Terveiset eduskunnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveiset eduskunnasta"

Transkriptio

1 1

2 2

3 3 Terveiset eduskunnasta Kokoomuksen vero-ohjelma mielistelee palkan- ja eläkkeensaajaa. Kenenpä mieli ei keittäisi mettä veronalennuksista? Samanaikaisesti se on katteettomien lupausten laskisanko, joka ei jätä ketään Suomen parasta ja oikeudenmukaisuutta arvostavaa kylmäksi. Oikeistohallitus käytti valtiotalouden liikkumavaran Kela-maksun poistoon ja hyvätuloisten veronalennuksiin. Nyt valtio ottaa velkaa velan päälle ja tänä vuonna velkaannutaan lisää noin kahdeksan miljardia euroa. Velan määrä tarkoittaa esim. sitä, että puolustus- ja opetusministeriön hallinnonalojen rahoitus hoidetaan velaksi! Oikeistohallituksen jäljiltä kassa on siis pahasti tyhjä. Tilanne valtiontaloudessa on vakava ja vastuullisena tavoitteena pitää olla valtiontalouden tasapainottaminen. Yritysten Kelamaksun poisto johti kulutusverojen korotuksiin ja Suomi otti pitkän askeleen kohti tasaveroa. Kokoomuksen vaalilupausten lunastus nostaisi edelleen kulutusveroja, näin palkka- ja eläketulon veroalennus olisi hetkessä syöty. Kokoomuksen esittelemä veromalli lisäisi edelleen kansalaisten eriarvoisuutta. Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeä arvo, enkä voi hyväksyä oikeistohallituksen veropolitiikkaa. Keskustapuolue on nyt tekemässä pesäeroa omiin veropäätöksiinsä! Kuulostaa vaalimopon pärinältä. Suomen on välitettävä jokaisesta. Ketään ei saa jättää syrjäytymiseen kierteeseen. Oikeudenmukaisuus voidaan säilyttää ja arkipäiväistynyt köyhyys voidaan lisäpanostuksilla katkaista. Oikeudenmukaisuudesta olisi selkeä viesti perusturvan korottaminen 100 eurolla. Korotus koskisi työttömyys- ja sairauspäivärahoja sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja. Perusturvan korotuksen rahoitus on verotuksen uudistuksella hoidettavissa. Kenellä on enemmän, se maksaa enemmän. Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sellaisena se lapsillemme pitää säilyttää. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

4 4 Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) jatkaa yhteistyötään 4suorassa, johon kuuluvat Merja Kyllönen (vas) ja Timo Korhonen (kesk) sekä Kainuun maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja Hannu Juntunen (kok). - Kansanedustajan pitää olla yhteistyökykyinen. Yhteistyöllä saavutat tavoitteesi, vahvistaa Raimo Piirainen (sd).

5 5

6 6

7 7 JHL:n Kunta-alan työntekijöitä ateria- ja puhdistuspalveluista kokoontui ammatillisille opintopäiville Vuokattiin. Osallistujat olivat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Sotkamon alueelta vajaa 100 ammattilaista. Opintopäivien järjestelyistä vastasi JHL:n Oulun seudun aluetoimisto ja Kainuun toimipiste. Helsingistä paikalla oli ammatillisenkoulutuksen asiantuntija JHL:n koulutustoimitsija Maila Tikkanen. Julkisuudessa kuntapalvelujen tuottamisnäkökulmaa pohdittaessa on otettu yhä enempi kantaa tuottaako puhdistukseen ja ravintoon liittyvät palvelut kuntien vai yksityisen toimesta. Tästä keskustelusta on tullut yksityistämisen kehitys. Jos kehitys jatkuu näin, niin julkisesti tuotetut ja rahoitetut palvelut tuotetaan tulevaisuudessa entistä enemmän yritysten ja kolmannen sektorin toimesta, kilpailuttamalla ja välittämättä ihmisistä. Huolestuttavinta nykykilpailuttamisessa on se, ettei sitä tehdä reilun kilpailuttamisen hengessä, jossa turvattaisiin työntekijän työehdot ja palkka. Kuntapäättäjälle joka kilpailuttamisesta viimekädessä vastaa, jää usein epäselväksi miten palveluja tuottavan työntekijän kävi. Irtisanottiinko työntekijä 20 palveluvuoden jälkeen, vai alennettiinko palkkaa uuden palvelutuottajan palveluksessa. Tästä kilpailuttamisesta saivat kärsiä omalta osaltaan Kainuussa keskussairaalaa vuosikymmenet siivonneet siivoojat. Kilpailutuksessa tulisi kiinnittää huomio myös palveluja tuottavaan työntekijään, ettei työntekijää laiteta sijaiskärsijäksi polkemalla hänen työehtojaan. Opintopäiville osallistuvien ammattilaisten ja JHL hallitukseen kuuluvan sotkamolaisen Jouko Korhosen tiimoilta, laitettiin viestiä. Viesti reilun kilpailutuksen pelisäännöistä annettiin Eduskunnan hallintovaliokuntaan kuuluvalle Raimo Piiraiselle (sd). Hän oli kertomassa kuntalain kokonaisuudistamiseen liittyvistä seikoista. Kuntalain kokonaisuudistuksen osiona käsitellään kilpailutukseen liittyen erittäin merkittäviä asiakokonaisuuksia, joista tulee johdannaisvaikutuksia yötä tekevien työehtoihin. Ammattiliiton viesti valmistelusta vastaaviin elimiin on työntekijöiden hyvinvoinnille merkittävä.

8 8 Eduskunta hiihti kilpaa Vantaan Hakunilassa N40: 1) Marjo Matikainen-Kallström 11.03,7, 2) Sanna Lauslahti 15.19,3. M60: 1) Juha Mieto 13.05,2, 2) Eero Reijonen 13.09,1, 3) Oiva Kaltiokumpu 14.13,2. M50: 1) Raimo Piirainen 11.04,7, 2) Tero Rönni 13.11,4, 3) Tuomo Hänninen 14.42,1. Lähdössä Raimo Piirainen ja Tero Rönni. Lähtövuoroa odottaa Tuomo Hänninen. Raimon vauhti oli muille liikaa ja toiseksi sijoittunut Tero Rönni hävisi yli kaksi minuuttia.

9 9 Eläkeläisten ostovoima turvattava Tulevissa vaaleissa ratkaistaan politiikan suunta. Jatketaanko nykyhallituksen politiikkaa jatkamalla suurituloisten veroalennuksia, vai panostetaanko palveluihin lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi? Käytännössä tämä tarkoittaa verotuksen oikeudenmukaisuutta veronmaksukyvyn mukaan. Suomen eläkeläisistä yli puolet täyttä kansaneläkettä saavaa saa myös asumistukea. Uudet kulutusverojen korotukset tulevat leikkaamaan juuri näiden pientä eläkettä saavien elintasoa kohtuuttomasti. Näiden eläkeläisten huono taloudellinen asema pitää tunnustaa ja aseman parantamiseksi pitää tehdä tuntuvia parannuksia. Asumistuen omavastuun lieventämisellä olisi yksinään jo merkittävä vaikutus. Eläkeläisten asumiskustannukset ylittävät usein asumistukijärjestelmässä hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärän myös palvelutaloissa asuvilla. Eläkkeensaajien asumistukea laskettaessa huomioon otettavien asumismenojen rajamäärät ovat jääneet selkeästi jälkeen vuokrien korotuksista. Asumistuen uudistus auttaisi erityisesti niitä yksin asuvia pienituloisia eläkeläisiä, jotka asuvat vuokra-asunnoissa alueilla, joilla asumiskustannukset ovat korkeat. Lisäksi kunnallisveron perusvähennyksen nostamisella 3000 euroon ja asumistukijärjestelmän tarkistuksella saataisiin aikaiseksi merkittävä parannus eläkeläisten elintasoon. Yksi elintason korjaustoimi olisi lisäindeksitarkistus alempiin eläkkeisiin. Näin pystyttäisiin vastaamaan nopeasti ostovoiman negatiiviseen kehitykseen. Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Euroopan korkeimpia. Ne kohdentuvat kipeimmin työelämän ulkopuolella oleviin muun muassa pitkäaikaissairaisiin, joilla ei ole maksutonta työterveyshuoltoa. Asiakasmaksujen omavastuuosuudet ovat pienituloisille kohtuuttomia, siksi terveydenhuollon ns. maksukattoa pitää madaltaa. Terveydenhuollon maksukatolla tarkoitetaan sitä rajaa terveydenhuoltomenoista, jonka ylimenevän osan yhteiskunta korvaa.lääkkeiden, asiakasmaksujen ja matkakulujen maksukatto nousee käytännössä yli 1300 euron. Tämä on suuri kustannuserä pienellä työeläkkeellä tai kansaneläkkeellä elävälle. Oikeistohallitus jopa korotti maksujen enimmäismäärää vuonna 2008 entuudestaan keskimäärin 16,6 prosenttia ilman, että vastaavansuuruisia indeksikorotuksia olisi tehty sosiaaliturvaetuuksiin. Pientuloisten asemaa kohentaisi selvästi myös kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuuden parantaminen. Hallituksen pitää tunnustaa vastuunsa kuntien toiminnan tukemisesta ja palvelurakenteen kehittämisestä. Nyt kovakorvainen ja vähäliikkeinen oikeistohallitus on laiminlyönyt pahemman kerran kuntien peruspalvelujen turvaamisen. Tästä välinpitämättömyydestä ihmistä kohtaan kovaa hintaa maksavat pienituloiset eläkkeensaajat. Tulevaisuuden ratkaisut ovat tänä keväänä käsissämme. Näissä päätöksissä myös eläkeläisten äänen pitää kuulua ja sitä pitää kuunnella. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

10 10 Oulujokivartta kehitettävä Oulun ja Kajaanin välillä on ollut vahva kaupankäynnin kulttuuri tunnetun nykyhistorian alusta alkaen. Kaupankäynti on vaatinut liikenneyhteydet, joita pitää kehittää edelleen. On suunniteltu Oulujärven ylitystietä, on luvattu ja puhuttu, samalla toinen käsi on vetänyt raksit hankkeen päälle. Tuleen ei pidä kuitenkaan jäädä makaamaan, katseet on käännettävä tulevaisuuteen ja yhteistoiminnalla parantaa alueiden kilpailukykyä ja palveluiden saatavuutta. Kysymys on tahdosta ja siitä mihin meidän julkisia varoja käytetään. Tämä tarkoittaa useasti poliittista tai alueellista vastakkainasettelua etelä vai pohjoinen, jolloin hyvätkin hankkeet saattavat kaatua lisäksi hallituksen sisäiseen nokitteluun. Pohjoisten alueiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi pitää olla yhteisiä hankkeita. Näin voidaan myös levittää osaamista kehittämisalueen sisällä. Verkostoitumalla muihin hankkeisiin voidaan edistää omien tavoitteiden toteutumista. Kaiken kaikkiaan tekemisessä pitää olla myönteinen imago, tällä edistetään alueiden vetovoimaa. Yhdessä olemme voimakkaampia. Vapaana virrannut Oulujoki valjastettiin aikoinaan energiatuotannon tarpeisiin. Samalla tehtiin karhunpalvelus luonnonvaraiselle Oulujärven lohelle. Nyt puhaltavat kuitenkin toiset tuulet ja lohen palaamiseksi on alettu tehdä oikeasti töitä, kuitenkin vielä varsin vaatimattomin resurssein. Lohen nousuteistä on saatu maailmalta paljon myönteistä palautetta ja se luo uskoa hankkeen onnistumiseen. Luonnonkalojen kalastusmatkailulla on hyvä tulevaisuus edessä, kun kaupunkilaiset tulevat vaatimaan entistä laadukkaampia matkailupalveluja. Herman Renfors oli uranuurtaja koskimatkailukalastuksen alalla viime vuosituhannen alussa. Hän toi Kainuuseen englantilaisia ns. lohilordeja harrastamaan koskikalastusta Kajaaninjoen koskipaikoille. Oulujoki on ollut samalla tavalla haluttu koskikalastuspaikka ennen valjastusta. Jokaisen suomalaisen tehtävä on kantaa huolta ympäristöstä. Vesistönsuojelun kannalta on tärkeää, että jätevesiä hallitaan yhdenvertaisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Suomalaiset pitävät vesistöjensuojelua tärkeänä ja hyväksyvät siitä seuraavat kustannukset, kun tiedetään mitä perustellusti vaaditaan. Suomalaisilla, tavallisilla maaseudun ihmisillä on ollut kuitenkin hätä. Maaseutujen ihmiset kokevat, että heidän elämäänsä ja asuinolosuhteitaan ei ymmärretä. Jätevesiasetuksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta keinot ja toteutus ovat olleet onnettomia. Tuhannet ihmiset ovat tulleet harhaanjohdetuiksi, kun ovat hyvässä uskossa hankkineet toimimattomia jätevesienpuhdistuslaitteita. Puolitekoinen jätevesiasetus oli jätetty oman onnensa nojaan ja vasta liian myöhään herättiin ohjekirjan laadintaan. Satojen tuhansien ihmisten elämää koskeva uudistus on tehty siten, että on asetettu kovia vaatimuksia ilman, että on kerrottu miten ne voidaan käytännössä toteuttaa.

11 11 Meille kansanedustajille näitä epätoivoisten ihmisten viestejä on tullut paljon. Hajaasutusalueella asuvat pienituloiset eläkeläiset kokevat oikeutetusti tulleensa yhteiskunnan taholta huijatuiksi, kun juuri heiltä edellytetään raskaita toimenpiteitä omien talous- ja jätevesiensä puhdistamiseksi. Näiden ihmisten tuntemukset on helppo jakaa. Eduskunnan tehtävänä on nyt korjata ja hyväksyä hallituksen käsissä torsoksi jäänyt jätevesiasetus. Yhteiskunnan vastuu jätevesistä on jäänyt liian vähälle huomiolle ja vesistönsuojelun näkökulmasta on tärkeää, että asia hoidetaan koko maassa kuntoon. Suomen viemäriverkosto on ikääntymässä ja investoinnit viemäreiden kunnostamiseksi ovat pakollisia. Lisäksi maassa on liian monta keskeneräistä siirtoviemärihanketta rahoitusvajeen vuoksi. Vesistöjen suojelussa myös yhteiskunnan pitää kantaa vastuunsa ja tehtävänä on taata hankkeille riittävä rahoitus. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

12 12 Salatut leikkauslistat Seuraava hallitus saa käsiinsä kasvavan valtionvelan lisäksi kahtiajakautuneen kansakunnan. Epäilemättä edessä on kulukuuri, jonka rajuudesta ei vielä kenelläkään näytä olevan tietoa. Niin ainakin väitetään. Leikkauslistojen olemassaolo kielletään, mutta listojen rakentaminen näkyy kirkolta kotiin. Massiiviset vauriot 90-luvun lamasta ovat hädin tuskin umpeutuneet, kun on seuraavan sukupolven aika tuntea nahoissaan suomalaisen verojärjestelmän oikeudenmukaisuus. Järjestelmän, joka takaa rikkaille riittävät puskurit kestää ja selvitä, mutta joka jättää heikommassa asemassa olevat oman onnensa nojaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti viime vuoden lopussa raporttinsa suomalaisesta hyvinvoinnista. Raportti on karua luettavaa kasvavasta eriarvoisuudesta maassamme. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää jo yhtä paljon lapsia kuin 70-luvun alkupuolella. Hyvätuloisia suosiva verotusjärjestelmä ajaa köyhintä kansanosaa yhä syvempään ahdinkoon. Hätä ja huoli toimeentulosta venyttävät kansalaisten moraalia. Verorasitteen määrääminen kaikille samalla sabluunalla on huomattava ja kasvussa oleva riski sisäiselle turvallisuudellemme. Se on myös epäoikeudenmukainen ja hävettävä osa Suomea. Tästä ei tainnut olla brändityöryhmässä puhetta. Verorasitteen painopisteen siirto kulutusveroihin on osa tätä eriarvostavaa politiikkaa. Asiaa on turha jatustaa ilmastonmuutoksella tai ympäristöpolitiikalla, sillä hädänalaisen ihmisen käyttäytymistä säätelevät muut mekanismit. Ongelmien kasautuessa ja epätoivon lisääntyessä kynnys oman käden oikeuteen siirtymisestä madaltuu. Se on kova hinta hengissä pysymisestä. Edessä olevan valtiontalouden hevoskuurin aloittaisin kehittämällä verotuskäytäntöä siten, että ne joilla veronmaksukykyä on, myös maksavat enemmän. Verotuksen progressiivisuudesta ollaan tultu kohti tasaveroa - nyt nähtävillä olevin seurauksin. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää. Sosiaalietuisuuksia on tarpeen arvioida myös kriittisesti. Esimerkiksi hyvin toimeentulevien perheiden subjektiivista oikeutta lapsilisiin, pidän kyseenalaisena tuen alkuperäiseen tarkoitukseen nähden. Lapsilisillä on hyvä ja tasapuolinen tarkoitus, mutta voisiko hyvätuloinen luopua lapsilisistä pienituloisen hyväksi? Myös yritystukia täytyy arvioida kiihtymättä. Tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan rahaa, mutta tukien tuloksellisuuteen tarvitaan tehokkaampaa arviointia. Porsaanreikien tilkitseminen sekä verotuksessa, että erilaisissa elinkeinoelämän yritystukijärjestelmissä on tarpeen ja välttämätöntäkin. Valtion budjettikehyksien ulkopuolella on kaikkiaan 18 miljardia euroa, josta voisi leikata valtion talouden tasapainottamiseksi. Kohdentamalla leikkurinterän taas kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, lapsiin ja nuoriin, maksatamme jälkipolvilla nykyisen elämänmenomme. Se ei ole oikeudenmukaista. Hallituksen ideologia tasa-arvoisuudesta, että tässä myrskyssä seilaamme nyt kaikki samassa veneessä, pitää kyllä paikkansa. Kelluntaliivejä vaan ei riitä kaikille. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

13 13 Oikeudenmukaisuutta verotukseen Presidentti Tarja Halonen nosti uudenvuoden puheessaan esille suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneen tuloerojen kasvun, nuorten syrjäytymisen, vanhustenhoidon huonon tilanteen ja lapsiperheiden köyhyyden lisääntymisen. Presidentin esiin nostamat asiat ovat huolestuttavia. Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kuuluu olennaisena tekijänä laajat ja universaalit kaikille suunnatut julkiset hyvinvointipalvelut. Tämä on yksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion ominaispiirteistä ja näitä palveluita tuotetaan kansalaisille verovaroilla. Hetemäen verotyöryhmän esityksessä ollaan hallituksen massiivisilla veronkevennyksillä luomaa miljardivajetta paikkaamassa pienituloisten verotusta kiristämällä. Verotuksen pitäisi olla oikeudenmukaista. Tämä vaikuttaa olevan vieras käsite oikeistohallitukselle, koska verotuspainetta lisätään muun muassa eläkeläisille joilla on siihen vähiten varaa. Verotuksesta päättävät kuitenkin lopullisesti poliitikot ja virkamiesten tehtävänä on ainoastaan valmistella esitykset. Näissä päätöksissä pitää kansan äänen kuulua. Yhteiskunnan yhtenäisyyden vuoksi hyvin toimeentulevien on osallistuttava veronmaksuun maksukykynsä mukaisesti. Korkeimpia tuloluokkia suosiva työtulojen verotuksen keventäminen on kulkemista päinvastaiseen suuntaan. Syytä on olla huolissaan työryhmän esityksen isosta linjasta, joka näyttää vievän maatamme tasaverotuksen suuntaan. Ei ole perusteltua myöskään kannattaa yhteisöverotuksen keventämistä, koska se ei ole nykytasolla Suomelle merkittävä kilpailuhaitta. Työryhmän esittämät hyvätuloisten mittavat noin kahden miljardin veronkevennykset eivät ole tästä ajasta, jolloin valtiontalouden tasapainottamisen tarve on suuri. Verotuksessa on tärkeää huomioida veronmaksukyky, jolloin on perusteltua muuttaa pääomaverotus progressiiviseksi ja progressiota voidaan lisätä myös muussa verotuksessa. Verotukien ja - vähennysten karsimista pitää tarkastella kriittisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta noudattaen. Muun muassa asuntovelan korkovähennysoikeutta ei pidä muuttaa hätäisesti lyhtyaikaisiin verohyötyihin vedoten. Epävarmuus työllisyydessä ja taloudessa korostaa vakauden tarvetta erityisesti lapsiperheiden menojen suunnittelussa. Varsinkin asumiseen ja liikkumiseen liittyvät kustannukset koskisivat kipeimmin juuri pienituloisia ja eläkeläisiä, eikä niitä joilla veronmaksukyky on vahvempi. Hallitukselta kaivataan nyt selkeitä kannanottoja työryhmän esityksiin. Hallitus on kuitenkin katsonut tehtäväkseen kaivautua asemiinsa odottamaan asioiden itsekseen etenemistä - ja tämä ei koske ainoastaan verotuksen uudistamista. Eduskuntavaalien läheisyys luo tummia pilviä poliittisen oikeiston hallitusvallalle ja tämä realisoituu nyt hallituksen päättämättömyytenä. Verotuksen vääntäminen suuntaan tai toiseen ei ole kuitenkaan paras lääke valtiontalouden tasapainottamiseen. Tärkeintä on luoda uusia työpaikkoja ja luoda edellytyksiä yritystoiminnan kehittymiselle sekä uuden syntymiselle. Näin voidaan aidosti vahvistaa veropohjaa ja tuottaa kansalaisille niitä julkisia hyvinvointipalveluja joista Suomi tunnetaan. Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd)

14 14 Haja-asutusalueella asuvan työmatkakustannukset Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1089/2010 vp Kainuussa on kuntakeskusten välillä pitkät etäisyydet, ja Kainuun maakuntayhtymän perustamisen jälkeen mm. yhä useampi yhtymän työntekijä joutuu kulkemaan töihin toiseen kuntakeskukseen. Näiden työntekijöiden palkka on useasti pieni, joten alueen autokanta on vanhaa ja uusi E10-bensiini ei sovellu näihin autoihin. Näihin autoihin pitää ostaa nyt 98-oktaanista bensiiniä, jonka litrahinta on lähes 0,20 euroa kalliimpi. Verotuksessa on kaikilla sama työmatkakustannusten omavastuu, 600 euroa, joka on pienituloiselle työntekijälle suuri summa. Nyt on todennäköistä, että kasvaneiden työmatkakustannusten vuoksi yhä useampi yli 100 km:n työmatkaa kulkeva luopuu työpaikastaan ja jää liiton ansiopäivärahoille odottamaan työvoimatoimiston kautta työpaikkaa löytyväksi lähempää kotipaikkaansa. Koska työpaikat ovat Kainuussa kuitenkin keskittyneet kuntakeskuksiin, tällaiseen työpaikkaan sijoittuminen on erittäin epätodennäköistä. Tämä kustannusrasitus tulee johtamaan siihen, että yhä useampi haja-asutusalueen ihminen on tulevaisuuden pitkäaikaistyötön. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen E10-bensiinin soveltamattomuuden ja kulutusverojen kasvun aiheuttamasta kohtuuttomasta kustannuslisäyksestä haja-asutusalueen ihmisille ja onko hallitus valmis harkitsemaan hyvitysjärjestelmää, jotta myös matalan palkkatason haja-asutusalueelta kannattaa kulkea ansiotyössä muualla? Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2011 Raimo Piirainen /sd Tuula Peltonen /sd Timo V. Korhonen /kesk Ilkka Kantola /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1089/2010 vp: Onko hallitus tietoinen E10-bensiinin soveltamattomuuden ja kulutusverojen kasvun aiheuttamasta kohtuuttomasta kustannuslisäyksestä haja-asutusalueiden ihmisille ja onko hallitus valmis harkitsemaan hyvitysjärjestelmää, jotta myös matalan palkkatason haja-asutusalueelta kannattaa kulkea ansiotyössä muualla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Osana Euroopan ja maailmanlaajuista toimintaa ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi on Suomessa liikennepolttoaineiden jakeluyhtiöille asetettu velvoite, jonka mukaan markkinoille tulee toimittaa kaikesta polttoaineesta määrätty osuus biopolttoainetta lisättynä bensiiniin, dieseliin tai sellaisenaan. Tällä hetkellä EU:n polttoainedirektiivi sallii bensiiniin sisällytettäväksi korkeintaan 10 tilavuusprosenttia etanolia, mutta edellyttää jäsenmaita pitämään markkinoilla myös enintään 5 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää bensiiniä. Suomessa energiaveroilla tavoitellaan verotuottojen lisäksi myös ympäristö- ja energiapoliittisia päämääriä. Polttoaineverotus perustuu nykyisin objektiivisesti tuotteen energia- ja hiilisisältöön eikä ota kantaa siihen minkälaisia tuotteita toimijat nyt tai jatkossa markkinoille saattavat. Liikenteen polttoaineiden verotasoja on korotettu viimeksi vuoden 2008 alusta eikä niiden verotasoihin tullut korotuksia tälle vuodelle. Sen sijaan esimerkiksi bensiiniin lisättävän etanolin litramääräinen vero aleni prosenttia. Polttoaineiden pitkään jatkunut hinnannousu on johtunut lähinnä raaka-öljyn ja jalostettujen polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen noususta. Markkinoilla olevien 95E10- ja 98E5-bensiinien verotus litramääräisesti keveni vuoden 2011 alusta alkaen etanolin veron alentuessa. Polttoaineverotus suosii enemmän biokomponentteja sisältäviä polttoaineita, mutta toisaalta biopitoisuuden nousu saattaa kasvattaa jonkin verran kustannuksia. Markkinoilla oleva 95E10-bensiini on tällä hetkellä toimijasta riippuen 0,04-0,05 euroa litralta edullisempaa kuin vähemmän etanolia sisältävä 98E5-bensiini. Keskimääräisillä ajosuoritteilla tämä tarkoittaa vuositasolla noin euroa korkeampaa polttoainekustannusta autoilijalle, joka käyttää 98E5-bensiiniä. Tätä ei pidetä sikäli kohtuuttomana, että se yksin aiheuttaisi tarvetta uudenlaisen hyvitysjärjestelmän kehittämiselle työmatkalaisille. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen enimmäismäärää korotettiin eurosta euroon vuoden 2007 alusta. Matkakuluvähennyksen korotus paransi nimenomaan pitkän työmatkan omaavien asemaa, jotka voivat vähentää päivittäiset asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset oman auton käytön mukaan laskettuna. Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2011 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

15 15 KIRJALLINEN KYSYMYS 1090/2010 vp Julkisen hallinnon kokouspalkkioiden vaikutus työttömyysetuuksiin Eduskunnan puhemiehelle Luottamustehtävistä saadut kokouspalkkiot Kela sovittaa yhteen muiden saatujen etuuksien kanssa. Tästä voi seurata se, että työttömän ei ole taloudellisesti järkevää ottaa julkisen hallinnon luottamustehtävää vastaan. Siksi olisi perustelua suojata julkisen hallinnon kokouspalkkiot sopivaksi katsotulla suojaosalla samaan tapaan kuin hallituksen esityksessä 321/2010 vp, jossa työttömyysetuuden sovittelussa esitetään otettavaksi käyttöön suojaosa, joka koskisi pelastuslaitoksen jäsenten pelastustoimintaan osallistumisesta saamaa tuloa. Esitetyn muutoksen tavoitteena olisi edistää ja lisätä työttömien osallistumista julkisen hallinnon luottamustoimintaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko hallitus tarpeelliseksi ryhtyä sellaisiin toimiin, joilla kysymyksessä esitetty julkisen hallinnon kokouspalkkion suojaosa voidaan säätää työttömälle? Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2011 Raimo Piirainen /sd Tuula Peltonen /sd Timo V. Korhonen /kesk Ilkka Kantola /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1090/2010 vp: Katsooko hallitus tarpeelliseksi ryhtyä sellaisiin toimiin, joilla kysymyksessä esitetty julkisen hallinnon kokouspalkkioiden suojaosa voidaan säätää työttömälle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 4 :n mukaan työttömyysetuuden sovittelussa otetaan huomioon palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Työttömyysetuuden sovittelussa huomioon otettavasta tulosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002). Mainitun asetuksen 9 :n 20 kohdan mukaan luottamustoimesta maksettu luottamustoimipalkkio ei ole sellaista tuloa, joka otettaisiin tulona huomioon työttömyysetuutta soviteltaessa. Työttömyysturvalain 14 luvun 4 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaa yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi työttömyysetuuksissa yleiset ohjeet. Myös näissä ohjeissa on todettu, ettei kunnallisista, valtiollisista tai kirkollisista luottamustoimista saatuja palkkioita oteta sovittelussa huomioon. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon otettavina tuloina pidetään kaikkia työttömän tai hänen puolisonsa tuloja tulon lähteestä ja veronalaisuudesta riippumatta joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Luottamustoimesta saadut kokouspalkkiot voivat siten tulla huomioon otetuksi tarveharkinnassa ja voivat siten joissakin tapauksissa vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA-komitea) on jättämässään ehdotuksessa sosiaaliturvan uudistamiseksi esittänyt työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Taloudellisista syistä tämä ei ole vielä voitu toteuttaa. Sen sijaan tarveharkinnan tulorajoja korotettiin merkittävästi viime vuoden joulukuussa ja hallituksen tavoitteena on taloudellisen tilanteen sen salliessa tarveharkinnan poistaminen. Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

16 16 KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2010 vp Lakisääteisten tapaturma- ja liikennevakuutusten sairaanhoitokorvausten maksaminen Eduskunnan puhemiehelle Olen saanut kansalaispalautetta vakuutusyhtiöiden tarpeesta tulkita (HE 158/2004 vp) tapaturma- ja liikennevakuutusten sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuusta mielivaltaisesti. Ko. hallituksen esityksen tarkoituksena oli nopeuttaa työtapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoitoon pääsyä ja työelämään paluuta. Esitykseen antoi mietintönsä myös sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 28/2004 vp), joka lausui mietinnössään seuraavasti: "Tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden pysyvä laitoshoito on esityksessä rajattu vakuutuslaitosten korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Valiokunta toteaa, että tältä osin esitys poikkeaa tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuun lähtökohdasta. Rajausta on perusteltu sillä, että tällaisessa tapauksessa ei ole kysymys enää työkyvyn palauttamisen nopeuttamiseen tähtäävästä hoidosta. Poikkeukseen liittyvänä riskinä voidaan pitää sitä, että se saattaa ohjata vakuutuslaitosten maksusitoumuskäytäntöä siten, että laitoshoito katsotaan pysyväksi ilman riittäviä ja asianmukaisia perusteita. Uudistus saattaa johtaa myös siihen, että henkilö ohjataan kustannusvastuun siirtymisen vuoksi laitoshoitoon kotihoidon sijasta. Saadun selvityksen mukaan tapauksia ei ole nykyisin vuosittain suurta määrää, mutta kustannusten arviointia vaikeuttaa se, että nykyisessä asiakasmaksulainsäädännössä pitkäaikaisen laitoshoidon maksut määräytyvät hoidettavan tulojen mukaan." Lausunto sisältää tahdon siitä, että kotihoito on aina vakuutusyhtiön kustannusvastuun piirissä. Riskinä valiokunta piti sitä, että maksusitoumuskäytäntö ohjaisi potilaita laitoshoitoon ilman riittäviä ja asianmukaisia perusteita. Tiedossani on nyt tapaus, jossa vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvausvastuusta vetoamalla siihen, että kotona tapahtuva hoito voidaan rinnastaa pysyvään laitoshoitoon. Perusteluna rinnastukselle vakuutusyhtiö käyttää sitä, että kun potilas tarvitsee kotihoidossa sairaalasängyn, henkilönosturin ja peg-napin ravitsemusta varten, on kysymyksessä vakuutusyhtiön mielestä pysyvä laitoshoito. Potilasta hoitavat lääkärit ovat asiasta eri mieltä ja ovat todenneet, että potilas pärjää palveluasumisessa kotona. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko asianomainen ministeri tietoinen vakuutusyhtiöiden tulkinnoista tapaturma- ja liikennevakuutusten sairaanhoitokorvausten maksamisesta ja ryhtyykö hallitus sellaisiin toimiin, jolla potilaiden oikeus vakuutuksen mukaiseen korvattavuuteen taataan? thelsingissä 11 päivänä tammikuuta 2011 Raimo Piirainen /sd Tuula Peltonen /sd Timo V. Korhonen /kesk Ilkka Kantola /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1091/2010 vp: Onko asianomainen ministeri tietoinen vakuutusyhtiöiden tulkinnoista tapaturma- ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten maksamisesta ja ryhtyykö hallitus sellaisiin toimiin, jolla potilaiden oikeus vakuutuksen mukaiseen korvattavuuteen taataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 15 b :n ja liikennevakuutuslain (279/1959) 6 b :n mukaan julkisena terveydenhuoltona annetusta työtapaturma- ja liikkennevahinkopotilaan sairaanhoidosta suoritetaan vahingoittuneelle korvauksena häneltä hoidosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992; asiakasmaksulaki) perusteella peritty asiakasmaksu. Jollei mainitussa laissa toisin säädetä, vakuutuslaitoksen on lisäksi suoritettava sairaanhoitopalvelun järjestävälle kunnalle tai kuntayhtymälle mainitun hoidon tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista asiakasmaksulain 13 a :n mukaan määräytyvä maksu (täyskustannusmaksu). Sillä tarkoitetaan maksua, joka vastaa enintään hoitopalvelun järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten määrää vähennettynä palvelun käyttäjältä perityllä asiakasmaksulla. Hoitopalvelun järjestämisestä aiheutuvilla kustannuksilla tarkoitetaan tällöin maksua, jonka kuntayhtymän ulkopuolinen kunta erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 42 ja 43 :n nojalla maksaisi kuntayhtymälle asukkaansa hoitokustannuksista, jos hoito tulisi kunnan maksettavaksi. Jos palvelun käyttäjä saa hoitoa kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikössä, tarkoitetaan palvelun järjestämisestä aiheutuvilla kustannuksilla maksua, joka kansanterveyslain (66/1972) 22 :n 2 momentin nojalla perittäisiin toisesta kunnasta olevan potilaan kotikunnalta. Tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (625/1991) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (626/1991) annettujen lakien mukaan työtapaturma- tai liikennevahinkopotilaalle korvataan kuntoutuksena siltä osin kuin sitä ei ole sairaanhoitona säädetty kansanterveyslain mukaan terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin tehtäväksi, vakuutuslaitoksen maksusitoumuksella valitsemassa kuntoutuspaikassa annetuista kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Kuntoutuksen kustannuksina korvataan muun muassa vaikeasti vammaiselle tapaturma- tai liikennevahinkopotilaalle tarpeellisista ja kohtuullisiksi katsottavista vakinaiseen asuntoon tarvittavista apuvälineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Palveluasumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista korvataan enintään tapaturmavakuutuslain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun ylimmän haittalisän kaksinkertainen määrä. Tämä kaksinkertainen määrä on päivää kohden vuoden 2011 indeksitasossa yhteensä 53,64 ja vuodessa euroa. Jos

17 tapaturmapotilas on vammansa vuoksi joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua, hän voi saada lisäksi vielä enintään ylimmän haittalisän määrän päivää kohden asuessaan palveluasumisena kotonaan. Liikennevakuutuksessa oikeuskäytäntöön perustuva korvauskäytäntö on lisäkustannusten osalta sama kuin tapaturmavakuutuksessa. Lisäksi vahingoittuneelle, jolle on järjestetty palveluasuminen, maksetaan liikennevakuutuksesta hoitotukea II luokan mukaisesti, kun tapaukseen sovelletaan vuonna 2003 käyttöönotettua hoitotukiluokitusta. Täyskustannusmaksua ei tapaturmavakuutuslain 15 b :n eikä liikennevakuutuslain 6 b :n mukaan kuitenkaan suoriteta tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden vuoksi annetusta pysyvästä ympärivuorokautisesta laitoshoidosta. Laitoshoitoa ei voida niiden mukaan katsoa pysyväksi ennen kuin hoito on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolmen kuukauden ajan. Kunnan velvollisuutena on järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoitopalvelut siten kuin kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetään. Osa sairaanhoidosta on maksutonta ja osasta peritään potilaalta asiakasmaksu. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Yksin asuvan henkilön maksu voi olla enintään 85 prosenttia kuukausitulosta. Asiakasmaksulain mukaan maksua määrättäessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan mm. ympärivuorokautisen laitoshoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka laitoshoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta. Vammaisuudesta perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987;vammaispalvelulaki) säädetään vammaisten henkilöiden palveluista. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain mukaisiin palveluihin kuuluu muun muassa palveluasuminen ja henkilökohtainen apu, jotka mahdollistavat vammautuneen asumisen esim. kotona. Vammaispalveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon vammautuneen yksilöllinen avun tarve ja hänen mielipiteensä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvelvollisuus kuuluu kunnalle. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta vammaispalvelulaissa tarkoitetun palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein, vaan jonka kohdalla tarvitaan pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Oikeus sairaanhoito- ja vammaispalveluiden saamiseen koskee yhdenvertaisesti myös tapaturma- ja liikennevahinkopotilaita kunnan ollessa velvollinen ne myös mainittujen lakien perusteella järjestämään. Tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädännössä säädetään ainoastaan siitä korvauksesta, johon vammautuneella on oikeus hänelle hoidosta ja palveluista aiheutuneiden kustannusten osalta ja kunnan mahdollisesta oikeudesta täyskustannusmaksuun. Tapaturma- ja liikennevakuutus korvaa kunnan vammautuneelta pysyvän laitoshoidon ajalta perimän, tulojen mukaan määräytyvän asiakasmaksun. Pysyvässä laitoshoidossa oleminen ei vaikuta työtapaturmassa tai liikennevahingossa vammautuneen eläkeoikeuteen, vaan hänelle maksetaan myös laitoshoidon ajalta vähentämätön tapaturmaeläke, joka on 85 % ja 65 vuoden iästä alkaen 70 % vuosityöansiosta. Tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädännön säännösten näkökulmasta vammautuneen pysyvässä laitoshoidossa on kysymyksessä sairaanhoidosta eikä kuntoutuksesta silloin, kun hoito vaatii jatkuvaa ympärivuorokautista sairaanhoidon osaamista ja huolenpitoa. Siksi myöskään täyskustannusmaksu kunnalle ei tule tällaisessa tapauksessa tapaturmavakuutuslain 15 b :n tai liikennevakuutuslain 6 b :n nojalla maksettavaksi. Kuvatussa tapauksessa on ilmeisesti kysymys vaikeasti vammautuneesta tapaturma- tai liikennevahinkopotilaasta, jonka asuminen on järjestetty palveluasumisena hänen kotonaan. Vammautuneen selviytyminen kotonaan vaatii kuvauksen mukaan ainakin, että hänellä on kotonaan käytettävissä apuvälineinä sairaalasänky, henkilönosturi ja peg-nappi ravitsemusta varten. Kysymyksestä ei ilmene, mitä muita apuvälineitä ja palveluja hän ehkä tarvitsee ja tarvitseeko hän mahdollisesti ja missä laajuudessa myös sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja huolenpitoa. Vammaispalvelulakiin vuonna 2009 tehdyt uudistukset vammaisen oikeuksien korostamisesta ovat pitkään meneillään olleen laitospalveluista avopalveluihin suuntautuvan palvelurakennemuutoksen tavoitteiden mukaisia. Tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain täyskustannusvastuuta koskevan lainuudistuksen yhteydessä vuonna 2005 pysyvä ympärivuorokautinen laitoshoito jätettiin täyskustannusvastuun ulkopuolelle, koska katsottiin, ettei tällaisessa tilanteessa ole enää kysymys lain tavoitteen mukaisesta potilaan työhön paluun edistämisestä. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 158/2004 vp) perusteluissa tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädännössä tarkoitetun laitoshoidon käsitettä tarkennettiin ainoastaan siten, että hoidon tulee olla jatkuvaa. Korvauskäytännössä vakuutusjärjestelmä on katsonut kotona annetun sairaanhoidon kuuluvan lähtökohtaisesti täyskustannusvastuun piiriin. Tulkintatilanteita on syntynyt silloin, kun kysymys on pysyvästä kotona asumisesta, jonka on katsottu olevan mahdollista vain jatkuvan sairaanhoitohenkilökunnan ympärivuorokautisen avun ja hoivan turvin. Tällaisessa tilanteessa on sovellettu tapaturmavakuutuslain 15 b :ssä olevaa täyskustannusmaksua koskevaa laitoshoitorajoitusta. Epäselvissä tilanteissa viime kädessä muutoksenhakuelimet ratkaisevat valituksen perusteella oikean lain tulkinnan. Terveydenhuolto- ja vammaispalvelulainsäännön mukaan myös tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden tulisi saada vammaisuutensa edellyttämä hoito ja palvelut kunnalta siten kuin mainittu lainsäädäntö edellyttää eikä tämän pitäisi riippua mahdollisista vakuutuskorvauksista. Palveluiden saannin toimivuuden ja potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, etteivät eri lainsäädäntöjä koskeva tulkintaerimielisyydet vaikuta siihen, minkälaisia hoitoja ja palveluita potilas käytännössä saa ja miten niistä maksettavat korvaukset määräytyvät. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä liikennevakuutuslainsäädännön uudistaminen, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2014 alusta. Meneillään on myös työtapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus, jonka voimaantulotavoite on niin ikään vuoden 2014 alku. Uudistusten yhteydessä ovat arvioitavina myös täyskustannusvastuujärjestelmään liittyvät muutostarpeet samoin kuin terveydenhuollon ja vammaispalvelulainsäädännön uudistusten vaikutukset tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädäntöön. Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 17

18 18 KIRJALLINEN KYSYMYS 1133/2010 vp Dioksiinipitoiset Itämeren kalat Eduskunnan puhemiehelle Monipuoliseen ravintoon kuuluvat myös liha- ja kalaruoat. Viranomaiset valvovat elintarvikkeita, ja silloin tällöin kaupasta löydetään ihmisravinnoksi kelpaamattomia elintarvikkeita. Yksi tapaus on vastikään noussut esiin Saksassa, jossa eläinrehusta löydettiin dioksiinia. Rehun myötä dioksiini on saastuttanut kananmunia ja sianlihaa. Saksalaiset ovat keränneet saastuneita muna- ja lihaeriä pois markkinoilta. Valvonta siis toimii Euroopassa, ja eurooppalaisia suojellaan dioksiinin kaltaisilta myrkyiltä. EU on kieltänyt Itämeren lohen, meritaimenen ja ison silakan myymisen ihmisravinnoksi niiden liian korkeiden dioksiinipitoisuuksien vuoksi. Suomi on toiminut päinvastoin ja poikkeusluvin ruokkinut kansalaisia näillä dioksiinipitoisilla Itämeren kaloilla. Olemme siis tietoisesti pitäneet kaupan korkeita dioksiinipitoisuuksia sisältävää ja näin ollen muualla Euroopassa ihmisen ravinnoksi kelpaamatonta ravintoa. Suomi hakee nyt poikkeusluvalleen jatkoaikaa. Jostain syystä valtioneuvoston tahtona on ylläpitää muualla Euroopassa kielletyn ravintoaineen kauppaa ja edelleenkin ruokkia kansalaisiamme näillä dioksiinipitoisilla kaloilla, jotka sitä paitsi ovat uhanalaisia tai ovat käymässä uhanalaisiksi. Viittaan siihen, että jos mikä muu tahansa kaupan oleva ruoka, kuten maito tai sianliha, sisältäisi yhtä paljon dioksiinejä, se poistettaisiin kaupan tiskiltä välittömästi. Myös meidän suomalaisten on voitava nauttia monipuolista ja terveellistä ravintoa turvallisesti. Meidän suomalaisten on voitava luottaa myös siihen, että niin kaupasta kuin toreiltakin ostamamme kalat täyttävät niille määritetyt kriteerit poikkeuksetta, niin ettei muualla kiellettyä ravintoa rahdata meille myytäväksi. Koska olemme osa Euroopan unionia, pitää meidän noudattaa eurooppalaisia turvallisuuskriteereitä. Tilanne on vakava, koska myytäessä Itämeren dioksiinipitoista kalaa sen sisältämästä dioksiinistä ei varoiteta. Yleisessä tietoisuudessa ei ole, että kalatuotteet merkitään soikiomerkillä, jos kalatuotetta saa myydä vapaasti EU:n alueella. Itämeren perkaamaton yli 17 cm:n silakka ja Itämerestä pyydetty lohi saattavat sisältää dioksiineja yli sallitun enimmäisrajan, minkä vuoksi näistä kaloista valmistetuissa kalavalmisteissa tunnusmerkin muoto on suorakulmio. Kyseisiä kaloja ja kalavalmisteita saa myydä EU:n alueella vain Suomessa ja Ruotsissa. Kalan terveysvaikutuksia ei kiistetä. Kala on hyvä ja erittäin tärkeä ravinto ruokapöytiimme. Myrkyistä vapaa kalarasva on erityisen terveellistä. Suomessa löytyy puhtaiden vesien puhdasta kalaa kaupan tarpeisiin, jos vain niin tahdomme. Maineemme puhtaan ruoan maana ovat rikkoneet Itämeren dioksiinipitoinen lohi, meritaimen ja isot silakat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Pitääkö Suomi Euroopan unionin elintarvikkeiden turvallisuuskriteerejä virheellisinä vai vain väheksyttävinä ja takaako valtioneuvosto kansalaistemme luottamuksen siihen, että he kalaa ostaessaan saavat aina varmuuden siitä, missä heidän kulloinkin ostamansa ja ruokanaan valmistamansa kala on kasvanut ja mistä se on pyydetty, kun Suomi hakee jälleen poikkeuslupaa EU:n dioksiiniraja-arvot ylittävien Itämeren lohen, meritaimenen ja ison silakan myymiseksi suomalaisten ravinnoksi? Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Raimo Piirainen /sd Merja Kyllönen /vas Tuula Peltonen /sd Katja Taimela /sd Ministerin vastausta odotetaan.

19 19 Viranomaisten suurpetolaskennat Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1132/2010 vp Kainuussa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ilmoittama suurpetolaskennan tulos poikkeaa suuresti metsästäjien laskennassa saadusta tuloksesta. Suurpetojen liian suuri määrä on haitaksi ihmisille ja eläimille. Tällöin suurpetojen määrää pitää ihmisen toimin rajoittaa. Laskennan pitää tämän vuoksi olla luotettava, ja tätä luottamusta viranomaisten laskenta ei nyt nauti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä asianomainen ministeri tulee tekemään, että uskottavuus viranomaisten laskentatulokseen suurpetojen määrästä voidaan palauttaa? Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Raimo Piirainen /sd Merja Kyllönen /vas Tuula Peltonen /sd Katja Taimela /sd Hannu Hoskonen /kesk Valto Koski /sd Lauri Kähkönen /sd Antti Vuolanne /sd Ministerin vastausta odotetaan.

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 27.2.2013 / 7 Yhtymähallitus 23.1.2013 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Kokouspalkkioiden määrä... 3 3 Toimielinten puheenjohtajien palkkiot...

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

HE 178/2005 vp. Työeläkejärjestelmän mukaista palkkakerrointa, tarkoitettuja eri vuosien ansiotuloja vahinkovuoden tasoon korvausta määrättäessä.

HE 178/2005 vp. Työeläkejärjestelmän mukaista palkkakerrointa, tarkoitettuja eri vuosien ansiotuloja vahinkovuoden tasoon korvausta määrättäessä. Hallituksen esitys Eduskunnalle liikennevakuutuslainsäädännön, potilasvakuutuslainsäädännön ja ympäristövahinkovakuutuslainsäädännön indeksijärjestelmän muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Liikennevakuutus-,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNTA LAPPAJÄRVEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ

LAPPAJÄRVEN KUNTA LAPPAJÄRVEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ LAPPAJÄRVEN KUNTA LAPPAJÄRVEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Sisältö 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot... 4 5 Esittelijän ja sihteerin palkkio...

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. 1 VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen päätöksen vaikutuksista eläkkeensaajiin Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä 21.10.

Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen päätöksen vaikutuksista eläkkeensaajiin Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä 21.10. Sivu 1 / 7 Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen päätöksen vaikutuksista eläkkeensaajiin Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä 21.10.2015 Välikysymyksellä kiinnitetään huomiota erittäin

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2004 perittävästä maksusta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksivuotinen laki, jolla tapaturma-

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2010 A. Indeksitarkastuksen piirissä olevat asiakasmaksu Nykyinen maksu Uusi maksu Uuden maksun voimaantulo ajankohta Terveyspalveluiden tulosalue Terveyskeskuksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.4.2007 23 Voimaantulo 1.4.2007 2 SISÄLTÖ 1 SOVELTAMISALA... 3 2 KOKOUSPALKKIOT... 3 3 SAMANA PÄIVÄNÄ

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot