SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA. Kullervo-hanke S12555"

Transkriptio

1 SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA Kullervo-hanke S12555 KEVÄT 2015

2 Sisällys 1. Johdanto Toimintaympäristö Haastatteluaineisto Osaavan työvoiman löytyminen Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Yhteenveto ja johtopäätökset... 8 Lähteet Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti Liite 2. Haastattelurunko

3 1. Johdanto Kullervo (S12555) on Puolangan kunnan hallinnoima välisenä aikana käynnissä oleva kehittämishanke, jota toteutetaan yhteistyössä Hyrynsalmen kunnan kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on ja sen rahoittajina toimivat Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (85 %) sekä Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat (15 %). Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja valmennustiimi, johon kuuluvat hankkeen toimipisteissä ja työkohteissa Puolangalla ja Hyrynsalmella työskentelevät työhönvalmentajat sekä molemmissa kunnissa työskentelevä yksilövalmentaja. Hankehenkilöstön yhteystiedot löytyvät yhteystietokortista tämän selvityksen liiteosasta. Liite 1. lervo-hankkeen yhteystietokortti. Kullervo-hankkeessa pyritään edistämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä ja pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille. Hankkeessa tehtävän asiakastyön tavoitteena on löytää hankkeeseen osallistuville henkilöille uusia vaihtoehtoja työttömyyden tilalle, synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa esim. osuuskuntayrittäjyyden kautta ja vaikuttaa siten välillisesti hankepaikkakuntien työllisyystilanteen, yritysten työvoiman saantiin ja kuntalaisten palvelutarjonnan kehittymiseen myönteiseen suuntaan. Hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työmahdollisuuden ja koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityä valmennusta, ohjausta ja neuvontaa työllistymisasioissa. Osallistujat ohjautuvat hankkeeseen Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja heihin kuuluu sekä ammattikouluttamattomia että eri alojen ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Osallistujat työskentelevät työhönvalmentajien ohjauksessa kuntien, seurakuntien, yhdistysten, yritysten ja yksityistalouksien työkohteissa sekä työpajoilla mm. remontointi-, siivous-, puutarha-, ympäristönhoito-, ja asiakaspalvelutehtävissä. Työhönvalmentajien rinnalla työskentelevä yksilövalmentaja auttaa osallistujia työura- ja koulutusvaihtoehtojen selvittelyssä sekä tarvittaessa arjen- ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Osallistujien työ- ja toimintakyvyn säilymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan Kullervo-hankkeessa myös erilaisia teemaryhmiä järjestämällä, mm. Puolangalla kokoonnutaan viikoittain liikuntatuokioon mennessä Kullervo-hankkeen toimintaan on osallistunut yhteensä 37 henkilöä, joista puolankalaisia on ollut 16 ja hyrynsalmelaisia 21. Rekrytoidessaan uutta työvoimaa työnantajat odottavat työntekijöiltä vankkaa ammattitaitoa, osaamista ja oikeanlaista asennetta. Jotta näihin työnantajien odotuksiin osaavan työvoiman suhteen pystyttäisiin vastaamaan, työnhakijoiden kanssa työskentelevillä tulisi olla oikeansuuntaista tietoa yrittäjien tarpeista ja odotuksista. Tämän vuoksi Kullervo-hankkeen yhdeksi tehtäväksi on annettu kartoituksen tekeminen siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Tähän selvitykseen on koottu hankkeen tekemän kartoitustyön tulokset. Aluksi kuvataan lyhyesti toimintaympäristöä sekä selvityksen aineiston keruuta ja analyysiä. Tulososiossa tarkastellaan osaavan työvoiman löytymistä yrityksille sekä työvoimatarpeita puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Selvitys päättyy yhteenvetoon ja johtopäätöksiin. Kul- 2. Toimintaympäristö Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat kuuluvat Kehys-Kainuun seutukuntaan ja asukasluvuilla mitattuina Kainuun pienimpien kuntien joukkoon. Väestötilastojen mukaan Puolangalla asui vuoden 2014 lopussa 2828 henkeä ja Hyrynsalmella 2489 henkeä (Kainuun liitto

4 2015). Viimeisen kolmen vuoden aikana asukasluku on pienentynyt Puolangalla lähes kuusi ja Hyrynsalmella seitsemän prosenttia. Vähenemisen lisäksi väestö myös tyypillisesti ikääntyy molemmissa kunnissa: alle 15-vuotiaita puolankalaisia ja hyrynsalmelaisia on noin 10 % ja vastaavasti 65-vuotiaita ja sitä vanhempia yli 30 % kaikista näiden kuntien asukkaista (Suomen Kuntaliitto 2015). Vuonna 2011 demografinen huoltosuhde eli alle 15- ja yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäisiin asukkaisiin oli Puolangalla 65 ja Hyrynsalmella 62. Ennusteen mukaan demografinen huoltosuhde on heikkenemässä nopeasti ja olisi 100 jo vuonna 2020 molemmissa kunnissa. (Kainuun liitto 2015.) Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, oli vuonna 2012 molemmissa kunnissa 2,12 eli jokaista työssäkäyvää kohden kunnissa asui yli kaksi työssä käymätöntä (Suomen Kuntaliitto 2015). Jo pitkään Suomessa jatkunut talouden epävakaa tilanne näkyy Kainuussakin, eikä yritysten suhdannenäkymiä voi pitää kovin valoisina. Heikkoja signaaleja paremmasta alkaa kuitenkin vähitellen ilmaantua, vaikka yritysten investointihalukkuus on vielä laimeaa. Kainuulaiset yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin koko maassa keskimäärin, mutta noin viidesosa kainuulaisyrityksistä uskoo jo kuitenkin suhdanteiden paranevan ja 38 % yrityksistä on kasvuhakuisia. Koko Kehys-Kainuun alueella, niin myös Puolangalla ja Hyrynsalmella, maatalouden rooli suhteessa muihin elinkeinoihin on vahvistunut entisestään. Tärkeä elinkeino Kehys-Kainuussa on myös matkailu, joka tukee ansiokkaasti palvelusektorin ja kaupankin työllisyyttä Ukkohalla Paljakan-hiihtokeskuksen toimiessa yhtenä matkailun vetureista. Kehys-Kainuun alueelle sijoittuu koko Kainuun työpaikoista vain neljännes, ja työvoiman kysyntä seutukunnan alueella on vähäistä. (Nieminen 2015, ) Työttömyyden kasvu Kainuussa näyttäisi olevan taittumassa vuoden 2015 alkupuolella, kun helmikuussa työttömien määrä viimein painui alemmalle tasolle kuin se oli ollut vuotta aiemmin. Myös uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun TE-toimistoon helmikuussa enemmän kuin tammikuussa tai edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuorisotyöttömyys ja lomautuksetkin vähenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi lähes viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Helmikuun 2015 lopussa Puolangan työttömyysaste oli 19,8 %, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin tammikuussa, mutta 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyrynsalmen työttömyysaste samana ajankohtana oli 19,0 %, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 4 % ja edelliseen kuukauteen 5,5 %. Molempien kuntien työttömyysaste ylitti helmikuussa 2015 edelleen selvästi koko Kainuun työttömyysasteen (17,5 %) ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaisen valtakunnallisen työttömyysasteen (13,5 %). Molemmissa kunnissa alle 25-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli noin 8 %, kun ikääntyneitä, yli 50-vuotiaita työttömiä oli Puolangalla 49 % ja Hyrynsalmella jo 59 % kaikista paikkakunnan työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus Hyrynsalmella oli yli kaksinkertainen Puolankaan verrattuna: joka neljäs työtön Hyrynsalmella oli pitkäaikaistyötön, kun Puolangalla pitkäaikaistyöttömien osuus oli 12 % kaikista työttömistä. (Kainuun ELY-keskus 2015). 3. Haastatteluaineisto Kullervo-hankkeen projektisuunnitelmassa yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kartoittaa, kuinka koulutuksella voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Päähuomio tässä hankehenkilöstön toteuttamassa kartoituksessa päätettiin kohdistaa yrittäjien näkemyksiin siitä, minkälaisia ominaisuuksia yrityksiin palkattavilla työntekijöillä tulisi olla ja

5 minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollista kehittää. Tiedonkeruun yhteydessä tiedusteltiin lisäksi yritysten työvoimatarpeita vastaushetkellä ja lähitulevaisuudessa sekä kerrottiin Kullervo-hankkeen toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista hankkeen kanssa. Tiedonkeruumenetelmänä kartoituksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin pääosin puhelimitse. Muutamaan yritykseen tehtiin henkilökohtainen käynti ja neljä yrittäjää halusi mieluummin vastata sähköpostitse liitteessä 2 esitettyihin haastattelukysymyksiin. Liite 2. Haastattelurunko. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat keräsivät haastatteluaineiston marraskuun 2014 lopun ja maaliskuun 2015 alun välisenä aikana Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä. Molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat on nimetty Kullervohankkeen ohjausryhmään, ja jäsenille oli yhdistysten kautta jo aiemmin välitetty tietoa Kullervo-hankkeen toiminnasta, joten kartoituksen kohderyhmä päätettiin rajata yrittäjäyhdistysten jäseniin. Kaikkiaan haastattelupyyntö esitettiin 86 yritykselle, joiden yhteystiedot on julkaistu kaikille avoimessa Synergia-yrityshaussa. Yrityksistä 59 vastasi esitettyihin kysymyksiin, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 69, mitä voi pitää sangen hyvänä osallistumisasteena. Puolangan Yrittäjät ry:n 47 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 27 eli 57 % osallistui haastatteluun ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n 39 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 32 eli peräti 82 % oli mukana haastattelussa (taulukko 1). Taulukko 1. Haastattelupyynnön saaneiden ja haastatteluun osallistuneiden yritysten jakautuminen kunnittain. Haastattelupyyntö yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä % Puolangan Yrittäjät ry Hyrynsalmen Yrittäjät ry YHTEENSÄ Noin puolet haastatteluun osallistuneista eli 28 henkilöä vastasi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Hankalimmaksi vastaajat näyttävät kokeneen kysymyksen siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään, sillä 31 yrityksestä ei saatu tähän kysymykseen vastausta. Kaikki vastaajat eivät myöskään halunneet ottaa kantaa työtekijöiden osaamisvaatimuksiin, mitä käsitelleeseen kysymykseen jätti vastaamatta 16 yrittäjää. Haastatteluaineiston analyysissä noudatettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Haastattelijoiden haastattelujen aikana ylöskirjaamat vastaukset taulukoitiin kysymyskohtaisesti Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaan. Tämän jälkeen yksittäiset, sisällöltään samantyyppiset tietyn ominaisuuden sisältävät vastaukset ryhmiteltiin toisistaan selvästi eroaviin luokkiin. Luokkiin tiiveistetystä aineistosta tehtiin havaintoja erityisesti vastaustyypin yleisyyden suhteen. Haastatteluun osallistuneiden yritysten toimialat luokiteltiin Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen pääluokkien mukaisesti (ks. Tilastokeskus 2008). Toimialaluokituksessa on kaikkiaan 22 pääluokkaa, joista 16:sta oli vähintään yksi vastaaja Puolangalta tai Hyrynsalmelta. Runsas neljäsosa yrityksistä sijoittui Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -pääluokkaan, joka sisältää mm. erikois- ja päivittäistavaramyymälät sekä autokorjaamot (taulukko 2). Seuraavaksi eniten vastaajia oli pää-

6 luokkiin Rakentaminen sekä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kuuluvista yrityksistä. Joka kymmenes haastatteluun osallistunut yritys sijoittui edelliseen ja kahdeksan prosenttia yrityksistä jälkimmäiseen toimialaluokkaan, joka pitää sisällään mm. kiinteistön- ja maisemanhoitoon erikoistuneet yritykset. Taulukko 2. Haastatteluun osallistuneiden puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yritysten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Lkm % Maatalous, metsätalous, kalatalous 4 7 Kaivostoiminta ja louhinta 1 2 Teollisuus 3 5 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 2 Rakentaminen 6 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi 4 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 3 Informaatio ja viestintä 1 2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 3 Kiinteistöalan toiminta 3 5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 5 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 7 Taiteet, viihde ja virkistys 1 2 Muu palvelutoiminta 3 5 YHTEENSÄ Työ- ja elinkeinoministeriön (2015) Yritys-Suomi -sivuston mukaan pienessä yrityksessä on alle 50 työntekijää ja mikroyrityksessä vähemmän kuin kymmenen työntekijää. 95 % haastatteluun osallistuneista puolankalais- ja hyrynsalmelaisyrityksistä kuului tämän määritelmän mukaan mikroyrityksiin, sillä vain kolmessa haastatteluun osallistuneista yrityksistä työskenteli yli kymmenen työntekijää. Haastatteluun osallistuneista mikroyrityksistäkin lähes puolessa työskenteli vain yrittäjä itse. 4. Osaavan työvoiman löytyminen Kullervo-hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työpaikan. Työsuhteen aikana osallistujien työkykyä ja osaamista pyritään vahvistamaan, jotta työllistyminen olisi heille helpompaa tulevaisuudessa. Pysyvät työpaikat löytyvät vain avoimilta työmarkkinoilta. Kaikissa organisaatioissa, joissa työskennellään työttömien asiakkaiden kanssa ja pyritään auttamaan heitä työmarkkinoilla eteenpäin, olisi tämän vuoksi oltava perillä siitä, minkälaisiin ominaisuuksiin työnantajat kiinnittävät huomiota palkatessaan työntekijöitä. Tässä luvussa kuvataan aluksi puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien odotuksia palkkaamiensa työntekijöiden osaamiseen suhteen sekä osaavan työvoiman löytymistä yrityksiin. Tämän jälkeen esitetään yrittäjien näkemys siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista voitaisiin kehittää.

7 4.1 Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Toimialasta riippumatta puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät pitävät välttämättömänä, että työntekijöiltä löytyy yrityksen ammattialan vahvaa osaamista. Tämän toi esiin noin puolet, 22 vastaajaa, kun heiltä kysyttiin, minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla. Lisäksi runsas neljännes (28 %) kysymykseen vastanneista piti tärkeänä koulutuksen tai tutkinnon suorittamista, mitä esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviltä edellytetään jo lainsäädännössäkin. Yhtä suuri osuus vastaajista odotti palkkaamiensa työntekijöiden hallitsevan asiakaspalvelutaidot, joita pidettiin välttämättöminä etenkin palveluammateissa toimivien työntekijöiden kohdalla. Asiakaspalvelutaitoihin läheisesti liittyvät vuorovaikutustaidot sekä tilannetaju saivat molemmat yhden maininnan. Atk- tai kielitaito ei noussut kovin merkittäväksi tekijäksi työntekijöitä rekrytoitaessa, sillä vain alle 10 % haastatelluista edellytti tämänkaltaista osaamista palkkaamiltaan työntekijöiltä. Traktorin ja muiden ajoneuvojen ajotaitoa sekä koneidenkäyttötaitoa palkattavilta työntekijöiltä toivottiin kolmessa yrityksessä, ja ajokorttia ja omaa autoa yhdessä yrityksessä. Yksi yrittäjä toivoi työntekijöiltään kädentaitojen hallintaa. Työntekijöiden henkilökohtaisista ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista haastatteluissa mainittiin useimmin luotettavuus ja oma-aloitteisuus, joita kumpaakin neljä haastateltua piti tärkeinä työntekijöiden ominaisuuksina. Yksittäisinä mainintoina tuotiin esiin huolellisuus, ahkeruus, täsmällisyys, motivaatio, ohjeiden noudattaminen, joustavuus, sosiaalisuus, paineensietokyky sekä hyvä fyysinen kunto. Pitkää työkokemusta ei puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä yleisesti pidetty välttämättömänä, sillä vain joka kymmenes haastatelluista edellytti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Osaavan työvoiman löytymistä paikkakunnalta tai lähialueelta käsitelleeseen kysymykseen vastasi kaikkiaan 52 yrittäjää, joista kuitenkaan noin joka viides ei ottanut suoraan kantaa asiaan, vaan totesi pelkästään, että yrityksessä ei ole lisätyövoiman tarvetta (taulukko 3). Yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymiseen on kaiken kaikkiaan varsin positiivinen, sillä 30 yrittäjää, eli yli puolet kaikista haastatelluista, katsoo osaavaa työvoimaa olevan tarjolla omalla paikkakunnalla tai vähintäänkin lähikunnissa. Lisäksi kolme haastateltua uskoi osaavia tekijöitä löytyvän joihinkin yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin, mutta erikoistuneempiin tehtäviin osaavan työvoiman löytäminen oli haasteellisempaa. Esim. sosiaali- ja terveysalalla matalammin koulutettua hoitohenkilökuntaa todettiin olevan hyvin saatavilla, mutta pätevien sairaanhoitajien rekrytoinnissa oli kohdattu vaikeuksia. Taulukko 3. Puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymisestä paikkakunnalta tai lähialueelta. Lkm % Löytyy Löytyy / Ei löydy 3 6 Ei löydy 9 17 Ei tarvitse YHTEENSÄ Osaavaa työvoimaa kotipaikkakunnalta tai edes lähialueelta ei uskonut löytävänsä 17 % vastaajista. Useampi yrittäjä etenkin majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös vähittäiskaupan ja kiinteistönhuollon puolella, katsoi, että osaavaa työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla yrityksen tarpeisiin. Pulaa tekijöistä oli pitkälle erikoistuneella teollisuudenalalla toi-

8 mivassa yrityksessä, koska alalle ei enää koulutettu uusia ammattilaisia. Huoli osaavan työvoiman löytymisestä tulevaisuudessa nousi esiin myös vastauksessa, jossa ihmeteltiin puusepänkoulutuksen loppumista Kainuussa. 4.2 Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Vain alle puolet kaikista haastatelluista yrittäjistä esitti näkemyksensä siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään. Kysymykseen vastanneita oli kaikkiaan 28, joista muutama esitti useammankin koulutusmuodon, jolla työntekijöiden osaaminen paranisi. Suurin osa kysymykseen vastanneista katsoi ammattioppilaitoksessa suoritetun alan ammatillisen tutkinnon pätevöittävän työntekijät parhaiten yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin (taulukko 4). Taulukko 4. Koulutus, jolla puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien mielestä työntekijöiden osaamista voitaisiin parantaa. Maininta haastattelussa lkm Ammatillinen koulutus 16 Oppisopimuskoulutus 5 Täydennyskoulutus 5 Korttikoulutukset 2 Koulutusta ei tarvita 7 Seitsemän haastatellun mielestä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ei tarvita mitään koulutusta. Enemmistö koulutusta tarpeettomina pitäneistä katsoi, että jos työntekijä on muuten ominaisuuksiltaan sopiva kyseessä olevaan työtehtävään, niin työ itsessään opettaa riittävästi. Toisaalta tarjolla oleva työtehtävä saattoi olla niin yksinkertainen, että siihen ei vastaajan mielestä siksi tarvittu minkäänlaista koulutusta. Yksi olemassa olevan koulutuksen tasoon tyytymätön vastaaja kertoi myös kouluttavansa työntekijänsä mieluummin itse kuin palkkaavansa suoraan ammattioppilaitoksesta tulevia työnhakijoita. Viiden haastatellun yrittäjän mielestä työntekijöiden osaamistasoa olisi mahdollista parantaa jollakin lisä- tai täydennyskoulutuksella, esim. asiakaspalvelu- tai kielikoulutuksella. Lyhytkestoisempia täydennyskoulutuksia ovat erilaiset korttikoulutukset, mm. työturvallisuuskortti- tai hygieniapassikoulutus, jotka mainittiin kahdessa haastattelussa. Oppisopimuskoulutuksen, jossa työntekijä suorittaa ammattitutkinnon työskentelemällä yrityksessä ja osallistuen samanaikaisesti jonkin oppilaitoksen järjestämiin teoriaopintoihin muutamana päivänä kuukaudessa, mainitsi viisi vastaajaa hyvänä tapana saada osaavaa ja täsmäkoulutettua työvoimaa yrityksiin. Osalla haastatelluista oli itselläänkin kokemusta oppisopimuksen käytöstä uusien työntekijöiden palkkaamiskeinona. Oppisopimuskoulutukseen liittyen yhteiskunnalta toivottiin nykyistä laajempaa tukea oppisopimuspaikkoja tarjoaville yrityksille. Yritykselle maksettava palkkio oppisopimustyöntekijän opettamisesta työpaikalla ja työntekijän vakuuttamisesta huolehtiminen voisivat erään vastaajan mielestä lisätä yrittäjien kiinnostusta oppisopimuksen käyttämistä kohtaan.

9 5. Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Haastatteluhetkellä vuodenvaihteen molemmin puolin ja lähitulevaisuudessa uuden työvoiman tarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä vaikutti vähäiseltä, vaikka 14 % haastatelluista ei osannutkaan kertoa tultaisiinko yrityksessä tarvitsemaan uusia työntekijöitä (taulukko 5). Etenkin Hyrynsalmella into uuden työvoiman palkkaamiseen oli matala, sillä kolme neljästä vastanneesta hyrynsalmelaisyrittäjästä ei pitänyt uusien työntekijöiden palkkaamista tarpeellisena. Puolankalaisyrityksistä runsaalla puolella (56 %) ei ollut tarvetta palkata uusia työntekijöitä. Yrityksissä saattoi myös haastatteluhetkellä olla päällä lomautuksia, jolloin tilauskannan elpyessä vanhat työntekijät kutsutaan töihin ennen uusien palkkaamista, tai osa työntekijöistä oli päätetty irtisanoa. Työntekijöiden palkkaaminen ei ollut ajankohtaista myöskään niissä yrityksissä, joissa yrittäjä oli luopumassa yritystoiminnasta. Kaksi haastateltua yrittäjää oli siirtymässä eläkkeelle, yksi oli parhaillaan myymässä yritystään ja yksi lopettamassa muista syistä yritystoiminnan. Taulukko 5. Uuden työvoiman tarve vuodenvaihteessa ja lähitulevaisuudessa puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Lkm % Kyllä Ei osaa sanoa 8 14 Ei YHTEENSÄ Noin joka viidennessä haastatteluun osallistuneessa yrityksessä Puolangalla ja Hyrynsalmella tarvittiin uusia työntekijöitä. Ajoneuvojen huoltoon ja kuljetukseen sekä puurakentamiseen erikoistuneisiin yrityksiin uusia työntekijöitä ei kovasta etsinnästä huolimatta tahtonut löytyä millään. Enimmäkseen uusien työntekijöiden tarve oli kuitenkin tilapäistä tai sesonkiluonteista. Esimerkiksi matkailuyrityksiin tarvitaan sesonkiaikoina säännöllisesti lisätyövoimaa ja rakennusmiehille on kysyntää etenkin kesäisin. Työntekijöiden ikääntyminen on kuitenkin lisäämässä kokoaikaisenkin työvoiman kysyntää monella alalla Ylä- Kainuussa. Yksi haastatteluun osallistunut sosiaali- ja terveysalan yrittäjä kertoi useammankin työntekijänsä olevan eläköitymässä jo aivan lähitulevaisuudessa. 6. Yhteenveto ja johtopäätökset Tähän suppeaan selvitykseen on koottu yhteen tulokset, jotka saatiin Kullervo-hankkeen työhönvalmentajien puolankalaisille ja hyrynsalmelaisille yrittäjille vuodenvaihteen molemmin puolin tekemissä haastatteluissa, joilla kartoitettiin yrittäjien näkemystä siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Kullervo-hankkeen valmennustyön lähtökohtana on auttaa palkkatuella työllistettyjä hankkeen osallistujia eteenpäin työmarkkinoilla, miltä pohjalta haastattelukysymyksiäkin alettiin suunnitella. Haastatteluissa pyrittiin siten toisaalta saamaan tietoa, joka auttaisi hankkeen valmentajia paikantamaan niitä asioita, joilla yrittäjien mielestä on merkitystä heidän palkatessaan uusia työntekijöitä, mutta toisaalta haluttiin selvittää myös yritysten työvoimatarpeita ja mahdollisia piilotyöpaikkoja.

10 Haastattelupyyntö esitettiin kaikkiaan 86 Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyritykselle, joista lähes 70 % halusi osallistua haastatteluun. Korkeaa vastausprosenttia selittänevät osaltaan työhönvalmentajien henkilökohtainen yhteydenotto joko puhelimitse tai yrityksiin jalkautumalla ja Kullervo-hankkeen tunnettuus vastaajaryhmän sisällä. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat ovat laajasti verkostoituneet paikallisten yrittäjien kanssa ja molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään. Haastatteluun osallistuneet puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät odottivat toimialasta riippumatta, että työtekijät hallitsevat hyvin yrityksen ammattialaan liittyvät asiat, vaikka osaaminen voi olla muutakin kautta hankittu kuin koulutuksella. Ammatillinen koulutus antaa kuitenkin hyvät perusvalmiudet työskennellä alan työtehtävissä ja ammattitutkinnon suorittamista edellyttikin työntekijöiltä 28 % haastatteluun osallistuneista yrittäjistä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista luotettavuus ja oma-aloitteisuus olivat yrittäjien työntekijöissä arvostamia ominaisuuksia, ja etenkin palvelualan työpaikoilla korostuivat asiakaspalvelutaidot. Vain joka kymmenes haastateltu yrittäjä odotti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Työkokemusta edellyttävien yrittäjien vähäistä osuutta saattaa selittää se, ettei työkokemuksen merkityksestä työntekijöitä palkattaessa kysytty erikseen, vaan muutama yrittäjä toi asian esiin yhtenä palkattavien työntekijöiden toivottavana ominaisuutena muiden joukossa. Osaavan työvoiman saannin suhteen puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yritykset ovat kohtalaisen hyvässä asemassa, sillä yli puolet haastatelluista yrittäjistä uskoi löytävänsä pätevää työvoimaa omalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Työvoimapula on silti jo tänään todellisuutta tietyillä aloilla myös Ylä-Kainuussa. Mm. majoitus- ja ravitsemis-, vähittäiskaupan ja kiinteistönhuoltoaloilla toimivat yrittäjät olivat ainakin aika ajoin kohdanneet vaikeuksia pätevien työntekijöiden löytämisessä. Huolta kannettiin myös työvoiman saannista tulevaisuudessa, kun tiettyjen alojen ammattilaisten, esim. puuseppien, koulutus on loppunut Kainuussa. Yli puolet haastatteluun osallistuneista yrittäjistä ei osannut ottaa kantaa siihen, millaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin parantamaan. Kysymykseen vastanneista enemmistö uskoi ammatillisen koulutuksen antavan parhaat valmiudet ja työhön tarvittavan osaamisen. Osa haastatelluista piti myös erilaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia hyvinä keinoina parantaa työntekijöiden osaamista. Etenkin ne yrittäjät, joilla oli kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, tunnistivat tämän koulutusmuodon hyödyt saada täsmäkoulutettua henkilökuntaa suoraan yrityksen tarpeisiin. Heillä oli myös mielenkiintoisia taloudellisiin kannustimiin liittyviä kehittämisehdotuksia, joiden toteutuessa yrittäjien kiinnostus oppisopimusjärjestelmää kohtaan saattaisi lisääntyä. Vaikka yli puolissa haastatteluun osallistuneista yrityksistä ei ollut tarvetta palkata uutta työvoimaa, myös Puolangalla ja Hyrynsalmella toimii yrityksiä, joissa etsitään koko ajan uusia työntekijöitä. Pysyvää työtä löytyy harvasta yrityksestä, sillä enimmäkseen tarjolla on määräaikaisia kausi- ja sesonkityöpaikkoja. Kausityöpaikat tarjoavat kuitenkin säännöllisesti toistuvina arvokkaan työtilaisuuden osaksi vuotta, ja mahdollistavat täällä viihtyville ihmisille asumisen Puolangalla ja Hyrynsalmella. Myös kokoaikatyötä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä oli tarjolla, ja osaavan työvoiman saannissa on tietyillä aloilla ollut vaikeuksia. Selvityksen tulokset kuvaavat hyvästä vastausprosentista huolimatta vain haastatteluun osallistuneiden paikallisten yrittäjien näkemyksiä, eikä niistä voi vetää laajempia johtopää-

11 töksiä edes maakuntatasolla, sillä yritysten toimintaympäristö on kokonaan toisenlainen Kainuun suuremmissa kunnissa. Oikeanlaisen asenteen ja koulutuksen merkityksen korostaminen lienee kuitenkin se sanoma, jota työttömien kanssa toimivien paikkakunnasta riippumatta pitäisi asiakkailleen kertoa piirteinä, joita yrityksiin palkattavilta työntekijöiltä odotetaan. Työnhakijoiden kannattaa hankkia lisää osaamista ja olla aktiivisia työnantajien suuntaan, sillä tilanne yrityksissä elää jatkuvasti. Työntekijöiden eläköitymisen kautta seuraavien vuosien aikana on avautumassa vuosittain kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joista muutama myös Puolangalla ja Hyrynsalmella. Omasta työkunnosta huolehtiminen, osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen ovat parhaat keinot päästä kiinni niin näihin vapautuviin kuin aivan uusiinkin työpaikkoihin.

12 Lähteet Kainuun ELY-keskus 2015: Työllisyyskatsaukset 2015, helmikuu. https://www.elykeskus.fi/web/ely/ely-kainuu-tyollisyyskatsaukset#.vrfaivkkc9i Viitattu Kainuun liitto 2015: Tilastot ja ennakointitieto.http://kainuunliitto.fi/tilastot_ja_ennakointitieto Viitattu Nieminen, Jouko 2015: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. kehitysnakymissa_viriamassa_varovaista_toiveikkuutta.1349.news Viitattu Suomen Kuntaliitto 2015: Tilastot. Viitattu Tilastokeskus 2008: Toimialaluokitus. Viitattu Työ- ja elinkeinomimisteriö Yritys-Suomi. Viitattu

13 Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti.

14 Liite 2. Haastattelurunko. Yrityksen toimiala ja työntekijämäärä Löytyykö paikkakunnalta ja/tai lähialueelta osaavaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin? Minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla? (ammattiosaaminen, yleiset ominaisuudet) Minkälaisella koulutuksella em. osaamistarpeita pystyttäisiin kehittämään? Onko yrityksessä uusien työntekijöiden palkkaustarvetta tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa? Muuta

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

KOTTI yrityshaastatteluiden tuloksia Lapissa

KOTTI yrityshaastatteluiden tuloksia Lapissa KOTTI yrityshaastatteluiden tuloksia Lapissa 8/2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja KOTTI yrityshaastatteluiden tuloksia Lapissa Sanna Mäensivu Lapin KOTTI-projekti 8/2011

Lisätiedot