Pienen vauvan vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienen vauvan vanhemmille"

Transkriptio

1 Pienen vauvan vanhemmille 0-6 kuukautta Kun katsoit äsken ensimmäisen kerran uusilla silmilläsi, minusta tuntui kuin maailma olisi kääntynyt parempaan suuntaan. Minun sydämeni se vain käännähti. L. Laukkarinen

2 Sisällys Onnea, vauva on syntynyt! 3 Lapsi kasvaa ja kehittyy 4 Vuorovaikutus vauvan kanssa 6 Ravitsemus 6 Vauva tarvitsee jatkuvaa hoivaa 9 Ihon hoito 9 Vauva määrittää itse oman rytminsä 10 Nukkuminen ulkona 10 Kaikki vauvat itkevät 11 Äidin mieli on herkkä 12 Myös parisuhdetta tulee hoitaa 12 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Benjamin Hulkko, 3kk ja äiti Jenniina Hakala

3 Onnea, vauva on syntynyt! Perheessänne on uusi jäsen, jonka ympärille uusi arki muodostuu. Vauva tarvitsee jatkuvaa hoitoa vanhemmiltaan, mutta on aisteineen ja vuorovaikutustaitoineen jo varsin kehittynyt. Elämä muuttuu lapsen synnyttyä, varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki on uutta ja yllättävää. Oma lapsi on ihme ja vaikka perheen saaminen tuntuu hyvältä, vanhemmaksi kasvuun voi kuulua myös epävarmuuden tunteita. Tämä esite on pieni tietopaketti vauvan ensimmäisistä kuukausista ja se on tehty tukemaan uuden vauvaperheen elämää. 3

4 Lapsi kasvaa ja kehittyy Vastasyntynyt on noin 50 cm pitkä ja painaa noin 3500 g. Päänympärys on noin 35 cm. On normaalia, että paino laskee syntymän jälkeen korkeintaan 10 % ja syntymäpainoon päästään takaisin 1-2 viikon aikana. Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsen paino tavallisesti kaksinkertaistuu ja pituutta tulee lisää noin 15 cm. Lapsen motorinen kehitys noudattaa hyvin ennakoitavissa olevaa yleislinjaa, eikä motoristen taitojen oppimiseen voi juurikaan vaikuttaa. Eri motoristen taitojen oppiminen näyttää olevan helpointa juuri tietyissä ikäkausissa. Vastasyntyneen liikkumista ohjaavat varhaisheijasteet, jotka häviävät 3-4 kk:n ikään mennessä. Heijasteiden väistyminen hermoston kehittyessä on tärkeää motoristen taitojen oppimiseksi. Vastasyntynyt on aisteineen jo varsin pitkälle kehittynyt ja hänen aistinsa ovat virittyneet etenkin vuorovaikutukseen. Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsi kehittyy ja oppii valtavasti uusia taitoja. 0-1 kk - Varhaisheijasteet - Kommunikoi itkulla - Reagoi valoisuuden vaihteluihin, väreihin, ääniin ja muotoihin - Kasvot kiinnostavat - Näkee cm:n päähän - Säpsähtää kovia ääniä, nauttii ihmisäänistä - Kuukauden ikää lähestyessä tuottaa muutakin ääntä kuin itkua - Kääntää päänsä sivulle vatsamakuulla 4

5 2 kk - Kohottaa päätään pieniä aikoja - Selällään nostaa kyynärvarret ajoittain alustasta - Availee nyrkkejään, käsien käyttö symmetristä - Potkii vuoroittain molemmilla jaloilla - Nauttii seurustelusta - Rauhoittuu sylissä, nähdessään kasvot ja kuullessaan ääniä - Hymyilee - Harjoittelee erilaisten äänteiden muodostamista 3 kk - Osaa kohdistaa katseensa - Käyttää käsiään tarttumiseen, siinä aina onnistumatta - Kädet enimmäkseen avonaiset - Varhaisheijasteet alkavat hävitä - Maltti lisääntyy - Tunnistaa perheenjäseniään - Kääntyy kohti kuulemiaan ääniä - Alkaa käydä vuoropuhelua 4 kk - Karsastusta ei pitäisi enää esiintyä - Varaa alaraajoihin koko jalkaterällään - Hallitsee käsiään vartalon keskilinjassa - Tapailee esineitä, kiinnostuu leluista, nauttii leikkimisestä - Nostaa vatsallaan rintakehän alustasta ja kannattaa päätään 5 kk - Jäljittelee kuulemiaan ääniä - Nauraa ääneen - Tutkii esineitä suullaan - Voi jo kääntyä vatsalta selälleen ja päinvastoin - Kohottaa ylävartaloaan kyynärvarsien varassa - Löytää omat varpaansa 6 kk - Istuessa hyvä selän tasapaino, voi istua tuettuna pieniä aikoja - Nojaa vatsamakuulla suorille käsille - Tarttuu usein jo esineisiin yhdellä kädellä ja siirtää niitä kädestä toiseen - Jäljittelee ilmeitä - Tunnistaa nimensä - Erottaa lapsen aikuisesta ja tutut vieraista 5

6 Vuorovaikutus vauvan kanssa Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus merkitsee vastasyntyneelle elossa olemisen kokemista. Vuorovaikutus on pohjana sekä lapsen kaikille myöhemmille ihmissuhteille että fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Nykytutkimuksien mukaan myös aivojen kehitystä ohjaa etenkin lapsen saama hoiva ja sosiaalinen vuorovaikutus. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea arkista yhdessä oloanne; syöttämistä, nukuttamista, vaippojen vaihtoa, kylpemistä ja leikkimistä, eli se on lapsesi perustarpeiden tyydyttämistä. Vuorovaikutuksen syntymisessä sinulla aikuisena on merkittävä rooli: vanhempi tulkitsee lapsen viestejä ja sopeuttaa oman toimintansa siihen. Ravitsemus Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm. - Ilmeet - Eleet - Katsekontakti - Liikkeet - Kieli Tärkeää on lapsen viesteihin vastaaminen ja erilaisten tunnetilojen tunnistaminen, nimeäminen ja jakaminen. Esimerkiksi jo huomioidessasi vauvan surun ja jakamalla sen, lievennät vauvan pahaa oloa. Viesteihin tulee vastata viivytyksettä. Lisäksi kehityksen kannalta tärkeää on ihastella vauvan taitoja, sillä vauva peilaa itseään hänelle tärkeiden ihmisten kautta. Vauvaa ei voi olla jatkuvasti hoivaamassa ja kasvu vaatii vauvalta itseltäänkin ponnisteluja. Mikäli vauva on liikaa yksinään, voi hän viipyä kehitysvaiheessaan tavallista pidempään. Äidinmaito on parasta ravintoa vastasyntyneelle. Sen etuja ovat mm. - Ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta, muutoin paitsi d-vitamiinin osalta, jota annetaan lisävalmisteena - Ravintoaineet ovat helposti imeytyvässä muodossa - Sisältää suoja-aineita tarttuvia tauteja vastaan - Vaikuttaa suoliston normaaliin kehitykseen Imetyksellä on myös suotuisia vaikutuksia äidille synnytyksestä palautumisen ja painon normalisoitumisen kautta. Lisäksi imetys edistää varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen muodostumista äidin ja vauvan välille. 6

7 Äidinmaidon koostumukseen vaikuttavat aika synnytyksestä, imetyksen kesto, vuorokauden aika ja äidin ravinto. Ensimmäisinä päivinä erittyy ns. ternimaitoa, joka sisältää erityisiä suoja-aineita. Maito muuttuu kolmen viikon kuluessa ns. kypsäksi maidoksi, joka laimenee hiljalleen imetyksen jatkuessa. Ravinnon saanti on kuitenkin turvattu maitomäärän kasvaessa. Rintamaidon määrän riittävyyttä voidaan arvioida vauvan yleisvoinnin ja eritystoiminnan perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vauva saa tarpeeksi maitoa, kun hän kastelee 5-7 vaippaa vuorokaudessa. Imetyksen onnistumisen kannalta oikea imetysasento on tärkeää. Imetystä aloittaessa lapsi on kyljellään vatsa äidin vatsaa vasten, nenä on nännin korkeudella ja pää hieman takakenossa. Äiti voi suunnata nännin päätä kohti lapsen kitalakea painamalla peukalolla nännipihan yläpuolelta. Äiti vetää lapsen kiinni rintaan niin, että vauvan suu koskettaa ensin nännipihan alareunaa ja ylähuuli sulkee nännin pään hyvään imemisotteeseen. Lasta tuetaan niskasta. Vauvalla on hyvä imemisote kun: - Vauvan suu on täysin auki ja rinta syvällä suussa - Leuka on kiinni äidin rinnassa - Alahuuli työntyy kaksinkerroin ulospäin - Alaleuan puolelta nännipiha on kokonaan lapsen suussa - Lapsen kieli on rinnan alapuolella - Vauva imee rytmisesti hitaita, syviä vetoja - Nieleminen saattaa kuulua, muita ääniä ei kuulu - Rinta pysyy tasaisesti vauvan suussa - Imetys ei satu, eikä aiheuta kirvelyä Lapsentahtinen imetys on edullisinta niin äidin kuin lapsenkin kannalta. Tiheä imetystahti, niin päivällä kuin yölläkin edistää maidon erittymistä ja imetyskertoja tulisikin olla ainakin 8, alkuviikkoina päivässä. Imetysvälit ovat yksilöllisiä, vaihdellen yhdestä neljään tuntiin ja vauva voi pitää välillä lyhyempiä tai pidempiä syöttövälejä. Tiheä imeminen on tyypillistä illalla ja alkuyöstä. Vauva voi imeä muutaman päivän tiheästi kasvattaen maitomäärää tarpeensa mukaiseksi. Alussa vauvalle voi tarjota rintaa aina vauvan ollessa rauhaton ja nälkäisen oloinen. Vanhemmat oppivat pian tulkitsemaan vauvan viestejä ja tyydyttämään tarpeet tilanteen mukaan. Yhdellä imetyskerralla vauvan annetaan imeä ensimmäistä rintaa niin kauan kuin hän haluaa ja tarvittaessa tarjotaan myös toista rintaa. Aloitusrintaa vaihdellaan syöttökerroittain. Täysimetystä suositellaan 6 kk:n ikään saakka. Äidinmaidon puuttuessa sijalla käytetään äidinmaidonkorviketta. Mikäli imetys ei onnistu, sen ei pitäisi estää ketään nauttimasta äitiydestä. Nykyisin korvikemaidot ovat laadukkaita ja niiden koostumus on muutettu äidinmaidon kaltaiseksi, eikä niiden antamisessa ole mitään väärää. Myös pulloruokintaan liittyy kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät läheisyys sekä katse- ja ihokontaktit. 7

8 Pulloruokinnassa lasta syötetään kohoasennossa. Myös pulloruokinnassa lapsentahtisuus on suositeltavaa, kuitenkin ohjeellisia korvikemääriä noudatellen. Niin imetyksen, kuin pulloruokinnankin jälkeen lapsi nostetaan olkapäälle röyhtäytystä varten. Huolellinen röyhtäyttäminen vähentää ilmavaivoja ja pulauttelua. Pulauttelu on tavallista sekä rinta- että pulloruokitulla lapsella. Se on yleensä harmitonta ja ohimenevää. Pulauttelu on tavallisinta lapsen syödessä ahnaasti, rintojen ollessa täydet, maidontulon ollessa vuolasta sekä lapsen niellessä syötön yhteydessä paljon ilmaa. Lisäruokinta aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kk:n ikäisenä. Tähän tarpeeseen vaikuttavat imetyksen onnistuminen, vauvan kasvu ja kehitys. Lisäruokia annetaan seuraavan taulukon mukaisesti: IKÄ / RAVINTO 0-4 kk yli 4kk yli 6 kk TÄYSIMETYS TÄYSIMETYS OSITTAINEN IMETYS Tarvittaessa tutustumisruokia soseina: - peruna - kasvikset, marjat, hedelmät - yli 5 kk, liha tai kala - puuro Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna - kasvikset, marjat, hedelmät - liha tai kala - puuro D-vitamiinilisä D-vitamiinilisä D-vitamiinilisä Ruokavaliota laajennetaan hitaasti, 1-2 uudella ruoka-aineella viikossa, jolloin myös mahdollinen ruoka-aineiden sopimattomuus tulee esille. Lisäruokiin siirryttäessä myös lapsen vedentarve lisääntyy. Neuvolasta saatte lisätietoa kaikesta lisäruokiin liittyvästä. 8

9 Vauva tarvitsee jatkuvaa hoivaa Lapsi kokee mielihyvää kun hänen fyysinen hyvinvointinsa turvataan ja hänelle osoitetaan hellyyttä. Näistä kokemuksista syntyy perusturvallisuuden tunne. Puhtaudesta huolehtiminen Lapsen iho on herkkä ja altis vahingoittumaan. Iholle ja limakalvoille kehittyy hiljalleen suojaava mikrobikasvusto. Lapsen puhtaudesta tulee huolehtia päivittäin osittaispesujen avulla. Vaippa vaihdetaan riittävän usein ja vaippa-alue puhdistetaan pesemällä tai pyyhkimällä kostealla. Taivekohdat ja poimut avataan ja puhdistetaan sekä taputellaan kuivaksi. Tarvittaessa iho rasvataan perus- tai hoitovoiteella. Vauva kylvetetään tarpeen mukaan yhdestä muutamaan kertaan viikossa. Kylvetysympäristö on hyvä järjestää turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, esim. ottamalla tarvittavat hoitotarvikkeet käden ulottuville. Vauvan kylpyvesi on 37 C. Ihon ja hiusten puhdistukseen riittää yleensä pelkkä vesi, mutta ihon ollessa kuiva voidaan veteen lisätä perusvoidetta tai ihoöljyä. Mikäli päänahka on karstainen, voidaan karstaa pehmittää ennen kylpyä ihoöljyllä ja harjata sitä pois pehmeällä harjalla. Kylvetyksen aluksi puhdistetaan mahdolliset ulosteet juoksevan veden alla. Lasta totutetaan varovasti kylpyveteen. Pesu aloitetaan päästä, josta edetään vartaloon ja alapesuun, taive ja poimukohdat huomioidaan. Lapsen annetaan nauttia vedessä olemisesta ja hänen kanssaan iloitaan hyvän olon tunteesta. Pesun päätteeksi lapsi nostetaan vedestä ja kiedotaan omaan kylpypyyhkeeseen. Iho kuivataan taputtelemalla ja tarvittaessa ärtynyttä ihoa rasvataan tai talkitaan. Vastasyntyneen navanpohja puhdistetaan keitettyyn veteen kostutetulla vanupuikolla ja kuivataan huolella. Vauva puetaan lämpimästi ja tämän jälkeen lapsen kasvot, korvat ja sieraimet puhdistetaan. Päänahka ja hiukset harjataan verenkierron vilkastuttamiseksi. Kynnet tarkastetaan, mutta alle kahden viikon ikäiseltä niitä ei leikata infektioriskin vuoksi. Imeväisikäistä ei tule viedä saunaan, koska hänen lämmönsäätelynsä on vielä kehittymätön. 9

10 Vauva määrittää itse oman rytminsä Uni on lapselle tärkeää, koska se antaa hermostolle kehittymisaikaa ja suojaa rasitukselta. Vastasyntynyt nukkuu kaikki ruoka-aikojen välit, n.17 tuntia/vrk, min. jaksoissa. Vauva nukkuu ja herää omaan tahtiinsa, eikä siihen voi vaikuttaa. Vauvan uni on välillä pinnallista ja se voi näyttää rauhattomalta. Myös hengityksen rytmi vaihtelee ja se on normaalia. 3 kk:n iästä lähtien lapsen unentarve alkaa vähetä ja vaihdella yksilöllisesti. Tässä vaiheessa vanhemmat voivat pyrkiä hoitotavoillaan vaikuttamaan vauvan rytmiin. Päivärytmin tulisi olla säännöllinen. Hoidettaessa vauvan vireystila otetaan huomioon; vuorovaikutuksessa ollaan kun lapsi on vireä ja uneen vaipumista edistetään rauhoittamalla ympäristö. Yöllä seurustelua vältetään ja hoitotoimenpiteet tehdään vain tarvittaessa.rytmin avulla vauva oppii hahmottamaan päivän ja yön eron. Vastasyntyneen aistielimet ovat hyvin kehittyneet ja hän on valmis vuorovaikutukseen. Vastasyntyneen viriketoiminta perustuu aistien välityksellä vuorovaikutuksessa olemiseen. Imeväisikään tullessa lapsi tarvitsee lisäksi myös katseltavaa ja ikään sopivia leluja. Vastasyntyneelle sopivaa viriketoimintaa: - Tuntoaistin tukeminen koskettelulla ja sylissä pitämisellä - Kuuloaistin tukeminen juttelemalla ja soittamalla musiikkia sekä laulamalla lapselle - Näkökyvyn tukemiseksi katseltavaa, aluksi kasvot kiinnostavat Imeväisikäiselle sopivaa viriketoimintaa edellisten lisäksi: - Värikkäät kuvat ja katselukirjat - Juttelu, lorut, laulu ja musiikki - Vauvoille tarkoitetut, turvalliset lelut Nukkuminen ulkona Kesällä syntynyt voi nukkua ulkona heti myös pidempiä aikoja. Talvella on hyvä odotella muutama viikko ja ulkoilu aloitetaan 5-10 minuutin jaksoilla. Pakkasrajana pidetään -10 C, sään tuulisuus ja sateisuus huomioidaan. Alle vuoden ikäiselle suositellaan ainakin yksiä päiväunia ulkona. Lapsi tulee pukea säänmukaisesti. 10

11 Kaikki vauvat itkevät Itku on vauvan ensimmäinen ja pitkään ainoa viesti ja sen tarkoitus on herättää vanhemman hoivavietti. Kaikki vauvat itkevät ajoittain ja se kuuluu normaaliin kehitykseen, eikä se vahingoita lasta. Vauvat eivät koskaan itke ilman syytä. Hiljalleen opit vanhempana tulkitsemaan lapsesi itkuääniä ja vastaamaan hänen sen hetkisiin tarpeisiinsa. Aluksi yleisin itkun syy on nälkä, mutta syynä voi myös olla märkä vaippa, kuuma, kylmä, muuten epämukava olo tai itku voi olla merkki kivusta tai sairauden oire. Kehitykseen kuuluva itkuisuus lisääntyy 2-3 viikon iässä, ollen suurimmillaan kahden kuukauden iässä, jolloin vauvat itkevät n. kaksi tuntia päivässä. Itkumäärät ovat yksilöllisiä ja vauvallakin on päivittäistä vaihtelua. Paljon itkeviä vauvoja kutsutaan koliikkivauvoiksi, määritelmänä tälle pidetään yli kolme tuntia päivässä kestävää itkua vähintään kolmena päivänä viikossa. Mikäli vauvalla on vaikea itkuongelma vaikuttaa se koko perheeseen ja pitkään jatkuessaan sillä on tapana hankaloitua ja perhekin saattaa väsyä. On hyvä muistaa, että kehitykseen kuuluvaa itkua ei saada kokonaan loppumaan hyvästä hoidosta huolimatta. Itkua voi yrittää hoitaa monilla tavoilla mm. vauvahieronnalla. Mahdollisesta itkuongelmasta on hyvä puhua myös neuvolassa, jossa tilanteeseen voidaan etsiä ratkaisua. Itkuun väsyneenäkin on tärkeää muistaa, ettei lapseen saa koskaan kohdistaa väkivaltaa eikä häntä saa ravistella. Ravistelulla on lapselle vakavia seurauksia aivovammoista luunmurtumiin. 11

12 Äidin mieli on herkkä Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tapahtuu naisen fyysisessä tilassa, tunteissa, elämäntyylissä ja ihmissuhteissa suuria muutoksia. Synnytystä seuraavan vuoden aikana äidillä on suurempi mahdollisuus kohdata psyykkisiä ongelmia, kuin muissa elämänvaiheissa. Synnytyksen jälkeiset psyykkiset oireyhtymät jaetaan kolmeen ryhmään: herkistyminen, synnytyksen jälkeinen masennus ja psykoosi. Herkistyminen on yleistä sitä esiintyy jopa 80 %:lla synnyttäneistä. Tällöin äidin mieliala voi vaihdella ja unihäiriöitä voi esiintyä. Se on normaali ilmiö ja auttaa äitiä uuteen elämäntilanteeseen ja vauvan hoitoon totuttelussa. Herkistyminen on voimakkainta n. 3-5 päivää synnytyksestä ja katoaa kahden viikon kuluessa. Herkistyminen ei vaadi erityistä hoitoa, vain ymmärrystä ja tukea. Mielialan ollessa pidempään alakuloinen, kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, johon sairastuu % äideistä. Mikäli mieli on maassa, eikä äiti pysty nauttimaan vauvan kanssa olosta, on hyvä hakea apua esimerkiksi keskustelemalla tilanteesta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Myös parisuhdetta tulee hoitaa Vauvan syntymä on yksi parisuhteen käännekohdista ja se muuttaa aina myös vanhempien välistä suhdetta. Parisuhteen voidessa hyvin lisääntyy myös henkinen hyvinvointinne ja se heijastuu myös lähiympäristöön. Hyvä parisuhde muodostaa pohjan vanhemmuudelle ja lasten tasapainoiselle kehitykselle. Ensimmäisen lapsen syntymä muuttaa parisuhdetta merkittävimmin. Toinen vanhemmista voi esim. kokea jäävänsä yksin tai ulkopuoliseksi vauvan ja toisen vanhemman luomassa suhteessa. Vauvan syntymisestä perheeseen on tärkeää keskustella avoimesti parisuhteessa jo ennen lapsen syntymää. Puhumalla ja yhdessä tekemällä totutaan hiljalleen uuteen tilanteeseen ja jokainen löytää oman roolinsa perheessä. Tärkeää on, että asioista puhutaan jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. 12

13 Kaikissa mieltä painavissa asioissa voit kääntyä neuvolasi terveydenhoitajan puoleen. Lisätietoa voit halutessasi etsiä myös esimerkiksi seuraavista lähteistä: Imetys ja ravitsemus: -Imetyksen tuki ry passthru.pdf -Lapsi, perhe ja ruoka. stm julkaisu Niemelä, M.: Imetysopas Hyvinvointia vauvalle ja äidille. Helmi. Varhainen vuorovaikutus: Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminnen, T. (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Mieliala ja synnytyksen jälkeinen masennus: ÄIMÄ ry, äidit irti synnytysmasennuksesta Hoito, huolenpito, vanhemmuus ja lapsen kehitys: -Mannerheimin lastensuojeluliitto Ivanoff, P., Kitinoja, H., Risku, A., Vuori, A. & Palo, R. Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. WSOY. 13

14 Esitteen ovat laatineet v Hyvinkään Laurean sairaanhoitajaopiskelijat Heidi Hjelm ja Reeta Mäenpää yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

HOITO-OPAS VAUVAPERHEELLE 0-6 KK

HOITO-OPAS VAUVAPERHEELLE 0-6 KK HOITO-OPAS VAUVAPERHEELLE 0-6 KK PALJON ONNEA PERHEENLISÄYKSESTÄ! Pieni vauva, jota olette viimeiset kuukaudet odottaneet, on viimein syntynyt tähän maailmaan. Muutos on iso niin tuoreelle äidille kuin

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot