TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2
|
|
- Arttu Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 5: Muistihierarkian hyödyntäminen Adapted from Computer Organization and Design, 4 th Edition, Patterson & Hennessy, 2008 Adapted from slides by Mary Jane Irwin, PSU
2 Tietokoneen pääkomponentit Processor Devices Control Memory Input Datapath Output Secondary Memory (Disk) Main Memory Cache #2
3 Muistiseinä Prosessorin vs DRAM-muistin nopeusero kasvaa kellojaksoa per käsky ,1 Core Memory 0,01 VAX/1980 PPro/ kellojaksoa per DRAM-viittaus SRAM-muistin virrankulutus 90nm 130nm 180nm 2ns 6ns 3.5ns Hyvä muistihierarkian (välimuisti) suunnittelu yhä tärkeämpää suorituskyvyn aikaansaamiseksi #3
4 Muistihierarkian tavoite fakta: suuret muistit ovat hitaita ja nopeat muistit pieniä Kuinka luoda muisti, joka antaa (suurimman osan ajasta) kuvan suuresta, nopeasta ja halvasta muistista? hierarkia rinnakkaisuus #4
5 Tyypillinen muistihierarkia Hyödynnetään paikallisuuden periaatetta ja osoitetaan käyttäjälle muistia määrä, joka on saavutettavissa halvinta teknologiaa käyttäen, mutta nopeimman teknologian viittausajalla On-Chip Components Control Datapath RegFile ITLB DTLB Instr Cache Data Cache Second Level Cache (SRAM) Main Memory (DRAM) Secondary Memory (Disk) nopeus (jaksoa): ½ s 10,000 s koko (tavuja): K M G T kustannus: korkein matalin #5
6 Muistiteknologiat Välimuisteissa käytössä SRAM (nopeus, teknologiayhteensopivuus) #6 nopea (hakuaika: nsec) Matala integrointitiheys (6 transistorin muistisolu), korkeampi virrankulutus, kallis ($ $5000 per GB, 2008) Staattinen: sisältö säilyy aina (niin kauan kuin käyttöjännite on kytkettynä) Päämuisteissa käytössä DRAM (koko ja integrointitiheys) hidas (tyypillinen hakuaika nsec) Korkea integrointitiheys (1 transistorin muistisolu), alhaisempi virrankulutus, halvempi ($20 - $75 per GB, 2008) Dynaaminen: virkistettävä säännöllisesti (~ 8 ms välein) - kuluttaa 1% - 2% DRAM-muistin aktiivisista jaksoista Osoite jaettu kahteen osaan (rivi ja sarake) - RAS, Row Access Strobe syötetään muistin rividekooderille - CAS, Column Access Strobe syötetään muistin sarakedekooderille
7 Muistihierarkia: toiminta Temporaalinen lokaalisuus (paikallisuus ajassa) Kun muistipaikkaan on viitattu, niin usein siihen tullaan viittaamaan pian uudelleen Pidä viimeksi haetut datayksiköt lähellä prosessoria Spatiaalinen lokaalisuus (paikallisuus tilassa) Kun muistipaikkaan on viitattu, tullaan pian tekemään viittaus muistipaikan naapureihin siirrä vierekkäisiä sanoja sisältäviä datablokkeja lähelle prosessoria #7
8 Muistihierarkian piirteet Kasvava etäisyys prosessorista viittausajalla mitattuna prosessori L1$ 4-8 bytes (word) 8-32 bytes (block) L2$ 1 to 4 blocks Päämuisti 1,024+ bytes (disk sector = page) L1$:n sisältö on alijoukko L2$:n sisällöstä, joka on osajoukko päämuistin sisällöstä, joka on osajoukko sekundäärimuistin sisällöstä Sekundäärimuisti (suhteellinen) muistinkoko eri tasoilla #8
9 #9 Muistihierarkia: terminologia lohko (block, line): informaation minimiyksikkö, joka on sijoitettu (tai puuttuu) välimuistissa osumasuhde (hit rate): niiden muistiviittauksien osuus, jotka löytyvät muistihierarkian tasolta osuma-aika (hit time): aika, joka tarvitaan viittaukseen ko. muistihierarkian tasolla, koostuen lohkon viittauksen kuluva aika + osuman/hudin määrittämiseen kuluva aika hutisuhde (miss rate): niiden muistiviittauksien osuus, joita ei löydetä annetulta muistihierarkian tasolta 1 - (HitRate) hutisakko (miss penalty): aika, joka kuluu lohkon korvaamisen vastaavalla alemmalla hierarkiatasolla olevalla lohkolla, koostuen alemman tason lohkon viittaukseen kuluva aika + lohkon lähettämiseen hudin kokeneelle tasolle kuluva aika + lohkon lisäämiseen tälle tasolle kuluva aika + lohkon toimittamiseen sitä pyytäneelle kuluva aika HitTime << MissPenalty!!!
10 Miten hierarkia hallitaan? rekisterit muisti kääntäjä (ohjelmoija?) välimuisti päämuisti välimuistiohjaimen laitteisto päämuisti levyjärjestelmä käyttöjärjestelmä (virtuaalimuisti) Laitteistoavusteinen virtuaaliosoitteiden käännös fyysisiin osoitteisiin (translation lookaside buffer, TLB) Ohjelmoija (tiedostot) #10
11 Välimuistin perusteet Kaksi ongelmaa (laitteistolle): 1: Mistä tiedetään, että datayksikkö on sijoitettu välimuistiin? 2: Jos datayksikkö on välimuistissa, mistä se löydetään? Suorasijoitettava (direct mapped) välimuisti Jokainen muistilohko kuvataan yhteen ainoaan välimuistin lohkoon Useampi alemman hierarkiatason muistilohko jakaa välimuistin lohkon Osoitteen kuvaus (vastaus ongelmaan 2): (lohkon osoite) modulo (välimuistin lohkojen lukumäärä) Jokaiseen välimuistin lohkoon liitetään tagi, joka sisältää osoitetiedon (osoitteen ylempiä osoitebittejä) muistilohkon identifioimiseksi #11
12 välimuisti Indeksi # Välimuisti: yksinkertainen esimerkki Validi Tagi Data 1: Onko data välimuistissa? Vertaa välimuistin tagia muistiosoitteen 2:een ylimpään osoitebittiin varmistamaan, että lohko on välimuistissa (validi-kenttä kertoo onko lohkossa käypää dataa) päämuisti 0000xx Yhden sanan lohko 0001xx 2 vähiten merkitsevää 0010xx osoitebittiä määrittävät tavun 0011xx sijainnin 32-bittisessä sanassa 0100xx 0101xx 0110xx 0111xx 1000xx 1001xx 1010xx 1011xx 1100xx 1101xx 1110xx 1111xx 2: Kuinka data löydetään? Käytä 2 toiseksi vähiten merkitsevää muistiosoitteen bittiä indeksi määrittämään välimuistin lohko (modulo lohkojen lukumäärä) indeksi = (lohkon osoite) modulo (välimuistin lohkojen lukumäärä)
13 Suorasijoitettava välimuisti Tarkastellaan viittauksia päämuistiin osoituksilla: Aloitetaan tyhjällä välimuistilla kaikki lohkot merkitään tyhjiksi, validi-kenttä nollataan 0 huti 1 huti 2 huti 3 huti 00 Mem(0) 00 Mem(0) 00 Mem(0) 00 Mem(0) 00 Mem(1) 00 Mem(1) 00 Mem(2) 4 huti 3 osuma 4 osuma Mem(0) 4 00 Mem(1) 00 Mem(2) 00 Mem(3) 00 Mem(1) 01 Mem(4) 00 Mem(1) 00 Mem(2) 00 Mem(3) 00 Mem(2) 01 Mem(4) 00 Mem(1) 00 Mem(2) 00 Mem(3) 00 Mem(3) huti 01 Mem(4) 00 Mem(1) 00 Mem(2) Mem(3) 15 #15 8 pyyntöä, 6 hutia
14 MIPS: suorasijoitettava välimuisti, esim. Yhden sanan lohkot, välimuistin koko = 1Ksanaa (4KB) Hit Tag Index tavupoikkeama Data Index Valid Tag Data Millaista paikallisuutta hyödynnetään? #16
15 Hit Useamman sanan suorasijoitettava välimuisti 4 sanaa/lohko, välimuistin koko = 1Ksanaa tavupoikkeama Data Tag 20 Index 8 lohkopoikkeama Index Valid Tag Data #17 Millaista paikallisuutta tässä hyödynnetään? 32
16 Hyödynnetään paikallisuutta avaruudessa oletetaan lohkokoko >1 sanaa Aloitetaan tyhjällä välimuistilla kaikki lohkot merkitty tyhjiksi huti 1 osuma 2 huti 00 Mem(1) Mem(0) 00 Mem(1) Mem(0) 00 Mem(1) Mem(0) 00 Mem(3) Mem(2) 3 osuma 4 huti 3 osuma 00 Mem(1) Mem(0) 00 Mem(3) Mem(2) Mem(1) 5 Mem(0) 4 00 Mem(3) Mem(2) 01 Mem(5) Mem(4) 00 Mem(3) Mem(2) 4 osuma 15 huti 01 Mem(5) Mem(4) 00 Mem(3) Mem(2) 01 Mem(5) Mem(4) Mem(3) 15 Mem(2) 14 #19 8 pyyntöä, 4 hutia
17 Hutisuhde vs lohkon koko vs muistin koko Hutisuhde nousee, jos lohkokoko on merkittävän suuri välimuistin kokoon verrattuna #20 Välimuistiin mahtuvien lohkojen lukumäärä on pieni (kasvattaen kapasiteettihuteja)
18 Välimuistin kenttien koko Välimuistin bittimäärä sisältää tilan sekä datalle että tageille Oletetaan 32-bittinen tavuosoite Suorasijoitettavassa välimuistissa, jossa 2 n lohkoa, n bittiä käytetään indeksiin Jos lohkon koko on 2 m sanaa (2 m+2 tavua), m bittiä käytetään osoittamaan sanaa lohkon sisällä ja 2 bittiä tarvitaan osoittamaan tavu sanan sisällä Tagi-kentän koko? Suorasijoitettavan välimuistin bittien kokonaismäärä on 2 n x (lohkon koko + tagi-kentän koko + validi-kentän koko) Kuinka monta bittiä tarvitaan suorasijoitettavaan välimuistiin, jossa on 16KB dataa ja 4-sanaisia lohkoja ja oletetaan 32- bittiset osoitteet? #21
19 Välimuistiosumien käsittely Lukuosumat (I$ ja D$) Näitä nimenomaan halutaan! Kirjoitusosumat (ainoastaan D$) Vaaditaan väli- ja päämuistin olevan yhdenmukaisia (write-through cache) Kirjoita data aina sekä välimuistin lohkoon että seuraavaan tasoon muistihierarkiassa (läpikirjoitus, write-through) Kirjoitukset tapahtuvat seuraavan muistihierarkiatason nopeudella hidas! tai voidaan käyttää kirjoituspuskuria ja liukuhihna pysäytetään ainoastaan puskurin täyttyessä Sallitaan väli- ja päämuistin olevan ristiriidassa (write-back cache) Kirjoitetaan data ainoastaan välimuistin lohkoon (takaisinkirjoitus seuraavalle tasolle tapahtuu, kun lohko häädetään (evict) välimuistista) Jokaiselle välimuistin lohkolle tarvitaan likainen-bitti (dirty bit), joka kertoo tarvitseeko lohko kirjoittaa takaisin muistiin häädettäessä voidaan myös käyttää kirjoituspuskuria helpottamaan likaisten lohkojen takaisinkirjoituksessa #22
20 Välimuistin hutien syitä Pakollisia (kylmäkäynnistys tai prosessin vaihto, 1. viittaus): Ensimmäinen viittaus lohkoon. Jos ajetaan miljoonia käskyjä, pakollisten hutien määrä on merkityksetön ratkaisu: kasvata lohkon kokoa (kasvattaa hutisakkoa; erittäin suuri lohkon koko voi kasvattaa hutisuhdetta) Kapasiteetti: Välimuisti ei voi sisältää kaikki ohjelman viittaamia lohkoja ratkaisu: kasvata välimuistin kokoa (voi kasvattaa hakuaikaa) Konflikti: Useampia muistipaikkoja on kuvattu samaan välimuistin paikkaan ratkaisu 1: kasvata välimuistin kokoa ratkaisu 2: kasvata assosiatiivisuutta (käsitellään myöhemmin luennoilla) (voi kasvattaa hakuaikaa) #23
21 Välimuistihutien käsittely (1-sanan lohkot) Lukuhudit (I$ ja D$) Pysäytä liukuhihna, hae lohko seuraavalta muistihierarkian tasolta, tallenna se välimuistiin ja lähetä pyydetty sana prosessorille. Tämän jälkeen liukuhihna jatkaa toimintaa Kirjoitushudit (ainoastaan D$) 1. Pysäytä liukuhihna, hae lohko seuraavalta muistihierarkian tasolta, tallenna lohko välimuistiin (mikä voi vaatia likaisen lohkon häätämisen, jos käytetään takaisinkirjoittavaa välimuistia), kirjoita prosessorilta tuleva sana välimuistiin ja jatka liukuhihnan suoritusta. tai 2. Write allocate kirjoita sana välimuistiin päivittämällä sekä tagi että data. Ei tarvetta tarkastaa välimuistiosumaa. Ei tarvetta pysäyttää liukuhihnaa tai 3. No-write allocate ohita välimuistinkirjoitus (mitätöi välimuistin lohko, koska se sisältää nyt pilaantunutta dataa) ja kirjoita data suoraan kirjoituspuskuriin (ja sitä mukaa seuraavalle hierarkiatasolle). Ei tarvetta pysäyttää liukuhihnaa, jos kirjoituspuskuri ei ole täynnä. #24
22 Useamman sanan lohkon käsittelystä Lukuhudit (I$ ja D$) Prosessoidaan samoin kuin yhden sanan lohkot huti palauttaa koko lohkon välimuistiin Hutisakko kasvaa lohkon koon kasvaessa Early restart prosessori jatkaa suoritusta heti, kun pyydetty lohkon sana on toimitettu. Toimii parhaiten I$:n yhteydessä. Requested word first pyydetty sana toimitetaan muistista välimuistiin (ja prosessorille) ensimmäisenä Nonblocking cache sallii prosessorin jatkavan välimuistin viittauksia, vaikka välimuisti on käsittelemässä aiempaa hutia Kirjoitushudit (D$) Jos käytetään write allocate -menetelmää, on ensimmäiseksi haettava lohko muistista ja sitten kirjoitettava sana lohkoon (tai aikaansaadaan sotkuinen välimuistilohko, esim. 4-sanaisessa lohkossa, uusi tagi (yksi datasana uudesta lohkosta, ja kolme datasanaa vanhasta lohkosta). #25
23 Välimuistia tukevat muistijärjestelmät Piirin ulkoisella kytkentäverkolla ja muistiarkkitehtuurilla on merkittävä vaikutus järjestelmän kokonaissuorituskykyyn 32-bittinen data #26 & 32-bittinen osoite per jakso on-chip CPU välimuisti väylä DRAM- muisti Yhden sanan leveä organisaatio (yhden sanan leveä väylä ja yhden sanan leveä muisti) Oletetaan 1. 1 muistiväylän kellojakso osoitteen lähettämiseen muistiväylän kellojaksoa lohkon 1. sanan saamiseen DRAM:sta (rivin jaksoaika), 5 muistiväylän kellojaksoa 2., 3. ja 4. sanan vastaanottoon (sarakkeen hakuaika) 3. 1 muistiväylän kellojakso yhden datasanan toimittamiseen Muistiväylästä välimuistiin kaistanleveys Tavujen lukumäärä, joita on viitattu muistissa ja siirretty välimuistiin/prosessoriin per muistiväylän kellojakso
24 Review: (DDR) SDRAM toiminta After a row is into the SRAM register Column Address Input CAS as the starting burst address along with a burst length Transfers a burst of data (ideally a cache block) from a series of sequential addr s within that row - The memory bus clock controls transfer of successive words in the burst read Cycle Time N rows +1 N cols DRAM N x M SRAM M-bit Output Row Address M bit planes 1 st M-bit Access 2 nd M-bit 3 rd M-bit 4 th M-bit RAS CAS Row Address Col Address Row Add #27
25 #28 DRAM-muistin koon kasvu
26 1:n sanan väylä, 1:n sanan lohkot on-chip CPU välimuisti väylä DRAMmuisti Jos lohkon koko on 1, niin hudista johtuvan muistiviittauksen takia liukuhihna on pysäytettävä siksi aikaa kun muistista saadaan haettua yksi datasana muistiväylän kellojaksoa osoitteen lähetykseen muistiväylän kellojaksoa DRAM:n lukemiseen muistiväylän kellojaksoa data toimittamiseen kellojaksoa kokonaissakkoa Kellojaksossa siirrettyjen tavujen määrä (muistin kaistanleveys) yhden hudin tapauksessa on 4/17 = tavua per kellojakso #30
27 1:n sanan väylä, 4:n sanan lohkot on-chip CPU välimuisti Entäpä, jos lohkon koko on 4 sanaa ja jokainen sana sijaitsee eri DRAM-rivillä? 1 jaksoa 1:n osoitteen lähettämiseen 4 x 15 = 60 jaksoa DRAM:n lukemiseen 1 jaksoa viimeisen datasanan toimittamiseen 62 kellojaksoa sakkoa väylä DRAM- muisti 15 cycles 15 cycles 15 cycles Kellojaksossa siirrettyjen tavujen määrä (muistin kaistanleveys) yhden hudin tapauksessa on (4 x 4)/62 = tavua per kellojakso 15 cycles #32
28 1:n sanan väylä, 4:n sanan lohkot on-chip CPU välimuisti Entäpä, jos lohkon koko on 4 sanaa, mutta kaikki sanat ovat samalla DRAM:n rivillä? *5 = jaksoa 1:n osoitteen lähettämiseen jaksoa DRAM:n lukemiseen jaksoa viimeisen datasanan toimittamiseen kellojaksoa sakkoa väylä DRAM- muisti 15 cycles 5 cycles 5 cycles 5 cycles Kellojaksossa siirrettyjen tavujen määrä (muistin kaistanleveys) yhden hudin tapauksessa on (4 x 4)/32 = 0.5 tavua per kellojakso #34
29 Lomitettu muisti, 1:n sanan väylä on-chip CPU välimuisti Lohkon koko 4 sanaa: 4*1 = jaksoa 1:n osoitteen lähettämiseen jaksoa DRAM:n lukemiseen jaksoa viimeisen datasanan toimittamiseen kellojaksoa sakkoa väylä 15 cycles DRAM- muisti- pankki 0 DRAMmuistipankki 1 DRAMmuistipankki 2 DRAM- muisti- pankki 3 15 cycles 15 cycles 15 cycles #36 Kellojaksossa siirrettyjen tavujen määrä (muistin kaistanleveys) yhden hudin tapauksessa on (4 x 4)/20 = 0.8 tavua per kellojakso
30 DRAM-muistijärjestelmän yhteenveto Tärkeää sovittaa välimuistin ominaisuudet välimuisti viittaa yhteen lohkoon kerrallaan (usein enemmän kuin yksi sana) sekä DRAM:n ominaisuuksien käytä DRAM:ia joka tulee nopeaa useamman sanan viittausta, mieluummin sellaisia, jotka vastaavat välimuistin lohkon kokoa että muistiväylän ominaisuuksien suhteen varmista, että muistiväylä tukee DRAM:n hakuaikaa ja hakukuviota tavoitteena muistiväylän ja välimuistin välisten siirtojen kaistanleveyden maksimointi #37
Välimuistin suorituskyvyn mittaus
Välimuistin suorituskyvyn mittaus Oletetaan, että välimuistiosuman kustannukset on sisällytetty normaaliin CPU-jaksoon. Tällöin CPU time = IC CPI CC = IC (CPI ideal + Memory-stall cycles) CC CPI stall
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotTietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu
Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1
Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotTKT-3200 Tietokonetekniikka I. Harjoitustyö 4: Cache - työohje. Syksy 2010
TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache - työohje Syksy 2010 Ryhmän numero Jäsen #1 nimi opiskelijanumero sähköposti Jäsen #2 nimi opiskelijanumero sähköposti Jäsen #3 nimi opiskelijanumero
Lisätiedot52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998
S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotInternal Memory, Cache
Tietokoneen rakenne Luento 4 Internal Memory, Cache Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4-1 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1) Luento 4-2 Tietokoneen
LisätiedotInternal Memory, Cache
Tietokoneen rakenne Internal Memory, Cache Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1) Luento 4-1 Luento 4-2 Goals
LisätiedotIntel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen
Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Fig 4.1 [Sta16] Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotTKT-3200 Tietokonetekniikka I. Harjoitustyö 4: Cache - simulaattorin ohje
TKT-3200 Tietokonetekniikka I 1. Harjoitustyön tarkoitus Harjoitustyö 4: Cache - simulaattorin ohje Välimuistilla (cache) on suuri merkitys nykyaikaisessa muistihierarkiassa. Tämän harjoitustyön tarkoitus
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotInternal Memory, Cache (välimuisti)
Tietokoneen rakenne Luento 4 Internal Memory, Cache (välimuisti) Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4-1 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1)
LisätiedotInternal Memory, Cache (välimuisti)
Tietokoneen rakenne Internal Memory, Cache (välimuisti) Luento 4 Key Characterics of Memories / Storage Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory (Sta06 Table 4.1) Luento 4-1
LisätiedotUlkoiset mediakortit Käyttöopas
Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita
LisätiedotTietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)
Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa
Lisätiedotltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotLuento 6: VIRTUAALIMUISTI
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotD B. Tiedostojen käsittely
Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintot Muut pyörivät t Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotLuento 5: Muistin hallinta 13.9.2006. Luento 5. Luento 5-1. Luento 5-3. u Continuous memory allocation for partition. Luento 5-5
Tietokoneen rakenne Luento 5 Teemu s Cheesecake hand table Muistinhallinta Register, on-chip cache, memory, disk, and tape speeds relative to times locating cheese for the cheese cake you are baking...
Lisätiedot24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,
LisätiedotD B. Levytiedostojen käsittely. Levytiedostojen käsittely
Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotLuento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi
HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
Lisätiedotltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotSisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa
LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotVIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1
LUENTO 8 VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 1 Sisältö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotVIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1
LUENTO 8 VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 1 Sisältö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotSisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa
LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2
TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 6: Talletus ja syöttö/tulostuslaitteet Adapted from Computer Organization and Design, 4 th Edition, Patterson & Hennessy, 2008 Adapted from slides by Mary Jane Irwin,
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotArto Salminen, arto.salminen@tut.fi
3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti
LisätiedotHuomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.
OHJE OPISKELIJALLE MOODLEN KÄYTTÖÖN 1/5 2011/2012 MOODLE KOULUTUKSESSA Työterveyslaitoksella käytetään Moodle -verkko-oppimisalustaa. Potilassiirtojen Ergonomia - koulutus on monimuotokoulutusta, johon
LisätiedotATVa Tietokoneen rakenne. Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva
ATVa Tietokoneen rakenne Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva TIETOKONELAITTEISTO Tietokonelaitteisto Näyttö Tulostin Keskusyksikkö
LisätiedotHELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset
LisätiedotWindows Live SkyDrive - esittely
Windows Live SkyDrive - esittely Microsoftin SkyDrive on pilvipohjainen tiedostojen säilytys- ja jakopalvelu. SkyDrive tarjoaa 25 Gb ilmaista säilytystilaa tiedostoille ja valokuville. Voit käyttää SkyDriven
LisätiedotLuento 2: LAITTEISTOSTA
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä
LisätiedotMuistinhallinta. Teemu s Cheesecake. Tietokoneen rakenne
Tietokoneen rakenne Luento 5 (Memory Management) Stallings: Ch 8.3-8.6 Muistinhallintaongelma Heittovaihto vs. virtuaalimuisti Ohjelmisto- ja laitteistotuki Esim: Pentium Luento 5-1 Teemu s Cheesecake
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
Lisätiedotoheishakemistoja voi tiedostoon liittyä useita eri perustein muodostettuja
Tietokantojen hakemistorakenteet Hakemistorakenteiden (indeksien) tarkoituksena on nopeuttaa tietojen hakua tietokannasta. Hakemisto voi olla ylimääräinen oheishakemisto (secondary index), esimerkiksi
LisätiedotMuistinhallinta. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch Heittovaihto vs. Virtuaalimuisti Esim: Pentium. Luento 5-1
Tietokoneen rakenne Luento 5 Muistinhallinta Stallings: Ch 8.3-8.6 Heittovaihto vs. Virtuaalimuisti Esim: Pentium Luento 5-1 Teemu s Cheesecake hand table Register, on-chip cache, memory, disk, and tape
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (15) Luento Suorituskyvyn optimointi... 2 Tiedonhallintajärjestelmän rakenne... 3 Suunnittele... 4 SQL-komentojen viritys... 5 Tekninen ympäristö... 6 Fyysisen tason ratkaisut... 7 Indeksit...
LisätiedotSähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti
Sähköpostiohjeet 1 Uuden PST tiedoston luominen sähköposteille... 3 Tärkeää!... 3 Tiedoston luominen... 3 Kansioiden luominen datatiedostoon... 5 Pikatoimintojen luominen... 8 Odottaa vastausta allekirjoitus...
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig 4.1 [Stal03] (ks. Fig 4.1 [Stal99]) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa
LisätiedotEpäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.
Epäyhtälö Kahden lausekkeen A ja B välisiä järjestysrelaatioita A < B, A B, A > B ja A B nimitetään epäyhtälöiksi. Esimerkiksi 2 < 6, 9 10, 5 > a + + 2 ja ( + 1) 2 2 + 2 ovat epäyhtälöitä. Epäyhtälössä
LisätiedotOhje PhotoPortaalin käytöstä
Ohje PhotoPortaalin käytöstä Yleistä sisällöstä 1. Käyttäjän sisäänkirjautuminen / rekisteröityminen Jos olet kirjautunut aikaisemmin Finland Circuit, Obsession of Light, This is Life, tai johonkin muuhun
LisätiedotStallings, Luku
"!$#%&'#)( *"( +, /. Stallings, Luku 11.111.4 KJI S2004 / Tiina Niklander, kalvot uvo Häkkinen 7 1 021 * +3! 4 57698;:=@? I/Olaitteiden luokittelua, siirtonopeuksia Siirrännän perustekniikat Siirrännän
Lisätiedot31.7.2013. Toimittajan yrityksen kaupparekisteriin merkitty virallinen nimi.
Valtiokonttori Ohje 1 (5) Verkkolaskutusportaalin käyttöohje toimittajille Kenttien selitteet (pakolliset kentät ovat merkitty *-merkillä) REKISTERÖITYMINEN TOIMITTAJATIEDOT Y-tunnus * Toimittajan yrityksen
LisätiedotTyötapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto
Työtapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto Aloitus Valitse ensin vahinkotyyppi ja paina Jatka-nappia. Jos avautuu lisäkysymyksiä vakuutukseen liittyen,
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotPOWER analytiikka-alustana
POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotTarkoitus. Edellytykset. Kirjautuminen HAKA-tunnistautumisen kautta
Tarkoitus Tässä ohjeessa näytetään, kuinka avataan uusi palvelupyyntö Certiaan Service Desk -järjestelmän kautta. Ohjeen lopussa näytetään, miten voit etsiä ratkaisua tietämyskannasta. Palvelupyynnön pääset
LisätiedotNTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.
Käyttöjärjestelmät t I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Luento 8: SIIRRÄNT NTÄ Stallings, Luku 11.1-11.4 Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotVäylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1
Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:
LisätiedotOsio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä
Käyttöjärjestelmät I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
Lisätiedot1. Lomakkeet löytyvät asiointiportaalista osoitteesta
TOIMINTA-AVUSTUKSEN SÄHKÖINEN HAKU 1. Lomakkeet löytyvät asiointiportaalista osoitteesta http://asiointi.hel.fi Etusivulta valitaan Yritys- ja yhdistyspalvelut -> avustukset. 1 Valikosta valitaan lomake
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
Lisätiedothttp://www.microsoft.com/expression/
Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA
LisätiedotBackup Exec 3600 Appliance
Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein
LisätiedotString-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (2/2) Luentoesimerkki 4.1
String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) Vertailuja tehdessä törmätään usein tilanteeseen, jossa merkkijonoa (esimerkiksi merkkijonomuuttujaa) pitää vertailla toiseen merkkijonoon. Tällöin tavanomainen
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotAsenna myös mikroskopian lisäpala (MBF ImageJ for Microscopy Collection by Tony Collins) http://rsbweb.nih.gov/ij/plugins/mbf-collection.
Asentaminen Ohjelman voi ladata vapaasti webistä (http://rsbweb.nih.gov/ij/) ja siitä on olemassa versiot eri käyttöjärjestelmille. Suurimmalle osalle käyttäjistä sopii parhaiten valmiiksi käännetty asennuspaketti
LisätiedotLuento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken
Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotAsenna myös mikroskopian lisäpala (MBF ImageJ for Microscopy Collection by Tony Collins) http://rsbweb.nih.gov/ij/plugins/mbf-collection.
ImageJ ja metallografia juha.nykanen@tut.fi 19.2.2011 versio 1 Asentaminen Ohjelman voi ladata vapaasti webistä (http://rsbweb.nih.gov/ij/) ja siitä on olemassa versiot eri käyttöjärjestelmille. Suurimmalle
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
LisätiedotMassaeditorikoulutus 8.12.2015. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut
Massaeditorikoulutus 8.12.2015 Massaeditoinnin toimintaperiaate Kokoelman tai hakutuloksen tietueet (itemit) voidaan eksportoida CSV-tiedostona omalle työasemalle taulukkomuodossa CSV:tä muokataan Libre/OpenOfficen
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
Lisätiedot