Sukuselvityksen kohde. Alina Hokkala, Vuorinen. s Ähtäri. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

Transkriptio

1 Sukuselvityksen kohde Alina Hokkala, Vuorinen s Ähtäri ja hänen esivanhempansa Tulostettu: Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A Espoo Puhelin askovuorinen@gmail.com SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu Luhtasaari Seinäjoki 1

2 TAULU 1 1. Alina Hokkala, Vuorinen, Leppälän emäntä, s Ähtäri, k Pylkönmäki. Alina syntyi Ähtärissä Hangonmäen talossa, jossa Kustaa Hangonmäki ja Eveliina asuivat mentyään naimisiin. Alinan kotitalo oli Hokkalan suvun perintötalo Hokkala, jonka kokonaispinta-ala oli noin 1000 hehtaaria 1800-luvun lopussa. Päätalossa oli kaksi kerrosta ja kahdeksan huonetta. Alina oppi lukemaan Hokkalassa kiertokoulussa. Alina meni kahdeksanvuotiaana (v. 1891) Karstulan kansakouluun. Ensimmäisen vuoden jouluna Alina pääsi toiselle ja seuraavana kesänä kolmannelle luokalle. Alina kävi neljä luokkaa kansakoulua ja asui opettaja Tolppilan perheessä. Alina aloitti kansakoulun jälkeen 16-vuotiaana opiskelun Keski- Suomen Kansanopistossa Äänekoskella. Vuosina hän toimi Leppälän tilan emäntänä. Juhon kuoleman jälkeen 1935 Alina asui Kuusikossa ensin yhdessä Aaron, Urpon ja Lahjan kanssa ennen sotia. Vuonna 1939 Aaro ja Urpo lähtivät sotimaan ja Urpo kuoli Lahja muutti Helsinkiin sodan jälkeen. Alina jäi yksin Kuusikkoon, jossa oli välillä hoidossa Sylvin tytär Raija. Alinalla oli lehmä ja kanoja vielä 60-luvulla. Alina kävi vielä 95-vuotiaana Kuusikossa kesäisin ja hoiti itse vielä 98-vuotiaana talouttaan Pylkönmäen palvelutalossa. Asko ja Sinikka ja pojat nauhoittivat Alinan juttuja käydessään palvelutalossa , jolloin Alina oli 98-vuotias. Hän laittoi vielä silloin itse ruokansa ja luki lehdet. Kuulo oli aika huono, joten kysymykset sai esittää moneen kertaan. Silti hän kuunteli uutiset radiosta. Hän muisti vielä Askon poikien Tuomaksen ja Joonaksen nimet. Alina on säilynyt hyvin kyläläisten muistissa. Hänestä on tehty useita haastatteluja paikallisiin lehtiin, koska hän oli monta vuotta Pylkönmäen vanhin asukas. Hänen muistinsa vanhoista kylän asioista oli poikkeuksellisen hyvä. Vanhemmat taulusta 2. Puoliso: Pylkönmäki, Hokkala Juho Vuorinen, piirityönjohtaja, Leppälän isäntä, s Hamina, k Karstula. Juho syntyi Haminassa vuonna 1870 ja hän oli Haminan kirkonkirjojen mukaan alkuperäiseltä nimeltään Johannes ja kirkonkirjoissa ruotsinnettuna myös Johan. Juho vietti osan lapsuuttaan Haminassa ja osan Valkealassa Juho muutti Valkealan seurakunnasta Jyväskylään. Jyväskylän kirkonkirjoissa hänen ammatikseen on mainittu tukkimies. Hänen työnantajanaan oli todennäköisesti Kymi-yhtiö. Jyväskylässä asuessaan Juho kävi Suomen armeijan vuosina 1893 ja 1894 Saarijärven 28. reservikomppaniassa. Sotaväessä hän otti käyttöön sukunimen Wuorinen. Sotaväessä oli yleensä kaikilla sotilailla käytössä sukunimi. Juho muutti Mietalan taloon ja on merkitty rippikirjaan itsellisenä. Hän oli Äänekoski Osakeyhtiön palveluksessa, kun yhtiö perusti tehtaan Äänekoskelle. (Äänekoski Oy on liitetty myöhemmin Metsä-Serla-yhtymään). Juho osti Keski-Suomen isäntien mailta puutavaraa tehtaalle ja valvoi hakkuutöitä. Mentyään naimisiin Juho jatkoi piirityönjohtajan tehtäviään. Juho rakensi Leppälän talon ja oli tilan isäntänä vuoteen 1933 asti, jolloin luovutti talon pojalleen Eerolle. Juho toimi Pylkönmäen maatalousseuran puheenjohtajana Juho osallistui myös seurakunnan toimintaan. Hän toimi Pääjärven Rukoushuoneen urakoitsijana ja lahjoitti mm. rukoushuoneen puutavarat. Juho oli Mulikan suojeluskunnan puheenjohtajana sisällissodan aikana Hän oli mukana vanhimman poikansa Uunon kanssa Tampereen valtauksessa. Leppälän talo oli Mulikan suojeluskuntalaisten majoitus- ja huoltokeskus. Pylkönmäen historian kirjassa /17/ on maininta siitä, kun Juho puolusti Pylkönmäen suojeluskunnan puheenjohtajana toiminutta kirkkoherra Heikki Repoa erottamiselta vuonna 1920 sisällissodan jälkeen: "Kun täällä ei ole muita herroja kuin pappi, kohdistuu kaikki vastemielisyys häneen". Vanhemmat Maria Helenantytär Simola. Uuno Sakari, yrittäjä, s Karstula, k Jyväskylä Lyyli Irene, s Karstula, k Karstula Eero Olavi, yrittäjä, s Karstula, k Helsinki Aaro Johannes, levyseppähitsaaja, s Pylkönmäki, Leppälä, k Jyväskylä Urpo Einari, Yhteiskunnallinen korkeakoulu, s Pylkönmäki, Leppälä, k Pylkönmäki, Leppälä Kaino Paavo, maanviljelijä, s Pylkönmäki, Leppälä, k Saarijärvi Irja Inkeri, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki Aira Annikki, s Pylkönmäki, Leppälä, k Leppälä Sylvi Aliina, hammashoitaja, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki Laura Marjatta, modisti, s

3 Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki Usko Antero, s Pylkönmäki, Leppälä, k Pylkönmäki, Leppälä Lahja Wellamo, modisti, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki TAULU 2 (taulusta 3) 2. Kustaa Erkinpoika Hangonmäki, Hokkala, Hangonmäen ja Hokkalan isäntä, s Ähtäri, k Pylkönmäki. Kustaan vanhemmat olivat uustalollinen Erkki Isakinpoika Hangonmäki s ja Maria Gabrielintytär Talvitie, joka oli Möksyn rälssitalon tytär. Erkki oli Hangonmäen talon isäntänä. Hangonmäen talossa oli 906 ha maata, josta 300 ha oli verollista maata. Erkki oli perinyt Hangonmäen torpan isältään Isak Hangonmäeltä. Hangonmäen talo oli ollut aiemmin Kolunsaran talon torppa ja siitä tuli isojaon yhteydessä kruunun torppa, jonka Erkki Hangonmäki lunasti perintötilaksi. Kolunsaran talo oli puolestaan Kolunsaran suvun päätalo vuodesta 1729 alkaen. Mainittakoon, että nimet Kolunsarka ja Hangonmäki ovat ainoastaan talon nimiä, vaikka niitä on käytetty myöhemmin ko. henkilöiden sukuniminä. Kylän lehdessä kerrotaan, että "Kustaa oli vahva mies, joka nosti tarvittaessa miehen hartioista ilmaan ja vei talon rappusille rauhoittumaan". Vanhemmat taulusta 3. Puoliso: Karstula Eveliina Alexanderintytär Wik, Hokkanen, Hokkala, Hokkalan emäntä, s Karstula, Hokkala, k Karstula, Hokkala. Vanhemmat taulusta 76. Alina, s Ähtäri. Tauluun 1. Auge "Aarne" Einari, Hiekkarannan isäntä, s Karstula, k Pylkönmäki Tyyne, s Karstula, k Karstula Senja, s Karstula, k Karstula Lyyli Emilia, s Karstula, k Pylkönmäki Niilo Evert, Hokkalan isäntä , s Karstula, k Jyväskylän mlk, Puuppola Aarne Paavali "Paavo", Sillanpään isäntä, s Karstula, k Pylkönmäki TAULU 3 (taulusta 4) 3. Erkki Iisakinpoika Hangonmäki, Hangonmäen isäntä, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 4. Puoliso: Ähtäri Maria Gabrielintytär Talvitie, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 48. Loviisa, s Ähtäri, k Ähtäri Anna, s Ähtäri, k Ähtäri Kaarle, s Ähtäri, k Soini Kustaa, s Ähtäri. Tauluun 2. Kristian, s Ähtäri, k Ähtäri Vihelmiina, s Ähtäri, k Ähtäri Herman, s Ähtäri, k Ähtäri TAULU 4 (taulusta 5) 4. Iisakki Erkinpoika Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 5. Puoliso: 1808 Maria Henrikin tytär Riihimäki, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 41. Kaisa, s Ähtäri, k Ähtäri Maria, s Ähtäri, k Soini Erkki, s Ähtäri. Tauluun 3. Abraham, s Ähtäri, k Soini Heikki, s Ähtäri, k Ähtäri Johannes, s Ähtäri, k Ähtäri Elisabeth, s Ähtäri, k Ähtäri Leena, s Ähtäri, k Soini Loviisa, s Ähtäri, k Ähtäri TAULU 5 (taulusta 6) 5. Erkki Matinpoika Kolunsarka, Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s Ähtäri, k Ähtäri. Iisakin jälkeläiset on lueteltu Kolunsaran sukukirjassa Erkki Hangonmäen jälkeläisiä. Kirjassa on yhteensä 1640 Hangonmäen jälkeläisten taulua. Vanhemmat taulusta 6. Puoliso: 1766 Liisa Juhontytär Moksu, Hangonmäki, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 9. Kaisa, s Ähtäri, k Ähtäri Maria, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Leena, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Elisabeth, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri 3

4 Iisakki, s Ähtäri, Hangonmäki. Tauluun 4. Erkki, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Heikki, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri TAULU 6 (taulusta 7) 6. Matti Kolunsarka, Koulunsaran tilan vävy ja isäntä 1722-, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 7. Puoliso: 1728 Ähtäri Maria, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 8. Heikki, s Ähtäri, Kolunsarka, k Ähtäri. Kolunsarka Erkki, s Ähtäri. Tauluun 5. Maria, s Ähtäri, Kulosalo, k Soini Yrjö, talollinen, s Ähtäri, Kolunsaari, k Keuruu Sofia, s Ähtäri, k Ähtäri Antti, s Ähtäri, k Ähtäri Juho, s Ähtäri, k tuntematon Yrjö, talollinen, s (rk. Ähtäri, k Ähtäri 7. Matti, s. n TAULU 7 Matti, s Ähtäri. Tauluun Heikki Kolunsarka,. TAULU 8 Maria, s Ähtäri. Tauluun 6. TAULU 9 (taulusta 10) 6. Juho Juhonpoika Moksu, Tiainen, Tiainen eli Tuomarniemen kruununtalollinen , s Ähtäri, k Ähtäri. Asui perheineen aluksi kotonaan Moksussa ja myöhemmin Hankaveden kylän Tiaisella eli Tialassa. Vanhemmat taulusta 10. Puoliso: Elisabeth Simontytär Cannelin, s Uusikaupunki, k Ähtäri. Muutti leskenä poikansa Erkki Juhonpoikan mukana Ähtärin Ähtärin kylän Nyyssösen talon Kyntölän torppaan, jossa vietti vanhuudenpäivänsä. Vanhemmat taulusta 19. Maria, s , k Soini Erkki, Kyntölän torpan isäntä, s , k Ähtäri Liisa, s Ähtäri. Tauluun 5. Anna, s , k Helena, s Kaisa, s TAULU 10 (taulusta 11) 7. Juho Matinpoika Kömi, Moksu, Tiainen eli Moksun isäntä , s Pihlajavesi, Kömi, k. Ähtäri. kirkonisäntä. Lahjoitti 1732 Ähtärin kirkonkellon yhdessä Risto Savolaisen, Matti Mäkisipin ja Abraham Collinin kanssa. Vanhemmat taulusta 11. Puoliso: 1705 Sofia Mikontytär Moksu, s. n. 1682, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 16. Matti, Vääksyn lampuoti, Tiainen eli Moksun isäntä , s , k Juho, s Ähtäri. Tauluun 9. Liisa, s. 1717, k Virrat Erik, Hankanimen isäntä , Ähtärin kappalainen, s Ähtäri, Moksu, k Ähtäri Maria, s Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k Kirsti, s Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k Ähtäri Vappu, s Ähtäri, Moksu, Hankavesi Kaisa TAULU 11 (taulusta 12) 8. Matti Sipinpoika Mäki, Kömi, kruununtalollinen, Pihlajaveden Kömi II:n isäntä , s Vanhemmat taulusta 12. Puoliso: Vappu Ollintytär Kömi,. Vanhemmat taulusta 15. Heikki, kruununtalollinen, s. 1668, k Antti Matti, kruununtalollinen, Mäkisipin isäntä 1701-, s. n Juho, s Pihlajavesi, Kömi. Tauluun 10. Maria, s. n Erkki, kruununtalollinen Hämeenniemessä , s. 1687, k Vappu, s. n Liisa TAULU 12 (taulusta 13) 9. Sipi Heikinpoika Mäki, Vääksyn lampuoti, Mäki-Sipilän eli Sipilän isäntä , s. n Vanhemmat taulusta 13. Puoliso: Marketta Niilontytär,. 4

5 Heikki, kruununtalollinen Anna Matti, s Tauluun 11. Juho Marketta TAULU 13 (taulusta 14) 10. Heikki Sipinpoika Seppä, Mäki, Vääksyn lampuoti, Hankolan eli Mäen isäntä Hankolan talon omisti Vääksyn kartanon herra Johan Boije, joka oli saanut Vääksyn kartanon allodiaaliehdoin alkaen. Vanhemmat taulusta 14. Marketta Sipi, s. n Tauluun 12. Kaisa TAULU Sigfried "Sipi" Seppä, Hankola, Hankolan eli Mäen uudistilallinen Perusti Hankolan tilan Pirkkalan Messukylän erämaalle. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hän omisti 15 naulaa kuparia, yhden 10 markan arvoisen tamman, 3 lehmää, 5 lammasta, yhden sian ja yhden eläimen 2- vuotiasta karjaa. Hän maksoi hopeaveroa 5 markkaa, 6 äyriä ja 12 penninkiä. Sipilällä oli 1 tynnyrin kylvä ja 1 aamin niitty. Sipi, vääksyn lampuoti, Hankolan puolikkaan isäntä Heikki. Tauluun 13. TAULU Olli Lassenpoika Pellinen, Kömi, lautamies. Vappu. Tauluun 11. TAULU 16 (taulusta 17) 8. Mikko Ristonpoika Marttinen, Moksu, Kuitinlahden isäntä, Tiaisen eli Moksun isäntä Vanhemmat taulusta 17. Puoliso: Anna Matintytär Moksu, s. n Anna Matintytär Moksu oli tuomittu noituudesta vuonna Annan kerrottiin nousseen pääsiäisaamuna pellavahaasian päälle ja sieltä taikoneen varikset pois pellavamailtaan toivottaen ne toisiin kyliin. Rangaistuksena hän istui kahtena sunnuntaina jalkapuussa. Vanhemmat taulusta 18. Sofia, s. n Tauluun 10. Samuel Kirsi, s TAULU Risto Marttinen, Kuitinlahden isäntä. Puoliso: Marttinen,. Mikko. Tauluun 16. TAULU Matti Pekanpoika Moksu, Moksun isäntä , s. n Matti väittää ostaneensa Moksun talon. 1. puoliso: Maria Moksu,. Anna, s. n Tauluun 16. Jaakko, Tiainen eli Moksun lampuoti , s. n puoliso: Beata Heikintytär,. Vanhemmat taulusta 81. Heikki, s Tauluun 80. TAULU 19 (taulusta 20) 7. Simon Tuomaanpoika Cannelin, Ähtärin kappalainen, s Huittinen, k Ähtäri. Ylioppilas Turussa Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa Uudenkaupungin kirkkoherran apulainen 1699, Hämeenkyrön pitäjänapulainen 1707, Tyrvään 1715, Maarian 1719, Paattisten 1722 ja Ähtärin kappalainen Vanhemmat taulusta 20. Puoliso: Uusikaupunki Helena Jaakontytär Eichman, Cannelin, s Akaa, k Ähtäri, Hankaniemi. Vanhemmat taulusta 26. Johan, s Uusikaupunki Jaakko, s Uusikaupunki, k Pötyä Helena, s Uusikaupunki, k Ähtäri Elisabeth, s Uusikaupunki. Tauluun 9. Catharina Emmannuel Christian, lukkari, s Viljakkala, k Ilmajoki Maria, s Maaria, k Ähtäri TAULU 20 (taulusta 21) 8. Tuomas Tuomaanpoika Kannila, talollinen, 5

6 kirkkoväärtti, s. n. 1631, k Huippinen. Vanhemmat taulusta puoliso: Riitta Kanni, s. n. 1630, k Huittinen. Yrjö, rusthollari, s Huittinen, k Huittinen Erkki, k puoliso: Valpuri Matintytär, s. 1630, k Huittinen. Simon, s Huittinen. Tauluun 19. TAULU 21 (taulusta 22) 9. Tuomas Yrjönpoika Kanni, talollinen, s Vanhemmat taulusta 22. Puoliso: Brita,. Tuomas, s. n Tauluun 20. TAULU 22 (taulusta 23) 10. Yrjö Klemetinpoika Kanni, talollinen Huittisissa. Vanhemmat taulusta 23. Puoliso: Maisa,. Tuomas, s Tauluun 21. TAULU 23 (taulusta 24) 11. Klemetti Martinpoika Seppä, talollinen Huittisissa, s. Punkalaidun. Vanhemmat taulusta 24. Puoliso: Tuomontytär,. Yrjö. Tauluun 22. TAULU 24 (taulusta 25) 12. Martti Olavinpoika Seppä, talollinen, Punkalaitumen Kannistossa. Vanhemmat taulusta 25. Klemetti, s. Punkalaidun. Tauluun 23. TAULU Olavi Seppä, talollinen Punkalaitumen Kannistossa. Martti. Tauluun 24. TAULU 26 (taulusta 27) 8. Jakobus Casperinpoika Eichman, Uudenkaupungin kirkkoherra, s Turku, k Uusikaupunki. Ylioppilas Turussa , Akaan kirkkoherran apulainen 1664, Uudenkaupungin kappalainen 1678, kirkkoherra Saarnaaja pappienkokouksessa Turussa Vanhemmat taulusta 27. Puoliso: Brita Ichtydius, k Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 32. Ingeborg, k Uusikaupunki Peter, kauppias Uudessakaupungissa Liskin, k Uusikaupunki Anna Helena, s Akaa. Tauluun 19. Hedvig, s. 1688, k Brita, k Uusikaupunki Carl, k Uusikaupunki TAULU 27 (taulusta 28) 9. Kasper Joachiminpoika Eichman, Uudenkaupungin pormestari, valtiopäivämies, k Uusikaupunki. Uudenkaungin pormestari Vaasaporin kreivikunnan luottamusmiehenä Turun edustaja valtiopäivillä 1635 ja 1644 ja Uudenkaupungin edustaja valtiopäivillä 1655, 1657 ja Vanhemmat taulusta puoliso: Eliasabet Bertelsdotter Eichman,. 2. puoliso: Margareta Heikintytär Finno,. Vanhemmat taulusta 29. Casper, ylioppilas 1940 Margareta Henrik, Uudenkaupungin kirkkoherra, k Joachim Anna Jakobus, s Turku. Tauluun 26. Elisabeth, k Petter Philip, k puoliso: Carin Haakonintytär Eichman, k Uusikaupunki. TAULU Joachim Eichman, kauppias, s. Lübeck. Kasper. Tauluun 27. TAULU 29 (taulusta 30) 10. Henrik Jaakonpoika Finno, Hämeenkyrön kirkkoherra, rovasti, k Vanhemmat taulusta 30. Puoliso: Valborg Heikintytär,. 6

7 Jaakko, Hämeenkyrön nimismies, k Hämeenkyrö Margareta. Tauluun 27. Elisabet, k TAULU Jacobus "Jaakko" Petri Finno, Suomalainen, Turun koulun rehtori, Maarian kirkkoherra, s. n Turku, k Turku. Opiskeli aluksi Turussa ja vuodesta 1563 Wittenbergin yliopistossa ja vuodesta 1567 Rostockin yliopistossa. Toimi Turun katedraalikoulun rehtorina Kuningas Juhana III nimitti Maarian Prebendan seurakunnan kirkkoherraksi. Vuonna 1578 Juhana määräsi hänet toimittamaan suomeksi "muutamia tarpeellisia kirjoja", jolloin hän oli tässä työssä vuoteen 1582 asti. Tämän jälkeen Finno palasi hoitamaan rehtoritointaan, jossa oli vuoteen 1589 eli kuolemaansa asti. Vuosien tienoilla ilmestyi Jaakko Finnon laatima ensimmäinen suomenkielinen virsikirja (Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja), jonka ainoa tunnettu kappale on Tukholman yliopistossa. Se on puutteellinen ja siinä ei ole painovuotta. Virsikirja sisältää 99 virttä, joista 56 on käännetty ruotsista, 17 saksasta ja 10 latinasta. Loppujen 16 virren alkuperä ei ole selvillä, mutta ainakin 6 niistä arvellaan olevan Jaakko Finnon itsensä sepittämiä. Yksi hänen kääntämistään virsistään on saksasta käännetty Lutherin taisteluvirsi "Jumala ompi linnamme", jota soitetaan aina jouluaattona Turun raatihuoneen aukiolla. Vuonna 1583 julkaistiin Jacobuksen suomenkielinen rukouskirja (Yxi wähä Rucous Kiria), josta tehtiin vuosisadan ajan uusia painoksia. Vuosien tienoilla Tukholmassa painettu Katekismus (Catechismus). Hän kuoli vuonna 1588 Turussa raivonneeseen ruttotautiin. Puoliso: Margareta Heikintytär Myllar, Finno, k Vanhemmat taulusta 31. Henrik. Tauluun 29. Agnes, s. n. 1560, k Josef TAULU Henrik Myllar, porvari, raatimies Turussa. Puoliso: Agnes Myllar,. Margareta. Tauluun 30. TAULU 32 (taulusta 33) 9. Jakobus Matthiae Ichtydius, Akaan kirkkoherra, s Akaa, k Akaa. Akaan apupappi vuoteen 1645, kappalainen 1645 ja kirkkoherra Akaan Pätsiniemen Naskalin kappalaisen puustellin isäntä , Toijalan Haudanniemen Katjan korpraalin puustellin isäntä Toivettulan ratsutilan isäntänä , Toijalan pappilan isäntä , Hauhon ratsutilan isäntä Vanhemmat taulusta puoliso: Christina Klövfverblad, Ichtydius, s Akaa, k Akaa. Vanhemmat taulusta 34. Ericus, rykmentinpastori, Akaan kappalainen , s Akaa, k Brita. Tauluun 26. Beata, s Akaa, k Hattula 2. puoliso: Ingeborg Andreaksentytär Herkepaeus, Ichtydius,. Elisabeth, s Akaa, k Hattula Anna, s Akaa, k Hattula Klemetti, s Akaa, k Akaa TAULU Matti Pertinpoika, vouti. Puoliso: Brita Henrikintytär,. Jakobus, s Akaa. Tauluun 32. TAULU 34 (taulusta 35) 10. Aron Johansson Klövfverblad, Klöfversköld, Viipurin linnan päällikkö, aateloitu 1653 nimellä Köfversköld, s. 1605, k Turun hovioikeuden assessori Viipurin linnan slottsloven 1631, linnanpäällikkö Toimi Käkisalman rajakomissaarina Aateloitiin veljensä kanssa nimellä Klöfversköld. Toimi maamarsalkkana Viipurin maapäivillä heinäkuussa Haudattu Viipuriin. Aron sai rälssitiloikseen Viipurin maalaiskunnasta säteritila Lavolan, Koukallion ja Vatukiven kartanot. Oli mukana vuoden 1660 valtiopäivillä. Johti Kaarle X Kustaan hautajaisissa hevossaattuetta, joka kulki Hallandin lipun takana. Vanhemmat taulusta 35. Puoliso: Anna Isacsdotter Rothovius, Klövfverblad, k. haudattu 2. Vanhemmat taulusta 37. Johan, k Viipuri Aron, vänrikki Burghousenin rakuunarykmentissä Anna, k Christina, s Akaa. Tauluun 32. 7

8 Emerentia, k Elisabeth, k Tytär, k Viipuri Tytär, k TAULU 35 (taulusta 36) 11. Johan Ottosson Kleeblatt, Klövfverblad- Hollsteen, kamreeri Suomessa, Käkisalmen läänintuomari, s. Holstein, k Ruotsi, Uppland, Djurby. Oli mukana Lindköpingin valtiopäivillä v Kuningas Kustaa II Adolf kutsui häntä 1615 lähetetyssä kirjeessä nimillä "vår troman och kamrerare". Toimi kihlakunnantuomarina Käkisalmen läänissä 1620 ja Turun hovioikeuden kanneviskaalina Omisti Jurdbyn kartanon Ruotsin Upplannissa sekä Järvenperän, Heisalan (Parainen) ja Petäjärven (Sakkola) tilat Suomessa. Sai v oikeuden hallita elinikäisesti Koriston säteriä Karjaan pitäjässä. Haudattu Upplannin Litslenan kirkkoon. Hautakivessä hänen sukunimekseen on merkitty Klöfverblad-Holsteen. Vanhemmat taulusta puoliso: N.N. Kleeblatt,. 2. puoliso: 1597 Elisabeth Hansdotter, k Ruotsi, Uppland, Djurby. Erik, aateloitu , s , k Tukholma Aron, s Tauluun 34. TAULU Otto Kleeblatt, kotoisin Tanskan Holsteinisa, s Johan, s. Holstein. Tauluun 35. TAULU 37 (taulusta 38) 11. Isac Birgeri Rothovius, Turun piispa, s Ruotsi, Växsjö, k Kävi Växjön 1585 ja Kalmarin koulua 1588 sekä Linköpingin katedraalikoulua Ylioppilas (Smolandus) Uppsalassa 1595, (Sueco-Schmalandus) Wittenbergissä ; respondentti ; filosofian maisteri Opiskellessaan Wittenbergissä Rothovius ystävystyi tulevan valtakunnankanslerin Axel Oxenstierna kanssa ja elämänaikaiseksi muodostunut ystävyys oli suureksi hyödyksi ja tueksi hänelle varsinkin hänen piispuutensa aikana. Kaarle-herttuan hovisaarnaaja ; Nyköpingin läntisen seurakunnan kirkkoherra (pastor primarius) 1603, astui virkaan 1604, samalla Jönåkerin ja Rönön kihlakunnat käsittäneen rovastikunnan rovasti; Turun hiippakunnan piispa , vihittiin virkaan Strängnäsin tuomiokirkossa ja saapui Turkuun kesäkuussa 1627; piispan viran ohessa Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra ; Suomen kieltä taitamattomana anoi kuningas Kustaa II Aadolfilta palkkapitäjän vaihtamista Paraisiin; Paraisten prebendaseurakunnan kirkkoherra kuninkaallisella kirjeellä Rothovius toimi tarmokkaasti paitsi hiippakunnan ja sen papiston kaitsijana myös ensin lukion perustamiseksi Turkuun ja sitten sen laajentamiseksi yliopistoksi sekä koko Raamatun julkaisemiseksi suomen kielellä. Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1633, 1634 ja Turun akatemian ensimmäinen varakansleri vuodesta Julkaisi akateemisen onnittelurunon Wittenbergissä 1601 ja lukuisia saarnojaan, muun muassa seitsemän ruumissaarnaa (painettu Strängnäsissä, Tukholmassa ja Turussa ). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku (12 kertaa). Rothovius jakoi heti Turkuun tultuaan raamatun kirjoja eri papeille käännettäväksi suomen kielelle. Käännöstyön kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä toisaalta oli saatava jumalan sana kansankielellä luottavaksi ja toisaalta Kustaa II Adolfin ruotsinkielinen kirkkoraamattu oli ilmestynyt Piispa saattoi ilmoittaa kuninkaalle 1630, että ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu oli valmis ja odotti painatustaan. Painotyö lykkääntyi ilmeisesti Saksan sodan vuoksi, eikä käännöksen laatuunkaan oltu täysin tyytyväisiä. Syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset.koko suomeksi käännetty raamattu valmistui Raamattua painettiin 1200 kappaletta, joista 750 tuli Suomeen. Kun komea-asuinen kirja oli valmis, tajuttiin Suomessa tapahtuman merkitys ja tämän johdosta jokaisessa kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. Vanhemmat taulusta puoliso: Nyköping Anna Eriksdotter Rothovius,. Vanhemmat taulusta 39. Birger Abraham, s. n. 1615, k Anna. Tauluun 34. Margareta Elisabet 2. puoliso: Catharina Nikolai, Rothovius, k. 8

9 Vanhemmat Anders Nikolai. Isaacus, Paraisten kirkkoherra, k Carolus, Falunin oikeuspormestari, s. 1622, k Laurentius, s. 1624, k Jonas, Svean hovioikeuden revisiosihteeri, s , k Tukholma Margareta Maria TAULU Börje Larsson, ratsutilallinen. Isac, s Ruotsi, Växsjö. Tauluun 37. Johan, everstiluutnantti, Käkisalmen linnan päällikkö TAULU Erik Larsson, Nyköpingin pormestari. Puoliso: Brita Jonae,. Vanhemmat taulusta 40. Anna. Tauluun 37. TAULU Petrus Jonae, Strängäsin piispa. Brita. Tauluun 39. TAULU 41 (taulusta 42) 5. Heikki Yrjönpoika Hyvönen, Riihimäki, talollinen, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 42. Puoliso: 1808 Ähtäri Valpuri Eliaantytär Tapaninmäki, Riihimäki, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 46. Maria, s Ähtäri. Tauluun 4. TAULU 42 (taulusta 43) 6. Yrjö Kristianinpoika Savola, Hyvönen, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 43. Puoliso: Kaisa Antintytär Hyvönen, s , k Ähtäri, Hyvölä. Vanhemmat taulusta 45. Heikki Yrjönpoika, s Ähtäri. Tauluun 41. TAULU 43 (taulusta 44) 7. Risto Paavonpoika Savola, talollinen, s. n Vanhemmat taulusta 44. Puoliso: Anna,. Yrjö, s Ähtäri. Tauluun Paavo Savolainen,. TAULU 44 Risto, s. n Tauluun 43. TAULU Antti Antinpoika Hyvönen, s. n Puoliso: Vappu Heikintytär, s Kaisa, s Tauluun 42. TAULU Elias Eliaksenpoika Tapaninmäki, vävy, talollinen, s Keuruu, k Ähtäri. Puoliso: Brita Yrjöntyär Tapaninmäki, s Ähtäri, Tapaninmäki, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 47. Valpuri, s Ähtäri. Tauluun 41. TAULU Yrjö Tapaninmäki, s Puoliso: Maria, s. 1680, k Ähtäri, Tapaninmäki. Brita, s Ähtäri, Tapaninmäki. Tauluun 46. TAULU 48 (taulusta 49) 4. Gabriel Juhonpoika Talvitie, torppari, uustilallinen, s Ähtäri, Ollikkala, k Ähtäri, Talvitie. Vanhemmat taulusta 49. Puoliso: Töysä Maria Kallentytär Mutka, s Töysä, k Ähtäri. Muutti Ähtäriin Vanhemmat taulusta 58. Erkki, s Ähtäri, Talvitie, k Ähtäri Maria, s Ähtäri. Tauluun 3. Anna Sofia, s Ähtäri TAULU 49 (taulusta 50) 5. Juho Erkinpoika Talvitie, torppari, uudisasukas, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 50. 9

10 Puoliso: Valpuri Erkintytär Lamminmäki, Talvitie, s Kuortane, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 56. Gabriel, s Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 48. TAULU 50 (taulusta 51) 6. Erkki Matinpoika Ollikkala, talollinen, s Ähtäri, Ollikkala, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 51. Puoliso: Liisa Erkintytär Lahti, Hiipakka, s Lapua, k Ähtäri, Ollikkala. Vanhemmat taulusta 52. Juho, s Ähtäri. Tauluun 49. TAULU Matti Matinpoika Ollikkala, s Ähtäri, Ollikkala, k Ähtäri. Puoliso: Liisa Olavintytär Pennala, s Erkki, s Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 50. TAULU 52 (taulusta 53) 7. Erkki Tuomaanpoika Hissala, Lahti, Hiipakka, vävy, s Lapua, Lahti, k Lapua. Vanhemmat taulusta puoliso: Lapua Maria Tuomaantytär Lahti, s. 1714, k Lapua, Lahti. Vanhemmat taulusta 54. Liisa, s Lapua. Tauluun puoliso: Lapua Vendla Matintytär Hiipakka, Hissala, Lahti, s Lapua, Tiistenjoki, Hiipakka, k Lapua, Hiipakka. TAULU Tuomas Joosepinpoika Hissala, s. 1675, k Lapua. Puoliso: Maria Matintytär,. Erkki, s Lapua, Lahti. Tauluun 52. TAULU 54 (taulusta 55) 8. Tuomas Paavonpoika Lahti, s Lapua, k Lapua. Vanhemmat taulusta 55. Puoliso: Maria Matintytär, s. 1686, k Lapua. Maria, s Tauluun 52. TAULU Paavo Lahti, k Lapua. Tuomas, s Lapua. Tauluun 54. TAULU 56 (taulusta 57) 6. Erkki Tuomaanpoika Lamminmäki, talollinen, s Kuortane, k Töysä. Vanhemmat taulusta 57. Puoliso: Maria Lamminmäki, s , k Töysä, Lamminmäki. Valpuri, s Kuortane. Tauluun 49. TAULU Tuomas Simonpoika Lamminmäki, s. 1681, k Kuortane, Lamminmäki. Puoliso: Valpuri Tuomaantytär, s. 1690, k Kuortane, Lamminmäki. Erkki, s Kuortane. Tauluun 56. TAULU 58 (taulusta 59) 5. Kaarlo Erkinpoika Mutka, Takala, lampuoti, s Alavus, Töysä, k Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 59. Puoliso: Susanna Matintytär Kokkila, Mutka, emäntä, s Kuortane, k Töysä. Vanhemmat taulusta 64. Maria, s Töysä. Tauluun 48. TAULU 59 (taulusta 60) 6. Erkki Kallenpoika Mutka, talollinen, s Alavus, k Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 60. Puoliso: Alavus Marketta Erkintytär Pänkälä, Mutka, s Alavus, k Töysä. Vanhemmat taulusta 63. Kaarlo, s Alavus, Töysä. Tauluun 58. TAULU 60 (taulusta 61) 7. Kaarle Heikinpoika Ollikainen, Mutka, talollinen, s Töysä. Vanhemmat taulusta 61. Puoliso: Maria Heikintytär, s. 1677, k Töysä. 10

11 Erkki, s Alavus. Tauluun 59. TAULU 61 (taulusta 62) 8. Heikki Paavonpoika Ollikainen, s. n Vanhemmat taulusta 62. Puoliso: Agneta Yrjöntytär, s. n Kaarle, s Töysä. Tauluun 60. TAULU Paavo Ollikainen, s. n Heikki, s. n Tauluun 61. TAULU Erkki Pänkälä, s. 1670, k Alavus, Pänkälä. Puoliso: Anna Matintytär, s , k Alavus, Pynkälä. Marketta, s Alavus. Tauluun 59. TAULU 64 (taulusta 65) 6. Matti Juhonpoika Kokkila, s Kuortane, k Kuortane. Vanhemmat taulusta 65. Puoliso: Sofia Iisakintytär Hallila, s Kuortane, k Kuortane. Vanhemmat taulusta 66. Susanna, s Kuortane. Tauluun 58. TAULU Juho Matinpoika Kokkila, s Puoliso: Maria Kokkila, s. 1704, k Kuortane. Matti, s Kuortane. Tauluun 64. TAULU 66 (taulusta 67) 7. Iisak Jaakonpoika Heikkilä, Hallila, talollinen, s Kuortane, k Kuortane. Vanhemmat taulusta 67. Puoliso: 1715 Aune Matintytär Hallila, s Vanhemmat taulusta 71. Sofia, s Kuortane. Tauluun 64. TAULU 67 (taulusta 68) 8. Jaakko Tuomaksenpoika Heikkilä, talollinen, s. n Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 68. Puoliso: 1687 Susanna Tuomaksentytär Heikkilä, s Iisak, s Kuortane. Tauluun 66. TAULU 68 (taulusta 69) 9. Tuomas Heikinpoika Heikkilä, talollinen, lautamies, s. n Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 69. Puoliso: Margit Tuomaksentytär Heikkilä, s. n Jaakko, s. n Kuortane. Tauluun 67. TAULU 69 (taulusta 70) 10. Heikki Markunpoika Kuhalampi, Heikkilä, uudistilallinen, s Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 70. Puoliso: Vaimo Kuhalampi,. Tuomas, s. n Kuortane. Tauluun 68. TAULU Markku Pekanpoika Kuhalampi, s. n. 1570, k. n Puoliso: Marketta Heikintytär,. Heikki, s Kuortane. Tauluun 69. TAULU 71 (taulusta 72) 8. Matti Yrjönpoika Hallila, s. n. 1660, k. Kuortane. Vanhemmat taulusta 72. Puoliso: Valpuri Hallila,. Aune, s Tauluun 66. TAULU 72 (taulusta 73) 9. Yrjö Knuutinpoika Hallinen, talollinen, lautamies, s. n. 1640, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 73. Puoliso: Skolastika Knuutintytär,. Matti, s. n Tauluun 71. TAULU 73 (taulusta 74) 10. Knuutti Matinpoika Hallinen, k. n Vanhemmat taulusta 74. Puoliso: Kerttu Matintytär,. 11

12 Yrjö, s. n Tauluun 72. TAULU 74 (taulusta 75) 11. Matti Yrjönpoika Hallinen, s Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 75. Knuutti. Tauluun 73. TAULU Yrjö Heikinpoika Hallinen, k. n Kuortane. Matti, s Kuortane. Tauluun 74. TAULU 76 (taulusta 77) 3. Aleksanteri "Santeri" Wik, Hokkanen, Hokkalan isäntä, s Soini, Ulvotuin talo, k Pylkönmäki. Santerin sukunimi oli vuosien rippikirjassa Hokkanen ja nimeä Wik ei siinä esiintynyt lainkaan. Se olikin ensimmäinen suomalaisen papin tekemä rippikirja, joten tämä saattaa olla myös papin tapa jättää ruotsinkieliset nimet pois käytöstä. Vanhemmat taulusta puoliso: Pääjärvi Sofia Matintytär Möttönen, Hokkanen, talon tytär, s Karstula, Kiminki, Isomöttölä, Karstula, k Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 152. Eveliina, s Karstula, Hokkala. Tauluun 2. Hilda Kaisa, Santunmäen emäntä, s Karstula, Hokkala, k Saarijärvi, Santunmäki Sylvester, s Karstula, Hokkala, k Karstula, Hokkala Wilhelmiina "Miina", s Karstula, Hokkala Emma, s Karstula, Hokkala, k Karstula Johan, s Karstula, Hokkala, k Karstula Aleksander, s Karstula, Hokkala, k Karstula Emilia "Milja", Mietalan emäntä, s Karstula, Hokkala, k Henrik, s Karstula, Hokkala, k Karstula 2. puoliso: Saarijärvi Anna Leena "Leena" Heikintytär, Hokkanen, s Saarijärvi, k Pylkönmäki. Vanhemmat Heikki Kustaanpoika Kauppala ja Anna Arvidintytär. Edit Maria, s Karstula, Hokkala Jenny Malviina, s Karstula, Hokkala Santeri, s Karstula, Hokkala TAULU 77 (taulusta 78) 4. Heikki Juhonpoika Wik, Hokkanen, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Heikki oli syntynyt Hokkalan tilalla Keuruun (nyk. Ähtärin) Niemisveden kylässä. Vanhemmat taulusta 78. Puoliso: Keuruu, Kivijärven kylä Anna Kaisa Heikintytär Ulvotuinen, Hokkanen, talonpojan tytär, s Keuruu, Soini, Ulvo, k Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 87. Aleksanteri "Santeri", s Soini, Ulvotuin talo. Tauluun 76. Loviisa, s Karstula, Pääjärvi, Leppälä Vilhelmiina "Miina", s Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k Pylkönmäki Timoteus, s Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k Pylkönmäki Maija (Maria), s Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Leena, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k Karstula Heikki, maanviljelijä, s Karstula, Pääjärvi Hokkala Samuel "Samuli", s Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Kaisa (Catharina), s Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k Karstula Eva, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k Pylkönmäki Abraham "Aapu", maanviljelijä, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala TAULU Juho Joonaksenpoika Wik, ruotusotamies, rälssilampuoti, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s Padasjoki, k Karstula, Hokkala. Juho Joonaksenpoika Wik oli Hämeen jalkaväkirykmentin sotilas, jota ylläpiti Virmailan rälssitalo Padasjoella. Rykmentti osallistui Suomen Sotaan. Vuonna 1808 se siirrettiin Suomenlinnan puolustukseen. Kun Venäjä aloitti Suomenlinnan piirityksen maaliskuun alussa 1808, linnan päällikkö teki sopimuksen, jonka mukaan linna antautuisi, jos Ruotsista ei tule apujoukkoja mennessä. Kun niitä ei kuulunut, linna antautui ja sotilaat palasivat ilmeisesti koteihinsa. Sodan jälkeen Juho muutti Laukaaseen, jossa hän 12

13 asui ilmeisesti kirkkoherra Adolf Arvidssonin pappilaan kuuluvassa Wikin torpassa. Hän muutti Laukaasta Niemisveden Hokkalan taloon, joka oli Adolf Arvidssonin omistuksessa. Hänen ammattinsa oli muuttokirjan mukaan uusi lampuoti, joka tarkoitti uutta talon vuokraajaa. Niemisveden Hokkalan talo (Keuruulla) oli joutunut Abraham Idreniuksen haltuun vuoteen 1785 mennessä. Hänen kuoltua tilan oli perinyt hänen poikansa fil.kand. A.N. Idrenius. Idren hoiti ilmeisen huonosti talouttaan ja talo joutui hänen sisarensa omistukseen. Sen jälkeen talon omistajaksi tuli pakkohuutokapassa Laukaan kirkkoherra Adolf Arvidsson. Adolf Arvidsson oli toiminut ensin Padasjoen kappalaisena ja muuttanut sieltä Laukaan kirkkoherraksi Juho Wik oli syntynyt Padasjoella ja muuttanut samoihin aikoihin Laukaaseen. Joonas ja Juho tunsivat kirkkoherra Arvidssonin todennäköisesti jo Padasjoen ajoilta. Arvidssonilla oli vaimon Anna Katariina Molinin kautta peritty Mikkolan Rustholli Padasjoella. Puoliso: Leena Tuomaantytär Tjeder, s Keuruu, Hautala, k Pylkönmäki. Vanhemmat taulusta 79. Heikki, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala. Tauluun 77. Abraham, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. nuorena Poika, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala Liisa, s Keuruu, Niemisvesi Hokkala Anna Leena, s Keuruu, Leppäkangas, kastettu Ähtärissä Aleksanteri (Alexander), s Keuruu, Leppäkangas, k. nuorena TAULU 79 (taulusta 80) 6. Tuomas Heikinpoika Tjeder, ruotusotamies, Tenhulan lampuoti, s Keuruu, Niemisvesi, k Ähtäri, Tenhula. Tuomas Tjeder e. Stensiö oli syntynyt Keuruun Niemisvedellä sotilas Heikki Stensiön (=Kivijärvi) perheeseen. Hänen isänsä Heikki Stensiö oli myös ruotusotamies (s. 1709), joka kuului Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruotuun nro 48. Tuomas liittyi Ruotsin armeijaan ja sai sukunimekseen Tjeder. Tuomas Tjeder oli Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian Pirttimäen ruodun nro 51 ruotusotamies ja kohosi korpraaliksi. Pirttimäen ruotua ylläpitivät Antti Antinpoika Niemisvedeltä, Yrjö Pasanen Simsiöstä ja Heikki Pertunpoika. Tuomas Tjeder oli ollut mukana Kustaan sodassa , jossa hänet oli kiitettävän toiminnan ansiosta palkittu urhoollisuusmitalilla. Tuomas oli myös mukana Suomen sodassa Porin Rykmentin Ruoveden komppaniassa. Vanhemmat taulusta 80. Puoliso: Liisa Tuomaantytär Tjeder, s Keuruu. Leena, s Keuruu, Hautala. Tauluun 78. Hannu, s Keuruu Heikki (Henrik), Niemisveden Hokkalan isäntä, s Keuruu, Hautala Abraham "Aapo", talollinen, Tenhulan isäntä, s Keuruu, Hautala, k Ähtäri, Tenhula Liisa, s Keuruu, Hautala, k Ähtäri TAULU 80 (taulusta 18) 7. Heikki Matinpoika Stensiö, ruotusotamies, s Heikki oli Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruodun nro 48 ruotusotamies, joka asui Korsumäen sotilastorpassa. Hänet on mainittu vuoden 1733 elokuun katsastusluettelossa. Hän erosi palveluksesta eli 53-vuotiaana oltuaan palveluksessa 29 vuotta. Heikki osallistui Hattujen sotaan. Suomessa annettiin toukokuussa 1741 liikkeellepanokäsky ja sotaan otti osaa noin 8000 suomalaista sotamiestä. Suuren puutteen vuoksi monelta sotamieheltä loppuivat eväät ja he palasivat takaisin. Lappeenrannan taistelussa elokuun 23. päivänä 1741 armeija menetti tuhat miestä kaatuneina ja vangeiksi joutui 1400 miestä. Lappeenranta ryöstettiin ja poltettiin. Samoin kävi marraskuussa myös Ilomantsin kirkonkylälle, joka poltettiin ja monet ihmiset raahattiin orjiksi Venäjälle. Heidän joukossaan oli myös äidin puolen sukuni lähtöhenkilö Paraska Palvitar, joka myös kuoli Venäjällä maaorjuudessa. Helsinki antautui elokuussa 1742 ja sitä puolustaneesta Porin varamieskomppaniasta oli jäljellä vain yksi korpraali ja 13 sotamiestä. Antautumishetkellä armeijassa oli kaikkiaan 3000 suomalaista miestä, jotka lähtivät koteihinsa. Tätä seurasi ns. pikkuvihan aika. Heikki meni ensimmäisen avioliittoon Kaarin Juhontyttären kanssa vuonna 1734, jolloin hän oli 25- vuotias. Tuosta avioliitosta syntyi neljä lasta: Matti s , Maria s , Anna s ja Kaisa s. 26.9,1750. Kaarina ilmeisesti kuoli nuorena, koska Heikki meni vuonna 1761 uudelleen naimisiin. Uusi vaimo oli Vappu Juhontytär, josta avioliitosta syntyi myös neljä lasta: Heikki s , Tuomas s , Liisa s ja Sofia 13

14 Heikin jätettyä sotamiehen tehtävät perhe muutti ilmeisesti Niemisvedelle, koska Heikin ja Kaarinan lapset olivat syntyneet Niemisvedellä Hokkalassa ja Makkolassa. Heikki ilmeisesti asui lopuksi Makkolassa, joka oli hänen toisen vaimonsa kotitalo. Vanhemmat taulusta puoliso: Korsumäki Kaisa Juhontytär Kolhosta,. Matti, s Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki Maria, s Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki, Stensiö, k Keuruu, Niemisvesi, Viitala Anna, s Keuruu, Kömi Kaisa, s Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki 2. puoliso: Keuruu. Kivijärvi/Makkola Vappu Juhontytär Makkonen, s Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 82. Heikki, ruotusotamies, Paavolan isäntä , s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k Niemisvesi Tuomas, s Keuruu, Niemisvesi. Tauluun 79. Liisa, s Keuruu, Niemisvesi Sofia, s Keuruu, Niemisvesi, Makkola 9. Heikki,. Beata. Tauluun 18. TAULU 81 TAULU Juho Antinpoika Makkonen, Makkolan torppari, s. 1697, k Keuruu, haud. Ähtäri. Makkolan isäntä. Puoliso: Liisa Laurintytär Nyyssönen, s Keuruu, Nyyssölä, k Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 83. Matti Maria Kaisa Liisa Juho Heikki, Viitalan lampuoti, s Keuruu, Makkolan torppa, k Keuruu, Niemisvesi, Viitala Vappu, s Keuruu, Makkola. Tauluun 80. TAULU 83 (taulusta 84) 9. Lauri Laurinpoika Nyyssönen, Ähtärinkylällä , Hankavedellä Vanhemmat taulusta 84. Puoliso: Marketta Tiainen,. Tuomas, talollinen, s Ähtäri, Nyyssölä, k Ähtäri Erkki Liisa, s Keuruu, Nyyssölä. Tauluun 82. TAULU 84 (taulusta 85) 10. Lauri Antinpoika Nyyssönen, Nyyssölä tilan lampuoti , s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä Vanhemmat taulusta 85. Puoliso: Pirkko Yrjöntytär,. Lauri. Tauluun 83. TAULU 85 (taulusta 86) 11. Antti Laurinpoika Nyyssönen, Nyyssölän talon lampuoti , s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä Vanhemmat taulusta 86. Puoliso: Kerttu (Liisa) Paavontytär,. Lauri, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 84. TAULU Lauri Nyyssönen, talollinen, s. n Nyyssölän isäntä Antti, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 85. TAULU 87 (taulusta 88) 5. Heikki Heikinpoika Ulvotuinen, Paavola, talollinen, s Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k Soini. Vanhemmat taulusta 88. Puoliso: Stiina Eliaksentytär Autio, s Karstula, Autio, k Soini, Paavola. Vanhemmat taulusta 139. Anna Kaisa, s Keuruu, Soini, Ulvo. Tauluun 77. Matti, talollinen, s Keuruu, Soini, Ulvon talo Liisa, s Keuruu, Soini, Ulvo, k Karstula, Paajala Kaarle (Garl), s Keuruu, Soini, Ulvon talo 14

15 Maria, s Keuruu, Soini, Ulvon talo Loviisa, s Keruu, Soini, Ulvon talo TAULU 88 (taulusta 89) 6. Heikki Heikinpoika Ulvotuinen, sotamies, uustalollinen, s Keuruu, Kivijärvi, k Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen. Paavola II eli Ulvotuin talon isäntä n Vanhemmat taulusta 89. Puoliso: Valpuri Taavetintytär Katajamäki, Ulvotuinen, s Soini, Katajamäki, k Soini, Ulvotuinen. Vanhemmat taulusta 93. Liisa, s Keuruu, Ulvotuinen, k Soini, Rasinmäki Maria, s Soini, Kivijärvi, Ulvo, k Soini, Ulvotuinen Kaisa, s Keuruu, Ulvotuinen, k Soini, Isokyttä Anna, s Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k Karstula, Pääjärvi, Luksanmäki Valpuri, s Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k Soini, Huosianmäki Heikki, s Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen. Tauluun 87. TAULU 89 (taulusta 90) 7. Heikki Tuomaanpoika Vehu, Paavola, talollinen, s Keuruu, Vehu, k Keuruu, Vehu. Heikki Tuomaanpoika oli isäntänä Vehu eli Paavolan talossa Talo on nykyisessä Soinissa. Vanhemmat taulusta 90. Puoliso: Keuruu Sofia Erkintyär Jukola,. Heikki, s Keuruu, Kivijärvi. Tauluun 88. TAULU 90 (taulusta 91) 8. Tuomas Laurinpoika Kauppala, Vehu, talollinen, s Keuruu, k Keuruu, Vehu. Tuomas oli Vehu eli Paavolan talon isäntä vuosina Vanhemmat taulusta 91. Puoliso: Marketta Heikintytär, Vehun eli Paavolan talonhaltija , s. 1699, k Keuruu, Vehu. Heikki, s Keuruu, Vehu. Tauluun 89. TAULU 91 (taulusta 92) 9. Lauri Laurinpoika Hokkanen, Vehu, torppari, Hokkanen eli Kauppalan isäntä, s. 1677, k Keuruu, Vehu. Lauri oli Hokkanen eli Kauppalan talon lampuoti Hänen toinen poikansa Antti Laurinpoika jatkoi Hokkanen eli Kauppalan talon isäntänä Toinen poika Lauri Laurinpoika meni isännäksi Vehun eli Paavolan taloon.. Vanhemmat taulusta 92. Puoliso: Elina Tuomaantytär Rämälä?, s. 1672, k Keuruu. Tuomas, s Keuruu. Tauluun 90. Antti, Hokkanen eli Kauppalan isäntä , k TAULU Lauri Heikinpoika Hokkanen, talollinen , k. n Keuruu, Niemisvesi. Puoliso: Kaisa Yrjöntytär,. Lauri, s Tauluun 91. TAULU 93 (taulusta 94) 7. Taavetti Taavetinpoika Laasanen, Katajamäki, uudisasukas, Katajamäen isäntä, s Soini, Laasanen, k Soini, Katajamäki. Vanhemmat taulusta puoliso: Alajärvi Liisa Simontytär Pynttäri, s Alajärvi, Pynttäri, k Soini, Katajamäki. Vanhemmat taulusta 100. Paavo, s Soini, Laasala, Katajamäki, k. lapsena Saara, s Soini, Katajamäki, k Soini, Pirttimäki Maria, s Soini, Katajamäki Valpuri, s Soini, Katajamäki. Tauluun 88. Johannes, s Soini, Laasala, Katajamäki, k Soini Tuomas, s Soini, Laasala, Katajamäki, k Soini Johannes, s Soini, Katajamäki, k Soini 2. puoliso: Liisa Juhontytär Pirttimäki, Katajamäki, s Vanhemmat Juho Heikinpoika Pirttimäki ja Maria Antintytär. Anna, s. 1775, k Lehtimäki, Katajamäki Juho (Johannes), s Soini, Katajamäki 15

16 Taavetti, s Soini, Katajamäki, k Soini Matti, s Alajärvi, Kurejoki, Anttisaari TAULU 94 (taulusta 95) 8. Taavetti Antinpoika Laasanen, talollinen, Lasasen isäntä, s Lehtimäki, Laasanen, k Soini, Katajamäki. Vanhemmat taulusta 95. Puoliso: Valpuri Matintytär, s Susanna, s Soini, Laasanen, k Soini, Mesiäislehto Taavetti, s Soini, Laasanen. Tauluun 93. Liisa, s Soini, Laasanen, k Soini, Vakkuri Valpuri, s Soini, Laasanen, k Kyyjärvi, Iso-Nopola Juho, s Soini, Laasanen, k Munsala, Ohls Erkki, s Soini, Laasanen, k Soini Saara, s Soini, Laasanen Antti, s Soini, Laasanen Heikki, talollinen, s Soini, Katajamäki, k Lehtimäki, Laasala TAULU 95 (taulusta 96) 9. Antti Knuutinpoika Laasanen, talollinen, s Lehtimäki, k Lehtimäki, Laasanen. Vanhemmat taulusta 96. Puoliso: Liisa Antintytär Pöntinen, s Soini, Pöntinen, k Soini, Laasanen. Vanhemmat taulusta 99. Erkki, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki Kaarina, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki Marketta, s Soini, Laasanen, k Soini Taavetti, s Lehtimäki, Laasanen. Tauluun 94. Antti, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki, Laasala Maria, s. 1720, k Alajärvi, Kyröläinen Anna, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki, Mattinen TAULU 96 (taulusta 97) 10. Knuutti Antinpoika Laasanen, talollinen, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki, Laasanen. Vanhemmat taulusta 97. Puoliso: Sophia Heikintytär, s. 1645, k Soini, Laasanen. venäläiset kiduttivat ja polttivat kuoliaaksi. Antti, s Lehtimäki. Tauluun 95. Marketta, s Lehtimäki, Laasanen, k TAULU 97 (taulusta 98) 11. Antti Paavonpoika Laasanen, talollinen, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki, Laasanen. Vanhemmat taulusta 98. Puoliso: Marketta Jaakontytär Sääksjärvi, s Sääksjärvi, k Soini, Laasanen. Marketta, s Lehtimäki, Laasanen, k Knuutti, s Lehtimäki, Laasanen. Tauluun 96. Matti, s Lehtimäki, Laasanen, k Kaisa, s Lehtimäki, Laasanen Anna, s Lehtimäki, Laasanen Valpuri, s Lehtimäki, Laasanen Anatti, lautamies, s Lehtimäki, Laasanen, k Lehtimäki, Laasanen TAULU Paavo Laasanen, s. 1580, k Lehtimäki. Puoliso: Tuntematon,. Antti, s Lehtimäki, Laasanen. Tauluun 97. Valpuri, lapseton leski, s Lehtimäki, Laasanen, k TAULU Antti Eskelinpoika Pöntinen, Perhoinen, s. 1641, k Soini, Pöntinen. 1. puoliso: Margareta Matintytär, s. 1641, k Soini. Matti, s Soini, Pöntinen, k Soini Liisa, s Soini, Pöntinen Susanna, s. 1670, k Soini, Pöntinen Anna, s Soini, Pöntinen Marketta, s Soini, Pöntinen Lapsi, s Lehtimäki, Pöntinen Helga, s Lehtimäki, Pöntinen Liisa, s Soini, Pöntinen. Tauluun 95. Maria, s Soini, Pöntinen, k

17 Soini, Pöntinen Marketta, s Soini, Pöntinen, k Soini, Pöntinen 2. puoliso: Vendla Tuomeentytär, s. 1645, k Soini, Pöntinen. TAULU 100 (taulusta 101) 8. Simo Pietarinpoika Pynttäri, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta puoliso: Alajärvi Valpuri Juhontytär Gammelgård, Skrabb, s Alajärvi, Skrabb, Gammelgårg, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 125. Simo, talollinen, lautamies, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri Maria, s Alajärvi, Pynttäri, k Kuortane, Ruona, Haapala Matti, s Alajärvi, Pynttäri Sofia, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Pietari, talollinen, lautamies, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri Erkki, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Juho, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri, Mäntyniemi Marketta, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Liisa, s Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 93. Valpuri, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Menkijärvi, Orava Marketta, s Alajärvi, Pynttäri, k Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari Tuomas, merimies, sotilas, s Alajärvi, Pynttäri, k Turku Kustaa, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi 2. puoliso: Maria Matintytär Lillpynttär, s Alajärvi. Lillpynttär, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat Matti Erkinpoika Höök ja Marketta Joosepintytär Paalanen. Jooseppi, torppari, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Karhula Regina, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Karhula Saara, s Alajärvi, Pynttäri, k Soini, Källi Liisa, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi TAULU 101 (taulusta 102) 9. Pietari Matinpoika Pynttäri, talollinen, Pynttärin 1/2 manttaalin talon isäntä, s Alajärvi, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta puoliso: Alajärvi Anna Tuomaantytär Puumala, emäntä, s Alajärvi, Puumala, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 119. Matti, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri Maria, s Alajärvi, Pynttäri, k Kuortane, Ahola Juho, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Simo, s Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 100. Liisa, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Pietari, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Sipi, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri Johannes, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Nygarleby, Kovjoki, Hannula Erkki, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Lauri, suutari, s Alajärvi, Pynttäri, k Ähtäri, Lippo Anna, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Jaakko, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi Eeva, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi 2. puoliso: Alajärvi Sofia Tanelintytär Kojola, s Lapua, Haapakoski, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat Taneli Martinpoika Kojola ja Liisa Heikintytär. 3. puoliso: Valpuri Juhontytär, s. 1714, k Soini, Mäkelä. TAULU 102 (taulusta 103) 10. Matti Pietarinpoika Pynttäri, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 103. Puoliso: Alajärvi Marketta Markuksentytär Svarvar, s Alajärvi, Kurejoki, Svarvar, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta

18 Liisa, s Alajärvi, Pynttäri, k Vimpeli, Visti Pietari, s Alajärvi. Tauluun 101. Anna, s Alajärvi, Pynttäri Juho, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Pedersöre, Lillsandsund Elias, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Munsala, Vexala, Nissas Marketta, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri TAULU 103 (taulusta 104) 11. Pietari Simonpoika Pynttäri, talollinen, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri. Pietari Simonpoika oli Pynttärin talon isäntä Vanhemmat taulusta 104. Puoliso: Marketta Vilpuntytär Keisari, talonemäntä, s Soini, Keisari, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 106. Valpuri, s Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 142. Juho, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri Matti, s Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 102. Maria, talonemäntä, s Alajärvi, Pynttäri, k Vimpeli, Sääksjärvi, storgård Liisa, talonemäntä, s Alajärvi, Pynttäri Simo, talollinen, Lillpynttärin isäntä 1706-, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Lillpynttäri Marketta, talonemäntä, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Skrabb Matti, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri Heikki, torppari, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri TAULU Simo Jaakonpika Pynttäri, maanviljelijä, s Alajärvi, Pynttäri, k Alajärvi, Pynttäri. Puoliso: Helga Olavintytär Spangar, emäntä, s Vimpeli, k Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 105. Pietari, s Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 103. Helga, s Alajärvi, Pynttäri, k Lappajärvi TAULU Olavi Juhonpoika Spangar, talollinen, lautamies, s. n Spangarin tila oli vuonna1548 kooltaan 2 punnanmaata ja 2 panninmaata viljelystä. Maksoi kruunulle veroa 22 äyriä. Suku oli lähtöisin Pietarsaaren läheltä rannikolta. Siellä asui suvun kantaisä Siffred Spangar v Kustaa Vaasan kehotuksesta heidän jälkeläisiään siirtyi uudisasukkaaksi Vimpeliin. Martti, s Vimpeli. Tauluun 130. Helga, s Vimpeli. Tauluun 104. TAULU Vilppu Keisari, talollinen, vävy, Keisarin 1/3 manttaalin talon isäntä , s. 1562, k Soini, Keisari. Puoliso: Marketta Pietarintytär Hämäläinen, talonemäntä, s. 1585, k Soini, Keisari. Vanhemmat taulusta 107. Pietari, talollinen lautamies, s. 1614, k Soini, Keisari Marketta, s Soini, Keisari. Tauluun 103. Matti, talollisen poika, s Soini, Keisari, k Soini, Keisari Juho, itsellinen, s Soini Valpuri, s Soini, Keisari. Tauluun 126. Erkki, talollinen, s Soini, Keisari, k Kyrön pataljoona TAULU Pietari Hämäläinen, s. n. 1560, k Soini. Puoliso: Tuntematon,. Marketta, s Tauluun 106. TAULU 108 (taulusta 109) 11. Markus Heikinpoika Svarvar, talollinen, s Alajärvi, Kurejoki, Svarvar, k Lappajärvi, Savonkylä. Markus Heikinpoika perusti Lappajärvelle Savonkylään Svarvaren talon Kuolleiden kirjassa mainitaan Markuksen kuolleen erittäin köyhänä huonemiehenä poikansa luona Lappajärvellä suurena nälkävuotena Vanhemmat taulusta puoliso: Marketta Martintytär Strang, emäntä, s Vimpeli, Strang, k Lappajärvi. Markus Heikinpoika muutti Lappajärvelle ja perusti Svaravaren talon Savonkylään Kuolleiden kirjassa kerrotaan, että Markus kuoli sangen köyhänä huonemiehenä poikansa luona Lappajärvellä suurena nälkävuotena Vanhemmat taulusta 112. Heikki, talollinen, s Alajärvi, Svarvar, k. 18

19 Alajärvi, Svarvar Paavo, båtsman, s Alajärvi, Kurejoki, Svarvar, k Marketta, s Alajärvi, Kurejoki, Svarvar. Tauluun 102. Olavi, talollinen, uudisasukas, s Alajärvi, Kurejoki, k Lappajärvi, Savonkylä Tuomas, talollinen, s Lappajärvi, Savonkylä, k. Alajärvi Matti, s Alajärvi, k Alajärvi, Ahola Antti, s Lappajärvi, k Lappajärvi 2. vihkimättä: Maria Gabrielintytär Kauhajoki, s. 1660, k Vanhemmat Gabriel Pietarinpoika Kauhajoki ja Marketta Paavontytär Kauhajärvi. Gertrud, s Lappajärvi, Kauhajoki, k Lappajärvi TAULU 109 (taulusta 110) 12. Heikki Markuksenpoika Svarvar, s. 1590, k Alajärvi, Svarvar. Vanhemmat taulusta 110. Puoliso: Valpuri,. Markus, s Alajärvi, Kurejoki, Svarvar. Tauluun 108. TAULU 110 (taulusta 111) 13. Markus Antinpoika Svarvar, s. 1563, k Vanhemmat taulusta 111. Juho Heikki, s Tauluun 109. TAULU Antti Matinpoika Svarvar, s. 1540, k Alajärvi. Puoliso: Inkeri, s. 1540, k Alajärvi, Svarvar. Markus, s Tauluun 110. TAULU 112 (taulusta 113) 12. Martti Heikinpoika Strang, Storsstrang, talollinen, s Vimpeli, k Vimpeli. Strangin talon isäntänä ja Storstrangin isäntänä vuosina Vuoden 1641 karja- ja kylvöluettelon mukaan Martilla oli 2 hevosta, 1 vetohärkä, 1 härkämulli, 1 sonni, 11 lehmää, 1 hieho, 12 lammasta, 4 karitsaa, 1 sika, 1 porsas sekä kylvöä 4 tynnyriä. Vuonna 1653 Martti Strang, kuninkaanskyttä ja talollinen Pietarsaaren pitäjän Lappajärven kappelin Vindalan kylästä oli oikeudessa, jossa Kruunupyyn pitäjä vaati häneltä kymmenyksiä, koska Strang oli metsästänyt Kruunupyyn pitäjän mailla. Vuonna 1656 jätti talollinen Martti Strang Lappajärven kappelin Vimpelin kylästä Pietarsaaren käräjille kirkkoherra Elia Hamnin allekirjoittaman ja pitäjän sinetillä varustetun todistuksen, jonka mukaan Strangilta oli tulipalon kautta tuhoutunut melkein koko omaisuus. Vahinko oli valamiesten, Simo Hyytiäisen ja Tuomas Kärnän arvion mukaan 350 kuparitaalaria. Oikeus tutki asian tarkasti ja tuli siihen tulokseen, että asia oli tosi ja että Strangin pitäisi saada jostakin korvausta nauttia, niin kuin tässä pitäjässä on ollut tapana ja niin kuin Hänen Majesteettinsa Kuninkaan käsky on. (F-E Takala Vihtori Peltokankaan muistiinpanojen mukaan.) Kruununampujien velvollisuutena oli toimittaa kruunulle sovittu määrä turkiksia. Viedessään turkiksia Tukholmaan "kytät" matkustivat virkamiesten tapaan maksutta, joten valtakirjan saaminen saattoi tuntua houkuttelevalta. Pyyntimatkoillaan kruununampujat voivat vaatia talonpojilta ruokaa, olutta ja kyytihevosen. Kun heidät lisäksi vapautettiin kruununveroista myllytullia ja ylimääräisiä veroja lukuunottamatta, kuninkaanmiesten oikeudet ja valtuudet olivat erinomaiset. Metsästäjällä oli apulaisenaan tavallisesti hänen oma poikansa, joka oli yleensä vapaa sotaväenotoista. Pari 1650-luvun kruununampujavaltakirjaa (Kustaa Adolf II) seurasi samassa suvussa isältä pojalle, joten kovin innokkaasti järviseutulaiset eivät kruununampujiksi ryhtyneet. Talonhoito kärsi ilmeisesti kruununampujakautena sen verran, että ampujan pojat eivät toimeen helposti ryhtyneet. Lähteiden puuttuessa ei voida selvittää, kuinka paljon ampuja joutuivat vuosittain toimittamaan turkiksia kruunulle. Määrän täytyi olla huomattava, sillä kovin helposti verovapauksia talollisille ei myönnetty. Vuonna 1657 Alajärven Heikki Höök esitti käräjillä 21 kuparitaalarin laskun Vimpelin Antti Strangille siitä, että Heikki "oli vahvistanut sukulaismiestään" Anttia aikaisemmin kolmella saukon- ja yhdellä ketunnahalla aikana, jolloin Antti oli ollut kruununampujana. Kruununampujat joutuivat ilmeisesti ajoittain turvautumaan sukulaisten ja naapurien apuun saadakseen velvoitteensa kruunulle täytetyksi. Kytät liikkuivat laajalti ainakin kyliensä ja joskus pitäjiensä ulkopuolella turkisvelvoitteet täyttääkseen. Vuonna 1653 Uudenkaarlepyyn kirkkoherra vaati Uudenkaarlepyyn käräjillä Martti Strangilta ja hänen joukoltaan kymmenyksiä riistasta. Kysymys oli kaiketi Vimpelin Martti Strangista, joka oli "hävittänyt (Uuden) Kaarlepyyn metsäseutuja 19

20 joukkoineen jo kolmen vuoden ajan". Martin joukkoon kuului ilmeisesti ainakin Vimpelin Pietari Strang ja Markus Lill-Sääksjärvi, jotka saivat metsästäjän valtakirjan 1650-luvun alussa. Metsästäjät olivat ampuneet ilveksiä, saukkoja, näätiä ja karhuja. Kaksi viikkoa ennen kirkkoherran kirjelmän laatimista kytät olivat saaneet saalikseen kolme ilvestä. Kruununampujien saaliista kirkkoherra ei saanut kymmenyksiään, mikä osoittaa heidän vankan asemansa kruunun virkamiehinä. Lähde: Järviseudun Historia I, sivu 401 Vimpelin Strangin karjan arvo oli vuonna 1626 peräti 492 kuparitalaria. Strangin järviseudun suurimpaan karjaan kuului 4 hevosta, 3 härkää tai sonnia, 23 lehmää, 6 vasikkaa, 4 sikaa ja 42 lammasta. Lähde: Järviseudun Historia I, sivu 459 "Kuninkaanskytän", jahtivoudin virka näyttää periytyvän Strangin talossa ja suvussa ainakin luvulle. Tämän vuosisadan alkupuolella paloi tämä virkamiehen talo. Silloinkin oli jo olemassa jonkinlainen palovakuutuslaitos. Käräjillä anoi vahingon kärsinyt oikeutta keräten vahingonapua, ja oikeus määräsi vahingon suuruuden mukaan alueen, josta keräys saatiin suorittaa. Avun antaminen oli kokonaan antajien hyvästä tahdosta riippuvainen. Korvauksen siis piti suoranaisesti kerjätä. Myöskin Strangin isäntä toi palovahinkonsa Pietarsaaren käräjillä esiin. Mutta hän ei halunnut apua kerjätä, vaan pyysi oikeudelta todistusta vahingosta, ja sen aiheuttamasta omaisuuden menetyksestä, voidakseen sen perusteella pyytää verovapautta. Lähde: F.E. Takala TARIJOS PARASTAAN Vimpeli-Seura r.y Vanhemmat taulusta 113. tytär, s. Vimpeli, k Alajärvi, Storhök Marketta, s Vimpeli, Strang. Tauluun 108. Martti, Storstrangin isäntä , s Windala, k Vimpeli TAULU 113 (taulusta 114) 13. Heikki Pietarinpoika Storstrang, Stor- Strangin isäntä , s. Vimpeli, k. Vimpeli. Stor-Strang rek.no 1 talo on perustettu vuonna Strangin sukukirjassa (v. 2001) kerrotaan, että vielä ei ole löytynyt ratkaisua siihen kuka oli tämä Heikki, jonka pojat tulivat lähes samaan aikaan isännöimään Strangin, Storstrangin ja Lillstrangin taloja luvun alkuvuosikymmeninä. Strangin sukua hänen on täytynyt olla, koska pojat esiintyvät Strangin nimellä veroluetteloissa ja tuomiokirjoissa 1630-luvulla. Vanhemmat taulusta 114. Antti, talollinen, k Pedersöre Lauri Martti, s Vimpeli. Tauluun 112. Pietari, talollinen, turkismetsästäjä, s Vimpeli, Strang, k Vimpeli, Strang TAULU 114 (taulusta 115) 14. Pietari Olavinpoika Söyring, talollinen, uudisasukas, s. 1545, k. Lappajärvi, Savonkylä. Pietari Olavinpoika oli isäntänä Strang Matti Pietarinpoika oli isäntänä Stor-Strangissa Stor-Strang rek.no 1, perustettu Vuoden 1599 veroluettelon mukaan maksoi Matts Pietarinpoika Strang veroa 4 hengeltä. Viljeltyä alaa oli 20 panninmaata ja 6 lehmää. 1 hehtaari = 5 panninmaata. Matti Pietarinpojalla oli viljeltyä peltopinta-alaa 8 tynnirinalaa. Tämä oli suhteellisen suuri viljelyspinta-ala, kun tiedetään että leipävilja viljeltiin silloin pääosin kaskeamalla ja karjanrehu kerättiin suureksi osaksi jokivarsilta, saarista ja luonnonniityiltä. Silloiset maanraivaustavat ja - välinet huomioon ottaen lasketaan tämänkokoisen tilan raivaamiseen ja rakentamiseen menneen ainakin kahden sukupolven ajan, josta päätellen asutus on alkanut jo 1400-luvun puolella. Muutti tilan Söyringin kantatalon nykyiselle paikalle. Söyringin isäntänä Verorästien takaajana hänellä olivat Vimpelin ja Kurejoen Strangit, eli isoisän veljien lapset. isn serkut. Uudistilallisena hänellä oli verovapaita vuosia. Lähde: Vähäsöyringin suvun historiaa vuodesta Vanhemmat taulusta 115. Heikki, s. Vimpeli. Tauluun 113. Söyrinki, talollinen, s Lappajärvi, Savonkylä, k. Lappajärvi, Savonkylä TAULU 115 (taulusta 116) 15. Olavi Juhonpoika Klåckars, Söyring, talollinen, turkismetsästäjä, s. 1525, k. Lappajärvi, Savonkylä. Storsöyringin isäntänä vuosina , Myi turkiksia kruunulle Lautamies vuodesta Tuomittiin 40 markan sakkoon talvikäräjillä , oli vastoin kieltoa myynyt ilveksen nahan Hannu Fordellin pojalle. Stor- Strang rek.n:o 1, perustettu Pietari Pietarinpoika, mainittu Asutuksen vakiintuneisuutta osoittavat tavallaan niiden aikojen oikeudenkäyntipöytäkirjat, jotka ovat vanhimpia säilyneitä virallisia asiakirjoja. Pietarsaaren talvikäräjillä tuomittiin Lappajärven Lauri Hyytinen 3 markan sakkoon Vimpelin Pietari Pietarinpoika Strangin kalavedessä tekemästä vahingonteosta. Asui tilaa veljensä Laurin ja Antin kanssa. Tilalla oli peltoa 5 tynnyrinalaa eli 2,5 hehtaaria