SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS. Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS. Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013"

Transkriptio

1 SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013

2 TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS 3 Toimintaohje 2013 on laadittu sähköalan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja heidän organisaatioissa toimivien henkilöiden käyttöön. Ohje selkeyttää ja yhdenmukaistaa oppilaitosten sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuteen liittyviä menettelytapoja. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus luoda turvallinen opiskeluympäristö ja organisoida turvallisuusasiat. Ko. organisaatiolla on oltava riittävät resurssit reagoida aina turvallisuutta vaarantavien epäkohtien poistamiseen tilanteen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Turvallisuusasioita käsitellään muutostilanteiden, henkilövaihdosten, sekä vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen ja vaara- arviointien yhteydessä. Toimintaohjeessa on huomioitu sähköturvallisuuslain (STL 410/1996), työturvallisuuslain (TTL 738/2002), laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998) sekä niiden perusteella annettujen voimassa olevien asetusten ja säädösten vaatimukset. Tavoitteena on, että jokainen sähköalan ammatillisen koulutuksen järjestäjä laatii oman tämän toimintaohjeen asiat sisältävän asiakirjan. Toimimalla laaditun asiakirjan mukaisesti, koulutuksen järjestäjä voi vakuuttua täyttävänsä sille asetetut sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuusvaatimukset. ESIPUHE

3 4 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Tuvallisuuden arviointikriteerit ja esimerkit Esimerkkilomake kouluttajien pätevyyden arvioinnista Esimerkkilomake sähköturvallisuuden vastuuhenkilöiden arvioinnista Esimerkkilomake sähkötilan tilojen ja laitteiden arvioinnista Arvioinnin yhteenvetolomake TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Sähköturvallisuuden organisionti Riskikartoitus laatujärjestelmän osana Laatujärjestelmä SCRUM-menetelmä Suunnittelu-POKERI-menetelmä MoSCoW-menetelmä Elinkaarimalli RFID-tunnistusmenetelmä Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastukset Muut menetelmät SÄHKÖTYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE Työsalin ilmoitustaulun turvallisuusohje (esimerkki) Työsalin yhteyshenkilöt Hätätilanteen toimintaohje Poistumisreitit ja hätäensiapuvälineet (esimerkki) Siirtymisohjeet kokoontumispaikalle (esimerkki) SÄHKÖALAN JULKAISUT JA TIETOLÄHTEET TURVALLISUUSASIAT OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMASSA Sähköalan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta (4 ov) (Esimerkki paikallisen OPSin sisältökohdasta)... 31

4 6 KOULUTTAJAN PÄTEVYYS JA TEHTÄVÄT Sähköalan kouluttajan ammatillisen pätevyyden ylläpito Käytön johtaja Sähkötöiden johtaja Työstä vastaava henkilö Sähkötyösalin ja -laboratorion kunnosta vastaava henkilö Sähköalan kouluttaja Henkilötietolomake SISÄLTÖ 7 TYÖSSÄOPPIMINEN JA SÄHKÖURAKOINTI Työssäoppiminen SÄHKÖALAN KOULUTUKSEN TILAT JA LAITTEET Sähköalan koulutustilat Normaalitilat Sähköalan tilat Erikoistilat Koulutustilojen turvajärjestelmät Normaali ja sähköalan tila Erikoistilojen suojaukset TYÖTEHTÄVIIN PEREHDYTTÄMINEN Esimerkki: Sähkötyösalin käytön perehdyttäminen maallikolle/ opiskelijalle Esimerkki: Sähkötyösalin käytön perehdyttäminen siistijälle Esimerkki:Yrityksen toiminnan perehdyttäminen uudelle työntekijälle/työssäoppijalle KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TURVALLISUUSVASTUUT JA -VELVOLLISUUDET Koulutuksenjärjestäjän vastuu sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuudesta Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Koulutuksen järjestäjän sähkötyöturvallisuusvastuukaavio LINKKEJÄ JA YHTEYSTIETOJA TIIVISTELMÄ: Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden toimintaohje

5 6 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Turvallisuuslain TTL (738/2002) 10 mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Turvallisuusasioiden selvittämisen ja arvioinnin tarkoituksena on ennaltaehkäistä työturvallisuuslaissa esitettyjä turvallisuuteen liittyvien vaarojen ja haittojen kehittymistä. Tässä toimintaohjeessa on esitetty miten erilaisilla lomakkeilla voi määrittää vastuualueita, vastuuhenkilöitä, pätevyyksiä ja määräaikaiskoulutuksien ajantasaisuutta, tilojen ja laitteiden kuntoa, ensiapuvälineitä, poistumisteitä, opasteita jne. Arviointilomakkeet kannattaa muokata kehityskeskustelujen taustalomakkeiksi. Tärkeintä on, että eri asioita tarkastellaan määräajoin esim. vuosittain ja kokonaisuutta esim. kolmen vuoden valein. Turvallisuusasiat pitää selvittää ja dokumentoida huolella. Erityishuomio pitää kohdentaa henkilövaihdosten yhteyteen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen sähkötyöturvallisuuden nykytilaa on selvitelty mm. Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuonna 2012 Harri Jokisen opinnäytetyössä. Sähkötyöturvallisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Opinnäytetyöstä käy selkeästi ilmi, että runsaasti parannettavaa löytyy ja todellisia vaaratilanteita esiintyy aivan liian usein. Työ on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu yksikössä on toteutettu hankkeet: Vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisy sähkötöissä sekä Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat. Sivustot löytyvät osoitteesta

6 1.1 Tuvallisuuden arviointikriteerit ja esimerkit 7 Tarkastelun kohde Pätevyys Vastuuhenkilöt Kulkureitit ja opasteet Tilat ja laitteet Ohjeet ja kirjallisuus Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Vaaran tekijä tai olosuhde Toiminto, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman Todennäköisyys T 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod.näk. Vakavuus V 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava Merkittävyys (T+V) 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön Vastuuhenkilö Riskin merkittävyyden määrittäminen Riski määritetään aina tapauskohtaisesti. Useimmiten se saadaan T+V. Tuotantoriskit poikkeavat turvallisuusriskien arvioinnista merkittävästi eikä niitä tästä syystä tarkastella tämän arvioinnin yhteydessä. Ajankohta p,kk,v 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Toimenpide riskin pienentämiseksi 2. Ei riskiä Ei toimenpiteitä 3. Vähäinen Seurataan tilanteen kehittymistä 4. Kohtalainen Ryhdytään toimenpiteisiin, laadittavan aikataulu mukaisesti 5. Merkittävä Toimitaan nopeasti vaaran pienentämiseksi 6. Sietämätön Keskeytetään toiminta välittömästi ja jatketaan vasta riskin pienennyttyä. Arviointiprosessi

7 Esimerkkilomake kouluttajien pätevyyden arvioinnista 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Kouluttajien pätevyys Toimialajohtaja Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tynnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun kohde Kouluttaja Vaaran tekijä tai olosuhde Kouluttajan pätevyys Todennäköisyys T 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod. näköinen Vakavuus V 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava Merkittävyys (T+V) 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön Vastuuhenkilö Ajankohta p,kk,v 1. Veli Veikkonen Määräaikainen SFS koulutus puuttuu Toimialajohtaja Heikki Hurmos Sähköpätevyys ei ole riittävä! Rehtori Käytön johtaja Ville Varovainen OK! Toimialajohtaja OK! 4. Kari Kouluttaja Määräaikainen ea-koulutus vanhentunut Toimialajohtaja Matti Mainio OK! Toimialajohtaja OK! Toimenpiteet ja huomiot! 1. Ilmoittautunut Sähköinfo Oy:n koulutukseen 2. Sähköurakointi keskeytetään asti jolloin HH saa tehtävään vaadittavan pätevyyden 3. Pätevyydet kunnossa! 4. Ensiapukoulutus vanhentunut, suorittaa opiskelijaryhmänsä mukana. 5. Pätevyydet kunnossa!

8 1.1.2 Esimerkkilomake sähköturvallisuuden vastuuhenkilöiden arvioinnista 9 Sähköturvallisuuden vastuuhenkilöt Toimialan johtaja Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun Vaaran tekijä Todennäköisyys Vakavuus Merkittävyys Vastuu- Ajankohta kohde tai olosuhde T V (T+V) henkilö Sähköturvallisuuden vastuuhenkilöt Kirjallisesti nimetty vastuuhenkilö 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod. näköinen 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön p,kk,v 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 1. Käytön johtaja Ei tarvita Rehtori OK! 2. Sähkötöiden johtaja Heikki Hurmos nimetty vaikka hänellä ei ole vaadittavaa pätevyyttä! Koulutuksen järjestäjä, rehtori Tila ja laite vastaava Ville Varovainen Toimialajohtaja OK! 4. Ea- väline vastaava Kari Kouluttaja Toimialajohtaja Ammattikirjasto vastaava Ei ole nimetty Toimialajohtaja OK! Toimenpiteet ja huomiot! 1. OK! 2. Sähköurakointi keskeytetään asti, jolloin Heikki Hurmos saa tarvittavat pätevyydet (Rehtori voi olla sähkötöiden vastuuhenkilö, jos hänellä on siihen vaadittava pätevyys). 3. OK! 4. Ensiapukoulutus vanhentunut, suorittaa opiskelijaryhmänsä mukana. 5. Toimialajohtajan vastuulla

9 Esimerkkilomake sähkötilan tilojen ja laitteiden arvioinnista 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Sähkötilan tilat ja laitteet Toimialan johtaja Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun kohde Vaaran tekijä tai olosuhde Todennäköisyys T Vakavuus V Merkittävyys (T+V) Vastuuhenkilö Ajankohta Koulutuksen tilat ja laitteet Koulutustilojen ja laitteiden kunto ja riittävyys 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod.näk. 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön p,kk,v 1. Normaalitilat luokat, aulat ja käytävät Ok! Veli Veikkonen Ok! 2. Suurjännitelab. 16 Oven A1 lukko vioittunut Ko. mittalaite Megger epäkunnossa Toimialajohtaja Vk Prosessihalli 19 Logiikkaluokka 24 Elektroniikkal. 28 Ohje puuttuu ilmoitustaululta Ok! Ok! Ville Varovainen Vk Elektroniikkal. 15 Tietoliikennelab. 16 Mittajohdot epäkuntoiset 16 = OK! Kari Kouluttaja Tutkimuslab. 17 Ok! Matti Mainio Ok! Toimenpiteet ja huomiot! 1. Ok! 2. Suurjännitelaboratorion käyttö estetty. Kiinteistöhuolto kunnostaa lukon viikon 14 aikana. 3. Tilavastaava Ville Varovainen toimittaa ko. ohjeen prosessihallin ilmoitustaululle viikolla Kari Kouluttaja on tilannut uuden mittajohtosarjan elektoniikkaluokkaan, toimitus Ok!!

10 1.2 Arvioinnin yhteenvetolomake 11 Esimerkki TURVALLISUUSARVIOINNIN YHTEENVETOLOMAKE Pätevyys Kunnossa Puutteita Kouluttajan pätevyys Perehdytykset annettu Määräaikaiskoulutukset Vastuuhenkilöt nimetty kirjallisesti Käytönjohtaja Sähkötöiden johtaja Sähkötyösalien ja laitteiden vastuuhenkilöt Ea-välineiden vastuuhenkilöt Ammattikirjaston vastuuhenkilöt 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Kulkureitit ja opasteet Ensiapuvälineet, kulkureitit ja opasteet Turvallisuusohjeet työsalien ilmoitustaululla Turvallisuustiedoitteet Poistumisteiden ja turvakytkimien käytettävyys Sähkökeskusten siisteys ja dokumentointi Tulityölaitteet, sammuttimet, opasteet ja suojaimet Tietolähteet Ajantasaisuus ja kattavuus Tilat ja laitteet Tilojen, kaluston, laitteiden määrä ja kunto Mittalaitteiden määrä, kalbrointi ja kunto Tilojen ja laitteiden huolto ja kunnossapito Aika /paikka Vastuuhenkilö (rehtori, toimialajohtaja)

11 12 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2.1 Sähköturvallisuuden organisionti Koulutuksen Työ- ja sähkötyöturvallisuusvastuut järjestäjän velvollisuus on esitetty on huolehtia kootusti siitä, liitteessä että koulutustilat 1. ovat vaatimustason mukaiset. Standardi SFS määrittelee sähkölaboratorio- ja korjaamotiloiksi kotitalous- Sähkötöiden ja johtajalle vastaavaan on annettava käyttöön tarkoitettujen riittävät toimintaedellytykset laitteiden kuten ja valtuudet pesukoneiden, tehtävän mikrotietokoneidenmiseen hänen televisioiden muusta organisatorisesta ja öljypolttimien asemastaan yms. korjaamot riippumatta. ja teollisuuden sähkölaitteiden hoita- korjaustilat. Samalla henkilöllä voi olla useampia sähkötyöturvallisuuden valvonta-alueita hoidettavanaan, Annettaessa kuten sähkölaboratoriotiloja. oppilaitosten luokka- Jos näissä tai työsalitiloissa tiloissa tehdään valmentavaa eri sähköpätevyysluokkia tai perehdyttävää edellyttäviä käytännön sähkötöitä, koulutusta tulee töihin, tehtävään joissa nimettävällä esiintyy sähköiskun henkilöllä vaara olla kaikkien (laboratoriotyöskentely, tehtävien suorittamiseen asennus- riittävä sähköpätevyys. Tämä yms.) tulee varmistaa näiden tilojen ennen sähköasennuksissa sähkötöiden johtajan noudattaa nimeämistä. standardin SFS ja mittausharjoitukset, vaatimuksia, mikäli kosketeltavana esiintyy luokan II jännitteitä (vaihtojännitteellä U > 50 V ja V, tasajännitteellä U > 120 V ja V). Sähköalan kouluttajien pätevyydet ja vastuut löytyvät kohdasta 3.1. Periaatteellinen kaavio koulutuksen järjestäjän sähkötyöturvallisuusorganisaatiosta HENKILÖ Sähkötöiden johtaja Työstä vastaava henkilö, esim. työnjohtaja Työnaikaisen turvallisuuden valvoja Työntekijä SÄHKÖTYÖTURVALLISUUdEN VALVONTA-ALUE Oma työ ja sen välitön vaikutuspiiri Työkohteessa tehtävä työ Koko työkokonaisuus Koko järjestelmä Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että tilat joissa koulutusta annetaan, Ammatillisen koulutuksen turvallisuusasioiden varmentaminen ja hallinta on koulutuksen vastaavat niitä koskevia vaatimuksia. Standardi SFS Sähkölaboratorio- ja -korjaamotilat käsittelee näitä vaatimuksia, määrittäen myös ne tilanteet, jolloin standardia tulee järjestäjän tärkein tehtävä. Koulutuksen vaaratekijöitä tulee tarkastella alakohtaisesti. Kouluttajia on oltava riittävästi opiskelijoiden ryhmäkokoon suhteutettuna. Turvallisuusasioihin ehdottomasti noudattaa. Määritelmä on sanatarkasti seuraava: Sähkölaboratorio- ja korjaamotiloiksi katsotaan kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden kuten pesu- on perehdyttävä huolellisesti, jakaa vastuut, tehdä tarkastuksia säännönmukaisesti jne. koneiden, Turvallisuusasioiden mikrotietokoneiden, varmentaminen televisioiden velvoittaa ja öljypolttimien työnantajaa yms. selvittämään korjaamot ja teollisuuden arvioimaan sähkölaitteiden työntekijöiden terveydelle korjaustilat. aiheutuvat Annettaessa vaarat oppilaitosten ja haitat TTL luokka- (738/2002) tai työsalitiloissa 10. valmentavaa tai perehdyttävää käytännön koulutusta töihin, joissa esiintyy sähköiskun vaara (laboratoriotyöskentely, asennus- ja mittausharjoitukset, yms.) tulee näiden tilojen sähköasennuksissa noudattaa Haluttu lopputulos standardin voidaan SFS saavuttaa monella vaatimuksia, tavoin. mikäli Tässä kosketeltavana muutamia yleisiä esiintyy laadunvarmennusmenetelmiä, (vaihtojännitteellä joita voi U tarvittaessa > 50 V ja soveltaa 1000 V, omaan tasajännitteellä käyttötarkoitukseen. U > 120 V ja Turvallisuus V). luokan II jännitteitä asioissa usein tärkein tekijä on toimijoiden oikea asenne. 2.2 Riskikartoitus laatujärjestelmän osana Laatujärjestelmä Useimmilla oppilaitoksilla on olemassa oma laatujärjestelmä, johon asiakirjat voidaan tallentaa. Jos halutaan laatia oma sähköturvallisuuslaatujärjestelmä, voidaan se toteuttaa esimerkiksi alla olevan kuvan mukaisesti. Sähköturvallisuuslaatujärjestelmään liittyvää oheismateriaalia on olemassa mm. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolla.

12 Esimerkki: Asiakirjojen dokumentointi sähköturvallisuuslaatujärjestelmään Sähköturvallisuuslaatujärjestelmä (STL-järjestelmä) parantaa sähköturvallisuutta, asennustyön laatua sekä selkeyttää opetustyönä tehtävän sähköurakoinnin menettelytapoja. Oppilaitoksen toimintatavat yhdenmukaistuvat yrityselämän käytäntöihin, mikä lyhentää ammattiin valmistuneen perehdyttämistä työelämään. SÄHKÖTURVALLISUUSLAATUJÄRJESTELMÄ (STL) -AINEISTO stl STL-OHJE Toiminnan kuvaus Toimintaohje Auditoinnit Tukesin luvat VIITETIEDOSTOT Kirjasto Työkaluvarasto Harjoitustalo LIITETIEDOSTOT Lomakkeet Henkilöstö Opiskelijat Perehdytys Tilat ja laitteet Seuranta Sähköurakointi 13 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN

13 14 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN SCRUM-menetelmä SCRUM-menetelmällä tarkoitetaan kokousten ja työtehtävien nopeata sarjoittamista asiakokonaisuuden aloituksesta lopetukseen. Menetelmä soveltuu lyhytaikaisten prosessien hallintaan. Esimerkki: Turvallisuuden arviointi SCRUM-menetelmällä Aloituskokouksessa määritellään arvioitava asia, sovitaan aikataulusta, nimetään henkilöt ja määritellään heille työtehtävät ja vastuualueet. Vastuuhenkilöt tekevät vastuualueillaan tarkastuksen ja selvittävät mahdolliset vaaratekijät. Seuraavassa kokouksessa käsitellään tarkastuksissa ilmenneitä vaaroja sekä luokitellaan niiden toteutumisen riski todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella. Kolmannessa kokouksessa sovitaan toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä ilmenneiden riskitekijöiden pienentämiseksi. Tehtävän voi ajoittaa niin esim. kehityskeskustelujen yhteyteen. Kaikista kokouksista tehdään muistio Suunnittelu-POKERI-menetelmä Suunnittelu-POKERISSA kaikille valitsijoille annetaan 8 korttia. Korttien pisteluvut ovat 100, 40, 20, 13, 8, 5, 3, 2. Valitsijat asettavat suurimman korttinsa tärkeimmän asian kohdalle pienentäen pisteytystä vähäisimpänä pidetyille asioille. Valitsijoiden antamista summatuista pisteluvuista saadaan valintakohteille painoarvo. Esimerkkitapauksessa selvitettiin työssäoppijalle perehdytettävien asioiden painotusarvo. 100 Suunnittelu-POKERI 20 Suunnittelu-POKERI 8 Suunnittelu-POKERI 3 40 Suunnittelu-POKERI Suunnittelu-POKERI 13 Suunnittelu-POKERI 5 Suunnittelu-POKERI 2 Suunnittelu-POKERI

14 Esimerkki: Työssäoppijalle perehdytettävien asioiden luokittaminen POKERI-menetelmällä 15 Kortit 100, 40, 20, 13, 8, 5, 3, 2 1. Työsuhdeasiat TULOS pisteet yht. valitsija 1 valitsija 2 valitsija 3 valitsija 4 valitsija 5 Tervetuloa taloon paketti Työssäoppimissopimus Työterveyshuolto, vakuutukset, työhöntulotarkastus Työaika ja ajan seuranta Poissaolot ja niistä ilmoittaminen Avaimet, kulkuluvat, reitit, poistumistiet, opasteet 47 Autopaikka ja ajoluvat Sosiaalitilat Ruokailu Salassapitovelvollisuus Testit, päihteet, tupakointi Työturvallisuus, turvallisuusperiaatteet Työsuojeluorganisaatio Ammattikirjallisuus, turvallisuusohjeet Toiminta vaaratilanteissa, raportointi Ea-välineet, suojaimet, sammuttimet Työvälineet, tikkaat, telineet, nostimet Liuottimet, kaasut, käyttöturvallisuustiedoitteet, suojaimet Paloturvallisuus, tulityöpaikat Työssäoppijan henkilökohtaiset varusteet - kypärä - turvakengät hengityssuojaimet - kuulosuojaimet - putoamissuojat, valjaat - käsityökalut Työssäoppijan sekä ohjaajan - henkilökortti turvallisuuskorttikoulutus sähkötyöturvallisuus SFS ensiapukoulutus tulityökortti Omaisuudensuojaus, väkivallan uhkatilanne Työtilat, siivousalueet ja -välineet TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN

15 16 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN MoSCoW-menetelmä Asioiden luokittaminen MoSCoW-laadunvarmennusmenetelmällä. Valitsijoille annetaan tietty määrä MUST-, SHOULD-, COULD- sekä WON`T-kortteja. Heidän tulee sijoittaa kortit valintakohteisiin tärkeimmästä vähempi arvoisiin kohteisiin miten haluavat asian toteutuvan. Summaamalla valitsijoiden antamien korttien tulokset, saadaan valintakohteille painoarvon. Esimerkki: Auton ominaisuuksien määrittäminen MoSCoW-menetelmällä MoSCoW-menetelmän käyttö sähköosastolle hankittavan auton ominaisuuksien määrittämisessä. Valintaan osallistuivat osaston viisi kouluttajaa MK, HT, HM, HK, SP. Jokaiselle valitsijalle annettiin kolme MUST-, kolme SHOULD-, kolme COULD- ja kolme WON Tkorttia. Valitsijat sijoittivat MUST-kortit tärkeimmäksi katsomalleen asiakohdalle, seuraavaksi tärkeimmälle SHOULD-kortit jne. MUST have this: Toteutetaan SHOULD have this if at all possible: Toteutuu suurin osa COULD have this if it does not affect anything else: Saattaa toteutua WON T have this time but WOULD like in the future: Ei toteuteta Alla olevasta taulukosta voidaan nähdä että valitsijat pitivät auton paikkalukua auton valinnan tärkeimpänä ominaisuutena. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi valikoitui auton ostohinta. Tulos on mielenkiintoinen koska ainutkaan valitsija ei itse toiminut ko. hankinnan rahoittajana. Kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin auton sähköurakointitarpeeseen varusteltua tavaratilaa. Esimerkki: Auton ominaisuuksien määrittäminen MoSCoW-menetelmällä OMINAISUUDET TULOS MUST SHOULD COULD WON T Hinta 2 MK, HM SP Merkki 6 HK HT Väri 11 HM, SP Paikkaluku 1 MK, HT, SP HM Moottorin koko Neliveto 4 HT MK, HK Turbo Manuaali vaihde Automaatti vaihde HK Kantavuus 5 SP HM Vetokoukku 8 MK, HT Nastarenkaat Talvirenkaat 11 HM, SP Radio CD- soitin 11 MK, HT Lohkolämmitin 10 HK, SP SP

16 Vebasto 7 HK, HM HM Kalustettu tavaratila 3 HM HT, SP MK, HK Vinssi 15 HK Kattoluukku 11 MK, HT Taakkateline Alumiinivanteet 15 HK Istuinsuojat Ilmastointi 9 MK, HT, HM Elinkaarimalli Elinkaarimallilla voidaan tarkastella prosessin vaiheita. Prosessi vaiheistetaaan alusta loppuun. Työprosessin vaiheita ovat esim. suunnittelu, valmistus, käyttöönotto, huolto ja käytöstä poisto. S = Suunnittelu Selvitetään tehtävään liittyvä lainsäädäntö, piirustukset, piirrosmerkit jne. V = Valmistus Tehdään tuote tai palvelu vaatimusten mukaisesti K = Käyttöönotto Perehdytään käyttöönotto- ja määräaikaismittauksiin H = Huolto Paneudutaan kunnossapitotehtäviin P = Poisto Selvitellään kierrätysasioita Esimerkki: Koulutusprosessin elinkaarimalli Automaation perusteet 17 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Moottorikäytöt Kiinteistöasennukset ATTO-aineet jne... Työssäoppiminen Oppilaitoksesta työelämään

17 18 Esimerkki: Koulutussisällön vaiheistaminen elinkaarimallin osa-alueisiin 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset (25 OV) 1. Kiinteistöasennusten perusteet 2. Automaation perusteet 3. Moottorikäyttöjen perusteet 2. AUTOMAATION PERUSTEET Suunnittelu Lainsäädäntö Turvallisten työohjeiden tunteminen ja noudattaminen Asianmukaisten työkalujen ja suojainten käyttö Materiaalien tuntemus Turvallisuuden varmentaminen Piirustukset Piirrosmerkkien, työsuunnitelmien, kaavioiden ymmärtäminen ja lukeminen Asiakirjojen dokumentointi ja arkistointi Valmistus Ohjausjärjestelmien laitteistoasennukset Automaatiojärjestelmien kaapelointityöt Anturien ja toimilaitteiden ohjelmointi, asennus ja viritys Käyttöönotto Automaatiojärjestelmien käyttöönotto Tarkastukset ja mittaukset ja koekäytöt Työn luovuttaminen asiakkaalle Käyttö, huolto- ja kunnossapito Tarkastusmittaukset ja testaukset Vianetsintä Varaosahankinnat Käytöstä poisto Laitteiden turvallinen purku Materiaalin kierrätys ja uusiokäyttö

18 Esimerkki: Koulutuskalenteri 19 Opintovuosi Jaksot Ohjaaja S HT Kiinteistöasennus V HT K HT H SP P SP S HM Automaatioasennus V HM K MK H MK P HM S MK 3. Moottorikäytöt V HT K HT H MK P MK jne. 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN KOULUTUKSEN S Suunnittelu VAIHEET V Valmistus K Käyttöönotto H Huolto P Poisto

19 20 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN RFID-tunnistusmenetelmä - veltuu kohteisiin, joissa tarvitaan nopeita tuotetunnistuksia. Tällaisia kohteita ovat esim. tullien tavaralähetykset, henkilötunnistukset, kulunvalvonta jne. Tämän tekniikan käyttösovellukset yleistyvät nopeasti. Menetelmä on suhteellisen halpa ja käyttökohteita lähes rajattomasti. Tavoitteena on kohteiden yksilöllinen tunnistus ja tietojen käyttäminen haluttuihin tarkoituksiin. RFID-järjestelmään tarvitaan tietokone, lukijalaite, lukija antenni, sekä kohteeseen sijoitettava tag-antenni. Lukija-antennin lähettämä viesti kulkee kantoaaltoa pitkin moduloituna viestinä kohteessa sijaitsevalle tag-antennille. Jos vastaanotin tunnistaa kohteessa sijaitsevan tage-antennin viritystilan mahdollistaa tämä ko. kommunikoinnin ja tuotetunnistuksen. Esimerkki: RFID-tekniikka sähkötyösalin kulunvalvonnassa Oppilaitoksia RFID-tunnistimia voisi käyttää esim. kulunvalvontaan. Tunnisteen voi kiinnittää henkilökorttiin osoituksena sähkötyösalin perehdytyksen hyväksytystä suorituksesta. Henkilökortti toimisi näin avaimena ja tunnisteena työsaliin tultaessa. Vastaanottaja voi halutessaan tunnistaa henkilön tietokoneelta ja näin valvoa työsalin käyttöä.

20 2.4 Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastukset Käyttöönotto-, määräaikais- ja kunnossapitotarkastukset ja mittaukset ovat turvallisuuden varmistamisen tärkeimpiä toimenpiteitä. Näihin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutusta järjestettäessä. Esimerkki: Lämpökameramittaukset sähköasennusten tarkastuksiin Sähköasennusten kunnon tarkkailut lämpökameran avulla ovat lisääntyneet merkittävästi. Kameroiden lämpötilojen erottelukyky on erittäin tarkkaa ja siitä syystä menetelmä onkin jo monen teollisuusyrityksen tärkein sähkölaitteiden tarkastusmenetelmä. Kameroiden käyttö rakennusten kuntomittauksissa on yleistä. 2.5 Muut menetelmät KNX-järjestelmän käyttö tilojen etähallintaan. Viivakoodilukijan käyttö kirjallisuuden päivitykseen TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN

21 22 3 TYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE 3 SÄHKÖTYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE Koulutustilojen pohjakuviin tehdään merkinnät mm. kiinteistä tulityöpaikoista, ensiapuvälineistä, hätä-seis-turvapainikkeista, poistumisteistä, sähkökeskuksista, puhelimista jne. Ensiapu- ja turvallisuusvälineet sijoitetaan lähelle käyttökohteita. Laaditut piirustukset voivat toimia myös tilojen opastuskarttoina esim. sisäänkäyntien yhteydessä. Koulutusympäristön tulee olla aina turvallinen sekä lain ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Vahingon sattuessa syitä etsitään perehdyttämisestä, puutteellisista ohjeista ja valvonnasta, välineiden kunnosta jne. Vastuu turvallisuusasioista on oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen johdolla sähkötöiden ja käytön johtajalla tilojen valvojalla ryhmäohjaajalla henkilökunnalla opiskelijoilla. laitteiden ja tilojen käyttäjällä jne. Jokaisella toimintaan osallistuvalla tai havainnon tehneellä henkilöllä, asemasta riippumatta on velvollisuus toimia vaaratilanteissa. Turvallisen oppimisympäristön varmentamiseksi turvallisuuden arvioinnit tehdään sovituin määräajoin. Kartoituksessa tehdyt havainnot ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet kirjataan muistiin. Puutteiden havaitsemiseen ja epäkohtien poistamiseen koulutuksen järjestäjän on resurssoitava vuotuinen määräraha. SÄHKÖTAPATURMAN ENSIAPU Tee nopea tilannearvio Katkaise virta ja irrota loukkaantunut vaarantamatta itseäsi Katkaise virta kytkimellä, irrotta malla pistotulppa tai vastaa- tai vaatteella. kuivalla laudanpätkällä, narulla valla tavalla. Älä koskaan käytä irrottamiseen kosteaa tai metallista Ellei virtaa saada nopeasti katloukkaantunut esinettä. kaistua, irrota eristä vällä välineellä, esim. Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa, toimi näin: Saatko henkilön hereille Herättele häntä puhuttelemalla Henkilö ei herää ja ravistelemalla. Soita hätänumeroon Voit myös huutaa apua ja pyytää paikalla olevia tekemään tava selälleen, ja selvitä hengit- Käännä tämän jälkeen autet- hätäilmoitus numeroon 112. tääkö hän normaalisti? Hätäkeskuksen antamia ohjeita tulee noudattaa. Avaa hengitystie Ojenna autettavan pää leuan hengitys normaalia, epänormaalia tai hengitys puuttuu. kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Mikäli epäröit, toimi kuin hengitys ei olisi normaalia. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman se puuttuu Hengitys ei ole normaalia tai virtaus poskellasi? Arvio onko Aloita paineluelvytys Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rintalastaa palautua paineluiden välissä. nuu 5 6 cm. Anna rintakehän ja toinen kätesi rintalastalla Keskimääräinen painelutiheys olevan käden päälle. Sormet on 100 kertaa minuutissa, eikä ovat limittäin. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 Laske painelut ääneen. ylitä 120 kertaa minuutissa. kertaa siten, että rintalasta pai- Puhalla 2 kertaa Avaa hengitystie. Aseta suusi tiiviisti autettavan suun päälle ja sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu). Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia. Suurjännitetapaturmissa et voi aloittaa varsinaisia pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammat tihenkilö on katkaissut virran. Painelu-puhalluselvytys (PPE) on elottoman aikuisen ensiapu SOKIN ENSIAPU Sokkivaikutus ilmenee sähkö tapaturmassa, jossa virran voimakkuus ylittää 50 ma, mutta kestoaika on lyhyempi kuin sydänjakso. Sokin oireet kehittyvät nopeasti: huimaus jano nopea ja pienenä tuntuva syke kalpea ja kylmänhikinen iho Ilman ensiapua sokki kehittyy vaikeammaksi ja saattaa johtaa jopa tajuttomuuteen. Sokin elimistölle tuomat haitalliset vaikutukset estetään oikealla ensiavulla: aseta autettava makuulle nosta jalat koholle huolehdi avun hälyttämisestä sokkipotilas palelee - pidä hänet lämpi mänä huovalla, takilla tai lämpö peitteellä esiinny rauhallisesti älä jätä sokissa olevaa yksin, ellei se ole välttämätöntä esimerkiksi avun hankkimiseksi Tee hätäilmoitus numeroon 112 Tilaukset: puh. (09) SÄHKÖTAPA TURMIEN PALOVAMMAT Sähkötapaturmassa onnettomuuden uhri saa usein myös palovammoja. Iholla näkyvän, pin nallisen palo vamman lisäksi sähkö aiheuttaa elimistöön myös sisäisiä palovam moja, jotka voivat olla vaikeita, eivätkä ne ole silmin havaittavissa. Tavallisen, pinnallisen palovamman ensiapuna on jäähdyttäminen, mutta sähkö tapa turmassa palovamma jää toiselle sijalle uhrin elintoimintojen turvaamisen jälkeen. Jos kyseessä on elvytys, palovammalle ei ensiavussa tehdä mitään. Silmien joutuessa alttiiksi voimak kaalle valokaarelle voi seurauksena olla äkillinen häikäisy. Kostea kylmä kääre lievittää kipua. Tarvittaessa on hakeuduttava jatkohoitoon. Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, ENSIAVUSSA TARVITAAN HÄTÄKESKUKSEN, ENSIAPUA ANTAVAN AUTTAJAN JA kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat. AMMATTI AUTTAJIEN YHTEISTYÖTÄ 03/2011 ELVYTYKSEN TOIMENPITEET ONNISTUVAT, JOS OLET HAR- JOITELLUT NIITÄ ASIANTUNTEVASSA OPASTUKSESSA. Sähköinfo Oy PIDÄ YLLÄ OPPIMASI ELVYTYSTAITO Kuvat ja teksti on Suomen Punaisen Ristin.

Sähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016

Sähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköpätevyydet Tapio Kallasjoki 1/2016 Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköturvallisuuden säädösperusta Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ministeriön päätökset (Ktm/TEM) Valvova viranomainen

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN

SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN LIITE 5. SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN Maallikolle annettava opastus ennen sähkölaboratoriotiloihin pääsyä Käyttäytyminen Ohjeiden noudattaminen Laitteisiin, kytkimiin yms. koskeminen

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

OHJEET TAPATURMIEN (JA SAIRASKOHTAUSTEN) ENNALTAEHKÄISYYN

OHJEET TAPATURMIEN (JA SAIRASKOHTAUSTEN) ENNALTAEHKÄISYYN OHJEET TAPATURMIEN (JA SAIRASKOHTAUSTEN) ENNALTAEHKÄISYYN Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava seuraavia ohjeita sekä valvottava, että yleisö noudattaa niitä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

Toimintaohje. työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusvaatimusten huomioimiseksi sähkötöiden koulutuksissa 1.1.2009

Toimintaohje. työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusvaatimusten huomioimiseksi sähkötöiden koulutuksissa 1.1.2009 Toimintaohje työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusvaatimusten huomioimiseksi sähkötöiden koulutuksissa 1.1.2009 OPETUSHALLITUS Sähkö ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Lisätiedot

OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia

OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia Sisällys Hätänumerot 4 Oppilaitoksen omat tärkeät puhelinnumerot 5 Palohälytys 6 Tulipalo 8 Sähköpalot 9 Ensiapu ja elvyttäminen 10 Ensiapukaappien sijainti

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Viitalantie 221, 60640 Isokoski

Viitalantie 221, 60640 Isokoski Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka

Lisätiedot

Sukevan Vanhustentaloyhdistys r.y. Kiinteistön/ Asukkaan Pelastussuunnitelma

Sukevan Vanhustentaloyhdistys r.y. Kiinteistön/ Asukkaan Pelastussuunnitelma Sukevan Vanhustentaloyhdistys r.y. Kiinteistön/ Asukkaan Pelastussuunnitelma Tämän oppaan on laatinut Sonkakoti Oy asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, joka vastaa

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Ohjeet tapaturmien (ja sairaskohtausten) ennaltaehkäisyyn

Ohjeet tapaturmien (ja sairaskohtausten) ennaltaehkäisyyn Ohjeet tapaturmien (ja sairaskohtausten) ennaltaehkäisyyn Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava seuraavia ohjeita sekä valvottava, että yleisö noudattaa niitä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista

Lisätiedot

Toimintaohjeita hätätilanteita varten

Toimintaohjeita hätätilanteita varten Hyväksyjä: Jari Partanen 1.11.2012 sivu 1/8 Toimintaohjeita hätätilanteita varten SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimenpiteet ABC... 2 2 Hätäilmoituksen tekeminen... 2 3 Meritaidon sisäinen hälytys... 3 3.1 Käsitteitä...

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013 Sähköinen versio on osoitteessa:

Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013 Sähköinen versio on osoitteessa: SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013 Sähköinen versio on osoitteessa: www.seti.fi TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS 3 Toimintaohje on

Lisätiedot

Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät

Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät Käyttötyöt: Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä, niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistoon kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä.

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa?

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? SÄHKÖTURVALLISUUDEN OMA-ARVIOINTI Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden,

Lisätiedot

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistettu 3. painos julkaistiin huhtikuussa 2015. Aikaisempi

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) tutkinnon osan Näyttötyössäopp. toteuttamisesta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Yleistä Tämä pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslain ja pelastusasetuksen vaatimuksiin laatia tällaisesta tapahtumasta Pelastussuunnitelma.

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan! RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

Sähköturvallisuuden oma-arviointi

Sähköturvallisuuden oma-arviointi Sähköturvallisuuden oma-arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa kaikkien sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista. Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun

Lisätiedot

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote

Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote Hälytysjärjestelmän kauko-ohjain Asetusopas - Finnish Arvoisa asiakas Tässä oppaassa on tietoja ja ohjeita siitä, miten eräitä toimintoja otetaan käyttöön

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. HÄTÄILMOITUS 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Mitä on tapahtunut? Onnettomuus? Sairaskohtaus? Onko ihmisiä vaarassa? Missä? Osoite, osasto, rakennus Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote

Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote Ajoneuvon alkuperäinen kaukosäädinavain Asetusopas - Finnish Arvoisa asiakas Tässä oppaassa on tietoja ja ohjeita siitä, miten eräitä toimintoja otetaan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

KIHNIÖN YHTENÄISKOULUN VANHAN OSAN KATON KORJAUS TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIHNIÖN YHTENÄISKOULUN VANHAN OSAN KATON KORJAUS TURVALLISUUSASIAKIRJA KIHNIÖN YHTENÄISKOULUN VANHAN OSAN KATON KORJAUS TURVALLISUUSASIAKIRJA 22.2.2017 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT 0 RAKENNUSKOHTEEN TIEDOT 0.1 Rakennuskohde ja -paikka Kihniön kunta, Kihniön yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

2 TURVALLISUUSPEREHDYTTÄMINEN... 5 2.1 Oman henkilökunnan turvallisuusperehdyttäminen... 5 2.2 Palveluntuottajien turvallisuusperehdyttäminen...

2 TURVALLISUUSPEREHDYTTÄMINEN... 5 2.1 Oman henkilökunnan turvallisuusperehdyttäminen... 5 2.2 Palveluntuottajien turvallisuusperehdyttäminen... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSKOULUTUS... 3 1.1 Oman henkilökunnan turvallisuuskoulutus... 3 1.1.1 Koulutustarpeen kartoitus... 4 1.1.2 Koulutuksen suorittaminen... 4 1.1.3

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

As. Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma LIITE 2. 2. Tarkista potilaan tila Tarkista onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla?

As. Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma LIITE 2. 2. Tarkista potilaan tila Tarkista onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla? 8. Esimerkkejä ja ohjemalleja TOIMINTA SAIRAUSKOHTAUKSESSA 1. Selvitä mitä on tapahtunut Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut? Onko silminnäkijöitä? Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto

Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI

SÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI OPAS SÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI Tarkistuslista sähköalan ammattilaisille Sähköturvallisuuden arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista.

Lisätiedot

Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä

Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä Tämän päätöksen tarkoituksena on luoda Yhtiö Oy:n sähköverkossa toteutettaville jännitetöille turvallinen toimintaympäristö, määritellä Yhtiö Oy:n sähköverkossa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot