s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 01 2009"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Laine, Oikokatu 4 A 9, Jyväskylä, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä Myllykyläntie 14 B Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimitussihteeri Minttu Laine, Toimittajat Emilia Norppa, Terja Hannola, Kuvankäsittely Kaisa Hirvonen, Editori Kaisa Markkula, Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Jyväskylän Yliopistopaino, Cygnaeuksenkatu 3, Jyväskylä Paperi G-print 115 g, kansi G-print 150 g Osoitteenmuutokset Eveliina Sipilä, Aineistopäivät 2/2009: /2009: /2009: Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset sekä Kestotilaus 28 euroa Kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Viittoilijarapu talviyössä Sekatekniikka tekijä heikki halkosaari Olen 18-vuotias, yo-kirjoituksiin valmistautuva abiturientti Ilmajoen lukiosta, SVT:n puheenjohtajan pikkuveli. Olen aina pitänyt piirtämisestä, joten pyydettäessä kansikuvaa Kielisiltaan otin tehtävän melko innokkaana vastaan. Pienen aivojumpan jälkeen keksin jopa hauskan kansikuvaidean: viittoilijarapu ajankohtaan sopivasti talviyössä. Viittoilijoiksi kutsutaan Uca-suvun rapuja. Ovelana laitoin ravun viittomaan erästä viittomaa joka tosin osoittautui luultua paljon vaativammaksi piirtää. Pisteet sille joka tunnistaa sen! Kuva on ensin piirretty käsin, sitten väritetty ja muokattu tietokoneella GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla useita tasoja käyttäen. jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Tässä lehdessä Toimitussihteeriltä 3 02 Kannen kuva: Heikki Halkosaari 03 Toimitussihteeriltä : Kiitos palautteistanne, hyvät lukijat! 04 Puheenjohtajan palsta: Tähdätään pintaa syvemmälle 05 Tapahtumat 06 Hallituksen kuulumisia: SVT:n hallitus Tässä iässä: Hej! 09 Syntymäpäivälahja 10 Kolumni: Lapsuus ja leikit 12 Vauvoja ja vaikeita tilanteita 14 Minisanasto: Annetaanko petidiini? 15 Domino: Kiitos elämälle! 17 Ajankohtaista: Tuleeko TES palkkapussiin? 18 Kaipaatko toisen ihmisen näkökulmaa? 20 Ihanan lapsellista 21 Ajankohtaista: Valtio hankkii reilusti 23 Tulkki-Akista Akitulkiksi 24 IISE on iisiä! 25 Mitä kelaat? Kelassa kova halu tuottaa hyviä tulkkauspalveluita 26 Mitä kuuluu marjaleena Elämä vie 27 Ammatillisesti ajateltuna: Tärkein virka on ihmisen virka 29 Luomusta ammattilaiseksi kypsyen 30 Efsli in Brief 31 Kirjeitä kentältä: Viittomakielisten perheiden asialla 32 Esittelyssä yhdyshenkilöt 34 Akavan Erityisalat: Muista hyödyntää jäsenetusi 35 Vapaalla: Tulkki ja tulkitsija 37 Opiskelijapalsta: Sopiiko että tulkki harjoittelee? 39 Mielipide & sarjakuva kuva eija jääskeläinen Kiitos palautteistanne, hyvät lukijat! Edellisvuoden Kielisiltaa kehuttiin mukavista, hyvin kirjoitetuista ja hauskoista jutuista sekä hienosta ulkoasusta. Näillä merkeillä pelaamme tänäkin vuonna. Toisaalta tulemme satsaamaan myös monipuolisuuteen juttujen näkökulman valinnassa ja kentän ammattilaisten vuoropuheluun, mihin meitä on kannustettu. Tätä vuotta kantaa eteenpäin elämänvaiheiden sarja. Vuoden kolumnistina ihmiselämää pohtii psykoterapeutti, ET-perheterapeutti Raija Pihavainio, ja ensimmäistä numeroa värittävät lapsuus ja leikit. Ammatillista ajattelua tuo esiin omalla palstallaan kutsukirjoittajien joukko, joka taatusti saa mielen hyrräämään. Sarjan aloittavat Riitta-Kaisa Korhonen ja Ulla Aaltomaa. Viime syksynä kirjoitin tälle palstalle toimittajia pakoilevasta hiippailijasta. Olemme nyt saaneet Valtiollistamisen takajalasta kiinni, ja kiinni aiomme pitää! Aiomme vertauskuvallisesti palastella sen pureskeltaviin osiin ja tarjoilla sitä sopivina annoksina pitkin vuotta. Koska kyseessä ei ole à la carte -lista, omat mausteet ovat tervetulleita keskusteluna kentällä ja mielipiteinä lehdessä! Minttu

4 4 p u h e e n j o h ta j a n pa l s ta Tähdätään pintaa syvemmälle Son kulukaa yks päässilimäänen pöyröö, ku ei haluaas tulukki olla mutta äsveeteen puheenjohtajakilipaan pitää lähtiä. teksti liisa halkosaari valokuvat susanna karvinen kuvitus eemeli nieminen Tutustuin taannoin erään alueen kilpailutuksen 40 prosentin painoarvon saaviin laatukriteereihin. Niistä mikään ei vastannut omaa käsitystäni siitä, mitä laatu on! Höyrysin asiasta, kunnes minulle paljastui laatu-sanan monimuotoinen merkitys. Laadulla voidaan tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka tekevät tuotteesta/palvelusta sen, mitä sen tulee olla. Mitkä ominaisuudet ylipäätään tekevät toiminnasta tulkkauksen: viestin välittyminen, käytetyn kielen oikeellisuus vai aivoissa tapahtuva tulkkausprosessi? Näitä ominaisuuksia on vaikea sisällyttää tarjouspyyntöön, onhan niiden lähtökohtaisesti oltava kunnossa. Entä millaiset ominaisuudet luovat tulkkauspalvelujärjestelmän? Kun palvelun piiriin pitää saada mahdollisimman paljon asiakkaita, yksittäisen asiakkaan tarpeiden ja toiveiden huomioon ottaminen katoaa massaan. Missä kohden janaa sijaitsee optimaalinen kohta, jossa asiakkaat ovat tyytyväisiä ja palvelu toimii silloinkin, kun tulkkauksen tekee ihminen, jonka on pitänyt oppia uusi kieli neljässä vuodessa? Muun muassa näihin ristiriitoihin kyllästyneenä olin jokin aika sitten vähällä vaihtaa alaa. Päädyin kuitenkin jäämään tulkiksi. Lyhyellä analyysillä luulen syynä olleen positiivisen palautteen. Joku onnistui vahvistamaan tulkin ammattiidentiteettiäni sen verran, että vaaka kallistui jäämisen puolelle. Samat turhauttavat kysymykset vaivaavat mieltäni edelleen, mutta nyt löydän myös vastapainoa niille. Seinäjoen opintopäivillä käytiin keskustelua palautteen merkityksestä. Tapahtumastakin kerättiin palautetta: Luentojen antoisuus sai yllättäen arvosanoja kuutosesta kymppiin. Teema Palautteen antaminen koettiin arvokkaaksi, mutta Suomen Viittomakielen Tulkit ry on sinun etujärjestösi. Missä menee hyvin, mikä tökkii, mistä haluaisit tietää enemmän? Kerro se, vaikutat yhdistyksesi tulevaisuuteen parissa minuutissa mailaamalla ajatuksiasi osoitteeseen sisältö liian pinnalliseksi. Joku osallistuja harmitteli, että samaa aihetta on kierrelty ja kaarreltu monta vuotta, tuntuu ettei kukaan pääse itse asiaan, eikä kukaan uskalla kärjistää tai konkretian tasolla sitä käsitellä. Onko meillä SVT:ssä yleisesti sama ongelma? Johtuuko pinnallisuus siitä, että yhdistyksen aktiiveista iso osa vaihtuu vuosittain ja jokainen porukka aloittaa uudelleen alusta? Näkisin mielelläni opintopäivät, jossa todella syvennyttäisiin aiheeseen, oli se sitten palautteen antaminen, kielitaito tai eettisten sääntöjen pykälä viisi. Tähän meidän tulee tähdätä, jotta myös pitkään tulkkausta tehneet ja työtään analysoineet voivat kokea saavansa yhdistyksestämme tukea ammattiinsa. Tavoitteeni tälle puheenjohtajakaudelle on hallituspestien pidentäminen, ei sääntöjä muuttamalla, vaan tahtia inhimillistämällä. Antakaa palautetta, jos ei tulosta ala näkyä. Teidän, L Liisa Halkosaari Päivänkaari 13 C 11, Espoo k i e l i s i lta

5 ta pa h t u m at 5 Älä kadu osallistu KäTuun! Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opettajien ja tutkijoiden jaosto järjestävät Tampereella VII KäTu-symposiumin. Symposiumin teemana on transnationaalisuus, kansainvälisen ja kansallisen ylirajainen vuorovaikutus. Symposiumissa pohditaan, miten kääntäjät ja tulkit osallistuvat maailmassa tapahtuviin horisontaalisiin, tilasta toiseen ja vertikaalisiin, ajasta toiseen siirtämisprosesseihin. Symposiumin pääpuhujat ovat professori Michael Cronin Dublinin yliopistosta sekä akatemiaprofessori Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta. Lisätietoja Tiedustelut: Tulkkiseminaari KäTusymposiumin yhteydessä Perjantaina kellonaika ilmoitetaan myöhemmin Tampereen yliopisto, Pinni B 1100, Kanslerinrinne 1 Kokouskutsu Suomen Viittomakielen Tulkit ry Sääntömääräinen kevätkokous Lauantaina Tampereen yliopistolla Tarkempi paikka ja kellonaika ilmoitetaan myöhemmin Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat (sääntöjen 9 määräämät) asiat: 1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Hyväksytään kokouksen esityslista. 4. Käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna. 5. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä, taloudenhoidosta ja hallinnosta. 6. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 7. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta. 8. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. 9. Ajankohtaista SVTssä. 10. Muut asiat. Aloitteen yhdistyksen kokoukselle voivat tehdä yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Jos jäsen haluaa jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, hänen tulee jättää kirjallinen aloite päätösehdotuksineen kevätkokoukseen neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Valtionhallinto kilpailutti puhuttujen kielten tulkkipalvelut syksyllä Viittomakielen tulkkauspalvelujen valtiollistaminen etenee kohti uutta kilpailutusta. Seminaarissa käsitellään kilpailuttamisen suunnittelua ja toteuttamista ja sitä, mitä menneistä kilpailutuksista voidaan oppia. Tule keskustelemaan aiheesta! Aloitteilla on vaikutusta! Muistathan liittovaihdoksen toimihenkilöliitto ERTOsta Akavan Erityisaloihin? Se pohjautui aloitteesta liikkeelle lähteneeseen muutosprosessiin. Kevätkokous järjestetään Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin eli KäTun yhteydessä. Paneelikeskustelussa aiheesta keskustelevat valtion yhteishankintayhtiön Hansel Oy:n, Eteva kuntayhtymän, Kelan, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sekä Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n edustajat. Yleisöltä toivotaan kysymyksiä ja kommentteja. Tarkemmat tiedot löydät lähempänä ajankohtaa osoitteesta Tervetuloa joukolla mukaan! Hallitus k i e l i s i lta

6 6 h a l l i t u k s e n k u u l u m i s i a SVT:n hallitus 2009 Tämän vuoden hallituksesta löytyvät muun muassa pöllö, koala, hilleri, poro ja tiikeri. Arvaatko keitä he ovat? Puheenjohtaja Liisa Halkosaari, Espoo Valmistunut tulkiksi 2002 Minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Vedän hallituksen kokouksia, edustan SVT:tä lähes viikoittain erilaisissa yhteistyökuvioissa, ja yritän pitää lankoja käsissäni. Tätä haastavaksi kokemaani tehtävää helpottaa hurjasti innostunut, aikaansaava ja luotettava hallitus. Tänä vuonna aikaa vievät tulevaan muutokseen liittyvät selvitystyöt sekä itse asettamamme että ulkopuolelta tulleet. Samalla kuitenkin pyörii yhdistyksen arki: jäsenlehti, edunvalvonta, tapahtumat, koulutukset, yhteistyöryhmät, lausuntopyynnöt... Älkää siis ihmetelkö, jos pyydän apuanne jossain kohtaa! Varapuheenjohtaja Ulla Niittyinperä, Raisio Valmistunut tulkiksi 1998 Olen SVT:n hallituksessa ensimmäistä kertaa varajäsenenä. Tehtäväni on tietää kaikkea vähän kaikesta sekä tsempata erinomaista puheenjohtajaamme ja hallitusta. Toimin varapuheenjohtajana vuoden Tiedottaja Eeva Pekanheimo, Turku Valmistunut tulkiksi 2003 Toimin vuoden 2009 ajan tietoa ytimekkäästi välittävänä tiedottajana. Koulutusvastaava Susanna Karvinen, Vantaa Valmistunut tulkiksi 2008 En ole ennen ollut hallitustyössä mukana, joten kaikki on uutta ja mielenkiintoista. Tämän vuoden häärään eri tapahtumien parissa jokapaikanhöylänä. Taloudenhoitaja Ada Trogen, Järvenpää Valmistunut tulkiksi 2007 Olin ainoa vapaaehtoinen taloudenhoitajan hommiin, ja siihenhän sitten jouduin, tosin hyvillä fiiliksillä aion luotsailla yhdistyksen talouspuolta hallituksen varajäsenenä. k i e l i s i lta

7 h a l l i t u k s e n k u u l u m i s i a 7 Jäsenvastaava Eveliina Sipilä, Lapua Valmistunut tulkiksi 2007 Olen yksi hallituksen monista uusista kasvoista. Hallitustyöskentely on uutta ja ihmeellistä, mutta yritän opetella sitä parhaani mukaan. Tehtävänäni on ylläpitää jäsenrekisteriä sekä hoitaa erilaisia jäsenasioita. Minä, SVT ja Akavan Erityisalat olemme kiitollisia, mikäli muistatte päivittää nimi- ja osoitteenmuutoksenne! Yhdyshenkilövastaava Kaisa-Maija Rauha, Helsinki Valmistunut tulkiksi 1997 ja 2005 Olen ensi kertaa hallituksessa, varajäsenenä. Yhdyshenkilövastaavana haluaisin ennen kaikkea olla edistämässä alueellisten tuntojen tulemista esiin. Tavoitteeni on myös viestiä SVT:n ajankohtaisista asioista selkeästi ja kattavasti alueille päin. Odotan innolla vuoropuhelua, jossa apunani on hieno joukko yhdyshenkilöitä kautta maan! Sihteeri Maria Hakkarainen, Jyväskylä Valmistunut tulkiksi 2006 Hallitustoiminnassa mukana ensimmäistä kertaa, uusia asioita opiskellen mennään eteenpäin. Sihteerinä huolehdin erilaisten juoksevien asioiden hoidosta ja pidän yhdistyksen papereita ajan tasalla. Olen mukana tapahtumien järjestämisessä. Odotan mielenkiintoista ja työntäyteistä hallitustyöskentelyä sekä yhteistyötä kollegojen kesken! Toimitussihteeri Minttu Laine, Jyväskylä Valmistunut tulkiksi 1994 ja 2008 Jatkan hallituksessa toista vuotta. Hallituksen kokoustyöskentelyn ja asioiden funtsimisen lisäksi pestiini kuuluu neljä Kielisilta-projektia. Toimitussihteerille lehden kasaaminen merkitsee muun muassa juttujen valmistelua, yhteydenpitoa ja tiedostojen hallintaa. SVT:ssä toimiessani haluaisin edistää ammatillista keskustelua itse tulkkauksesta ja sen tuottamisesta. Kansainvälisyysvastaava Martti Jenu, Helsinki Valmistunen tulkiksi 2010 Askel SVT-harjoittelijasta oikeaksi hallituksen jäseneksi tarkoitti tehtävien laajenemista. Vastuulleni kuuluvat kansainväliset yhteyksien ylläpito ja kyselyihin vastaaminen sekä efsli in briefin toimittaminen Kielisiltaan ensi kuusta alkaen. Kv-työskentely on vielä minulle uutta, mutta olen erittäin innostunut siitä. Toinen toistamme tukien hallitustyötä on aiemminkin tehty! SVT-harjoittelija Anni Kervinen, Turku Opiskelen Diakissa kolmatta vuotta. Olen tämän vuoden ajan SVT-harjoittelija. Tutustun SVT:n toimintaan, osallistun hallituksen kokouksiin ja toimin yhdyshenkilönä Turun opiskelijoiden ja hallituksen välillä. Tavoitteena on oppia mahdollisimman paljon kaikkea uutta. Oikea vastaus: pöllö = Maria, koala = Ulla, hilleri = Minttu, tiikeri = Eveliina, poro = Eeva. k i e l i s i lta

8 8 tä s s ä iässä Hej! Jag heter Emmy, är döv och är 10 år gammal. Jag går på klass 4 och bor i Sibbo. Jag tycker om att skrinna på dammen som är bakom vårt hus, cykla på sommaren, spela fotboll med min bror Kalle, skida slalom, terräng skidning och träffa mina vänner. Mina bästa vänner är Lina och Lycke som bor i Vasa. De är också döva. Jag har fotboll, friidrott och 4h-klubben som hobby, och jag tycker också om att vara på datorn och chatta med mina vänner. Jag är bra på fotboll, för jag är bäst i min fotboll på att vara i anfallet. I friidrott är jag bra på att springa långa sträckor som 1000m, 600m, de är mina bästa. Jag är också bra på häck! Jag talar svenska och när jag var liten så tecknade jag bara. När jag var 5 år gammal så fick jag ett implantat och lärde mig att tala. Det är viktigt för mig att kunna teckna! Annars kunde jag inte teckna med mina bästa vänner Lina och Lycke. Det är också bra att kunna tala för jag har några vänner som inte kan teckna. Men jag har lärt dem lite ren. I skolan läser vi svenska, engelska och finska, men jag har också lärt mig lite danska, lite norska och lite isländska. För i skolan har vi talat så mycket om nordiska länderna, så vi har varit i biblioteket och lärt oss det med min lärares syster. Hemma har pappa lärt mig lite franska. Jag har träffat 6 tolkar, tror jag, och har 2 av dem i skolan. Det är bra att ha en tolk med! Det blir lättare, ibland orkar jag inte lyssna så tittar jag bara på tolken. Det känns bra att ha tolken med. En bra tolk är en som tecknar rätt och tillräckligt långsamt så jag kan förstå. Det är bra att tolken ibland säger till om läraren pratar för snabbt. Men en gång så skulle tolken teckna hatt i Harry Potter boken, så tecknade tolken det, sen så träffade det på glasögonen så de föll lite snett nedåt. Sen skrattade alla utom jag från vår klass. Jag tycker att det som är viktigt i livet är att ha vänner, en mobiltelefon, tolk, en bror, en familj och en pojkvän! Jag tycker att det bästa med livet är att jag har ett implantat så jag kan höra. Jag tycker inte om att bara vara tyst. Jag har ingen förebild. kuva klaus nyström Emmy Nyström k i e l i s i lta

9 9 Lapset liikuntaharjoituksessa opettajattaren johdolla. Syntymäpäivälahja teksti tiina naukkarinen, kuurojen museo kuva kuurojen museo Vuonna 1987 Helsingin Kuurojen ottanut lastentarhakysymyksen esille sekä Yhdistyksen naistenkerho antoi Suomen kuurojen toisessa yleisessä kokouksessa että Kööpenhaminassa järjestetyssä Kuurojen museolle mielenkiintoisen lahjoituksen: lastenvaatteita, kirjoja, leikkivälineitä ja askartelutöitä. sa. Pian toiminta siirtyi Helsingin Kuurojen ensimmäisessä pohjoismaisessa kongressis- Tämä 1900-luvun alkuun ajoittuva, runsas Yhdistyksen vastuulle. Tavoitteena oli aineisto kertoo kiintoisasta hankkeesta, Helsingissä toimineesta kuurojen lastentarhasta. varten ja parantaa heidän koulunkäyntiedel- valmistaa lapsia varsinaista kuurojenkoulua 1900-luvun alussa niin kotimaassa kuin lytyksiään. ulkomaillakin keskusteltiin vilkkaasti kuurojen lasten esiopetuksen tarpeellisuudesta. sista, laskennon opetuksesta ja voimistelu- Opetus koostui aluksi kirjoitusharjoituk- Tuolloin todettiin, että kuurojen lasten leikeistä. Myöhemmin opetukseen lisättiin opetuksen tulisi alkaa jo ennen varsinaista muun muassa ääntämisharjoituksia ja askartelua. Kun opettajaksi saatiin lastentarha- kouluikää. Monissa maissa kuuroille lapsille perustetuista lastentarhoista oli saatu hyviä opettajakoulutuksen saanut opettajatar, kokemuksia. Niissä harjoitettujen leikkien ja lastentarhassa alettiin käyttää moderneja askartelun oli todettu muun muassa kehittäneen lasten tarkkaavaisuutta ja totuttaneen Näiden vaikutuksesta oppilaiden tarkkaa- opetusmenetelmiä ja opetusmateriaaleja. heitä säännölliseen toimintaan. vaisuus, käsityskyky ja muisti kehittyivät. Suomessa kuurojen lastentarhan Lastentarhassa sovellettiin lastentarhaaatteen perustajan, saksalaisen pedagogin perustajana toimi eläkkeelle jäänyt, kuuro opettaja David Fredrik Hirn ( ). Friedrich Fröbelin ( ) menetelmiä, leikkejä ja askartelua. Fröbelin mukaan Hän alkoi vuonna 1900 opettaa kotonaan yksityisesti kuuroja lapsia. Juuri Hirn oli lapsen inhimillistä kasvua tuli edistää ja tässä leikkimisellä oli tärkeä rooli. Erityisesti lasten kädentaitoja pyrittiin kehittämään. Museolle lahjoitetun lastentarhan materiaalin joukossa onkin runsaasti juuri askarteluvälineitä. Aluksi lastentarhassa annettiin opetusta vain sunnuntaisin, minkä vuoksi puhuttiin sunnuntaikoulusta. Myöhemmin opetusta annettiin muutamia tunteja päivittäin. Oppilaita oli ensimmäisten vuosien aikana vai muutama, mutta määrä kasvoi myöhemmin 5 14 oppilaaseen lukukaudessa. Lasten iät vaihtelivat neljästä vuodesta yhdeksään. Alusta alkaen lastentarhan toimintaa vaikeutti riittävien määrärahojen puute. Vuonna 1911 lastentarhan yhteyteen perustettiin lastenkoti, johon toisilta paikkakunnilta tulleet lapset voitiin majoittaa. Lastentarhan ja lastenkodin tukemista varten joukko naisia perusti Syntymäpäivälahjanimisen kannatusyhdistyksen, jonka jäsenet sitoutuivat lahjoittamaan vuosittain, omana syntymäpäivänään, tietyn summan muun muassa koulutarvikkeiden hankintaan, vuokraan ja oppilaiden vaatteisiin. Tämän kannatusyhdistyksen tuoton ja muualta saatujen avustusten turvin lapset saattoivat viettää tarhassa kaksi vuotta ennen varsinaisen koulun aloittamista. Kuurojen lastentarha toimi Helsingissä aktiivisesti vuoteen 1918 saakka. Sen jälkeen toiminta vähitellen hiipui ja lopullisena päätepisteenä oli vuosi 1932, jolloin kannatusyhdistys lopetti toimintansa. Kuurojen museo Helsingissä valkeassa talossa toimiva Kuurojen museo on kuurojen ja viittomakielisten kulttuuriperintöä vaaliva erikoismuseo. k i e l i s i lta

10 10 k o l u m n i Lapsuus ja leikit Nykyisyyttä ei ole ilman menneisyyttä. teksti raija pihavainio kuva Kuurojen tilanteessa tapahtui murros 1970-luvulla, jolloin viittomakieltä oli lupa käyttää julkisesti. Olen työskennellyt kuurojen parissa runsaat kolmekymmentä vuotta ( ). Työvuosien varrella nähdyt kertomukset ovat ajatuksissani luvun alussa yhteiskunnassamme vallitsi terveiden aikakausi. Vammaiset ja poikkeavat lapset tuottivat häpeää perheissä. Lapset piilotettiin, kun taloon tuli vieraita: siitä kai ovat saaneet nimensä peräkammarin pojat ja tytöt. Yhteiskunta ei liioin tukenut vanhempia tällaisessa tilanteessa, kuntoutuksesta puhumattakaan. Olen nähnyt monia liikuttavia tarinoita kuurojen lapsuudesta. Kuuron lapsen vilkkaus ja uteliaisuus uusien asioiden tutkimiseen koettiin usein ilkeytenä ja tuhmuutena, josta seurasi ankaria rangaistuksia. Mielikuvissani ei ole montakaan onnellista kertomusta lapsuuden leikeistä tai virikkeistä. Ulkopuolisena oleminen ja tietämättömyys siitä, mitä perheessä tapahtui, oli yleinen muistikuva. Useimmat eivät edes tienneet mitä heidän vanhempansa tekivät ammatikseen. Kai sitä sisarusten ja naapurin lasten kanssa leikittiin ja omalla kielellä tultiin toimeen. Lapsuustarinat puhuttelevat Kuurot ovat kertoneet yhtäältä monien itkujen ja ikävän siivittämistä vuosista internaattikouluissa, minne piti mennä jo kuusivuotiaana. Oltiin pitkien matkojen päässä kotoa ja lomalle pääsi vain jouluksi, pääsiäiseksi ja kesäksi. Oralistiset kuurojenkoulut ovat monien iäkkäämpien kuurojen kauhukuva. On paljon kertomuksia siitä, miten karttakepistä sai näpeille jos käytti viittomia, sekä monia muita kokemuksia, joita ei aina voinut muistaa hyvällä. Toisaalta kouluaika loi yhteistä identiteettiä ja sosiaalisuutta lasten keskuudessa, kun alkuvaikeuksista selvittiin ja viittomakieli opittiin vanhemmilta kavereilta. Kouluaikana luotiin pysyviä suhteita samanvertaisiin kavereihin. Jopa elämänkumppani saattoi löytyä koulutovereista. Kuurojen tilanteessa tapahtui murros 1970-luvulla, jolloin viittomakieltä oli lupa käyttää julkisesti. Kuurot alkoivat saada kuntoutuspalveluita, perheet viittomakielen opetusta, ja lisäksi tuolloin perustettiin kunnallisia kuurojen kouluja ja luokkia. Myös tulkkipalvelun kehittyminen 1980-luvulla toi suuria muutoksia. Paljon on tapahtunut nykypäivään mennessä, ja tämän päivän lapsella on paremmat mahdollisuudet tulla nähdyksi ja kuulluksi. Leikki on ydintoimintaa Vanhan sanonnan mukaan leikki on lapsen työtä, joka joidenkin tutkijoiden mukaan eroaa selkeästi lapsen muusta puuhastelusta ja touhuamisesta. Leikki on lapsuuden kehitysvaiheiden ydintoimintaa. Lapsi harjaantuu leikin kautta useilla eri tasoilla, niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Leikki-ikäisenä eli 3 5-vuotiaana lapsi seuraa muiden tekemisiä ja matkii näkemäänsä, eleitä, liikkeitä, ilmeitä ja äännäh- k i e l i s i lta

11 k o l u m n i 11 dyksiä. Erityisen tärkeää kuuron lapsen oppimisen kannalta ovat ilmeet ja eleet, joita nähdessä hän tunnistaa erilaisia tunteita. Niiden avulla hän luo ja rakentaa maailmankuvaansa ja minäkuvaansa. Kuurolle leikkiikäiselle lapselle näköyhteys vanhempaansa luo turvallisuutta. Kuuron lapsen kielen kehitys voi tapahtua normaalisti, jos hänelle viitotaan aivan vauvaiästä alkaen. Lapsen ehdoilla Leikit ovat lapsen tunne-elämän kannalta välttämättömiä. Niiden avulla hän pääsee purkamaan tunteitaan ja kehittämään luovia kykyjään. Jos lapsen leikkimistä tai tekemistä rajoitetaan, voivat tunne-elämän paineet käydä ylivoimaiseksi hallita. Myös mahdolliset häiriöt tunne-elämän kehityksessä heijastuvat leikeissä. Leikeissä lapsi pääsee myös opettelemaan suhtautumista omiin tunteisiinsa, pelkoihin, masennustiloihin, rakkauteen ja erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Hän saa myös kokeilla rajojaan, harjoitella sosiaalisia taitojaan, opetella yhteistyötä, totutella erilaisiin moraalisäännöksiin ja yhteiskunnan normeihin. Leikki on lapselle ainoa hyvä ja kestävä tapa oppia. Leikkien oppiminen on iloista ja elämänläheistä. Se luo myönteistä asennoitumista tiedon hankkimiseen ja tutkimiseen. Lapsen innostusta ja leikinomaista omaksumista voidaan hyödyntää, kun opetetaan hänelle arjen puuhia, tietoja, hyviä tapoja ja niin edelleen. Leikin pitää aina tapahtua lapsen ehdoilla. Aikuiset pyrkivät usein muokkaamaan ja ohjaamaan lasten leikkiä. Aito leikki on kuitenkin omaehtoista ja itseohjautuvaa. Jokainen lapsi tarvitsee pysyviä, lämpimiä ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa hän voi kokea, että hänestä välitetään, häneen luotetaan ja hänet hyväksytään sellaisenaan, vaikka kaikkia hänen tekojaan ei hyväksyttäisikään. Aikaisemmin oli erityslastentarhoja, joissa oli hoidossa useampiakin kuuroja lapsia. Tällöin oli mahdollisuus palkata viittomakielinen hoitaja, jolloin lapset saivat omakielistä opastusta leikeissään. Kuurojen lasten määrän vähentyminen ja implantoinnit ovat muuttaneet kuurojen lasten päivähoidon ongelmallisemmaksi. Lapset voivat olla ainoana kuurona normaalissa päivähoidossa ja viittomakielisen ohjaajan puuttuminen on yleistä. Henkilökunnalle ja muille lapsille tulisi järjestää leikkeihin ja muihin toimintoihin liittyvää viittomakielen opetusta. Tämän päivän yhteiskunnallinen ongelma lienee kysymys, mistä rahat ja resurssit jokaiseen päivähoitopaikkaan, jossa on kuuro lapsi hoidettavana. Ydintoiminta uhattuna Leikki on uhattuna, kun lapsuus lyhenee ja leikit loppuvat liian varhain. Monilta lapsilta puuttuu mahdollisuus leikkimiseen ja heidän leikkimiskykyään rajoitetaan. Leikkimaailma on köyhtynyt eivätkä lapset osaa leikkiä. Lapset eivät jaksa keskittyä, vaan riehuvat ja käyvät ylikierroksilla. Monet leikkivät yksipuolisia, varsinkin television opettamia leikkejä tai pelaavat väkivaltaisia tietokonepelejä, jotka eivät mahdollista mielikuvituksen käyttämistä. Leikki kuuluu aikuisillekin, sillä se tuo mielihyvää ja kohentaa hyvinvointia. Tutustumis- ja parileikit keventävät illanistujaisia ja yhteinen leikkituokio piristää työpäivää. Leikki on välttämätöntä niin lapsille kuin aikuisillekin, eikä se ole vastakkaista työlle. Molemmat kuuluvat elämäämme, aivan kuten hengittäminen, syöminen ja nukkuminen. Herbert Spencer, ilmaisee osuvasti leikin tärkeyden: Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen. Vuoden kolumni Lehtiemme teemat kiertyvät tänä vuonna elämänvaiheiden ympärille. Olemassaolomme dynamiikka leikkisyys, kuohunnat ja kypsyminen pyörittää ihmissuhteita ja rikastuttaa vuorovaikutusta lähipiirissämme ja työtilanteissa. Oman taipaleensa voi nähdä vaikkapa nousevana tai laskevana kaarena, aaltoilevana käyränä, spiraalina. Joskus on hyvä pysähtyä katsomaan jo kuljettua matkaa, joskus vain elää täysillä juuri siinä, missä on. Vuoden kolumnistina kirjoittaa Raija Pihavainio, psykoterapeutti, ET-perheterapeutti ja työnohjaaja. Hän on toiminut Kuurojen Liitossa 25 vuotta kuntoutussihteerinä ja kahdeksan vuotta terapeuttina viittomakielisille. Lähteet k i e l i s i lta

12 12 Vauvoja ja vaikeita tilanteita teksti terja hannola kuva kaisa hirvonen Tulkkina tulee todistettua tilanteita ihmiselämän laidasta laitaan, ja ammatin suurimpia etuja onkin maailmankuvan avartuminen. Toisaalta tilanteiden variaatio vaatii tulkilta hyvää yleissivistystä, sillä onnistuneen tulkkauksen edellytyksenä on, että tulkki ymmärtää kuulemansa ja näkemänsä. Kaikessa moninaisuudessaan tulkin työ on paitsi rikkaus, myös suuri haaste. Työssämme kohtaamme läheltä sekä syntymän että kuoleman, ja asiakaskuntaamme kuuluvat luonnollisesti myös odottavat äidit kasvavine masuineen. Äitiysneuvola on yksi tulkin työareenoista, joka kaikessa ihanuudessaan kätkee taakseen myös pelkoa ja jännitystä. Tuleva äiti saattaa kokea huolta raskauden etenemisestä ja tiukassa paikassa saattaa hieman tulkkiakin pelottaa. Vanhemmuuden mukanaan tuoma ilo on mukava jakaa, mutta tilanteeseen liittyy myös riskitekijöitä. Entä jos kaikki ei menekään hyvin? Normaalisti sujuvan raskauden aikana odottava äiti käy neuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla kertaa. Äitiysneuvolan tehtävänä on ohjata, valmentaa ja k i e l i s i lta

13 13 neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään läpi raskauden kohti synnytystä. Käynneillä seurataan äidin ja sikiön fyysistä hyvinvointia erilaisin tutkimuksin. Äidin verenpainetta tarkkaillaan ja kohdun kasvua seurataan jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Sikiön asentoa tarkkaillaan ultraäänilaitteen avulla ja sen sydänääniä kuunnellaan joka käynnillä 14. viikon jälkeen. Tulkkauksen näkökulmasta neuvola on melkoinen pala purtavaksi, aikamoinen annos opittavaksi! Terminologian haasteet Erityisyytensä vuoksi neuvolakäynti tuo tulkkaukseen omat haasteensa nimenomaan terminologian suhteen. Sikiön eri asennoille on useita eri nimiä, ja hoitohenkilöstön puhe vilisee lääketieteellisiä termejä. Etenkin jos tulkilla ei vielä ole omia lapsia, voi sikiösanasto ja -viittomisto aiheuttaa harmaita hiuksia. Mitä tarkoittikaan lapsivesipunktio, Rhesus-tekijä tai istukkavillusbiopsia? Muistaakseni olen opiskellut viittomakielen tulkkausta, en raskauden syvintä olemusta. Onneksi huolellisella valmistautumisella voi edesauttaa tulkkauksen sujuvuutta. Kuurojen Liitto on vastikään julkaissut terveysalan viittomiston ja vinkkejä saa myös Viittomakielikeskuksen Viittoen seksistä vauvoihin videolta. Vaikka kiinteitä viittomia ei välttämättä ole, neuvolassa tapahtuvien tutkimuksien tunteminen auttaa kummasti tulkkausstrategioiden luomisessa. Kuuro asiakas saattaa käyttää polysynteettisiä ilmaisuja, ja kun tulkki on selvillä toimenpiteiden luonteesta, on se arvokas apu suomen kielelle tulkatessa. Sosiaalisten taitojen merkitys Viittoma- ja sanavalintojen ohella tulkin tulee kiinnittää huomio hienovaraiseen kielenkäyttöön. On hyvä pohtia, millä tavoin tuottaa esimerkiksi intiimialueen viittomat pienikin epätarkkuus voi tuoda viittomaan alatyylisen, rivon tai asiakasta loukkaavan sävyn. Lisäksi tulkin ilmeillä on suuri merkitys. Ilmeet ovat tärkeitä paitsi kielellisten tyyliseikkojen myös vuorovaikutuksen kannalta. Hormonitasapainon heittelehtiessä odottava äiti on herkässä tilassa, jolloin tulkin sosiaaliset taidot nousevat merkitsevästi teknistaidollisten kykyjen rinnalle. Ilmeidensä ja eleidensä avulla tulkki viestii olevansa tilanteessa läsnä. "Mitä tarkoittikaan lapsivesipunktio, Rhesustekijä tai istukkavillusbiopsia? Muistaakseni olen opiskellut viittomakielen tulkkausta, en raskauden syvintä olemusta." Vähintään yhtä tärkeää kuin lääketieteellinen seuranta on perheen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Neuvolakäynnillä tulevilla vanhemmilla on ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella lapsen saamiseen liittyvistä tuntemuksista asiaan perehtyneen hoitohenkilökunnan kanssa. Usein keskusteluissa nousee esiin myös kuurouteen liittyvä perinnöllisyysriski. Siinä missä henkilökunta joskus jopa pelkää kuuroutta, saattavat vanhemmat sen sijaan haaveilla kuurosta pienokaisesta. Tulkki mukana muuutoksessa Yhdeksän kuukauden ajanjakso ei ole vanhemmille vain iloista odotusta, vaan myös suuri elämänmuutos, ja asiakkaidensa kautta tulkki on osallisena tässä murroksessa. Vanhemmat saattavat toivoa jotain tiettyä tulkkia koko raskausajan tutkimuksiin, sillä tutun tulkin kautta asiakkaiden keskinäinen luottamus kasvaa. Myös neuvolahenkilökunta peräänkuuluttaa tulkin roolin merkitystä. Jos tulkki tuntuu ulkopuoliselta, voi viittomakieliseen äitiin tai isään olla vaikea saada kontaktia. Esimerkiksi viitteet odottavan äidin masennuksesta saattavat tällöin jäädä välittymättä. Toisaalta toimiminen tulkkina asiakkaalle koko tämän raskausajan tuo esiin ammattieettiset kysymykset. Seuraamalla tiiviisti sikiön kehittymistä tulkki saattaa kiintyä lapseen tai luoda ystävyyssuhteen vanhempiin. Miten käy puolueettomuuden? Meneekö perheen tilanteessa myötäeläminen tasa-arvoisen kielen välittämisen edelle? Työt työnä inhimillisesti Raskauden edetessä odottava äiti valmistautuu synnytykseen. Hän valitsee synnytystavan, käy kenties synnytysvalmennuksessa ja tekee päätöksensä kipulääkkeiden käytöstä synnytyksen aikana. Synnytyspäivystykseen ilmoittautuneen tulkin on hyvä käydä tilanne asiakkaidensa kanssa etukäteen läpi. Millaista synnytystä odottava äiti toivoo, ja mitä se vaatii tulkkaukselta? Ymmärränkö kaikki äidin käyttämät viittomat? Entä ymmärtääkö äiti minua? Tositilanteessa Saisinko uudestaan? -pyynnöille ei ole sijaa. Tulkin on myös hyvä selvittää, ketä muita synnytystilanteessa on paikalla ja kartoittaa heidän tulkkaustarpeensa. Yhdeksän kuukauden jälkeen on H- hetken aika, johon kulminoituu pitkä odotus iloineen ja pelkoineen. Samalla tavoin kulminoituu tulkkina oleminen elämän uusiutumisen hetkellä. Minulle tämä on työtä, mutta asiakkaalle pienikin voi olla suuri. Työt työnä, mutta inhimillisyyden nimissä. Hyvä tulkki hallitsee kielellisen kompetenssin, mutta on myös henkisesti läsnä. Tulkkaus on ihmissuhdetyötä. P.S. Jos istukkavillusbiopsian merkitys ei ole hallussa, tsekkaa neuvola-aiheinen minisanasto seuraavalta sivulta. k i e l i s i lta

14 14 m i n i s a n a s t o Annetaanko petidiini? AFP Alfafetoproteiini on valkuainen, jonka pitoisuus todetaan verinäytteestä. Alfafetoproteiinin pitoisuus ilmaisee, mitä kohdussa on tapahtumassa. AFP:n taso nousee, jos sikiöitä on useampia, ja vastaavasti epätavallisen alhainen AFP-taso voi viitata sikiön kehityshäiriöön. BPD-määritys Sikiön biparietaalimitan eli pään halkaisijan määritys. Raskauden keston määrittämisessä yleisimmin käytetty mittaus, jonka avulla saadaan selville oikea sikiöikä +/- seitsemän vuorokauden tarkkuudella. CRL-mittaus Crown-rump length eli sikiön pää-perä-mitta. Doppler-laite Doppler-ultraääntä käyttävillä laitteilla voi kuulla vauvan sydänäänen jo 10. raskausviikolla. Laitetta käytetään samalla tavalla kun neuvolan ultraääntä. Laite asetetaan vatsan päälle ja sitä liikutellaan kunnes sydänäänet kuuluvat. Doula Kreikan kielen sana palvelijatar. Odottavan äidin tukihenkilö, jonka kanssa voi jakaa raskauden kokemukset. Eklampsia Raskausmyrkytys. Pre-eklampsian kouristuksellinen vaihe. Epiduraali Puudutus, jonka nukutuslääkäri voi antaa synnytyksessä. Epiduraali tekee äidin kokonaan tai osittain tunnottomaksi vyötäröstä alaspäin. Episiotomia Välilihan leikkaus, joka tehdään synnytyksen aikana juuri ennen lapsen pään syntymistä synnytyksen nopeuttamiseksi tai helpottamiseksi. HCG Human Chorionic Gonadotropin eli istukkahormoni, jota erittyy raskauden alusta lähtien. Raskaustesti havaitsee hormonin virtsasta tai verestä. Lapsivesipunktio Yleensä raskausviikolla tehtävä tutkimus, jossa äidin vatsanpeitteiden läpi ohjataan paikallispuudutuksessa ohut neula, jolla imetään lapsivettä. LUES-testi Äidin verikokeesta tutkitaan testillä syfilis eli kuppatauti. Paraservikaalipuudutus Synnytyksessä käytetty puudutus, jossa lääkäri antaa kohdunkaulan ympärille sarjan paikallispuudutepistoksia. Petidiini Synnytyksessä käytetty kivunlievityslääke, joka annetaan yleensä kertapistoksena. Prostaglandiinihoito Synnytyksen käynnistämisessä käytettävä keino, joka edistää kohdunsuun avautumista. Pre-eklampsia Raskausmyrkytys on yleensä viimeisen raskauskolmanneksen aikana ilmaantuva sairaus, jonka oireita ovat verenpaineen nousu, valkuaisvirtsaisuus ja turvotus. Sitä esiintyy useimmin ensisynnyttäjillä sekä nuorilla ja vanhoilla synnyttäjillä. Sen pahin aste ovat kouristukset, jolloin sekä äidin että lapsen henki ovat vaarassa (ks. eklampsia). RH-tekijä Rhesus-tekijä, joka on positiivinen tai negatiivinen, tutkitaan äidin verestä alkuraskauden aikana. Noin 15 prosentilla ihmisistä punasoluista puuttuu Rhesus-tekijä, jolloin he ovat Rhesus-negatiivisia. Veriryhmä ja veren Rh-tekijä ovat tärkeitä tietää etukäteen, mikäli äidille joudutaan synnytyksen yhteydessä antamaan verta. Rh-tekijä on olennainen myös sikiön kannalta, sillä jos äiti on Rh-negatiivinen ja lapsi on perinyt isältään Rh-positiivisuuden, voi äidin immuunijärjestelmä alkaa tuottaa raskauden aikana vasta-aineita lapsen Rh-tekijää vastaan. SF-mitta Symfyysi-fundus-mitta on häpyluusta kohdun pohjaan. Kohdun kasvua seurataan mittaamalla kohdunpohjan korkeus häpyluusta. Tarjonta Vauvan asento kohdussa, joka kertoo, mikä ruumiinosa on syntymässä ensin. Toksoplasma Pieni loiseläin, joka voi vaurioittaa syntymätöntä lasta vakavasti. Toksoplasma tarttuu sitä kantavien eläinten ulosteista ja huonosti kypsennetystä siipikarjasta. Vaara on suurimmillaan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Trisomia 21 Downin syndrooma on kromosomihäiriö, jossa solussa on 47 kromosomia normaalin 46 sijaan. Downin oireyhtymä voidaan todeta lapsivesipunktiolla. Villusbiopsia Istukkanäytetutkimus raskausviikolla, jonka avulla voidaan selvittää sikiön kromosomihäiriöt. Tutkimus tehdään joko äidin emättimen kautta muovikatetrilla tai ohuella neulalla vatsanpeitteiden läpi. lähteet: Sheila Kitzinger&Vicky Bailey Odotusajan 280 päivää. Suom. Ritva Kuusisto. Jyväskylä; Helsinki, Gummerus Wikipedia: k i e l i s i lta

15 15 Kiitos elämälle! teksti mirja fransas kuva kirjoittajan kotialbumista Synnyin kolmilapsiseen maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Tyttöjä kaikki! Lapsuus oli aika vaatimatonta nykyaikaan verrattuna, mutta kuitenkin onnellista maalla. Eihän siihen aikaan osattu kaivata mitään nykyajan mukavuuksia. Luonto ja ilma olivat vielä niin puhtaita, että vettäkin saattoi juoda suoraan järvestä, eikä mitään vatsavaivoja siitä koskaan saatu. Käydessäni Putkilahdessa alakoulua minulla oli liian pitkä koulumatka. Talvisin ja syksyisin täytyi olla maapuolella kortteerina maatalossa koulun lähistöllä. Tuvan nurkassa nukuin yöni, eväänäni vain maitoa, leipää ja voita. Maito usein jäätyi kovilla pakkasilla, mutta sillä vain oli pärjättävä. Valittaa ei pieni lapsi osannut. Kulkutauteja puhkesi runsaasti; eihän siihen aikaan ollut vielä mitään rokotuksia eikä antibiootteja. Sairaudet aiheuttivat usein paljon kuolemaa. Minäkin sairastuin yhdeksän vanhana tulirokkoon. Olin kulkutautisairaalassa viisi viikkoa hoidettavana. Kun pääsin takaisin kotiin, sairastuin parin viikon päästä heikon kuntoni takia uudestaan, nyt aivokalvontulehdukseen. Olin vuoteessa kaksi viikkoa kotona. Kun kuulo katkesi, vanhempani älysivät viedä minut sairaalaan hoidettavaksi. Liian myöhään! Kuulo ei enää palannut takaisin, ja lääkärit totesivat syyksi aivokalvontulehduksen. Hyvä, että olin jo siihen ikään mennessä oppinut puhumaan selvästi: puheen avulla elämä oli vähän helpompaa, kun ei kuullut. Sitten alkoivat ylemmät tahot vanhemmilleni selvittää, mihin kuurojen kouluun minut laitettaisiin. Saatiin määräys jostain, että Kuopioon! Niin aloitin koulunkäyntini kuurojen parissa kaupungissa. Kaikki oli uutta ja outoa minulle, olinhan käynyt jo kaksi vuotta alakoulua kuulevien kanssa kotikylässä maalla. Kuurojen koulussa kaikki oppilaat käyttivät viittomakieltä ja kommunikoivat vilkkaasti keskenään. Minäkin halusin oppia viittomaan, vaikka se oli kiellettyä, mutta minkäs sille voi, kun kuurot itse rakastivat kieltään ja myös viittoivat kielloista huolimatta! Kuopiossa koulua käydessäni asuin kuulevassa perheessä täysihoidossa. Valtio maksoi heille täysihoidon, mutta perheen emäntä, jolla oli pieniä lapsia, teetti meillä kotiapulaisen työt koulunkäyntimme lisäksi. Se ei ollut reilua. Sain siitä trauman koko iäkseni! Siivous piti tehdä aina aamulla aikaisin ennen kouluun lähtöä. Koulu alkoi kello kahdeksan. Ehdin käydä koulua Kuopiossa vajaa kaksi vuotta, kun talvisota alkoi. Elämä muuttui pelottavaksi ja epävarmaksi. Koulun kaikki oppilaat lähetettiin heti kotiin sotaa pakoon, sillä kaupungissa oli vaarallista olla pommitusten pelossa. Kuulevat lapset saivat käydä maaseudulla koulua rauhassa, sillä maaseutua ei muistaakseni DOMINO Dominossa kynä kiertää. Kirjoittaja saa itse valita aiheensa eivätkä artikkelien teemat ole välttämättä toisiinsa sidottuja. Sana on vapaa! Kirjoittaja haastaa seuraavan Dominon jo etukäteen henkilökohtaisesti. Seuraajan nimi paljastetaan artikkelin lopuksi. pommitettu. Kaupungeissa kuurojen koulut muutettiin sotasairaaloiksi. Minäkin lähdin muiden mukana junalla kohti Jyväskylää ja sieltä yksin linja-autolla Putkilahteen. Vanhempani eivät tienneet, että olin tulossa kotiin ja vielä yksin. He eivät osanneet tulla vastaan pientä tyttöään linja-autolle, joka toi minut neljän kilometrin päähän kotoa. En enää muista, kuinka pääsin lopun matkaa onnellisesti perille. Varmaan suojelusenkeli johdatti. Sotaa kesti viisi pitkää ja pelottavaa vuotta. Vuodet olivat meille lapsille hyvin raskaita, kun kotirintamalla tehtiin kaikki maataloustyöt naisten ja lasten voimin. Muistan, kun olimme usein illalla lopen uupuneita. Sodan loputtua olin jo yli 16-vuotias, ja jonkin ajan kuluttua sain viestin koulusta Kuopiosta palata takaisin koulua lopettamaan ja ripillä käymään. Niin aika Kuopi- k i e l i s i lta

16 16 " Minäkin halusin oppia viittomaan, vaikka se oli kiellettyä, mutta minkäs sille voi, kun kuurot itse rakastivat kieltään ja myös viittoivat kielloista huolimatta! " ossa päättyi ja palasin kotiin maalle töitä tekemään. Kului noin kolme vuotta, ja aloin miettiä, mitä tekisin isona. Sattumalta huomasin Kuurojen lehdessä, että Turussa alkaisi kuurojen ammattikoulu syksyllä Ajattelin, että siinäpäs se! Halusin ehdottomasti hakea sinne, vaikka vanhempani olivat päätöstäni vastaan; heille oli tärkeämpää työpanokseni kotitilalla. Pidin kuitenkin kiinni päätöksestäni, ja lähetin hakupaperit ammattikouluun. Pian tuli vastaus, että minut on hyväksytty ensimmäisinä oppilaina kouluun opiskelemaan! Voi sitä riemua, kun minua onnisti! Vanhempieni oli annettava periksi, sillä eiväthän he joutuisi maksamaan mitään koulunkäynnistäni; koulu oli valtion sisäoppilaitos ja ilmainen kaikille oppilaille. Lähdin kohti Turkua. Tulevaisuus oli tuntematon, kun en vielä tiennyt, millaista siellä tulisi olemaan ja kuinka koulussa pärjäisin. Jouduimme opiskelemaan ammattiamme erilaisissa työpaikoissa kuulevien kanssa. Tulkeista emme osanneet edes uneksiakaan, sillä viittomakieli oli vieläkin kiellettyä! Kuurot olivat tottuneet ottamaan selvää kuulevien puhekielestä huuliltalukien. Sen avulla oli opittava, vaikkei se tietenkään mitään helppoa ollut. Kuurot olivat innostuneita oppimaan, sillä ensikertaa nuoret kuurot saivat ammattiopetusta omassa koulussaan. Valitsin naisten pukuompelijan ammattiin opiskelun. Minulle oli valmiiksi hommattu oppipaikka hienosta ompeluliikkeestä. Jos olisin saanut vapaasti valita, ja jos tulkkeja olisi ollut riittävästi, olisin valinnut koti- ja maatalousalan. Minullahan on ollut vahva taipumus talousalaan. Mutta tämä jäi haaveeksi. Oppilaat asuivat täysihoidossa perheissä kaupungissa ja kävivät sieltä käsin oppipaikoissaan. Iltaisin kuurojen koululla oli teoriatunteja eri aineissa noin pari tuntia. Viikonloppuisin kävimme Turun kuurojenyhdistyksellä illanvietoissa ja juhlissa. Vanhat kuurot ottivat meidät opiskelijat lämpimästi vastaan. Osallistuimme myös yhdistystoimintaan, esimerkiksi nuorten kerhoon. Olin itse perustamassa kahden vanhemman kuuron kanssa kuurojen nuorten kerhoa, joka ehti toimia monipuolisesti minun aikanani. Aika kului mukavasti nuorten kanssa opiskellessa ja harrastaessa. Meillä opiskelijoilla oli hyvät välit koko opiskeluajan. Koskaan en kuullut kenenkään riitelevän kouluaikana. Opiskeluni sujui mukavasti, kun olin oppinut ymmärtämään työtovereitani kunnolla. Sekin vei aina aikansa. Alku on aina vaikeaa. Vuodet kuluivat ja opiskeluni lähestyi loppuaan. Ammattiopiskeluni kesti kolme vuotta. Se oli mielestäni elämäni parasta aikaa. Sain olla vertaisteni kanssa ja oppia monenlaista sivistystä, jota sotien jälkeen kaivattiin, kun meidät lähetettiin maailmalle valmiina ammatti-ihmisinä työtä tekemään. Löysin koulusta myös elämäntoverini. Menimme naimisiin ja rakensimme oman talon Jyväskylään. Saimme kolme tervettä lasta. Heidän kasvatuksessaan meni sitten vuosia, sillä siihen aikaan ei paikkakunnalla ollut päivähoitopaikkoja, minkä vuoksi hoidin lapset itse kotona. Mielestäni se olikin paras vaihtoehto. Esikoiseni nimen, Ulla-Maija, määräsi äitini, vaikka olisin halunnut hänestä Anne-Maijan. Tässä piti antaa periksi. Mutta periksi en antanut nuorimmaisen lapseni, Juha-pojan kohdalla, kun äiti pyysi häntä omakseen, koska äidillä ja isällä ei ollut omaa poikaa ollenkaan. Siinä en antanut periksi ollenkaan! Enhän voinut luopua omasta lapsestani mistään hinnasta. Rakastin lapsiani, he olivat kaikkeni! Näin jälkeenpäin ajatellen tein oikean päätöksen. Aikanaan lapsetkin lähtivät maailmalle, ja me vanhemmat jäimme kahden. Teimme työtä eläkeikään asti. Nyt olen ollut eläkkeelläkin yli kaksikymmentä vuotta ja ikää on jo kertynyt yli kahdeksankymmentä vuotta! Terveys on ollut kohtuullinen, josta saan olla Luojalle kiitollinen. Kiitos elämälle. Seuraavaksi Dominon kirjoittajaksi haastan Emilia Pesosen k i e l i s i lta

17 a j a n k o h ta i s ta 17 Tuleeko TES palkkapussiin? teksti maria hakkarainen ja minttu laine kuva marjut hentunen Tätä kirjoittaessa ei vielä tiedetä, päädytäänkö TES-neuvotteluissa kompromissiin vai umpikujaan. Vaikka tietyistä periaatteista ollaan yhtä mieltä pöydän molemmin puolin, tiukkaa keskustelua on käyty muun muassa palkasta, kokemusvuosi-, ilta- ja yötyölisistä sekä tuntipalkkaisten oikeudesta sairausajan palkkaan. Viittomakielen tulkkeja koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta on valmisteltu työnantajapuolen aloitteesta kesäkuusta 2008 alkaen. Tarkoituksena ei ole aikaansaada mitä tahansa paperia, vaan sopimus, johon voi olla tyytyväinen ja vähän enemmänkin. Neuvottelujen välillä osapuolten edustajat ovat vieneet vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia taustaryhmilleen pohdittavaksi. Ehdotukset on linjattava toteuttamiskelpoisiin ja niihin, joissa on vielä joustovaraa. Myös rajanveto mahdottomiin ratkaisuihin on tehtävä: mitkä asiat koetaan niin tärkeiksi, ettei niistä neuvotella. Kynnyksenä palkkauksen perusratkaisu Varsinaiset neuvottelut aloitettiin palkkakeskusteluilla, joissa tarkasteltiin kuukausi- ja tuntipalkkaisten etuja ja niiden yhteneväisyyttä. Eri palkkavaihtoehtojen sisällyttäminen samaan sopimukseen on haastavaa. Tällä hetkellä mietinnässä on, tehdäänkö tunti- ja kuukausipalkkaisille yhteinen sopimus vai vain kuukausipalkkaisiin sovellettava TES. Tuntityötä voidaan tehdä niin sanotulla nollasopimuksella, jossa sovitaan työsuhteesta, mutta ei työtuntien määrästä. Vaihtoehto on pienen taloudellisen riskin vuoksi yritykselle turvallinen. Palkkaa maksetaan vain, kun tuntityöntekijä on keikkansa tehnyt. Koska nollasopimus ei välttämättä sido työntekijää yhteen yritykseen, tiettyyn tuntimäärään tai muihin kuin tulkkaustehtäviin, myös osa nykyisistä tuntityöntekijöistä Osallistu! Ainoa keino vaikuttaa mahdollisesti syntymässä olevaan TESiin on hankkia tietoa neuvottelutilanteesta ja osallistua keskusteluun SVT:n tai lähimmäksi kokemasi neuvotteluosapuolen kautta. SVT tarjoaa tietoa jäsenilleen: tilaa infopaketti osoitteesta on vaihtoehdon kannalla. Nollasopimuksella on myös karvaampi puolensa. Se vastaa kilpailutetuilla alueilla freelancer-mallia, jossa työmäärä voi vaihdella rajusti tulkin työhaluista riippumatta kuukauden ja työvuoden aikana nollasta sallittuun maksimituntimäärään. Kilpailevan työn kiellon vuoksi tulkilla saattaa olla mahdollisuus työsopimukseen vain yhden yrityksen kanssa. Nollasopimukseen liittyvien epäkohtien takia SVT pitää tärkeänä tuntipalkkaisten etujen ajamista. SVT:n mielestä myös kuukausipalkkaisuuden on oltava työnantajille houkutteleva vaihtoehto, sillä useiden jäsentemme tulot olisivat tuolloin säännölliset ja ennakoitavissa ja toimeentulo olisi täten vahvalla pohjalla. k i e l i s i lta

18 18 a j a n k o h ta i s ta Palkanmaksuperusteeksi myös osaaminen? Kokemusvuodet yksinään eivät takaa korkeaa työn laatua. SVT:n mielestä pitkällä tähtäimellä osaamisesta pitäisikin tulla palkanmaksun peruste. Tämä edellyttää jonkinlaisen arviointiasteikon muodostamista ja tulkkien sijoittamista taidon perusteella osaamistasoille. Järjestelmän luominen on erittäin vaativa ja monitahoinen työ, jonka suorittajaksi tulisi nimetä kaikkien toimijoiden luottama taho. SVT:n ajatus on jatkaa toistaiseksi Työehtosopimus Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajien järjestön välinen sopimus alan työehdoista. Sopimuksessa määritellään tietyn ajanjakson ajaksi ehdot työajoista, palkoista, lomista ja muista eduista. Yleissitovuudella tarkoitetaan, että sopimus on valtakunnallinen ja alan kaikkien työnantajien on noudatettava sitä. kokemusvuosipohjalta, mutta nimetä palkkaustyöryhmä suunnittelemaan osaamiseen perustuvaa ratkaisua. Työnantajapuoli ei ole innoissaan kokemusvuosista. Osa yrityksistä ei huomioi niitä lainkaan ja niiden lisääminen TES:iin nostaisi palkkakustannuksia. Palkkaustyöryhmän perustaminen sen sijaan kiinnostaa molempia osapuolia, vaikka selvää onkin, että sille osoitettu työ olisi erittäin haastava ja pitkää valmistelua vaativa urakka. TES-vene vielä vesillä TES:iin pyritään kiteyttämään ehdot myös muista työsuhde-eduista ja työntekijän velvoitteista. Kuumia kysymyksiä ovat muun muassa, milloin työnantaja tarjoaa tulkille työterveyspalveluita, mitä tapahtuu tulkin sairastuessa tai työn peruuntuessa ja mikä lasketaan matka- ja odotusajaksi. Ydinkysymyksissä palkkauksesta ja työn vaativuuden määrittelystä käytetään perusteluina nykyistä palkkatasoa ja lisäkäytäntöjä. Maksuperusteiden kirjavuuden vuoksi määrittelyssä käydään läpi useita käytössä olevia palkanmaksutapoja. Henkilötyövaltaisen alan suuret palkkamenot voivat vaarantaa yrityksen talouden. Jos palkkauksesta ei päästä yksimielisyyteen, hyppäävät neuvottelukumppanit TES-veneestä. Neuvotteluosapuolet Työnantajain edustajat Kauko Rautiainen, lakimies, Elinkeinoelämän keskusliitto Outi Huusko, toimitusjohtaja, Viittomakielialan Osuuskunta Via Tuomas Rissanen, palvelujohtaja, Tulkkipalvelut Sivupersoona TyöTEKIJÄPUolen edustajat Tuire Torvela, lakimies, Akavan Erityisalat Anitta Malmberg, puheenjohtaja (2008), SVT Liisa Halkosaari, puheenjohtaja (2009), SVT Maria Hakkarainen, luottamusmies, Viittomakielialan Osuuskunta Via Katja Turunen, vastaava tulkki, Tulkkipalvelut Sivupersoona Kaipaatko toisen ihmisen näkökulmaa? teksti tarja timgren kuvat noora koistisen kotialbumi & taina rissanen Luottamusmiestoiminta on vasta lähtenyt viriämään tulkkausalan firmoissa, ja siksi asia on melko tuntematon monelle tulkille. Tietääkö tavis-tulkki, milloin luottamusmiestä voi nykäistä hihasta? Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana työnantajaan nähden. Luottamusmiehen työsarkaa ovat kaikki työsuhde- ja työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvät sekä työoloja koskevat asiat. Luottamusvaltuutettu Noora Koistinen Sign Line Oy:stä vakuuttaa, että häntä voi lähestyä missä tahansa mieltä askarruttavissa asioissa. Työntekijä voi halutessaan pyytää luottamusvaltuutetun mukaan vaikka työsopimuksen allekirjoitukseen. Koistiselle luottamusvaltuutetun tehtävä on verrattain uusi ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n järjestämä luottamusmieskoulutuskin on vielä meneillään. Koistinen on saanut kullanarvoisia vinkkejä myös firman aikaisemmilta luottamusvaltuutetuilta. Tuen hän kokee arvokkaaksi, sillä virkaiältään nuorena tulkkina ei kaikkia alan ja firman koukeroita vielä tiedä. Olen sitä mieltä, että luottamusvaltuutetun tehtävään kasvaa pikku hiljaa, Koistinen puntaroi. Sanna Kvist Viittomakielialan Osuuskunta Vian Iisalmen toimipaikasta painottaa k i e l i s i lta

19 a j a n k o h ta i s ta 19 Asioita on katsottava objektiivisesti, vaikka käsiteltävä asia saattaisikin koskea itseäni työntekijänä. luottamuksellisuutta. Voimme viedä työntekijän ajatuksia ja toiveita työnantajalle vain työntekijän luvalla. Kvist on toiminut varaluottamusmiehenä pian parin vuoden ajan. Vuonna 2000 hän valmistui tulkiksi, minkä jälkeen työkokemusta on kertynyt runsaasti laidasta laitaan, mikä on eduksi luottamustoimessa. Ammattiliitto järjestää luottamusmiestehtävään noin viikon mittaisen peruskoulutuksen, jonka toinen luottamusmies on jo käynyt. Kvistin mukaan paras kouluttaja on kuitenkin käytäntö. Asioita mietitään yhdessä ja asiantuntevaa apua on saatavilla ammattiliiton lakimieheltä. Etenkin kimuranteissa lakiasioissa kannattaa pyytää ammattilaisen neuvoa. Viassa luottamusmies ja varaluottamusmies ovat mukana neuvottelemassa muun muassa osuuskunnan omaa työehtosopimusta, ja tällä hetkellä he ovat mukana myös valtakunnallisen sopimuksen neuvotteluissa. Vuonna 2008 Viassa urakoitiin laatuprojektin parissa, jossa luottamusmiehet olivat myös valvomassa työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Antoisaa pulmanratkaisua Luottamusmiehen työssä haastavinta on luoviminen työntekijän ja työnantajan välissä. On osattava ottaa huomioon sekä työntekijän että työnantajan näkökulmat, kuitenkin työntekijää edustaen. Asioita on katsottava objektiivisesti, vaikka käsiteltävä asia saattaisikin koskea itseäni työntekijänä, Koistinen kertoo. Tehtävä on myös Noora Koistinen palkitsevaa. Kun saamme jonkin asian selvitettyä niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, tunnen onnistuneeni, hän jatkaa. Sanna Kvist näkee luottamustehtävän antoisana puolena, että saa olla hoitamassa työpaikan yhteisiä asioita ja siten myös rakentamassa viihtyisää ja toimivampaa työpaikkaa. Asiat eivät ole aina mukavia ja helppoja, mutta yhteistuumin ja avoimella asenteella keskustellen asiat saadaan toimimaan kaikkien parhaaksi, hän tuumii. Yhteisvoimin neuvottelukunnassa Tulkkipalvelut Sivupersoonasta ei löydy luottamusmiestä, mutta vastaavista tehtävistä huolehtii keväällä 2006 aloittanut kolmihenkinen neuvottelukunta. Sen tavoitteena on kehittää työntekijöiden työoloja ja hyvinvointia, tuoda esiin ongelmakohtia ja esittää niihin ratkaisumalleja. Neuvottelukunnassa toimivat Pirkko Markkula, Marko Sanna Kvist Ruissalo ja Ulla Röytiö pohtivat asioihin yhteisen kannanoton, jotta voivat sitten yhtenä rintamana pitää kaikkien tulkkien puolta. Työ perustuu työkokemukseen ja puhtaaseen maalaisjärkeen, neuvottelukunnan jäsenet toteavat. Neuvottelukunnan aikaansaannoksia ovat esimerkiksi liikuntaseteleiden käyttöönotto ja laajempi työterveyshuolto. Neuvottelukuntaa voi lähestyä myös nimettömänä. Uudet aloitteet ja ideat ovat erityisen tervetulleita, neuvottelukunnasta vinkataan. k i e l i s i lta

20 20 k o l u m n i Ihanan lapsellista! teksti terja hannola kuva sandra aaltonen Leikkiä pidetään lapsuuden hullutuksena, mutta se kuuluu meille kaikille. Ilman leikkiä meiltä puuttuisi tärkeitä mielihyvän elämyksiä ja luovuutta ehkä kulttuurikin. (Erkki A. Kauhanen, Tiede-lehti 5/2004) Lapsella on oikeus leikkiä ja olla lapsi. Se on lapsen tapa harjoitella elämää, oppia spontaanilla tavalla uutta. Aikuisuuden myötä lapsuuden leikit muuttuvat todeksi. Tää menis nyt töihin ja nyt nää niinku riitelis, ovat yhtäkkiä jäisen ikkunan skrapaamista kimppakyytiautosta ja kuppien paiskomista kahvihuoneessa. Kaupassa pitää käydä ihan oikeasti eikä lauantainen siivouspäivä ole mitään fantasiaa. Elämästä tulee helposti rutiinia, spontaanisuus katoaa ja mieli vakavoituu. Mutta otammeko itsemme joskus jopa liian vakavasti? Vaikka barbie-leikit ovat kohdallani auttamattomasti ohi, on sentään jotain lapsuuden ajan jäännöksiä havaittavissa. Kaupungilla kuljeksiessani saatan kuvitella olevani joku muu ja tuttavaperheen lapsia hoitaessani innostun itsekin SuperMarion seikkailuista. Myös tutut lautapelit pitävät edelleen pintansa Monopoli on joka joulun suosikki ja illanvietossa kaikki elektroniset uutuudet ovat takuuvarmaa ohjelmaa. SingStar ja Guitar Hero ovatkin kuin lapsuuden leikkejä jalostetussa muodossa. Leikin laulajaa tai rokkitähteä ja irtaudun hetkeksi tylsän tavallisesta elämästäni unohtaen kotona odottavan tiskivuoren, huomisen palaverin ja paperitöiden lähestyvät deadlinet. Kyse on illuusiosta, joka saa aikaan samanlaisen vapautumisen tunteen kuin leikkiminen. Aikuiten tulisi suosia leikkimielisyyttä. Pelleksi ei kannata ryhtyä, mutta tenavien maailmalla on hämmästyttävän paljon hyödyllistä annettavaa. Leikkiminen ja pelailu on oiva tapa kehittää itseä ja luovaa ajattelua: roolileikkien kautta opimme katsomaan maailmaa muiden silmin, Twister parantaa kehon koordinaatiota ja Alias kartuttaa tulkille tärkeää synonyymivarastoa. Toisaalta, miksi kaikkeen pitäisi aina liittää oppimisen tai kehittymisen näkökulma? Joskus on hyvä päästää esiin se leikkisä ja lapsenmielinen matti tai maija ja hyppiä pitkän työpäivän jälkeen yhdellä jalalla vesilätäkköjä pitkin kotiin. Ihan vain huvin vuoksi, se piristää! Siinä sitten, eteisen lattialla sukat märkinä istuessa, voikin miettiä, kuka toimittaisi äidin virkaa. Kuka keittäisi kaakaon? k i e l i s i lta

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot