Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA. Asko Vuorinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA 12.7.2015 MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA. Asko Vuorinen"

Transkriptio

1 MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Asko Vuorinen

2 Antti Mulikka Mulikan kylän ensimmäinen asukas oli Antti Mulikka, joka perusti Riekko-nimisen talonsa vuonna 1564 Mulikan mäelle. Talon paikka oli Mulikan mäen päällä, josta oli hyvä näkyvyys Karankajärvelle ja Hepolammelle, jos sieltä sattuisi tulemaan kutsumattomia vieraita. Talon muutti nimensä Mietalaksi, kun suku vaihtui myöhemmin. Aivan varmaa tietoa ei ole siitä, mistä Antti Mulikka tuli Pääjärvelle. Perimätietojen mukaan arvellaan, että hän olisi tullut Karjalasta. Samaa kertovat hänen jälkeläistään otetut DNA-testit, joissa on havaittu hänen kuuluneen karjalais-savolaiseen heimon haploryhmään N-CST Hänen läheinen DNA-sukulaisensa oli Viipurissa koulunsa käynyt pastori Nikolaus Petri Roivainen. Hänen lähin naapurinsa sukunimi oli Karjalainen. Näin uskomme, että Antti Mulikka oli alkuperältään karjalainen. Kivikausi Ensimmäisiä merkkejä Saarijärven suunnalla liikkuneista ihmisistä on kivikaudella. Noin vuotta sitten Suomesta on löydetty kampakeraamisia esineitä, joiden arvellaan kuuluneen tänne muuttaneisiin ensimmäisiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin. DNA-tutkimuksen mukaan suomalais-ugrilaiset miesten enemmistö kuului haploryhmän N-M178- ihmisiin (Niilon pojat). N-haploryhmä on syntynyt noin sitten Kiinan pohjoisosissa. Sieltä osa tästä väestöstä muutti Uralin tienoille, jonka lähellä asuvat vieläkin samaan sukuun kuuluvat marit, komit ja udmurtit. Uralin luona heimo asui noin vuotta sitten. N-haploryhmän miesten kulkureitti Suomeen (Familytreedna.com) 2

3 Sieltä länsiuralilainen ryhmä (N-M178) muutti ensin Volgan mutkaan. Sieltä matka jatkui vähitellen eri suuntiin, Suomeen, Novgorodiin ja Baltian maihin. He muodostivat enemmistön suomalaisista ja haploryhmään N-M178 kuuluu noin 62 % kaikista suomalaisista. He ovat tämän idästä tulleen metsästäjä-kalastajakansan jälkeläisiä. Kielikartta suomalais-ugrilaisista kansoista (Kalevi Wiik, 2011). Pronssikausi Lähinnä pronssikauden aikana vuotta sitten Suomeen muutti etelästä päin germaaniheimoihin kuuluvia ihmisiä, joiden miesten DNA-tutkimusten mukaan on todettu kuuluneen haploryhmään I (Iivarin pojat). Heistä muodostui joskus vuotta sitten suomalainen I-L258-haploryhmä, joka tarkoitti lähinnä Lounais-Suomen ja Pohjanmaan asukkaita. Nykyisin Suomen miehistä kuuluu noin 28 % I1-ryhmään. He ovat puolestaan etelästä tulleen viljelijäkansan jälkeläisiä ja läheistä sukua ruotsalaisille. Tähän ryhmään kuuluu noin puolet läntisen Suomen asukkaista ja monet heistä puhuvat vieläkin ruotsin kieltä. Tähän ryhmään kuuluu myös osa Mulikan kylän asukkaista. Esimerkiksi Leppälässä asunut isoisäni Juho Vuorinen ja hänen poikansa kuuluivat tähän germaaniseen haploryhmään. Samoihin aikoihin väestö muutti yhä enemmässä määrin myös idästä päin Suomeen ja Suomeen muodostui kolme heimoa, varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset. Varsinaissuomalaiset kattoivat alueen, joka ensimmäisen siirtyi Ruotsin yhteyteen ja aluetta alettiin kutsua Suomeksi eli Finlandiksi. Hämäläiset asuivat ja metsästivät alueella, joka kattoi nykyisen Hämeen lisäksi Etelä- Pohjanmaan ja Uudenmaan läänin. Sen itäpuolella Kymijoen takana oli Karjala. 3

4 Haploryhmään I1 kuuluvien miesten muuttoreitti Suomeen (familytreedna.com) Rautakausi Noin 2500 vuotta sitten N-M178-miestenryhmästä erosivat karjalaiset (haploryhmä N-CST10082), jotka muuttivat samoihin aikoihin Laatokan rantamille. DNA-selvitysten mukaan Antti Mulikka kuului tähän heimoon, josta irtaantuivat myöhemmin savolaiset. Suomalaisten heimojen Suomeen muutto oli vilkkaimmillaan rautakauden aikana vuotta sitten. Silloin Suomesta on löydetty kalmistoja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kokemäenjoen suulla. Asutus siirtyi vesistöreittejä Kokemäeltä Hämeeseen, Päijänteen reittiä pitkin Jämsään, Etelä- Pohjanmaalla Kyrönjokilaaksoon ja Laatokan rannoilta Saimaan vesistöön ja Ääniselle. Osa asukkaista siirtyi myös merta pitkin Koivistolta Pohjanmaalle. Näin eri heimot sekoittuivat hiljalleen keskenään. Eräkausi Mulikan seudulla kävivät pyyntiretkillä hämäläiset, jotka jakoivat eräalueet kylittäin. Vanhan Saarijärven historian kirjassa kerrotaan, että vuonna 1455 Pääjärven erämaa kuului Sääksmäen Lahisten kartanon herralle Olavi Tavastille. Pääjärven erämaa oli ainakin kolmen miehenosan suuruinen. Rautalammen historian kirjan mukaan (Kuva) Pääjärven ja Karankajärven erämaa kuului Sääksmäen eräalueisiin. Saarijärven historian kirjassa kerrotaan myös, että Urjalan Björn Pietarinpoika omisti vuonna 1507 Pääjärven eteläpäässä oleva erämaan. 4

5 Rautalammen vanhan hallintopitäjän länsiosa, jossa Sääksmäen talot on merkitty vihreällä ristillä (Lähde: Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia). Kustaa Vaasan julistus Eräkausi päättyi, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa ilmoitti vuonna 1542 avoimella kirjeellä, että erämaat kuuluvat kruunulle ja kuninkaalle. Hän ilmoitti myös, että erämaihin muuttavat voivat rakentaa talonsa sinne ja saavat niihin kuninkaan suojan. Ensimmäisissä taloissa Rautalammin erämailla, johon Saarijärvikin kuului, asui vuoden 1552 erämaaluettelon mukaan 66 perhekuntaa. Näistä taloista 30 asui Sääksmäen kihlakunnan erämailla ja 27 Hollolan kihlakunnan erämailla. Kirkolliset olot Saarijärvi kuului vuonna 1558 perustettuun Rautalammen pitäjään, joka kuului aluksi Hollolan kihlakuntaan, mutta vuodesta 1563 lähtien Sääksmäen kihlakuntaan. Rautalammin hallintopaikkana toimi alussa Laukaa. Vuonna 1561 Rautalammesta tuli oma kirkkopitäjä, joka sai oman kirkkoherran. Laukaasta tuli kirkkoherrakunta Saarijärvellä oli aluksi Laukaan kappeli Vuonna 1639 Palvasalmesta tuli oma kirkkoherrakunta, joka oli nykyisen Saarijärven edeltäjä. Aatelisten maat Kuninkaan lupaus ei kuitenkaan katkaissut kaikkien erämaiden omistussuhteita. Yhdeksän uusista taloista oli aatelisten omistamia lampuotitaloja. Siuntiossa asunut Sjundbyn kartanon herra, Sääksmäen tuomarina toiminut aatelismies Jaakko Heikinpoika Hästesko alkoi ostaa erämaita 1560-luvulla ja hän sai lainvoiman mm. Pääjärven ja Mahlun erämaihin. 5

6 Kuningas Eerik XII allekirjoittamassa äänityskirjeessä lueteltiin hänen ostamiinsa erämaihin kuuluvat Mahlunmaa, Kalmari, Kardaka ja Pääjärvi. Näin kyseisten seutujen ensimmäiset talonpojat olivat Sjundbyn kartanon omistajien lampuoteja. Jaakko Heikinpoika Hästeskon leski Kristiina Henrikintytär meni naimisiin Suomen käskynhaltijan, Klaus Åkenpoika Tottin kanssa. Klaus Åkenpojan poika Henrik Klaunpoika Tott meni puolestaan naimisiin kuningas Erikin XIV lesken Kaarina Maununtyttären kanssa. Henrik Kalunpojasta ja Kaarina Maununtyttärestä tuli näin Mulikan talojen omistajia. Vuonna 1661 valtaneuvos Lorenz Creutz osti Liuksialan ja sen mukana myös sen alustilat. Sjundbyn kartano on Suomen vanhin asuinrakennuksena toimiva aateliskartano. Kartanon rakennustyöt aloitti 1560-luvulla Jaakko Heikinpoika Hästesko ja se valmistui Clas Tottin aikana. Pääjärven ensimmäiset talot Ensimmäisiä taloja Pääjärvellä olivat Kimingin vuonna 1559 perustettu Vertaala (No 4) ja vuonna 1561 Kimingin Iso-Möttölä (No 3), jonka perustaja Lauri Möttönen oli yksi isoäitini Alina Vuorisen esi-isistä. Vuonna 1561 perustettiin Kalavastingin Jesperilä (No 1) ja Ruuska (No 4). Vuonna 1562 perustettiin Pääjärvelle Mahlu (No 10) ja Kukko (No 15). 6

7 Vuonna 1564 Pääjärvelle perustettiin useita taloja, joista lähimpänä Mulikkaa olivat Pääjärven Poikola (No 1), Karstula (No 2), Paajala (No 4), Sirola (No 13), Riekko (No 16), Kalmari (No 18) ja Vahangan Muhola (No 3). Antti Mulikan kanssa samaan aikaan perusti Lauri Karjalainen Sirolan talon, josta lohkottiin 1644 Heijostenmäki. Lauri Karjalainen on ehkä ollut kotoisen samasta Karjalan kylästä kuin Antti Mulikka, koska talot perustettiin yhtä aikaa. Vuonna 1680 Suomessa ja Ruotsissa suoritettiin ns. iso reduktio, jolloin aatelisten maanomistukset peruttiin. Liuksialan kartanosta tuli kruununtila ja kartanon lampuodeista tuli kruununtalonpoikia. Heidän tilanteensa muuttui hieman paremmaksi, koska kruununtalonpoika ei ollut aateliston armoilla. Mutta he saattoivat menettää tilansa, jos eivät pystyneet maksamaan veroja luvun kartan mukaan Mulikassa oli kolme taloa: Mulikka, Hokkala ja Heijostenmäki. Mulikka tarkoitti ilmeisesti Riekkoa, joka oli noin 200 metrin päässä Hokkalasta. Lisäksi kartassa näkyy Jokela, joka kuului varsinaisesti Kuoppalan kylän taloihin. Mulikan suvun taloja Antti Mulikalla oli useita lapsia, joista Paavo toimi Riekon talon isäntänä vuodesta 1600 alkaen. Hänen toinen poikansa oli Nuutti, jolle lohkottiin Riekon tilasta Leppälä vuonna Vuosina Leppälä oli Saarijärven toiseksi suurin talo Mahlun jälkeen peltopinta-alassa mitattuna. Sen kylvömäärä oli 11,6 tynnyrinalaa (5,3 hehtaaria). Vuosina Riekon isäntänä toimi Matti Mulikka, joka muutti Ruotsiin. Kaarle-herttua oli yrittänyt saada Värmlannin metsiin asukkaita ja julkaisi vuonna 1582 kuulutuksen, jossa hän lupasi uudisasukkaille verovapauden kuudeksi vuodeksi ja viljelyksen omakseen ikuisiksi ajoiksi. 7

8 Tämän jälkeen kaskenpolton osaavia suomalaisia sinne muutti runsaasti. Lupaus ei kuitenkaan pitänyt, vaan Kristiina-kuningattaren aikana alkoivat suomalaisvainot. Suomalaisilta ei löytynyt papereita heidän omistuksistaan ja Ruotsissa julistettiin laki, jossa kaskenpoltto kiellettiin ja sitä harjoittavien talonpoikien talot voitiin polttaa. Ilmeisesti Matti Mulikkaa ennen Ruotsiin muutti myös Juho Antinpoika Mulikka, jonka poika Paavo Juhonpoika (Pål Jönsson) tuomittiin ilmeisesti metsien poltosta. Hän sai vapautuksen vankilasta, kun päätti muuttaa Uuteen Ruotsiin. Hän saapui perheineen Amerikkaan Örn (Kotka) nimisellä laivalla toukokuussa Hänen pojistaan alkoivat USA:ssa Poulson- ja Mullicanimiset suvut. Matti Mulikan veli Paavo jatkoi Mulikan talon isäntänä Hänen jälkeensä talon isännäksi tuli Heikki Paavonpoika Mulikka Hänen veljensä Yrjö Paavonpoika Mulikalle lohkottiin Riekosta Jokela Hänen poikansa, Erkki Yrjönpoika, perusti Kuoppala eli Muholan talon 1695 ja jatkoi sen isäntänä vuoteen 1707 asti. Keisarin talo Soinissa (Keisarin sukukirja II) Mulikan suvun miehistä tuli myös Keisarin talon isäntiä, kun Kuoppalan talon poika Paavo Erkinpoika Mulikka s meni vuonna naimisiin Susanna Erkintytär Keisarin kanssa. Heillä oli 15 lasta, joiden jälkeläisistä muodostui suuri suku. Keisarin ja Mulikan suvusta on kirjoitettu kolme paksua sukukirjaa: II Keisarin Mulikoita (1996), III Mulikoita vielä kerran (1999) ja IV Mulikoista piispoihin (2002). Suuri osa tänään tiedetyistä Antti Mulikan jälkipolvista kuuluu myös Keisarin sukulaisiin. Jos silloin olisi käytetty nykyistä sukunimilakia, jonka mukaan sukunimi siirtyy isältä pojille, niin monen Keisarin suvun miesten sukunimi olisi vieläkin Mulikka. 8

9 Nälkävuodet Vuosina koettiin koko Pohjolassa suuret nälkävuodet. Noina vuosina kuoli Suomessa nälkään ja tauteihin neljännes noin ihmisen väestöstä. Pääjärven kylän 23 isännistä 12 kuoli nälkään ja neljä köyhtyi. Kuolleiden joukossaan olivat Riekon, Leppälän, Jokelan ja Sirolan talojen isännät. Aiemmin mainittujen Mulikan suvun isännistä vain Kuoppalan isäntä säilyi hengissä, mutta hänenkin poikansa muuttivat Keisarin taloon. Vuosina Saarijärvellä syötiin taas pettuleipää katovuosien seurauksena. Pääjärven Kalmarin talon isäntä oli joutunut kerjuulle. Ehkäpä Runebergin kirjoittama runo Saarijärven Paavosta juontuu nälkävuosien ajoista. Isoviha Kaarle XII hävittyä Pultavan taistelussa 1709 Ruotsin ja Suomen joukot lyötiin hajalle. Pian tämän jälkeen Pietari Suuren joukot valloittivat Suomen. Alkoi isovihan aika, joka kesti Uudenkaupungin rauhaan 1721 asti. Isovihan kurjuudet kohtasivat myös Saarijärveä heti Napuen taistelun (19. helmikuuta 1714) jälkeen. Monia taloja tuhottiin. Niiden joukossa olivat Riekko, Leppälä, Sirola ja Kalmari. Suurimmat tuhot kohdistuivat Tarvaalan pappilaan, joka talot poltettiin. Saarijärven kirkonkirjat ilmeisesti myös tuhottiin ja sen vuoksi tätä ennen olevia kirkonkirjoja ei löydy Kansallisarkistosta. Rauhan kausi Isovihan jälkeen alkoi Mulikassa rauhan kausi vuoteen 1743 asti, jolloin alkoi hattujen sota ja sen seurauksena ns. pikkuviha. Välillä oli jälleen katovuosia ja monet talot autioituivat. Leppälä oli autiona 1731 ja Riekko Monista taloista vaihtuivat myös isäntäsuvut. Talonpoikien oloja helpotti vuonna 1723 annettu oikeus ostaa kruununtaloja perintötaloiksi. Isommista taloista ensimmäisinä perintötaloiksi tulivat Alina Vuorisen esi-isien omistamat Pyyrinlahden Liimattala ja Kimingin Iso-Möttölä sekä Kalmarin Muhola. Vuonna 1770 Pääjärven kaikki kahdeksan taloa olivat vielä kruununtaloja, mutta Karstulan Poikola oli lunastettu perintötaloksi. Pääjärven Hokkala/Leppälän omisti isojaon aikaan 1790-luvulla maanmittarina toiminut Matias Hackzell. Ei ole tietoa siitä, oliko mikään Mulikan taloista siihen aikaan Antti Mulikan jälkeläisten omistuksessa. Suomen sota Suomen sota puhkesi Ruotsin ja Venäjän välille, kun Ruotsi ei suostunut Venäjän ja Ranskan vaatimaan Englannin mannermaasulkusaartoon Karstulassa käytiin von Fieandtin joukkojen ja venäläisten välillä taistelu, joka johti von Fieandtin joukkojen tappioon. Venäläisille aukeni tie Pohjanmaalle. Sodassa oli mukana tulevista Mulikan asukkaista Eveliina Wik-Hokkasen isän isoisä Juho Wik. Juho Wikin oli Virmailan rusthollin palkkaaman jääkäri, joka palveli Hämeen jääkäripataljoonan 9

10 majurin komppaniassa. Komppania oli määrätty puolustamaan Suomenlinnaa, joka antautui toukokuussa 1809 ja sotamiehet palasivat koteihinsa Lopulta Ruotsin armeija pakeni Ruotsin puolelle ja Ruotsi teki rauhan, jossa Suomesta tuli autonominen osa Venäjää. Venäjän kanssa. Napoleonia vastaan taistelleet Aleksanteri I:n joukot marssivat myös Pariisiin. Rauhan aika Vuonna 1830 Pääjärven kylä jakaantui seitsemäksi kyläksi. Vanhasta Suur-Pääjärvestä erosivat Kalmari, Kuoppala, Mahlu, Kukko, Paajala ja Karstula. Pääjärveen jäivät Heijostenmäki, Sirola, Leppälä, Pääosa Riekkoa ja kahdeksan uudistaloa. Riekko eli Mietala Riekon talo oli autiona nälkävuosien jälkeen Vanha talo ilmeisesti poltettiin venäläisten toimesta isovihan aikana. Paikalle rakennettiin uusi talo ilmeisesti 1700-luvulla ja purettu 1950-luvulla. Vanhan talon 1700-luvun isäntien sukulaisuutta Antti Mulikkaan tai Mietalan sukuun ei ole voitu vahvistaa. Riekon eli Mietalan talon isäntänä oli vähän aikaa 1800-luvulla Tjederin sukuun kuulunut Heikki Tjeder, mutta hän muutti talosta Multialle, josta hän osti Multianniemen talon. Hänen jälkeensä Riekon talon isännäksi tuli Keisarin ja Mulikan sukuihin kuulunut Juho Juhonpoika Lehtonen (s. 1845) ja talon emännäksi Maria Eliaantytä Poikola. He ottivat sukunimekseen muuton jälkeen Mietala. Heidän poikansa Elias Mietala nai naapuritalosta Keisarin ja Tjederin sukuihin kuuluvan Emilia Hokkasen ja näin Mietalan talolle tuli isäntäpari joilla oli sukujuuret Keisarin, Mulikan ja Tjederin sukuihin. Riekon eli Mietalan talo 1930-luvulla. (Mulikan kyläkirja) 10

11 Riekon eli Mietalan talon nykyisen isännän sukujuonto (Riekon talon isännät tummennettu) Antti Mulikan jälkeläisiä synt. puoliso synt. 1 Antti Mulikka n Paavo Antinpoika Mulikka n Valpuri 3 Paavo Paavonpoika Mulikka n Kaarina 4 Yrjö Paavonpoika Mulikka n Silja Erkki Yrjönpoika Mulikka 1660 Helga Paavo Erkinpoika Mulikka, Keisari 1704 Susanna Erkintytär Keisari Heikki Paavonpoika Keisari 1726 Susanna Paavontytär Kyröläinen Erkki Heikinpoika Keisari 1753 Maria Heikintytär Pahankala Helena Erkintytär Keisari 1790 Heikki Heikinpoika Matilainen Juho Heikinpoika Lehtonen 1817 Maria Heikintytär Juho Juhonpoika Mietala 1845 Maria Eliaantytär Poikola Elias Juhonpoika Mietala 1874 Milja Aleksanterintytär Hokkanen Viljo Mietala 1910 Aili Katri Huuha Voitto Kalervo Mietala 1941 Ellen Katariina Mietala Ismo Juhani Mietala 1966 Vanha Leppälä eli Hokkala Riekosta halottu Hokkalan talo rakennettiin uudestaan 1700-luvulla. Talon osti Kustaa Hokkala 1800-luvun lopussa. Rakennus toimi Mulikan kouluna 1900-luvun alussa ja se purettiin luvulla. Leppälän eli Hokkalan vanha päätalo toimi Mulikan kansakouluna vuodet

12 Uusi Hokkala ja Leppälä Ähtärin Hokkalan rälssitalon lampuotina toiminut entinen sotilas Juho Wik (s. 1787) ja Leena Tjeder ostivat Mulikasta Leppälän talon Heidän poikansa Heikki Wik-Hokkanen (s. 1813) meni naimisiin Keisarin sukuun kuuluvan Kaisa Ulvotuisen kanssa. He rakensivat vanhan Leppälän talon viereen uuden kaksikerroksisen Hokkalan talon vuonna 1864 ja he ottivat sukunimekseen talon mukaan Hokkanen. Mutta rippikirjoissa käytettiin myös nimeä Wik esim. Hokkalan talon emäntä Eveliina Hokkala os. Wik Hokkanen. En ole kuitenkaan vielä tietoa siitä, että Eveliina Hokkalan os. Hokkanen tai Kustaa Hokkalan esivanhemmat olisivat kuuluneet Antti Mulikan jälkeläisiin. Kuitenkin Keisarin sukuseura on laittanut talon pihapiiriin laatan, jonka mukaan Antti Mulikka olisi asunut sillä paikalla. Tähän ei ole kuitenkaan saatu varmistusta. Sen sijaan Hokkalan talon perustaja oli Antti Mulikan poika Nuutti Mulikka. Vuonna 1864 rakennettu Hokkalan talo (Asko Vuorinen 2007). Kolunsaran sukuun kuulunut Kustaa Hangonmäki meni naimisiin Hokkalan talon tyttären Eveliina Wik, Hokkasen kanssa ja he ottivat nimekseen Hokkala. Kustaa osti myös vanhan Hokkalan talon sen edellisiltä omistajilta vuonna 1896 ja Hokkalasta tuli Mulikan suurin talo, jolla oli 4/27 manttaalia. Talon koko pinta-ala oli noin 1000 ha. Kustaa oli kaukaista sukua Jaakko Finnolle, joka julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan. Jaakko Finnon jälkeläisistä alkavat myös Ehrnroothien kaksi aatelisukua luvun alussa Hokkalan talo jaettiin kuitenkin Kustaa ja Eveliina Hokkalan lasten kesken. Niilo Hokkala sai suurimman osan Hokkalasta. Juho ja Alina Vuorinen lunastivat Hokkalasta lohkaistu Leppälä, joka oli Karankajärven länsipuolella. Vanhasta Hokkalan talosta tehtiin Mulikan kansakoulu, joka opettajana toimi mm. yksi Niilo Hokkalan tyttäristä Liisa Hokkala. 12

13 Myös Jokelan talo sai asukkaat Alajärveltä 1900-luvun alussa. Jokelan talon isäntäsuku, Möksyn suku Alajärveltä, kuuluu myös Keisarin ja Antti Mulikan sukuihin. Näin Riekon eli Mietalan ja Jokelan talot palasivat uudelleen Antti Mulikan jälkeläisten omistukseen. Hokkalan talon yläkerrassa aloitti toimintansa Mulikan ensimmäinen kansakoulu. Kuntakokouksessa tätä päätöstä tekemässä olivat Vihtori Leppänen, Kustaa Hokkala, K.J. Varvikko, August Poikonen ja Juho Mietala. Kustaa Hokkala oli Hokkalan ja Juho Mietala oli Mietalan talon isäntä. Kustaa Hokkala myi vanhan Hokkalan talon kolua varten ja koulu toimi siellä vuodet Hokkalan noin 1000 ha talosta suurimman osan peri Niilo Hokkala. Hokkalasta lohkaistiin Leppälän tila, jonne isovanhempani Juho Vuorinen ja Alina os. Hokkala rakensivat uuden Leppälän talonsa. Leppälän talo sai noin 300 ha osuuden Hokkalasta. Uusi Leppälä ei ollut vuonna 2007 enää asuttuna, mutta hyvässä kunnossa (Asko Vuorinen) Itsenäistymisen vuodet Itsenäistymisen aikaan syntyi sisällissota, jossa Mulikan miehet kuuluivat valkoisten puolelle jääneeseen alueeseen. Mulikan suojeluskunnan johtajana toimi isoisäni Juho Vuorinen. Juho oli käynyt sotaväen ja oli Leppälän talon isäntä. Mulikan osasto osallistui Tampereen valtaukseen keväällä Joukkojen mukana oli myös hänen vanhin poikansa Uuno. Mulikan miehistä valtauksessa kuoli ainakin neljä. 13

14 Sodan jälkeen torpparit saivat lunastaa maansa omakseen ja Mulikan suurimmista tiloista lohkaistiin useita torppia itsenäisiksi taloiksi. Samalla suurimpien talojen toimeentulo vaikeutui, koska ne eivät saaneet enää ilmaista työvoimaa. Rauhan aika Rauhan aikana alkoi uusi jälleenrakennuksen kausi, jolloin Mulikan peltopinta-ala lisääntyi huomattavasti, kun uusia tiloja perustettiin. Riekon vanhan tilasta lohkotuista Mietalasta, Hokkalasta, Leppälästä ja Jokelasta lohkottiin useita tiloja, kun torpat itsenäistyivät. Pääjärven evankeliumyhdistyksen Pääjärven osasto perustettiin vuonna Sen toimesta aloitettiin rukoushuoneen rakennustyöt vuonna Rakennus vihittiin käyttöön vuonna Evankeliumyhdistyksen puheenjohtajana toimi Onni Ranta-aho ja johtokuntaan kuului myös isoäitini Alina Vuorinen myös noin 50 vuotta. Talo seisoo edelleen Mulikan mäeltä Kuoppalan kylään menevän tien varrelle ja toimii nykyisin kyläyhdistyksen kokoontumistilana, Mulikkatalona. Mulikka-talo rakennettiin Mulikan rukoushuoneeksi 1920-luvulla (Asko Vuorinen) Itsenäistymiseen jälkeen alkoi 1920-luvun lopussa suuri lama, jonka vuoksi puun kantohinnat menivät nollaan ja metsä menetti arvonsa. Hokkalan ja Leppälän talot joutuivat pankin haltuun ja niihin tuli uudet suvut muualta. Hokkalan osti 1926 Huuhan suku ja siinä asuu heidän jälkeläisiinsä kuuluva Pirkko Linna. Leppälän osti 1936 Viinamäen suku, jonka vävystä Toivo Tunturista tuli talon uusi omistaja, jonka jälkeläisillä talo on vieläkin. 14

15 Monet entiset talonpoikien lapset muuttivat Jyväskylään ja Helsinkiin ja joutuivat opettelemaan uudet ammatit. Leppälän talon vanhemmista pojista, Uunosta ja Eero Vuorisesta, yrittäjiä. Nuorimmat pojat Aaro, Paavo ja Urpo joutuivat sotaan. Hokkalan, Mietalan, Leppälän ja Jokelan talojen pojat jatkoivat viljelystä. Taloihin oli tullut uusia isäntiä, jotka uskoivat maatalouden tulevaisuuteen. Heidänkin edessä oli sota, johon Pylkönmäen nuoret miehet joutuivat mukaan. Sodan vuodet Mulikan miehet osallistuivat Talvisotaan rykmenteissä JR28 ja JR30 Taipaleen rintamalla. Vähälukuinen joukko onnistui kuitenkin pitämään asemansa koko talvisodan ajan. Sodassa kärsittiin suuria tappiota ja monesta kylästä saattoi mennä monta miestä tai veljestä yhtä aikaa. Taipaleen miesten talvisodasta voi lukea Antti Tuurin kirjasta Talvisota. Isäni Aaro taisteli alikersanttina Kempin rykmentissä (JR30), josta rykmentti joukkueenjohtajana toiminut Uuno Kähönen on tehnyt kirjan Voittamattomat pataljoonat. JR30:n vahvuus oli sodan alkaessa 74 upseeria, 338 aliupseeria ja 2047 miestä. Rykmentin tappiot olivat sodan aikana 1614 miestä, joista 384 kaatui, 77 kuoli haavoihinsa, 65 katosi, 11 kuoli sairauteen, ja yli 1000 haavoittui. Tappiot olivat näin 2/3 koko rykmentin vahvuudesta. Talvisodan jälkeen seurasi jatkosota, jossa kylän ja suvun miehet sijoitettiin eri yksiköihin talvisodan kokemuksista oppia ottaen. Kyläläisten miesten tappiot olivat silti suuria. Monet miehet kuolivat ja haavoittuivat useitakin kertoja. Em. Mulikan taloista kuoli Leppälän isäntä Vaito Viinamäki. Sotien ansiosta itsenäisyys pystyttiin kuitenkin säilyttämään. Erkki Laatikainen kertoi Pylkönmäen sotaveteraaneille v pitämässään juhlapuheessa: Pylkönmäkeläisistä lähti sotaan 570 miestä. Heistä kaatui 90 eli 16 % sotaan lähteneistä ja 4 % kunnan väestä. Koko Suomen väestä sodissa kaatui kaksi prosenttia, joten sota koetteli muita rankemmin pientä Pylkönmäkeä. Jälleenrakennus Sotien jälkeen alkoivat jälleenrakennuksen vuodet. Rintamamiehet saivat varoja talojen rakentamiseen. Riekko-Mietalan 1700-luvulla useissa vaiheissa rakennettu päätalo purettiin 1949 ja paikalle rakennettiin uusi rintamamiestyylinen talo samaan aikaan. Vanhan Mietalan hirsistä tehtiin Peltolan talo, joka on edelleen nähtävissä Mulikassa. Aaro Vuorinen rakensi rintamamiestalonsa Jyväskylään ja Paavo Vuorinen Pylkönmäen Kukonkylään ja jatkoi siellä maanviljelijänä. Myös Mulikan kouluna toiminut Hokkalan vanha talo purettiin 1950-luvulla. Onni Ranta-aho teki sen hirsistä itselleen navetan. Ranta-ahon talo on noin 200 metrin päässä Mietalasta kylälle päin. Sen sijaan Hokkalan talo Mulikan mäellä säilyi samalla paikalla ja siinä muodossa, kuin se oli ollut hirsistä tehtynä vuodesta 1864 alkaen. Leppälän talon viereen tehtiin uusi talo, mutta vanha talo säästettiin. Kiitos nykyisille mulikkalaisille siitä, että ovat vaalineet näitä vanhoja sukutaloja. 15

16 Mulikoita Norjassa Myös Norjassa on edelleen pystyssä Mulikkala-niminen talo, johon kävi tutustumassa naapurini Veikko Rastas vaimonsa Maija-Liisan kanssa He laativat siitä Keisarin sukukirjaan IV kertomuksen, josta ilmenee seuraavaa. Gruen-kylän ensimmäinen talo rakennettiin 1600-luvun alkupuolella Tapani (Steffen) Mulikan toimesta Rögden järven etelärannalle. Mulikkala eli Vålberg (Kuvan omistaa Jan Myhrvold). Kuuluisin Mulikan taloista on Rögden-järven pohjoisrannalla oleva Tvengsberg (kuva). Tilaan kuului siinä vaiheessa noin 1000 hehtaaria hyvää metsää. Talon omisti aluksi Räisäsen suku, joka oli muuttanut sinne yhtä aikaa tapani Mulikan kanssa. Räisäsen vävyksi 1800-luvun alkupuolella Mulikan sukuun kuulunut Heikki Mulikka, joka rakensi talon vuonna Tvengsbergin talo Rögden järven rannalla (Keisarin Mulikoita IV) 16

17 Mulikoita Amerikassa Toukokuussa 1654 saapui Örn laivalla Uuteen Ruotsiin lapsineen Antti Mulikan pojanpoika Paavo Juhonpoika Mulikka, jonka nimi oli kirkonkirjojen mukaan Pål Jönsson. Matka oli vaarallinen ja sen 250 matkustajasta 100 menehtyi tauteihin ja onnettomuuksiin. Paavo oli ollut Värmlannin metsäsuomalaisia, joille annettiin vapautus metsän polttamisesta (kaskeamisesta), jos he muuttaisivat uuteen Ruotsiin. Kaskenpolttaminen kiellettiin Ruotsissa näihin aikoihin, kun metsistä oli löytynyt rautamalmia. Paavo Mulikalla oli monta lasta, joista yksi oli Eric Pålson Mullica (Erkki Paavonpoika Mulikka). Eric asui New Jerseyn puolella Delaware-jokea ja hänen mukaansa on nimetty kauppala Mullica Township. Ericin pojat Eric ja William muuttivat vuonna 1704 asumaan paikkaan, jota alettiin kutsua heidän mukaansa Mullica Hilliksi. Mullica Hill on Eric Mullican perustama kylä New Jerseyssä. 17

18 Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Mullica Hill (Mulikanmäki) New Jerseyssä (Asko Vuorinen 2011) Kävin vaimoni Sinikan kanssa Mullica Hillissä vuonna 2011 ja käynnistäni oli juttuja paikallisessa Glouchester Times- ja suuremmassa Philadelphia Inquirer-lehdissä. Saimme myös kutsun Glouchesterin historiallisen seuran 40-vuotisjuhliin. Pidin siellä esitelmän Pääjärven Mulikasta ja viimeistään siellä kaikille tuli kaikille selväksi, että Mulikka-nimi tulee sinne muuttaneelta uudisasukkaalta, joka oli nimeltään Erkki Mulikka ja hänen pojistaan William, Eric ja Andrew. Mullicasta, jotka asuivat Mullica Hillissä 1700-luvun alussa. Vanhimmat Mulikan suvun rakentamat talot on nähtävissä USA:ssa. Siellä on New Jerseyn osavaltiossa Philadelphian eteläpuolella Mullica Hill-niminen kylä, jossa on edelleen pystyssä Eric ja William (Olavi) Mullican vuonna 1704 rakentamat talot. Williamin talo on samannäköinen kaksikerroksinen talo kuin Hokkala. Ericin taloa pidetään Mullica Hillin vanhimpana talona ja se on rakennettu useissa vaiheissa. Tein matkan jälkeen kotisivuilleni englanninkielisen kertomuksen Antti Mulikasta ja hänen jälkeläisistään (Antti Mulikka and His Descendants), jonka ansiosta olen saanut yhteyden moneen USA:ssa asuvaan Antti Mulikan jälkeläiseen. Heistä ehkä tähän mennessä tärkein löytöni oli sukututkijana toiminut insinööri Ralph Poulson, jonka on myös DNA-tutkimuksella todettu olevan Antti Mulikan jälkeläinen. Ralph on koonnut useampia tuhansia USA:ssa asuvien Antti Mulikan jälkeläisten tiedot sukututkimuksissaan. DNA-tutkimuksen avulla olen saanut myös yhteyden kahteen muuhun amerikkalaisen mieheen, joiden tiedän kuuluvan Mulikan jälkeläisiin, mutta heidän kohdallaan sukututkimus on vielä kesken. 18

19 Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Eric Mullican talon ovessa on kyltti, jossa sanotaan vuonna 1704 rakennetun talon olevan vanhin talo Mullica Hillissä (Asko Vuorinen 2011) William (Olavi) Mullican talo on Ericin talon vieressä North Main Streetin varrella Mullica Hillissä. (Asko Vuorinen 2011) 19

20 Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Mulikka tänään Mulikan viimevuosien kuulumiset on tallennettu ehkä parhaiten Pauli Reenilän tekemässä Mulikan kyläkirjassa, joka julkaistiin kesällä Siihen oli koottu kyläläisten kertomuksia kylän menneistä ja viimeaikaisista tapahtumista. Siinä on paljon myös isoäitini Alina Vuorisen kertomia tarinoita. Valitettavasti kirja on jo loppuunmyyty. Kirja innoitti monia mm. minua tutkimaan sukuani tarkemmin. Julkaisin vuonna 2009 sukukirjan Sotamies Tuomas Tjederin suku, joka kertoo varsikin Mietalan, Hokkalan ja Leppälän talojen asukkaista aina 1800-luvun alusta alkaen. Vuonna 2015 julkaisin kirjasta jatko-osan, joka nimeksi tuli Sotamies Heikki Matinpoika Stensiön suku. Se käsittää edellisen kirjan lisäksi Tuomas Tjederin muiden sisarusten jälkeläiset aina vuonna 1920-syntyneisiin asti. Kirja on ladattavissa kotisivuiltani Vuonna 2009 noin 1000 asukkaan Pylkönmäki liittyi takaisin vanhaan emäpitäjäänsä Saarijärveen, josta saattaa tulla pinta-alaltaan yhtä suuri kuin, mitä vuonna 1639 perustettu Palvasalmi oli aikoinaan. Pääjärven kylään aikoinaan kuulunut 4000 asukkaan Karstula on säilynyt toistaiseksi itsenäisenä. Antti Mulikan suku Mulikasta lähteneen Antti Mulikan sukulaisia on tänään maailmalla satojatuhansia. Heitä on Keisarin suvun tiedostoissa noin Heitä on lähes yhtä paljon USA:ssa ja Norjassa. Löydämme koko ajan Ruotsiin, Norjaan ja Amerikkaan lähteneitä Antti Mulikan jälkeläisiä varsinkin netissä olevien kirjoitusten ja DNA-tutkimuksen avulla. Jos kaikki Antti Mulikan jälkeläiset saataisiin koottua yhteen, heitä voisi olla jopa Sen lisäksi on DNA-tutkimuksen avulla todettu, että Antti Mulikalla ja Keisarin ja Roivasen suvuilla on yhteinen esi-isä, joka eli noin vuonna Näin lähisukulaisten määrä voisi olla jopa Hieman kaukaisempaa sukua heille ovat Venäjän perustajan Rurikin jälkeläiset, jotka hallitsivat Venäjää noin 500 vuotta. Uskon, että kyläläiset ovat valmiit toivottamaan myös nämä kaikki mahdolliset uudet sukulaiset tervetulleiksi tutustumaan esi-isiensä kotiseutuun. Lopuksi haluaisin vielä kerran kiittää kaikkia Mulikan asukkaita ja sukututkijoita, että Mulikan kylän historiaa ja taloja on vaalittu suurella innolla joka talossa. Se on saanut mukaan myös meidät Pääkaupunkiseudulla asuvat kaukomulikkalaiset, jotka nuorena vietimme Mulikassa monta ikimuistettavaa kesää. 20

21 Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Lähteitä: Kirjoja Mulikasta Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia. K. J. Jalkanen 1900 Vanhan Saarijärven historia. Reino Kallio Keisarin suvun sukukirjat I, Ib, II, III ja IV Mulikan kylä. Pauli Reenilä 2007 Mulikan Naiset. Pauli Reenilä Sotamies Tuomas Tjederin suku. Asko Vuorinen Sotamies Heikki Matinpoika Stensiön suku. Asko Vuorinen 2015 Tämä tarina löytyy kotisivuiltani jossa on myös tietoja tutkimistani Stensiön ja Mulikan suvuista sekä Amerikkaan muuttaneista suomalaisista. Siellä on myös tietoja Mulikan ja Keisarin suvun DNA-tutkimuksesta sekä tekemistäni kirjoista. 21

22 Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Delaware Finns Mulikan, Keisarin ja Roivasen suvun DNA-projekti. Asko Vuorinen 2014 Antti Mulikka and his descendants. Asko Vuorinen E-kirja Asko Vuorinen Asko Vuorinen on Espoossa asuva eläkkeellä oleva tekniikan lisensiaatti, joka on tehnyt työuransa Imatran Voiman ja Wärtsilän palveluksessa. Hänen lähisukulaisensa isän puolelta asuivat vuodesta 1830 alkaen Pylkönmäen Mulikassa, jossa on ollut Keisarin suvun esi-isän Antti Mulikan vuonna 1564 rakentama Riekon eli Mietalan talo ja siitä lohkaistu Hokkalan eli Leppälän talo. Keisarin sukuseura on pystyttänyt Hokkalan talon vanhan navetan perustuskivelle laatan, jossa kerrotaan Keisarin suvun esi-isän lähteneen täältä. Hokkalan talon rakensivat vuonna 1864 Heikki Juhonpoika Wik Hokkanen ja hänen vaimonsa Kaisa Ulvotuinen, joka kuului Keisarin sukuun. Heikki Juhonpoika Wik Hokkanen ja Kaisa Ulvotuinen ovat Asko Vuorisen esivanhemmat ketjussa: Heikki Juhonpoika Hokkanen, Santeri Hokkanen, Eveliina Hokkanen/Hokkala, Alina Hokkala/Vuorinen, Aaro Vuorinen ja Asko Vuorinen. Hokkalan talo säilyi Hokkanen / Hokkala suvussa 1920-luvulle asti. Alina Vuorinen asui Leppälässä vuoteen 1936 asti ja Leppälästä lohkotussa Kuusikossa sen jälkeen. Kuusikosta muodostui Alina Vuorisen lastenlapsille mieluisa kesäpaikka, jossa serkut viettivät monta kesää. Asko Vuorinen on kirjoittanut sukukirjat Sotamies Tuomas Tjederin suku (2008) ja Kalinaisen suku Pohjois-Karjalasta (2010) ) ja Sotamies Heikki Matinpoika Stensiön suku (2015) sekä tietokirjat Planning of Optimal Power Systems (2008), Energiankäyttäjän käsikirja (2009), Planning of Nuclear Power Systems (2012) ja Energiankäyttäjän käsikirja 2013 (2013. Kirjojen esittely löytyy kustantajan sivulta Yhteystiedot askovuorinen (at) gmail.com 22

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

SUKUTUTKIJANA Asko Vuorinen 12.7.2015

SUKUTUTKIJANA Asko Vuorinen 12.7.2015 SUKUTUTKIJANA Asko Vuorinen 12.7.2015 1 Stensiön suku Kun olimme käymässä isäni äidin eli Alina-mummon (Alina Vuorinen os. Hokkala s. 11882) luona Kuusikossa vuonna 1977, aloin ensimmäisen kerran kysellä

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

SOTAMIES HEIKKI MATINPOIKA STENSIÖN SUKU. Asko Vuorinen

SOTAMIES HEIKKI MATINPOIKA STENSIÖN SUKU. Asko Vuorinen SOTAMIES HEIKKI MATINPOIKA STENSIÖN SUKU Asko Vuorinen SOTAMIES HEIKKI MATINPOIKA STENSIÖN SUKU ASKO VUORINEN 1 Sotamies Heikki Matinpoika Stensiön suku 2015 Ekoenergo Oy Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo ISBN

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen Liisa Erkintytär Laakkonen Erkki Laakkonen Matti Laakkonen Heikki Laakkonen Olavi Laakkonen Liisa Laakkonen

Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen Liisa Erkintytär Laakkonen Erkki Laakkonen Matti Laakkonen Heikki Laakkonen Olavi Laakkonen Liisa Laakkonen Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen, Talollinen Nivalan Keskitalo nro 14:sta., s. 1706, k. 31.12.1779 Nivala (Sirkka Korteniemi). Puoliso: Liisa Erkintytär Laakkonen, s. 1706, k. Nivala Erkki Laakkonen,

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena. Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta

Lisätiedot

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 1. (#1) s. 1580 - k. 1663 vih.äiti Store [Riska] (#2) s. 1585 2. Margareta Matintytär Store (#444) s. 1618 - k. 22 Huhtikuuta 1695 2. Lauri Matinpoika Store (#440) s. 1621

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k. Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Matti Juhonpoika Skalmin pojista myös Esko (Eskill) Kalmin jälkeläisistä muutamilla on edelleenkin sukunimenä Kalmi. Esko Kalmilla ja Eva Tuusalla oli kuusi tyttöä ja yksi

Lisätiedot

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt 1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja

Lisätiedot

Amerikan ensimmäiset suomalaiset. Asko Vuorinen

Amerikan ensimmäiset suomalaiset. Asko Vuorinen Amerikan ensimmäiset suomalaiset Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1. Ensimmäiset siirtokunnat 2. Ruotsin metsäsuomalaiset 3. Muutto Uuteen Ruotsiin 4. Amerikan Marttisia (Morton) 5. Amerikan Mulikoita

Lisätiedot

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) DNA-project Asko Vuorinen askovuorinen(at)gmail.com 16.8.2014 Espoo Finland 1 DYS511 DYS425 DYS413 DYS557 DYS594 DYS436

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Torppari Pietari Juhonp. Saara vaimo 2 h, sav 1

Torppari Pietari Juhonp. Saara vaimo 2 h, sav 1 1796 Henkikirjat Savonkylä filmit Lt 1532 Lt 175-178 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho veljenpoika, Juho ja Taavi rengit, Kaisa

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Taulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12.

Taulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12. 1. Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s. 1640. Tauluun 12. Taulu 1 2. Henrik Leiviskä, Taulusta 1. 1712 Tavastkengä Saloinen Taulu 2 Pekka Leiviskä, Matti (Matts)

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Tieyksikkölaskelma Kunnossapitokustannusten osittelu. Toimitusnro

Tieyksikkölaskelma Kunnossapitokustannusten osittelu. Toimitusnro 1(9) TK1 Ylikorkala 748-411-115-1 Ylikorkala Ylikorkala Erkki Juhani Metsä MeL 6,8 7 0,7 33 33 TK2 Myllyoja 748-411-134-2 Myllyoja Harjapää Anne-Maria Harjapää Eero Sakari Erityisliikenne EL 5 25 1,27

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa

Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) KIVENNAVAN (kirkonkylän) VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin,

Lisätiedot

1. puoliso: Vihitty 1740 Karstula Susanna Mikontytär

1. puoliso: Vihitty 1740 Karstula Susanna Mikontytär Poikosten sukuseura Parantalan haara 1 (150) TAULU 1 I Michel "Mikko" Mikonpoika Poikonen (79), talollinen 1751-1775, s. 6.3.1704 Karstula Poikola, k. 6.12.1775 Karstula Poikola. Mustanniemen ensimmäinen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1

5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1 1767 Henkikirjat filmi Lt 1123-1124 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman (Antinpojat)

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 savonjuuria Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Heiskanen Heiskanen Juho, s. 1669, k. 1734 Rantasalmi, Harjuranta

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

2 5/8 - Norrkärnä ( jako maaoikeus 1752) 1/4 - isäntä Taavi emäntä Saara, poika Matti ja vaimo Liisa, poika Kustaa ja tytär Riitta piika Kirsti 6 1

2 5/8 - Norrkärnä ( jako maaoikeus 1752) 1/4 - isäntä Taavi emäntä Saara, poika Matti ja vaimo Liisa, poika Kustaa ja tytär Riitta piika Kirsti 6 1 1768 Henkikirjat filmi Lt 1124-1125 talon n: ja mant. Henkiveroa maksavat yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika

Lisätiedot

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998)

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 38 20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 39 LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) Taulu 1. I. Juho Matinpoika Kautto. Kuollut 1731 Laukaassa. Hautakivi lunastettu

Lisätiedot