SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS. Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013
|
|
- Susanna Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013
2 TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS 3 Toimintaohje 2013 on laadittu sähköalan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja heidän organisaatioissa toimivien henkilöiden käyttöön. Ohje selkeyttää ja yhdenmukaistaa oppilaitosten sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuteen liittyviä menettelytapoja. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus luoda turvallinen opiskeluympäristö ja organisoida turvallisuusasiat. Ko. organisaatiolla on oltava riittävät resurssit reagoida aina turvallisuutta vaarantavien epäkohtien poistamiseen tilanteen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Turvallisuusasioita käsitellään muutostilanteiden, henkilövaihdosten, sekä vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen ja vaara- arviointien yhteydessä. Toimintaohjeessa on huomioitu sähköturvallisuuslain (STL 410/1996), työturvallisuuslain (TTL 738/2002), laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998) sekä niiden perusteella annettujen voimassa olevien asetusten ja säädösten vaatimukset. Tavoitteena on, että jokainen sähköalan ammatillisen koulutuksen järjestäjä laatii oman tämän toimintaohjeen asiat sisältävän asiakirjan. Toimimalla laaditun asiakirjan mukaisesti, koulutuksen järjestäjä voi vakuuttua täyttävänsä sille asetetut sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuusvaatimukset. ESIPUHE
3 4 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Tuvallisuuden arviointikriteerit ja esimerkit Esimerkkilomake kouluttajien pätevyyden arvioinnista Esimerkkilomake sähköturvallisuuden vastuuhenkilöiden arvioinnista Esimerkkilomake sähkötilan tilojen ja laitteiden arvioinnista Arvioinnin yhteenvetolomake TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Sähköturvallisuuden organisionti Riskikartoitus laatujärjestelmän osana Laatujärjestelmä SCRUM-menetelmä Suunnittelu-POKERI-menetelmä MoSCoW-menetelmä Elinkaarimalli RFID-tunnistusmenetelmä Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastukset Muut menetelmät SÄHKÖTYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE Työsalin ilmoitustaulun turvallisuusohje (esimerkki) Työsalin yhteyshenkilöt Hätätilanteen toimintaohje Poistumisreitit ja hätäensiapuvälineet (esimerkki) Siirtymisohjeet kokoontumispaikalle (esimerkki) SÄHKÖALAN JULKAISUT JA TIETOLÄHTEET TURVALLISUUSASIAT OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMASSA Sähköalan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta (4 ov) (Esimerkki paikallisen OPSin sisältökohdasta)... 31
4 6 KOULUTTAJAN PÄTEVYYS JA TEHTÄVÄT Sähköalan kouluttajan ammatillisen pätevyyden ylläpito Käytön johtaja Sähkötöiden johtaja Työstä vastaava henkilö Sähkötyösalin ja -laboratorion kunnosta vastaava henkilö Sähköalan kouluttaja Henkilötietolomake SISÄLTÖ 7 TYÖSSÄOPPIMINEN JA SÄHKÖURAKOINTI Työssäoppiminen SÄHKÖALAN KOULUTUKSEN TILAT JA LAITTEET Sähköalan koulutustilat Normaalitilat Sähköalan tilat Erikoistilat Koulutustilojen turvajärjestelmät Normaali ja sähköalan tila Erikoistilojen suojaukset TYÖTEHTÄVIIN PEREHDYTTÄMINEN Esimerkki: Sähkötyösalin käytön perehdyttäminen maallikolle/ opiskelijalle Esimerkki: Sähkötyösalin käytön perehdyttäminen siistijälle Esimerkki:Yrityksen toiminnan perehdyttäminen uudelle työntekijälle/työssäoppijalle KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TURVALLISUUSVASTUUT JA -VELVOLLISUUDET Koulutuksenjärjestäjän vastuu sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuudesta Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Koulutuksen järjestäjän sähkötyöturvallisuusvastuukaavio LINKKEJÄ JA YHTEYSTIETOJA TIIVISTELMÄ: Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden toimintaohje
5 6 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Turvallisuuslain TTL (738/2002) 10 mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Turvallisuusasioiden selvittämisen ja arvioinnin tarkoituksena on ennaltaehkäistä työturvallisuuslaissa esitettyjä turvallisuuteen liittyvien vaarojen ja haittojen kehittymistä. Tässä toimintaohjeessa on esitetty miten erilaisilla lomakkeilla voi määrittää vastuualueita, vastuuhenkilöitä, pätevyyksiä ja määräaikaiskoulutuksien ajantasaisuutta, tilojen ja laitteiden kuntoa, ensiapuvälineitä, poistumisteitä, opasteita jne. Arviointilomakkeet kannattaa muokata kehityskeskustelujen taustalomakkeiksi. Tärkeintä on, että eri asioita tarkastellaan määräajoin esim. vuosittain ja kokonaisuutta esim. kolmen vuoden valein. Turvallisuusasiat pitää selvittää ja dokumentoida huolella. Erityishuomio pitää kohdentaa henkilövaihdosten yhteyteen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen sähkötyöturvallisuuden nykytilaa on selvitelty mm. Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuonna 2012 Harri Jokisen opinnäytetyössä. Sähkötyöturvallisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Opinnäytetyöstä käy selkeästi ilmi, että runsaasti parannettavaa löytyy ja todellisia vaaratilanteita esiintyy aivan liian usein. Työ on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu yksikössä on toteutettu hankkeet: Vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisy sähkötöissä sekä Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat. Sivustot löytyvät osoitteesta
6 1.1 Tuvallisuuden arviointikriteerit ja esimerkit 7 Tarkastelun kohde Pätevyys Vastuuhenkilöt Kulkureitit ja opasteet Tilat ja laitteet Ohjeet ja kirjallisuus Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Vaaran tekijä tai olosuhde Toiminto, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman Todennäköisyys T 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod.näk. Vakavuus V 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava Merkittävyys (T+V) 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön Vastuuhenkilö Riskin merkittävyyden määrittäminen Riski määritetään aina tapauskohtaisesti. Useimmiten se saadaan T+V. Tuotantoriskit poikkeavat turvallisuusriskien arvioinnista merkittävästi eikä niitä tästä syystä tarkastella tämän arvioinnin yhteydessä. Ajankohta p,kk,v 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Toimenpide riskin pienentämiseksi 2. Ei riskiä Ei toimenpiteitä 3. Vähäinen Seurataan tilanteen kehittymistä 4. Kohtalainen Ryhdytään toimenpiteisiin, laadittavan aikataulu mukaisesti 5. Merkittävä Toimitaan nopeasti vaaran pienentämiseksi 6. Sietämätön Keskeytetään toiminta välittömästi ja jatketaan vasta riskin pienennyttyä. Arviointiprosessi
7 Esimerkkilomake kouluttajien pätevyyden arvioinnista 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Kouluttajien pätevyys Toimialajohtaja Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tynnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun kohde Kouluttaja Vaaran tekijä tai olosuhde Kouluttajan pätevyys Todennäköisyys T 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod. näköinen Vakavuus V 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava Merkittävyys (T+V) 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön Vastuuhenkilö Ajankohta p,kk,v 1. Veli Veikkonen Määräaikainen SFS koulutus puuttuu Toimialajohtaja Heikki Hurmos Sähköpätevyys ei ole riittävä! Rehtori Käytön johtaja Ville Varovainen OK! Toimialajohtaja OK! 4. Kari Kouluttaja Määräaikainen ea-koulutus vanhentunut Toimialajohtaja Matti Mainio OK! Toimialajohtaja OK! Toimenpiteet ja huomiot! 1. Ilmoittautunut Sähköinfo Oy:n koulutukseen 2. Sähköurakointi keskeytetään asti jolloin HH saa tehtävään vaadittavan pätevyyden 3. Pätevyydet kunnossa! 4. Ensiapukoulutus vanhentunut, suorittaa opiskelijaryhmänsä mukana. 5. Pätevyydet kunnossa!
8 1.1.2 Esimerkkilomake sähköturvallisuuden vastuuhenkilöiden arvioinnista 9 Sähköturvallisuuden vastuuhenkilöt Toimialan johtaja Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun Vaaran tekijä Todennäköisyys Vakavuus Merkittävyys Vastuu- Ajankohta kohde tai olosuhde T V (T+V) henkilö Sähköturvallisuuden vastuuhenkilöt Kirjallisesti nimetty vastuuhenkilö 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod. näköinen 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön p,kk,v 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 1. Käytön johtaja Ei tarvita Rehtori OK! 2. Sähkötöiden johtaja Heikki Hurmos nimetty vaikka hänellä ei ole vaadittavaa pätevyyttä! Koulutuksen järjestäjä, rehtori Tila ja laite vastaava Ville Varovainen Toimialajohtaja OK! 4. Ea- väline vastaava Kari Kouluttaja Toimialajohtaja Ammattikirjasto vastaava Ei ole nimetty Toimialajohtaja OK! Toimenpiteet ja huomiot! 1. OK! 2. Sähköurakointi keskeytetään asti, jolloin Heikki Hurmos saa tarvittavat pätevyydet (Rehtori voi olla sähkötöiden vastuuhenkilö, jos hänellä on siihen vaadittava pätevyys). 3. OK! 4. Ensiapukoulutus vanhentunut, suorittaa opiskelijaryhmänsä mukana. 5. Toimialajohtajan vastuulla
9 Esimerkkilomake sähkötilan tilojen ja laitteiden arvioinnista 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Sähkötilan tilat ja laitteet Toimialan johtaja Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun kohde Vaaran tekijä tai olosuhde Todennäköisyys T Vakavuus V Merkittävyys (T+V) Vastuuhenkilö Ajankohta Koulutuksen tilat ja laitteet Koulutustilojen ja laitteiden kunto ja riittävyys 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod.näk. 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön p,kk,v 1. Normaalitilat luokat, aulat ja käytävät Ok! Veli Veikkonen Ok! 2. Suurjännitelab. 16 Oven A1 lukko vioittunut Ko. mittalaite Megger epäkunnossa Toimialajohtaja Vk Prosessihalli 19 Logiikkaluokka 24 Elektroniikkal. 28 Ohje puuttuu ilmoitustaululta Ok! Ok! Ville Varovainen Vk Elektroniikkal. 15 Tietoliikennelab. 16 Mittajohdot epäkuntoiset 16 = OK! Kari Kouluttaja Tutkimuslab. 17 Ok! Matti Mainio Ok! Toimenpiteet ja huomiot! 1. Ok! 2. Suurjännitelaboratorion käyttö estetty. Kiinteistöhuolto kunnostaa lukon viikon 14 aikana. 3. Tilavastaava Ville Varovainen toimittaa ko. ohjeen prosessihallin ilmoitustaululle viikolla Kari Kouluttaja on tilannut uuden mittajohtosarjan elektoniikkaluokkaan, toimitus Ok!!
10 1.2 Arvioinnin yhteenvetolomake 11 Esimerkki TURVALLISUUSARVIOINNIN YHTEENVETOLOMAKE Pätevyys Kunnossa Puutteita Kouluttajan pätevyys Perehdytykset annettu Määräaikaiskoulutukset Vastuuhenkilöt nimetty kirjallisesti Käytönjohtaja Sähkötöiden johtaja Sähkötyösalien ja laitteiden vastuuhenkilöt Ea-välineiden vastuuhenkilöt Ammattikirjaston vastuuhenkilöt 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Kulkureitit ja opasteet Ensiapuvälineet, kulkureitit ja opasteet Turvallisuusohjeet työsalien ilmoitustaululla Turvallisuustiedoitteet Poistumisteiden ja turvakytkimien käytettävyys Sähkökeskusten siisteys ja dokumentointi Tulityölaitteet, sammuttimet, opasteet ja suojaimet Tietolähteet Ajantasaisuus ja kattavuus Tilat ja laitteet Tilojen, kaluston, laitteiden määrä ja kunto Mittalaitteiden määrä, kalbrointi ja kunto Tilojen ja laitteiden huolto ja kunnossapito Aika /paikka Vastuuhenkilö (rehtori, toimialajohtaja)
11 12 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2.1 Sähköturvallisuuden organisionti Koulutuksen Työ- ja sähkötyöturvallisuusvastuut järjestäjän velvollisuus on esitetty on huolehtia kootusti siitä, liitteessä että koulutustilat 1. ovat vaatimustason mukaiset. Standardi SFS määrittelee sähkölaboratorio- ja korjaamotiloiksi kotitalous- Sähkötöiden ja johtajalle vastaavaan on annettava käyttöön tarkoitettujen riittävät toimintaedellytykset laitteiden kuten ja valtuudet pesukoneiden, tehtävän mikrotietokoneidenmiseen hänen televisioiden muusta organisatorisesta ja öljypolttimien asemastaan yms. korjaamot riippumatta. ja teollisuuden sähkölaitteiden hoita- korjaustilat. Samalla henkilöllä voi olla useampia sähkötyöturvallisuuden valvonta-alueita hoidettavanaan, Annettaessa kuten sähkölaboratoriotiloja. oppilaitosten luokka- Jos näissä tai työsalitiloissa tiloissa tehdään valmentavaa eri sähköpätevyysluokkia tai perehdyttävää edellyttäviä käytännön sähkötöitä, koulutusta tulee töihin, tehtävään joissa nimettävällä esiintyy sähköiskun henkilöllä vaara olla kaikkien (laboratoriotyöskentely, tehtävien suorittamiseen asennus- riittävä sähköpätevyys. Tämä yms.) tulee varmistaa näiden tilojen ennen sähköasennuksissa sähkötöiden johtajan noudattaa nimeämistä. standardin SFS ja mittausharjoitukset, vaatimuksia, mikäli kosketeltavana esiintyy luokan II jännitteitä (vaihtojännitteellä U > 50 V ja V, tasajännitteellä U > 120 V ja V). Sähköalan kouluttajien pätevyydet ja vastuut löytyvät kohdasta 3.1. Periaatteellinen kaavio koulutuksen järjestäjän sähkötyöturvallisuusorganisaatiosta HENKILÖ Sähkötöiden johtaja Työstä vastaava henkilö, esim. työnjohtaja Työnaikaisen turvallisuuden valvoja Työntekijä SÄHKÖTYÖTURVALLISUUdEN VALVONTA-ALUE Oma työ ja sen välitön vaikutuspiiri Työkohteessa tehtävä työ Koko työkokonaisuus Koko järjestelmä Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että tilat joissa koulutusta annetaan, Ammatillisen koulutuksen turvallisuusasioiden varmentaminen ja hallinta on koulutuksen vastaavat niitä koskevia vaatimuksia. Standardi SFS Sähkölaboratorio- ja -korjaamotilat käsittelee näitä vaatimuksia, määrittäen myös ne tilanteet, jolloin standardia tulee järjestäjän tärkein tehtävä. Koulutuksen vaaratekijöitä tulee tarkastella alakohtaisesti. Kouluttajia on oltava riittävästi opiskelijoiden ryhmäkokoon suhteutettuna. Turvallisuusasioihin ehdottomasti noudattaa. Määritelmä on sanatarkasti seuraava: Sähkölaboratorio- ja korjaamotiloiksi katsotaan kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden kuten pesu- on perehdyttävä huolellisesti, jakaa vastuut, tehdä tarkastuksia säännönmukaisesti jne. koneiden, Turvallisuusasioiden mikrotietokoneiden, varmentaminen televisioiden velvoittaa ja öljypolttimien työnantajaa yms. selvittämään korjaamot ja teollisuuden arvioimaan sähkölaitteiden työntekijöiden terveydelle korjaustilat. aiheutuvat Annettaessa vaarat oppilaitosten ja haitat TTL luokka- (738/2002) tai työsalitiloissa 10. valmentavaa tai perehdyttävää käytännön koulutusta töihin, joissa esiintyy sähköiskun vaara (laboratoriotyöskentely, asennus- ja mittausharjoitukset, yms.) tulee näiden tilojen sähköasennuksissa noudattaa Haluttu lopputulos standardin voidaan SFS saavuttaa monella vaatimuksia, tavoin. mikäli Tässä kosketeltavana muutamia yleisiä esiintyy laadunvarmennusmenetelmiä, (vaihtojännitteellä joita voi U tarvittaessa > 50 V ja soveltaa 1000 V, omaan tasajännitteellä käyttötarkoitukseen. U > 120 V ja Turvallisuus V). luokan II jännitteitä asioissa usein tärkein tekijä on toimijoiden oikea asenne. 2.2 Riskikartoitus laatujärjestelmän osana Laatujärjestelmä Useimmilla oppilaitoksilla on olemassa oma laatujärjestelmä, johon asiakirjat voidaan tallentaa. Jos halutaan laatia oma sähköturvallisuuslaatujärjestelmä, voidaan se toteuttaa esimerkiksi alla olevan kuvan mukaisesti. Sähköturvallisuuslaatujärjestelmään liittyvää oheismateriaalia on olemassa mm. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolla.
12 Esimerkki: Asiakirjojen dokumentointi sähköturvallisuuslaatujärjestelmään Sähköturvallisuuslaatujärjestelmä (STL-järjestelmä) parantaa sähköturvallisuutta, asennustyön laatua sekä selkeyttää opetustyönä tehtävän sähköurakoinnin menettelytapoja. Oppilaitoksen toimintatavat yhdenmukaistuvat yrityselämän käytäntöihin, mikä lyhentää ammattiin valmistuneen perehdyttämistä työelämään. SÄHKÖTURVALLISUUSLAATUJÄRJESTELMÄ (STL) -AINEISTO stl STL-OHJE Toiminnan kuvaus Toimintaohje Auditoinnit Tukesin luvat VIITETIEDOSTOT Kirjasto Työkaluvarasto Harjoitustalo LIITETIEDOSTOT Lomakkeet Henkilöstö Opiskelijat Perehdytys Tilat ja laitteet Seuranta Sähköurakointi 13 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN
13 14 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN SCRUM-menetelmä SCRUM-menetelmällä tarkoitetaan kokousten ja työtehtävien nopeata sarjoittamista asiakokonaisuuden aloituksesta lopetukseen. Menetelmä soveltuu lyhytaikaisten prosessien hallintaan. Esimerkki: Turvallisuuden arviointi SCRUM-menetelmällä Aloituskokouksessa määritellään arvioitava asia, sovitaan aikataulusta, nimetään henkilöt ja määritellään heille työtehtävät ja vastuualueet. Vastuuhenkilöt tekevät vastuualueillaan tarkastuksen ja selvittävät mahdolliset vaaratekijät. Seuraavassa kokouksessa käsitellään tarkastuksissa ilmenneitä vaaroja sekä luokitellaan niiden toteutumisen riski todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella. Kolmannessa kokouksessa sovitaan toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä ilmenneiden riskitekijöiden pienentämiseksi. Tehtävän voi ajoittaa niin esim. kehityskeskustelujen yhteyteen. Kaikista kokouksista tehdään muistio Suunnittelu-POKERI-menetelmä Suunnittelu-POKERISSA kaikille valitsijoille annetaan 8 korttia. Korttien pisteluvut ovat 100, 40, 20, 13, 8, 5, 3, 2. Valitsijat asettavat suurimman korttinsa tärkeimmän asian kohdalle pienentäen pisteytystä vähäisimpänä pidetyille asioille. Valitsijoiden antamista summatuista pisteluvuista saadaan valintakohteille painoarvo. Esimerkkitapauksessa selvitettiin työssäoppijalle perehdytettävien asioiden painotusarvo. 100 Suunnittelu-POKERI 20 Suunnittelu-POKERI 8 Suunnittelu-POKERI 3 40 Suunnittelu-POKERI Suunnittelu-POKERI 13 Suunnittelu-POKERI 5 Suunnittelu-POKERI 2 Suunnittelu-POKERI
14 Esimerkki: Työssäoppijalle perehdytettävien asioiden luokittaminen POKERI-menetelmällä 15 Kortit 100, 40, 20, 13, 8, 5, 3, 2 1. Työsuhdeasiat TULOS pisteet yht. valitsija 1 valitsija 2 valitsija 3 valitsija 4 valitsija 5 Tervetuloa taloon paketti Työssäoppimissopimus Työterveyshuolto, vakuutukset, työhöntulotarkastus Työaika ja ajan seuranta Poissaolot ja niistä ilmoittaminen Avaimet, kulkuluvat, reitit, poistumistiet, opasteet 47 Autopaikka ja ajoluvat Sosiaalitilat Ruokailu Salassapitovelvollisuus Testit, päihteet, tupakointi Työturvallisuus, turvallisuusperiaatteet Työsuojeluorganisaatio Ammattikirjallisuus, turvallisuusohjeet Toiminta vaaratilanteissa, raportointi Ea-välineet, suojaimet, sammuttimet Työvälineet, tikkaat, telineet, nostimet Liuottimet, kaasut, käyttöturvallisuustiedoitteet, suojaimet Paloturvallisuus, tulityöpaikat Työssäoppijan henkilökohtaiset varusteet - kypärä - turvakengät hengityssuojaimet - kuulosuojaimet - putoamissuojat, valjaat - käsityökalut Työssäoppijan sekä ohjaajan - henkilökortti turvallisuuskorttikoulutus sähkötyöturvallisuus SFS ensiapukoulutus tulityökortti Omaisuudensuojaus, väkivallan uhkatilanne Työtilat, siivousalueet ja -välineet TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN
15 16 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN MoSCoW-menetelmä Asioiden luokittaminen MoSCoW-laadunvarmennusmenetelmällä. Valitsijoille annetaan tietty määrä MUST-, SHOULD-, COULD- sekä WON`T-kortteja. Heidän tulee sijoittaa kortit valintakohteisiin tärkeimmästä vähempi arvoisiin kohteisiin miten haluavat asian toteutuvan. Summaamalla valitsijoiden antamien korttien tulokset, saadaan valintakohteille painoarvon. Esimerkki: Auton ominaisuuksien määrittäminen MoSCoW-menetelmällä MoSCoW-menetelmän käyttö sähköosastolle hankittavan auton ominaisuuksien määrittämisessä. Valintaan osallistuivat osaston viisi kouluttajaa MK, HT, HM, HK, SP. Jokaiselle valitsijalle annettiin kolme MUST-, kolme SHOULD-, kolme COULD- ja kolme WON Tkorttia. Valitsijat sijoittivat MUST-kortit tärkeimmäksi katsomalleen asiakohdalle, seuraavaksi tärkeimmälle SHOULD-kortit jne. MUST have this: Toteutetaan SHOULD have this if at all possible: Toteutuu suurin osa COULD have this if it does not affect anything else: Saattaa toteutua WON T have this time but WOULD like in the future: Ei toteuteta Alla olevasta taulukosta voidaan nähdä että valitsijat pitivät auton paikkalukua auton valinnan tärkeimpänä ominaisuutena. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi valikoitui auton ostohinta. Tulos on mielenkiintoinen koska ainutkaan valitsija ei itse toiminut ko. hankinnan rahoittajana. Kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin auton sähköurakointitarpeeseen varusteltua tavaratilaa. Esimerkki: Auton ominaisuuksien määrittäminen MoSCoW-menetelmällä OMINAISUUDET TULOS MUST SHOULD COULD WON T Hinta 2 MK, HM SP Merkki 6 HK HT Väri 11 HM, SP Paikkaluku 1 MK, HT, SP HM Moottorin koko Neliveto 4 HT MK, HK Turbo Manuaali vaihde Automaatti vaihde HK Kantavuus 5 SP HM Vetokoukku 8 MK, HT Nastarenkaat Talvirenkaat 11 HM, SP Radio CD- soitin 11 MK, HT Lohkolämmitin 10 HK, SP SP
16 Vebasto 7 HK, HM HM Kalustettu tavaratila 3 HM HT, SP MK, HK Vinssi 15 HK Kattoluukku 11 MK, HT Taakkateline Alumiinivanteet 15 HK Istuinsuojat Ilmastointi 9 MK, HT, HM Elinkaarimalli Elinkaarimallilla voidaan tarkastella prosessin vaiheita. Prosessi vaiheistetaaan alusta loppuun. Työprosessin vaiheita ovat esim. suunnittelu, valmistus, käyttöönotto, huolto ja käytöstä poisto. S = Suunnittelu Selvitetään tehtävään liittyvä lainsäädäntö, piirustukset, piirrosmerkit jne. V = Valmistus Tehdään tuote tai palvelu vaatimusten mukaisesti K = Käyttöönotto Perehdytään käyttöönotto- ja määräaikaismittauksiin H = Huolto Paneudutaan kunnossapitotehtäviin P = Poisto Selvitellään kierrätysasioita Esimerkki: Koulutusprosessin elinkaarimalli Automaation perusteet 17 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Moottorikäytöt Kiinteistöasennukset ATTO-aineet jne... Työssäoppiminen Oppilaitoksesta työelämään
17 18 Esimerkki: Koulutussisällön vaiheistaminen elinkaarimallin osa-alueisiin 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset (25 OV) 1. Kiinteistöasennusten perusteet 2. Automaation perusteet 3. Moottorikäyttöjen perusteet 2. AUTOMAATION PERUSTEET Suunnittelu Lainsäädäntö Turvallisten työohjeiden tunteminen ja noudattaminen Asianmukaisten työkalujen ja suojainten käyttö Materiaalien tuntemus Turvallisuuden varmentaminen Piirustukset Piirrosmerkkien, työsuunnitelmien, kaavioiden ymmärtäminen ja lukeminen Asiakirjojen dokumentointi ja arkistointi Valmistus Ohjausjärjestelmien laitteistoasennukset Automaatiojärjestelmien kaapelointityöt Anturien ja toimilaitteiden ohjelmointi, asennus ja viritys Käyttöönotto Automaatiojärjestelmien käyttöönotto Tarkastukset ja mittaukset ja koekäytöt Työn luovuttaminen asiakkaalle Käyttö, huolto- ja kunnossapito Tarkastusmittaukset ja testaukset Vianetsintä Varaosahankinnat Käytöstä poisto Laitteiden turvallinen purku Materiaalin kierrätys ja uusiokäyttö
18 Esimerkki: Koulutuskalenteri 19 Opintovuosi Jaksot Ohjaaja S HT Kiinteistöasennus V HT K HT H SP P SP S HM Automaatioasennus V HM K MK H MK P HM S MK 3. Moottorikäytöt V HT K HT H MK P MK jne. 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN KOULUTUKSEN S Suunnittelu VAIHEET V Valmistus K Käyttöönotto H Huolto P Poisto
19 20 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN RFID-tunnistusmenetelmä - veltuu kohteisiin, joissa tarvitaan nopeita tuotetunnistuksia. Tällaisia kohteita ovat esim. tullien tavaralähetykset, henkilötunnistukset, kulunvalvonta jne. Tämän tekniikan käyttösovellukset yleistyvät nopeasti. Menetelmä on suhteellisen halpa ja käyttökohteita lähes rajattomasti. Tavoitteena on kohteiden yksilöllinen tunnistus ja tietojen käyttäminen haluttuihin tarkoituksiin. RFID-järjestelmään tarvitaan tietokone, lukijalaite, lukija antenni, sekä kohteeseen sijoitettava tag-antenni. Lukija-antennin lähettämä viesti kulkee kantoaaltoa pitkin moduloituna viestinä kohteessa sijaitsevalle tag-antennille. Jos vastaanotin tunnistaa kohteessa sijaitsevan tage-antennin viritystilan mahdollistaa tämä ko. kommunikoinnin ja tuotetunnistuksen. Esimerkki: RFID-tekniikka sähkötyösalin kulunvalvonnassa Oppilaitoksia RFID-tunnistimia voisi käyttää esim. kulunvalvontaan. Tunnisteen voi kiinnittää henkilökorttiin osoituksena sähkötyösalin perehdytyksen hyväksytystä suorituksesta. Henkilökortti toimisi näin avaimena ja tunnisteena työsaliin tultaessa. Vastaanottaja voi halutessaan tunnistaa henkilön tietokoneelta ja näin valvoa työsalin käyttöä.
20 2.4 Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastukset Käyttöönotto-, määräaikais- ja kunnossapitotarkastukset ja mittaukset ovat turvallisuuden varmistamisen tärkeimpiä toimenpiteitä. Näihin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutusta järjestettäessä. Esimerkki: Lämpökameramittaukset sähköasennusten tarkastuksiin Sähköasennusten kunnon tarkkailut lämpökameran avulla ovat lisääntyneet merkittävästi. Kameroiden lämpötilojen erottelukyky on erittäin tarkkaa ja siitä syystä menetelmä onkin jo monen teollisuusyrityksen tärkein sähkölaitteiden tarkastusmenetelmä. Kameroiden käyttö rakennusten kuntomittauksissa on yleistä. 2.5 Muut menetelmät KNX-järjestelmän käyttö tilojen etähallintaan. Viivakoodilukijan käyttö kirjallisuuden päivitykseen TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN
21 22 3 TYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE 3 SÄHKÖTYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE Koulutustilojen pohjakuviin tehdään merkinnät mm. kiinteistä tulityöpaikoista, ensiapuvälineistä, hätä-seis-turvapainikkeista, poistumisteistä, sähkökeskuksista, puhelimista jne. Ensiapu- ja turvallisuusvälineet sijoitetaan lähelle käyttökohteita. Laaditut piirustukset voivat toimia myös tilojen opastuskarttoina esim. sisäänkäyntien yhteydessä. Koulutusympäristön tulee olla aina turvallinen sekä lain ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Vahingon sattuessa syitä etsitään perehdyttämisestä, puutteellisista ohjeista ja valvonnasta, välineiden kunnosta jne. Vastuu turvallisuusasioista on oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen johdolla sähkötöiden ja käytön johtajalla tilojen valvojalla ryhmäohjaajalla henkilökunnalla opiskelijoilla. laitteiden ja tilojen käyttäjällä jne. Jokaisella toimintaan osallistuvalla tai havainnon tehneellä henkilöllä, asemasta riippumatta on velvollisuus toimia vaaratilanteissa. Turvallisen oppimisympäristön varmentamiseksi turvallisuuden arvioinnit tehdään sovituin määräajoin. Kartoituksessa tehdyt havainnot ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet kirjataan muistiin. Puutteiden havaitsemiseen ja epäkohtien poistamiseen koulutuksen järjestäjän on resurssoitava vuotuinen määräraha. SÄHKÖTAPATURMAN ENSIAPU Tee nopea tilannearvio Katkaise virta ja irrota loukkaantunut vaarantamatta itseäsi Katkaise virta kytkimellä, irrotta malla pistotulppa tai vastaa- tai vaatteella. kuivalla laudanpätkällä, narulla valla tavalla. Älä koskaan käytä irrottamiseen kosteaa tai metallista Ellei virtaa saada nopeasti katloukkaantunut esinettä. kaistua, irrota eristä vällä välineellä, esim. Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa, toimi näin: Saatko henkilön hereille Herättele häntä puhuttelemalla Henkilö ei herää ja ravistelemalla. Soita hätänumeroon Voit myös huutaa apua ja pyytää paikalla olevia tekemään tava selälleen, ja selvitä hengit- Käännä tämän jälkeen autet- hätäilmoitus numeroon 112. tääkö hän normaalisti? Hätäkeskuksen antamia ohjeita tulee noudattaa. Avaa hengitystie Ojenna autettavan pää leuan hengitys normaalia, epänormaalia tai hengitys puuttuu. kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Mikäli epäröit, toimi kuin hengitys ei olisi normaalia. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman se puuttuu Hengitys ei ole normaalia tai virtaus poskellasi? Arvio onko Aloita paineluelvytys Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rintalastaa palautua paineluiden välissä. nuu 5 6 cm. Anna rintakehän ja toinen kätesi rintalastalla Keskimääräinen painelutiheys olevan käden päälle. Sormet on 100 kertaa minuutissa, eikä ovat limittäin. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 Laske painelut ääneen. ylitä 120 kertaa minuutissa. kertaa siten, että rintalasta pai- Puhalla 2 kertaa Avaa hengitystie. Aseta suusi tiiviisti autettavan suun päälle ja sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu). Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia. Suurjännitetapaturmissa et voi aloittaa varsinaisia pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammat tihenkilö on katkaissut virran. Painelu-puhalluselvytys (PPE) on elottoman aikuisen ensiapu SOKIN ENSIAPU Sokkivaikutus ilmenee sähkö tapaturmassa, jossa virran voimakkuus ylittää 50 ma, mutta kestoaika on lyhyempi kuin sydänjakso. Sokin oireet kehittyvät nopeasti: huimaus jano nopea ja pienenä tuntuva syke kalpea ja kylmänhikinen iho Ilman ensiapua sokki kehittyy vaikeammaksi ja saattaa johtaa jopa tajuttomuuteen. Sokin elimistölle tuomat haitalliset vaikutukset estetään oikealla ensiavulla: aseta autettava makuulle nosta jalat koholle huolehdi avun hälyttämisestä sokkipotilas palelee - pidä hänet lämpi mänä huovalla, takilla tai lämpö peitteellä esiinny rauhallisesti älä jätä sokissa olevaa yksin, ellei se ole välttämätöntä esimerkiksi avun hankkimiseksi Tee hätäilmoitus numeroon 112 Tilaukset: puh. (09) SÄHKÖTAPA TURMIEN PALOVAMMAT Sähkötapaturmassa onnettomuuden uhri saa usein myös palovammoja. Iholla näkyvän, pin nallisen palo vamman lisäksi sähkö aiheuttaa elimistöön myös sisäisiä palovam moja, jotka voivat olla vaikeita, eivätkä ne ole silmin havaittavissa. Tavallisen, pinnallisen palovamman ensiapuna on jäähdyttäminen, mutta sähkö tapa turmassa palovamma jää toiselle sijalle uhrin elintoimintojen turvaamisen jälkeen. Jos kyseessä on elvytys, palovammalle ei ensiavussa tehdä mitään. Silmien joutuessa alttiiksi voimak kaalle valokaarelle voi seurauksena olla äkillinen häikäisy. Kostea kylmä kääre lievittää kipua. Tarvittaessa on hakeuduttava jatkohoitoon. Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, ENSIAVUSSA TARVITAAN HÄTÄKESKUKSEN, ENSIAPUA ANTAVAN AUTTAJAN JA kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat. AMMATTI AUTTAJIEN YHTEISTYÖTÄ 03/2011 ELVYTYKSEN TOIMENPITEET ONNISTUVAT, JOS OLET HAR- JOITELLUT NIITÄ ASIANTUNTEVASSA OPASTUKSESSA. Sähköinfo Oy PIDÄ YLLÄ OPPIMASI ELVYTYSTAITO Kuvat ja teksti on Suomen Punaisen Ristin.
Sähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016
Sähköpätevyydet Tapio Kallasjoki 1/2016 Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköturvallisuuden säädösperusta Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ministeriön päätökset (Ktm/TEM) Valvova viranomainen
LisätiedotVastuu sähköalan töissä
1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotSFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti
SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.
LisätiedotSÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN
LIITE 5. SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN Maallikolle annettava opastus ennen sähkölaboratoriotiloihin pääsyä Käyttäytyminen Ohjeiden noudattaminen Laitteisiin, kytkimiin yms. koskeminen
LisätiedotTyöturvallisuuskasvatus Tredussa
Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL
LisätiedotOhje S5-2015 21.11.2014 1 (10)
Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja
LisätiedotSÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT
Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä
LisätiedotOpiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana
Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Opettaja varmistaa työpaikan sopivuuden ennen työssäoppimissopimuksen allekirjoittamista (työturvallisuuslain 10:n
LisätiedotOHJEET TAPATURMIEN (JA SAIRASKOHTAUSTEN) ENNALTAEHKÄISYYN
OHJEET TAPATURMIEN (JA SAIRASKOHTAUSTEN) ENNALTAEHKÄISYYN Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava seuraavia ohjeita sekä valvottava, että yleisö noudattaa niitä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista
LisätiedotVÄESTÖN VAROITTAMINEN
TURVALLISUUSOHJE Liite 2 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 1. Yleinen vaaramerkki Yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni, jossa nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia
LisätiedotSÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT
S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotViitalantie 221, 60640 Isokoski
Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka
LisätiedotPalon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.
Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,
LisätiedotOPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia
OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia Sisällys Hätänumerot 4 Oppilaitoksen omat tärkeät puhelinnumerot 5 Palohälytys 6 Tulipalo 8 Sähköpalot 9 Ensiapu ja elvyttäminen 10 Ensiapukaappien sijainti
LisätiedotSukevan Vanhustentaloyhdistys r.y. Kiinteistön/ Asukkaan Pelastussuunnitelma
Sukevan Vanhustentaloyhdistys r.y. Kiinteistön/ Asukkaan Pelastussuunnitelma Tämän oppaan on laatinut Sonkakoti Oy asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, joka vastaa
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotToimintaohje. työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusvaatimusten huomioimiseksi sähkötöiden koulutuksissa 1.1.2009
Toimintaohje työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusvaatimusten huomioimiseksi sähkötöiden koulutuksissa 1.1.2009 OPETUSHALLITUS Sähkö ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET
ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön
LisätiedotEnnakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa. Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas
Ennakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas 23.5.2018 Sähkölaitteiston käytönjohtajuus Milloin tarvitaan käytönjohtajaa? Sähköturvallisuuslaki,
LisätiedotSähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011
Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille
LisätiedotKäytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan
Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotSähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013 Sähköinen versio on osoitteessa:
SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013 Sähköinen versio on osoitteessa: www.seti.fi TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS 3 Toimintaohje on
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotOhjeet tapaturmien (ja sairaskohtausten) ennaltaehkäisyyn
Ohjeet tapaturmien (ja sairaskohtausten) ennaltaehkäisyyn Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava seuraavia ohjeita sekä valvottava, että yleisö noudattaa niitä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista
LisätiedotOhje S (11)
Ohje S5-2012 31.10.2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotPIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN
1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta
LisätiedotHätäpuhelu. Soita. puhelu paikan päältä. Soita
Hätäpuhelu puhelu paikan päältä. Hätäilmoitus tehdään käyttäen puhelimen Suomi -sovellusta tai soittamalla suoraan numeroon. Asenna sovellus puhelimeesi etukäteen ja salli sovellukselle paikkatiedon jakaminen.
LisätiedotSFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta
SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja uudistettiin vuonna 2015 uuden standardin mukaiseksi. Samalla kirjan sisältö käytiin kokonaisuudessaan
LisätiedotToimintaohjeita hätätilanteita varten
Hyväksyjä: Jari Partanen 1.11.2012 sivu 1/8 Toimintaohjeita hätätilanteita varten SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimenpiteet ABC... 2 2 Hätäilmoituksen tekeminen... 2 3 Meritaidon sisäinen hälytys... 3 3.1 Käsitteitä...
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotSFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta
SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistettu 3. painos julkaistiin huhtikuussa 2015. Aikaisempi
LisätiedotKäyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät
Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät Käyttötyöt: Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä, niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistoon kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotMitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa?
Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? SÄHKÖTURVALLISUUDEN OMA-ARVIOINTI Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden,
LisätiedotKodin kokonaisturvallisuus
Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)
LisätiedotOamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio
Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain
LisätiedotPELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi
PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET
LisätiedotLiite 5 Toimintaohjeet eri vaaratilanteissa
Liite 5 Toimintaohjeet eri vaaratilanteissa Suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa hätäilmoitus yleinen hälytysmerkki sammutuspeitteen käyttö tapaturma tai sairaskohtaus
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
LisätiedotEERIKKILÄ TRAILRUN PELASTUSSUUNNITELMA
EERIKKILÄ TRAILRUN PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Eerikkilä Trailrun 1.2 Tilaisuuden järjestäjä Eerikkilä Sport & Outdoor Resort Urheiluopistontie 138, 31370
LisätiedotVantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja
Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotTutkintosuorituksen arviointiaineisto
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.2 Kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet
LisätiedotMASALAN YLIPAINEHALLIN TURVALLISUUS SUUNNITELMA
MASALAN YLIPAINEHALLIN TURVALLISUUS SUUNNITELMA Masalan ylipainehallin yhteystiedot Jalkapallohalli, kupla Rusthollintie 2, 02430 Masala Ylläpito ja huolto: Tilahallinnon päivystäjä 040-5140091 Kenttämestari
LisätiedotKunnossapitoyrityksen hyväksyntä
14.7.2016 Kunnossapitoyrityksen hyväksyntä Kunnossapitoryhmä on kehittänyt yhteistyössä Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n kanssa Sähkökunnossapitoon sertifikaatin. Sertifikaatin hankkimalla sähköisiä
LisätiedotXXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA
XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Yleistä Tämä pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslain ja pelastusasetuksen vaatimuksiin laatia tällaisesta tapahtumasta Pelastussuunnitelma.
LisätiedotMika Rantanen. Kuka ja milloin - tarvitsee sähkötyöturvallisuuskorttia
Mika Rantanen Kuka ja milloin - tarvitsee sähkötyöturvallisuuskorttia Sähkötyöturvallisuusstandardi sfs6002:ta tulee Suomessa soveltaa kun työskennellään sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Työ
LisätiedotMuuttunut sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002
Muuttunut sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 Tapani Nurmi 4.12.2018 2 SFS 6002 lähtökohta CENELEC on julkaissut standardit EN 50110-1 Operation of electrical installations - Part 1: General requirements
Lisätiedot45 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä
Lisätiedot10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) tutkinnon osan Näyttötyössäopp. toteuttamisesta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotTyöpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa
Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva
LisätiedotTOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA
TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä
LisätiedotRAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO
1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotSähköturvallisuuden oma-arviointi
Sähköturvallisuuden oma-arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa kaikkien sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista. Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun
LisätiedotMikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet
Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.
Lisätiedot28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.
Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä
LisätiedotTurvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa
Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013
LisätiedotValitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen
PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen
LisätiedotTuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!
RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotKiireellisessä hätätilanteessa soita 112
lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotRAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO
1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1. Arvioijat Tutkinnon
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS. Huono työturvallisuus maksaa. Onnettomuudet, loukkaantumiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria kustannuksia.
TYÖTURVALLISUUS TYÖTURVALLISUUS Huono työturvallisuus maksaa. Onnettomuudet, loukkaantumiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria kustannuksia. TYÖTURVALLISUUS Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta
LisätiedotSuomen Ensiapukoulutus
KOULUTUKSET SYKSY 2019 Ensiapukurssit SPR-koulutuspohjaiset ensiapukurssit koko Suomeen yrityksille, yhteisöille ja yksityisille Tilaa kouluttaja työpaikallenne tai osallistu avoimille yleisökursseillemme
LisätiedotOpiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,
LisätiedotVehicle Security System VSS3 - Alarm system remote
Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote Hälytysjärjestelmän kauko-ohjain Asetusopas - Finnish Arvoisa asiakas Tässä oppaassa on tietoja ja ohjeita siitä, miten eräitä toimintoja otetaan käyttöön
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotPerehdyttämisen tarkistuslista
Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa
LisätiedotVehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote
Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote Ajoneuvon alkuperäinen kaukosäädinavain Asetusopas - Finnish Arvoisa asiakas Tässä oppaassa on tietoja ja ohjeita siitä, miten eräitä toimintoja otetaan
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotPelasta Pelasta välittömässä vaarassa olevat asukkaat pois huoneistosta.
TOIMINTAOHJEET VAARATILANTEISSA Vaaratilanteiden ehkäisy Pidä kulkureitit vapaina Selvitä sammutuslaitteiden sijainti Huomioi sähkölaitteiden turvallisuus Älä tupakoi sisällä Käytä LED-kynttilöitä Pidä
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotTyöturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013
Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa
LisätiedotSähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg
Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotOPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN
OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA
PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien
LisätiedotKone- ja tuotantekniikan perustutkinto
Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
Lisätiedot18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin
TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
Lisätiedot