Pienen vauvan vanhemmille

Transkriptio

1 Pienen vauvan vanhemmille 0-6 kuukautta Kun katsoit äsken ensimmäisen kerran uusilla silmilläsi, minusta tuntui kuin maailma olisi kääntynyt parempaan suuntaan. Minun sydämeni se vain käännähti. L. Laukkarinen

2 Sisällys Onnea, vauva on syntynyt! 3 Lapsi kasvaa ja kehittyy 4 Vuorovaikutus vauvan kanssa 6 Ravitsemus 6 Vauva tarvitsee jatkuvaa hoivaa 9 Ihon hoito 9 Vauva määrittää itse oman rytminsä 10 Nukkuminen ulkona 10 Kaikki vauvat itkevät 11 Äidin mieli on herkkä 12 Myös parisuhdetta tulee hoitaa 12 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Benjamin Hulkko, 3kk ja äiti Jenniina Hakala

3 Onnea, vauva on syntynyt! Perheessänne on uusi jäsen, jonka ympärille uusi arki muodostuu. Vauva tarvitsee jatkuvaa hoitoa vanhemmiltaan, mutta on aisteineen ja vuorovaikutustaitoineen jo varsin kehittynyt. Elämä muuttuu lapsen synnyttyä, varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki on uutta ja yllättävää. Oma lapsi on ihme ja vaikka perheen saaminen tuntuu hyvältä, vanhemmaksi kasvuun voi kuulua myös epävarmuuden tunteita. Tämä esite on pieni tietopaketti vauvan ensimmäisistä kuukausista ja se on tehty tukemaan uuden vauvaperheen elämää. 3

4 Lapsi kasvaa ja kehittyy Vastasyntynyt on noin 50 cm pitkä ja painaa noin 3500 g. Päänympärys on noin 35 cm. On normaalia, että paino laskee syntymän jälkeen korkeintaan 10 % ja syntymäpainoon päästään takaisin 1-2 viikon aikana. Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsen paino tavallisesti kaksinkertaistuu ja pituutta tulee lisää noin 15 cm. Lapsen motorinen kehitys noudattaa hyvin ennakoitavissa olevaa yleislinjaa, eikä motoristen taitojen oppimiseen voi juurikaan vaikuttaa. Eri motoristen taitojen oppiminen näyttää olevan helpointa juuri tietyissä ikäkausissa. Vastasyntyneen liikkumista ohjaavat varhaisheijasteet, jotka häviävät 3-4 kk:n ikään mennessä. Heijasteiden väistyminen hermoston kehittyessä on tärkeää motoristen taitojen oppimiseksi. Vastasyntynyt on aisteineen jo varsin pitkälle kehittynyt ja hänen aistinsa ovat virittyneet etenkin vuorovaikutukseen. Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsi kehittyy ja oppii valtavasti uusia taitoja. 0-1 kk - Varhaisheijasteet - Kommunikoi itkulla - Reagoi valoisuuden vaihteluihin, väreihin, ääniin ja muotoihin - Kasvot kiinnostavat - Näkee cm:n päähän - Säpsähtää kovia ääniä, nauttii ihmisäänistä - Kuukauden ikää lähestyessä tuottaa muutakin ääntä kuin itkua - Kääntää päänsä sivulle vatsamakuulla 4

5 2 kk - Kohottaa päätään pieniä aikoja - Selällään nostaa kyynärvarret ajoittain alustasta - Availee nyrkkejään, käsien käyttö symmetristä - Potkii vuoroittain molemmilla jaloilla - Nauttii seurustelusta - Rauhoittuu sylissä, nähdessään kasvot ja kuullessaan ääniä - Hymyilee - Harjoittelee erilaisten äänteiden muodostamista 3 kk - Osaa kohdistaa katseensa - Käyttää käsiään tarttumiseen, siinä aina onnistumatta - Kädet enimmäkseen avonaiset - Varhaisheijasteet alkavat hävitä - Maltti lisääntyy - Tunnistaa perheenjäseniään - Kääntyy kohti kuulemiaan ääniä - Alkaa käydä vuoropuhelua 4 kk - Karsastusta ei pitäisi enää esiintyä - Varaa alaraajoihin koko jalkaterällään - Hallitsee käsiään vartalon keskilinjassa - Tapailee esineitä, kiinnostuu leluista, nauttii leikkimisestä - Nostaa vatsallaan rintakehän alustasta ja kannattaa päätään 5 kk - Jäljittelee kuulemiaan ääniä - Nauraa ääneen - Tutkii esineitä suullaan - Voi jo kääntyä vatsalta selälleen ja päinvastoin - Kohottaa ylävartaloaan kyynärvarsien varassa - Löytää omat varpaansa 6 kk - Istuessa hyvä selän tasapaino, voi istua tuettuna pieniä aikoja - Nojaa vatsamakuulla suorille käsille - Tarttuu usein jo esineisiin yhdellä kädellä ja siirtää niitä kädestä toiseen - Jäljittelee ilmeitä - Tunnistaa nimensä - Erottaa lapsen aikuisesta ja tutut vieraista 5

6 Vuorovaikutus vauvan kanssa Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus merkitsee vastasyntyneelle elossa olemisen kokemista. Vuorovaikutus on pohjana sekä lapsen kaikille myöhemmille ihmissuhteille että fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Nykytutkimuksien mukaan myös aivojen kehitystä ohjaa etenkin lapsen saama hoiva ja sosiaalinen vuorovaikutus. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea arkista yhdessä oloanne; syöttämistä, nukuttamista, vaippojen vaihtoa, kylpemistä ja leikkimistä, eli se on lapsesi perustarpeiden tyydyttämistä. Vuorovaikutuksen syntymisessä sinulla aikuisena on merkittävä rooli: vanhempi tulkitsee lapsen viestejä ja sopeuttaa oman toimintansa siihen. Ravitsemus Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm. - Ilmeet - Eleet - Katsekontakti - Liikkeet - Kieli Tärkeää on lapsen viesteihin vastaaminen ja erilaisten tunnetilojen tunnistaminen, nimeäminen ja jakaminen. Esimerkiksi jo huomioidessasi vauvan surun ja jakamalla sen, lievennät vauvan pahaa oloa. Viesteihin tulee vastata viivytyksettä. Lisäksi kehityksen kannalta tärkeää on ihastella vauvan taitoja, sillä vauva peilaa itseään hänelle tärkeiden ihmisten kautta. Vauvaa ei voi olla jatkuvasti hoivaamassa ja kasvu vaatii vauvalta itseltäänkin ponnisteluja. Mikäli vauva on liikaa yksinään, voi hän viipyä kehitysvaiheessaan tavallista pidempään. Äidinmaito on parasta ravintoa vastasyntyneelle. Sen etuja ovat mm. - Ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta, muutoin paitsi d-vitamiinin osalta, jota annetaan lisävalmisteena - Ravintoaineet ovat helposti imeytyvässä muodossa - Sisältää suoja-aineita tarttuvia tauteja vastaan - Vaikuttaa suoliston normaaliin kehitykseen Imetyksellä on myös suotuisia vaikutuksia äidille synnytyksestä palautumisen ja painon normalisoitumisen kautta. Lisäksi imetys edistää varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen muodostumista äidin ja vauvan välille. 6

7 Äidinmaidon koostumukseen vaikuttavat aika synnytyksestä, imetyksen kesto, vuorokauden aika ja äidin ravinto. Ensimmäisinä päivinä erittyy ns. ternimaitoa, joka sisältää erityisiä suoja-aineita. Maito muuttuu kolmen viikon kuluessa ns. kypsäksi maidoksi, joka laimenee hiljalleen imetyksen jatkuessa. Ravinnon saanti on kuitenkin turvattu maitomäärän kasvaessa. Rintamaidon määrän riittävyyttä voidaan arvioida vauvan yleisvoinnin ja eritystoiminnan perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vauva saa tarpeeksi maitoa, kun hän kastelee 5-7 vaippaa vuorokaudessa. Imetyksen onnistumisen kannalta oikea imetysasento on tärkeää. Imetystä aloittaessa lapsi on kyljellään vatsa äidin vatsaa vasten, nenä on nännin korkeudella ja pää hieman takakenossa. Äiti voi suunnata nännin päätä kohti lapsen kitalakea painamalla peukalolla nännipihan yläpuolelta. Äiti vetää lapsen kiinni rintaan niin, että vauvan suu koskettaa ensin nännipihan alareunaa ja ylähuuli sulkee nännin pään hyvään imemisotteeseen. Lasta tuetaan niskasta. Vauvalla on hyvä imemisote kun: - Vauvan suu on täysin auki ja rinta syvällä suussa - Leuka on kiinni äidin rinnassa - Alahuuli työntyy kaksinkerroin ulospäin - Alaleuan puolelta nännipiha on kokonaan lapsen suussa - Lapsen kieli on rinnan alapuolella - Vauva imee rytmisesti hitaita, syviä vetoja - Nieleminen saattaa kuulua, muita ääniä ei kuulu - Rinta pysyy tasaisesti vauvan suussa - Imetys ei satu, eikä aiheuta kirvelyä Lapsentahtinen imetys on edullisinta niin äidin kuin lapsenkin kannalta. Tiheä imetystahti, niin päivällä kuin yölläkin edistää maidon erittymistä ja imetyskertoja tulisikin olla ainakin 8, alkuviikkoina päivässä. Imetysvälit ovat yksilöllisiä, vaihdellen yhdestä neljään tuntiin ja vauva voi pitää välillä lyhyempiä tai pidempiä syöttövälejä. Tiheä imeminen on tyypillistä illalla ja alkuyöstä. Vauva voi imeä muutaman päivän tiheästi kasvattaen maitomäärää tarpeensa mukaiseksi. Alussa vauvalle voi tarjota rintaa aina vauvan ollessa rauhaton ja nälkäisen oloinen. Vanhemmat oppivat pian tulkitsemaan vauvan viestejä ja tyydyttämään tarpeet tilanteen mukaan. Yhdellä imetyskerralla vauvan annetaan imeä ensimmäistä rintaa niin kauan kuin hän haluaa ja tarvittaessa tarjotaan myös toista rintaa. Aloitusrintaa vaihdellaan syöttökerroittain. Täysimetystä suositellaan 6 kk:n ikään saakka. Äidinmaidon puuttuessa sijalla käytetään äidinmaidonkorviketta. Mikäli imetys ei onnistu, sen ei pitäisi estää ketään nauttimasta äitiydestä. Nykyisin korvikemaidot ovat laadukkaita ja niiden koostumus on muutettu äidinmaidon kaltaiseksi, eikä niiden antamisessa ole mitään väärää. Myös pulloruokintaan liittyy kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät läheisyys sekä katse- ja ihokontaktit. 7

8 Pulloruokinnassa lasta syötetään kohoasennossa. Myös pulloruokinnassa lapsentahtisuus on suositeltavaa, kuitenkin ohjeellisia korvikemääriä noudatellen. Niin imetyksen, kuin pulloruokinnankin jälkeen lapsi nostetaan olkapäälle röyhtäytystä varten. Huolellinen röyhtäyttäminen vähentää ilmavaivoja ja pulauttelua. Pulauttelu on tavallista sekä rinta- että pulloruokitulla lapsella. Se on yleensä harmitonta ja ohimenevää. Pulauttelu on tavallisinta lapsen syödessä ahnaasti, rintojen ollessa täydet, maidontulon ollessa vuolasta sekä lapsen niellessä syötön yhteydessä paljon ilmaa. Lisäruokinta aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kk:n ikäisenä. Tähän tarpeeseen vaikuttavat imetyksen onnistuminen, vauvan kasvu ja kehitys. Lisäruokia annetaan seuraavan taulukon mukaisesti: IKÄ / RAVINTO 0-4 kk yli 4kk yli 6 kk TÄYSIMETYS TÄYSIMETYS OSITTAINEN IMETYS Tarvittaessa tutustumisruokia soseina: - peruna - kasvikset, marjat, hedelmät - yli 5 kk, liha tai kala - puuro Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna - kasvikset, marjat, hedelmät - liha tai kala - puuro D-vitamiinilisä D-vitamiinilisä D-vitamiinilisä Ruokavaliota laajennetaan hitaasti, 1-2 uudella ruoka-aineella viikossa, jolloin myös mahdollinen ruoka-aineiden sopimattomuus tulee esille. Lisäruokiin siirryttäessä myös lapsen vedentarve lisääntyy. Neuvolasta saatte lisätietoa kaikesta lisäruokiin liittyvästä. 8

9 Vauva tarvitsee jatkuvaa hoivaa Lapsi kokee mielihyvää kun hänen fyysinen hyvinvointinsa turvataan ja hänelle osoitetaan hellyyttä. Näistä kokemuksista syntyy perusturvallisuuden tunne. Puhtaudesta huolehtiminen Lapsen iho on herkkä ja altis vahingoittumaan. Iholle ja limakalvoille kehittyy hiljalleen suojaava mikrobikasvusto. Lapsen puhtaudesta tulee huolehtia päivittäin osittaispesujen avulla. Vaippa vaihdetaan riittävän usein ja vaippa-alue puhdistetaan pesemällä tai pyyhkimällä kostealla. Taivekohdat ja poimut avataan ja puhdistetaan sekä taputellaan kuivaksi. Tarvittaessa iho rasvataan perus- tai hoitovoiteella. Vauva kylvetetään tarpeen mukaan yhdestä muutamaan kertaan viikossa. Kylvetysympäristö on hyvä järjestää turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, esim. ottamalla tarvittavat hoitotarvikkeet käden ulottuville. Vauvan kylpyvesi on 37 C. Ihon ja hiusten puhdistukseen riittää yleensä pelkkä vesi, mutta ihon ollessa kuiva voidaan veteen lisätä perusvoidetta tai ihoöljyä. Mikäli päänahka on karstainen, voidaan karstaa pehmittää ennen kylpyä ihoöljyllä ja harjata sitä pois pehmeällä harjalla. Kylvetyksen aluksi puhdistetaan mahdolliset ulosteet juoksevan veden alla. Lasta totutetaan varovasti kylpyveteen. Pesu aloitetaan päästä, josta edetään vartaloon ja alapesuun, taive ja poimukohdat huomioidaan. Lapsen annetaan nauttia vedessä olemisesta ja hänen kanssaan iloitaan hyvän olon tunteesta. Pesun päätteeksi lapsi nostetaan vedestä ja kiedotaan omaan kylpypyyhkeeseen. Iho kuivataan taputtelemalla ja tarvittaessa ärtynyttä ihoa rasvataan tai talkitaan. Vastasyntyneen navanpohja puhdistetaan keitettyyn veteen kostutetulla vanupuikolla ja kuivataan huolella. Vauva puetaan lämpimästi ja tämän jälkeen lapsen kasvot, korvat ja sieraimet puhdistetaan. Päänahka ja hiukset harjataan verenkierron vilkastuttamiseksi. Kynnet tarkastetaan, mutta alle kahden viikon ikäiseltä niitä ei leikata infektioriskin vuoksi. Imeväisikäistä ei tule viedä saunaan, koska hänen lämmönsäätelynsä on vielä kehittymätön. 9

10 Vauva määrittää itse oman rytminsä Uni on lapselle tärkeää, koska se antaa hermostolle kehittymisaikaa ja suojaa rasitukselta. Vastasyntynyt nukkuu kaikki ruoka-aikojen välit, n.17 tuntia/vrk, min. jaksoissa. Vauva nukkuu ja herää omaan tahtiinsa, eikä siihen voi vaikuttaa. Vauvan uni on välillä pinnallista ja se voi näyttää rauhattomalta. Myös hengityksen rytmi vaihtelee ja se on normaalia. 3 kk:n iästä lähtien lapsen unentarve alkaa vähetä ja vaihdella yksilöllisesti. Tässä vaiheessa vanhemmat voivat pyrkiä hoitotavoillaan vaikuttamaan vauvan rytmiin. Päivärytmin tulisi olla säännöllinen. Hoidettaessa vauvan vireystila otetaan huomioon; vuorovaikutuksessa ollaan kun lapsi on vireä ja uneen vaipumista edistetään rauhoittamalla ympäristö. Yöllä seurustelua vältetään ja hoitotoimenpiteet tehdään vain tarvittaessa.rytmin avulla vauva oppii hahmottamaan päivän ja yön eron. Vastasyntyneen aistielimet ovat hyvin kehittyneet ja hän on valmis vuorovaikutukseen. Vastasyntyneen viriketoiminta perustuu aistien välityksellä vuorovaikutuksessa olemiseen. Imeväisikään tullessa lapsi tarvitsee lisäksi myös katseltavaa ja ikään sopivia leluja. Vastasyntyneelle sopivaa viriketoimintaa: - Tuntoaistin tukeminen koskettelulla ja sylissä pitämisellä - Kuuloaistin tukeminen juttelemalla ja soittamalla musiikkia sekä laulamalla lapselle - Näkökyvyn tukemiseksi katseltavaa, aluksi kasvot kiinnostavat Imeväisikäiselle sopivaa viriketoimintaa edellisten lisäksi: - Värikkäät kuvat ja katselukirjat - Juttelu, lorut, laulu ja musiikki - Vauvoille tarkoitetut, turvalliset lelut Nukkuminen ulkona Kesällä syntynyt voi nukkua ulkona heti myös pidempiä aikoja. Talvella on hyvä odotella muutama viikko ja ulkoilu aloitetaan 5-10 minuutin jaksoilla. Pakkasrajana pidetään -10 C, sään tuulisuus ja sateisuus huomioidaan. Alle vuoden ikäiselle suositellaan ainakin yksiä päiväunia ulkona. Lapsi tulee pukea säänmukaisesti. 10

11 Kaikki vauvat itkevät Itku on vauvan ensimmäinen ja pitkään ainoa viesti ja sen tarkoitus on herättää vanhemman hoivavietti. Kaikki vauvat itkevät ajoittain ja se kuuluu normaaliin kehitykseen, eikä se vahingoita lasta. Vauvat eivät koskaan itke ilman syytä. Hiljalleen opit vanhempana tulkitsemaan lapsesi itkuääniä ja vastaamaan hänen sen hetkisiin tarpeisiinsa. Aluksi yleisin itkun syy on nälkä, mutta syynä voi myös olla märkä vaippa, kuuma, kylmä, muuten epämukava olo tai itku voi olla merkki kivusta tai sairauden oire. Kehitykseen kuuluva itkuisuus lisääntyy 2-3 viikon iässä, ollen suurimmillaan kahden kuukauden iässä, jolloin vauvat itkevät n. kaksi tuntia päivässä. Itkumäärät ovat yksilöllisiä ja vauvallakin on päivittäistä vaihtelua. Paljon itkeviä vauvoja kutsutaan koliikkivauvoiksi, määritelmänä tälle pidetään yli kolme tuntia päivässä kestävää itkua vähintään kolmena päivänä viikossa. Mikäli vauvalla on vaikea itkuongelma vaikuttaa se koko perheeseen ja pitkään jatkuessaan sillä on tapana hankaloitua ja perhekin saattaa väsyä. On hyvä muistaa, että kehitykseen kuuluvaa itkua ei saada kokonaan loppumaan hyvästä hoidosta huolimatta. Itkua voi yrittää hoitaa monilla tavoilla mm. vauvahieronnalla. Mahdollisesta itkuongelmasta on hyvä puhua myös neuvolassa, jossa tilanteeseen voidaan etsiä ratkaisua. Itkuun väsyneenäkin on tärkeää muistaa, ettei lapseen saa koskaan kohdistaa väkivaltaa eikä häntä saa ravistella. Ravistelulla on lapselle vakavia seurauksia aivovammoista luunmurtumiin. 11

12 Äidin mieli on herkkä Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tapahtuu naisen fyysisessä tilassa, tunteissa, elämäntyylissä ja ihmissuhteissa suuria muutoksia. Synnytystä seuraavan vuoden aikana äidillä on suurempi mahdollisuus kohdata psyykkisiä ongelmia, kuin muissa elämänvaiheissa. Synnytyksen jälkeiset psyykkiset oireyhtymät jaetaan kolmeen ryhmään: herkistyminen, synnytyksen jälkeinen masennus ja psykoosi. Herkistyminen on yleistä sitä esiintyy jopa 80 %:lla synnyttäneistä. Tällöin äidin mieliala voi vaihdella ja unihäiriöitä voi esiintyä. Se on normaali ilmiö ja auttaa äitiä uuteen elämäntilanteeseen ja vauvan hoitoon totuttelussa. Herkistyminen on voimakkainta n. 3-5 päivää synnytyksestä ja katoaa kahden viikon kuluessa. Herkistyminen ei vaadi erityistä hoitoa, vain ymmärrystä ja tukea. Mielialan ollessa pidempään alakuloinen, kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, johon sairastuu % äideistä. Mikäli mieli on maassa, eikä äiti pysty nauttimaan vauvan kanssa olosta, on hyvä hakea apua esimerkiksi keskustelemalla tilanteesta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Myös parisuhdetta tulee hoitaa Vauvan syntymä on yksi parisuhteen käännekohdista ja se muuttaa aina myös vanhempien välistä suhdetta. Parisuhteen voidessa hyvin lisääntyy myös henkinen hyvinvointinne ja se heijastuu myös lähiympäristöön. Hyvä parisuhde muodostaa pohjan vanhemmuudelle ja lasten tasapainoiselle kehitykselle. Ensimmäisen lapsen syntymä muuttaa parisuhdetta merkittävimmin. Toinen vanhemmista voi esim. kokea jäävänsä yksin tai ulkopuoliseksi vauvan ja toisen vanhemman luomassa suhteessa. Vauvan syntymisestä perheeseen on tärkeää keskustella avoimesti parisuhteessa jo ennen lapsen syntymää. Puhumalla ja yhdessä tekemällä totutaan hiljalleen uuteen tilanteeseen ja jokainen löytää oman roolinsa perheessä. Tärkeää on, että asioista puhutaan jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. 12

13 Kaikissa mieltä painavissa asioissa voit kääntyä neuvolasi terveydenhoitajan puoleen. Lisätietoa voit halutessasi etsiä myös esimerkiksi seuraavista lähteistä: Imetys ja ravitsemus: -Imetyksen tuki ry passthru.pdf -Lapsi, perhe ja ruoka. stm julkaisu Niemelä, M.: Imetysopas Hyvinvointia vauvalle ja äidille. Helmi. Varhainen vuorovaikutus: Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminnen, T. (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Mieliala ja synnytyksen jälkeinen masennus: ÄIMÄ ry, äidit irti synnytysmasennuksesta Hoito, huolenpito, vanhemmuus ja lapsen kehitys: -Mannerheimin lastensuojeluliitto Ivanoff, P., Kitinoja, H., Risku, A., Vuori, A. & Palo, R. Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. WSOY. 13

14 Esitteen ovat laatineet v Hyvinkään Laurean sairaanhoitajaopiskelijat Heidi Hjelm ja Reeta Mäenpää yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.