi puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien odotuksia palkkaamiensa työntekijöiden osaamiseen suhteen sekä osaavan työvoiman löytymistä yrityksiin. Tämän jälkeen esitetään yrittäjien näkemys siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista voitaisiin kehittää.

7 4.1 Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Toimialasta riippumatta puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät pitävät välttämättömänä, että työntekijöiltä löytyy yrityksen ammattialan vahvaa osaamista. Tämän toi esiin noin puolet, 22 vastaajaa, kun heiltä kysyttiin, minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla. Lisäksi runsas neljännes (28 %) kysymykseen vastanneista piti tärkeänä koulutuksen tai tutkinnon suorittamista, mitä esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviltä edellytetään jo lainsäädännössäkin. Yhtä suuri osuus vastaajista odotti palkkaamiensa työntekijöiden hallitsevan asiakaspalvelutaidot, joita pidettiin välttämättöminä etenkin palveluammateissa toimivien työntekijöiden kohdalla. Asiakaspalvelutaitoihin läheisesti liittyvät vuorovaikutustaidot sekä tilannetaju saivat molemmat yhden maininnan. Atk- tai kielitaito ei noussut kovin merkittäväksi tekijäksi työntekijöitä rekrytoitaessa, sillä vain alle 10 % haastatelluista edellytti tämänkaltaista osaamista palkkaamiltaan työntekijöiltä. Traktorin ja muiden ajoneuvojen ajotaitoa sekä koneidenkäyttötaitoa palkattavilta työntekijöiltä toivottiin kolmessa yrityksessä, ja ajokorttia ja omaa autoa yhdessä yrityksessä. Yksi yrittäjä toivoi työntekijöiltään kädentaitojen hallintaa. Työntekijöiden henkilökohtaisista ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista haastatteluissa mainittiin useimmin luotettavuus ja oma-aloitteisuus, joita kumpaakin neljä haastateltua piti tärkeinä työntekijöiden ominaisuuksina. Yksittäisinä mainintoina tuotiin esiin huolellisuus, ahkeruus, täsmällisyys, motivaatio, ohjeiden noudattaminen, joustavuus, sosiaalisuus, paineensietokyky sekä hyvä fyysinen kunto. Pitkää työkokemusta ei puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä yleisesti pidetty välttämättömänä, sillä vain joka kymmenes haastatelluista edellytti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Osaavan työvoiman löytymistä paikkakunnalta tai lähialueelta käsitelleeseen kysymykseen vastasi kaikkiaan 52 yrittäjää, joista kuitenkaan noin joka viides ei ottanut suoraan kantaa asiaan, vaan totesi pelkästään, että yrityksessä ei ole lisätyövoiman tarvetta (taulukko 3). Yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymiseen on kaiken kaikkiaan varsin positiivinen, sillä 30 yrittäjää, eli yli puolet kaikista haastatelluista, katsoo osaavaa työvoimaa olevan tarjolla omalla paikkakunnalla tai vähintäänkin lähikunnissa. Lisäksi kolme haastateltua uskoi osaavia tekijöitä löytyvän joihinkin yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin, mutta erikoistuneempiin tehtäviin osaavan työvoiman löytäminen oli haasteellisempaa. Esim. sosiaali- ja terveysalalla matalammin koulutettua hoitohenkilökuntaa todettiin olevan hyvin saatavilla, mutta pätevien sairaanhoitajien rekrytoinnissa oli kohdattu vaikeuksia. Taulukko 3. Puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymisestä paikkakunnalta tai lähialueelta. Lkm % Löytyy Löytyy / Ei löydy 3 6 Ei löydy 9 17 Ei tarvitse YHTEENSÄ Osaavaa työvoimaa kotipaikkakunnalta tai edes lähialueelta ei uskonut löytävänsä 17 % vastaajista. Useampi yrittäjä etenkin majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös vähittäiskaupan ja kiinteistönhuollon puolella, katsoi, että osaavaa työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla yrityksen tarpeisiin. Pulaa tekijöistä oli pitkälle erikoistuneella teollisuudenalalla toi-

8 mivassa yrityksessä, koska alalle ei enää koulutettu uusia ammattilaisia. Huoli osaavan työvoiman löytymisestä tulevaisuudessa nousi esiin myös vastauksessa, jossa ihmeteltiin puusepänkoulutuksen loppumista Kainuussa. 4.2 Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Vain alle puolet kaikista haastatelluista yrittäjistä esitti näkemyksensä siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään. Kysymykseen vastanneita oli kaikkiaan 28, joista muutama esitti useammankin koulutusmuodon, jolla työntekijöiden osaaminen paranisi. Suurin osa kysymykseen vastanneista katsoi ammattioppilaitoksessa suoritetun alan ammatillisen tutkinnon pätevöittävän työntekijät parhaiten yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin (taulukko 4). Taulukko 4. Koulutus, jolla puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien mielestä työntekijöiden osaamista voitaisiin parantaa. Maininta haastattelussa lkm Ammatillinen koulutus 16 Oppisopimuskoulutus 5 Täydennyskoulutus 5 Korttikoulutukset 2 Koulutusta ei tarvita 7 Seitsemän haastatellun mielestä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ei tarvita mitään koulutusta. Enemmistö koulutusta tarpeettomina pitäneistä katsoi, että jos työntekijä on muuten ominaisuuksiltaan sopiva kyseessä olevaan työtehtävään, niin työ itsessään opettaa riittävästi. Toisaalta tarjolla oleva työtehtävä saattoi olla niin yksinkertainen, että siihen ei vastaajan mielestä siksi tarvittu minkäänlaista koulutusta. Yksi olemassa olevan koulutuksen tasoon tyytymätön vastaaja kertoi myös kouluttavansa työntekijänsä mieluummin itse kuin palkkaavansa suoraan ammattioppilaitoksesta tulevia työnhakijoita. Viiden haastatellun yrittäjän mielestä työntekijöiden osaamistasoa olisi mahdollista parantaa jollakin lisä- tai täydennyskoulutuksella, esim. asiakaspalvelu- tai kielikoulutuksella. Lyhytkestoisempia täydennyskoulutuksia ovat erilaiset korttikoulutukset, mm. työturvallisuuskortti- tai hygieniapassikoulutus, jotka mainittiin kahdessa haastattelussa. Oppisopimuskoulutuksen, jossa työntekijä suorittaa ammattitutkinnon työskentelemällä yrityksessä ja osallistuen samanaikaisesti jonkin oppilaitoksen järjestämiin teoriaopintoihin muutamana päivänä kuukaudessa, mainitsi viisi vastaajaa hyvänä tapana saada osaavaa ja täsmäkoulutettua työvoimaa yrityksiin. Osalla haastatelluista oli itselläänkin kokemusta oppisopimuksen käytöstä uusien työntekijöiden palkkaamiskeinona. Oppisopimuskoulutukseen liittyen yhteiskunnalta toivottiin nykyistä laajempaa tukea oppisopimuspaikkoja tarjoaville yrityksille. Yritykselle maksettava palkkio oppisopimustyöntekijän opettamisesta työpaikalla ja työntekijän vakuuttamisesta huolehtiminen voisivat erään vastaajan mielestä lisätä yrittäjien kiinnostusta oppisopimuksen käyttämistä kohtaan.

9 5. Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Haastatteluhetkellä vuodenvaihteen molemmin puolin ja lähitulevaisuudessa uuden työvoiman tarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä vaikutti vähäiseltä, vaikka 14 % haastatelluista ei osannutkaan kertoa tultaisiinko yrityksessä tarvitsemaan uusia työntekijöitä (taulukko 5). Etenkin Hyrynsalmella into uuden työvoiman palkkaamiseen oli matala, sillä kolme neljästä vastanneesta hyrynsalmelaisyrittäjästä ei pitänyt uusien työntekijöiden palkkaamista tarpeellisena. Puolankalaisyrityksistä runsaalla puolella (56 %) ei ollut tarvetta palkata uusia työntekijöitä. Yrityksissä saattoi myös haastatteluhetkellä olla päällä lomautuksia, jolloin tilauskannan elpyessä vanhat työntekijät kutsutaan töihin ennen uusien palkkaamista, tai osa työntekijöistä oli päätetty irtisanoa. Työntekijöiden palkkaaminen ei ollut ajankohtaista myöskään niissä yrityksissä, joissa yrittäjä oli luopumassa yritystoiminnasta. Kaksi haastateltua yrittäjää oli siirtymässä eläkkeelle, yksi oli parhaillaan myymässä yritystään ja yksi lopettamassa muista syistä yritystoiminnan. Taulukko 5. Uuden työvoiman tarve vuodenvaihteessa ja lähitulevaisuudessa puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Lkm % Kyllä Ei osaa sanoa 8 14 Ei YHTEENSÄ Noin joka viidennessä haastatteluun osallistuneessa yrityksessä Puolangalla ja Hyrynsalmella tarvittiin uusia työntekijöitä. Ajoneuvojen huoltoon ja kuljetukseen sekä puurakentamiseen erikoistuneisiin yrityksiin uusia työntekijöitä ei kovasta etsinnästä huolimatta tahtonut löytyä millään. Enimmäkseen uusien työntekijöiden tarve oli kuitenkin tilapäistä tai sesonkiluonteista. Esimerkiksi matkailuyrityksiin tarvitaan sesonkiaikoina säännöllisesti lisätyövoimaa ja rakennusmiehille on kysyntää etenkin kesäisin. Työntekijöiden ikääntyminen on kuitenkin lisäämässä kokoaikaisenkin työvoiman kysyntää monella alalla Ylä- Kainuussa. Yksi haastatteluun osallistunut sosiaali- ja terveysalan yrittäjä kertoi useammankin työntekijänsä olevan eläköitymässä jo aivan lähitulevaisuudessa. 6. Yhteenveto ja johtopäätökset Tähän suppeaan selvitykseen on koottu yhteen tulokset, jotka saatiin Kullervo-hankkeen työhönvalmentajien puolankalaisille ja hyrynsalmelaisille yrittäjille vuodenvaihteen molemmin puolin tekemissä haastatteluissa, joilla kartoitettiin yrittäjien näkemystä siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Kullervo-hankkeen valmennustyön lähtökohtana on auttaa palkkatuella työllistettyjä hankkeen osallistujia eteenpäin työmarkkinoilla, miltä pohjalta haastattelukysymyksiäkin alettiin suunnitella. Haastatteluissa pyrittiin siten toisaalta saamaan tietoa, joka auttaisi hankkeen valmentajia paikantamaan niitä asioita, joilla yrittäjien mielestä on merkitystä heidän palkatessaan uusia työntekijöitä, mutta toisaalta haluttiin selvittää myös yritysten työvoimatarpeita ja mahdollisia piilotyöpaikkoja.

10 Haastattelupyyntö esitettiin kaikkiaan 86 Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyritykselle, joista lähes 70 % halusi osallistua haastatteluun. Korkeaa vastausprosenttia selittänevät osaltaan työhönvalmentajien henkilökohtainen yhteydenotto joko puhelimitse tai yrityksiin jalkautumalla ja Kullervo-hankkeen tunnettuus vastaajaryhmän sisällä. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat ovat laajasti verkostoituneet paikallisten yrittäjien kanssa ja molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään. Haastatteluun osallistuneet puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät odottivat toimialasta riippumatta, että työtekijät hallitsevat hyvin yrityksen ammattialaan liittyvät asiat, vaikka osaaminen voi olla muutakin kautta hankittu kuin koulutuksella. Ammatillinen koulutus antaa kuitenkin hyvät perusvalmiudet työskennellä alan työtehtävissä ja ammattitutkinnon suorittamista edellyttikin työntekijöiltä 28 % haastatteluun osallistuneista yrittäjistä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista luotettavuus ja oma-aloitteisuus olivat yrittäjien työntekijöissä arvostamia ominaisuuksia, ja etenkin palvelualan työpaikoilla korostuivat asiakaspalvelutaidot. Vain joka kymmenes haastateltu yrittäjä odotti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Työkokemusta edellyttävien yrittäjien vähäistä osuutta saattaa selittää se, ettei työkokemuksen merkityksestä työntekijöitä palkattaessa kysytty erikseen, vaan muutama yrittäjä toi asian esiin yhtenä palkattavien työntekijöiden toivottavana ominaisuutena muiden joukossa. Osaavan työvoiman saannin suhteen puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yritykset ovat kohtalaisen hyvässä asemassa, sillä yli puolet haastatelluista yrittäjistä uskoi löytävänsä pätevää työvoimaa omalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Työvoimapula on silti jo tänään todellisuutta tietyillä aloilla myös Ylä-Kainuussa. Mm. majoitus- ja ravitsemis-, vähittäiskaupan ja kiinteistönhuoltoaloilla toimivat yrittäjät olivat ainakin aika ajoin kohdanneet vaikeuksia pätevien työntekijöiden löytämisessä. Huolta kannettiin myös työvoiman saannista tulevaisuudessa, kun tiettyjen alojen ammattilaisten, esim. puuseppien, koulutus on loppunut Kainuussa. Yli puolet haastatteluun osallistuneista yrittäjistä ei osannut ottaa kantaa siihen, millaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin parantamaan. Kysymykseen vastanneista enemmistö uskoi ammatillisen koulutuksen antavan parhaat valmiudet ja työhön tarvittavan osaamisen. Osa haastatelluista piti myös erilaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia hyvinä keinoina parantaa työntekijöiden osaamista. Etenkin ne yrittäjät, joilla oli kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, tunnistivat tämän koulutusmuodon hyödyt saada täsmäkoulutettua henkilökuntaa suoraan yrityksen tarpeisiin. Heillä oli myös mielenkiintoisia taloudellisiin kannustimiin liittyviä kehittämisehdotuksia, joiden toteutuessa yrittäjien kiinnostus oppisopimusjärjestelmää kohtaan saattaisi lisääntyä. Vaikka yli puolissa haastatteluun osallistuneista yrityksistä ei ollut tarvetta palkata uutta työvoimaa, myös Puolangalla ja Hyrynsalmella toimii yrityksiä, joissa etsitään koko ajan uusia työntekijöitä. Pysyvää työtä löytyy harvasta yrityksestä, sillä enimmäkseen tarjolla on määräaikaisia kausi- ja sesonkityöpaikkoja. Kausityöpaikat tarjoavat kuitenkin säännöllisesti toistuvina arvokkaan työtilaisuuden osaksi vuotta, ja mahdollistavat täällä viihtyville ihmisille asumisen Puolangalla ja Hyrynsalmella. Myös kokoaikatyötä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä oli tarjolla, ja osaavan työvoiman saannissa on tietyillä aloilla ollut vaikeuksia. Selvityksen tulokset kuvaavat hyvästä vastausprosentista huolimatta vain haastatteluun osallistuneiden paikallisten yrittäjien näkemyksiä, eikä niistä voi vetää laajempia johtopää-

11 töksiä edes maakuntatasolla, sillä yritysten toimintaympäristö on kokonaan toisenlainen Kainuun suuremmissa kunnissa. Oikeanlaisen asenteen ja koulutuksen merkityksen korostaminen lienee kuitenkin se sanoma, jota työttömien kanssa toimivien paikkakunnasta riippumatta pitäisi asiakkailleen kertoa piirteinä, joita yrityksiin palkattavilta työntekijöiltä odotetaan. Työnhakijoiden kannattaa hankkia lisää osaamista ja olla aktiivisia työnantajien suuntaan, sillä tilanne yrityksissä elää jatkuvasti. Työntekijöiden eläköitymisen kautta seuraavien vuosien aikana on avautumassa vuosittain kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joista muutama myös Puolangalla ja Hyrynsalmella. Omasta työkunnosta huolehtiminen, osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen ovat parhaat keinot päästä kiinni niin näihin vapautuviin kuin aivan uusiinkin työpaikkoihin.

12 Lähteet Kainuun ELY-keskus 2015: Työllisyyskatsaukset 2015, helmikuu. https://www.elykeskus.fi/web/ely/ely-kainuu-tyollisyyskatsaukset#.vrfaivkkc9i Viitattu Kainuun liitto 2015: Tilastot ja ennakointitieto.http://kainuunliitto.fi/tilastot_ja_ennakointitieto Viitattu Nieminen, Jouko 2015: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. kehitysnakymissa_viriamassa_varovaista_toiveikkuutta.1349.news Viitattu Suomen Kuntaliitto 2015: Tilastot. Viitattu Tilastokeskus 2008: Toimialaluokitus. Viitattu Työ- ja elinkeinomimisteriö Yritys-Suomi. Viitattu

13 Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti.

14 Liite 2. Haastattelurunko. Yrityksen toimiala ja työntekijämäärä Löytyykö paikkakunnalta ja/tai lähialueelta osaavaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin? Minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla? (ammattiosaaminen, yleiset ominaisuudet) Minkälaisella koulutuksella em. osaamistarpeita pystyttäisiin kehittämään? Onko yrityksessä uusien työntekijöiden palkkaustarvetta tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa? Muuta

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 1 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2002 2009, kaikki toimialat (vuosimuutos, %) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2 Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.6. klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa jälleen hyvin kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa 1 (8) Julkistettavissa 23.2. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni hieman Kainuussa kuussa Koulutukseen hakeutuminen hillitsee työttömyyden kasvua Lomautuksista huolimatta työttömyys

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa

Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.11. klo 9.00 Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa Työttömyys on paisunut jo yli neljänneksen vuoden takaisesta Kainuun työllisyystilanne

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Kainuun työttömyys on nyt jo lähellä taantumaa edeltävää aikaa

Kainuun työttömyys on nyt jo lähellä taantumaa edeltävää aikaa 1 (8) Julkistettavissa 25.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys on nyt jo lähellä taantumaa edeltävää aikaa Työttömyys vähenee, vaikka työvoiman kysyntä ei vielä kasvakaan Taantuman

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot