M - ITELLA OYJ. Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

Transkriptio

1 M - ITELLA OYJ Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere ÄNNÄ

2 ÄNNÄ 1/2011 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry.

3 Kommodorin mietteitä Hanki on vielä paksu, mutta kevät koittaa ja sen myötä tulee kesä. Kevään merkit kuten Helsingin venenäyttely ja talvirieha ovat takana eli kevättä elellään. Kinokset ja jää ovat vielä paksut, eli veneiden täytyy antaa vielä hetki odotella peiton alla, onneksi ei kovin pitkää aikaa. Uusi liitto Suomen Purjehdus ja Veneily on aloittanut toimintansa vuoden vaihteessa. Muutos ei vielä juurikaan meillä näy. Liitossa Näsijärven Purjehdusseuralla on vahva edustus huippupaikoilla. Rike Bjurström on hallituksen jäsen ja vastaa huippukilpapurjehduksesta. Riken johdolla toimii myös huippukilpapurjehdus valiokunta. Myös liiton toimitusjohtaja Jussi Ojutkangas on N:n jäsen. Ei muuta kuin tsemppiä molemmille vastuullisen tehtävän hoitoon. Kilpailukesä alkaa perinteisesti minien kisoilla jo toukokuussa. Kisakalenteri noudattelee melkoisesti vanhoja tuttuja raameja. Jotain sellaisia kisoja, joissa osanottajien määrä on ollut vähäinen on karsittu kalenterista. Junnujen kilpailuohjelma tulee myös jatkumaan perinteisenä. Talven kuluessa kilpailuorganisaatiota on vahvistettu useilla kursseilla. Jänissaaressa tapahtui viime kesänä paljon. Poijutyö jäi kuitenkin kesken jäiden tullessa. Työ on hoidettava loppuun kevään aikana. Tulevana kesänä keskitytään rakennusten maalaukseen ja sen kaltaiseen kunnossapitotyöhön. Suunnitteilla on myös siirtyä käyttämään öljyn sijaan maa/ vesilämpöä paviljongin lämmönlähteenä. Ännälehteä seuraava Näsijärven Purjehdusseuran julkaisu onkin sitten kausiohjelma. Kausiohjelman mainosmyynti on todella tärkeää seuran taloudelle. On erittäin tärkeätä että kausiohjelmassa on ilmoittajia vähintään sama määrä kuin viime vuonna. Kannetaan kaikki kortemme kekoon mainosten hankinnassa. Muistathan myös vierailla meidän uudistetuilla kotisivuilla, sieltä löytyvät kaikki ajankohtaiset tapahtumat ja paljon muuta. Junnujen kesä tulee olemaan samanlainen kuin aiemmat. Purjehduskoulut alkavat jälleen kesäkuulla. Uudet seilorit täyttävät taas saaren. KOMMODORI PAULI HAKALA 2

4 ÄNNÄ lehti 1/2011 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN Toimitus: Päätoimittaja: Pauli Hakala Toimituskunta: Pauli Hakala, Jyrki Itävuori, Kari Kivento, Taitto: Marja Talvitie Painopaikka: Kopijyvä Oy Levikki: Kansikuvat M-L Enbom Sisällys: Kommodorin mietteitä Kurssi-ilmoitus, toimitus Kilpailutoiminnan ajankohtaisia asioita Vuoden 2011 tapahtumat Roope-satama status Näsijärven Purjehdusseuralle Katsastusasiaa, uudet nettisivut, Satamakapteenin palsta Talvipäivä Ännällä Säynässaaresta Runoilijan tien varrelta Kausiohjelman ilmoitusmyynti, Vappujuhlat/Lipunnosto ilmoitus Yhteystiedot Seuraava lehti ilmestyy lokakuun alussa aineistot syyskuun 30.päivään mennessä ALKUSAMMUTUSKURSSI Näsijärven Purjehdusseura järjestää jäsenilleen maksuttoman alkusammutuskurssin ma 2.5. klo alkaen. Teoriaosuus seurapaviljongissa ja ulkona käytännön harjoituksia. Vesilläliikkujan pahin painajainen on tulipalo veneessä. Pakollisina katsastusvarusteina on sammutin ja sammutuspeite joita on hyvä osata käyttää kun tulipalo syttyy. Luokitukseltaan vanhentuneita jauhesammuttimia on monilla veneilijöillä, voit ottaa oman vanhentuneen samuuttimen mukaan ja kokeilla sen toimintavalmiutta. Ilmoittaudu: nsailing@saunalahti.fi tai

5 2011 Kilpailutoiminnan ajankohtaisia asioita Seuramme ansioituneen edustajan, Rikard Bjurströmin valinta uuden Suomen Purjehdus ja Veneily -liiton hallitukseen vastuualueenaan huippukilpapurjehdus antanee uusia mahdollisuuksia valmennukseen myös maakuntatasolla. Ensimmäiset hahmotelmat tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä on jo tehty, ja asiasta kuultaneen lisää jo kuluvan kevään aikana. Prosessi on kuitenkin varsin pitkä: siihen kuuluu toimiva juniorikoulutus, valmennusorganisaatio ja ehkäpä kalustoasioitakin. Eräällä tapaa nyt voisi olla mahdollisuus nivoa yhteen monta asiaa, joista on viime aikoina keskusteltu: Mitä seura voi tarjota Optimisti- ja Zoom8 -kalustosta ulos kasvaville, kilpapurjehduksesta kiinnostuneelle nuorille? Tällä hetkellä ei laituripaikan lisäksi ehkä kovin paljoa. Investointi noin jalkaisiin 2-3 hengen köliveneisiin, joita voitaisiin käyttää junioreiden jatkokoulutukseen, match racingiin ja vaikkapa firmapurjehduksiin voisi olla eräs vaihtoehto. Kalustoasiaa tulisikin pohtia osana juniorityötä ja valmennusta. Näsijärven purjehduskauden 2011 kilpailukalenteri on julkaistu, ja se löytyy kokonaisuudessaan seuramme uusituilta wwwsivuilta, kilpailut-osiosta. Kaikkiaan seura järjestää 12 purjehduskilpailua: Ännän kilpailut ,4mR joukkue SM Juniorikilpailu I Sarjakilpailu III 1.6. Sarjakilpailu IV 8.6. Juniorikilpailu IV Kesäyönpurjehdus Sappisalo Runt ,4mR ranking Junioreiden pokaalikilpailu Matruusinmalja Näsijärven Regatta Näsijärven Kevytveneranking Kilpailukutsut, ilmoittautuneiden listat, purjehdusohjeet ja tulokset pyritään julkaisemaan aikaisempaa joustavamman ja helppokäyttöisemmän sivurakenteen avulla mahdollisimman pian kunkin kilpailun yhteydessä. Tämä on merkittävä parannus kilpailutoimintaaan liittyvän tiedotuksen osalta. Toinen pieni mutta toiminnan kannalta merkittävä parannus on, että kilpailuorganisaatioon koulutetaan kevään aikana lisäresursseja siten että kuluvana vuonna saadaan yksi SPV:n kansallinen kilpailujärjestäjä ja yksi kansallinen tuomari lisää. Näillä lisäkelpuutuksilla ja vanhenevien kilpailupäällikkökelpuutuksien uusimisella kilpailulautakunta takaa toimintakykynsä useaksi vuodeksi eteenpäin. Aluetuomareita kaivattaisiin lisää, joten asiasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä koulutusvastaavaan. Kyseinen aluetuomarikurssi antaa myös uutta näkökulmaa aktiiviselle kilpapurjehtijallekin. Kilpailujen järjestämisessä tarvittava kalusto on kokonaisuutena kohtuullisessa kunnossa, kahden VHF-puhelimen hankinta on käynnissä, ja junioritoimintaan tarvitaan ehkä pienehköt, puhallettavat poijut raskaiden kiinnityspoijujen tilalle. Suurempi hankinta lienee kuitenkin lähivuosina edessä; punainen Buster on selkeästi lähestymässä käyttöikänsä loppupäätä ja uudemman vastaavan veneen tai mahdollisesti vielä paremmin myös sataman työveneeksi soveltuvan työrukkasen hankinnan valmis- 4

6 telu on syytä aloittaa. Nykyiset kilpapurjehdussäännöt ovat voimassa vielä kaksi kautta, joten sääntöpuolella mahdollisia oleellisia muutoksia on odotettavissa vasta kaudelle Sen sijaan useimmat tasoituskerroinjärjestelmät ovat jonkinlaisessa muutosvaiheessa; kädenvääntö on ilmeisesti ollut ajoittain kovaakin eräissä avomeriveneiden luokissa, mutta myös perinteinen LYS on muuttumassa. Ruotsalaiset ovat uusineet SRS (ent. LYS) -taulukkonsa tasoituskertoimia varsin rankalla kädellä, mutta nämä muutokset eivät tiettävästi sellaisenaan astu voimaan Suomessa. Tilalle tulee uusi FinLYS-sääntö ja tasoituskertoimien taulukko, joka korvaa kokonaan aikaisemman SRS-taulukon ja Avomeripurjehtijoiden ylläpitämän kansallisen taulukon yhdistelmän. Yhden taulukon käyttöönotto on muutos selkeämpään suuntaan. Itse FinLYS-sääntö uudelleenkirjoitettu aikaisemman LYS-säännön pohjalta, ja rajattu koskemaan yksirunkoisia köliveneitä. Mikäli venetyyppiä ei löydy taulukosta, se tarvitsee FinLYS-todistuksen, joka haetaan Avomeripurjehtijoiden www-sivujen kautta ja joka on voimassa vuoden kerrallaan. Purjemääritelmiä on yksinkertaistettu, ja nyt sallitaan samassa kilpailussa sekä spinaakkerin että genaakkerin käyttö. Keulapurjeen spiiraaminen on myös aikaisemmasta säännöstä poiketen sallittu. Tarkemmat tiedot löytyvät Tätä kirjoitettaessa FinLTS-taulukkoa ei ole vielä julkaistu, joten uuden jäjrestelmän vaikutus Näsijärvellä purjehtivien veneiden tasoituskertoimiin ei ole tiedossa Jäiden lähtöä jo odotellessa! Mika Keinonen varakommodori, urheilu Tapahtumat Talvirieha Kevätkokous klo Laulu-ja karaokeilta Jänissaaressa klo (Reke Penttinen, Valto Tirkkonen) Te ta: Purjehdus Riikaan, Swanin tuonti USA:sta Suomeen, Saariston satamat (Viinikkala, Eschner, Kaasalainen) Lipunnosto ja vappubileet klo Veneiden yhteislasku klo 9.00 alk Veneilypäivä Jänissaaressa klo Juhannus Viitasaaren visailut (Pekka Koivumäki) 9.7. Näsijärvi Cup Pohjaslahdella Sappisalo Runt Kipparinmaan kalastusrieha (Hannu Vesterinen) Säynässaarten Lohenloimutus Veneiden yhteisnosto klo Lipunlasku klo Ove Enbom 5

7 Roope satama-status Näsijärven Purjehdusseuralle Pidä Saaristo Siistinä ry on ollut vuosikymmeniä kehittämässä suomalaisia venesatamia. Roope - satamaohjelman tavoite on ollut kehittää juuri pohjoisiin olosuhteisiin sopiva ympäristöohjelma. Suunnittelyryhmässä on PSS:n lisäksi olleet mm. Suomen Purjehdus ja Veneily ry, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö. Roopesatamaohjelma korvaa viime vuonna päättyneen kansainvälisen Sinilippuohjelman, jota PSS ry veti Suomessa kaksikymmentä vuotta. Ohjelman tavoite Roope-satamaohjelman tavoitteena on vähentää venesatamien ympäristövaikutuksia, kehittää niiden ympäristönsuojelua ja auttaa veneilijöitä löytämään ympäristövastuullisia venesatamia. Roope -statuksen hyväksymisperusteet Kaikki Roope -satamiksi hyväksytyt satamat täyttävät ympäristönsuojelussaan ohjelman perusvaatimukset ja haluavt aktiivisesti kehittää ympäristönsuojeluosaamistaan. Roope -satamassa on nimetty ympäristövastaava (meillä allekirjoittanut), joka huolehtii siitä, että satamassa ympäristöasiat huomioidaan mahdollisimman monipuolisesti. Jätteet ja jätevedet käsitellään asianmukaisesti ja siisteys ja roskattomuus ovat itsestäänselvyyksiä. Roope -satamassa huomioita kiinnitetään myös turvallisuuskysymyksiin sekä mahdollisimman hyvään tiedottamiseen. Roope -statuksen näkyvyys Käytännössä näkyvin merkki seuran ympäristöaktiivisuudesta ilmenee lipputangosta, jossa liehuu Roope -lippu. Pystytämme Jänissaareen tätä varten oman lipputangon, jonka paikka on vielä valitsematta Paikka pitää olla sellainen, että se näkyy saareen saapuville riippumatta siitä tullaanko vesiltä vai mantereelta. Juhlistamme saamaamme arvostusta Veneilypäivänä Tällöin nostamme Roope -lipun salkoon runsaan mediaväen läsnä ollessa. Saamamme tunnustus velvoittaa Näsijärven Purjehdusseura ry on ensimmäinen tamperelainen veneilyseura, joka on saanut Roope -satama oikeudet. Meitä ennen vesistömme varrella Roope -lippu liehuu Virtain ja Vilppulankosken satamissa. Saamamme tunnustus velvoittaa. Jokaisen seuran jäsenen on tutustuttava laadittuihin ympäristöohjeisiin ja toimittava niiden mukaan. Ohjeissa ei ole mitään kohtuuttomia vaatimuksia. Kysymys on pelkästään asenteista. Vastuu ympäristömme tilasta on meillä kaikilla. Olkaamme myös vesillä liikkuessamme esimerkkinä muille veneilijöille. Roope -sataman arvot pätevät myös muissa seuramme satamissa. Lippu tulee liehumaan vain Jänissaaressa, mutta ympäristöohjeiden mukainen toiminta ulottuu tietenkin myös retkitukikohtiimme. Hannu Vesterinen 6

8 Katsastus asiaa Veneen omistaja huomioi seuraavaa: Katsastuksessa 2011 käydään joka veneessä varusteet ja muut katsastukseen vaikuttavat asiat läpi. Veneilijä ole AKTIIVINEN ja katsasta veneesi niille varattuina katsastuspäivinä, joita ovat 17.5., 24.5., 31.5., ja Peruskatsastukset ja Jos et voi ko. päivinä katsastuttaa venettäsi tai et laita sitä veteen ollenkaan sinun tulisi ilmoittaa siitä toimistoon. MYÖHÄSTYNEISTÄ KATSASTUKSISTA SEURA LASKUTTAA 50. Vesa Laurila Ännän kotisivut on siirtyneet nykyaikaan! Nettisivuilla kerrotaan Ännän kaikki tärkeät tapahtumat. Sivuille on myös avattu keskustelufoorumi jäsenten keskustelua ja kommentointia varten Sivujen kautta voi myös ilmoittautua yhteisiin tapahtumiin. Voit myös ilmoittaa toimistoon muuttuneet jäsen- ja venetiedot. Satamakapteenin palsta Seuran järjestämä yleinen vesillelaskupäivä 7.5. klo 9.00 alkaen. Pukkitalkoot 9.5. klo alkaen. Siivoustalkoot klo alkaen. Veneen omistajien tulee huolehtia, että oman talvitelakointipaikan kohdalta ei pukinviennin jälkeen löydy enää laudanpalasia, maalipensseleitä tai muuta vastaavaa roinaa jota tahtoo joka vuosi ajalehtia saaressa sekä mantereella. Jo ennen kevätkunnostuksen aloittamista voi jokainen veneenomistaja siivota oman veneensä ympäristön niistä tarpeettomiksi jääneistä puista ja naruista ym. roskista jotka ovat jääneet siihen jo syksyllä. Näin sitten itse kunnostuksen jälkeinen talvipaikan siivoukseen jää vähemmän roskaa. Yleiseen siisteyteen tulisi muutenkin kiinnittää erityistä huomiota. Kaikelle jätteelle löytyy keräilyastiat saaresta sekä heti portin ulkopuoleta jälkeen SAARESSA EI SAA säilyttää veneitä pukeilla eikä trailereita, joka tarkoittaa että kaikki veneet ovat joko omilla laituripaikoillaan vedessä ja trailerit mantereen aitauksessa, tai jos venettä ei lasketa veteen kesän aikana siirretään se mantereen aitaukseen omistajansa kustannuksella. Toimisto hoitaa venepaikkajärjestelyt, ota tarvittaessa yhteyttä. TALKOISIIN kaivataan tekijöitä. Ole aktiivinen oman venepaikkasi/poijusi suhteen ja tule talkoisiin. Seuran nettisivuilta löytyvät talkoopäivät ym. tapahtumat. Satamakapteeni Arto Nännimäinen 7

9 Talvipäivä Ännällä 2011 Talvipäivää vietettiin tänä vuonna lauantaina , eli maaliskuun lopulla sen takia, että edellisenä vuonna talvipäivän aikaan oli kamalan kylmä pakkanen, kun ajankohta oli kuukautta aikaisemmin. Silloin ei moni uskaltanut lähteä ulos, kun mittarissa oli -20 astetta. Nyt varmistimme asian säätilan suhteen ja siirsimme talvipäivän ajankohdan kuukautta myöhemmäksi, jolloin takuulla on keväisempää keliä ja väki pääsee nauttimaan ulkoilemisesta, paistattelemaan päivää, tapaamaan toisiaan ja suunnittelemaan uuden kesän veneilyasioita. Mutta luontoäiti oli päättänyt toisin. Parin viikon ajan oli ollut aurinkoa ja pientä pakkassäätä, mutta juuri tulevalle lauantaille säätieto lupasi Suomen ylle lumisadealueen. Viimeiseen asti toivoimme tietenkin, että säätieto ei pitäisi paikkaansa, kuten ei niin usein ennenkään, mutta tällä kertaa ennustus piti paikkansa. Ja niin sitten lunta satoi jo yöllä ja sade jatkui aamulla. Oli harmaata ja pilvistä, mutta tuuli ei meitä kiusannut, oikeastaan oli hyvä ulkoilukeli. Harmaasta kelistä huolimatta moni oli lähtenyt perheensä kanssa saareen. Oli suksia ja pulkkia ja liukureita mukana. Lapsia ei lumentulo mitenkään haitannut, sehän oli vaan kivaa, kun naamalle tippui isoja lumihiutaleita. Terassille oli pystytetty makkaragrilli, kahvilasta sai kahvia ja pullaa, hernekeittoa ja muutta naposteltavaa ulkoilun lomassa. Ohjelmassa oli tällä kertaa myös vanhojen hätärakettien ammuntaa, joka oli tuonut paikalle monta vierasta myös seuran ulkopuolelta. Tampereen Meripelastusseuralta oli saapunut paikalle väkeä, joka opasti paikan päällä rakettien käsittelyä ja ampumista. Suuri joukko veneilijöitä lähti rantaan aallonmurtajalle saaren toiselle puolelle, kun kello tuli 13. Sinne oli varattu ampumapaikka ja yksi kerrallaan sai olla ampumassa. Kasseista löytyi raketteja ja soihtuja, joita haluttiin kokeilla nyt, kun siihen oli tilaisuus asiantuntijoiden opastuksella. Eihän sitä koskaan voi tietää, milloin tositilanteessa tarvitsee näitäkin taitoja. Lapset tietenkin seurasivat mielenkiinnolla kirkkaita soihtuja ja korkealta leijuvia raketteja. Lapsille oli järjestetty hiihtokilpailu ja innokkaana moni poika ja tyttö lähtikin ladulle, joka oli tehty itäsataman puoleille jäälle. Pieniä hiihtäjiä oli mukana ja oli hauska katsoa, kun eräskin pieni poika hihkaisi ilosta, kun pääsi irti jasanottiin, että nyt saa hiihtää. Pitkin sujivin vedoin siitä lähdettiin matkaan. Numerolaput rinnassa mentiin ja kaikki tulivat lenkiltä posket punaisina maaliin, toiset menivät vielä ylimääräiselle kierrokselle saman tien. Mummit ja vaarit ja vanhemmat oli mukana seuraamassa kovaa menoa. Myös pilkkikilpailuun osallistui muutama nuori pilkkimies, toiset ottivat oikein kunnon makuuasennon avannon reunalla, että tarkemmin näkisi, jos se kala sattuisi nyppäämään. Ei ne kalat varmaan kunnolla nähneet siellä jään alla, kun oli niin pilvistä ja uutta sohjolunta paljon jään päällä. Siitä se varmaan johtui, että vain yksi kala jäi koukkuun, vaikka hyvännäköisiä pilkkikuvia oli monta siellä odottamassa nälkäisiä ahvenia. Olipa siihen koukkuun saatettu laittaa vähän makkaranpalaakin syötiksi. Kaikki reippaat pilkkijät ja hiihtäjät saivat mitalin kaulaansa ja karkkipussin palkinnoksi osanotosta kilpailuihin. Liukumäki oli rakennettu pihaan. Lunta oli kerätty traktorin kanssa jo etukäteen isoksi korkeaksi kasaksi ja edellisenä viikonloppuna teimme talkoilla oikein kunnon pulkkamäen, joka vei kauas jäälle asti. Lapset laskivat pulkkmäessä innokkaasti, ja kyllä mäen päälle kiipesi moni aikuinenkin ja tuli yhdessä lasten kanssa pulkalla alas. Jotkut lapset sitten keksivät, että mukavampi mäki 8

10 taitaakin olla se rappusten puoli, koska siinä oli kunnon hyppyreitä ja niin sitten tultiin siitäkin alas ihan omalla tyylillä. Välillä käytiin syömässä makkaraa ja juomassa mehua. Moottorikelkka-ajelu oli muuttunut tänä vuonna mönkijäajeluksi. Jäälle oli jo ajettu valmiiksi rata lähelle rantaa ja sitä pitkin vedettiin rekeä, johon otettiin halukkaita kyytiin. Rekeen mahtui kerralla neljä menijää, lapset tykkäsivät tietenkin vauhdista. Lenkki ei ollut kovin pitkä ja mönkijä meni tasaisella vauhdilla lumisella jääradalla, tupsutteli renkaista vähän lunta peräänsä ja sehän oli elämys kaikille. Sellaisella koneella ei moni ole ennen lumessa mennytkään. Kun sitten pävän päätteeksi ohjelma saatiin päätökseen ja tiskit tiskatuksi, aurinko jo pilkisti taivaan raosta. Lumisade lakkasi ja keli muuttui taas poutaiseksi. Me lähdimme kotiin ja siellä odotti tietenkin luminen piha, joten ei muuta kuin lapio ja kola esille ja lumitöihin sitten taas. Ulkoilua tuli harrastettua koko päivä, mutta sehän on niin terveellistä ja kivaa. väkeä aallonmurtajalla oli jonoksi asti raketinammunnassa.. lumisade ei haitannut pulkan luistoa Marja-Liisa Enbom kuva ylh. kiri, kiri kuva alh. tämä poika nauttii hiihtämisestä pieni Kalamies tietää niksit Kuvat: Marja-Liisa Enbom 9

11 Säynässaaresta Hieman esihistoriaa luvulla veneilyseurojen jäsenet ja yksittäiset veneilijät tekivät retkiä Säynässaarille. Saaret olivat erityisesti partiolippukunta Tampereen Kotkien suosiossa. Heillä oli siellä kesäisin telttasauna luvun alkupuolella saatuaan maanomistajalta Oy Rosenlew Ab:ltä luvan, he rakensivat eteläisimpään saareen saunan. Partiolaisten ja N:n sopimukseen mukaan sauna oli myös seuramme käytössä. Saari toimi vuosikausia mm:ssa Suviniemen Tuoppi- purjehduksen etappisatamana jonne kokoonnuttiin lauantaina valmistautumaan sunnuntaina klo 10 alkavaan purjehduskilpailuun kommodori Ragnar Sjöholmin huvilalle Suviniemeen. Nyt jo harmaaksi pantteriksi ehtineen Pentti K Lahden kertoman mukaan valmistautuminen oli usein vauhdikastakin. Silloiset nuoret Tuomo Pälvirannan puosut Jukka Mäkinen ja Pena itse olivat kerrankin köyttäneet kilpailevan veneen lähtöaamuksi tukevasti saunan piippuun. Nostaneet toisen jollan rantapetäjään ja kolmannen runko oli saanut köliinsä sinkkiämpärit jarruiksi ettei keula-aalto kohisisi häiritsevästi. OMAKSI TUKIKOHDAKSI Kaikki alkoi laituripuheista 1980 luvulla. Jäsenemme, erityisesti purjehtijat tunsivat huolta siitä, että seuramme käytössä olisi jatkossakin sopivalla ilta/päiväpurjehdus etäisyydellä hyvälaatuinen retkisatama. Vapaat rannat vähenivät huolestuttavasti. Silmiä ja korvia ryhdyttiin pitämään avoinna sopivan paikan löytämiseksi. Pentti K Lahti, Jukka Mäkinen ja Kalevi Lindgren saivat tietoonsa, että Terra Silvana Oy oli kaavoittamassa omistamiaan ranta-alueita. Mm:ssa Säynässaaret kuuluivat tulevaan kaavaan. Kommodori Tuomo Pälviranta ottikin yhteyttä myyjään tiedustellen onko mahdollista, että eteläiseen säynässaareen kaavoitettavat tontit myytäisiin seurallemme ja / tai seuramme jäsenille? Vastaus oli myönteinen. Sovittiin, että Pentti K Lahti varaa kaikki tontit nimiinsä ja käynnistää tarpeelliset kauppaan tähtäävät neuvottelut. Neuvottelut johtivat hyvään tulokseen. N :n yleinen kokous teki päätöksen 34 jäsenen läsnäollessa , että seura ostaa eteläisestä saaresta 2 myytävänä olevaa tonttia. Muut 2 tonttia ostivat seuramme jäsenet Jukka Mäkinen toisen ja Kalervo Lindgren toisen omaan käyttöönsä. Terra Silvana Oy:n hallitus hyväksyi kaupan ja tonttien lohkomistoimitus tapahtui Nyt omistimme upeat saaritontit keskellä komeinta Koljonselkää! TUKIKOHTA RAKENTUU Hallitus nimesi 1989 projektia toteuttamaan Säynässaari toimikunnan johon kuuluivat puheenjohtaja/sihteerinä Juha (Jami) Miettinen, jäseninä Erkki Itävuori, Pauli Koskinen, Eero Mertama, Tuomo Pälviranta ja Kari Tarko. Tukikohdan isännöitsijäksi kutsuttiin Ilpo G Niemi. Rakentaminen aloitettiin tukeviin teräskannakkeisiin ja painekyllästettyyn puutavaraan perustuvan pitkän hyllylaiturin rakentamisella talkoovoimin kevättalvella Laiturin eteen pudotettiin peräpoijut. Jami oli suunnitellut hänelle ominaiseen tarkkaan tyyliinsä laiturin rakenteen ja tukirakenteiden aseman jo edellisenä syksynä. Esivalmisteluja tehtiin talven aikana kaupungissa.. Niinpä varsinainen pystytys ja poijujen asennus saatiin valmiiksi yhden viikonlopun aikana. Kiirettähän se tietenkin piti ja pitkiä päiviä. Tukikohta tarvitsi uuden suuremman saunan. Seuran veneilevät arkkitehdit mm:ssa Olli Ilveskoski, Kristiina Jääskeläinen ja Petri Pussinen antoivat apuaan tulevan saunan sijaintipaikan ja itse rakennuksen suunnittelun osalta. Päätettiin hankkia hirsirakentei- 10

12 nen sauna. Sen materiaalit ja pystytys tilattiin Ollikaisen Hirsirakenteelta Ruovedeltä Perustusten teko ja materiaalin siirto mantereelta saareen jäi huoleksemme. Perustukset saatiin valmiiksi talkootyönä marraskuussa Talvi 1991/1992 oli huono. Jää oli todella ohutta ja huonolaatuista. Alkoi pelottaa saadaanko rakennustarpeet ylipäätään jäitä pitkin saareen. Näytti jo siltä ettei traktoreita saada työhön. Lopulta Kurusta löytyi pari hurjaa miestä vanhoine traktoreineen. Toinen omistajista sanoikin: Jos pulahtaa, niin pulahtaa. Saahan niistä kututuron ankkurit Täysperävaunullinen hirsiä, muuta puutavaraa ja rakennusmateriaalia siirrettiin saareen suuren ja motivoituneen talkoojoukon toimesta. Jää notkui, vesi roiskui ja hiki virtasi Työt jatkuivat yhtämittaisesti aikaisesta aamusta aina hämärän tuloon asti. Työn keskeyttivät vain ryhmittäin tapahtuvat ruokailu- ja kahvittelutauot. Eero Mertama keittiöväkineen huolehti, että ruokaa ja juomaa riitti. Päivän tavoite täyttyi. Kaikki saatiin kuljetettua ja vielä 14 mottia halkojakin tuleviin tarpeisiin. Saunarakennus pystytettiin maaliskuun aikana. Vastaanottotarkastus pidettiin ja rakennus valmistui uimalaitureineen käyttökuntoon purjehduskauden alkupuolella. Ensimmäinen saunominen tapahtui suurella joukolla Hyväksi havaittiin. Rakennus sähköistettiin 1994 Juhani Kulosen talkootyönä. Muut talkoolaiset kaivoivat kaapeliojat. Jussi ei ymmärrettävistä syistä päästänyt varsinaisiin piuhan vetoihin muita. Pikkusaunaa remontoitiin 1994 uusimalla panelointi ja lauteet sekä hankittiin vesipumppu. Katettu terassi rakennettiin vilvoittelupaikaksi Pukuhuone kunnostettiin Näin sauna oli saatu käyttökelpoiseksi. Keskeisinä puuhamiehinä olivat Antti Penttilä ja Pauli Koskinen. Kesällä 2008 Jari (Jaska)Jokisen ja Martti Kaunismaan johdolla tehtiin saunalle merkittävä peruskorjaus. Löylyistä päästään nauttimaan vuosikymmeniä eteenkin päin. Saunan ja laiturin sähköistämisestä käytiin ajoittain kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan. Isännöitsijä Jouko Puustinen antoi luvan työhön Innokkaiden tekijöiden ryhmä Arto Nännimäinen, Martti Kaunismaa, Jaska Jokinen ja Juho Toivonen ryhtyivätkin viipymättä toimeen. Samana vuonna saunarakennus sai sähköt ja laituri seuraavana. Hallituskin siunasi asian. Työryhmä maksoi materiaalit ja hankki vielä sponsorinkin Eavenue Oy:n, joka osallistui töihin. Hyllylaiturin jatkamistyöt on aloitettu 2010 ja saadaan valmiiksi alkavana kesänä. Liikunnan harjoittamisellekin suotiin mahdollisuus. Lentopallokenttä raivattiin suojaiseen paikkaan Soutuveneet 2 kpl ja pikkupursi Terhi-Sailkin kuuluivat saaren varustukseen. Iltanuotiot ja grilliruokailu ovat keskeinen osa retkitukikohdan eloa. Nuotiopaikan ympärille pystytettiin Pidä Saaristo Siistinä yhdistyksen lahjoittama grillikatos Toinen grilli rakennettiin lippukallion tuntumaan TUKIKOHDAN ELÄMÄÄ Saari on ollut hankinnastaan asti vilkkaassa käytössä. Pontimena varmaankin leppoisat hetket samanhenkisten ihmisten kanssa mitä kauneimman järviluonnon keskellä niin auringon porottaessa kuin myrskytuulen soitellessa vantteja. Tänne on järjestetty vuosien varrella seuraja eskaaderipurjehduksia. Täällä on vietetty Juhannusjuhlia, junioreiden purjehdusleirejä, lohenloimutusiltoja, luonto- ja visailupolkuja ja monia spontaanisti toteutettuja aktiviteettejä. Kalamiesten ja naisten iloksi Säynässaaren kalaisille vesille on varattu jäsenille kalastusmahdollisuus. Vuonna 1991 perustettiin alueelle Hannunsarka niminen kalastuskunta. Perustavassa kokouksessa jossa olin edustajana sovittiin, että jäsenet voivat käyttää yhteisiä pyydyslupamerkkejä. Tuttu näky oli mm:ssa Birgit ja Kari Tarko virittelemässä illan suussa kalaverkkojaan saaren ympäristössä. 11

13 Tässä yhteydessä haluan mainita eräitä Säynässaaren henkeen vahvasti vaikuttaneita henkilöitä.. Sunwind-laivue käynnisti kuulut lohenloimutukset Näiden loimumestareina ja ehtymättöminä ideanikkareina toimivat vuosi toisensa jälkeen Helena ja Heikki Rantanen. Loimutukseen liittyi aina jotakin uuttakin. Esimerkiksi luontopolku visaisine kysymyksineen. Lohensyönnin yhteydessä saatiin nähdä miten hienoja esiintyjäkykyjä jäsenistössämme onkaan. Sari Auvinen, Helena Koskinen ja Riika Puustinen järjestivät monia pikkuväen ja vähän varttuneemmankin nuorison viihteeksi erilaisia leikki- ja askartelutapahtumia. Osansa saivat tietenkin lasten vanhemmatkin vapautumalla ainakin hetkeksi vaikkapa viinilasin kera seurustelemaan muiden aikuisten kanssa. Sari Auvinen ja Marianne Koskinen toimivat juniorien purjehdusleirien kouluttajina ja äitihahmoina. Ehkä näemme vielä jonkun lapsista pitävän seuramme lippua korkealla kilpapurjehduksen huipulla. Ilpo G Niemi Antti Penttilä Hannu Pääkkönen Jouko Puustinen Tommi Syrjänen Simo Valkama 2010 Nähdään Säynäsillä ja nautitaan kesästä 2011 Ilpo G Niemi juhlapäivä Säynäsillä nuoretkin viihtyvät Reijo (Reke )Penttinen. Kun nähtiin, että Säynäsen laituriin oli kiinnittynyt S/Y ELYSION tiedettiin, että ennemmin tai myöhemmin sieltä tulee aluksen hymyilevä kippari kitara kainalossaan kohden nuotiopiiriä. Niinpä tummuvaan iltaan pian kaikuivat niin herkät balladit kuin reippaat merimieslaulutkin. Ja kulloinenkin kuoro oli täysin sydämin mukana. Tukikohdan isännöitsijät ovat kukin vuorollaan huolehtineet tukikohdan kunnosta vieraskirjamerkintöjen mukaan kiitettävästi. Apua saimme aina. Saattaa olla, että hyvän illanvieton jälkeen joku joskus ja aiheestakin, katseli epäillen laiturilla tepastelevaa ja ilmi selvästi taas talkooväkeä etsiskelevää isännöitsijää. Säynässaaren isännöitsijät: 12 loimulohi maistuu

14 Runoilijan tien varrelta Muroleen kanavan kioskirakennus ja vierasvenesatama ovat myynnissä. Senaatti-kiinteistöt on tarjonnut aluetta ja rakennuksia kaupaksi kuukauden verran. Tarjouksia otetaan vastaan huhtikuun 7.päivään asti. Kiinteistöpäällikkö Juha Parviainen on todennut, että olisi todella surkeaa jos kohde olisi tyhjänä koko kesän. Asiakkaat unohtavat sen nopeasti eivätkä sitten löydä enää ehkä takaisin. Todellisia ostajia ei ainakaan maaliskuun toiseksiviimeisellä viikolla ollut vielä löytynyt. Kanavakahvion palvelut ovat olleet juuri sitä mitä veneretken varrella tarvitaan. Polttoaineen tankkaus, kahvi pullan kera, kesäinen jäätelö ja joskus olutkin tukevamman syömisen kanssa ovat saaneet poikkeamaan kanavakahviossa ennen tai jälkeen sulutusta. Toivottavasti nämä palvelut ovat tarjolla tänäkin veneilykautena Muroleessa. Kelluva septitankintyhjennyslaitteisto on Pidä Saaristo Siistinä- yhdistyksen omistama ja sen pitäisi olla joka tapahtuksessa ensi kesänäkin käytettävissä. Muroleessa tapahtuu muitakin muutoksia. Meritaito Oy tarjoaa vuokrattavaksi Muroleen väyläaseman. Väyläasema sijaitsee Muroleen kanavan vieressä. Asemalla on lämmintä ja kylmää hallitilaa, varastoja ja laituritilaa. Nykyisten kilpailuttamisen ja ulkoistamisen seurasta se tämäkin lienee. Aiemmissa Ännä -lehdissäkin esillä ollut Ruoveden laivarannan ravintolahanke on tällä erää haudattu. Kunnan ja yrittäjäpariskunnan väliset sopimukset maanvuokraamisesta ja kahvila-ravintolan rakentamisesta on purettu tammikuussa. Ensi kesä Ruoveden laivarannassa mennään edelliskesän mallilla. Katrina -laiva tarjoaa ravintolapalveluita ja hoitaa vierassataman rahastuksen. Ruoveden kunta on tehnyt sopimuksen ABC-ketjun kanssa polttoainemittareiden tuomisesta laivarantaan. Hotelli-ravintola Lieraa viime kesänä pyörittänyt ravintoloitsija on haettu konkurssiin. Liera on ollut suljettuna viime vuoden tapaninpäivästä lähtien. Liera sijaitsee Ruoveden Virastotalossa, jonka pääomistja on nyttemmin löytänyt uuden yrittäjän ravintolatoimintaan. Liuran uudeksi isännäksi tulee hämeenkyröläinen Ilkka Salomaa, jolla on tällä hetkellä ravintola Ylöjärvelläkin. Liera on tarkoitus avata huhtikuun alussa lounasruokapaikkana ja kun anniskeluluvat ovat kunnossa alkaa muukin ravintolatoiminta. Virastotalokiinteistön pääomistja Jari Helminen haluaisi paremmat kulkuyhteydet laivarannasta Lieraan. Hän on esittänyt kunnalle toiveen, että Lieran ja laivarannan välisten peltojen väliin tehtäisiin valaistu kävelytie. Tähän toiveeseen kirjoittakin yhtyy muistellen joskus tehtyjä tuskallisen pitkiä siirtymisiä rannasta Öljymäkeen ja takaisin. Viime kesänä valmistui Näsijärven vesistöön Muroleen ja Herraskosken kanavien lisäksi uusi sulkuportein varustettu kanava - Naurissalmen kanava. 13

15 Se sijaitsee Tarjanneveden ja Hauhuuveden välillä. Sulkuun mahtuu enintään 14 metriä pitkä ja 4,3 leveä alus. Syväystä saa olla 1,2 metriä. Korkeusero vesien välillä on normaalisti puolisen metriä. Kulkua etelästä Tarjanteen Joutsenselältä Naurissalmeen estävät Majasaaren-Äijönsaaren sähkölinja kahdeksan metrin alituskorkeudellaan sekä Virtain ja Pohjaslahden välisen maantien vieläkin matalampi silta. Tätä matalammilla veneillä reittiä riittää aina Kotalaan saakka. Loppupäässä alitetaan vielä tie 23 Virtain ja Keuruun välillä. Jallu Itävuori Kausiohjelman mainosmyynti Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 300 koko: 122x186 1/2 sivua 200 koko: 122x93 vaaka tai 61 x 186 pysty 1/4 sivua 120 koko: 122x45 vaaka tai 61 x93 pysty rivi-ilmoitus: 52 Ota ilmoitusasioissa yhteyttä toimistoon josta saat lisätiedot tai nsailing@saunalahti.fi Saapuminen Naurissalmen kanavalle Hauhuulta päin. Lipunnosto ja Vappubileet Ännällä klo Tule viettämään iltaa yksin tai yhdessä ystäviesi kanssa, ruokailun ja vappumaisen ohjelman parissa. Omat simat mukaan. Ilmoittaudu: nsailing@saunalahti.fi tai

16 YHTEYSTIEDOT: NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA - NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY. Postiosoite: Jänissaarenkatu 14 Sähköpostiosoite: nsailing@saunalahti.fi Tampere Internet: Puhelin: Pankkitili Nordea HALLITUS-STYRELSE 2011 puh. Kommodori: Pauli Hakala, Karkonmäenkatu 4 C, Tampere Varakommodori talous: Pauli Koskinen, Jänislahdenkatu 6 E 79, Tampere Varakommodori urheilu: Mika Keinonen, Sommerinkatu 8 A 1, Tampere Jäsenet: Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, Tampere Sakari Mansikkamäki, Vetikonkatu 23, Tampere Antti Ala-Tala, Teiskontie 11 A 9, Tampere Ove Enbom, Pellervontie 5, Hämeenkyrö Hannu Pääkkönen, Kukkarokorventie 35, Ylinen Lauri Rajala, Majakatu 16, Nokia Sihteeri: Jyrki Itävuori, Välttikatu 10, Tampere TOIMIHENKILÖT - FUNKTIONÄRER Toimistosihteeri: Marja Talvitie, Jänissaarenkatu 14, Tampere Satamakapteeni: Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, Tampere Isännöitsijä Jänissaari: Lauri Rajala, Majakatu 16, Nokia