SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555
|
|
- Ismo Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA Kullervo-hanke S12555 KEVÄT 2015
2 Sisällys 1. Johdanto Toimintaympäristö Haastatteluaineisto Osaavan työvoiman löytyminen Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Yhteenveto ja johtopäätökset... 8 Lähteet Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti Liite 2. Haastattelurunko
3 1. Johdanto Kullervo (S12555) on Puolangan kunnan hallinnoima välisenä aikana käynnissä oleva kehittämishanke, jota toteutetaan yhteistyössä Hyrynsalmen kunnan kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on ja sen rahoittajina toimivat Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (85 %) sekä Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat (15 %). Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja valmennustiimi, johon kuuluvat hankkeen toimipisteissä ja työkohteissa Puolangalla ja Hyrynsalmella työskentelevät työhönvalmentajat sekä molemmissa kunnissa työskentelevä yksilövalmentaja. Hankehenkilöstön yhteystiedot löytyvät yhteystietokortista tämän selvityksen liiteosasta. Liite 1. lervo-hankkeen yhteystietokortti. Kullervo-hankkeessa pyritään edistämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä ja pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille. Hankkeessa tehtävän asiakastyön tavoitteena on löytää hankkeeseen osallistuville henkilöille uusia vaihtoehtoja työttömyyden tilalle, synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa esim. osuuskuntayrittäjyyden kautta ja vaikuttaa siten välillisesti hankepaikkakuntien työllisyystilanteen, yritysten työvoiman saantiin ja kuntalaisten palvelutarjonnan kehittymiseen myönteiseen suuntaan. Hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työmahdollisuuden ja koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityä valmennusta, ohjausta ja neuvontaa työllistymisasioissa. Osallistujat ohjautuvat hankkeeseen Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja heihin kuuluu sekä ammattikouluttamattomia että eri alojen ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Osallistujat työskentelevät työhönvalmentajien ohjauksessa kuntien, seurakuntien, yhdistysten, yritysten ja yksityistalouksien työkohteissa sekä työpajoilla mm. remontointi-, siivous-, puutarha-, ympäristönhoito-, ja asiakaspalvelutehtävissä. Työhönvalmentajien rinnalla työskentelevä yksilövalmentaja auttaa osallistujia työura- ja koulutusvaihtoehtojen selvittelyssä sekä tarvittaessa arjen- ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Osallistujien työ- ja toimintakyvyn säilymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan Kullervo-hankkeessa myös erilaisia teemaryhmiä järjestämällä, mm. Puolangalla kokoonnutaan viikoittain liikuntatuokioon mennessä Kullervo-hankkeen toimintaan on osallistunut yhteensä 37 henkilöä, joista puolankalaisia on ollut 16 ja hyrynsalmelaisia 21. Rekrytoidessaan uutta työvoimaa työnantajat odottavat työntekijöiltä vankkaa ammattitaitoa, osaamista ja oikeanlaista asennetta. Jotta näihin työnantajien odotuksiin osaavan työvoiman suhteen pystyttäisiin vastaamaan, työnhakijoiden kanssa työskentelevillä tulisi olla oikeansuuntaista tietoa yrittäjien tarpeista ja odotuksista. Tämän vuoksi Kullervo-hankkeen yhdeksi tehtäväksi on annettu kartoituksen tekeminen siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Tähän selvitykseen on koottu hankkeen tekemän kartoitustyön tulokset. Aluksi kuvataan lyhyesti toimintaympäristöä sekä selvityksen aineiston keruuta ja analyysiä. Tulososiossa tarkastellaan osaavan työvoiman löytymistä yrityksille sekä työvoimatarpeita puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Selvitys päättyy yhteenvetoon ja johtopäätöksiin. Kul- 2. Toimintaympäristö Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat kuuluvat Kehys-Kainuun seutukuntaan ja asukasluvuilla mitattuina Kainuun pienimpien kuntien joukkoon. Väestötilastojen mukaan Puolangalla asui vuoden 2014 lopussa 2828 henkeä ja Hyrynsalmella 2489 henkeä (Kainuun liitto
4 2015). Viimeisen kolmen vuoden aikana asukasluku on pienentynyt Puolangalla lähes kuusi ja Hyrynsalmella seitsemän prosenttia. Vähenemisen lisäksi väestö myös tyypillisesti ikääntyy molemmissa kunnissa: alle 15-vuotiaita puolankalaisia ja hyrynsalmelaisia on noin 10 % ja vastaavasti 65-vuotiaita ja sitä vanhempia yli 30 % kaikista näiden kuntien asukkaista (Suomen Kuntaliitto 2015). Vuonna 2011 demografinen huoltosuhde eli alle 15- ja yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäisiin asukkaisiin oli Puolangalla 65 ja Hyrynsalmella 62. Ennusteen mukaan demografinen huoltosuhde on heikkenemässä nopeasti ja olisi 100 jo vuonna 2020 molemmissa kunnissa. (Kainuun liitto 2015.) Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, oli vuonna 2012 molemmissa kunnissa 2,12 eli jokaista työssäkäyvää kohden kunnissa asui yli kaksi työssä käymätöntä (Suomen Kuntaliitto 2015). Jo pitkään Suomessa jatkunut talouden epävakaa tilanne näkyy Kainuussakin, eikä yritysten suhdannenäkymiä voi pitää kovin valoisina. Heikkoja signaaleja paremmasta alkaa kuitenkin vähitellen ilmaantua, vaikka yritysten investointihalukkuus on vielä laimeaa. Kainuulaiset yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin koko maassa keskimäärin, mutta noin viidesosa kainuulaisyrityksistä uskoo jo kuitenkin suhdanteiden paranevan ja 38 % yrityksistä on kasvuhakuisia. Koko Kehys-Kainuun alueella, niin myös Puolangalla ja Hyrynsalmella, maatalouden rooli suhteessa muihin elinkeinoihin on vahvistunut entisestään. Tärkeä elinkeino Kehys-Kainuussa on myös matkailu, joka tukee ansiokkaasti palvelusektorin ja kaupankin työllisyyttä Ukkohalla Paljakan-hiihtokeskuksen toimiessa yhtenä matkailun vetureista. Kehys-Kainuun alueelle sijoittuu koko Kainuun työpaikoista vain neljännes, ja työvoiman kysyntä seutukunnan alueella on vähäistä. (Nieminen 2015, ) Työttömyyden kasvu Kainuussa näyttäisi olevan taittumassa vuoden 2015 alkupuolella, kun helmikuussa työttömien määrä viimein painui alemmalle tasolle kuin se oli ollut vuotta aiemmin. Myös uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun TE-toimistoon helmikuussa enemmän kuin tammikuussa tai edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuorisotyöttömyys ja lomautuksetkin vähenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi lähes viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Helmikuun 2015 lopussa Puolangan työttömyysaste oli 19,8 %, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin tammikuussa, mutta 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyrynsalmen työttömyysaste samana ajankohtana oli 19,0 %, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 4 % ja edelliseen kuukauteen 5,5 %. Molempien kuntien työttömyysaste ylitti helmikuussa 2015 edelleen selvästi koko Kainuun työttömyysasteen (17,5 %) ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaisen valtakunnallisen työttömyysasteen (13,5 %). Molemmissa kunnissa alle 25-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli noin 8 %, kun ikääntyneitä, yli 50-vuotiaita työttömiä oli Puolangalla 49 % ja Hyrynsalmella jo 59 % kaikista paikkakunnan työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus Hyrynsalmella oli yli kaksinkertainen Puolankaan verrattuna: joka neljäs työtön Hyrynsalmella oli pitkäaikaistyötön, kun Puolangalla pitkäaikaistyöttömien osuus oli 12 % kaikista työttömistä. (Kainuun ELY-keskus 2015). 3. Haastatteluaineisto Kullervo-hankkeen projektisuunnitelmassa yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kartoittaa, kuinka koulutuksella voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Päähuomio tässä hankehenkilöstön toteuttamassa kartoituksessa päätettiin kohdistaa yrittäjien näkemyksiin siitä, minkälaisia ominaisuuksia yrityksiin palkattavilla työntekijöillä tulisi olla ja
5 minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollista kehittää. Tiedonkeruun yhteydessä tiedusteltiin lisäksi yritysten työvoimatarpeita vastaushetkellä ja lähitulevaisuudessa sekä kerrottiin Kullervo-hankkeen toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista hankkeen kanssa. Tiedonkeruumenetelmänä kartoituksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin pääosin puhelimitse. Muutamaan yritykseen tehtiin henkilökohtainen käynti ja neljä yrittäjää halusi mieluummin vastata sähköpostitse liitteessä 2 esitettyihin haastattelukysymyksiin. Liite 2. Haastattelurunko. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat keräsivät haastatteluaineiston marraskuun 2014 lopun ja maaliskuun 2015 alun välisenä aikana Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä. Molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat on nimetty Kullervohankkeen ohjausryhmään, ja jäsenille oli yhdistysten kautta jo aiemmin välitetty tietoa Kullervo-hankkeen toiminnasta, joten kartoituksen kohderyhmä päätettiin rajata yrittäjäyhdistysten jäseniin. Kaikkiaan haastattelupyyntö esitettiin 86 yritykselle, joiden yhteystiedot on julkaistu kaikille avoimessa Synergia-yrityshaussa. Yrityksistä 59 vastasi esitettyihin kysymyksiin, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 69, mitä voi pitää sangen hyvänä osallistumisasteena. Puolangan Yrittäjät ry:n 47 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 27 eli 57 % osallistui haastatteluun ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n 39 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 32 eli peräti 82 % oli mukana haastattelussa (taulukko 1). Taulukko 1. Haastattelupyynnön saaneiden ja haastatteluun osallistuneiden yritysten jakautuminen kunnittain. Haastattelupyyntö yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä % Puolangan Yrittäjät ry Hyrynsalmen Yrittäjät ry YHTEENSÄ Noin puolet haastatteluun osallistuneista eli 28 henkilöä vastasi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Hankalimmaksi vastaajat näyttävät kokeneen kysymyksen siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään, sillä 31 yrityksestä ei saatu tähän kysymykseen vastausta. Kaikki vastaajat eivät myöskään halunneet ottaa kantaa työtekijöiden osaamisvaatimuksiin, mitä käsitelleeseen kysymykseen jätti vastaamatta 16 yrittäjää. Haastatteluaineiston analyysissä noudatettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Haastattelijoiden haastattelujen aikana ylöskirjaamat vastaukset taulukoitiin kysymyskohtaisesti Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaan. Tämän jälkeen yksittäiset, sisällöltään samantyyppiset tietyn ominaisuuden sisältävät vastaukset ryhmiteltiin toisistaan selvästi eroaviin luokkiin. Luokkiin tiiveistetystä aineistosta tehtiin havaintoja erityisesti vastaustyypin yleisyyden suhteen. Haastatteluun osallistuneiden yritysten toimialat luokiteltiin Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen pääluokkien mukaisesti (ks. Tilastokeskus 2008). Toimialaluokituksessa on kaikkiaan 22 pääluokkaa, joista 16:sta oli vähintään yksi vastaaja Puolangalta tai Hyrynsalmelta. Runsas neljäsosa yrityksistä sijoittui Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -pääluokkaan, joka sisältää mm. erikois- ja päivittäistavaramyymälät sekä autokorjaamot (taulukko 2). Seuraavaksi eniten vastaajia oli pää-
6 luokkiin Rakentaminen sekä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kuuluvista yrityksistä. Joka kymmenes haastatteluun osallistunut yritys sijoittui edelliseen ja kahdeksan prosenttia yrityksistä jälkimmäiseen toimialaluokkaan, joka pitää sisällään mm. kiinteistön- ja maisemanhoitoon erikoistuneet yritykset. Taulukko 2. Haastatteluun osallistuneiden puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yritysten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Lkm % Maatalous, metsätalous, kalatalous 4 7 Kaivostoiminta ja louhinta 1 2 Teollisuus 3 5 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 2 Rakentaminen 6 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi 4 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 3 Informaatio ja viestintä 1 2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 3 Kiinteistöalan toiminta 3 5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 5 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 7 Taiteet, viihde ja virkistys 1 2 Muu palvelutoiminta 3 5 YHTEENSÄ Työ- ja elinkeinoministeriön (2015) Yritys-Suomi -sivuston mukaan pienessä yrityksessä on alle 50 työntekijää ja mikroyrityksessä vähemmän kuin kymmenen työntekijää. 95 % haastatteluun osallistuneista puolankalais- ja hyrynsalmelaisyrityksistä kuului tämän määritelmän mukaan mikroyrityksiin, sillä vain kolmessa haastatteluun osallistuneista yrityksistä työskenteli yli kymmenen työntekijää. Haastatteluun osallistuneista mikroyrityksistäkin lähes puolessa työskenteli vain yrittäjä itse. 4. Osaavan työvoiman löytyminen Kullervo-hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työpaikan. Työsuhteen aikana osallistujien työkykyä ja osaamista pyritään vahvistamaan, jotta työllistyminen olisi heille helpompaa tulevaisuudessa. Pysyvät työpaikat löytyvät vain avoimilta työmarkkinoilta. Kaikissa organisaatioissa, joissa työskennellään työttömien asiakkaiden kanssa ja pyritään auttamaan heitä työmarkkinoilla eteenpäin, olisi tämän vuoksi oltava perillä siitä, minkälaisiin ominaisuuksiin työnantajat kiinnittävät huomiota palkatessaan työntekijöitä. Tässä luvussa kuvataan aluksi puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien odotuksia palkkaamiensa työntekijöiden osaamiseen suhteen sekä osaavan työvoiman löytymistä yrityksiin. Tämän jälkeen esitetään yrittäjien näkemys siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista voitaisiin kehittää.
7 4.1 Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Toimialasta riippumatta puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät pitävät välttämättömänä, että työntekijöiltä löytyy yrityksen ammattialan vahvaa osaamista. Tämän toi esiin noin puolet, 22 vastaajaa, kun heiltä kysyttiin, minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla. Lisäksi runsas neljännes (28 %) kysymykseen vastanneista piti tärkeänä koulutuksen tai tutkinnon suorittamista, mitä esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviltä edellytetään jo lainsäädännössäkin. Yhtä suuri osuus vastaajista odotti palkkaamiensa työntekijöiden hallitsevan asiakaspalvelutaidot, joita pidettiin välttämättöminä etenkin palveluammateissa toimivien työntekijöiden kohdalla. Asiakaspalvelutaitoihin läheisesti liittyvät vuorovaikutustaidot sekä tilannetaju saivat molemmat yhden maininnan. Atk- tai kielitaito ei noussut kovin merkittäväksi tekijäksi työntekijöitä rekrytoitaessa, sillä vain alle 10 % haastatelluista edellytti tämänkaltaista osaamista palkkaamiltaan työntekijöiltä. Traktorin ja muiden ajoneuvojen ajotaitoa sekä koneidenkäyttötaitoa palkattavilta työntekijöiltä toivottiin kolmessa yrityksessä, ja ajokorttia ja omaa autoa yhdessä yrityksessä. Yksi yrittäjä toivoi työntekijöiltään kädentaitojen hallintaa. Työntekijöiden henkilökohtaisista ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista haastatteluissa mainittiin useimmin luotettavuus ja oma-aloitteisuus, joita kumpaakin neljä haastateltua piti tärkeinä työntekijöiden ominaisuuksina. Yksittäisinä mainintoina tuotiin esiin huolellisuus, ahkeruus, täsmällisyys, motivaatio, ohjeiden noudattaminen, joustavuus, sosiaalisuus, paineensietokyky sekä hyvä fyysinen kunto. Pitkää työkokemusta ei puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä yleisesti pidetty välttämättömänä, sillä vain joka kymmenes haastatelluista edellytti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Osaavan työvoiman löytymistä paikkakunnalta tai lähialueelta käsitelleeseen kysymykseen vastasi kaikkiaan 52 yrittäjää, joista kuitenkaan noin joka viides ei ottanut suoraan kantaa asiaan, vaan totesi pelkästään, että yrityksessä ei ole lisätyövoiman tarvetta (taulukko 3). Yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymiseen on kaiken kaikkiaan varsin positiivinen, sillä 30 yrittäjää, eli yli puolet kaikista haastatelluista, katsoo osaavaa työvoimaa olevan tarjolla omalla paikkakunnalla tai vähintäänkin lähikunnissa. Lisäksi kolme haastateltua uskoi osaavia tekijöitä löytyvän joihinkin yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin, mutta erikoistuneempiin tehtäviin osaavan työvoiman löytäminen oli haasteellisempaa. Esim. sosiaali- ja terveysalalla matalammin koulutettua hoitohenkilökuntaa todettiin olevan hyvin saatavilla, mutta pätevien sairaanhoitajien rekrytoinnissa oli kohdattu vaikeuksia. Taulukko 3. Puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymisestä paikkakunnalta tai lähialueelta. Lkm % Löytyy Löytyy / Ei löydy 3 6 Ei löydy 9 17 Ei tarvitse YHTEENSÄ Osaavaa työvoimaa kotipaikkakunnalta tai edes lähialueelta ei uskonut löytävänsä 17 % vastaajista. Useampi yrittäjä etenkin majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös vähittäiskaupan ja kiinteistönhuollon puolella, katsoi, että osaavaa työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla yrityksen tarpeisiin. Pulaa tekijöistä oli pitkälle erikoistuneella teollisuudenalalla toi-
8 mivassa yrityksessä, koska alalle ei enää koulutettu uusia ammattilaisia. Huoli osaavan työvoiman löytymisestä tulevaisuudessa nousi esiin myös vastauksessa, jossa ihmeteltiin puusepänkoulutuksen loppumista Kainuussa. 4.2 Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Vain alle puolet kaikista haastatelluista yrittäjistä esitti näkemyksensä siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään. Kysymykseen vastanneita oli kaikkiaan 28, joista muutama esitti useammankin koulutusmuodon, jolla työntekijöiden osaaminen paranisi. Suurin osa kysymykseen vastanneista katsoi ammattioppilaitoksessa suoritetun alan ammatillisen tutkinnon pätevöittävän työntekijät parhaiten yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin (taulukko 4). Taulukko 4. Koulutus, jolla puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien mielestä työntekijöiden osaamista voitaisiin parantaa. Maininta haastattelussa lkm Ammatillinen koulutus 16 Oppisopimuskoulutus 5 Täydennyskoulutus 5 Korttikoulutukset 2 Koulutusta ei tarvita 7 Seitsemän haastatellun mielestä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ei tarvita mitään koulutusta. Enemmistö koulutusta tarpeettomina pitäneistä katsoi, että jos työntekijä on muuten ominaisuuksiltaan sopiva kyseessä olevaan työtehtävään, niin työ itsessään opettaa riittävästi. Toisaalta tarjolla oleva työtehtävä saattoi olla niin yksinkertainen, että siihen ei vastaajan mielestä siksi tarvittu minkäänlaista koulutusta. Yksi olemassa olevan koulutuksen tasoon tyytymätön vastaaja kertoi myös kouluttavansa työntekijänsä mieluummin itse kuin palkkaavansa suoraan ammattioppilaitoksesta tulevia työnhakijoita. Viiden haastatellun yrittäjän mielestä työntekijöiden osaamistasoa olisi mahdollista parantaa jollakin lisä- tai täydennyskoulutuksella, esim. asiakaspalvelu- tai kielikoulutuksella. Lyhytkestoisempia täydennyskoulutuksia ovat erilaiset korttikoulutukset, mm. työturvallisuuskortti- tai hygieniapassikoulutus, jotka mainittiin kahdessa haastattelussa. Oppisopimuskoulutuksen, jossa työntekijä suorittaa ammattitutkinnon työskentelemällä yrityksessä ja osallistuen samanaikaisesti jonkin oppilaitoksen järjestämiin teoriaopintoihin muutamana päivänä kuukaudessa, mainitsi viisi vastaajaa hyvänä tapana saada osaavaa ja täsmäkoulutettua työvoimaa yrityksiin. Osalla haastatelluista oli itselläänkin kokemusta oppisopimuksen käytöstä uusien työntekijöiden palkkaamiskeinona. Oppisopimuskoulutukseen liittyen yhteiskunnalta toivottiin nykyistä laajempaa tukea oppisopimuspaikkoja tarjoaville yrityksille. Yritykselle maksettava palkkio oppisopimustyöntekijän opettamisesta työpaikalla ja työntekijän vakuuttamisesta huolehtiminen voisivat erään vastaajan mielestä lisätä yrittäjien kiinnostusta oppisopimuksen käyttämistä kohtaan.
9 5. Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Haastatteluhetkellä vuodenvaihteen molemmin puolin ja lähitulevaisuudessa uuden työvoiman tarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä vaikutti vähäiseltä, vaikka 14 % haastatelluista ei osannutkaan kertoa tultaisiinko yrityksessä tarvitsemaan uusia työntekijöitä (taulukko 5). Etenkin Hyrynsalmella into uuden työvoiman palkkaamiseen oli matala, sillä kolme neljästä vastanneesta hyrynsalmelaisyrittäjästä ei pitänyt uusien työntekijöiden palkkaamista tarpeellisena. Puolankalaisyrityksistä runsaalla puolella (56 %) ei ollut tarvetta palkata uusia työntekijöitä. Yrityksissä saattoi myös haastatteluhetkellä olla päällä lomautuksia, jolloin tilauskannan elpyessä vanhat työntekijät kutsutaan töihin ennen uusien palkkaamista, tai osa työntekijöistä oli päätetty irtisanoa. Työntekijöiden palkkaaminen ei ollut ajankohtaista myöskään niissä yrityksissä, joissa yrittäjä oli luopumassa yritystoiminnasta. Kaksi haastateltua yrittäjää oli siirtymässä eläkkeelle, yksi oli parhaillaan myymässä yritystään ja yksi lopettamassa muista syistä yritystoiminnan. Taulukko 5. Uuden työvoiman tarve vuodenvaihteessa ja lähitulevaisuudessa puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Lkm % Kyllä Ei osaa sanoa 8 14 Ei YHTEENSÄ Noin joka viidennessä haastatteluun osallistuneessa yrityksessä Puolangalla ja Hyrynsalmella tarvittiin uusia työntekijöitä. Ajoneuvojen huoltoon ja kuljetukseen sekä puurakentamiseen erikoistuneisiin yrityksiin uusia työntekijöitä ei kovasta etsinnästä huolimatta tahtonut löytyä millään. Enimmäkseen uusien työntekijöiden tarve oli kuitenkin tilapäistä tai sesonkiluonteista. Esimerkiksi matkailuyrityksiin tarvitaan sesonkiaikoina säännöllisesti lisätyövoimaa ja rakennusmiehille on kysyntää etenkin kesäisin. Työntekijöiden ikääntyminen on kuitenkin lisäämässä kokoaikaisenkin työvoiman kysyntää monella alalla Ylä- Kainuussa. Yksi haastatteluun osallistunut sosiaali- ja terveysalan yrittäjä kertoi useammankin työntekijänsä olevan eläköitymässä jo aivan lähitulevaisuudessa. 6. Yhteenveto ja johtopäätökset Tähän suppeaan selvitykseen on koottu yhteen tulokset, jotka saatiin Kullervo-hankkeen työhönvalmentajien puolankalaisille ja hyrynsalmelaisille yrittäjille vuodenvaihteen molemmin puolin tekemissä haastatteluissa, joilla kartoitettiin yrittäjien näkemystä siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Kullervo-hankkeen valmennustyön lähtökohtana on auttaa palkkatuella työllistettyjä hankkeen osallistujia eteenpäin työmarkkinoilla, miltä pohjalta haastattelukysymyksiäkin alettiin suunnitella. Haastatteluissa pyrittiin siten toisaalta saamaan tietoa, joka auttaisi hankkeen valmentajia paikantamaan niitä asioita, joilla yrittäjien mielestä on merkitystä heidän palkatessaan uusia työntekijöitä, mutta toisaalta haluttiin selvittää myös yritysten työvoimatarpeita ja mahdollisia piilotyöpaikkoja.
10 Haastattelupyyntö esitettiin kaikkiaan 86 Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyritykselle, joista lähes 70 % halusi osallistua haastatteluun. Korkeaa vastausprosenttia selittänevät osaltaan työhönvalmentajien henkilökohtainen yhteydenotto joko puhelimitse tai yrityksiin jalkautumalla ja Kullervo-hankkeen tunnettuus vastaajaryhmän sisällä. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat ovat laajasti verkostoituneet paikallisten yrittäjien kanssa ja molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään. Haastatteluun osallistuneet puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät odottivat toimialasta riippumatta, että työtekijät hallitsevat hyvin yrityksen ammattialaan liittyvät asiat, vaikka osaaminen voi olla muutakin kautta hankittu kuin koulutuksella. Ammatillinen koulutus antaa kuitenkin hyvät perusvalmiudet työskennellä alan työtehtävissä ja ammattitutkinnon suorittamista edellyttikin työntekijöiltä 28 % haastatteluun osallistuneista yrittäjistä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista luotettavuus ja oma-aloitteisuus olivat yrittäjien työntekijöissä arvostamia ominaisuuksia, ja etenkin palvelualan työpaikoilla korostuivat asiakaspalvelutaidot. Vain joka kymmenes haastateltu yrittäjä odotti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Työkokemusta edellyttävien yrittäjien vähäistä osuutta saattaa selittää se, ettei työkokemuksen merkityksestä työntekijöitä palkattaessa kysytty erikseen, vaan muutama yrittäjä toi asian esiin yhtenä palkattavien työntekijöiden toivottavana ominaisuutena muiden joukossa. Osaavan työvoiman saannin suhteen puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yritykset ovat kohtalaisen hyvässä asemassa, sillä yli puolet haastatelluista yrittäjistä uskoi löytävänsä pätevää työvoimaa omalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Työvoimapula on silti jo tänään todellisuutta tietyillä aloilla myös Ylä-Kainuussa. Mm. majoitus- ja ravitsemis-, vähittäiskaupan ja kiinteistönhuoltoaloilla toimivat yrittäjät olivat ainakin aika ajoin kohdanneet vaikeuksia pätevien työntekijöiden löytämisessä. Huolta kannettiin myös työvoiman saannista tulevaisuudessa, kun tiettyjen alojen ammattilaisten, esim. puuseppien, koulutus on loppunut Kainuussa. Yli puolet haastatteluun osallistuneista yrittäjistä ei osannut ottaa kantaa siihen, millaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin parantamaan. Kysymykseen vastanneista enemmistö uskoi ammatillisen koulutuksen antavan parhaat valmiudet ja työhön tarvittavan osaamisen. Osa haastatelluista piti myös erilaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia hyvinä keinoina parantaa työntekijöiden osaamista. Etenkin ne yrittäjät, joilla oli kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, tunnistivat tämän koulutusmuodon hyödyt saada täsmäkoulutettua henkilökuntaa suoraan yrityksen tarpeisiin. Heillä oli myös mielenkiintoisia taloudellisiin kannustimiin liittyviä kehittämisehdotuksia, joiden toteutuessa yrittäjien kiinnostus oppisopimusjärjestelmää kohtaan saattaisi lisääntyä. Vaikka yli puolissa haastatteluun osallistuneista yrityksistä ei ollut tarvetta palkata uutta työvoimaa, myös Puolangalla ja Hyrynsalmella toimii yrityksiä, joissa etsitään koko ajan uusia työntekijöitä. Pysyvää työtä löytyy harvasta yrityksestä, sillä enimmäkseen tarjolla on määräaikaisia kausi- ja sesonkityöpaikkoja. Kausityöpaikat tarjoavat kuitenkin säännöllisesti toistuvina arvokkaan työtilaisuuden osaksi vuotta, ja mahdollistavat täällä viihtyville ihmisille asumisen Puolangalla ja Hyrynsalmella. Myös kokoaikatyötä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä oli tarjolla, ja osaavan työvoiman saannissa on tietyillä aloilla ollut vaikeuksia. Selvityksen tulokset kuvaavat hyvästä vastausprosentista huolimatta vain haastatteluun osallistuneiden paikallisten yrittäjien näkemyksiä, eikä niistä voi vetää laajempia johtopää-
11 töksiä edes maakuntatasolla, sillä yritysten toimintaympäristö on kokonaan toisenlainen Kainuun suuremmissa kunnissa. Oikeanlaisen asenteen ja koulutuksen merkityksen korostaminen lienee kuitenkin se sanoma, jota työttömien kanssa toimivien paikkakunnasta riippumatta pitäisi asiakkailleen kertoa piirteinä, joita yrityksiin palkattavilta työntekijöiltä odotetaan. Työnhakijoiden kannattaa hankkia lisää osaamista ja olla aktiivisia työnantajien suuntaan, sillä tilanne yrityksissä elää jatkuvasti. Työntekijöiden eläköitymisen kautta seuraavien vuosien aikana on avautumassa vuosittain kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joista muutama myös Puolangalla ja Hyrynsalmella. Omasta työkunnosta huolehtiminen, osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen ovat parhaat keinot päästä kiinni niin näihin vapautuviin kuin aivan uusiinkin työpaikkoihin.
12 Lähteet Kainuun ELY-keskus 2015: Työllisyyskatsaukset 2015, helmikuu. Viitattu Kainuun liitto 2015: Tilastot ja ennakointitieto. Viitattu Nieminen, Jouko 2015: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. kehitysnakymissa_viriamassa_varovaista_toiveikkuutta.1349.news Viitattu Suomen Kuntaliitto 2015: Tilastot. Viitattu Tilastokeskus 2008: Toimialaluokitus. Viitattu Työ- ja elinkeinomimisteriö Yritys-Suomi. Viitattu
13 Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti.
14 Liite 2. Haastattelurunko. Yrityksen toimiala ja työntekijämäärä Löytyykö paikkakunnalta ja/tai lähialueelta osaavaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin? Minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla? (ammattiosaaminen, yleiset ominaisuudet) Minkälaisella koulutuksella em. osaamistarpeita pystyttäisiin kehittämään? Onko yrityksessä uusien työntekijöiden palkkaustarvetta tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa? Muuta
Kuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotOPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA
OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotKymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotNuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotLomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN HEINÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 334-470 TYÖTTÖMYYS-
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Syyskuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset Syyskuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN SYYSKUU 2017 VÄKILUKU 53 107-526 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI
LisätiedotNaisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto
Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotTyöttömien määrä väheni Kainuussa
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotTavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla
Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset Elokuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN ELOKUU 2017 VÄKILUKU 53 188-453 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri I/2019
Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotRiskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?
Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,
LisätiedotTyöttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin
NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013
Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin
Lisätiedot