Paineviemärin rakentaminen Iiksenjokeen hakijoiden kiinteistöjen liittämiseksi Joensuun Veden viemäriverkkoon, Joensuu.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 27/09/2 Dnro ISY-2008-Y-230 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT Jari Hakkarainen Anita Kyyrönen ASIA Paineviemärin rakentaminen Iiksenjokeen hakijoiden kiinteistöjen liittämiseksi Joensuun Veden viemäriverkkoon, Joensuu. HAKEMUS Jari Hakkarainen ja Anita Kyyrönen ovat ympäristölupavirastoon saapuneessa yhteisessä hakemuksessaan pyytäneet lupaa asiakohdassa sanotulle hankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on tilojen Kotiranta RN:o 28:42 ja Kumpula RN:o 28:43 liittäminen Joensuun kaupungin viemäriverkkoon. Viemäriputken reitin pituus vesialueella on noin 160 m. Viemäri on tyypiltään paineputki 63 PEH/H 10. Viemärikaivanto kaivetaan kaivinkoneella molemmilta rannoilta niin kauas kuin mahdollista, minkä jälkeen putki painotetaan 100 %:n painotuksella ja upotetaan pohjaliejuun. Pielisjoen vedenkorkeudet Iiksenjoen laskupaikan kohdalla ovat N 60 -järjestelmässä HW +77,93 m, MHW +77,06 m, MW +76,39 m, MNW +75,88 m ja NW +75, 10 m. Iiksenjoen keskivirtaama on 1,8 m 3 /s, jonka vaihtelun ääriarvot ovat 0,5-6,8 m 3 /s. Hakemukseen on liitetty Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiirin päivätty lausunto sekä tilojen RN:ot 28:34, 29:66, 29:48, 29:76 ja 28:35 omistajien suostumukset hankkeen toteuttamiseen. Joensuun kalastuskunnan hoitokunta on kokouksessaan antanut rakentamiseen suostumuksensa sekä edellyttänyt, että hankkeesta ei saa aiheutua haittaa kalastukselle tai veneliikenteelle.

2 2 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 9 :n mukaisesti enempää tiedoksiantoa toimittamatta varannut Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausunnon antamiseen hakemuksesta. LAUSUNNOT 1) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut, että viemäriputket tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa maa-alueelle, välttäen tarpeettomia vesistöosuuksia. Joen pohjaan laskettu putki estää mahdollisen tarpeellisen ja hyödyllisen vesistöön rakentamisen kyseisellä paikalla. Lisäksi vesistössä mahdollista vuotoa on vaikea havaita ja käsittelemätön jätevesi aiheuttaa suoraan vesistöön päästessään suurempaa haittaa kuin maaperässä. Suunnitelmassa on noin 140 metriä tarpeetonta vesistöosuutta. Tällä kohdalla viemärin kaivamiseen maa-alueelle ei näyttäisi olevan estettä. Ympäristökeskuksen mielestä viemäriputki tulee rakentaa maa-alueelle lukuun ottamatta tien kohtaa, jossa ainoa vaihtoehto alittaa tie näyttäisi olevan silta-aukko. Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri on kieltänyt kaivun sillan kohdalla. Iiksenjoen vedenkorkeuden vaihteluväli on ympäristökeskuksen arvion mukaan noin N ,30-77,30 m. Hakija ei ole esittänyt, mille korkeudelle viemäriputki asennetaan silta-aukossa eli mikä on pohjan korkeustaso tällä kohtaa. Hakemus on siltä osin puutteellinen. Suunnitelman poikkileikkauksessa vesisyvyydeksi on merkitty 2,3 m, mutta ei ole esitetty, mihin kohtaan Iiksenjoen noin 2 metrin vaihteluvälillä poikkileikkauksen mukainen vedenkorkeus sijoittuu. On mahdollista, että vesisyvyys Iiksenjoessa on talvella niin pieni, että se jäätyy pohjaa myöten tai esimerkiksi jäänlähtö vaurioittaa putkea. Jos vesisyvyys on kovin pieni saattaa putki haitata myös veneliikennettä loppukesällä ja veneliikenne saattaa aiheuttaa putken rikkoutumisen vaaraa. Ympäristökeskus on katsonut, ettei suunnitelman mukaiselle viemäriputken rakemaisille tule myöntää lupaa. Viemäriputken vesistöön rakennettava osuus tulee pyrkiä rajoittamaan mahdollisimman pieneksi rakentamalla putki maa-alueelle välittömästi silta-aukon jälkeen. Hakemuksen täydennyksellä tai lupamääräyksillä tulee varmistua

3 3 siitä, ettei lupaa myönnettäisi sellaiselle rakentamiselle, jossa putkirikon vaara on suuri. Rakentaminen tulee suorittaa huolellisesti. Putkea ei saa laskea esimerkiksi teräväkulmaisten kivien päälle, jolloin paineenvaihtelut putkessa ja joen virtaaman vaihtelut aiheuttavat putken kulumista. Putki tulee merkitä rannoille Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Virtapaikassa yli 100 %:n painotus saattaa olla tarpeen, jottei veden virtaus pääse liikuttamaan putkea. 2) Joensuun kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Iiksenjoki ei ole enää luonnontilainen, sillä se on aikoinaan ruopattu uittoa varten. Nykyään Iiksenjokea käytetään virkistystarkoituksiin. Lautakunta on katsonut, että toimenpide on vähäinen eikä vaikuta vedenlaatuun. Vastaavanlaisia toimenpiteitä on aikaisemmin tehty Kissamäen alueella Iiksenjoen alajuoksulla. Hankkeen toteutukselle ei ole tarpeen asettaa erityisiä ehtoja. Toimenpiteen ansiosta ympäristön tila paranee kun liittyjien kiinteistöjen hajakuormitus poistuu. SELITYS Hakijat ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä muuttaneet suunnitelmaa siten, että reitin pituus vesialueella tulee olemaan noin m. Hakijat ovat todenneet, että Joensuu - Ilomantsi kantatien nro 74 tierunko on 22 m leveä. Siltarakenteiden vaurioitumisen estämiseksi tarvittava lisäalue on noin 15 m sillan molemmin puolin. Joen pohjan korkeus sillan kohdalla on suunnilleen sama kuin molemmin puolin siltaa. Vedenkorkeus on N ,10 m ja joessa on ollut vettä joen keskellä noin 1,5 m vesisyvyyden ollessa pienimmillään kuivimpina kausina. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jari Hakkaraiselle ja Anita Kyyröselle luvan paineviemärin rakentamiseen Iiksenjokeen tilojen Kotiranta RN:o 28:42 ja Kumpula RN:o 28:43 liittämiseksi Joensuun Veden viemäriverkkoon, Joensuun kaupungin Pielisensuun kylässä. Rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan lupamääräys 9.

4 4 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Paineviemäri rakennetaan ympäristölupavirastoon toimitetusta päivätystä 1:1000 mittakaavaisesta asemapiirroksesta ilmenevään paikkaan. Viemäriputki on asennettava koko vesistön alitusmatkalla suojaputkeen. Rantaalueilla putki upotetaan riittävästi painotettuna pohjaan tehtyyn kaivantoon ja peitetään. Muualla vesialueella putki lasketaan 100 %:n painotuksella pohjaan niin, että se painuu sinne tasaisesti ja pysyy paikoillaan. 2. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on töiden aloittamisen ajankohta ja lupapäätöksen päivämäärä ja antaja hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei vesistön muuta käyttöä tarpeettomasti vaikeuteta ja että haitallinen veden sameneminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Töiden päätyttyä on kaivualueet viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopiviksi. Uoman pohja on tasattava nykyisen pohjan tasoon. 5. Putken sijainti vesialueella on merkittävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Merkinnöissä on soveltuvin osin noudatettava Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä annettuja ohjeita. 6. Putki suojauksineen, painotuksineen ja merkkitauluineen on pidettävä jatkuvasti tämän lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. 7. Rakennustyöt on tehtävä 3 vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 8. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien.

5 5 9. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. PERUSTELUT JA MUISTUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Puheena oleva rakentaminen on tarpeen tilojen Kotiranta RN:o 28:42 ja Kumpula RN:o 28:43 jätevesihuollon järjestämiseksi. Rakentaminen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevin tavoin. LAINKOHDAT Vesilaki 2 luku 3, 6 :n 1 momentti ja 7 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 440 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

6 6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Esko Vaskinen Esittelijä Aune Mielonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Esko Vaskinen ja esittelijä Aune Mielonen. Asian on esitellyt Aune Mielonen. AM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

7 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.