SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555"

Transkriptio

1 SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA Kullervo-hanke S12555 KEVÄT 2015

2 Sisällys 1. Johdanto Toimintaympäristö Haastatteluaineisto Osaavan työvoiman löytyminen Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Yhteenveto ja johtopäätökset... 8 Lähteet Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti Liite 2. Haastattelurunko

3 1. Johdanto Kullervo (S12555) on Puolangan kunnan hallinnoima välisenä aikana käynnissä oleva kehittämishanke, jota toteutetaan yhteistyössä Hyrynsalmen kunnan kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on ja sen rahoittajina toimivat Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (85 %) sekä Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat (15 %). Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja valmennustiimi, johon kuuluvat hankkeen toimipisteissä ja työkohteissa Puolangalla ja Hyrynsalmella työskentelevät työhönvalmentajat sekä molemmissa kunnissa työskentelevä yksilövalmentaja. Hankehenkilöstön yhteystiedot löytyvät yhteystietokortista tämän selvityksen liiteosasta. Liite 1. lervo-hankkeen yhteystietokortti. Kullervo-hankkeessa pyritään edistämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä ja pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille. Hankkeessa tehtävän asiakastyön tavoitteena on löytää hankkeeseen osallistuville henkilöille uusia vaihtoehtoja työttömyyden tilalle, synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa esim. osuuskuntayrittäjyyden kautta ja vaikuttaa siten välillisesti hankepaikkakuntien työllisyystilanteen, yritysten työvoiman saantiin ja kuntalaisten palvelutarjonnan kehittymiseen myönteiseen suuntaan. Hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työmahdollisuuden ja koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityä valmennusta, ohjausta ja neuvontaa työllistymisasioissa. Osallistujat ohjautuvat hankkeeseen Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja heihin kuuluu sekä ammattikouluttamattomia että eri alojen ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Osallistujat työskentelevät työhönvalmentajien ohjauksessa kuntien, seurakuntien, yhdistysten, yritysten ja yksityistalouksien työkohteissa sekä työpajoilla mm. remontointi-, siivous-, puutarha-, ympäristönhoito-, ja asiakaspalvelutehtävissä. Työhönvalmentajien rinnalla työskentelevä yksilövalmentaja auttaa osallistujia työura- ja koulutusvaihtoehtojen selvittelyssä sekä tarvittaessa arjen- ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Osallistujien työ- ja toimintakyvyn säilymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan Kullervo-hankkeessa myös erilaisia teemaryhmiä järjestämällä, mm. Puolangalla kokoonnutaan viikoittain liikuntatuokioon mennessä Kullervo-hankkeen toimintaan on osallistunut yhteensä 37 henkilöä, joista puolankalaisia on ollut 16 ja hyrynsalmelaisia 21. Rekrytoidessaan uutta työvoimaa työnantajat odottavat työntekijöiltä vankkaa ammattitaitoa, osaamista ja oikeanlaista asennetta. Jotta näihin työnantajien odotuksiin osaavan työvoiman suhteen pystyttäisiin vastaamaan, työnhakijoiden kanssa työskentelevillä tulisi olla oikeansuuntaista tietoa yrittäjien tarpeista ja odotuksista. Tämän vuoksi Kullervo-hankkeen yhdeksi tehtäväksi on annettu kartoituksen tekeminen siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Tähän selvitykseen on koottu hankkeen tekemän kartoitustyön tulokset. Aluksi kuvataan lyhyesti toimintaympäristöä sekä selvityksen aineiston keruuta ja analyysiä. Tulososiossa tarkastellaan osaavan työvoiman löytymistä yrityksille sekä työvoimatarpeita puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Selvitys päättyy yhteenvetoon ja johtopäätöksiin. Kul- 2. Toimintaympäristö Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat kuuluvat Kehys-Kainuun seutukuntaan ja asukasluvuilla mitattuina Kainuun pienimpien kuntien joukkoon. Väestötilastojen mukaan Puolangalla asui vuoden 2014 lopussa 2828 henkeä ja Hyrynsalmella 2489 henkeä (Kainuun liitto

4 2015). Viimeisen kolmen vuoden aikana asukasluku on pienentynyt Puolangalla lähes kuusi ja Hyrynsalmella seitsemän prosenttia. Vähenemisen lisäksi väestö myös tyypillisesti ikääntyy molemmissa kunnissa: alle 15-vuotiaita puolankalaisia ja hyrynsalmelaisia on noin 10 % ja vastaavasti 65-vuotiaita ja sitä vanhempia yli 30 % kaikista näiden kuntien asukkaista (Suomen Kuntaliitto 2015). Vuonna 2011 demografinen huoltosuhde eli alle 15- ja yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäisiin asukkaisiin oli Puolangalla 65 ja Hyrynsalmella 62. Ennusteen mukaan demografinen huoltosuhde on heikkenemässä nopeasti ja olisi 100 jo vuonna 2020 molemmissa kunnissa. (Kainuun liitto 2015.) Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, oli vuonna 2012 molemmissa kunnissa 2,12 eli jokaista työssäkäyvää kohden kunnissa asui yli kaksi työssä käymätöntä (Suomen Kuntaliitto 2015). Jo pitkään Suomessa jatkunut talouden epävakaa tilanne näkyy Kainuussakin, eikä yritysten suhdannenäkymiä voi pitää kovin valoisina. Heikkoja signaaleja paremmasta alkaa kuitenkin vähitellen ilmaantua, vaikka yritysten investointihalukkuus on vielä laimeaa. Kainuulaiset yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin koko maassa keskimäärin, mutta noin viidesosa kainuulaisyrityksistä uskoo jo kuitenkin suhdanteiden paranevan ja 38 % yrityksistä on kasvuhakuisia. Koko Kehys-Kainuun alueella, niin myös Puolangalla ja Hyrynsalmella, maatalouden rooli suhteessa muihin elinkeinoihin on vahvistunut entisestään. Tärkeä elinkeino Kehys-Kainuussa on myös matkailu, joka tukee ansiokkaasti palvelusektorin ja kaupankin työllisyyttä Ukkohalla Paljakan-hiihtokeskuksen toimiessa yhtenä matkailun vetureista. Kehys-Kainuun alueelle sijoittuu koko Kainuun työpaikoista vain neljännes, ja työvoiman kysyntä seutukunnan alueella on vähäistä. (Nieminen 2015, ) Työttömyyden kasvu Kainuussa näyttäisi olevan taittumassa vuoden 2015 alkupuolella, kun helmikuussa työttömien määrä viimein painui alemmalle tasolle kuin se oli ollut vuotta aiemmin. Myös uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun TE-toimistoon helmikuussa enemmän kuin tammikuussa tai edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuorisotyöttömyys ja lomautuksetkin vähenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi lähes viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Helmikuun 2015 lopussa Puolangan työttömyysaste oli 19,8 %, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin tammikuussa, mutta 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyrynsalmen työttömyysaste samana ajankohtana oli 19,0 %, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 4 % ja edelliseen kuukauteen 5,5 %. Molempien kuntien työttömyysaste ylitti helmikuussa 2015 edelleen selvästi koko Kainuun työttömyysasteen (17,5 %) ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaisen valtakunnallisen työttömyysasteen (13,5 %). Molemmissa kunnissa alle 25-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli noin 8 %, kun ikääntyneitä, yli 50-vuotiaita työttömiä oli Puolangalla 49 % ja Hyrynsalmella jo 59 % kaikista paikkakunnan työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus Hyrynsalmella oli yli kaksinkertainen Puolankaan verrattuna: joka neljäs työtön Hyrynsalmella oli pitkäaikaistyötön, kun Puolangalla pitkäaikaistyöttömien osuus oli 12 % kaikista työttömistä. (Kainuun ELY-keskus 2015). 3. Haastatteluaineisto Kullervo-hankkeen projektisuunnitelmassa yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kartoittaa, kuinka koulutuksella voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Päähuomio tässä hankehenkilöstön toteuttamassa kartoituksessa päätettiin kohdistaa yrittäjien näkemyksiin siitä, minkälaisia ominaisuuksia yrityksiin palkattavilla työntekijöillä tulisi olla ja

5 minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollista kehittää. Tiedonkeruun yhteydessä tiedusteltiin lisäksi yritysten työvoimatarpeita vastaushetkellä ja lähitulevaisuudessa sekä kerrottiin Kullervo-hankkeen toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista hankkeen kanssa. Tiedonkeruumenetelmänä kartoituksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin pääosin puhelimitse. Muutamaan yritykseen tehtiin henkilökohtainen käynti ja neljä yrittäjää halusi mieluummin vastata sähköpostitse liitteessä 2 esitettyihin haastattelukysymyksiin. Liite 2. Haastattelurunko. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat keräsivät haastatteluaineiston marraskuun 2014 lopun ja maaliskuun 2015 alun välisenä aikana Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä. Molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat on nimetty Kullervohankkeen ohjausryhmään, ja jäsenille oli yhdistysten kautta jo aiemmin välitetty tietoa Kullervo-hankkeen toiminnasta, joten kartoituksen kohderyhmä päätettiin rajata yrittäjäyhdistysten jäseniin. Kaikkiaan haastattelupyyntö esitettiin 86 yritykselle, joiden yhteystiedot on julkaistu kaikille avoimessa Synergia-yrityshaussa. Yrityksistä 59 vastasi esitettyihin kysymyksiin, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 69, mitä voi pitää sangen hyvänä osallistumisasteena. Puolangan Yrittäjät ry:n 47 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 27 eli 57 % osallistui haastatteluun ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n 39 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 32 eli peräti 82 % oli mukana haastattelussa (taulukko 1). Taulukko 1. Haastattelupyynnön saaneiden ja haastatteluun osallistuneiden yritysten jakautuminen kunnittain. Haastattelupyyntö yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä % Puolangan Yrittäjät ry Hyrynsalmen Yrittäjät ry YHTEENSÄ Noin puolet haastatteluun osallistuneista eli 28 henkilöä vastasi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Hankalimmaksi vastaajat näyttävät kokeneen kysymyksen siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään, sillä 31 yrityksestä ei saatu tähän kysymykseen vastausta. Kaikki vastaajat eivät myöskään halunneet ottaa kantaa työtekijöiden osaamisvaatimuksiin, mitä käsitelleeseen kysymykseen jätti vastaamatta 16 yrittäjää. Haastatteluaineiston analyysissä noudatettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Haastattelijoiden haastattelujen aikana ylöskirjaamat vastaukset taulukoitiin kysymyskohtaisesti Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaan. Tämän jälkeen yksittäiset, sisällöltään samantyyppiset tietyn ominaisuuden sisältävät vastaukset ryhmiteltiin toisistaan selvästi eroaviin luokkiin. Luokkiin tiiveistetystä aineistosta tehtiin havaintoja erityisesti vastaustyypin yleisyyden suhteen. Haastatteluun osallistuneiden yritysten toimialat luokiteltiin Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen pääluokkien mukaisesti (ks. Tilastokeskus 2008). Toimialaluokituksessa on kaikkiaan 22 pääluokkaa, joista 16:sta oli vähintään yksi vastaaja Puolangalta tai Hyrynsalmelta. Runsas neljäsosa yrityksistä sijoittui Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -pääluokkaan, joka sisältää mm. erikois- ja päivittäistavaramyymälät sekä autokorjaamot (taulukko 2). Seuraavaksi eniten vastaajia oli pää-

6 luokkiin Rakentaminen sekä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kuuluvista yrityksistä. Joka kymmenes haastatteluun osallistunut yritys sijoittui edelliseen ja kahdeksan prosenttia yrityksistä jälkimmäiseen toimialaluokkaan, joka pitää sisällään mm. kiinteistön- ja maisemanhoitoon erikoistuneet yritykset. Taulukko 2. Haastatteluun osallistuneiden puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yritysten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Lkm % Maatalous, metsätalous, kalatalous 4 7 Kaivostoiminta ja louhinta 1 2 Teollisuus 3 5 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 2 Rakentaminen 6 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi 4 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 3 Informaatio ja viestintä 1 2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 3 Kiinteistöalan toiminta 3 5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 5 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 7 Taiteet, viihde ja virkistys 1 2 Muu palvelutoiminta 3 5 YHTEENSÄ Työ- ja elinkeinoministeriön (2015) Yritys-Suomi -sivuston mukaan pienessä yrityksessä on alle 50 työntekijää ja mikroyrityksessä vähemmän kuin kymmenen työntekijää. 95 % haastatteluun osallistuneista puolankalais- ja hyrynsalmelaisyrityksistä kuului tämän määritelmän mukaan mikroyrityksiin, sillä vain kolmessa haastatteluun osallistuneista yrityksistä työskenteli yli kymmenen työntekijää. Haastatteluun osallistuneista mikroyrityksistäkin lähes puolessa työskenteli vain yrittäjä itse. 4. Osaavan työvoiman löytyminen Kullervo-hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työpaikan. Työsuhteen aikana osallistujien työkykyä ja osaamista pyritään vahvistamaan, jotta työllistyminen olisi heille helpompaa tulevaisuudessa. Pysyvät työpaikat löytyvät vain avoimilta työmarkkinoilta. Kaikissa organisaatioissa, joissa työskennellään työttömien asiakkaiden kanssa ja pyritään auttamaan heitä työmarkkinoilla eteenpäin, olisi tämän vuoksi oltava perillä siitä, minkälaisiin ominaisuuksiin työnantajat kiinnittävät huomiota palkatessaan työntekijöitä. Tässä luvussa kuvataan aluksi puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien odotuksia palkkaamiensa työntekijöiden osaamiseen suhteen sekä osaavan työvoiman löytymistä yrityksiin. Tämän jälkeen esitetään yrittäjien näkemys siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista voitaisiin kehittää.

7 4.1 Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Toimialasta riippumatta puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät pitävät välttämättömänä, että työntekijöiltä löytyy yrityksen ammattialan vahvaa osaamista. Tämän toi esiin noin puolet, 22 vastaajaa, kun heiltä kysyttiin, minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla. Lisäksi runsas neljännes (28 %) kysymykseen vastanneista piti tärkeänä koulutuksen tai tutkinnon suorittamista, mitä esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviltä edellytetään jo lainsäädännössäkin. Yhtä suuri osuus vastaajista odotti palkkaamiensa työntekijöiden hallitsevan asiakaspalvelutaidot, joita pidettiin välttämättöminä etenkin palveluammateissa toimivien työntekijöiden kohdalla. Asiakaspalvelutaitoihin läheisesti liittyvät vuorovaikutustaidot sekä tilannetaju saivat molemmat yhden maininnan. Atk- tai kielitaito ei noussut kovin merkittäväksi tekijäksi työntekijöitä rekrytoitaessa, sillä vain alle 10 % haastatelluista edellytti tämänkaltaista osaamista palkkaamiltaan työntekijöiltä. Traktorin ja muiden ajoneuvojen ajotaitoa sekä koneidenkäyttötaitoa palkattavilta työntekijöiltä toivottiin kolmessa yrityksessä, ja ajokorttia ja omaa autoa yhdessä yrityksessä. Yksi yrittäjä toivoi työntekijöiltään kädentaitojen hallintaa. Työntekijöiden henkilökohtaisista ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista haastatteluissa mainittiin useimmin luotettavuus ja oma-aloitteisuus, joita kumpaakin neljä haastateltua piti tärkeinä työntekijöiden ominaisuuksina. Yksittäisinä mainintoina tuotiin esiin huolellisuus, ahkeruus, täsmällisyys, motivaatio, ohjeiden noudattaminen, joustavuus, sosiaalisuus, paineensietokyky sekä hyvä fyysinen kunto. Pitkää työkokemusta ei puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä yleisesti pidetty välttämättömänä, sillä vain joka kymmenes haastatelluista edellytti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Osaavan työvoiman löytymistä paikkakunnalta tai lähialueelta käsitelleeseen kysymykseen vastasi kaikkiaan 52 yrittäjää, joista kuitenkaan noin joka viides ei ottanut suoraan kantaa asiaan, vaan totesi pelkästään, että yrityksessä ei ole lisätyövoiman tarvetta (taulukko 3). Yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymiseen on kaiken kaikkiaan varsin positiivinen, sillä 30 yrittäjää, eli yli puolet kaikista haastatelluista, katsoo osaavaa työvoimaa olevan tarjolla omalla paikkakunnalla tai vähintäänkin lähikunnissa. Lisäksi kolme haastateltua uskoi osaavia tekijöitä löytyvän joihinkin yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin, mutta erikoistuneempiin tehtäviin osaavan työvoiman löytäminen oli haasteellisempaa. Esim. sosiaali- ja terveysalalla matalammin koulutettua hoitohenkilökuntaa todettiin olevan hyvin saatavilla, mutta pätevien sairaanhoitajien rekrytoinnissa oli kohdattu vaikeuksia. Taulukko 3. Puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymisestä paikkakunnalta tai lähialueelta. Lkm % Löytyy Löytyy / Ei löydy 3 6 Ei löydy 9 17 Ei tarvitse YHTEENSÄ Osaavaa työvoimaa kotipaikkakunnalta tai edes lähialueelta ei uskonut löytävänsä 17 % vastaajista. Useampi yrittäjä etenkin majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös vähittäiskaupan ja kiinteistönhuollon puolella, katsoi, että osaavaa työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla yrityksen tarpeisiin. Pulaa tekijöistä oli pitkälle erikoistuneella teollisuudenalalla toi-

8 mivassa yrityksessä, koska alalle ei enää koulutettu uusia ammattilaisia. Huoli osaavan työvoiman löytymisestä tulevaisuudessa nousi esiin myös vastauksessa, jossa ihmeteltiin puusepänkoulutuksen loppumista Kainuussa. 4.2 Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Vain alle puolet kaikista haastatelluista yrittäjistä esitti näkemyksensä siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään. Kysymykseen vastanneita oli kaikkiaan 28, joista muutama esitti useammankin koulutusmuodon, jolla työntekijöiden osaaminen paranisi. Suurin osa kysymykseen vastanneista katsoi ammattioppilaitoksessa suoritetun alan ammatillisen tutkinnon pätevöittävän työntekijät parhaiten yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin (taulukko 4). Taulukko 4. Koulutus, jolla puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien mielestä työntekijöiden osaamista voitaisiin parantaa. Maininta haastattelussa lkm Ammatillinen koulutus 16 Oppisopimuskoulutus 5 Täydennyskoulutus 5 Korttikoulutukset 2 Koulutusta ei tarvita 7 Seitsemän haastatellun mielestä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ei tarvita mitään koulutusta. Enemmistö koulutusta tarpeettomina pitäneistä katsoi, että jos työntekijä on muuten ominaisuuksiltaan sopiva kyseessä olevaan työtehtävään, niin työ itsessään opettaa riittävästi. Toisaalta tarjolla oleva työtehtävä saattoi olla niin yksinkertainen, että siihen ei vastaajan mielestä siksi tarvittu minkäänlaista koulutusta. Yksi olemassa olevan koulutuksen tasoon tyytymätön vastaaja kertoi myös kouluttavansa työntekijänsä mieluummin itse kuin palkkaavansa suoraan ammattioppilaitoksesta tulevia työnhakijoita. Viiden haastatellun yrittäjän mielestä työntekijöiden osaamistasoa olisi mahdollista parantaa jollakin lisä- tai täydennyskoulutuksella, esim. asiakaspalvelu- tai kielikoulutuksella. Lyhytkestoisempia täydennyskoulutuksia ovat erilaiset korttikoulutukset, mm. työturvallisuuskortti- tai hygieniapassikoulutus, jotka mainittiin kahdessa haastattelussa. Oppisopimuskoulutuksen, jossa työntekijä suorittaa ammattitutkinnon työskentelemällä yrityksessä ja osallistuen samanaikaisesti jonkin oppilaitoksen järjestämiin teoriaopintoihin muutamana päivänä kuukaudessa, mainitsi viisi vastaajaa hyvänä tapana saada osaavaa ja täsmäkoulutettua työvoimaa yrityksiin. Osalla haastatelluista oli itselläänkin kokemusta oppisopimuksen käytöstä uusien työntekijöiden palkkaamiskeinona. Oppisopimuskoulutukseen liittyen yhteiskunnalta toivottiin nykyistä laajempaa tukea oppisopimuspaikkoja tarjoaville yrityksille. Yritykselle maksettava palkkio oppisopimustyöntekijän opettamisesta työpaikalla ja työntekijän vakuuttamisesta huolehtiminen voisivat erään vastaajan mielestä lisätä yrittäjien kiinnostusta oppisopimuksen käyttämistä kohtaan.

9 5. Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Haastatteluhetkellä vuodenvaihteen molemmin puolin ja lähitulevaisuudessa uuden työvoiman tarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä vaikutti vähäiseltä, vaikka 14 % haastatelluista ei osannutkaan kertoa tultaisiinko yrityksessä tarvitsemaan uusia työntekijöitä (taulukko 5). Etenkin Hyrynsalmella into uuden työvoiman palkkaamiseen oli matala, sillä kolme neljästä vastanneesta hyrynsalmelaisyrittäjästä ei pitänyt uusien työntekijöiden palkkaamista tarpeellisena. Puolankalaisyrityksistä runsaalla puolella (56 %) ei ollut tarvetta palkata uusia työntekijöitä. Yrityksissä saattoi myös haastatteluhetkellä olla päällä lomautuksia, jolloin tilauskannan elpyessä vanhat työntekijät kutsutaan töihin ennen uusien palkkaamista, tai osa työntekijöistä oli päätetty irtisanoa. Työntekijöiden palkkaaminen ei ollut ajankohtaista myöskään niissä yrityksissä, joissa yrittäjä oli luopumassa yritystoiminnasta. Kaksi haastateltua yrittäjää oli siirtymässä eläkkeelle, yksi oli parhaillaan myymässä yritystään ja yksi lopettamassa muista syistä yritystoiminnan. Taulukko 5. Uuden työvoiman tarve vuodenvaihteessa ja lähitulevaisuudessa puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Lkm % Kyllä Ei osaa sanoa 8 14 Ei YHTEENSÄ Noin joka viidennessä haastatteluun osallistuneessa yrityksessä Puolangalla ja Hyrynsalmella tarvittiin uusia työntekijöitä. Ajoneuvojen huoltoon ja kuljetukseen sekä puurakentamiseen erikoistuneisiin yrityksiin uusia työntekijöitä ei kovasta etsinnästä huolimatta tahtonut löytyä millään. Enimmäkseen uusien työntekijöiden tarve oli kuitenkin tilapäistä tai sesonkiluonteista. Esimerkiksi matkailuyrityksiin tarvitaan sesonkiaikoina säännöllisesti lisätyövoimaa ja rakennusmiehille on kysyntää etenkin kesäisin. Työntekijöiden ikääntyminen on kuitenkin lisäämässä kokoaikaisenkin työvoiman kysyntää monella alalla Ylä- Kainuussa. Yksi haastatteluun osallistunut sosiaali- ja terveysalan yrittäjä kertoi useammankin työntekijänsä olevan eläköitymässä jo aivan lähitulevaisuudessa. 6. Yhteenveto ja johtopäätökset Tähän suppeaan selvitykseen on koottu yhteen tulokset, jotka saatiin Kullervo-hankkeen työhönvalmentajien puolankalaisille ja hyrynsalmelaisille yrittäjille vuodenvaihteen molemmin puolin tekemissä haastatteluissa, joilla kartoitettiin yrittäjien näkemystä siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Kullervo-hankkeen valmennustyön lähtökohtana on auttaa palkkatuella työllistettyjä hankkeen osallistujia eteenpäin työmarkkinoilla, miltä pohjalta haastattelukysymyksiäkin alettiin suunnitella. Haastatteluissa pyrittiin siten toisaalta saamaan tietoa, joka auttaisi hankkeen valmentajia paikantamaan niitä asioita, joilla yrittäjien mielestä on merkitystä heidän palkatessaan uusia työntekijöitä, mutta toisaalta haluttiin selvittää myös yritysten työvoimatarpeita ja mahdollisia piilotyöpaikkoja.

10 Haastattelupyyntö esitettiin kaikkiaan 86 Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyritykselle, joista lähes 70 % halusi osallistua haastatteluun. Korkeaa vastausprosenttia selittänevät osaltaan työhönvalmentajien henkilökohtainen yhteydenotto joko puhelimitse tai yrityksiin jalkautumalla ja Kullervo-hankkeen tunnettuus vastaajaryhmän sisällä. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat ovat laajasti verkostoituneet paikallisten yrittäjien kanssa ja molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään. Haastatteluun osallistuneet puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät odottivat toimialasta riippumatta, että työtekijät hallitsevat hyvin yrityksen ammattialaan liittyvät asiat, vaikka osaaminen voi olla muutakin kautta hankittu kuin koulutuksella. Ammatillinen koulutus antaa kuitenkin hyvät perusvalmiudet työskennellä alan työtehtävissä ja ammattitutkinnon suorittamista edellyttikin työntekijöiltä 28 % haastatteluun osallistuneista yrittäjistä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista luotettavuus ja oma-aloitteisuus olivat yrittäjien työntekijöissä arvostamia ominaisuuksia, ja etenkin palvelualan työpaikoilla korostuivat asiakaspalvelutaidot. Vain joka kymmenes haastateltu yrittäjä odotti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Työkokemusta edellyttävien yrittäjien vähäistä osuutta saattaa selittää se, ettei työkokemuksen merkityksestä työntekijöitä palkattaessa kysytty erikseen, vaan muutama yrittäjä toi asian esiin yhtenä palkattavien työntekijöiden toivottavana ominaisuutena muiden joukossa. Osaavan työvoiman saannin suhteen puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yritykset ovat kohtalaisen hyvässä asemassa, sillä yli puolet haastatelluista yrittäjistä uskoi löytävänsä pätevää työvoimaa omalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Työvoimapula on silti jo tänään todellisuutta tietyillä aloilla myös Ylä-Kainuussa. Mm. majoitus- ja ravitsemis-, vähittäiskaupan ja kiinteistönhuoltoaloilla toimivat yrittäjät olivat ainakin aika ajoin kohdanneet vaikeuksia pätevien työntekijöiden löytämisessä. Huolta kannettiin myös työvoiman saannista tulevaisuudessa, kun tiettyjen alojen ammattilaisten, esim. puuseppien, koulutus on loppunut Kainuussa. Yli puolet haastatteluun osallistuneista yrittäjistä ei osannut ottaa kantaa siihen, millaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin parantamaan. Kysymykseen vastanneista enemmistö uskoi ammatillisen koulutuksen antavan parhaat valmiudet ja työhön tarvittavan osaamisen. Osa haastatelluista piti myös erilaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia hyvinä keinoina parantaa työntekijöiden osaamista. Etenkin ne yrittäjät, joilla oli kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, tunnistivat tämän koulutusmuodon hyödyt saada täsmäkoulutettua henkilökuntaa suoraan yrityksen tarpeisiin. Heillä oli myös mielenkiintoisia taloudellisiin kannustimiin liittyviä kehittämisehdotuksia, joiden toteutuessa yrittäjien kiinnostus oppisopimusjärjestelmää kohtaan saattaisi lisääntyä. Vaikka yli puolissa haastatteluun osallistuneista yrityksistä ei ollut tarvetta palkata uutta työvoimaa, myös Puolangalla ja Hyrynsalmella toimii yrityksiä, joissa etsitään koko ajan uusia työntekijöitä. Pysyvää työtä löytyy harvasta yrityksestä, sillä enimmäkseen tarjolla on määräaikaisia kausi- ja sesonkityöpaikkoja. Kausityöpaikat tarjoavat kuitenkin säännöllisesti toistuvina arvokkaan työtilaisuuden osaksi vuotta, ja mahdollistavat täällä viihtyville ihmisille asumisen Puolangalla ja Hyrynsalmella. Myös kokoaikatyötä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä oli tarjolla, ja osaavan työvoiman saannissa on tietyillä aloilla ollut vaikeuksia. Selvityksen tulokset kuvaavat hyvästä vastausprosentista huolimatta vain haastatteluun osallistuneiden paikallisten yrittäjien näkemyksiä, eikä niistä voi vetää laajempia johtopää-

11 töksiä edes maakuntatasolla, sillä yritysten toimintaympäristö on kokonaan toisenlainen Kainuun suuremmissa kunnissa. Oikeanlaisen asenteen ja koulutuksen merkityksen korostaminen lienee kuitenkin se sanoma, jota työttömien kanssa toimivien paikkakunnasta riippumatta pitäisi asiakkailleen kertoa piirteinä, joita yrityksiin palkattavilta työntekijöiltä odotetaan. Työnhakijoiden kannattaa hankkia lisää osaamista ja olla aktiivisia työnantajien suuntaan, sillä tilanne yrityksissä elää jatkuvasti. Työntekijöiden eläköitymisen kautta seuraavien vuosien aikana on avautumassa vuosittain kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joista muutama myös Puolangalla ja Hyrynsalmella. Omasta työkunnosta huolehtiminen, osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen ovat parhaat keinot päästä kiinni niin näihin vapautuviin kuin aivan uusiinkin työpaikkoihin.

12 Lähteet Kainuun ELY-keskus 2015: Työllisyyskatsaukset 2015, helmikuu. https://www.elykeskus.fi/web/ely/ely-kainuu-tyollisyyskatsaukset#.vrfaivkkc9i Viitattu Kainuun liitto 2015: Tilastot ja ennakointitieto.http://kainuunliitto.fi/tilastot_ja_ennakointitieto Viitattu Nieminen, Jouko 2015: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. kehitysnakymissa_viriamassa_varovaista_toiveikkuutta.1349.news Viitattu Suomen Kuntaliitto 2015: Tilastot. Viitattu Tilastokeskus 2008: Toimialaluokitus. Viitattu Työ- ja elinkeinomimisteriö Yritys-Suomi. Viitattu

13 Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti.

14 Liite 2. Haastattelurunko. Yrityksen toimiala ja työntekijämäärä Löytyykö paikkakunnalta ja/tai lähialueelta osaavaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin? Minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla? (ammattiosaaminen, yleiset ominaisuudet) Minkälaisella koulutuksella em. osaamistarpeita pystyttäisiin kehittämään? Onko yrityksessä uusien työntekijöiden palkkaustarvetta tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa? Muuta

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.5. klo 9.00 Kainuun työttömyydessä orastaa merkkejä paremmasta Muutamassa Kainuun kunnassa oli työttömiä kuussa vähemmän kuin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot