Työryhmän ehdotukset 5-11 kuuluisivat luontevasti Ennakoivan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vastuulle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmän ehdotukset 5-11 kuuluisivat luontevasti Ennakoivan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vastuulle."

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Lausuntonaan lastenneuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmän muistiosta. Oppaasta lastenneuvolatoiminnan järjestämiseksi kunnissa Väestöliitto ry esittää seuraavaa: Yleisenä huomiona oppaan teksti on hyvin laaja, paikoitellen tieto on sellaista, joka neuvolassa toimivan henkilöstön tulee hallita jo ammattikoulutuksensa perusteella. On epäselvää, kenelle opas on kirjoitettu. Mikäli asiantuntijaryhmän ehdotukset on tarkoitettu suosituksiksi, tulisi suositukset nostaa selkeämmin erottuviksi. Nyt ne hukkuvat suuren tekstimassaan. Ongelmana on se, että suositukset eivät sido päätöksentekijöitä ja eri kuntien asiakkaat ovat erilaisessa asemassa. Väestöliitto suosittelee vielä, että ennen oppaan jakelua sen tekstiä vielä toimitettaisiin lisää, jolloin luettavuus paranee. Lastenneuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmän muistio Väestöliitto pitää työryhmän ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi (luku 3) valtiollisella tasolla erittäin kannatettavina. Ehdotus 2 Neuvolatoiminnasta ja lapsiperhetyöstä vastuuta ottavan tahon täsmentäminen valtionhallinnossa on erityisen tärkeä. Väestöliitto kannattaa ennaltaehkäisevän työn tutkimuksen ja kehittämisen keskittämistä valtakunnallisesti. Olisi tärkeää, että tällainen keskus tutkisi ja kehittäisi sekä äitiys- ja lastenneuvolaa että kouluterveydenhuoltoa, ja myös mahdollisten nuoriso- ja ehkäisyneuvoloiden työtä. Kehittämistyöhön tarvitaan moniammatillisuutta, joka sisältää lääketieteen, hoitotieteen, käyttäytymistieteen ja sosiaalialan ammattilaisten yhteistyötä. Kansalaisten luottamus neuvolajärjestelmää kohtaan perustuu vankkaan terveydenhoidon osaamiseen. Myös sosiaali- ja käyttäytymistieteen merkitys ennaltaehkäisevässä työssä on erittäin keskeinen. Kohta 4 Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn aseman varmistaminen lainsäädännössä on hyvin tärkeä. Äitiys- ja lastenneuvolatyötä ei mainita lainsäädännössä. On perusteltua turvata lainsäädännöllä kansalaisten tasa-arvo eri puolilla Suomea. Näin on erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla lapsilla, jotka eivät itse kykene huolehtimaan oikeuksistaan aikuisten yhteiskunnassa. Työryhmän ehdotukset 5-11 kuuluisivat luontevasti Ennakoivan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vastuulle. Lastenneuvolatoiminnan tilasto- ja tietojärjestelmäjaoston loppuraportti Lastenneuvolatoiminnan tilasto- ja tietojärjestelmäjaoston loppuraportti antaa hyvän kuvan nykytilanteesta. On huolestuttavaa, että tilastoinnin kustannuksia on vähennettävä 30 prosentilla, mutta samaan aikaan (kohta 2.1) todetaan huomattavia ja hyvin perusteltuja tilastoinnin parannustarpeita. 1

2 Kohdassa 2.3 ei selviä, miten neuvolatoiminnan käytössä olevaa henkilöstöä on tarkoitus seurata. Väestöliitto toivoisi esimerkiksi tietoa, monellako lapsella väestövastuulääkäri on myös lapsen neuvolalääkäri. Tätä tietoa tarvitaan, jotta tiedettäisiin, mahdollisista ongelmista, jotka muodostavat ne lapset, joiden hoitovastuu jaetaan kahden lääkärin kesken. Tekstistä ei myöskään selviä, onko työnjako aina sovittu ja monellako lapsella on kokenut ja lasten ongelmiin perehtynyt vastuulääkäri. Loppuraportin jatkotoimenpiteet on selkeästi esitetty ja vastuutahot nimetty. Luokitusten valmistaminen voi kuitenkin olla iso työ. Väestöliitto toivoo, että sen tekemiseen osallistuu moniammatillinen ryhmä, jossa on riittävästi käytännön kokemusta. Opas lastenneuvolatoiminnan järjestämiseksi kunnissa Kuten opasosan johdantosanoissa todetaan, 1990-luvun alusta lähtien kunnilla on ollut hyvin itsenäinen asema palveluiden järjestäjänä. Kun tämä muutos tehtiin, ei aavistettu, kuinka paljon taloudellinen lama muuttaisi asetelmia eri kunnissa. Kymmenessä vuodessa on päädytty tilanteeseen, jossa suomalaiset saavat eritasoisia palveluita asuinpaikkansa mukaan. Samalla muutosten seuraaminen ja valvominen on heikentynyt. Nykytilanteessa valtakunnallisen palvelujärjestelmää koskevan oppaan tekeminen on erittäin tärkeää, toisaalta myös erittäin vaikeaa. Oppaassa tulee useaan kohtaan esiin kuntien epätasaisuus, neuvolajärjestelmän resursoinnissa ja kehittämisessä. Joissakin sitä tehdään jatkuvasti, joissakin taas ei ole ketään, jolle kuuluisi vastuu toiminnasta koko kunnan alueella. Näissä kunnissa kehitys on usein jäänyt muiden toimintojen jalkoihin. Oppaan johdannossa todetaan, että Asiantuntijaryhmän ehdotukset on tarkoitettu suosituksiksi ja esimerkeiksi, joiden soveltaminen voi erilaisissa kunnissa ja alueilla olla erilaista ja silti paikallisesti tarkoituksenmukaista. Perheiden näkökulmasta on kyse tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta palvelujen tarjonnassa. Siksi suositusten eräänä tarkoituksena on taata neuvolatoiminnan riittävän yhtenäinen taso ja laatu eri puolilla maata. Monia seikkoja pitää vielä tutkia ja testata, ennen kuin niistä voidaan antaa valtakunnallisia suosituksia. Väestöliiton näkemyksen mukaan olisi luotava jatkuva järjestelmä, joka tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi seuraa kuntien sovellutuksia. Se tutkisi ja testaisi monia seikkoja valtakunnallisella tasolla, jotta kuntien hyvät innovaatiot tavoittavat muidenkin tietoisuuden. Tämän oppaan lisäksi tarvitaan myös selkeää määrä- ja laatunormitusta. Kehittämistyön jatkuvuus on turvattava myös valtakunnan tasolla. Väestöliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota opasosassa siihen, miten parisuhde otetaan huomioon neuvolatyössä. Väestöliitto suosittelee perhepalvelukeskusten perustamisesta. Lastenneuvola on vain yksi väylä auttaa suomalaista lapsiperhettä. Se joutunee vastaisuudessakin keskittymään lapsen fyysisen ja neurologisen kehityksen seurantaan, rokotuksiin ja ravitsemusneuvontaan. Olisi erittäin tärkeää, että lastenneuvolalla olisi toimivat, läheiset ja jokapäiväiset yhteydet esimerkiksi kunnan ja seurakunnan parisuhdetyön ammattilaisiin. Väestöliiton pikkulapsiperheiden moniammatillinen palvelu, Perheverkko, saa jatkuvasti yhteydenottoja neuvoloiden terveydenhoitajilta, jotka tällä hetkellä joutuvat toimimaan hyvin yksin suunnattomien vaatimusten paineessa. He toivovat erityisesti apua parisuhdeongelmien 2

3 hoitamiseen. Tätä taustaa vasten Väestöliitto suosittelee perhetyöntekijöitä. Perhetyöntekijä voisi toimia terveydenhoitajan rinnalla tarpeellisena työparina. Työparijärjestelmä toimii aina tehokkaammin kuin useakaan yksinäinen työntekijä. Väestöliitto ehdottaa parisuhdetyötä perhetyöntekijän tärkeimmäksi toiminta-alueeksi. Tehokas parisuhdetyö vaatii neutraalin tilan, jossa työntekijä voi tavata asiakkaitaan. Tästä syystä oppaassa esitetty ajatus kodista perhetyöntekijän pääasiallisena toiminta-alueena ei tunnu yksinomaan hyvältä. Lastenneuvolatyön vastuulääkärin rooli(tavoite) on kuvattu hyvin. Ministeriön tulisi kuitenkin antaa selvät ohjeet lastenneuvolan lääkärin lastenneuvola- tai muusta lasten parissa tehtävästä viikottaisesta työmäärästä. Riittävän tietotaidon hankkimiselle on myös varattava aikaa. Väestöliitto kannattaa ajatusta, että lasten perusterveydenhuollossa toimisi maantieteelliseltä pohjalta toimivien väestövastuulääkäreiden rinnalla lääkäri, joka keskittyisi ainoastaan lapsiin ja nuoriin. Lääkärin koulutustaustaan Väestöliitto ei ota kantaa. Sen sijaan liitto toivoo, että ko. lääkäri ei vaihtuisi koko ajan. Lastenneuvolan lääkärin kaksi tehtävää voisivat tulla tekstistä selvemmin esiin. Yksi niistä on yhteistyö terveydenhoitajan kanssa. Pelkkä koulutus ei voi tehdä terveydenhoitajasta jatkuvasti kykenevää ja jaksavaa työntekijää. Tarvitaan kuuntelijaa ja tukijaa. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan nuorten Avoimissa Ovissa on annettu paljon vastuuta hoitajille. Lääkäri on kuitenkin läsnä ja konsultoitavissa herkästi, ja työntekijät keskustelevat paljon keskenään. Väestöliitto uskoo, että tällä mallilla säästetään lääkärityövoiman tarvetta. Myös muiden moniammatillisen tiimin jäsenten on tärkeä toimia yhteistyössä ja tukea toisiaan. Väestöliiton kokemuksen mukaan neuvolalääkärit keskustelevat hyvin vähän terveydenhoitajan kanssa. Myös keskustelu vanhempien kanssa heidän elämäntilanteestaan on varsin vähäistä. Usein keskitytään vain lapsen vointiin. Lastenneuvolassa asioidaan harvoin määräaikaistarkastusten ulkopuolella. Väestöliiton näkemyksen mukaan lastenneuvolan lääkärin ja samalla koko lastenneuvolan tehtävä voisi myös olla vaihtoehtoisen hoitopaikan tarjoaminen perheille väestövastuulääkärin rinnalla. Väestöliitossa on huomattu, että asiakkaat haluavat valita lääkärinsä itse, eri tarkoitusta varten eri lääkärin. Väestöliitto esittää samaa kahden vaihtoehdon mallia myös nuorille. Nuoret tarvitsevat väestövastuujärjestelmän rinnalla toimivaa kouluterveydenhuoltoa, mielellään myös nuorisoneuvoloita. Näin heillä olisi mahdollisuus valita ammattilainen, jonka neuvoja he ovat valmiita ottamaan vastaan. Luku 7 käsittelee vanhemmuutta varsin perusteellisesti. Väestöliiton työssä saadun arkikokemuksen mukaan lastenneuvolan terveydenhoitajat pystyvät keskustelemaan vanhemmuuteen liittyvistä asioista melko hyvin. Samaan aikaan työntekijöillä tuntuu kuitenkin olevan suuria vaikeuksia keskustella vanhempien parisuhteesta ja seksiasioista neuvolassa. Kohta käsittelee parisuhde- ja seksuaalivaikeuksia. Väestöliitto toivoo, että aihetta käsiteltäisiin teoksessa laajemmin. Myös aiheeseen liitetty suositus jää epämääräiseksi. 3

4 Onnistuneen parisuhteen ja jaetun vanhemmuuden keskeisyys ei Väestöliiton mielestä tule riittävän painokkaasti esiin. Lastenneuvolan kehittämisen tärkeimpiä tavoitteita tulisi olla parisuhteen tukeminen ja ottaminen tärkeäksi työmuodoksi ja tavoitteeksi. Väestöliitto toivoo, että parisuhteen tukemismuodoista ja karikoista kerrottaisiin oppaassa vähintäänkin yhtä paljon kuin vanhemmuudesta. Pienten lasten vanhemmat ovat suuressa riskissä ajautua kriisitilanteisiin ja jopa eroon, mikäli apua ja tukea ei ole helposti saatavilla. Neuvola voisi parhaimmillaan olla luonteva paikka, josta hakea apua. Siellä vanhemmat voisivat käsitellä ongelmallisia tilanteitaan jo ennen kuin ne kriisiytyvät ja varsinkin, jos varsinkin jos ne kriisiytyvät. Erovanhemmat tarvitsisivatkin huomattavasti enemmän tukea vanhemmuudessaan. Erityisesti yhteishuoltavien tapaajavanhempien suhteen pitäisi pohtia uusia tukimuotoja, heidät pitäisi esimerkiksi kutsua neuvolaan keskustelemaan lapsensa kehityksestä ja tarpeista vuosittain. Vanhempien ongelmia voitaisiin ehkäistä jos kumpikin lapsen vanhemmista olisi neuvolan palvelujen piirissä. Rutiininomaiset kyselyt tai asioiden läpikäyminen erilaisten työvälineiden, kuten parisuhteen roolikartan, avulla on todettu hyväksi. On hyödyllistä käydä läpi pikkulapsivaiheeseen liittyviä, monien kohtaamia riskikohtia ja kompastuskiviä. Näitä ovat mm. aikapula, rooliristiriidat, arjen taakan ja ajankäytön jakaminen. Voisi pohtia, miten oppia näkemään kumppanissa väsymyksen tai masennuksen merkkejä ja mistä voisi hakea apua. Neuvolan työntekijöiden ei tarvitse olla parisuhteen asiantuntijoita, vaan kyetä ottamaan asioita esille ja ohjata oikeiden palveluiden äärelle. Parisuhteen tukeminen voi toisinaan olla jopa pelkästään lastenhoitoavun järjestämistä. Aina ei tarvita massiivisia puuttumiskeinoja. Työntekijät voisivat auttaa esim. perhetyön avulla arjessa jaksamista. He voisivat ohjata vanhempia rutiinien ja vastuun tasapuoliseen jakamiseen sekä tyytyväiseen perhe-elämään. Jotkut työntekijät kokevat, että on vaikeaa ja tungettelevaa puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Parisuhteeseen liittyy aina myös seksuaalisuus ja seksielämä laajasti ajateltuna. Puhumalla ns. vaikeista asioista jo ajoissa esim. perhevalmennuksessa, asiakkaan ja työntekijän kynnys madaltuu ottaa näitä asioita esiin vastaanotoilla. Tällaisia vaikeita asioita ovat esimerkiksi seksuaalisuus, synnytyksen jälkeisten yhdyntöjen kivuliaisuus, lantionpohjan lihaksiston vaikutukset seksielämään ja seksuaalisen halukkuuden vaihtelut myös miehillä. Työntekijä voi totuttaa itseään puhumaan myös esimerkiksi vastaanottokäynnillä yhden henkilön kanssa. Tärkeintä on muokata asiakkaiden asenteita siten, että seksiasioistakin voi puhua neuvolassa. Kannattaa kuitenkin puhua niistä asioista jotka tuntuvat luontevilta eikä puhua vastentahtoisesti. Lasten kasvatusta käsitellään oppaassa vähän. Lapsen heräävää seksuaalisuutta ei ole käsitelty lainkaan. Väestöliitto suosittelee julkaisemiaan vihkosia Vauvasta naperoiseksi(1) ja Vekaravihkonen(2) liitettäväksi kohtaan Suositeltavaan kirjallisuuteen. Luku 8 vanhempainryhmistä on tärkeä. Väestöliiton mielestä kuitenkin opas antaa liian väljiä ohjeita kunnille ryhmien järjestämisestä. Mukana voisi olla selkeä, suositeltava malliohjelma, niille, jotka eivät perustelluista syistä halua tehdä muuta. Lukuun 8 liittyy nyt vain yksi kankea ja epämääräinen suositus. Väestöliitto suosittaa ohjattujen vertaisryhmien saamista osaksi neuvolan arkea. Keskusteluryhmän vetämiseen työntekijä tarvitsee perustiedot, mutta ei muuta erikoispätevyyttä. Ryhmien käynnistyminen vaatii työntekijöiden motivointia ja alkuinnostusta. Tähän neuvolan työntekijät toivovat ideoita ja esimerkiksi valmiita alustusrunkoja ja keskusteluttamistehtäviä. 4

5 Vanhemmille täytyy perustella vertaisryhmätoiminnan tarpeellisuus. Heille pitää korostaa, että ei tarvitse olla ongelmainen erityistuen tarvitsija, vaan jokaiselle tekee hyvää kuulla muiden ajatuksia ja oppia muiden kokemuksista. Ryhmien vetäminen työparina säästää Väestöliiton kokemuksen mukaan työntekijöitä sekä helpottaa kehittymistä ryhmän vetäjänä. Silloin voi purkaa omia kokemuksia ja saada palautetta. Jokainen ryhmä on oppimiskokemus vetäjille. On erittäin haastavaa vetää ryhmää. Mikäli vertaisryhmä onnistuu hyvin, se voi parhaimmillaan vähentää työntekijän työtaakkaa. Silloin vanhemmat antavat toisilleen apua ja tukea sekä solmivat luontevia turvaverkkoja. Myös kotona lastaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat tukea. Neuvola voisi tässä toimia nykyistä tehokkaammin. Näin varmistettaisiin, etteivät kotihoidossa olevat lapset jää vaille niitä palveluja, jotka päivähoidossa olevilla lapsilla on. Kotihoidossa olevien lasten neuvolakäyntejä pitäisi lisätä, että lapsen mahdolliset puheen- yms. kehityshäiriöt huomattaisiin ajoissa. Myös kotivanhemman uupumista voitaisiin ennakoida paremmin. Vanhemmat sitoutuvat vain sellaiseen vertaistoimintaan, joka on omaehtoista. Neuvoloiden pitäisi tehdä yhteistyötä niiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka organisoivat vanhempien vertaisryhmiä mm. tarjoamalla tiloja, luennoitsija- yms. apua ryhmille. Erityisesti yhden vanhemman perheet ja kotivanhemmat hyötyvät vertaisryhmistä. Väestöliiton perhevalmennuksesta saamien kokemusten mukaan jotkut terveydenhoitajat kokevat, että on vaikeata saada vanhempia sitoutumaan ja tulemaan tapaamisiin. Perhevalmennus on kuitenkin vain yksi osa työtä, johon ei monen mielestä ole tarpeeksi aikaa panostaa. Perhevalmennus voisi kuitenkin olla loistava alkusysäys vertaisryhmälle ja luoda hyviä lähialueen kontakteja lapsiperheille. Myös lapsen syntymän jälkeen kokoontumisia samalla ryhmällä olisi hyvä jatkaa, jotta ryhmästä voisi tulla yksi olennainen osa vanhemmuuteen kasvamista. Ryhmä voi myös olla hyvä foorumi ottaa vaikeitakin asioita esille, jos ilmapiiri on turvallinen ja vetäjä osaava. Raskausaikana vanhemmat ovat yleensä motivoituneita ja kiinnostuneita. Vaikka tietoa löytyy niin vanhemmat tarvitsevat myös muiden kokemuksia. Toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin tutustuminen voi parhaimmillaan vahvistaa ryhmäläisten omaa asiantuntijuutta, kun yhdessä etsitään heiltä vastauksia. Parhaat vinkit he useimmiten kuulevat toinen toisiltaan. On tärkeää omien ajatusten jakaminen, muiden kuuleminen ja avoimen ilmapiirin luominen kysymyksille ja ihmettelylle. Ryhmissä on tärkeää tuoda käytännön esimerkein esiin, miten esimerkiksi pelot yhdynnän onnistumisesta synnytyksen jälkeen ovat tavallisia, ja normalisoida tulevia muutoksia. Moni kuvittelee olevansa yksin ja ainoa ongelmansa kanssa, kunnes uskaltaa ottaa asian puheeksi. Miesten ottaminen huomioon on varmasti koko neuvolatyöhön liittyvä haaste, etteivät naiset puhu liikaa naisille ja juttu ole liian äitikeskeinen. Haasteena on koettu myös se, miten ottaa huomioon erityisryhmät ja yksin odottavat. Luvussa 9.7 Neuvontaa sähköpostitse, puhelimitse ja verkon kautta kannattaa viitata myös liitteeseen 14, joissa on lista sähköpostiosoitteista. Väestöliitto toivoo, että maininta Näiden sivujen laatuun ja luotettavuuteen on syytä kiinnittää huomiota korvataan virkkeellä, jossa korostetaan, että verkossa on vaihtelevan tasoista materiaalia ja myös virheellistä tietoa. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla on vankkaa kokemusta verkon kautta tapahtuvasta neuvonnasta. Keskeinen huomio on ollut se, että kirjallinen vastaaminen on erittäin työlästä silloin kun asiasta jää kirjallinen dokumentti. Tästä syystä Väestöliitto esittää, ettei STM suosittele laajamittaista sähköpostikirjeenvaihdon käymistä asiakkaiden kanssa. 5

6 Kaikkiaan oppaan käsikirjoitus vaikuttaa varsin keskeneräiseltä. Esimerkiksi Suositeltavaa kirjallisuutta -osassa on kohtia, jotka paremmin sopisivat viiteluetteloon kirjan loppuun. Kirjan loppuun voisi myös koota luettelon suositeltavista kirjoista, jotka esiteltäisiin lyhyesti. Tällä vältettäisiin myös toistoa. Väestöliitto ehdottaa oppaalle jatkotyöryhmän perustamista tekemään tarkkoja laatusuosituksia. Nyt oppaassa vain muutamia asioita suositellaan selkeästi, ja paljon hukkuu tekstitulvaan. Väestöliitto kannattaa ajatusta julkaista oppaan teksti Duodecimin Terveysportin kanssa. Tekstejä on päivitettävä riittävän usein. Terveysportin internet-tietokanta on laajasti saatavilla. Sen kautta teksti toimisi käytännön työntekijöiden apuna parhaiten. Helsingissä Kunnioittavasti VÄESTÖLIITTO RY Helena Hiila Toimitusjohtaja Liite: Väestöliiton Kotipuu projektin kommentit monikulttuurisista perheistä. Viitteet: 1) Vekara-vihkonen s. Väestöliiton Perheverkon työntekijät ovat kirjoittaneet vuotiaiden lasten vanhemmille vihkosen, jossa on käytännönläheisiä ohjeita arkipäivän ongelmien ratkaisemiseksi. Ja ennen muuta se antaa vinkkejä siitä, kuinka voi elää perheessä täysillä nauttien sekä vanhemmuudesta että parisuhteesta. Tilaukset: VL Markkinointi Oy, PL 849, Helsinki. Puh. (09) , faksi (09) , Hinta 3,37 euroa/kpl + toimituskulut. 2) Vauvasta naperoiseksi s. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja kätilö-terveydenhoitaja Erja Korteniemi-Poikelan kirjoittama vihkonen pienten lasten seksuaalikasvatuksesta kodeissa, neuvoloissa ja päivähoitopaikoissa. Opas on tarkoitettu vanhemmille, jotka pohtivat lastensa kanssa elämän suuria ihmeitä: syntymää, kasvua, naiseutta, mieheyttä, rakkautta ja seksuaalisuutta. Vihkosta voi tilata: VL Markkinointi Oy, PL 849, Helsinki. Puh. (09) , faksi (09) , Hinta 3,37 euroa/kpl + toimituskulut. (3) Parisuhde- vihkonen, mainittu jo opasosan sivulla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus lli prosessi 11.3.2013 Uudet kehittämisideat Nuorten palvelut pitää nostaa enemmän esiin Huolen aiheena erityisesti syrjäytymisriskissä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TerveysInfo. Arki toimimaan : vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen Tietoa ADHD oireisen lapsen vanhemmille arjen pyörittämiseen.

TerveysInfo. Arki toimimaan : vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen Tietoa ADHD oireisen lapsen vanhemmille arjen pyörittämiseen. TerveysInfo lasten Alle kouluikäisen ADHD ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus ja yliaktiivisuushäiriö. Julkaisussa kerrotaan alle kouluikäisen ADHD:n

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA SOSIAALITYÖN TARVE IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA Kysely vanhuspalvelujen työntekijöille Posiolla Hanketyöntekijä Liisa Kalliainen Kyselyn taustaa 3 kk:n työskentelyjakso / PaKaste 2 Aiheena ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot