Sukuselvityksen kohde. Alina Hokkala, Vuorinen. s Ähtäri. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

Transkriptio

1 Sukuselvityksen kohde Alina Hokkala, Vuorinen s Ähtäri ja hänen esivanhempansa Tulostettu: Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A Espoo Puhelin askovuorinen@gmail.com SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu Luhtasaari Seinäjoki 1

2 TAULU 1 I Alina Hokkala, Vuorinen, Leppälän emäntä, s Ähtäri, k Pylkönmäki. Alina syntyi Ähtärissä Hangonmäen talossa, jossa Kustaa Hangonmäki ja Eveliina asuivat mentyään naimisiin. Alinan kotitalo oli Hokkalan suvun perintötalo Hokkala, jonka kokonaispinta-ala oli noin 1000 hehtaaria 1800-luvun lopussa. Päätalossa oli kaksi kerrosta ja kahdeksan huonetta. Alina oppi lukemaan Hokkalassa kiertokoulussa. Alina meni kahdeksanvuotiaana (v. 1891) Karstulan kansakouluun. Ensimmäisen vuoden jouluna Alina pääsi toiselle ja seuraavana kesänä kolmannelle luokalle. Alina kävi neljä luokkaa kansakoulua ja asui opettaja Tolppilan perheessä. Alina aloitti kansakoulun jälkeen 16-vuotiaana opiskelun Keski- Suomen Kansanopistossa Äänekoskella. Vuosina hän toimi Leppälän tilan emäntänä. Juhon kuoleman jälkeen 1935 Alina asui Kuusikossa ensin yhdessä Aaron, Urpon ja Lahjan kanssa ennen sotia. Vuonna 1939 Aaro ja Urpo lähtivät sotimaan ja Urpo kuoli Lahja muutti Helsinkiin sodan jälkeen. Alina jäi yksin Kuusikkoon, jossa oli välillä hoidossa Sylvin tytär Raija. Alinalla oli lehmä ja kanoja vielä 60-luvulla. Alina on säilynyt hyvin kyläläisten muistissa. Hänestä on tehty useita haastatteluja paikallisiin lehtiin, koska hän oli monta vuotta Pylkönmäen vanhin asukas. Hänen muistinsa vanhoista kylän asioista oli poikkeuksellisen hyvä. Vanhemmat taulusta 2. Puoliso: Pylkönmäki, Hokkala Juho Vuorinen, piirityönjohtaja, Leppälän isäntä, s Hamina, k Karstula. Juho syntyi Haminassa vuonna 1870 ja hän oli Haminan kirkonkirjojen mukaan alkuperäiseltä nimeltään Johannes ja kirkonkirjoissa ruotsinnettuna myös Johan. Juho vietti osan lapsuuttaan Haminassa ja osan Valkealassa Juho muutti Valkealan seurakunnasta Jyväskylään. Jyväskylän kirkonkirjoissa hänen ammatikseen on mainittu tukkimies. Hänen työnantajanaan oli todennäköisesti Kymi-yhtiö. Jyväskylässä asuessaan Juho kävi Suomen armeijan vuosina 1893 ja 1894 Saarijärven 28. reservikomppaniassa. Sotaväessä hän otti käyttöön sukunimen Wuorinen. Sotaväessä oli yleensä kaikilla sotilailla käytössä sukunimi. Juho muutti Mietalan taloon ja on merkitty rippikirjaan itsellisenä. Hän oli Äänekoski Osakeyhtiön palveluksessa, kun yhtiö perusti tehtaan Äänekoskelle. (Äänekoski Oy on liitetty myöhemmin Metsä-Serla-yhtymään). Juho osti Keski-Suomen 2 isäntien mailta puutavaraa tehtaalle ja valvoi hakkuutöitä. Mentyään naimisiin Juho jatkoi piirityönjohtajan tehtäviään. Juho rakensi Leppälän talon ja oli tilan isäntänä vuoteen 1933 asti, jolloin luovutti talon pojalleen Eerolle. Juho toimi Pylkönmäen maatalousseuran puheenjohtajana Juho osallistui myös seurakunnan toimintaan. Hän toimi Pääjärven Rukoushuoneen urakoitsijana ja lahjoitti mm. rukoushuoneen puutavarat. Juho oli Mulikan suojeluskunnan puheenjohtajana sisällissodan aikana Hän oli mukana vanhimman poikansa Uunon kanssa Tampereen valtauksessa. Leppälän talo oli Mulikan suojeluskuntalaisten majoitus- ja huoltokeskus. Vanhemmat Maria Helenantytär Simola. Uuno Sakari, yrittäjä, s Karstula, k Jyväskylä Lyyli Irene, s Karstula, k Karstula Eero Olavi, yrittäjä, s Karstula, k Helsinki Aaro Johannes, levyseppähitsaaja, s Pylkönmäki, Leppälä, k Jyväskylä Urpo Einari, Yhteiskunnallinen korkeakoulu, s Pylkönmäki, Leppälä, k Pylkönmäki, Leppälä Kaino Paavo, maanviljelijä, s Pylkönmäki, Leppälä, k Saarijärvi Irja Inkeri, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki Aira Annikki, s Pylkönmäki, Leppälä, k Leppälä Sylvi Aliina, hammashoitaja, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki Laura Marjatta, modisti, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki Usko Antero, s Pylkönmäki, Leppälä, k Pylkönmäki, Leppälä Lahja Wellamo, modisti, s Pylkönmäki, Leppälä, k Helsinki TAULU 2 (taulusta 3) II Kustaa Erkinpoika Hangonmäki, Hokkala, Hangonmäen ja Hokkalan isäntä, s Ähtäri, k Pylkönmäki. Kustaan vanhemmat olivat uustalollinen Erkki Isakinpoika Hangonmäki s ja Maria Gabrielintytär Talvitie. Erkki oli Hangonmäen talon isäntänä. Hangonmäen talossa oli 906 ha maata, josta 300 ha oli verollista maata. Erkki oli perinyt Hangonmäen torpan isältään Isak

3 Hangonmäeltä. Hangonmäen talo oli ollut aiemmin Kolunsaran talon torppa ja siitä tuli isojaon yhteydessä kruunun torppa, jonka Erkki Hangonmäki lunasti perintötilaksi. Kolunsaran talo oli puolestaan Kolunsaran suvun päätalo vuodesta 1729 alkaen. Mainittakoon, että nimet Kolunsarka ja Hangonmäki ovat ainoastaan talon nimiä, vaikka niitä on käytetty myöhemmin ko. henkilöiden sukuniminä. Kylän lehdessä kerrotaan, että "Kustaa oli vahva mies, joka nosti tarvittaessa miehen hartioista ilmaan ja vei talon rappusille rauhoittumaan". Vanhemmat taulusta 3. Puoliso: Karstula Eveliina Alexanderintytär Wik, Hokkanen, Hokkala, Hokkalan emäntä, s Karstula, Hokkala, k Karstula, Hokkala. Vanhemmat taulusta 80. Alina, s Ähtäri. Tauluun 1. Auge "Aarne" Einari, Hiekkarannan isäntä, s Karstula, k Pylkönmäki Tyyne, s Karstula, k Karstula Senja, s Karstula, k Karstula Lyyli Emilia, s Karstula, k Pylkönmäki Niilo Evert, Hokkalan isäntä , s Karstula, k Jyväskylän mlk, Puuppola Aarne Paavali "Paavo", Sillanpään isäntä, s Karstula, k Pylkönmäki TAULU 3 (taulusta 4) III Erkki Iisakinpoika Hangonmäki, uustalollinen, Hangonmäen isäntä, s Ähtäri, k Ähtäri. Hangonmäen torpasta muodostettiin isojaon yhteydessä Ähtärin kylän 1/4 manttaalin tila 25 vuoden verovapauksin. Erkki peri torpan isältää Iisakki Hangonmäeltä ja lunasti torpan kruunulta Hangonmäen talossa oli 906 ha maata, josta 300 ha oli verollista maata. Vanhemmat taulusta 4. Puoliso: Ähtäri Maria Gabrielintytär Talvitie, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 52. Loviisa, s Ähtäri, k Ähtäri Anna, s Ähtäri, k Ähtäri Kaarle, s Ähtäri, k Soini Kustaa, s Ähtäri. Tauluun 2. Kristian, s Ähtäri, k Ähtäri Vihelmiina, s Ähtäri, k Ähtäri Herman, s Ähtäri, k Ähtäri TAULU 4 (taulusta 5) IV Iisakki Erkinpoika Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 5. Puoliso: 1808 Maria Henrikin tytär Riihimäki, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 45. Kaisa, s Ähtäri, k Ähtäri Maria, s Ähtäri, k Soini Erkki, s Ähtäri. Tauluun 3. Abraham, s Ähtäri, k Soini Heikki, s Ähtäri, k Ähtäri Johannes, s Ähtäri, k Ähtäri Elisabeth, s Ähtäri, k Ähtäri Leena, s Ähtäri, k Soini Loviisa, s Ähtäri, k Ähtäri TAULU 5 (taulusta 6) V Erkki Matinpoika Kolunsarka, Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s Ähtäri, k Ähtäri. Erkin jälkeläiset on lueteltu Kolunsaran sukukirjassa Erkki Hangonmäen jälkeläisiä (2011). Kirjassa on yhteensä 1640 Hangonmäen jälkeläisten ja heidän puolison ja puolisoiden vanhempien taulua, joissa on yhteensä noin 8000 nimeä. Vanhemmat taulusta 6. Puoliso: 1766 Liisa Juhontytär Tiainen, Hangonmäki, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 9. Kaisa, s Ähtäri, k Ähtäri Maria, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Leena, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Elisabeth, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Iisakki, s Ähtäri, Hangonmäki. Tauluun 4. Erkki, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri Heikki, s Ähtäri, Hangonmäki, k Ähtäri 3

4 TAULU 6 (taulusta 7) VI Matti Kolunsarka, Koulunsaran tilan vävy ja isäntä 1722-, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 7. Puoliso: 1728 Ähtäri Maria, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 8. Heikki, s Ähtäri, Kolunsarka, k Ähtäri. Kolunsarka Erkki, s Ähtäri. Tauluun 5. Maria, s Ähtäri, Kulosalo, k Soini Yrjö, talollinen, s Ähtäri, Kolunsaari, k Keuruu Sofia, s Ähtäri, k Ähtäri Antti, s Ähtäri, k Ähtäri Juho, s Ähtäri, k tuntematon Yrjö, talollinen, s (rk. Ähtäri, k Ähtäri VII Matti, s. n TAULU 7 Matti, s Ähtäri. Tauluun 6. TAULU 8 VII Heikki Kolunsarka,. Maria, s Ähtäri. Tauluun 6. TAULU 9 (taulusta 10) VI Juho Juhonpoika Moksu, Tiainen, Tiainen eli Tuomarniemen kruununtalollinen , lautamies, s Ähtäri, k Ähtäri. Asui perheineen aluksi kotonaan Moksussa ja myöhemmin Hankaveden kylän Tiaisella eli Tuomarniemessä. Vanhemmat taulusta 10. Puoliso: Elisabeth Simontytär Cannelin, Tiainen, s Uusikaupunki, k Ähtäri. Muutti leskenä poikansa Erkki Juhonpojan mukana Ähtärin kylän Nyyssösen talon Kyntölän torppaan, jossa vietti vanhuudenpäivänsä. Haudattu Ähtäriin Vanhemmat taulusta 19. Maria, s , k Soini Erkki, Tiainen eli Tuomarnimen isäntä, Kyntölän torpan isäntä, s , k Ähtäri Liisa, s Ähtäri. Tauluun 5. Anna, s , k Helena, s Kaisa, s TAULU 10 (taulusta 11) VII Juho Matinpoika Kömi, Moksu, Tiainen eli Moksun isäntä , kirkonisäntä, s Pihlajavesi, Kömi, k. Ähtäri. kirkonisäntä. Lahjoitti 1732 Ähtärin kirkonkellon yhdessä Risto Savolaisen, Matti Mäkisipin ja Abraham Collinin kanssa. Vanhemmat taulusta 11. Puoliso: 1705 Sofia Mikontytär Moksu, s. n. 1682, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 16. Matti, Vääksyn lampuoti, Tiainen eli Moksun isäntä , s , k Ähtäri Juho, s Ähtäri. Tauluun 9. Liisa, s. 1717, k Virrat Erkki, Hankaniemen isäntä , Ähtärin kappalainen, s Ähtäri, Moksu, k Ähtäri Maria, s Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k Kirsti, s Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k Ähtäri Vappu, s Ähtäri, Moksu, Hankavesi Kaisa TAULU 11 (taulusta 12) VIII Matti Sipinpoika Mäki, Kömi, kruununtalollinen, Pihlajaveden Kömi II:n isäntä , s. 1631, k Vanhemmat taulusta 12. Puoliso: Vappu Ollintytär Kömi,. Vanhemmat taulusta 15. Heikki, kruununtalollinen, Kömin isäntä vuoteen 1733, s. 1668, k Pihlajavesi, Lappi Antti Matti, kruununtalollinen, Peränteen Mäkisipin isäntä , kuudennusmies, s. n. 1681, k Juho, s Pihlajavesi, Kömi. Tauluun 10. Maria, s. n Erkki, kruununtalollinen Hämeenniemessä , s. 1687, k Liisa, k Keuruu Vappu Matintytär, Martti Heikinpoika Kitusen (Virrat) puoliso 1718, s. 1689, k TAULU 12 (taulusta 13) IX Sipi Heikinpoika Mäki, Vääksyn lampuoti, Mäki-Sipilän eli Sipilän isäntä , s. n Vuoden 1634 autiotarkastuksen mukaan Sipi Heikinpoika otti Mäkisipin tilan haltuunsa vuonna Vanhemmat taulusta 13. 4

5 Puoliso: Marketta Niilontytär,. Heikki, kruununtalollinen, Mäkisipin eli Sipilän isäntä Anna Matti, s Tauluun 11. Juho TAULU 13 (taulusta 14) X Heikki Sipinpoika Seppä, Mäki, Vääksyn lampuoti, Hankolan eli Mäen isäntä Hankolan talon omisti Vääksyn kartanon herra Johan Boije, joka oli saanut Vääksyn kartanon allodiaaliehdoin alkaen. Vanhemmat taulusta 14. Marketta Sipi, s. n Tauluun 12. Kaisa TAULU 14 XI Sigfried "Sipi" Seppä, Hankola, Hankolan eli Mäen uudistilallinen Perusti Hankolan tilan Pirkkalan Messukylän erämaalle. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hän omisti 15 naulaa kuparia, yhden 10 markan arvoisen tamman, 3 lehmää, 5 lammasta, yhden sian ja yhden eläimen 2- vuotiasta karjaa. Hän maksoi hopeaveroa 5 markkaa, 6 äyriä ja 12 penninkiä. Sipilällä oli 1 tynnyrin kylvä ja 1 aamin niitty. Sipi, vääksyn lampuoti, Hankolan puolikkaan isäntä Heikki. Tauluun 13. TAULU 15 IX Olli Lassenpoika Pellinen, Kömi, lautamies. Vappu. Tauluun 11. TAULU 16 (taulusta 17) VIII Mikko Ristonpoika Marttinen, Moksu, Keuruun Kuitinlahden isäntä , Tiaisen eli Moksun isäntä Vanhemmat taulusta 17. Puoliso: Anna Matintytär Moksu, s. n Anna Matintytär Moksu oli tuomittu noituudesta vuonna Annan kerrottiin nousseen pääsiäisaamuna pellavahaasian päälle ja sieltä taikoneen varikset pois pellavamailtaan toivottaen ne toisiin kyliin. Rangaistuksena hän istui kahtena sunnuntaina jalkapuussa. Vanhemmat taulusta Riitta Sofia, s. n Tauluun 10. Kirsi, s. 1689, k Samuel, Ruoveden komppanian sotamies TAULU 17 IX Risto Marttinen, Kuitinlahden isäntä. Puoliso: Marttinen,. Mikko. Tauluun 16. TAULU 18 IX Matti Pekanpoika Moksu, Moksun isäntä , s. n Matti väitti ostaneensa Tiaisen eli Moksun talon. Puoliso: Maria Moksu,. Anna, s. n Tauluun 16. Jaakko, Tiainen eli Moksun lampuoti , s. n TAULU 19 (taulusta 20) VII Simon Tuomaanpoika Cannelin, Ähtärin kappalainen, s Huittinen, k Ähtäri. Ylioppilas Turussa Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa Uudenkaupungin kirkkoherran apulainen , Hämeenkyrön pitäjänapulainen 1707, Tyrvään pitäjänapulainen 1715, Maarian pitäjänapulainen 1719, Paattisten kappalainen ja Ähtärin kappalainen Vanhemmat taulusta puoliso: Uusikaupunki Helena Jaakontytär Ekman, Cannelin, s Akaa, k Ähtäri, Hankaniemi. Vanhemmat taulusta 26. Johan, s Uusikaupunki, k Aura Jaakko, s Uusikaupunki, k Pöytyä Helena, s Uusikaupunki, k Ähtäri Elisabeth, s Uusikaupunki. Tauluun 9. Catharina Emmannuel Christian, lukkari Alavudella , Ilmajoella , s Viljakkala, k Ilmajoki Maria, s Maaria, k Ähtäri Carin 2. puoliso: Loviisa Kristiina Larick, Cannelin, k.

6 1768 Ähtäri. TAULU 20 (taulusta 21) VIII Tuomas Tuomaanpoika Kanni, talollinen, kirkkoväärtti, s. n. 1631, k Huittinen. Vanhemmat taulusta puoliso: Riitta Kanni, s. n. 1630, k Huittinen. Yrjö, rusthollari, s Huittinen, k Huittinen Erkki, k puoliso: Valpuri Matintytär, s. 1630, k Huittinen. Simon, s Huittinen. Tauluun 19. TAULU 21 (taulusta 22) IX Tuomas Yrjönpoika Kanni, talollinen, s Vanhemmat taulusta 22. Puoliso: Brita,. Tuomas, s. n Tauluun 20. TAULU 22 (taulusta 23) X Yrjö Klemetinpoika Kanni, talollinen Huittisissa. Vanhemmat taulusta 23. Puoliso: Maisa,. Tuomas, s Tauluun 21. TAULU 23 (taulusta 24) XI Klemetti Martinpoika Seppä, talollinen Huittisissa, s. Punkalaidun. Vanhemmat taulusta 24. Puoliso: Tuomontytär,. Yrjö. Tauluun 22. TAULU 24 (taulusta 25) XII Martti Olavinpoika Seppä, talollinen, Punkalaitumen Kannistossa. Vanhemmat taulusta 25. Klemetti, s. Punkalaidun. Tauluun 23. TAULU 25 XIII Olavi Seppä, talollinen Punkalaitumen Kannistossa. Martti. Tauluun TAULU 26 (taulusta 27) VIII Jakob Kasparinpoika Ekman, Uudenkaupungin kirkkoherra, s Turku, k Uusikaupunki. Ylioppilas Turussa , Akaan kirkkoherran apulainen 1664, Uudenkaupungin kappalainen 1678, kirkkoherra Saarnaaja pappienkokouksessa Turussa Vanhemmat taulusta 27. Puoliso: Brita Jaakontytär Ichtydius, Ekman, k Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 34. Helena, s Akaa. Tauluun 19. Hedvig, s. 1688, k Ingeborg, k Uusikaupunki Peter, kauppias Uudessakaupungissa Liskin, k Uusikaupunki Anna Brita, k Uusikaupunki Carl, k Uusikaupunki TAULU 27 (taulusta 28) IX Kaspar Joakiminpoika Ekman, Uudenkaupungin pormestari, valtiopäivämies, s , k Uusikaupunki. Uudenkaupungin pormestari Vaasaporin kreivikunnan luottamusmiehenä Turun edustaja valtiopäivillä 1635 ja 1644 ja Uudenkaupungin edustaja valtiopäivillä 1655, 1657 ja Jacob Suomalainen siirsi Kaspar ja Margareta Ekmannille Myllärin ja Luostarin talojen omistusoikeuden, joka vahvistettiin vasta Kaspar osti lisäksi naapurista tallitilan. Tilat sijaitsivat Luostarinkorttelissa nykyisen Runebergin puiston keskivaiheilla. Joen rannassa olevan Luostarin tilan pinta-ala oli 320 m2 ja sitä vastapäätä Luostarin jokikadun toisella puolella oleva Myllärin tila noin 330 m2. Tallitila Myllärin tilan koillispuolella oli noin 470 m2 suuruinen. Kaspar Ekman joutui vaikeuksiin, kun 13. toukokuuta 1656 Henrik Parturin talo syttyi palamaan. Myrsykyn siivittämä tulipalo tuhosi 450 taloa 15 tunnin aikana. Ekmanilta paloivat poroksi sekä mies- että tallipiha. Palaneet tilat eivät riittäneet Ekmanin lainojen vakuudeksi ja Ekman menetti tilansa. Kun Ekman oli haudattu Turun Tuomiokirkkoon , hänen leskensä Margareta Henrikintytär anoi korvausta miehensä tontista. Turun kaupunki myönsi hänelle tontin, jonka hän sai itse valita. Vanhemmat taulusta puoliso: Christina Below, Ekman, s , k Joachim, s. 1615

7 Catharina, s Kaspar, s. 1618, k Filip, s Saksa, Lübeck, k Pori Elisabeth, s Ephraim, s. n Christina, s. n Johannes, s. n Christian, s. n puoliso: Margareta Henrikintytär Finno, Ekman,. Vanhemmat taulusta 30. Henrik, Uudenkaupungin kirkkoherra, s. n Turku, k Kasper, ylioppilas Turussa 1940, s. n Jakob, s Turku. Tauluun 26. Margareta, s TAULU 28 (taulusta 29) X Joachim Ekman, kauppias, s Saksa, Lübeck, k Turku. Kaspar, s Tauluun 27. XI,. TAULU 29 Joachim, s Saksa, Lübeck. Tauluun 28. TAULU 30 (taulusta 31) X Henrik Jaakonpoika Finno, Hämeenkyrön kirkkoherra, rovasti, s. n. 1580, k Vihittiin papiksi 1605, opiskeli Wittenbergissä Oli sotaneuvos Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettaja ja Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen. Hämeenkyrön kirkkoherra , rovasti. Henrik Finno oli varakas mies. Hän mainitsee kirjeessään, että oli sijoittanut Itä-Intian kauppakomppaniaan 120 taaleria. Omisti Turussa vanhempiensa talon Myllärin ja Kankaanpään Vihteljärvellä. Vanhemmat taulusta 31. Puoliso: Valborg Heikintytär,. Jaakko, Hämeenkyrön nimismies, k Hämeenkyrö Margareta. Tauluun 27. Elisabet, k TAULU 31 (taulusta 32) XI Jacob Petrinpoika Suomalainen, Finno, Turun katedraalikoulun rehtori, Maarian kirkkoherra, s. n Turku, k Turku. Opiskeli aluksi Turussa ja lähtien Wittenbergin yliopistossa ja tammikuusta 1567 Rostockin yliopistossa. Toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ("koulumestarina") Koulumestarina hän sai Kosken tilan ja Haahdeniemen niityn Raisiossa. Haahdeniemen hän kuitenkin joutui jättämään Christian Agricolalle siirryttyään teologian lehtoriksi. Kuningas Juhana III nimitti Maarian Prebendan seurakunnan kirkkoherraksi. Vuonna 1578 Juhana määräsi hänet pitämään luentoja muutaman kerran viikossa Turun koulussa ja kääntämään sen lisäksi "muutamia hyödyllisiä kirjoja suomen kielelle", jolloin hän sai palkkapitäjäkseen Maarian pastoraatin ja hänelle myönnettiin 1,5 lästiä kruunun vilja-avustusta. Hänen tilalleen koulumestariksi tuli Christian Agricola. Vuonna 1583 Jacobin palkka kohosi 10 puntaan (40 tynnyriä) viljaa ja sen lisäksi hän sai 8 leiviskää voita sekä uusia maatiloja. Vuosien tienoilla ilmestyi Jaakko Finnon laatima ensimmäinen suomenkielinen virsikirja (Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja), jonka ainoa tunnettu kappale on Tukholman yliopistossa. Se on puutteellinen ja siinä ei ole painovuotta. Virsikirja sisältää 99 virttä, joista 56 on käännetty ruotsista, 17 saksasta ja 10 latinasta. Loppujen 16 virren alkuperä ei ole selvillä, mutta ainakin 6 niistä arvellaan olevan Jaakko Finnon itsensä sepittämiä. Yksi hänen kääntämistään virsistään on saksasta käännetty Lutherin taisteluvirsi "Jumala ompi linnamme", jota soitetaan aina jouluaattona Turun raatihuoneen aukiolla. Vuonna 1582 julkaistiin Saksassa "Piae Cantiones" - kokoelma, jonka julkaisijana oli Saksassa opiskelumatkalla ollut Theodoricus Petri Ruuth, mutta kirjan varsinaisena toimittajana oli ollut Jacob, joka oli muokannut laulut evankelisen opinkäsityksen mukaisiksi. Ne oli tarkoitettu lähinnä koulun käytettäviksi, mutta niillä teinit rikastuttivat myös maaseutukirkkojen jumalanpalveluksia. Vuonna 1583 julkaistiin Jacobin toimittama suomenkielinen rukouskirja (Yxi wähä Rucous Kiria), josta tehtiin vuosisadan ajan uusia painoksia. Vuosien tienoilla Tukholmassa painettu Katekismus (Catechismus). Jacob palasi koulumestarin tehtävään ja sai pitää Marian palkkapitäjänään ja sen sivutoimisen kirkkoherran viran sivutoimenaan. Nimityskirjeessä kuningas Juhana nimitti häntä juhlallisesti dekaaniksi ja koulumestariksi. Hän sai nyt palkakseen 4 lästiä viljaa ja 10 leiviskää voita. Hänen tehtävänsä liittyivät pääasiassa opetustoimen piiriin. Jacobin toinen rehtorikausi kesti vuoteen 1588 asti, jolloin hän kuoli Turussa raivonneeseen ruttotautiin. 7

8 Vanhemmat taulusta 32. Puoliso: Margareta Heikintytär Mylläri, Finno, k Vanhemmat taulusta 33. Agnes, s. n. 1560, k Henrik, s. n Tauluun 30. Simon, k XII Pietari,. TAULU 32 Jacob, s. n Turku. Tauluun 31. TAULU 33 XII Henrik Mylläri, porvari, raatimies Turussa. Puoliso: Agnes Mylläri,. Margareta. Tauluun 31. TAULU 34 (taulusta 35) IX Jakobus Matthiae Ichtydius, Akaan kirkkoherra, s Akaa, k Akaa. Akaan apupappi vuoteen 1645, kappalainen 1645 ja kirkkoherra Akaan Pätsiniemen Naskalin kappalaisen puustellin isäntä , Toijalan Haudanniemen Katjan korpraalin puustellin isäntä Toivettulan ratsutilan isäntänä , Toijalan pappilan isäntä , Hauhon ratsutilan isäntä Vanhemmat taulusta puoliso: Kristina Klöfverskjöld, Ichtydius, s Akaa, k Akaa. Vanhemmat taulusta 36. Ericus, rykmentinpastori, Akaan kappalainen , s Akaa, k Brita. Tauluun 26. Beata, s Akaa, k Hattula 2. puoliso: Ingeborg Andreaksentytär Herkepaeus, Ichtydius,. Elisabeth, s Akaa, k Hattula Anna, s Akaa, k Hattula Klemetti, s Akaa, k Akaa TAULU 35 X Matti Pertinpoika, vouti. Puoliso: Brita Henrikintytär,. Jakobus, s Akaa. Tauluun TAULU 36 (taulusta 37) X Aron Johansson Klöfverblad, Klöfverskjöld, Viipurin linnan päällikkö, aateloitu 1653 nimellä Klöfverskjöld, s. 1605, k Aron otettiin kamarikirjuriksi kuninkaalliseen tilikamariin eli verokamariin. Nimitettiin Turun hovioikeuden assessoriksi Tässä virassa ollessaan Aron Klöfverskjöld teki opintomatkan Hollantiin Amsterdamiin, missä hän hoiti opiskelunsa ohella kangasostoksia Ture Bjelkelle sekä välitti maanmiehilleen uutisia kotimaasta, etenkin kuninkaan sotamenestyksestä Puolan sodassa. Kotiin matkaltaan hän palasi Aron Johaninpoika määrättiin joulukuussa 1631 Viipurin linnanisännäksi ja 1646 linnanpäälliköksi. Siirtyi Savonlinnan linnanpäälliköksi vuoden 1649 alussa, mutta palasi entiseen toimeensa Viipuriin vuoden 1651 lopussa. Hänen sijaisenaa Viipurin linnan isäntänä toimi saksalaissyntyinen Johan Johansson Blanck. Savonlinnan päällikkönä toimiessaan Klöfveskjöld havaitsi lukuisia epäkohtia linnassa. Itse linnaa käytettiin 1650-luvulla varikkona ja majoituspaikkana. Se oli kuitenkin liian pieni esimerkiksi silloin, kun ohi marssiva sotaväenosasto sattui yöpymään kaupungissa. Sodan aikana 1655 Suomen läänin maaherroista ainoastaan Axel Stålarmilla oli sotakokemusta. Hän halvaantui kuitenkin vaikeasti jo alkukeväästä 1656, jolloin linnanpäällikkö Klöfverskjöld joutui läänistä vastuuseen. Aron Klövferskjöldin Tukholmaan lähettämä yksityiskohtainen luettelo tarvittavasta sotamateriaalista osoittaa, ettei täysimittaiseen sotaan oltu varauduttu ja että säännöllistä sodankäyntiä varten Suomi oli varustettava alusta lähtien. Tämän vuoksi valtioneuvosto päätti lähettää hänelle Viipuriin asiantuntuja-apua, varustaa kuuden laivan laivasto Suomeen ja näille pieniä lisäaluksia. Tämä laivaston lisäys johtui venäläisten alusten ilmaantumisesta Suomenlahdelle, mikä aiheutti Tukholmassa paniikin, olihan kuningas lähinnä vain varustautunut Tanskasta tulevaan merihyökkäykseen. Aron ja hänen apulaisensa, eversti Burmeister, ryhtyivät ponteviin toimiin Viipurin rinnan varustamisesta sotaa varten. Viipurin porvarit ja koulupojatkin kutsuttiin aseisiin. Kuningas Kaarle X Kustaan ollessa sotimassa Puolassa Venäläiset hyökkäsivät Kannakselle Burmeiser lähetti osaston Taipaleen kauppalaan, jossa venäläisten hyökkäys torjuttiin. Mukana olleille koulupojille tarjottiin tilaisuus päästä armeijaan ja heistä 18 otettiin armeijaan. Burmeister lähetti 350 sotilasta ja 800 aseisiin kutsuttua talonpoikaa Käkisalmen linnan avuksi. Joukko ei päässyt

9 kuitenkaan Vuoksen yli, kun venäläiset olivat hävittäneet sillat. Lopuksi Burmeister joutui taisteluun Raudussa. Neljä tuntia kestäneen taistelun jälkeen venäläisten oli peräännyttävä menetettyään 200 miestä, aseita ja ampumatarvikkeita. Aron toimi myös rajakomissaarina, jonka Käkisalmen läänin rajalla piti vaihtaa karkulaisia Venäjän ja Ruotsin välillä. Kaarle X Kustaan Ruptuurisotien aikana noin 4000 talonpoikaa karkasi Venäjälle peläten Ruotsin armeijan kostotoimia. Aron Klöfverblad aateloitiin yhdessä veljensä Erikin kanssa nimellä Klöfverskjöld. Aron toimi 1657 Viipurin maapäivien maamarsalkan sijaisena. Hän otti osaa 1660 valtiopäiville. Johti Kaarle X Kustaan hautajaisissa hevossaattuetta, joka kulki Hallandin lipun takana. Aron sai rälssitiloikseen Viipurin maalaiskunnasta säteritila Lavolan sekä Koukallion ja Vatukiven kartanot. Haudattu Viipuriin. Vanhemmat taulusta 37. Puoliso: Anna Isacsdotter Rothovius, Klövfverblad, Turun piispa Isac Rothoviuksen tytär, s. 1610, k Vanhemmat taulusta 40. Johan, ylioppilas Turussa 1645, haudattu Viipuriin, k Viipuri Aron, vänrikki, k Anna, s. 1630, k Elisabeth, k Kristina, s Akaa. Tauluun 34. Emerentia, k Tytär, k Viipuri Tytär, k Viipuri Tytär, k Viipuri Kaksi tytärtä, k Viipuri TAULU 37 (taulusta 38) XI Johan Ottosson Kleeblatt, Klöfverblad, kamreeri Suomessa, Käkisalmen läänintuomari, s. Tanska, Holstein, k Ruotsi, Uppland, Djurby. Oli mukana Lindköpingin valtiopäivillä v Kuningas Kustaa II Adolf kutsui häntä 1615 lähetetyssä kirjeessä nimillä "vår troman och kamrerare". Toimi kihlakunnantuomarina Käkisalmen läänissä 1620 ja Turun hovioikeuden kanneviskaalina Omisti Jurdbyn kartanon Ruotsin Upplannissa sekä Järvenperän, Heisalan (Parainen) ja Petäjärven (Sakkola) tilat Suomessa. Sai v oikeuden hallita elinikäisesti Koriston säteriä Karjaan pitäjässä. Haudattu Upplannin Litslenan kirkkoon. Hautakivessä hänen sukunimekseen on merkitty Klöfverblad-Holsteen. Vanhemmat taulusta puoliso: N.N. Kleeblatt,. 9 Otto, k Ruotsi, Jurby Anna, k Ruotsi, Rädmansö Elin, k puoliso: 1597 Elisabeth Hansdotter, k Ruotsi, Uppland, Djurby. Vanhemmat taulusta 39. Brita, k. nuorena Erik, aateloitu , s , k Ruotsi, Tukholma Aron, s Tauluun 36. Emerantia, k Sofia, s Sara, k Parainen Helena, s , k Ruotsi, Tukholma TAULU 38 XII Otto Kleeblatt, kotoisin Tanskan Holsteinisa, s Johan, s. Tanska, Holstein. Tauluun 37. XII Stålhandske,. TAULU 39 Elisabeth. Tauluun 37. TAULU 40 (taulusta 41) XI Isak (Isacus) Birgerinpoika (Birgeri) Rothovius, Turun piispa, s Ruotsi, Hederstorp, k Turku. Kävi Växjön 1585 ja Kalmarin koulua 1588 sekä Linköpingin katedraalikoulua Ylioppilas (Smolandus) Uppsalassa 1595, (Sueco-Schmalandus) Wittenbergissä ; respondentti ; filosofian maisteri Opiskellessaan Wittenbergissä Rothovius ystävystyi tulevan valtakunnankanslerin Axel Oxenstierna kanssa ja elämänaikaiseksi muodostunut ystävyys oli suureksi hyödyksi ja tueksi hänelle varsinkin hänen piispuutensa aikana. Kaarle-herttuan hovisaarnaaja ; Nyköpingin läntisen seurakunnan kirkkoherra (pastor primarius) 1603, astui virkaan 1604, samalla Jönåkerin ja Rönön kihlakunnat käsittäneen rovastikunnan rovasti; Turun hiippakunnan piispa , vihittiin virkaan Strängnäsin tuomiokirkossa ja saapui Turkuun kesäkuussa 1627; piispan viran ohessa Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra ; Suomen kieltä taitamattomana anoi kuningas Kustaa II Aadolfilta palkkapitäjän vaihtamista Paraisiin; Paraisten prebendaseurakunnan kirkkoherra

10 kuninkaallisella kirjeellä Rothovius toimi tarmokkaasti paitsi hiippakunnan ja sen papiston kaitsijana myös ensin lukion perustamiseksi Turkuun ja sitten sen laajentamiseksi yliopistoksi sekä koko Raamatun julkaisemiseksi suomen kielellä. Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1633, 1634 ja Turun akatemian ensimmäinen varakansleri vuodesta Julkaisi akateemisen onnittelurunon Wittenbergissä 1601 ja lukuisia saarnojaan, muun muassa seitsemän ruumissaarnaa (painettu Strängnäsissä, Tukholmassa ja Turussa ). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku (12 kertaa). Rothovius jakoi heti Turkuun tultuaan raamatun kirjoja eri papeille käännettäväksi suomen kielelle. Käännöstyön kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä toisaalta oli saatava jumalan sana kansankielellä luottavaksi ja toisaalta Kustaa II Adolfin ruotsinkielinen kirkkoraamattu oli ilmestynyt Piispa saattoi ilmoittaa kuninkaalle 1630, että ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu oli valmis ja odotti painatustaan. Painotyö lykkääntyi ilmeisesti Saksan sodan vuoksi, eikä käännöksen laatuunkaan oltu täysin tyytyväisiä. Syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset. Koko suomeksi käännetty raamattu valmistui Raamattua painettiin 1200 kappaletta, joista 750 tuli Suomeen. Kun komea-asuinen kirja oli valmis, tajuttiin Suomessa tapahtuman merkitys ja tämän johdosta jokaisessa kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. Vanhemmat taulusta puoliso: Nyköping Anna Eriksdotter Rothovius, s. Nyköping. Vanhemmat taulusta 43. Anna, s Tauluun 36. Maria, k Birger, ylioppilas Uppsalassa, s. 1610, k Elisabet, k puoliso: Catharina Andersdotter Nikolai, Rothovius, k Vanhemmat Anders Nikolai. Abraham, ylioppilas Uppsalassa, s. n Ruotsi, Nyköping, k Isak, Paraisten kirkkoherra, k Karl, Falunin oikeuspormestari, s. 1622, k Ruotsi, Falun Lorentz, ruukinpehtori Avestassa, s. 1624, k Margareta Jonas, Svean hovioikeuden revisiosihteeri, aateloitu nimellä Rothåf, s Turku, k Tukholma TAULU 41 (taulusta 42) XII Birger Larsson Roth, ratsutilallinen Hedenstorpin kylässä Smålandissa. Vanhemmat taulusta 42. Isak (Isacus), s Ruotsi, Hederstorp. Tauluun 40. Jonas, superindendentti, s Ruotsi, Hederstorp, k Johannes, everstiluutnantti, Käkisalmen linnan päällikkö, s Jacob, talollinen Växjössä Lars TAULU 42 XIII Laurentius Roth, kapteeni, s. Saksa. Puoliso: Roth,. Birger. Tauluun 41. TAULU 43 XII Erik Larsson, Nyköpingin pormestari. Puoliso: Brita Jonae,. Vanhemmat taulusta 44. Anna, s. Nyköping. Tauluun 40. TAULU 44 XIII Petrus Jonae, Strängäsin piispa. Brita. Tauluun 43. TAULU 45 (taulusta 46) V Heikki Yrjönpoika Hyvönen, Riihimäki, talollinen, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 46. Puoliso: 1808 Ähtäri Valpuri Eliaantytär Tapaninmäki, Riihimäki, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 50. Maria, s Ähtäri. Tauluun 4. TAULU 46 (taulusta 47) VI Yrjö Kristianinpoika Savola, Hyvönen, s. 10

11 Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 47. Puoliso: Kaisa Antintytär Hyvönen, s , k Ähtäri, Hyvölä. Vanhemmat taulusta 49. Heikki Yrjönpoika, s Ähtäri. Tauluun 45. TAULU 47 (taulusta 48) VII Risto Paavonpoika Savola, talollinen, s. n Vanhemmat taulusta 48. Puoliso: Anna,. Yrjö, s Ähtäri. Tauluun 46. TAULU 48 VIII Paavo Savolainen,. Risto, s. n Tauluun 47. TAULU 49 VII Antti Antinpoika Hyvönen, s. n Puoliso: Vappu Heikintytär, s Kaisa, s Tauluun 46. TAULU 50 VI Elias Eliaksenpoika Tapaninmäki, vävy, talollinen, s Keuruu, k Ähtäri. Puoliso: Brita Yrjöntyär Tapaninmäki, s Ähtäri, Tapaninmäki, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 51. Valpuri, s Ähtäri. Tauluun 45. TAULU 51 VII Yrjö Tapaninmäki, s Puoliso: Maria, s. 1680, k Ähtäri, Tapaninmäki. Brita, s Ähtäri, Tapaninmäki. Tauluun 50. TAULU 52 (taulusta 53) IV Gabriel Juhonpoika Talvitie, torppari, uustilallinen, s Ähtäri, Ollikkala, k Ähtäri, Talvitie. Vanhemmat taulusta 53. Puoliso: Töysä Maria Kallentytär Mutka, s Töysä, k Ähtäri. Muutti Ähtäriin Vanhemmat taulusta Erkki, s Ähtäri, Talvitie, k Ähtäri Maria, s Ähtäri. Tauluun 3. Anna Sofia, s Ähtäri TAULU 53 (taulusta 54) V Juho Erkinpoika Talvitie, torppari, uudisasukas, s Ähtäri, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 54. Puoliso: Valpuri Erkintytär Lamminmäki, Talvitie, s Kuortane, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 60. Gabriel, s Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 52. TAULU 54 (taulusta 55) VI Erkki Matinpoika Ollikkala, talollinen, s Ähtäri, Ollikkala, k Ähtäri. Vanhemmat taulusta 55. Puoliso: Liisa Erkintytär Lahti, Hiipakka, s Lapua, k Ähtäri, Ollikkala. Vanhemmat taulusta 56. Juho, s Ähtäri. Tauluun 53. TAULU 55 VII Matti Matinpoika Ollikkala, s Ähtäri, Ollikkala, k Ähtäri. Puoliso: Liisa Olavintytär Pennala, s Erkki, s Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 54. TAULU 56 (taulusta 57) VII Erkki Tuomaanpoika Hissala, Lahti, Hiipakka, vävy, s Lapua, Lahti, k Lapua. Vanhemmat taulusta puoliso: Lapua Maria Tuomaantytär Lahti, s. 1714, k Lapua, Lahti. Vanhemmat taulusta 58. Liisa, s Lapua. Tauluun puoliso: Lapua Vendla Matintytär Hiipakka, Hissala, Lahti, s Lapua, Tiistenjoki, Hiipakka, k Lapua, Hiipakka. TAULU 57 VIII Tuomas Joosepinpoika Hissala, s. 1675, k Lapua.

12 Puoliso: Maria Matintytär,. Erkki, s Lapua, Lahti. Tauluun 56. TAULU 58 (taulusta 59) VIII Tuomas Paavonpoika Lahti, s Lapua, k Lapua. Vanhemmat taulusta 59. Puoliso: Maria Matintytär, s. 1686, k Lapua. Maria, s Tauluun 56. TAULU 59 IX Paavo Lahti, k Lapua. Tuomas, s Lapua. Tauluun 58. TAULU 60 (taulusta 61) VI Erkki Tuomaanpoika Lamminmäki, talollinen, s Kuortane, k Töysä. Vanhemmat taulusta 61. Puoliso: Maria Lamminmäki, s , k Töysä, Lamminmäki. Valpuri, s Kuortane. Tauluun 53. TAULU 61 VII Tuomas Simonpoika Lamminmäki, s. 1681, k Kuortane, Lamminmäki. Puoliso: Valpuri Tuomaantytär, s. 1690, k Kuortane, Lamminmäki. Erkki, s Kuortane. Tauluun 60. TAULU 62 (taulusta 63) V Kaarlo Erkinpoika Mutka, Takala, lampuoti, s Alavus, Töysä, k Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 63. Puoliso: Susanna Matintytär Kokkila, Mutka, emäntä, s Kuortane, k Töysä. Vanhemmat taulusta 68. Maria, s Töysä. Tauluun 52. TAULU 63 (taulusta 64) VI Erkki Kallenpoika Mutka, talollinen, s Alavus, k Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 64. Puoliso: Alavus Marketta Erkintytär Pänkälä, Mutka, s Alavus, k Töysä. Vanhemmat taulusta 67. Kaarlo, s Alavus, Töysä. Tauluun 62. TAULU 64 (taulusta 65) VII Kaarle Heikinpoika Ollikainen, Mutka, talollinen, s Töysä. Vanhemmat taulusta 65. Puoliso: Maria Heikintytär, s. 1677, k Töysä. Erkki, s Alavus. Tauluun 63. TAULU 65 (taulusta 66) VIII Heikki Paavonpoika Ollikainen, s. n Vanhemmat taulusta 66. Puoliso: Agneta Yrjöntytär, s. n Kaarle, s Töysä. Tauluun 64. TAULU 66 IX Paavo Ollikainen, s. n Heikki, s. n Tauluun 65. TAULU 67 VII Erkki Pänkälä, s. 1670, k Alavus, Pänkälä. Puoliso: Anna Matintytär, s , k Alavus, Pynkälä. Marketta, s Alavus. Tauluun 63. TAULU 68 (taulusta 69) VI Matti Juhonpoika Kokkila, s Kuortane, k Kuortane. Vanhemmat taulusta 69. Puoliso: Sofia Iisakintytär Hallila, s Kuortane, k Kuortane. Vanhemmat taulusta 70. Susanna, s Kuortane. Tauluun 62. TAULU 69 VII Juho Matinpoika Kokkila, s Puoliso: Maria Kokkila, s. 1704, k Kuortane. Matti, s Kuortane. Tauluun

13 TAULU 70 (taulusta 71) VII Iisak Jaakonpoika Heikkilä, Hallila, talollinen, s Kuortane, k Kuortane. Vanhemmat taulusta 71. Puoliso: 1715 Aune Matintytär Hallila, s Vanhemmat taulusta 75. Sofia, s Kuortane. Tauluun 68. TAULU 71 (taulusta 72) VIII Jaakko Tuomaksenpoika Heikkilä, talollinen, s. n Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 72. Puoliso: 1687 Susanna Tuomaksentytär Heikkilä, s Iisak, s Kuortane. Tauluun 70. TAULU 72 (taulusta 73) IX Tuomas Heikinpoika Heikkilä, talollinen, lautamies, s. n Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 73. Puoliso: Margit Tuomaksentytär Heikkilä, s. n Jaakko, s. n Kuortane. Tauluun 71. TAULU 73 (taulusta 74) X Heikki Markunpoika Kuhalampi, Heikkilä, uudistilallinen, s Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 74. Puoliso: Vaimo Kuhalampi,. Tuomas, s. n Kuortane. Tauluun 72. TAULU 74 XI Markku Pekanpoika Kuhalampi, s. n. 1570, k. n Puoliso: Marketta Heikintytär,. Heikki, s Kuortane. Tauluun 73. TAULU 75 (taulusta 76) VIII Matti Yrjönpoika Hallila, s. n. 1660, k. Kuortane. Vanhemmat taulusta 76. Puoliso: Valpuri Hallila,. Aune, s Tauluun TAULU 76 (taulusta 77) IX Yrjö Knuutinpoika Hallinen, talollinen, lautamies, s. n. 1640, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 77. Puoliso: Skolastika Knuutintytär,. Matti, s. n Tauluun 75. TAULU 77 (taulusta 78) X Knuutti Matinpoika Hallinen, k. n Vanhemmat taulusta 78. Puoliso: Kerttu Matintytär,. Yrjö, s. n Tauluun 76. TAULU 78 (taulusta 79) XI Matti Yrjönpoika Hallinen, s Kuortane, k. n Kuortane. Vanhemmat taulusta 79. Knuutti. Tauluun 77. TAULU 79 XII Yrjö Heikinpoika Hallinen, k. n Kuortane. Matti, s Kuortane. Tauluun 78. TAULU 80 (taulusta 81) III Aleksanteri "Santeri" Wik, Hokkanen, Hokkalan isäntä, s Soini, Ulvotuin talo, k Pylkönmäki. Santerin sukunimi oli vuosien rippikirjassa Hokkanen ja nimeä Wik ei siinä esiintynyt lainkaan. Se olikin ensimmäinen suomalaisen papin tekemä rippikirja, joten tämä saattaa olla myös papin tapa jättää ruotsinkieliset nimet pois käytöstä. Vanhemmat taulusta puoliso: Pääjärvi Sofia Matintytär Möttönen, Hokkanen, talon tytär, s Karstula, Kiminki, Isomöttölä, Karstula, k Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 156. Eveliina, s Karstula, Hokkala. Tauluun 2. Hilda Kaisa, Santunmäen emäntä, s Karstula, Hokkala, k Saarijärvi, Santunmäki Sylvester, s Karstula, Hokkala, k Karstula, Hokkala Wilhelmiina "Miina", s Karstula, Hokkala

14 Emma, s Karstula, Hokkala, k Karstula Johan, s Karstula, Hokkala, k Karstula Aleksander, s Karstula, Hokkala, k Karstula Emilia "Milja", Mietalan emäntä, s Karstula, Hokkala, k Henrik, s Karstula, Hokkala, k Karstula 2. puoliso: Saarijärvi Anna Leena "Leena" Heikintytär Kauppala, Hokkanen, s Saarijärvi, k Pylkönmäki. Vanhemmat Heikki Kustaanpoika Kauppala ja Anna Arvidintytär. Lyydia, s Karstula, Pääjärvi, Hokkaöa, k Karstula Edit Maria, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala Albert, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k Karstula Jenny Malviina, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala Santeri, s Karstula, Hokkala TAULU 81 (taulusta 82) IV Heikki Juhonpoika Wik, Hokkanen, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Heikki oli syntynyt Hokkalan tilalla Keuruun (nyk. Ähtärin) Niemisveden kylässä. Vanhemmat taulusta 82. Puoliso: Keuruu, Kivijärven kylä Anna Kaisa Heikintytär Ulvotuinen, Hokkanen, talonpojan tytär, s Keuruu, Soini, Ulvo, k Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 90. Aleksanteri "Santeri", s Soini, Ulvotuin talo. Tauluun 80. Loviisa, s Karstula, Pääjärvi, Leppälä Vilhelmiina "Miina", s Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k Pylkönmäki Timoteus, s Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k Pylkönmäki Maija (Maria), s Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Leena, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k Karstula Heikki, maanviljelijä, s Karstula, Pääjärvi Hokkala Samuel "Samuli", s Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Kaisa (Catharina), s Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k Karstula Eva, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k Pylkönmäki Abraham "Aapu", maanviljelijä, s Karstula, Pääjärvi, Hokkala TAULU 82 V Juho Joonaksenpoika Wik, ruotusotamies, rälssilampuoti, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s Padasjoki, k Karstula, Hokkala. Juho Joonaksenpoika Wik oli Hämeen jalkaväkirykmentin sotilas, jota ylläpiti Virmailan rälssitalo Padasjoella. Rykmentti osallistui Suomen Sotaan. Vuonna 1808 se siirrettiin Suomenlinnan puolustukseen. Kun Venäjä aloitti Suomenlinnan piirityksen maaliskuun alussa 1808, linnan päällikkö teki sopimuksen, jonka mukaan linna antautuisi, jos Ruotsista ei tule apujoukkoja mennessä. Kun niitä ei kuulunut, linna antautui ja sotilaat palasivat ilmeisesti koteihinsa. Sodan jälkeen Juho muutti Laukaaseen, jossa hän asui ilmeisesti kirkkoherra Adolf Arvidssonin pappilaan kuuluvassa Wikin torpassa. Hän muutti Laukaasta Niemisveden Hokkalan taloon, joka oli Adolf Arvidssonin omistuksessa. Hänen ammattinsa oli muuttokirjan mukaan uusi lampuoti, joka tarkoitti uutta talon vuokraajaa. Niemisveden Hokkalan talo (Keuruulla) oli joutunut Abraham Idreniuksen haltuun vuoteen 1785 mennessä. Hänen kuoltua tilan oli perinyt hänen poikansa fil.kand. A.N. Idrenius. Idren hoiti ilmeisen huonosti talouttaan ja talo joutui hänen sisarensa omistukseen. Sen jälkeen talon omistajaksi tuli pakkohuutokapassa Laukaan kirkkoherra Adolf Arvidsson. Adolf Arvidsson oli toiminut ensin Padasjoen kappalaisena ja muuttanut sieltä Laukaan kirkkoherraksi Juho Wik oli syntynyt Padasjoella ja muuttanut samoihin aikoihin Laukaaseen. Joonas ja Juho tunsivat kirkkoherra Arvidssonin todennäköisesti jo Padasjoen ajoilta. Arvidssonilla oli vaimon Anna Katariina Molinin kautta peritty Mikkolan Rustholli Padasjoella. Puoliso: Leena Tuomaantytär Tjeder, s Keuruu, Hautala, k Pylkönmäki. Vanhemmat taulusta 83. Heikki, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala. Tauluun 81. Abraham, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. nuorena Poika, s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala 14

15 Liisa, s Keuruu, Niemisvesi Hokkala Anna Leena, s Keuruu, Leppäkangas, kastettu Ähtärissä Aleksanteri (Alexander), s Keuruu, Leppäkangas, k. nuorena TAULU 83 (taulusta 84) VI Tuomas Heikinpoika Tjeder, ruotusotamies, Tenhulan lampuoti, ruotusotilas, s Keuruu, Niemisvesi, k Ähtäri, Tenhula. Tuomas Tjeder e. Stensiö oli syntynyt Keuruun Niemisvedellä sotilas Heikki Stensiön (=Kivijärvi) perheeseen. Hänen isänsä Heikki Stensiö oli myös ruotusotamies (s. 1709), joka kuului Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruotuun nro 48. Tuomas liittyi Ruotsin armeijaan ja sai sukunimekseen Tjeder. Tuomas Tjeder oli Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian Pirttimäen ruodun nro 51 ruotusotamies ja kohosi korpraaliksi. Pirttimäen ruotua ylläpitivät Antti Antinpoika Niemisvedeltä, Yrjö Pasanen Simsiöstä ja Heikki Pertunpoika. Tuomas Tjeder oli ollut mukana Kustaan sodassa , jossa hänet oli kiitettävän toiminnan ansiosta palkittu urhoollisuusmitalilla. Tuomas oli myös mukana Suomen sodassa Porin Rykmentin Ruoveden komppaniassa, <p><h3>tuomas Heikinpoika Tjeder (s. 1765) oli ruotusotamies, joka asui Niemisveden etelärannalla Tenhulan talon naapurissa olevassa Hautalan sotilastorpassa. Torppa kuului Pirttimäen ruotuun nro 51. Myöhemmin Tuomas toimi Tenhulan talon lampuotina.</h3></p><p><h3>tuomas Heikinpoika Stensiö sai sukunimekseen Tjeder eli Metso Ruotsin armeijassa. Siellä kaikille sotilaille oli tapana antaa ruotsikieliset nimet, koska kaikki upseerit olivat ruotsinkielisiä. Tuomas Tjeder oli mukana Kustaan sodassa ja Suomen Sodassa Kustaan sodassa hänet palkittiin urhoollisuusmitalilla ja hän kohosi korpraaliksi.</h3></p><p><h3><br />Tuomas meni naimisiin Liisa Tuomaantyttären (s. 1766) kanssa ja heille syntyi neljä lasta, joista muodostui neljä sukuhaaraa. Lasten nimet vanhimmasta alkaen olivat Leena, Heikki, Abraham ja Liisa.</h3></p><p style="text-align: left;" dir="ltr"> </p>. Vanhemmat taulusta puoliso: Liisa Tuomaantytär Tjeder, s Keuruu. Leena, s Keuruu, Hautala. Tauluun 82. Hannu, s Keuruu Heikki (Henrik), Niemisveden Hokkalan isäntä, s Keuruu, Hautala Abraham "Aapo", talollinen, Tenhulan isäntä, s Keuruu, Hautala, k Ähtäri, Tenhula Liisa, s Keuruu, Hautala, k Ähtäri 2. puoliso: noin 1790 Keuruu, Vaasa, Finland Liisa Tuomaantytär, s Keuruu, Vaasa, Finland. Leena Tuomaantytär, s Hautala, Keuruu, Vaasa, Finland, k Pylkonmaki, Vaasa, Finland Henrik Tuomaanpoika, torpparinpoika, backstuga karl, f soldaten, s Hautala, Niemisvesi, Keuruu, Vaasa, Finland, k Keuruu Abraham Heikinpoika, s Hautala, Niemisvesi, Keuruu, Vaasa, Finland, k Ähtäri, Vaasa, Finland TAULU 84 VII Heikki Matinpoika Stensiö, ruotusotamies, s Heikki oli Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruodun nro 48 ruotusotamies, joka asui Korsumäen sotilastorpassa. Hänet on mainittu vuoden 1733 elokuun katsastusluettelossa. Hän erosi palveluksesta eli 53-vuotiaana oltuaan palveluksessa 29 vuotta. Heikki osallistui Hattujen sotaan. Suomessa annettiin toukokuussa 1741 liikkeellepanokäsky ja sotaan otti osaa noin 8000 suomalaista sotamiestä. Suuren puutteen vuoksi monelta sotamieheltä loppuivat eväät ja he palasivat takaisin. Lappeenrannan taistelussa elokuun 23. päivänä 1741 armeija menetti tuhat miestä kaatuneina ja vangeiksi joutui 1400 miestä. Lappeenranta ryöstettiin ja poltettiin. Samoin kävi marraskuussa myös Ilomantsin kirkonkylälle, joka poltettiin ja monet ihmiset raahattiin orjiksi Venäjälle. Heidän joukossaan oli myös äidin puolen sukuni lähtöhenkilö Paraska Palvitar, joka myös kuoli Venäjällä maaorjuudessa. Helsinki antautui elokuussa 1742 ja sitä puolustaneesta Porin varamieskomppaniasta oli jäljellä vain yksi korpraali ja 13 sotamiestä. Antautumishetkellä armeijassa oli kaikkiaan 3000 suomalaista miestä, jotka lähtivät koteihinsa. Tätä seurasi ns. pikkuvihan aika. Heikki meni ensimmäisen avioliittoon Kaarin Juhontyttären kanssa vuonna 1734, jolloin hän oli 25- vuotias. Tuosta avioliitosta syntyi neljä lasta: Matti s , Maria s , Anna s ja Kaisa s. 26.9,1750. Kaarina ilmeisesti kuoli nuorena, 15

16 koska Heikki meni vuonna 1761 uudelleen naimisiin. Uusi vaimo oli Vappu Juhontytär, josta avioliitosta syntyi myös neljä lasta: Heikki s , Tuomas s , Liisa s ja Sofia Heikin jätettyä sotamiehen tehtävät perhe muutti ilmeisesti Niemisvedelle, koska Heikin ja Kaarinan lapset olivat syntyneet Niemisvedellä Hokkalassa ja Makkolassa. Heikki ilmeisesti asui lopuksi Makkolassa, joka oli hänen toisen vaimonsa kotitalo. 1. puoliso: Korsumäki Kaisa Juhontytär Kolhosta,. Matti, s Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki Maria, s Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki, Stensiö, k Keuruu, Niemisvesi, Viitala Anna, s Keuruu, Kömi, k Maxmo, Western Finland, Finland Kaisa, s Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki 2. puoliso: Keuruu. Kivijärvi/Makkola Vappu Juhontytär Makkonen, s Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 85. Heikki, ruotusotamies, Paavolan isäntä , s Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k Niemisvesi Tuomas, s Keuruu, Niemisvesi. Tauluun 83. Liisa, s Keuruu, Niemisvesi Sofia, s Keuruu, Niemisvesi, Makkola TAULU 85 VIII Juho Antinpoika Makkonen, Makkolan torppari, s. 1697, k Keuruu, haud. Ähtäri. Makkolan isäntä. Puoliso: Liisa Laurintytär Nyyssönen, s Keuruu, Nyyssölä, k Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 86. Matti Maria Kaisa Liisa Juho Heikki, Viitalan lampuoti, s Keuruu, Makkolan torppa, k Keuruu, Niemisvesi, Viitala Vappu, s Keuruu, Makkola. Tauluun TAULU 86 (taulusta 87) IX Lauri Laurinpoika Nyyssönen, Ähtärinkylällä , Hankavedellä Vanhemmat taulusta 87. Puoliso: Marketta Tiainen,. Tuomas, talollinen, s Ähtäri, Nyyssölä, k Ähtäri Erkki Liisa, s Keuruu, Nyyssölä. Tauluun 85. TAULU 87 (taulusta 88) X Lauri Antinpoika Nyyssönen, Nyyssölä tilan lampuoti , s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä Vanhemmat taulusta 88. Puoliso: Pirkko Yrjöntytär,. Lauri. Tauluun 86. TAULU 88 (taulusta 89) XI Antti Laurinpoika Nyyssönen, Nyyssölän talon lampuoti , s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä Vanhemmat taulusta 89. Puoliso: Kerttu (Liisa) Paavontytär,. Lauri, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 87. TAULU 89 XII Lauri Nyyssönen, talollinen, s. n Nyyssölän isäntä Antti, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 88. TAULU 90 (taulusta 91) V Heikki Heikinpoika Ulvotuinen, Paavola, talollinen, s Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k Soini. Vanhemmat taulusta 91. Puoliso: Stiina Eliaksentytär Autio, s Karstula, Autio, k Soini, Paavola. Vanhemmat taulusta 143. Anna Kaisa, s Keuruu, Soini, Ulvo. Tauluun 81. Matti, talollinen, s Keuruu, Soini, Ulvon talo Liisa, s Keuruu, Soini, Ulvo, k Karstula, Paajala Kaarle (Garl), s Keuruu, Soini, Ulvon talo