Pienen vauvan vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienen vauvan vanhemmille"

Transkriptio

1 Pienen vauvan vanhemmille 0-6 kuukautta Kun katsoit äsken ensimmäisen kerran uusilla silmilläsi, minusta tuntui kuin maailma olisi kääntynyt parempaan suuntaan. Minun sydämeni se vain käännähti. L. Laukkarinen

2 Sisällys Onnea, vauva on syntynyt! 3 Lapsi kasvaa ja kehittyy 4 Vuorovaikutus vauvan kanssa 6 Ravitsemus 6 Vauva tarvitsee jatkuvaa hoivaa 9 Ihon hoito 9 Vauva määrittää itse oman rytminsä 10 Nukkuminen ulkona 10 Kaikki vauvat itkevät 11 Äidin mieli on herkkä 12 Myös parisuhdetta tulee hoitaa 12 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Benjamin Hulkko, 3kk ja äiti Jenniina Hakala

3 Onnea, vauva on syntynyt! Perheessänne on uusi jäsen, jonka ympärille uusi arki muodostuu. Vauva tarvitsee jatkuvaa hoitoa vanhemmiltaan, mutta on aisteineen ja vuorovaikutustaitoineen jo varsin kehittynyt. Elämä muuttuu lapsen synnyttyä, varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki on uutta ja yllättävää. Oma lapsi on ihme ja vaikka perheen saaminen tuntuu hyvältä, vanhemmaksi kasvuun voi kuulua myös epävarmuuden tunteita. Tämä esite on pieni tietopaketti vauvan ensimmäisistä kuukausista ja se on tehty tukemaan uuden vauvaperheen elämää. 3

4 Lapsi kasvaa ja kehittyy Vastasyntynyt on noin 50 cm pitkä ja painaa noin 3500 g. Päänympärys on noin 35 cm. On normaalia, että paino laskee syntymän jälkeen korkeintaan 10 % ja syntymäpainoon päästään takaisin 1-2 viikon aikana. Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsen paino tavallisesti kaksinkertaistuu ja pituutta tulee lisää noin 15 cm. Lapsen motorinen kehitys noudattaa hyvin ennakoitavissa olevaa yleislinjaa, eikä motoristen taitojen oppimiseen voi juurikaan vaikuttaa. Eri motoristen taitojen oppiminen näyttää olevan helpointa juuri tietyissä ikäkausissa. Vastasyntyneen liikkumista ohjaavat varhaisheijasteet, jotka häviävät 3-4 kk:n ikään mennessä. Heijasteiden väistyminen hermoston kehittyessä on tärkeää motoristen taitojen oppimiseksi. Vastasyntynyt on aisteineen jo varsin pitkälle kehittynyt ja hänen aistinsa ovat virittyneet etenkin vuorovaikutukseen. Ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana lapsi kehittyy ja oppii valtavasti uusia taitoja. 0-1 kk - Varhaisheijasteet - Kommunikoi itkulla - Reagoi valoisuuden vaihteluihin, väreihin, ääniin ja muotoihin - Kasvot kiinnostavat - Näkee cm:n päähän - Säpsähtää kovia ääniä, nauttii ihmisäänistä - Kuukauden ikää lähestyessä tuottaa muutakin ääntä kuin itkua - Kääntää päänsä sivulle vatsamakuulla 4

5 2 kk - Kohottaa päätään pieniä aikoja - Selällään nostaa kyynärvarret ajoittain alustasta - Availee nyrkkejään, käsien käyttö symmetristä - Potkii vuoroittain molemmilla jaloilla - Nauttii seurustelusta - Rauhoittuu sylissä, nähdessään kasvot ja kuullessaan ääniä - Hymyilee - Harjoittelee erilaisten äänteiden muodostamista 3 kk - Osaa kohdistaa katseensa - Käyttää käsiään tarttumiseen, siinä aina onnistumatta - Kädet enimmäkseen avonaiset - Varhaisheijasteet alkavat hävitä - Maltti lisääntyy - Tunnistaa perheenjäseniään - Kääntyy kohti kuulemiaan ääniä - Alkaa käydä vuoropuhelua 4 kk - Karsastusta ei pitäisi enää esiintyä - Varaa alaraajoihin koko jalkaterällään - Hallitsee käsiään vartalon keskilinjassa - Tapailee esineitä, kiinnostuu leluista, nauttii leikkimisestä - Nostaa vatsallaan rintakehän alustasta ja kannattaa päätään 5 kk - Jäljittelee kuulemiaan ääniä - Nauraa ääneen - Tutkii esineitä suullaan - Voi jo kääntyä vatsalta selälleen ja päinvastoin - Kohottaa ylävartaloaan kyynärvarsien varassa - Löytää omat varpaansa 6 kk - Istuessa hyvä selän tasapaino, voi istua tuettuna pieniä aikoja - Nojaa vatsamakuulla suorille käsille - Tarttuu usein jo esineisiin yhdellä kädellä ja siirtää niitä kädestä toiseen - Jäljittelee ilmeitä - Tunnistaa nimensä - Erottaa lapsen aikuisesta ja tutut vieraista 5

6 Vuorovaikutus vauvan kanssa Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus merkitsee vastasyntyneelle elossa olemisen kokemista. Vuorovaikutus on pohjana sekä lapsen kaikille myöhemmille ihmissuhteille että fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Nykytutkimuksien mukaan myös aivojen kehitystä ohjaa etenkin lapsen saama hoiva ja sosiaalinen vuorovaikutus. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea arkista yhdessä oloanne; syöttämistä, nukuttamista, vaippojen vaihtoa, kylpemistä ja leikkimistä, eli se on lapsesi perustarpeiden tyydyttämistä. Vuorovaikutuksen syntymisessä sinulla aikuisena on merkittävä rooli: vanhempi tulkitsee lapsen viestejä ja sopeuttaa oman toimintansa siihen. Ravitsemus Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm. - Ilmeet - Eleet - Katsekontakti - Liikkeet - Kieli Tärkeää on lapsen viesteihin vastaaminen ja erilaisten tunnetilojen tunnistaminen, nimeäminen ja jakaminen. Esimerkiksi jo huomioidessasi vauvan surun ja jakamalla sen, lievennät vauvan pahaa oloa. Viesteihin tulee vastata viivytyksettä. Lisäksi kehityksen kannalta tärkeää on ihastella vauvan taitoja, sillä vauva peilaa itseään hänelle tärkeiden ihmisten kautta. Vauvaa ei voi olla jatkuvasti hoivaamassa ja kasvu vaatii vauvalta itseltäänkin ponnisteluja. Mikäli vauva on liikaa yksinään, voi hän viipyä kehitysvaiheessaan tavallista pidempään. Äidinmaito on parasta ravintoa vastasyntyneelle. Sen etuja ovat mm. - Ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta, muutoin paitsi d-vitamiinin osalta, jota annetaan lisävalmisteena - Ravintoaineet ovat helposti imeytyvässä muodossa - Sisältää suoja-aineita tarttuvia tauteja vastaan - Vaikuttaa suoliston normaaliin kehitykseen Imetyksellä on myös suotuisia vaikutuksia äidille synnytyksestä palautumisen ja painon normalisoitumisen kautta. Lisäksi imetys edistää varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen muodostumista äidin ja vauvan välille. 6

7 Äidinmaidon koostumukseen vaikuttavat aika synnytyksestä, imetyksen kesto, vuorokauden aika ja äidin ravinto. Ensimmäisinä päivinä erittyy ns. ternimaitoa, joka sisältää erityisiä suoja-aineita. Maito muuttuu kolmen viikon kuluessa ns. kypsäksi maidoksi, joka laimenee hiljalleen imetyksen jatkuessa. Ravinnon saanti on kuitenkin turvattu maitomäärän kasvaessa. Rintamaidon määrän riittävyyttä voidaan arvioida vauvan yleisvoinnin ja eritystoiminnan perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vauva saa tarpeeksi maitoa, kun hän kastelee 5-7 vaippaa vuorokaudessa. Imetyksen onnistumisen kannalta oikea imetysasento on tärkeää. Imetystä aloittaessa lapsi on kyljellään vatsa äidin vatsaa vasten, nenä on nännin korkeudella ja pää hieman takakenossa. Äiti voi suunnata nännin päätä kohti lapsen kitalakea painamalla peukalolla nännipihan yläpuolelta. Äiti vetää lapsen kiinni rintaan niin, että vauvan suu koskettaa ensin nännipihan alareunaa ja ylähuuli sulkee nännin pään hyvään imemisotteeseen. Lasta tuetaan niskasta. Vauvalla on hyvä imemisote kun: - Vauvan suu on täysin auki ja rinta syvällä suussa - Leuka on kiinni äidin rinnassa - Alahuuli työntyy kaksinkerroin ulospäin - Alaleuan puolelta nännipiha on kokonaan lapsen suussa - Lapsen kieli on rinnan alapuolella - Vauva imee rytmisesti hitaita, syviä vetoja - Nieleminen saattaa kuulua, muita ääniä ei kuulu - Rinta pysyy tasaisesti vauvan suussa - Imetys ei satu, eikä aiheuta kirvelyä Lapsentahtinen imetys on edullisinta niin äidin kuin lapsenkin kannalta. Tiheä imetystahti, niin päivällä kuin yölläkin edistää maidon erittymistä ja imetyskertoja tulisikin olla ainakin 8, alkuviikkoina päivässä. Imetysvälit ovat yksilöllisiä, vaihdellen yhdestä neljään tuntiin ja vauva voi pitää välillä lyhyempiä tai pidempiä syöttövälejä. Tiheä imeminen on tyypillistä illalla ja alkuyöstä. Vauva voi imeä muutaman päivän tiheästi kasvattaen maitomäärää tarpeensa mukaiseksi. Alussa vauvalle voi tarjota rintaa aina vauvan ollessa rauhaton ja nälkäisen oloinen. Vanhemmat oppivat pian tulkitsemaan vauvan viestejä ja tyydyttämään tarpeet tilanteen mukaan. Yhdellä imetyskerralla vauvan annetaan imeä ensimmäistä rintaa niin kauan kuin hän haluaa ja tarvittaessa tarjotaan myös toista rintaa. Aloitusrintaa vaihdellaan syöttökerroittain. Täysimetystä suositellaan 6 kk:n ikään saakka. Äidinmaidon puuttuessa sijalla käytetään äidinmaidonkorviketta. Mikäli imetys ei onnistu, sen ei pitäisi estää ketään nauttimasta äitiydestä. Nykyisin korvikemaidot ovat laadukkaita ja niiden koostumus on muutettu äidinmaidon kaltaiseksi, eikä niiden antamisessa ole mitään väärää. Myös pulloruokintaan liittyy kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät läheisyys sekä katse- ja ihokontaktit. 7

8 Pulloruokinnassa lasta syötetään kohoasennossa. Myös pulloruokinnassa lapsentahtisuus on suositeltavaa, kuitenkin ohjeellisia korvikemääriä noudatellen. Niin imetyksen, kuin pulloruokinnankin jälkeen lapsi nostetaan olkapäälle röyhtäytystä varten. Huolellinen röyhtäyttäminen vähentää ilmavaivoja ja pulauttelua. Pulauttelu on tavallista sekä rinta- että pulloruokitulla lapsella. Se on yleensä harmitonta ja ohimenevää. Pulauttelu on tavallisinta lapsen syödessä ahnaasti, rintojen ollessa täydet, maidontulon ollessa vuolasta sekä lapsen niellessä syötön yhteydessä paljon ilmaa. Lisäruokinta aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kk:n ikäisenä. Tähän tarpeeseen vaikuttavat imetyksen onnistuminen, vauvan kasvu ja kehitys. Lisäruokia annetaan seuraavan taulukon mukaisesti: IKÄ / RAVINTO 0-4 kk yli 4kk yli 6 kk TÄYSIMETYS TÄYSIMETYS OSITTAINEN IMETYS Tarvittaessa tutustumisruokia soseina: - peruna - kasvikset, marjat, hedelmät - yli 5 kk, liha tai kala - puuro Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna - kasvikset, marjat, hedelmät - liha tai kala - puuro D-vitamiinilisä D-vitamiinilisä D-vitamiinilisä Ruokavaliota laajennetaan hitaasti, 1-2 uudella ruoka-aineella viikossa, jolloin myös mahdollinen ruoka-aineiden sopimattomuus tulee esille. Lisäruokiin siirryttäessä myös lapsen vedentarve lisääntyy. Neuvolasta saatte lisätietoa kaikesta lisäruokiin liittyvästä. 8

9 Vauva tarvitsee jatkuvaa hoivaa Lapsi kokee mielihyvää kun hänen fyysinen hyvinvointinsa turvataan ja hänelle osoitetaan hellyyttä. Näistä kokemuksista syntyy perusturvallisuuden tunne. Puhtaudesta huolehtiminen Lapsen iho on herkkä ja altis vahingoittumaan. Iholle ja limakalvoille kehittyy hiljalleen suojaava mikrobikasvusto. Lapsen puhtaudesta tulee huolehtia päivittäin osittaispesujen avulla. Vaippa vaihdetaan riittävän usein ja vaippa-alue puhdistetaan pesemällä tai pyyhkimällä kostealla. Taivekohdat ja poimut avataan ja puhdistetaan sekä taputellaan kuivaksi. Tarvittaessa iho rasvataan perus- tai hoitovoiteella. Vauva kylvetetään tarpeen mukaan yhdestä muutamaan kertaan viikossa. Kylvetysympäristö on hyvä järjestää turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, esim. ottamalla tarvittavat hoitotarvikkeet käden ulottuville. Vauvan kylpyvesi on 37 C. Ihon ja hiusten puhdistukseen riittää yleensä pelkkä vesi, mutta ihon ollessa kuiva voidaan veteen lisätä perusvoidetta tai ihoöljyä. Mikäli päänahka on karstainen, voidaan karstaa pehmittää ennen kylpyä ihoöljyllä ja harjata sitä pois pehmeällä harjalla. Kylvetyksen aluksi puhdistetaan mahdolliset ulosteet juoksevan veden alla. Lasta totutetaan varovasti kylpyveteen. Pesu aloitetaan päästä, josta edetään vartaloon ja alapesuun, taive ja poimukohdat huomioidaan. Lapsen annetaan nauttia vedessä olemisesta ja hänen kanssaan iloitaan hyvän olon tunteesta. Pesun päätteeksi lapsi nostetaan vedestä ja kiedotaan omaan kylpypyyhkeeseen. Iho kuivataan taputtelemalla ja tarvittaessa ärtynyttä ihoa rasvataan tai talkitaan. Vastasyntyneen navanpohja puhdistetaan keitettyyn veteen kostutetulla vanupuikolla ja kuivataan huolella. Vauva puetaan lämpimästi ja tämän jälkeen lapsen kasvot, korvat ja sieraimet puhdistetaan. Päänahka ja hiukset harjataan verenkierron vilkastuttamiseksi. Kynnet tarkastetaan, mutta alle kahden viikon ikäiseltä niitä ei leikata infektioriskin vuoksi. Imeväisikäistä ei tule viedä saunaan, koska hänen lämmönsäätelynsä on vielä kehittymätön. 9

10 Vauva määrittää itse oman rytminsä Uni on lapselle tärkeää, koska se antaa hermostolle kehittymisaikaa ja suojaa rasitukselta. Vastasyntynyt nukkuu kaikki ruoka-aikojen välit, n.17 tuntia/vrk, min. jaksoissa. Vauva nukkuu ja herää omaan tahtiinsa, eikä siihen voi vaikuttaa. Vauvan uni on välillä pinnallista ja se voi näyttää rauhattomalta. Myös hengityksen rytmi vaihtelee ja se on normaalia. 3 kk:n iästä lähtien lapsen unentarve alkaa vähetä ja vaihdella yksilöllisesti. Tässä vaiheessa vanhemmat voivat pyrkiä hoitotavoillaan vaikuttamaan vauvan rytmiin. Päivärytmin tulisi olla säännöllinen. Hoidettaessa vauvan vireystila otetaan huomioon; vuorovaikutuksessa ollaan kun lapsi on vireä ja uneen vaipumista edistetään rauhoittamalla ympäristö. Yöllä seurustelua vältetään ja hoitotoimenpiteet tehdään vain tarvittaessa.rytmin avulla vauva oppii hahmottamaan päivän ja yön eron. Vastasyntyneen aistielimet ovat hyvin kehittyneet ja hän on valmis vuorovaikutukseen. Vastasyntyneen viriketoiminta perustuu aistien välityksellä vuorovaikutuksessa olemiseen. Imeväisikään tullessa lapsi tarvitsee lisäksi myös katseltavaa ja ikään sopivia leluja. Vastasyntyneelle sopivaa viriketoimintaa: - Tuntoaistin tukeminen koskettelulla ja sylissä pitämisellä - Kuuloaistin tukeminen juttelemalla ja soittamalla musiikkia sekä laulamalla lapselle - Näkökyvyn tukemiseksi katseltavaa, aluksi kasvot kiinnostavat Imeväisikäiselle sopivaa viriketoimintaa edellisten lisäksi: - Värikkäät kuvat ja katselukirjat - Juttelu, lorut, laulu ja musiikki - Vauvoille tarkoitetut, turvalliset lelut Nukkuminen ulkona Kesällä syntynyt voi nukkua ulkona heti myös pidempiä aikoja. Talvella on hyvä odotella muutama viikko ja ulkoilu aloitetaan 5-10 minuutin jaksoilla. Pakkasrajana pidetään -10 C, sään tuulisuus ja sateisuus huomioidaan. Alle vuoden ikäiselle suositellaan ainakin yksiä päiväunia ulkona. Lapsi tulee pukea säänmukaisesti. 10

11 Kaikki vauvat itkevät Itku on vauvan ensimmäinen ja pitkään ainoa viesti ja sen tarkoitus on herättää vanhemman hoivavietti. Kaikki vauvat itkevät ajoittain ja se kuuluu normaaliin kehitykseen, eikä se vahingoita lasta. Vauvat eivät koskaan itke ilman syytä. Hiljalleen opit vanhempana tulkitsemaan lapsesi itkuääniä ja vastaamaan hänen sen hetkisiin tarpeisiinsa. Aluksi yleisin itkun syy on nälkä, mutta syynä voi myös olla märkä vaippa, kuuma, kylmä, muuten epämukava olo tai itku voi olla merkki kivusta tai sairauden oire. Kehitykseen kuuluva itkuisuus lisääntyy 2-3 viikon iässä, ollen suurimmillaan kahden kuukauden iässä, jolloin vauvat itkevät n. kaksi tuntia päivässä. Itkumäärät ovat yksilöllisiä ja vauvallakin on päivittäistä vaihtelua. Paljon itkeviä vauvoja kutsutaan koliikkivauvoiksi, määritelmänä tälle pidetään yli kolme tuntia päivässä kestävää itkua vähintään kolmena päivänä viikossa. Mikäli vauvalla on vaikea itkuongelma vaikuttaa se koko perheeseen ja pitkään jatkuessaan sillä on tapana hankaloitua ja perhekin saattaa väsyä. On hyvä muistaa, että kehitykseen kuuluvaa itkua ei saada kokonaan loppumaan hyvästä hoidosta huolimatta. Itkua voi yrittää hoitaa monilla tavoilla mm. vauvahieronnalla. Mahdollisesta itkuongelmasta on hyvä puhua myös neuvolassa, jossa tilanteeseen voidaan etsiä ratkaisua. Itkuun väsyneenäkin on tärkeää muistaa, ettei lapseen saa koskaan kohdistaa väkivaltaa eikä häntä saa ravistella. Ravistelulla on lapselle vakavia seurauksia aivovammoista luunmurtumiin. 11

12 Äidin mieli on herkkä Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tapahtuu naisen fyysisessä tilassa, tunteissa, elämäntyylissä ja ihmissuhteissa suuria muutoksia. Synnytystä seuraavan vuoden aikana äidillä on suurempi mahdollisuus kohdata psyykkisiä ongelmia, kuin muissa elämänvaiheissa. Synnytyksen jälkeiset psyykkiset oireyhtymät jaetaan kolmeen ryhmään: herkistyminen, synnytyksen jälkeinen masennus ja psykoosi. Herkistyminen on yleistä sitä esiintyy jopa 80 %:lla synnyttäneistä. Tällöin äidin mieliala voi vaihdella ja unihäiriöitä voi esiintyä. Se on normaali ilmiö ja auttaa äitiä uuteen elämäntilanteeseen ja vauvan hoitoon totuttelussa. Herkistyminen on voimakkainta n. 3-5 päivää synnytyksestä ja katoaa kahden viikon kuluessa. Herkistyminen ei vaadi erityistä hoitoa, vain ymmärrystä ja tukea. Mielialan ollessa pidempään alakuloinen, kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, johon sairastuu % äideistä. Mikäli mieli on maassa, eikä äiti pysty nauttimaan vauvan kanssa olosta, on hyvä hakea apua esimerkiksi keskustelemalla tilanteesta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Myös parisuhdetta tulee hoitaa Vauvan syntymä on yksi parisuhteen käännekohdista ja se muuttaa aina myös vanhempien välistä suhdetta. Parisuhteen voidessa hyvin lisääntyy myös henkinen hyvinvointinne ja se heijastuu myös lähiympäristöön. Hyvä parisuhde muodostaa pohjan vanhemmuudelle ja lasten tasapainoiselle kehitykselle. Ensimmäisen lapsen syntymä muuttaa parisuhdetta merkittävimmin. Toinen vanhemmista voi esim. kokea jäävänsä yksin tai ulkopuoliseksi vauvan ja toisen vanhemman luomassa suhteessa. Vauvan syntymisestä perheeseen on tärkeää keskustella avoimesti parisuhteessa jo ennen lapsen syntymää. Puhumalla ja yhdessä tekemällä totutaan hiljalleen uuteen tilanteeseen ja jokainen löytää oman roolinsa perheessä. Tärkeää on, että asioista puhutaan jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. 12

13 Kaikissa mieltä painavissa asioissa voit kääntyä neuvolasi terveydenhoitajan puoleen. Lisätietoa voit halutessasi etsiä myös esimerkiksi seuraavista lähteistä: Imetys ja ravitsemus: -Imetyksen tuki ry passthru.pdf -Lapsi, perhe ja ruoka. stm julkaisu Niemelä, M.: Imetysopas Hyvinvointia vauvalle ja äidille. Helmi. Varhainen vuorovaikutus: Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminnen, T. (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Mieliala ja synnytyksen jälkeinen masennus: ÄIMÄ ry, äidit irti synnytysmasennuksesta Hoito, huolenpito, vanhemmuus ja lapsen kehitys: -Mannerheimin lastensuojeluliitto Ivanoff, P., Kitinoja, H., Risku, A., Vuori, A. & Palo, R. Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. WSOY. 13

14 Esitteen ovat laatineet v Hyvinkään Laurean sairaanhoitajaopiskelijat Heidi Hjelm ja Reeta Mäenpää yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Soseista sormiruokaan

Soseista sormiruokaan Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta

Lisätiedot

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ohjeita äidille ja perheelle

Ohjeita äidille ja perheelle Ohjeita äidille ja perheelle Opas äidille ja perheelle vastasyntyneen vauvan hoitoon Onnea uudesta perheenjäsenestä! Tämä opas on tehty opinnäytetyönä Lapin ammattikorkeakoulussa, yhteistyössä Länsi-Pohjan

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

HOITO-OPAS VAUVAPERHEELLE 0-6 KK

HOITO-OPAS VAUVAPERHEELLE 0-6 KK HOITO-OPAS VAUVAPERHEELLE 0-6 KK PALJON ONNEA PERHEENLISÄYKSESTÄ! Pieni vauva, jota olette viimeiset kuukaudet odottaneet, on viimein syntynyt tähän maailmaan. Muutos on iso niin tuoreelle äidille kuin

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveyspalvelut 2012 VAUVAHIERONTAOPAS

Lasten ja nuorten terveyspalvelut 2012 VAUVAHIERONTAOPAS VAUVAHIERONTAOPAS SISÄLLYS JOHDANTO MITÄ VAUVAHIERONTA ON? MIKSI VAUVAHIERONTAA? MITÄ VÄLINEITÄ TARVITSEN? KUINKA TOTEUTAN VAUVAHIERONTAA? MINKÄLAISIA OVAT VAUVAHIERONTA LIIKKEET? KIITOKSET JOHDANTO Lasten

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE Amal Aden & Reetta Enne SISÄLLYSLUETTELO Miksi kannattaa imettää...4 Imetyksen edut...5 Imemisote...7 Imetysasennot..8 Istuma-asento...9 Kainaloasento...9 Kylkiasento..10 Muut

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta. www.kantoliinayhdistys.fi

Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta. www.kantoliinayhdistys.fi Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta perustettu vuonna 2010 edistää lasten ergonomista kantamista levittämällä tietoa ergonomisista kantovälineistä tarjoamalla apua kantovälineiden käyttämiseen järjestää

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko.

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Eräänä synkkänä yönä Mitä jos en voikaan ruokkia lastani äidinmaidolla vaikka äitini on imetystukiäiti ja minuakin

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa! 1 (6) KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE Ohjeita löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internetsivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut VASTASYNTYNYT

Lisätiedot

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo

Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ! SÄILYTÄ TÄMÄ OHJE VASTAISEN VARALLE

TÄRKEÄÄ! SÄILYTÄ TÄMÄ OHJE VASTAISEN VARALLE A B D C E F TÄRKEÄÄ! SÄILYTÄ TÄMÄ OHJE VASTAISEN VARALLE Turvallisuus Lue käyttöohjeet ja katso kuvat huolellisesti ennen kuin käytät liinaa. Noudata erityisohjeita koska ne varmistavat vauvan turvallisuuden.

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot