Työryhmän ehdotukset 5-11 kuuluisivat luontevasti Ennakoivan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vastuulle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmän ehdotukset 5-11 kuuluisivat luontevasti Ennakoivan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vastuulle."

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Lausuntonaan lastenneuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmän muistiosta. Oppaasta lastenneuvolatoiminnan järjestämiseksi kunnissa Väestöliitto ry esittää seuraavaa: Yleisenä huomiona oppaan teksti on hyvin laaja, paikoitellen tieto on sellaista, joka neuvolassa toimivan henkilöstön tulee hallita jo ammattikoulutuksensa perusteella. On epäselvää, kenelle opas on kirjoitettu. Mikäli asiantuntijaryhmän ehdotukset on tarkoitettu suosituksiksi, tulisi suositukset nostaa selkeämmin erottuviksi. Nyt ne hukkuvat suuren tekstimassaan. Ongelmana on se, että suositukset eivät sido päätöksentekijöitä ja eri kuntien asiakkaat ovat erilaisessa asemassa. Väestöliitto suosittelee vielä, että ennen oppaan jakelua sen tekstiä vielä toimitettaisiin lisää, jolloin luettavuus paranee. Lastenneuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmän muistio Väestöliitto pitää työryhmän ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi (luku 3) valtiollisella tasolla erittäin kannatettavina. Ehdotus 2 Neuvolatoiminnasta ja lapsiperhetyöstä vastuuta ottavan tahon täsmentäminen valtionhallinnossa on erityisen tärkeä. Väestöliitto kannattaa ennaltaehkäisevän työn tutkimuksen ja kehittämisen keskittämistä valtakunnallisesti. Olisi tärkeää, että tällainen keskus tutkisi ja kehittäisi sekä äitiys- ja lastenneuvolaa että kouluterveydenhuoltoa, ja myös mahdollisten nuoriso- ja ehkäisyneuvoloiden työtä. Kehittämistyöhön tarvitaan moniammatillisuutta, joka sisältää lääketieteen, hoitotieteen, käyttäytymistieteen ja sosiaalialan ammattilaisten yhteistyötä. Kansalaisten luottamus neuvolajärjestelmää kohtaan perustuu vankkaan terveydenhoidon osaamiseen. Myös sosiaali- ja käyttäytymistieteen merkitys ennaltaehkäisevässä työssä on erittäin keskeinen. Kohta 4 Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn aseman varmistaminen lainsäädännössä on hyvin tärkeä. Äitiys- ja lastenneuvolatyötä ei mainita lainsäädännössä. On perusteltua turvata lainsäädännöllä kansalaisten tasa-arvo eri puolilla Suomea. Näin on erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla lapsilla, jotka eivät itse kykene huolehtimaan oikeuksistaan aikuisten yhteiskunnassa. Työryhmän ehdotukset 5-11 kuuluisivat luontevasti Ennakoivan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vastuulle. Lastenneuvolatoiminnan tilasto- ja tietojärjestelmäjaoston loppuraportti Lastenneuvolatoiminnan tilasto- ja tietojärjestelmäjaoston loppuraportti antaa hyvän kuvan nykytilanteesta. On huolestuttavaa, että tilastoinnin kustannuksia on vähennettävä 30 prosentilla, mutta samaan aikaan (kohta 2.1) todetaan huomattavia ja hyvin perusteltuja tilastoinnin parannustarpeita. 1

2 Kohdassa 2.3 ei selviä, miten neuvolatoiminnan käytössä olevaa henkilöstöä on tarkoitus seurata. Väestöliitto toivoisi esimerkiksi tietoa, monellako lapsella väestövastuulääkäri on myös lapsen neuvolalääkäri. Tätä tietoa tarvitaan, jotta tiedettäisiin, mahdollisista ongelmista, jotka muodostavat ne lapset, joiden hoitovastuu jaetaan kahden lääkärin kesken. Tekstistä ei myöskään selviä, onko työnjako aina sovittu ja monellako lapsella on kokenut ja lasten ongelmiin perehtynyt vastuulääkäri. Loppuraportin jatkotoimenpiteet on selkeästi esitetty ja vastuutahot nimetty. Luokitusten valmistaminen voi kuitenkin olla iso työ. Väestöliitto toivoo, että sen tekemiseen osallistuu moniammatillinen ryhmä, jossa on riittävästi käytännön kokemusta. Opas lastenneuvolatoiminnan järjestämiseksi kunnissa Kuten opasosan johdantosanoissa todetaan, 1990-luvun alusta lähtien kunnilla on ollut hyvin itsenäinen asema palveluiden järjestäjänä. Kun tämä muutos tehtiin, ei aavistettu, kuinka paljon taloudellinen lama muuttaisi asetelmia eri kunnissa. Kymmenessä vuodessa on päädytty tilanteeseen, jossa suomalaiset saavat eritasoisia palveluita asuinpaikkansa mukaan. Samalla muutosten seuraaminen ja valvominen on heikentynyt. Nykytilanteessa valtakunnallisen palvelujärjestelmää koskevan oppaan tekeminen on erittäin tärkeää, toisaalta myös erittäin vaikeaa. Oppaassa tulee useaan kohtaan esiin kuntien epätasaisuus, neuvolajärjestelmän resursoinnissa ja kehittämisessä. Joissakin sitä tehdään jatkuvasti, joissakin taas ei ole ketään, jolle kuuluisi vastuu toiminnasta koko kunnan alueella. Näissä kunnissa kehitys on usein jäänyt muiden toimintojen jalkoihin. Oppaan johdannossa todetaan, että Asiantuntijaryhmän ehdotukset on tarkoitettu suosituksiksi ja esimerkeiksi, joiden soveltaminen voi erilaisissa kunnissa ja alueilla olla erilaista ja silti paikallisesti tarkoituksenmukaista. Perheiden näkökulmasta on kyse tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta palvelujen tarjonnassa. Siksi suositusten eräänä tarkoituksena on taata neuvolatoiminnan riittävän yhtenäinen taso ja laatu eri puolilla maata. Monia seikkoja pitää vielä tutkia ja testata, ennen kuin niistä voidaan antaa valtakunnallisia suosituksia. Väestöliiton näkemyksen mukaan olisi luotava jatkuva järjestelmä, joka tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi seuraa kuntien sovellutuksia. Se tutkisi ja testaisi monia seikkoja valtakunnallisella tasolla, jotta kuntien hyvät innovaatiot tavoittavat muidenkin tietoisuuden. Tämän oppaan lisäksi tarvitaan myös selkeää määrä- ja laatunormitusta. Kehittämistyön jatkuvuus on turvattava myös valtakunnan tasolla. Väestöliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota opasosassa siihen, miten parisuhde otetaan huomioon neuvolatyössä. Väestöliitto suosittelee perhepalvelukeskusten perustamisesta. Lastenneuvola on vain yksi väylä auttaa suomalaista lapsiperhettä. Se joutunee vastaisuudessakin keskittymään lapsen fyysisen ja neurologisen kehityksen seurantaan, rokotuksiin ja ravitsemusneuvontaan. Olisi erittäin tärkeää, että lastenneuvolalla olisi toimivat, läheiset ja jokapäiväiset yhteydet esimerkiksi kunnan ja seurakunnan parisuhdetyön ammattilaisiin. Väestöliiton pikkulapsiperheiden moniammatillinen palvelu, Perheverkko, saa jatkuvasti yhteydenottoja neuvoloiden terveydenhoitajilta, jotka tällä hetkellä joutuvat toimimaan hyvin yksin suunnattomien vaatimusten paineessa. He toivovat erityisesti apua parisuhdeongelmien 2

3 hoitamiseen. Tätä taustaa vasten Väestöliitto suosittelee perhetyöntekijöitä. Perhetyöntekijä voisi toimia terveydenhoitajan rinnalla tarpeellisena työparina. Työparijärjestelmä toimii aina tehokkaammin kuin useakaan yksinäinen työntekijä. Väestöliitto ehdottaa parisuhdetyötä perhetyöntekijän tärkeimmäksi toiminta-alueeksi. Tehokas parisuhdetyö vaatii neutraalin tilan, jossa työntekijä voi tavata asiakkaitaan. Tästä syystä oppaassa esitetty ajatus kodista perhetyöntekijän pääasiallisena toiminta-alueena ei tunnu yksinomaan hyvältä. Lastenneuvolatyön vastuulääkärin rooli(tavoite) on kuvattu hyvin. Ministeriön tulisi kuitenkin antaa selvät ohjeet lastenneuvolan lääkärin lastenneuvola- tai muusta lasten parissa tehtävästä viikottaisesta työmäärästä. Riittävän tietotaidon hankkimiselle on myös varattava aikaa. Väestöliitto kannattaa ajatusta, että lasten perusterveydenhuollossa toimisi maantieteelliseltä pohjalta toimivien väestövastuulääkäreiden rinnalla lääkäri, joka keskittyisi ainoastaan lapsiin ja nuoriin. Lääkärin koulutustaustaan Väestöliitto ei ota kantaa. Sen sijaan liitto toivoo, että ko. lääkäri ei vaihtuisi koko ajan. Lastenneuvolan lääkärin kaksi tehtävää voisivat tulla tekstistä selvemmin esiin. Yksi niistä on yhteistyö terveydenhoitajan kanssa. Pelkkä koulutus ei voi tehdä terveydenhoitajasta jatkuvasti kykenevää ja jaksavaa työntekijää. Tarvitaan kuuntelijaa ja tukijaa. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan nuorten Avoimissa Ovissa on annettu paljon vastuuta hoitajille. Lääkäri on kuitenkin läsnä ja konsultoitavissa herkästi, ja työntekijät keskustelevat paljon keskenään. Väestöliitto uskoo, että tällä mallilla säästetään lääkärityövoiman tarvetta. Myös muiden moniammatillisen tiimin jäsenten on tärkeä toimia yhteistyössä ja tukea toisiaan. Väestöliiton kokemuksen mukaan neuvolalääkärit keskustelevat hyvin vähän terveydenhoitajan kanssa. Myös keskustelu vanhempien kanssa heidän elämäntilanteestaan on varsin vähäistä. Usein keskitytään vain lapsen vointiin. Lastenneuvolassa asioidaan harvoin määräaikaistarkastusten ulkopuolella. Väestöliiton näkemyksen mukaan lastenneuvolan lääkärin ja samalla koko lastenneuvolan tehtävä voisi myös olla vaihtoehtoisen hoitopaikan tarjoaminen perheille väestövastuulääkärin rinnalla. Väestöliitossa on huomattu, että asiakkaat haluavat valita lääkärinsä itse, eri tarkoitusta varten eri lääkärin. Väestöliitto esittää samaa kahden vaihtoehdon mallia myös nuorille. Nuoret tarvitsevat väestövastuujärjestelmän rinnalla toimivaa kouluterveydenhuoltoa, mielellään myös nuorisoneuvoloita. Näin heillä olisi mahdollisuus valita ammattilainen, jonka neuvoja he ovat valmiita ottamaan vastaan. Luku 7 käsittelee vanhemmuutta varsin perusteellisesti. Väestöliiton työssä saadun arkikokemuksen mukaan lastenneuvolan terveydenhoitajat pystyvät keskustelemaan vanhemmuuteen liittyvistä asioista melko hyvin. Samaan aikaan työntekijöillä tuntuu kuitenkin olevan suuria vaikeuksia keskustella vanhempien parisuhteesta ja seksiasioista neuvolassa. Kohta käsittelee parisuhde- ja seksuaalivaikeuksia. Väestöliitto toivoo, että aihetta käsiteltäisiin teoksessa laajemmin. Myös aiheeseen liitetty suositus jää epämääräiseksi. 3

4 Onnistuneen parisuhteen ja jaetun vanhemmuuden keskeisyys ei Väestöliiton mielestä tule riittävän painokkaasti esiin. Lastenneuvolan kehittämisen tärkeimpiä tavoitteita tulisi olla parisuhteen tukeminen ja ottaminen tärkeäksi työmuodoksi ja tavoitteeksi. Väestöliitto toivoo, että parisuhteen tukemismuodoista ja karikoista kerrottaisiin oppaassa vähintäänkin yhtä paljon kuin vanhemmuudesta. Pienten lasten vanhemmat ovat suuressa riskissä ajautua kriisitilanteisiin ja jopa eroon, mikäli apua ja tukea ei ole helposti saatavilla. Neuvola voisi parhaimmillaan olla luonteva paikka, josta hakea apua. Siellä vanhemmat voisivat käsitellä ongelmallisia tilanteitaan jo ennen kuin ne kriisiytyvät ja varsinkin, jos varsinkin jos ne kriisiytyvät. Erovanhemmat tarvitsisivatkin huomattavasti enemmän tukea vanhemmuudessaan. Erityisesti yhteishuoltavien tapaajavanhempien suhteen pitäisi pohtia uusia tukimuotoja, heidät pitäisi esimerkiksi kutsua neuvolaan keskustelemaan lapsensa kehityksestä ja tarpeista vuosittain. Vanhempien ongelmia voitaisiin ehkäistä jos kumpikin lapsen vanhemmista olisi neuvolan palvelujen piirissä. Rutiininomaiset kyselyt tai asioiden läpikäyminen erilaisten työvälineiden, kuten parisuhteen roolikartan, avulla on todettu hyväksi. On hyödyllistä käydä läpi pikkulapsivaiheeseen liittyviä, monien kohtaamia riskikohtia ja kompastuskiviä. Näitä ovat mm. aikapula, rooliristiriidat, arjen taakan ja ajankäytön jakaminen. Voisi pohtia, miten oppia näkemään kumppanissa väsymyksen tai masennuksen merkkejä ja mistä voisi hakea apua. Neuvolan työntekijöiden ei tarvitse olla parisuhteen asiantuntijoita, vaan kyetä ottamaan asioita esille ja ohjata oikeiden palveluiden äärelle. Parisuhteen tukeminen voi toisinaan olla jopa pelkästään lastenhoitoavun järjestämistä. Aina ei tarvita massiivisia puuttumiskeinoja. Työntekijät voisivat auttaa esim. perhetyön avulla arjessa jaksamista. He voisivat ohjata vanhempia rutiinien ja vastuun tasapuoliseen jakamiseen sekä tyytyväiseen perhe-elämään. Jotkut työntekijät kokevat, että on vaikeaa ja tungettelevaa puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Parisuhteeseen liittyy aina myös seksuaalisuus ja seksielämä laajasti ajateltuna. Puhumalla ns. vaikeista asioista jo ajoissa esim. perhevalmennuksessa, asiakkaan ja työntekijän kynnys madaltuu ottaa näitä asioita esiin vastaanotoilla. Tällaisia vaikeita asioita ovat esimerkiksi seksuaalisuus, synnytyksen jälkeisten yhdyntöjen kivuliaisuus, lantionpohjan lihaksiston vaikutukset seksielämään ja seksuaalisen halukkuuden vaihtelut myös miehillä. Työntekijä voi totuttaa itseään puhumaan myös esimerkiksi vastaanottokäynnillä yhden henkilön kanssa. Tärkeintä on muokata asiakkaiden asenteita siten, että seksiasioistakin voi puhua neuvolassa. Kannattaa kuitenkin puhua niistä asioista jotka tuntuvat luontevilta eikä puhua vastentahtoisesti. Lasten kasvatusta käsitellään oppaassa vähän. Lapsen heräävää seksuaalisuutta ei ole käsitelty lainkaan. Väestöliitto suosittelee julkaisemiaan vihkosia Vauvasta naperoiseksi(1) ja Vekaravihkonen(2) liitettäväksi kohtaan Suositeltavaan kirjallisuuteen. Luku 8 vanhempainryhmistä on tärkeä. Väestöliiton mielestä kuitenkin opas antaa liian väljiä ohjeita kunnille ryhmien järjestämisestä. Mukana voisi olla selkeä, suositeltava malliohjelma, niille, jotka eivät perustelluista syistä halua tehdä muuta. Lukuun 8 liittyy nyt vain yksi kankea ja epämääräinen suositus. Väestöliitto suosittaa ohjattujen vertaisryhmien saamista osaksi neuvolan arkea. Keskusteluryhmän vetämiseen työntekijä tarvitsee perustiedot, mutta ei muuta erikoispätevyyttä. Ryhmien käynnistyminen vaatii työntekijöiden motivointia ja alkuinnostusta. Tähän neuvolan työntekijät toivovat ideoita ja esimerkiksi valmiita alustusrunkoja ja keskusteluttamistehtäviä. 4

5 Vanhemmille täytyy perustella vertaisryhmätoiminnan tarpeellisuus. Heille pitää korostaa, että ei tarvitse olla ongelmainen erityistuen tarvitsija, vaan jokaiselle tekee hyvää kuulla muiden ajatuksia ja oppia muiden kokemuksista. Ryhmien vetäminen työparina säästää Väestöliiton kokemuksen mukaan työntekijöitä sekä helpottaa kehittymistä ryhmän vetäjänä. Silloin voi purkaa omia kokemuksia ja saada palautetta. Jokainen ryhmä on oppimiskokemus vetäjille. On erittäin haastavaa vetää ryhmää. Mikäli vertaisryhmä onnistuu hyvin, se voi parhaimmillaan vähentää työntekijän työtaakkaa. Silloin vanhemmat antavat toisilleen apua ja tukea sekä solmivat luontevia turvaverkkoja. Myös kotona lastaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat tukea. Neuvola voisi tässä toimia nykyistä tehokkaammin. Näin varmistettaisiin, etteivät kotihoidossa olevat lapset jää vaille niitä palveluja, jotka päivähoidossa olevilla lapsilla on. Kotihoidossa olevien lasten neuvolakäyntejä pitäisi lisätä, että lapsen mahdolliset puheen- yms. kehityshäiriöt huomattaisiin ajoissa. Myös kotivanhemman uupumista voitaisiin ennakoida paremmin. Vanhemmat sitoutuvat vain sellaiseen vertaistoimintaan, joka on omaehtoista. Neuvoloiden pitäisi tehdä yhteistyötä niiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka organisoivat vanhempien vertaisryhmiä mm. tarjoamalla tiloja, luennoitsija- yms. apua ryhmille. Erityisesti yhden vanhemman perheet ja kotivanhemmat hyötyvät vertaisryhmistä. Väestöliiton perhevalmennuksesta saamien kokemusten mukaan jotkut terveydenhoitajat kokevat, että on vaikeata saada vanhempia sitoutumaan ja tulemaan tapaamisiin. Perhevalmennus on kuitenkin vain yksi osa työtä, johon ei monen mielestä ole tarpeeksi aikaa panostaa. Perhevalmennus voisi kuitenkin olla loistava alkusysäys vertaisryhmälle ja luoda hyviä lähialueen kontakteja lapsiperheille. Myös lapsen syntymän jälkeen kokoontumisia samalla ryhmällä olisi hyvä jatkaa, jotta ryhmästä voisi tulla yksi olennainen osa vanhemmuuteen kasvamista. Ryhmä voi myös olla hyvä foorumi ottaa vaikeitakin asioita esille, jos ilmapiiri on turvallinen ja vetäjä osaava. Raskausaikana vanhemmat ovat yleensä motivoituneita ja kiinnostuneita. Vaikka tietoa löytyy niin vanhemmat tarvitsevat myös muiden kokemuksia. Toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin tutustuminen voi parhaimmillaan vahvistaa ryhmäläisten omaa asiantuntijuutta, kun yhdessä etsitään heiltä vastauksia. Parhaat vinkit he useimmiten kuulevat toinen toisiltaan. On tärkeää omien ajatusten jakaminen, muiden kuuleminen ja avoimen ilmapiirin luominen kysymyksille ja ihmettelylle. Ryhmissä on tärkeää tuoda käytännön esimerkein esiin, miten esimerkiksi pelot yhdynnän onnistumisesta synnytyksen jälkeen ovat tavallisia, ja normalisoida tulevia muutoksia. Moni kuvittelee olevansa yksin ja ainoa ongelmansa kanssa, kunnes uskaltaa ottaa asian puheeksi. Miesten ottaminen huomioon on varmasti koko neuvolatyöhön liittyvä haaste, etteivät naiset puhu liikaa naisille ja juttu ole liian äitikeskeinen. Haasteena on koettu myös se, miten ottaa huomioon erityisryhmät ja yksin odottavat. Luvussa 9.7 Neuvontaa sähköpostitse, puhelimitse ja verkon kautta kannattaa viitata myös liitteeseen 14, joissa on lista sähköpostiosoitteista. Väestöliitto toivoo, että maininta Näiden sivujen laatuun ja luotettavuuteen on syytä kiinnittää huomiota korvataan virkkeellä, jossa korostetaan, että verkossa on vaihtelevan tasoista materiaalia ja myös virheellistä tietoa. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla on vankkaa kokemusta verkon kautta tapahtuvasta neuvonnasta. Keskeinen huomio on ollut se, että kirjallinen vastaaminen on erittäin työlästä silloin kun asiasta jää kirjallinen dokumentti. Tästä syystä Väestöliitto esittää, ettei STM suosittele laajamittaista sähköpostikirjeenvaihdon käymistä asiakkaiden kanssa. 5

6 Kaikkiaan oppaan käsikirjoitus vaikuttaa varsin keskeneräiseltä. Esimerkiksi Suositeltavaa kirjallisuutta -osassa on kohtia, jotka paremmin sopisivat viiteluetteloon kirjan loppuun. Kirjan loppuun voisi myös koota luettelon suositeltavista kirjoista, jotka esiteltäisiin lyhyesti. Tällä vältettäisiin myös toistoa. Väestöliitto ehdottaa oppaalle jatkotyöryhmän perustamista tekemään tarkkoja laatusuosituksia. Nyt oppaassa vain muutamia asioita suositellaan selkeästi, ja paljon hukkuu tekstitulvaan. Väestöliitto kannattaa ajatusta julkaista oppaan teksti Duodecimin Terveysportin kanssa. Tekstejä on päivitettävä riittävän usein. Terveysportin internet-tietokanta on laajasti saatavilla. Sen kautta teksti toimisi käytännön työntekijöiden apuna parhaiten. Helsingissä Kunnioittavasti VÄESTÖLIITTO RY Helena Hiila Toimitusjohtaja Liite: Väestöliiton Kotipuu projektin kommentit monikulttuurisista perheistä. Viitteet: 1) Vekara-vihkonen s. Väestöliiton Perheverkon työntekijät ovat kirjoittaneet vuotiaiden lasten vanhemmille vihkosen, jossa on käytännönläheisiä ohjeita arkipäivän ongelmien ratkaisemiseksi. Ja ennen muuta se antaa vinkkejä siitä, kuinka voi elää perheessä täysillä nauttien sekä vanhemmuudesta että parisuhteesta. Tilaukset: VL Markkinointi Oy, PL 849, Helsinki. Puh. (09) , faksi (09) , Hinta 3,37 euroa/kpl + toimituskulut. 2) Vauvasta naperoiseksi s. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja kätilö-terveydenhoitaja Erja Korteniemi-Poikelan kirjoittama vihkonen pienten lasten seksuaalikasvatuksesta kodeissa, neuvoloissa ja päivähoitopaikoissa. Opas on tarkoitettu vanhemmille, jotka pohtivat lastensa kanssa elämän suuria ihmeitä: syntymää, kasvua, naiseutta, mieheyttä, rakkautta ja seksuaalisuutta. Vihkosta voi tilata: VL Markkinointi Oy, PL 849, Helsinki. Puh. (09) , faksi (09) , Hinta 3,37 euroa/kpl + toimituskulut. (3) Parisuhde- vihkonen, mainittu jo opasosan sivulla

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Riitta Kangaspunta psykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja Hyvinvointineuvolan toimintaympäristö Stanley:

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF)

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF) Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella Vertaistyhmät maahanmuuttajavanhemmille Tavoitteet: 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista 2. Vahvistaa vanhempien

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot