MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Johanna Wallius

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Johanna Wallius EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELINTARVIKEVALVONNASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YLEISPERUSTELUT Nykytila Tarkastuseläinlääkärin virkojen säädetyt kelpoisuusvaatimukset Yleiseen kulutukseen tarkoitettu koti- ja riistaeläinten liha on tarkastettava. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) suorittaa pääosan lihantarkastuksesta ja siihen liittyvästä valvonnasta. Lapin aluehallintovirasto kuitenkin vastaa poronlihan tarkastuksesta, minkä lisäksi kunta voi eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 15 :n 2 momentin mukaan hoitaa valtion tehtäväksi elintarvikelaissa tai sen nojalla säädetyn lihantarkastuksen ja siihen liittyvän valvonnan, jos kunta on tehnyt asiasta sopimuksen Eviran kanssa. Lihantarkastushenkilökunnan pätevyysvaatimuksista säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (valvonta-asetus) liitteessä I olevan III jakson IV luvun A osassa. Lihantarkastuksesta vastaavat virkaeläinlääkärit, minkä lisäksi viralliset avustajat (lihantarkastajat) suorittavat avustavia tehtäviä. Mainitun A osan 1 kohdan mukaan toimivaltainen viranomainen voi nimittää virkaeläinlääkäreiksi ainoastaan eläinlääkäreitä, jotka ovat läpäisseet 2 kohdan vaatimukset täyttävän kokeen. Jos toimivaltainen viranomainen kuitenkin katsoo, että kaikki tarvittava tieto on hankittu osana ylempää korkeakoulututkintoa tai tutkintoon johtaneiden jatko-opintojen kautta, se voi kuitenkin 2 kohdan mukaan olla vaatimatta kokeen suorittamista. Lisäksi 3 kohdassa edellytetään, että jokainen virkaeläinlääkäri osallistuu käytännön koulutukseen vähintään 200 tuntia kestävänä koeaikana ennen itsenäisen toiminnan aloittamista työskennellen ammatissa toimivien virkaeläinlääkärien valvonnassa teurastamoissa, leikkaamoissa, tuoreen lihan tarkastuspaikoissa ja tiloilla. Valvonta-asetuksen liitteessä I olevan III jakson IV luvun A osan 7 kohtaan sisältyy myös säännös, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityisiä poikkeussääntöjä osa-aikaisesti työskenteleville virkaeläinlääkäreille, jotka vastaavat pienten yritysten tarkastamisesta. Elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (420/2011) 8 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä teurastamojen, poroteurastamojen, riistan käsittelylaitosten ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus siten, että niitä valvoo ja lihantarkastuksen suorittaa virkasuhteessa oleva eläinlääkäri. Elintarvikevalvonnan tehtäviä hoitavien erityisiä kelpoisuusehtoja koskeva pykälä on annettu elintarvikelain (23/2006) 35 :n nojalla.

2 2 Suomessa kouluttautuneilta eläinlääkäreiltä ei vaadita erikseen valvonta-asetuksessa tarkoitettua koetta tai harjoittelua, vaan kokeessa testattavien tietojen samoin kuin vaadittavan harjoittelun on katsottu sisältyvän eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon eli siihen pätevyyteen, joka eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaan on eläinlääkäriksi laillistamisen edellytyksenä. Mainitussa laissa säädetyin edellytyksin eläinlääkäriksi voidaan kuitenkin laillistaa myös ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen pohjalta. Tarkastuseläinlääkäreiden virkojen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Nykytilan arviointi Lihantarkastustehtävissä toimivia eläinlääkäreitä koskevista kielitaitovaatimuksista ei ole annettu erityissäännöksiä, vaan kielitaitovaatimusten osalta noudatetaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia (424/2003, kielitaitolaki). Lain 6 :n 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää vaatimusta koskevista poikkeuksista, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii. Poikkeaminen on myös mahdollista, jos sille on muita erityisen painavia syitä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia sellaiselle valtion henkilöstölle, jolta ei vaadita säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviin valtion virkoihin liittyvistä kielitaitovaatimuksista on kielitaitolain 5 :n mukaan aina säädettävä lailla taikka lain nojalla asetuksella. Kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä eli määrätä kunnan johtosäännöllä tai muulla sen tasoisella määräyksellä, jos kielitaitovaatimuksista ei säädetä lailla tai lain nojalla. Eviralla on ollut jo useiden vuosien ajan vaikeuksia saada täytetyksi kaikkia tarkastuseläinlääkärin virkoja. Teurastamot sijaitsevat usein pienillä paikkakunnilla, eikä lihantarkastustyötä välttämättä nähdä kovin houkuttelevana eläinlääkärikunnan keskuudessa. Sijaisia on vaikea saada, mikä lisää työn kuormittavuutta. Useilla ulkomailla opiskelleilla, Suomessa eläinlääkäriksi laillistetuilla henkilöillä olisi kiinnostusta tarkastuseläinlääkärin virkoja kohtaan sekä kokemusta alalta, mutta viroissa vaadittavaa kielitaitoa, erityisesti ruotsin kielen taitoa koskevat vaatimukset ovat lähtökohtaisesti esteenä nimityksille. Evira on toivonut, että sillä olisi mahdollisuus rekrytoida tarkastuseläinlääkäreitä ilman vaadittavaa ruotsin kielen taitoa sellaisiin suomenkielisillä alueilla sijaitseviin teurastamoihin sijoitettuihin virkoihin, joissa kyseistä kielitaitoa ei käytännössä vaadita. Viraston valvomissa teurastamoissa työs-

3 3 Ehdotettu muutos kentelee samanaikaisesti yhdestä kuuteen tarkastuseläinlääkäriä. Kielitaitolain 6 :n 1 momentin vaatimuksen soveltuvuudesta tarkastuseläinlääkärin virantäytössä on myös syntynyt epäselvyyttä Evirassa vuoden 2013 lopulla, sillä tarkalleen ottaen säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan se, että henkilö on Suomessa laillistettu eläinlääkäri. Nykytilan ongelmana voidaan pitää myös sitä, että tarkastuseläinlääkärin viran kelpoisuusvaatimuksia koskevien kansallisten säännösten suhde virkaeläinlääkärin pätevyyttä määrittäviin EU-säännöksiin on eräiltä osin epäselvä. Poroteurastamoissa vain aika ajoin suoritettavan valvonnan osalta olisi lisäksi perusteltua säätää pieniä laitoksia osa-aikaisesti valvovia tarkastuseläinlääkäreitä koskevan kansallisen poikkeuksen käyttöönotosta valvonta-asetuksen mahdollistamalla tavalla. Elintarvikevalvonnasta annettuun valtioneuvoston asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a ja 8 b, joissa säädettäisiin nykytilannetta selkeyttävällä tavalla tarkastuseläinlääkärin tehtäviä sisältävien virkasuhteiden ammattipätevyyttä ja kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Kelpoisuusvaatimuksena kaikkiin virkasuhteisiin, joiden tehtäviin kuuluu teurastamojen, poroteurastamojen, riistan käsittelylaitosten ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus, olisi oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä. Kelpoisuusvaatimuksena olisi myös valvonta-asetuksessa tarkoitettu ammattipätevyys. Suomessa kouluttautuneiden eläinlääkäreiden katsottaisiin hankkineen pätevyyden osana opintojaan, eikä erillistä pätevyyden arviointia tällöin tarvittaisi. Ulkomailla kouluttautuneiden eläinlääkäreiden pätevyyden arvioisi Evira valvonta-asetuksessa säädetyllä tavalla. Valvonta-asetuksessa säädetty ammattipätevyys ei koskisi virkasuhteita, joiden tehtävät liittyvät pienten poroteurastamoyritysten vain aika ajoin tapahtuvaan valvontaan. Asetukseen sisältyisi näin ollen tätä koskeva valvonta-asetuksen mahdollistama kansallinen poikkeussääntö. Valtion henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on kielitaitolain 5 :n mukaisesti oltava säännökset laissa tai asetuksessa, jos henkilön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tarkastuseläinlääkärin voidaan katsoa käyttävän elinkeinovapauden kannalta merkittävää julkista valtaa, sillä tarkastuseläinlääkäri tekee teurastamossa eläviä eläimiä, eläinten hyvinvointia ja lihaa koskevia päätöksiä ja käyttää osaltaan ratkaisuvaltaa elintarvikelain mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin ja eläintautien vastustamiseen liittyvissä asioissa. Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin osin kielitaitolain 6 :n 1 momentista poikkeavalla tavalla, mikä olisi omiaan helpottamaan ulkomailla kouluttautuneiden eläinlääkäreiden palkkaamista tarkastuseläinlääkäreiksi. Ehdotettujen säännösten mukaan kielitaitoa koskevana perusvaatimuksena valtion virkasuhteisiin olisi kielitaitolain 6 :n 1 momentista poiketen kaksikielisessä viranomaisessa suomen tai ruotsin kielen ja yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Poikkeus ei kuitenkaan koskisi virkasuhtei-

4 4 Ehdotuksen vaikutukset Asian valmistelu ta, joiden tehtäviin kuuluu laitoksessa suoritettavan valvonnan ja lihantarkastuksen johtaminen, eli laitosten johtavia tarkastuseläinlääkäreitä. Näitä vaadittaisiin kielitaitolain 6 :n 1 momentin mukaista kielitaitoa. Kielitaitovaatimuksiin ehdotettu jousto olisi tarpeen, kun otetaan huomioon tarkastuseläinlääkäreiden rekrytoinnin vaikeudet, jotka saattavat vaarantaa valvonnan tehokkuutta ja sitä kautta elintarviketurvallisuutta, sekä se, että teurastamoissa tarkastuseläinlääkäreiden tehtäviä on käytännössä mahdollista järjestellä siten, että kaikki viranhaltijat eivät tarvitse molempien kotimaisten kielten taitoa. Muista teurastamoista kuin pienteurastamoista tällä hetkellä vain yksi on ruotsinkielinen. Muut ovat suomenkielisiä, mutta niissäkin tarvitaan tietty määrä ruotsin kielen osaamista. Eviran valvomissa teurastamoissa osaaminen saataisiin turvattua eriyttämällä eri kielten osaamista edellyttäviä työtehtäviä tarvittavassa määrin sekä ehdotetulla johtavan tarkastuseläinlääkärin kielitaitoa koskevalla säännöksellä. Aluehallintoviraston vastuulla oleva poroteurastamojen valvonta on keskitetty Lapin aluehallintovirastoon, joka on yksikielinen (suomenkielinen) viranomainen. Johtavan tarkastuseläinlääkärin kielitaitoa koskeva säännös kuitenkin varmistaisi, että myös poroteurastamoissa löytyisi tarvittaessa ruotsin kielen osaamista. Ehdotettu sääntely selkeyttäisi tarkastuseläinlääkärin kelpoisuusvaatimuksia sekä niitä koskevien Euroopan unionin säännösten ja kansallisten säännösten suhdetta. Ehdotetut kielitaitovaatimuksia koskevat säännökset joissakin tapauksissa vähentäisivät pätevien tarkastuseläinlääkäreiden rekrytointiin liittyviä vaikeuksia ja olisivat siten omiaan turvaamaan lihantarkastustoiminnan laatua ja jatkuvuutta. Sääntely helpottaisi toisista jäsenvaltioista Suomeen tulevien eläinlääkäreiden asemaa, sillä kielitaitovaatimukset muodostuvat käytännössä usein ainoaksi esteeksi EU-tasolla harmonisoidun tarkastuseläinlääkärin pätevyyden haltijoiden työllistymiselle koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Asetuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on oma-aloitteisesti ottanut tutkittavakseen kysymyksen tarkastuseläinlääkärin kielitaitovaatimuksia koskevan sääntelyn asianmukaisuudesta. Lisäksi apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisunsa Eviran tarkastuseläinlääkärin virantäyttöä koskevan kanteluasian johdosta. Ratkaisussa todetaan, että tarkastuseläinlääkärin tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä, mikä vuoksi virantäytössä tulisi soveltaa kielitaitolain 6 :n 1 momentin säännöksiä, koska kielitaitovaatimuksista ei ole erikseen säädetty. Apulaisoikeusasiamiehelle on mainittujen asioiden käsittelyn yhteydessä ilmoitettu, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy toimenpiteisiin tarkastuseläinlääkäreiden kielitaitovaatimuksia koskevien erityissäännösten valmistelemiseksi.

5 5 Ehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Valmisteluvaiheessa on oltu yhteydessä oikeusministeriöön, jonka hallinnonalaan kuuluu yleinen kielilainsäädäntö, sekä Elintarviketurvallisuusvirastoon ja Lapin aluehallintovirastoon. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausuntoa seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö, Evira, Lapin aluehallintovirasto, Suomen Eläinlääkäriliitto ry (SELL), Suomen Tarkastuseläinlääkäriyhdistys ry, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Kuntaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf. sekä Paliskuntain yhdistys. Lausuntoja saatiin yksitoista. Lausunnonantajat pitivät tarkastuseläinlääkäreiden kelpoisuusvaatimusten selkeyttämistä asetuksella lähtökohtaisesti tarpeellisena, mutta esittivät myös muutoksia säännösten muotoiluun. Lausuntojen perusteella pienteurastamojen valvontaan liittyvää kansallista poikkeussäännöstä koskeva ehdotus rajattiin koskemaan ainoastaan poroteurastamoja. Suomen Kuntaliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ilmoittivat, ettei niillä ole ehdotuksiin huomautettavaa. Kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin ehdotettuja helpotuksia kannattivat Evira ja Suomen Lihateollisuusyhdistys. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta suhtautui ehdotukseen neutraalisti, kun taas SELL, Suomen Tarkastuseläinlääkäriyhdistys, SLC ja lausunnon antanut yksittäinen tarkastuseläinlääkäri vastustivat ehdotusta. Lausunnoissa katsottiin muun muassa, että ehdotus merkitsee heikennystä pienteurastamotoiminnan ja tilateurastamojen kehittämisen näkökulmasta ja että sijaispula ei ratkea pätevyysvaatimuksia alentamalla vaan tehtävän ja työnantajan houkuttelevuutta lisäämällä. Lapin AVI katsoi, ettei poroteurastamojen valvonnassa tarvita ruotsin kielen taitoa ja ettei sitä sen vuoksi tulisi vaatia edes johtavilta poronlihan tarkastuseläinlääkäreiltä. Eräissä lausunnoissa myös ehdotettiin, että kaikki viroissa toimivia eläinlääkäreitä koskevat kelpoisuusvaatimukset koottaisiin yhteen, että virkaeläinlääkäripätevyydet merkittäisiin eläinlääkärirekisteriin ja että valvonta-asetuksen mukaisen kokeen järjestämisestä säädettäisiin ehdotettua tarkemmin. Mainittujen ehdotusten toteuttamista ei ole pidetty tässä yhteydessä mahdollisena tai tarkoituksenmukaisena. Rekisterin tietosisällön muuttaminen edellyttäisi muutosta laintasoiseen sääntelyyn. Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan Ehdotetulla asetuksella selvennettäisiin tarkastuseläinlääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia ja eräiltä osin madallettaisiin kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, joten asetuksella ei pitäisi olla vaikutuksia jo virkasuhteissa toimivien henkilöiden kelpoisuuteen. Asetukseen ehdotetaan kuitenkin otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan asetuksella ei ole vaikutusta ennen sen voimaantuloa syntyneisiin virkasuhteisiin.

6 6 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 8 a. Tarkastuseläinlääkärin virkasuhteen ammattipätevyyttä koskevat kelpoisuusvaatimukset Pykälän 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kaikkiin niihin virkasuhteisiin, joiden tehtäviin kuuluu teurastamojen, poroteurastamojen, riistan käsittelylaitosten ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus, olisi oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä. Ehdotetun 2 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena olisi myös valvontaasetuksen liitteessä I olevan III jakson IV luvun A osassa tarkoitettu ammattipätevyys, mutta tämä vaatimus ei 3 momentin mukaan koskisi virkasuhteita, joiden tehtävät liittyvät pienten poroteurastamojen vain aika ajoin tapahtuvaan valvontaan. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden eläinlääkäreiden katsottaisiin pykälän 2 momentin mukaan hankkineen valvonta-asetuksessa säädetyn ammattipätevyyden osana opintojaan, eikä erillistä pätevyyden arviointia tällöin tarvittaisi. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) mukaisesti Suomessa suoritettua tutkintoa. Ulkomailla kouluttautuneiden eläinlääkäreiden pätevyyden arvioisi Evira valvontaasetuksessa säädetyllä tavalla. Arvioinnin täsmentäminen nimenomaisella säännöksellä lihantarkastuksesta vastaavan keskusviranomaisen tehtäväksi olisi perusteltua epäselvyyksien välttämiseksi ja valvonta-asetuksen asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Myös kunnissa ja aluehallintovirastoissa on virkoja tai virkasuhteita, joissa suoritetaan lihantarkastustehtäviä, eikä ole tarkoituksenmukaista vaatia näiltä viranomaisilta valvonta-asetuksen mukaisten kokeiden järjestämistä tehtäviin hakeutuville, ulkomailla kouluttautuneille henkilöille. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi pieniä poroteurastamotoimintaa harjoittavia yrityksiä valvovien tarkastuseläinlääkäreiden kelpoisuutta koskeva poikkeussäännös. Poikkeus koskisi virkasuhdetta, johon kuuluvia tehtäviä hoidetaan vain aika ajoin eli satunnaisesti tai määrättynä aikana vuodesta. Aluehallintoviraston palveluksessa olevat poronlihan tarkastuseläinlääkärit ovat pääasiassa kunnaneläinlääkäreitä, jotka suorittavat lihantarkastustehtäviä porojen teurastusaikana sivutoimisesti ja palkkioperusteisesti. 8 b. Tarkastuseläinlääkärin virkasuhteen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Pykälän 1 momentin mukaan kielitaitoa koskevana perusvaatimuksena valtion virkasuhteisiin olisi kielitaitolain 6 :n 1 momentista poiketen kaksikielisessä viranomaisessa eli Evirassa suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito ja yksikielisessä viranomaisessa eli Lapin aluehallintovirastossa viranomaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

7 7 Poikkeus ei kuitenkaan koskisi virkasuhteita, joiden tehtäviin kuuluu laitoksessa suoritettavan valvonnan ja lihantarkastuksen johtaminen, eli laitosten johtavia tarkastuseläinlääkäreitä. Näitä vaadittaisiin kielitaitolain 6 :n 1 momentin mukaista kielitaitoa. Elintarviketurvallisuusviraston johtavilta tarkastuseläinlääkäreiltä vaadittaisiin siten suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa, ja Lapin aluehallintoviraston palveluksessa olevilta johtavilta poronlihan tarkastuseläinlääkäreiltä vaadittaisiin suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Eviran lihantarkastusyksikön työjärjestyksen mukaan teurastamoihin, joissa työskentelee useampia kuin yksi tarkastuseläinlääkäri, määrätään yksi laitoksen tarkastuseläinlääkäreistä johtavaksi tarkastuseläinlääkäriksi. Mikäli tarkastuseläinlääkäreitä työskentelee laitoksessa vain yksi, kuuluvat johtavan tarkastuseläinlääkärin tehtävät hänelle. Myös Lapin aluehallintovirasto on määrännyt poroteurastamoihin johtavan tarkastuseläinlääkärin. Poronlihan tarkastuspäätös annetaan myös saamen kielellä, mutta päätöslomake on laadittu siten, ettei virkamiehen tarvitse osata saamea. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi viittaussäännös, jonka mukaan kunnallisten viranomaisten henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään kielitaitolaissa. Mainitun lain 5 :n 2 momentissa säädetään, että kunnallisten viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia kuntalain (410/2015) mukaisessa järjestyksessä, jollei niistä säädetä lailla tai lain nojalla.