Välimuistin suorituskyvyn mittaus
|
|
- Kirsti Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Välimuistin suorituskyvyn mittaus Oletetaan, että välimuistiosuman kustannukset on sisällytetty normaaliin CPU-jaksoon. Tällöin CPU time = IC CPI CC = IC (CPI ideal + Memory-stall cycles) CC CPI stall Muistin sakkausjaksot (stall) tulevat välimuistin hudeista (luku- ja kirjoitussakkausjaksojen lukumäärä) Read-stall cycles = reads/program read miss rate read miss penalty Write-stall cycles = (writes/program write miss rate write miss penalty) + write buffer stalls write-through välimuistille voidaan yksinkertaistaa: Memory-stall cycles = accesses/program miss rate miss penalty #38
2 #39 Välimuistin suorituskyvyn vaikutukset välimuistin sakon suhteellinen osuus kasvaa prosessorin suorituskyvyn parantuessa (nopeampi kello ja/tai alhaisempi CPI) Muistin nopeus ei todennäköisesti kasva yhtä nopeasti kuin prosessorin suorituskyky. Laskettaessa CPI stall -arvoa, välimuistin hudin sakko on hudin käsittelyyn kuluvien prosessorin kellojaksojen määrä Mitä alempi CPI ideal, sitä merkittävämpiä ovat sakkausjaksot Prosessorin CPI ideal = 2, hutisakko 100 jaksoa, ohjelmassa 36% load/store - käskyjä ja hutisuhde 2% I$ -viittauksissa ja 4% D$ -viittauksissa Memory-stall cycles = 2% % 4% 100 = 3.44 CPI stalls = = 5.44 eli, 2x suurempi kuin CPI ideal! Jos CPI ideal laskisi 1:een? 0.5? 0.25? Jos D$ hutisuhde kasvaisi 1%? 2%? Jos kellotaajuus tuplattaisiin (tuplaisi hutisakon)?
3 Keskim. muistin hakuaika Average Memory Access Time (AMAT) Suuremmassa välimuistissa pidempi hakuaika. Osuma-ajan pidentyminen todennäköisesti lisää uuden tason liukuhihnaan ja jossain vaiheessa suuren välimuistin pidempi osuma-aika ylittää osumasuhteesta saatavan edun. keskim. muistin hakuaika ottaen huomioon sekä osumat että hudit AMAT = Time for a hit + Miss rate x Miss penalty Oletetaan prosessori, jossa 20 psec kellojakso, hutisakko 50 kellojaksoa, hutisuhde 0.02 hutia per käsky ja välimuistin hakuaika 1 kellojakso. Mikä on AMAT? #40
4 Hutisuhteen pienentäminen #1 ❶Salli joustavampi lohkojen sijoittelu Suorasijoitettavassa välimuistissa muistilohko kuvautuu ainoastaan yhteen välimuistilohkoon Toinen ääripää on sallia muistilohkon kuvautuvan mihin tahansa välimuistin lohkoon täysin assosiatiivinen välimuisti Kompromissi: jaetaan välimuisti joukkoihin, joista jokainen koostuu n:stä tiestä (n-tie joukkoassosiatiivinen) Muistilohko kuvautuu uniikkiin (indeksi-kentän määrittämään) joukkoon ja voidaan mihin tahansa tämän joukon sisällä (n vaihtoehtoa) (block address) modulo (# sets in the cache) #41
5 #42 Assosiatiivinen välimuisti
6 Assosiatiivisuus 8:n elementin välimuisti #43
7 Esimerkki Tarkastellaan viittauksia muistiin osoitteilla: Aloitetaan tyhjällä välimuistilla kaikissa lohkoissa validi-kenttä tilassa epätosi 0 miss 4 miss 0 miss 4 miss 00 Mem(0) Mem(0) Mem(4) Mem(0) 4 0 miss 4 miss 0 miss 4 miss Mem(4) Mem(0) Mem(4) Mem(0) 4 #45 8 pyyntöä, 8 hutia Hudeista johtuva ping pong efekti - kaksi muistipaikkaa kuvautuvat samaan välimuistin lohkoon
8 Set Esim. joukkoassosiatiivinen välimuisti välimuisti 0 1 Way V Tag Q1: Onko data välimuistissa? Data Vertaa välimuistin joukon kaikkia tageja kolmeen ylimpään osoitebittiin, jotta nähdään onko data välimuistissa Päämuisti 0000xx 0001xx 0010xx 0011xx 0100xx 0101xx 0110xx 0111xx 1000xx 1001xx 1010xx 1011xx 1100xx 1101xx 1110xx 1111xx Yhden sanan lohkot 2 LSB-bittilä määrittää tavun sanan sisällä (32-bittiset sanat) Q2: kuinka data löydetään? Käytä yhtä muistibittiä määrittämään mistä joukosta data löytyy #46 joukko = (lohkon osoite) modulo (välimuistin joukkojen lukumäärä)
9 Esimerkki Tarkastellaan viittauksia muistiin osoitteilla: 000 Mem(0) 000 Mem(0) Aloitetaan tyhjällä välimuistilla kaikissa lohkoissa validi-kenttä tilassa epätosi 0 miss 4 miss 0 hit 4 hit 010 Mem(4) 010 Mem(4) 000 Mem(0) 000 Mem(0) 010 Mem(4) 8 pyyntöä, 1 huti Ratkoo aiemman ping pong -efektin, koska nyt 2 muistipaikkaa, jotka kuvautuvat samaan välimuistin lohkoon, voivat molemmat olla välimuistissa! #48
10 4-tie joukkoassosiatiivinen välimuisti 2 8 = 256 joukkoa jokaisella tiellä (jokaisessa 1 lohko) Tag 22 Index 8 tavupoikkeama Index V Tag Data V Tag Data V Tag Data V Tag Data Way Way 1 2 Way 2 2 Way #49 Hit 4x1 select Data
11 Joukkoassosiatiivisen välimuistin laajuus Kiinteänkokoisessa välimuistissa assosiatiivisuuden kaksinkertaistaminen tuplaa lohkojen määrän joukossa (teiden lukumäärä) ja puolittaa joukkojen lukumäärän vähentäen indeksiä yhdellä bitillä ja kasvattaen tagi-kenttää yhdellä bitillä Käytetään tagi-vertailuun Valitsee joukon Valitsee sanan lohkon sisällä Tag Index Block offset Byte offset Vähenevä assosiatiivisuus suorasijoitettu (ainoastaan yksi tie) Lyhyemmät tagit, ainostaan yksi vertailijayksikkö kasvava assosiatiivisyys Täysin assosiatiivinen (ainoastaann yksi joukko) Tagi muodostuu kaikista osoitebiteistä paitsi lohkon ja tavun poikkeamat #50
12 Joukkoassosiatiivisen välimuistin kustannus Hudin tapahtuessa, minkä tien lohko valitaan korvattavaksi? Least Recently Used (LRU): korvataan lohko, jota on ollut käyttämättä pisimpään Tarvitaan laitteistoa, joka pitää kirjaa milloin kutakin lohkoa on käytetty suhteessa muihin joukon lohkoihin 2-tie joukkoassosiatiiviselle tarvitaan yksi bitti per joukko bitti asetetaan, kun lohkoon viitataan (ja samalla nollataan toisen tien bitti) N-tien joukkoassosiatiivinen välimuisti N vertailijaa (viive ja pinta-ala) MUX -viive (joukon valinta) ennen kuin data on saatavilla Data saatavilla joukon valinnan jälkeen (ja osuma/huti päätöksen jälkeen). Suorasijoitettavassa välimuistissa lohko on saatavilla ennen osuma/huti-päätöstä Ei voida olettaa osumaa ja jatkaa ja toipua myöhemmin, jos tapauksessa olikin huti #51
13 Joukkoassosiatiivisen välimuistin edut Valinta suorasijoitettavan ja joukkoassosiatiivisen välimuistin välillä riippuu hudin kustannuksesta verrattuna toteutuksen kustannukseen Miss Rate KB 8KB 16KB 32KB 64KB 128KB 256KB 512KB 0 1-way 2-way 4-way 8-way Data from Hennessy & Patterson, Computer Architecture, 2003 Associativity Suurin hyöty saavutetaan siirtymällä suorasijoitettavasta välimuistista 2- tie välimuistiin (20% + vähennys hutisuhteessa) #52
14 Hutisuhteen pienentäminen #2 ❷Käytä useampia välimuistitasoja IC-teknologian edistyessä piirillä on enemmän tilaa suuremman L1 -välimuistin tai toisen välimuistitason toteuttamiseen tai joissain tapauksissa jopa L3 -välimuisti. Normaalisti L2 välimuisti tukee sekä käskyjä että dataa Esim. CPI ideal = 2, hutisakko 100 jaksoa (päämuistiin) ja hutisakko 25 jaksoa (UL2$-välimuistiin), 36% load/store - käskyjä, 2% (4%) hutisuhde L1 I$ (D$) muistiviittauksiin. Lisätään 0.5% UL2$ -hutisuhde CPI stalls = = 3.54 (verrattuna 5.44, joka saadaan ilman L2$-välimuistia) #53
15 Monitasoisen välimuistin suunnittelu L1 ja L2 välimuistin suunnnittelutavoitteet ovat erilaiset: Primäärivälimuistissa tavoitteena on osuma-ajan minimointi ja lyhyemmäm kellon jaksonajan tukeminen Pienempi muisti pienemmällä lohkokoolla Sekundäärivälimuistin tavoitteena on hutisuhteen minimointi päämuistin pitkän hakuajan aiheuttaman sakon pienentäiseksi Suurempi muisti suuremmalla lohkokoolla Korkeampi assosiatiivisuus L1-välimuistin hutisakko pienenee merkittävästi käytettäessä L2-muistia L1$ voi olla pienempi (eli nopeampi) mutta suuremmalla hutisuhteella L2 välimuistissa hutisuhde on tärkeämpi kuin osuma-aika L2$ osuma-aika määrittää L1$:n hutisakon L2$:n paikallinen hutisuhde >> globaali hutisuhde #54
16 Interaktio ohjelmiston kanssa Hudit riippuvat pitkälle muistinviittauskuviosta Algoritmi viittaa muistiin tietyssä järjestyksessä Kääntäjän optimoinnit muistiviittauksiin algoritmin valinnassa voi joutua huomioimaan kohdejärjestelmän välimuistin ominaisuudet #55
17 Välimuistin parametrejä L1 cache organization & size L1 associativity Intel Nehalem Split I$ and D$; 32KB for each per core; 64B blocks 4-way (I), 8-way (D) set assoc.; ~LRU replacement AMD Barcelona Split I$ and D$; 64KB for each per core; 64B blocks 2-way set assoc.; LRU replacement L1 write policy write-back, write-allocate write-back, write-allocate L2 cache organization & size Unified; 256MB (0.25MB) per core; 64B blocks Unified; 512KB (0.5MB) per core; 64B blocks L2 associativity 8-way set assoc.; ~LRU 16-way set assoc.; ~LRU L2 write policy write-back, write-allocate write-back, write-allocate L3 cache organization & size Unified; 8192KB (8MB) shared by cores; 64B blocks Unified; 2048KB (2MB) shared by cores; 64B blocks L3 associativity 16-way set assoc. 32-way set assoc.; evict block shared by fewest cores L3 write policy write-back, write-allocate write-back; write-allocate #56
18 Välimuistiohjaimen ohjaus Esimerkkivälimuistin piirteet suorasijoitettu, write-back, write allocate Lohkon koko: 4 words (16 bytes) Välimuistin koko: 16 KB (1024 blocks) 32-bittiset tavuosoitteet Valid - ja dirty -bitti per lohko lukitseva välimuisti CPU odottaa kunnes muistiviittaus suoritettu loppuun Tag Index Offset 18 bits 10 bits 4 bits #57
19 Liitynnän signaalit Read/Write Read/Write Valid Valid Address 32 Address 32 CPU Write Data 32 Cache Write Data 128 Memory Read Data 32 Read Data 128 Ready Ready Useampi jakso per viittaus #58
20 Tilakone Tilakonetta käytetään askeltamaan ohjaukset Tilojen joukkko, transitio jokaisella kellosignaalin reunalla Tilat binäärikoodattuja Nykyinen tila talletettu rekisteriin Seuraava tila = f n (nykyinen tila, nykyiset sisäänmenot) ohjaussignaalit = f o (nykyinen tila) #59
21 4-tilainen välimuistin ohjain Idle Cache Hit Mark Cache Ready Valid CPU request Compare Tag If Valid && Hit Set Valid, Set Tag, If Write set Dirty Allocate Read new block from memory Memory Not Ready Cache Miss Old block is clean Memory Ready Cache Miss Old block is Dirty Write Back Write old block to memory Memory Not Ready #60
22 Välimuistin koherenssi, multicore Jos multicore prosessorissa, ytimet jakavat yhteisen fyysisen muistiavaruuden, aikaansaadaan välimuistin koherenssiongelma Read X Read X Core 1 Core 2 Write 1 to X L1 I$ L1 D$ L1 I$ L1 D$ X = 01 X = 0 Time step Event CPU A s cache CPU B s cache Memory CPU A reads X CPU B reads X X = 01 Unified (shared) L2 3 CPU A writes 1 to X #61
23 Koherentti muistijärjestelmä Mikä tahansa luku data-alkioon pitäisi palauttaa viimeiseksi kirjoitettu data-alkion arvo Koherenssi määrittää mitä arvoja lukuoperaatio voi palauttaa Kirjoitukset samaan osoitteeseen ovat sarjallisia (kaikkien prosesoreiden on nähtävä kaksi kirjoitusta samaan muistipaikkaan samassa järjestyksessä) Konsistenssi määrittää milloin lukuoperaatio palauttaa kirjoitetun arvon (milloin muut prosessorit näkevät kirjoituksen) #62
24 Välimuistin koherenssiprotokollat Tarvitaan laitteistoprotokolla välimuistin koherenssin takaamiseksi, suosituin snooping Välimuistin ohjain nuuskii väylää erillisellä osoite-tagi-laitteistolla ja päättelee löytyykö välimuistista kopio lohkosta, jota on pyydetty jaetusta muistista Kirjoituksenmitätöinti protokolla kirjoitus vaatii poissulkevan viittauksen ja mitätöi kaikki muut lohkon kopiot järjestelmässä Poissulkeva viittaus varmistaa, että alkiosta ei ole olemassa mitään muuta luettavaa tai kirjoitettavaa kopiota Jos kaksi prosessoria yrittää kirjoittaa samaan dataan samaan aikaan, toinen voittaa ja toisen kopio mitätöidään. Toisen prosessorin operaation loppuunsaattamiseksi, sen on haettava uusi kopio datasta, joka sisältää päivitetyn arvon sarjallistetut kirjoitukset #63
25 Esim. Nuuskiva mitätöinti Read X Read X Core 1 Core 2 Write 1 to X Read X L1 I$ L1 D$ L1 I$ L1 D$ X = 01 X = 01 I CPU activity CPU A reads X Bus activity Cache miss for X CPU A s cache CPU B s cache Memo ry X = I 10 Unified (shared) L2 CPU B reads X CPU A writes 1 to X Cache miss for X Invalidate for X CPU B read X Cache miss for X #64
26 Yhteenveto: välimuistin suunnitteluavaruus Useita interaktiivisia ulottuvuuksia välimuistin koko lohkon koko assosiatiivisuus korvausmenetelmä write-through vs write-back write allocation Optimaalinen valinta on kompromissi Riippuu viittauksista (viittauskuvio) kuorma Käyttö (I-cache, D-cache, TLB) Riippuu käytetystä teknologiasta /kustannuksesta Yleensä yksinkertaisuus voittaa Cache Size Associativity Block Size Bad Good Factor A Factor B Less More #65
TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2
TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 5: Muistihierarkian hyödyntäminen Adapted from Computer Organization and Design, 4 th Edition, Patterson & Hennessy, 2008 Adapted from slides by Mary Jane Irwin,
Lisätiedot52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998
S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access
LisätiedotInternal Memory, Cache
Tietokoneen rakenne Luento 4 Internal Memory, Cache Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4-1 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1) Luento 4-2 Tietokoneen
LisätiedotInternal Memory, Cache
Tietokoneen rakenne Internal Memory, Cache Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1) Luento 4-1 Luento 4-2 Goals
LisätiedotTKT-3200 Tietokonetekniikka I. Harjoitustyö 4: Cache - simulaattorin ohje
TKT-3200 Tietokonetekniikka I 1. Harjoitustyön tarkoitus Harjoitustyö 4: Cache - simulaattorin ohje Välimuistilla (cache) on suuri merkitys nykyaikaisessa muistihierarkiassa. Tämän harjoitustyön tarkoitus
LisätiedotInternal Memory, Cache (välimuisti)
Tietokoneen rakenne Luento 4 Internal Memory, Cache (välimuisti) Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4-1 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1)
LisätiedotInternal Memory, Cache (välimuisti)
Tietokoneen rakenne Internal Memory, Cache (välimuisti) Luento 4 Key Characterics of Memories / Storage Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory (Sta06 Table 4.1) Luento 4-1
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotVäylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1
Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
Lisätiedotltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi
LisätiedotLuento 6: VIRTUAALIMUISTI
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotLuento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken
Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotLuento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5
Luento 2 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken u
LisätiedotTKT-3200 Tietokonetekniikka I. Harjoitustyö 4: Cache - työohje. Syksy 2010
TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache - työohje Syksy 2010 Ryhmän numero Jäsen #1 nimi opiskelijanumero sähköposti Jäsen #2 nimi opiskelijanumero sähköposti Jäsen #3 nimi opiskelijanumero
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintot Muut pyörivät t Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotVIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1
LUENTO 8 VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 1 Sisältö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotSisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa
LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotVIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1
LUENTO 8 VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 1 Sisältö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotSisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa
LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotTietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu
Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotStallings, Luku
"!$#%&'#)( *"( +, /. Stallings, Luku 11.111.4 KJI S2004 / Tiina Niklander, kalvot uvo Häkkinen 7 1 021 * +3! 4 57698;:=@? I/Olaitteiden luokittelua, siirtonopeuksia Siirrännän perustekniikat Siirrännän
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
LisätiedotPOWER analytiikka-alustana
POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Fig 4.1 [Sta16] Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotC++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen
C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
Lisätiedot7.4 Sormenjälkitekniikka
7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1
Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia
LisätiedotOraclen syvin ydin. Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija. OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1
Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1 Oracle 8i (8.1.7) muistinkäyttöä ja viritystä: SGA ja PGA mitä ne on ja niihin vaikuttavat init.orat SGA:n rakenne Kannan
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotIntel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen
Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien
Lisätiedottikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran
tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / 5 7.8.2006 / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Digitaalilogiikka Tuntee Boolen muuttujan ja totuusarvon käsitteet (Diskr. matem.) Osaa selittää
LisätiedotQ = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.
V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.
LisätiedotD B. Tiedostojen käsittely
Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotAUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja
AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja s2009 1. D-kiikku Toteuta DE2:lla synkroninen laskukone, jossa lasketaan kaksi nelibittistä lukua yhteen. Tulos esitetään ledeillä vasta,
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
Lisätiedot24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotEsimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu
Sivu (5) 2.2.2 Fe Seuraavassa on esitetty tenttitehtävien malliratkaisut ja tehtäväkohtainen arvostelu. Osassa tehtävistä on muitakin hyväksyttäviä ratkaisuja kuin malliratkaisu. 2 Tehtävät on esitetty
LisätiedotHajautettujen järjestelmien perusteet. Replikointi. Kari Systä
Hajautettujen järjestelmien perusteet Replikointi Kari Systä Sisältö Replikointi Konsistenssimallit Datakeskeiset Asiakaskeskeiset Replikoiden hallinta Konsistenssiprotokollia ACID (http://en.wikipedia.org/wiki/acid)
Lisätiedotoheishakemistoja voi tiedostoon liittyä useita eri perustein muodostettuja
Tietokantojen hakemistorakenteet Hakemistorakenteiden (indeksien) tarkoituksena on nopeuttaa tietojen hakua tietokannasta. Hakemisto voi olla ylimääräinen oheishakemisto (secondary index), esimerkiksi
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotMUISTINHALLINNAN OHJELMISTO
LUENTO 5 Käyttöjärjestelmät II MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO Ch 7-8 [Stal 05] 1 Lähtötiedot / seuraavaksi? Yksinkertainen muistinhallinta (Ch 7) Tehtävät, staattinen vs. dynaaminen partitiointi, Buddy System
LisätiedotHELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset
LisätiedotLähtötiedot tiedot / seuraavaksi? Käyttöjärjestelmät II MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO. Looginen vs. fyysinen osoite Perusvalinnat.
LUENTO 5 Lähtötiedot tiedot / seuraavaksi? MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO Ch 7-87 8 [Stal[ 05] Yksinkertainen muistinhallinta (Ch 7) Tehtävät, staattinen vs. dynaaminen partitiointi, Buddy System sivutus,
LisätiedotKJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola Tehtävät, staattinen vs. dynaaminen partitiointi, Buddy System sivutus, segmentointi
LUENTO 5 Käyttöjärjestelmät II MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO Ch 7-87 8 [Stal[ 05] 1 Lähtötiedot tiedot / seuraavaksi? Yksinkertainen muistinhallinta (Ch 7) Tehtävät, staattinen vs. dynaaminen partitiointi,
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
LisätiedotSuoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Jakso 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit) ohjelma
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotTKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka
TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka #2 Tietokone Henkilökohtainen tietokone (Personal Computer, Desktop, Laptop) Suunniteltu tuottamaan hyvä suorituskyky yhdelle
LisätiedotNTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.
Käyttöjärjestelmät t I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Luento 8: SIIRRÄNT NTÄ Stallings, Luku 11.1-11.4 Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotOsio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä
Käyttöjärjestelmät I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen
LisätiedotD B. Levytiedostojen käsittely. Levytiedostojen käsittely
Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
LisätiedotKäännös, linkitys ja lataus
Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen
LisätiedotTKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto
Indeksin luonti ja hävitys TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Komentoa ei ole standardoitu ja niinpä sen muoto vaihtelee järjestelmäkohtaisesti Indeksi voidaan
LisätiedotTiedon tarkistus (4)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä tapauksessa
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi
Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M
V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
Lisätiedot