Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA) Itsemurhien ehkäisyhanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella
|
|
- Kirsi-Kaisa Tikkanen
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA) Itsemurhien ehkäisyhanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella Hankesuunnitelma Hankehallinnoija: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote Osatoteuttajat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek säätiö, Kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus
2 2(20) Sisällysluettelo 1 Hankkeen tarve Kohderyhmä Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Aikataulu Toimenpiteet Tuotokset, tulokset ja vaikutukset Hankkeen hallinnointi Hankkeen toimijat ja organisoituminen Resurssit Viestintä Seuranta ja arviointi Riskit ja niihin varautuminen... 19
3 3(20) 1 Hankkeen tarve Hankkeella haetaan ratkaisua merkittävään itsemurhakuolleisuuteen ja itsemurhariskissä olevien palvelutarpeeseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Savon (Essoten) alueilla. Itsemurhien ehkäisy vaatii tehostamista ja uusien keinojen käyttöönottoa. Tässä hankesuunnitelmassa on vastattu Itsemurhien ehkäisyohjelman ( ) tavoitteisiin ja laadittu alueelliset toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Hanke on valmisteltu yhteistyönä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote), Keski- Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän kaupungin, Sovatek-säätiön, Kriisikeskus Mobilen (Jyväskylä) ja Mikkelin kriisikeskuksen kanssa. Hankkeessa korostuu julkisen toiminnan ja järjestöjen tiivis yhteistyö sekä kumppanuus alueellisessa palvelujen kehittämisessä sekä tuottamisessa. Tarve hankkeelle on selvitetty perehtymällä mm. THL:n keräämään tilastotietoon. Toiminnan kehittämistarvetta on selvitetty mm. perehtymällä itsetuhoisen käyttäytymisen riskitekijöihin (Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito, Käypä hoito suositus, julkaistu: sekä Itsetuhoisen potilaan arviointi, DUODECIM, 2013;129(8):881-5). Hankesuunnitelma on laadittu kahdeksassa etätyöpajassa yhdessä hankekumppanien kanssa. Kirjoitusvastuu on ollut Essotella. Yhteinen työskentely on vahvistanut tahtoa vertaiskehittää omaa toimintaa ja olemme löytäneet alueiden erilaisuudesta huolimatta monia varteenotettavia toimia itsemurhien ehkäisytyössä. Keski-Suomen ja Essoten alueella ei ole aiemmin toteutettu spesifiä itsemurhien ehkäisyyn liittyvää hankketta. Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa on saatu STM:ltä rahoitusta Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Itsemurhien ehkäisyhankkeella on selkeä yhteys ko. hankkeeseen, sillä itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito on keskeinen osa peruspalvelua sote-keskuksissa, psykiatrian ja päihdehäiriöiden erityispalvelujen lisäksi. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen päätavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia parantamalla palveluihin pääsyä. Palveluihin pääsyn parantamiseksi kehitetään varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja, vahvistetaan peruspalveluita ja palveluiden integraatiota sekä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja kehitetään palvelujen digitalisointia ja monikanavaista asiointia. Essotessa on ollut 5 vuotta käynnissä ESPER- reformi, joka toiminnan uudistamisen ja uusien tilojen rakentamisen avulla luo puitteet tulevaisuuden sote-toimintamallille, jossa perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Itsemurhien ehkäisyohjelman ja tämän hankkeen toimenpiteet ovat osa 2023 valmistuvan Mielen- ja kuntoutuksen talon uutta toimintamallia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uusi Nova sairaala otetaan käyttöön alkuvuodesta 2021 ja kyseinen hanke tukee Novassa tapahtuvaa itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden ja itsemurhan tehneiden omaisten palvelujen kehittämistyötä. Mainittakoon myös, että Jyväskylän seudun kuntien sosiaalipäivystysyksikkö on muuttamassa Novan päivystyspalvelujen yhteyteen, mikä lisää tämän hankkeen painoarvoa sairaala Novan kehittämistyössä. Yhteisenä kokemuksena on, että itsemurhaa yrittäneet tai heidän läheisensä eivät välttämättä saa riittävää tukea tai palveluohjausta itsemurhayrityksen jälkeen. Osa ei hakeudu palveluihin tai ei tiedä, mistä apua saa. Yhteisen itsemurhien ehkäisyhankkeen kautta vaikutetaan mm. siihen, että palveluketjuja selkeytetään
4 4(20) ja parannetaan hankeorganisaatioiden työntekijöiden osaamista itsetuhoisuudesta kysymisessä, interventioiden tekemisessä sekä palveluohjauksessa. Yhteisen hankkeen vahvuutena on, että saavutetaan laaja väestö ja laaja työntekijöiden joukko, joihin voidaan kohdentaa samanlaisia, hyväksi todettuja interventioita. Myös kunkin hanketoimijan erityisvahvuuksia ja osaamista voidaan hyödyntää kaikkien toimijoiden hyväksi mm. hankkeeseen sisältyvässä työntekijöiden koulutuksessa. Essote, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän ja Mikkelin kriisikeskukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Mieli ry:n kanssa (LIITTEET). Sopimuksen mukaan Mieli ry on hankehallinnoijana ja toteuttaa Itsemurhien ehkäisyohjelmaa Essotessa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä alueellisen kriisikeskuksen tai keskusten yhteistyönä. Mieli ry:n projekti pitää sisällään mm. 1) työntekijöiden koulutuksen ASSIP/LINITY lyhytinterventioihin ja toimintatavan jalkauttamisen ko. organisaatioihin, 2) itsemurhan tehneen omaisiin ja läheisiin kohdistuvat interventiot, 3) itsemurahavaaran tunnistamisen ja puheeksiottamisen ja 4) väestön tiedon lisäämisen ja asennemuutoksen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yhdessä Jyväksylän kaupungin kanssa on hakenut rahoitusta myös Mielenterveysstrategian toteuttamiseen liittyvään Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa hankkeeseen, joka täydentää ja tukee myös tämän hankkeen toimeenpanoa. Hankkeen perustelut pohjautuvat tilastotietoihin ja yhteiseen kokemukseen käytännön työssä. Perustelut on seuraavassa esitetty neljän väittämän avulla. 1. Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueella, johon Keski-Suomi ja Etelä-Savo kuuluvat, itsemurhakuolleisuus on suurempaa kuin millään muulla erityisvastuualueella. Taulukko 1. Ikä- ja sukupuolivakioitu itsemurhakuolleisuus yliopistosairaaloiden erityisvastuualueella vuosina koko Suomeen verrattuna (Lähde: Itsemurhakuolemat Suomessa , THL). 2. Itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueella muuta maata korkeampaa Ajanjaksolla on itsemurhakuolleisuus vähentynyt Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella mutta noussut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Molemmilla alueilla itsemurhakuolleisuus on muuta maata korkeampaa.
5 5(20) Kuvio 1. Itsemurhakuolleisuus/ asukasta kohden vuosina (sininen 2015, ruskea 2016 ja musta 2017). Sotkanet.fi. 2. Päihdehäiriöiden ja itsemurhayritysten yhteys on hyvin vahva Päihdehäiriöistä ja muista riippuvuussairauksista kärsivät ihmiset ovat itsemurhien suhteen riskiryhmässä. Suomessa lähes puolella itsemurhan tehneistä on ollut alkoholin haitallista käyttöä tai alkoholiriippuvuus, ja lähes viidesosalla se on ollut pääasiallinen itsemurhaan liittyvä diagnoosi (Lähde: Itsemurhien ehkäisyn käypä hoito-suositus). Sairaalassa hoidettu päihdehäiriö suurentaa itsemurhan riskin kymmenkertaiseksi normaaliväestöön verrattuna. Päihdehäiriöiden ja muiden mielenterveyshäiriöiden samanaikainen sairastaminen on itsemurhan tehneillä yleistä. Itsemurhayrityksen jälkeen huumeiden käyttö taas suurentaa itsemurhariskin noin kaksinkertaiseksi muihin itsemurhaa yrittäneisiin verrattuna. Väestötasolla noin 5 % itsemurhista liittyy huumeiden käyttöön. (Lähde: Itsemurhakuolemat Suomessa , THL) Alkoholin käytön määristä ei ole saatavilla aluekohtaista tietoa mutta alkoholin myynti-indikaattori heijastaa alkoholin käyttöä alueella. Etelä-Savon maakunnassa myyntiluvut ovat olleet jo pitkään % maan keskiarvoa ja Keski-Suomen myyntilukuja korkeampia Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella myytiin 8,2 l 100 % alkoholia asukasta kohden ja Keski-Suomessa 6,7 litraa, mikä oli lähes sama kuin maan keskiarvomyynti. Kouluterveyskyselyssä päihteiden käyttöön liittyvät profiilit olivat Essoten ja Keski-Suomen alueella samansuuntaisia koko maan tulosten kanssa. Huomioitavaa on, että COVID 19 -kevät 2020 on eskaloinut perheissä ja heikossa asemassa olevien keskuudessa myös päihteiden käyttöä ja itsemurha-ajatuksia. Tilastotieto tulee valitettavasti kovasti myöhään, jotta asioihin päästäisiin puuttumaan olemassa olevan tiedon perusteella. Keski-Suomessa päihdehuollon avopalveluiden käyttö on pysynyt 2000-luvulla melko tasaisena tai ollut laskusuuntainen ollen alimmillaan vuonna ,1/1000 asukasta kohti. Kuitenkin vuoden 2016 jälkeen Keski- Suomessa päihdehuollon avopalveluiden käyttö on ollut selvästi kasvusuuntainen ja vuonna 2018 päihdehuollon avopalveluiden käyttäjiä oli jo 6,2/1000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa vuoden 2016 tasoon nähden 50 % nousua päihdehuollon avopalveluiden käytön määrässä.
6 6(20) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on 2010 alkaen ollut muuta maata ja Keski-Suomea selvästi enemmän asiakkaita päihdehuollon avopalveluissa. Essoten alueella on myös aikuisten päihdesairauksien (alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla hoidetut) vuoksi muuta maata ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä selvästi enemmän hoitojaksoja. Vuonna 2018 hoidettiin sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla Essotessa 4,1, KSSHP:ssä 3,2 ja koko maassa 2,9 potilasta 1000 asukasta kohden. Erot voivat johtua palvelujärjestelmän erilaisuudesta. 3. Mielenterveyshäiriöiden ja itsemurhayritysten yhteys on vahva Komorbiditeetti eli samanaikaissairastavuus muiden mielenterveyshäiriöiden kanssa suurentaa itsemurhayritysten ja -kuolemien riskiä. Essoten alueen ikävakioitu mielenterveysindeksi on 112 ja Keski-Suomen shp:n alueella peräti 120 (Sotkanet, vuoden 2016 tieto). Indeksi kuvastaa vakavien mielenterveyshäiriöiden, kuten psykoosisairauksien, esiintyvyyttä. Indikaattori pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1) Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset (Tilastokeskus), 2) psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (Kela) ja 3) mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (ETK). Vaikka mielenterveysindeksi on erittäin korkea Keski-Suomessa, ovat mielenterveyshäiriöihin liittyvä sairaalahoito, mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja erityiskorvattaviin psyykelääkkeisiin oikeutettujen määrä Essoten alueella kuitenkin selvästi suurempaa kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit ovat Essoten alueella korkealla tasolla, samoin kuin lasten ja nuorten erikoissairaanhoitokäyntien määrä mutta Essotessa on aikuisten erikoissairaanhoidon avohoito selvästi Keski-Suomea ja koko maata vähäisempää. Kyseiset tilastolliset erot saattavat johtua palvelujärjestelmien eroista. Vaikka mielenterveys- ja päihdehäiriöillä on yhteys itsemurhiin, ei Itsemurha-ajatusten esiintyminen aina merkitse sitä, että henkilöllä on hoitoa vaativa mielenterveyshäiriö. Toisaalta vakaviinkaan mielenterveyshäiriöihin ei aina liity itsemurha-ajatuksia. Vain 43,7 prosenttia niistä, joilla oli ollut itsemurha-ajatuksia, oli käyttänyt palveluja mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Tutkimuksissa on havaittu, että apua hakeneiden osuus on huomattavasti suurempi nuoremmissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä (Viertiö ym. 2017). Toimia väestön mielenterveystietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan edelleen, ja nuorten lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä vanhempiin ikäryhmiin, joiden kynnys hakea apua on edelleen korkea. Essoten alueella ikääntyneiden osuus väestöstä on suuri (29 % / 2019) ja kasvaa kymmennen vuoden aikana merkittävästi (36 % / 2030). Alueella on kuntakohtaiset suuret vaihtelut väestörakenteessa, mutta tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluissa ikääntyneiden palvelutarve kasvaa. 4. Fyysinen sairastaminen suurentaa itsemurhayritysten ja itsemurhien riskiä Myös muu fyysinen samanaikaissairastaminen ja vaikeat kiputilaongelmat ovat yhteydessä suurentuneeseen itsemurhayritysten ja kuolemien riskiin. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2016 Essoten alueella 112,6 ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 107,7. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän yleistä sairausryhmää ml. mielenterveyden ongelmat. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Koska korkea sairastavuus korreloi itsemurhariskiin, alentaa erityisesti runsasta kipua tuottavien sairauksien (syöpä, tules-sairaudet) laadukas hoito myös itsemurhariskiä. Korkea sairastavuus yhdistettynä heikkoon palvelujen saatavuuteen lisää itsemurhariskiä tiettyjen sairauksien kohdalla. Erityisesti Essotessa on ollut jo vuosia vaikea perusterveydenhuollon tilanne.
7 7(20) 2 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueen 1) itsemurhavaarassa olevat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, 2) itsemurhaa yrittäneet, 3) itsemurhan tehneiden läheiset, 4) julkisella sektorilla ja järjestöissä toimivat sote-ammattilaiset sekä 5) kaikki kuntalaiset. Hanke koostuu kahdesta osaprojektista, joihin osallistuvat kaikki hankkeen toimijat. Ensimmäisen osaprojektin, jossa jalkautetaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä-hoito suositus, LINITY ja puheeksioton interventiot, kohderyhmänä ovat sote-ammattilaiset KSSHPssä, ESSOTEssa, Jyväskylän kaupungissa, SOVATEKissa sekä Jyvskylän ja Mikkelin kriisikeskuksissa. Yhteensä kohderyhmän koko on yli 2000 työntekijää (KSSHP n hlö, Essote n. 700 hlö, Jyväskylän kaupunki 50 hlö, Sovatek 60 hlö, Kriisikeskukset 60 hlö). Käypä hoito -suositus jalkautetaan ainakin psykiatriaan, päihdepalveluihin, mielenterveyspalveluihin, sosiaalityöhön, ensihoitoon, päivystykseen sekä koulu ja opiskelijaterveydenhuoltoon. LINITY interventio jalkautetaan itsemurhayrityksiä työssään kohdanneille työntekijöille ja puheeksiottamisen toimintamalli kaikille sote-ammattilaisille, joille herää aavistus tai huoli asiakkaan/potilaan itsemurhariskistä. Toisen osaprojektissa painopisteenä ovat asenteet, varhainen puuttuminen, itsemurhaperheiden lasten asema sekä ammattilaisten työvälineet (psykologinen obduktio, defusing ja debriefing). Tämän osaprojektin kohderymänä on KSSHP:n ja Essoten alueen väestö (yhteensä n asukasta) sekä hankeorganisaatioiden työntekijät mielenterveys- ja päihdepalveluissa, psykiatrialla, sosiaalityössä sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, yhteensä n. 400 työntekijää (KSSHP 200 hlö, Jyväskylän kaupunki 50, Essote 100 hlö, Sovatek 20 hlö, Kriisikeskukset 30 hlö) Hankkeen sidosryhmiä ovat mm. Poliisi, pelastuslaitokset, järjestöt (FinFam, Surunauha, Nuoret Lesket, Viola/Mikkeli, Suvanto, ViaDia, Katulähetys, Ensi- ja turvakodit, Meteli/Keski-Suomi, Suvimäen klubitalo/jyväskylä, VaPePa), seurakunnat, oppilaitokset ja kuntien sivistystoimi. 3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia sekä palvelua ja hoitoa liittyen asiakkaiden/potilaiden kohonneeseen itsemurhariskiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arvointi sekä hoidolliset interventiot palvelisivat korkean itsemurhariskin omavaa henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tavoitteisiin kuuluu myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. Hankkeen tavoitteet osaprojekteittain ovat seuraavat: Osaprojekti 1. Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. Tavoite 1. Implementoidaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito - käypä hoito-suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä ed. mainittujen toimintojen johtamisessa. Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä.
8 8(20) Osaprojekti 2. Vaikutetaan Keski-Suomen ja Essoten alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: Kohtaa- välitä - kuuntele - saata tarvittaessa eteenpäin. Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi - menetelmä systemaattiseen käyttöön. 4 Hankkeen toteutus 4.1 Aikataulu 4.2 Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet tavoitteittain ovat seuraavat: Tavoite 1. Implementoidaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito - käypä hoito-suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä ed. mainittujen toimintojen johtamisessa. Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden arviointi on systemaattista ja hoito aktiivista ja viiveetöntä. Omaisten ja läheisten huomioiminen on keskeinen osa palvelua. Toimenpide 1. Koulutetaan henkilöstö Käypä hoito-suosituksen sisältöön ja itsemurhien ehkäisykeinoihin.
9 9(20) Toimenpide 2. Tehostetaan erityisesti uusien sähköisten näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä itsemurhavaarassa olevien potilaiden hoidossa (e-linity, keinoälyn mahdollisuudet itsemurhien ehkäisyssä). Toimenpide 3. Kehitetään erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien viiveetöntä palveluihin pääsyä ja laadukasta hoitoa. Toimenpide 4. Selkiytetään palvelutuottajien roolit ja vastuut ja turvataan hoidon jatkuvuus koko palveluketjussa. Toimenpide 5. Vahvistetaan yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen varhaisen tuen ja muun palvelujärjestelmän välillä. Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate Kohtaa- välitä - kuuntele - saata tarvittaessa eteenpäin. Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi - menetelmä systemaattiseen käyttöön. Toimenpide 1. Tarjotaan väestölle tietoa mielenterveyden edistämisestä, itsemurhien ehkäisemisen keinoista ja tarjolla olevista palveluista. Toimitaan yhteistyössä kuntien ehkäisevän mielenterveys-, päihde- ja väkivaltayön työntekijöiden sekä vastaavien järjestötoimijoiden kanssa. Toimenpide 2. Otetaan puheeksiottamisen menetelmä kattavasti käyttöön hankeorganisaatioissa. Menetelmää käytetään myös niiden lasten kanssa, joiden perheissä on tapahtunut itsemurha tai ollut itsemurhauhka. Toimenpide 3. Luodaan hankeorganisaatioissa kokemusasiantuntijoiden systemaattinen vertaistukitoimintamalli itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen. Toimenpide 4. Toteutetaan hankeorganisaatioissa itsemurhan tehneen asiakkaan/potilaan kohdalla nk. psykologinen obduktio yhteistyössä potilas- ja asiakasturvallisuudesta vastaavien toimijoiden ja oikeuslääkäreiden kanssa. Toimenpide 5. Varmistetaan hankeorganisaatioissa, että työntekijöiden defusing sekä debriefing toteutuu jokaisen itsemurhan tai itsemurhayritysten jälkeen. 5 Tuotokset, tulokset ja vaikutukset Seuraavassa on esitetty hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset tavoitekohtaisesti. Tavoite 1. Implementoidaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito - käypä hoito-suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä ed. mainittujen toimintojen johtamisessa. Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden arviointi on systemaattista ja hoito aktiivista ja viiveetöntä. Omaisten ja läheisten huomioiminen on keskeinen osa palvelua. Tuotos 1. Hanketoteuttajien henkilöstön osaaminen itsemurhien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntynyt. Tuotos 2. Näyttöön perustuvat menetelmät mm. LINITY/ASSIP ja turvasuunnitelma on otettu käyttöön. LI- NITY/ASSIPin e-versio, jota käytetään etäpalveluna, on myös käytössä. On selvitetty keinoälyn mahdollisuudet tunnistaa itsemurhavaarassa olevia henkilöitä.
10 10(20) Tuotos 3. Itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden omaisten palveluketjut ja toimintamallit (ml. palveluohjaus) on kuvattu riskiryhmittäin Keski-Suomen ja Essoten alueella. Tuotos 4. Erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien palveluihin pääsy on viiveetöntä ja hoito laadukasta. Tulos 1. Hankeorganisaatioissa on korkeatasoinen itsemurhien ehkäisyosaaminen sekä vakiintuneet, yhdenmukaiset ja näyttöön perustuvat toimintamallit. Itsemurhien ehkäisemisessä pyritään käyttämään hyödyksi myös AI algoritmeja. Tulos 2. Keski-Suomen ja Essoten alueen palvelutuottajien palvelut on yhteensovitettu yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti. Tulos 3. Mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien kohdalla on aina selvitetty itsemurhariski. Asiakas saa itsemurhaspesifiä hoitoa (KH-suositus) muun hoidon rinnalla. Vaikutus. Varhaista tukea ja näyttöön perustuvia arviointeja, hoitoja ja palveluja on tarjolla asiakkaille/potilaille ja heidän läheisilleen riittävästi ja niihin pääsee nopeasti. Itsemurhien sekä itsemurhayritysten määrä vähenee. Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate Kohtaa- välitä - kuuntele - saata tarvittaessa eteenpäin. Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi - menetelmä systemaattiseen käyttöön. Tuotos 1. Keski-Suomen ja Essoten alueella on järjestetty Studia generalia-tyyppisiä yleisötilaisuuksia aiheesta Miten itsemurhia voidaan ehkäistä ja Mitä on hyvä tietää itsemurhasta. On järjestetty nuorille suunnattu oma some-kampanja (nuorten itsetuhoisuus on lisääntynyt) ja on tavoitettu ikäihmiset omalla viestintäkampanjallaan (ikäihmisten itsemurhat ovat lisääntyneet). Tuotos 2. Sote-henkilöstö KSSHP:ssä, Essotessa, Sovatekissa ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa on koulutettu itsemurhia ehkäisevän puheeksioton malliin. Tuotos 3. Vertaistukitoimintamalli on laadittu KSSHP:lle, Essotelle, Sovatekille ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluille. Tuotos 4. Asiakkaan/potilaan itsemurhatilanteessa on kaikille hankeorganisaatioille laadittu psykologisen ruumiinavauksen järjestelmällinen toimintamalli. On lisäksi kehitetty menetelmä, jolla saadaan tieto epäillystä itsemurhasta mahdollisimman nopeasti. Tuotos 5. Työntekijöiden defusing ja debriefing (ml. tilastointi) koulutukset on toteutettu Essotessa, Sovatekissa ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tulos 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella on yhteistyössä media-alan ammattilaisten kanssa järjestetty stigmaa vähentävä ja itsemurhia ehkäisevä mediakampanja. Tulos 2. Itsemurhavaaran tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi on otettu käyttöön puheeksioton toimintamalli. Tulos 3. Vertaistukitoiminta on systemaattisessa käytössä yhdessä järjestöjen kanssa tehdyn toimintamallin mukaisesti. Tulos 4. Psykologisen ruumiinavauksen toimintamalli on käytössä hankeorganisaatioissa. On opitaan tunnistamaan, hoitamaan ja palvelemaan paremmin ja korjataan ilmenneitä puutteita.
11 11(20) Tulos 5. Defusing ja debriefing toteutuvat jokaisen itsemurhan ja vakavan itsemurhayrityksen jälkeen Essotessa, Sovatekissa ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toteutuksessa on hyödynnetty KSSHP:n ja kriisikeskusten kehittämää toimintamallia. Vaikutus 1. Väestö: Stigma vähenee, tukea haetaan ja saadaan ajoissa (ml. vertaistuki), itsemurhayritysten ja itsemurhien määrä vähenee. Vaikutus 2. Ammattilaiset: Jokainen ottaa vastuuta itsemurhien ehkäisemisestä. Ammattilaiset tuntevat alueellisen palvelujärjestelmän ja osaavat saattaen ohjata asiakkaita/potilaita seuraavalle ammattilaiselle. Ammattilaiset kohtaavat itsemurhaa yrittäneet ja heidän omaisensa inhimillisesti ja vastuuta kantaen. Itsemurhien ja itsemurhayritysten aiheuttama psykologinen kuormitus on hallinnassa. Hoitomenetelmien ja hoitoketjujen vaikuttavuus paranee. Itsemurhayritysten ja itsemurhien määrä vähenee. 6 Hankkeen hallinnointi 6.1 Hankkeen toimijat ja organisoituminen Hanke kattaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueen kunnat. KSSHP: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Essote: Mikkeli, Pieksämäki, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Hirvensalmi ja Puumala. Hankeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Essote. Hankkeen osatoteuttajia ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus ja Mikkelin kriisikeskus. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin rooli hankkeessa: hankkeen Keski-Suomen alueen koordinointitehtävä Keski-Suomen alueen hanketoimijoiden osalta itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito-suosituksen kouluttaminen kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen defusing ja debriefing toimintamallin jalkauttaminen keinoälyn kehittäminen päätöksenteon tukena itsemurhien ehkäisyssä (tiivis yhteys uuden ASTER-asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämisessä, jossa KSSHP:llä on merkittävä rooli, Essote on mukana ASTER-hankkeessa) Jyväskylän kaupungin rooli hankkeessa painottuu kokemusasiantuntijuuteen, matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseen sekä tarpeiden tarkentamiseen kentältä käsin. Kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskuksen rooli: LINITY intervention ja puheeksiottamisen koulutus ja toimintamallien jalkauttaminen Kriisikeskusosaamisen laajentaminen yhteistyökumppaneille Sovatek säätiön rooli hankkeessa: itsemurhariskissä olevien ja itsemurhaa yrittäneiden päihdehäiriöisten hoidon ja hoitoketjun kehittäminen stigman vähentäminen ko. riskiryhmässä vertaistoiminnan kehittäminen
12 12(20) Essotella on hankkeen toteutuksesta vastaamisen lisäksi kokonaisvastuu viestinnästä; hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä ja hankkeeseen liittyvät mediakampanjat. Valtionavustuksen määrät hanketoimijoittain Keski-Suomen sairaanhoitopiirille siirrettävä valtionavustuksen määrä on Jyväskylän kaupungille siirrettävän valtionavustuksen määrä on Sovatekille siirrettävän valtionavustuksen määrä on Kriisikeskus Mobilelle siirrettävän valtionavustuksen määrä on Mikkelin kriisikeskukselle siirrettävän valtionavustuksen määrä on Essoten valtionavustuksen määrä on Yhteensä haettavan valtionavustuksen määrä on kokonaiskustannusten ollessa Omavastuuosuudet (20%) tekevät yhteensä Ohjausryhmä ja projektiryhmät Hankkeen ohjausryhmä koostuu ed. mainittujen organisaatioiden vastuuhenkilöistä. Molemmille alueille perustetaan alueelliset projektiryhmät, joiden työtä koordinoi hallinnoijan projektipäällikkö. Hankkeen toimijoiden esittäytyminen ja rooli itsemurhien ehkäisyohjelmassa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian palvelualue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä, jonka omistaa 21 keskisuomalaista kuntaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri ja se tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita Keski-Suomen alueella. Lisäksi Keski-Suomen Seututerveyskeskus toimii sairaanhoitopiirissä liikelaitoksena ja tuottaa perusterveydenhuollon palvelut kahdeksan kunnan alueella (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi, ja Toivakka). Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toiminta jakautuu kuuteen palvelualueeseen, joista yksi on psykiatrian palvelualue. Psykiatrian palvelualueen toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito -suositusten mukaisesti, jonka lisäksi koulutus ja tutkimus ovat aktiivinen osa palvelualueen toimintaa. Potilaan hoito perustuu potilaan tutkimiseen, diagnostiikkaan ja vaikuttaviin hoito- ja kuntoutusmuotoihin potilasta vastuuttaen, osallistaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Psykiatrian palvelualue sisältää kolme erikoisalaa: lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja psykiatria (sisältäen myös ikäihmisten psykiatriset palvelut). Psykiatrian palvelualue vastaa maakunnallisesti erikoistason lastenja nuorisopsykiatrian avohoidosta, lasten-, nuorisopsykiatrian ja psykiatrian päivystyksestä, nuorisopsykiatrisesta ja psykiatrisesta osastohoidosta, tehostetusta avohoidosta hoitomallien mukaisesti, erikoisalakohtaisista konsultaatioista sekä psykiatrisesta palveluasumisesta. Psykiatrian palvelualue tuottaa ympärivuorokautista (24/7) psykiatrista päivystystoimintaa (psykiatrian akuuttityöryhmä) Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä arvioiden mm. itsetuhoisesti käyttäytyvien potilaiden hoito- ja palvelutarvetta. Itsetuhoisuuteen liittyvät palvelut sisältyvät psykiatrian palvelualueen kaikkien erikoisalojen prosesseihin tehostetuissa hoitomalleissa, osastohoidossa, koulutuksessa sekä konsultaatiotoiminnassa. Konsultaatiotoiminta sisältää erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrin konsultaation ja moniammatillisen psykiatrisen konsultaation monikanavaisesti toteutettuna maakunnallisille yhteistyökumppaneille. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hanketyöntekijä toimii Keski-Suomen alueen hankekoordinoijana. Psykiatrian palvelualueen rooli hankkeessa painottuu konsultaatiotoiminnan ja koulutuksellisen toiminnan sekä psykiatrisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen. Lisäksi psykiatrian palvelualueella keskitytään tehostettujen hoitomallien toiminnan sekä osastohoidon kehittämiseen Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrit-
13 13(20) täneiden hoito Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja potilaiden läheisten kanssa painottaen lasten tilannetta. Psykiatrian palvelualue osallistuu lisäksi itsemurhiin liittyvän stigman vähentämiseen väestön ja ammattilasten tasolla. Jyväskylän kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Jyväskylässä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista vastaavat alkaen Jyväskylän kaupungin terveysasemat. Aiemmin, vuonna 2011, Jyväskylän kaupunki oli siirtänyt aikuispsykiatrian avohoidon, psykiatrisen palveluasumisen ja päihdehuollon erityispalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Vuonna 2013 myös päihdehoitajatoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille. Psykiatrien määrän väheneminen, lisääntyneet mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja häiriöiden hoidon kustannukset ovat kuitenkin olleet perusteluja sille, että järjestämisvastuu on siirretty takaisin Jyväskylän kaupungille. Siirron tavoitteena on mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä pitkäkestoisten tai lievien psykiatristen sairauksien hoidon ja kuntoutuksen lisääminen perustasolla. Perustasolle hoidettavaksi ovat siirtyneet lievät ja keskivaikeat, stabiilissa tilanteessa olevat mielenterveyspotilaat kaikista diagnoosi-ryhmistä. Osa siirtyvistä potilaista on saanut erikoissairaanhoidon tarjoaman hoidon, jonka jälkeen tarve on enää seurannalle tai harvajaksoiselle tuelle. Hoidon nopea aloitus ilman jonotusta sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen integrointi terveyspalveluihin vahvistettuna sosiaalityön panoksella ovat muutoksen keskiössä. Tavoitteena on myös lisätä matalan kynnyksen asiointia, nopean vasteen hoitoa ilman lähetteitä, tarjota sähköisiä kanavia palveluun sekä moniammatillista vastaanottoa. Mielenterveyshäiriöiden lisäksi Jyväskylän kaupungin terveysasemilla on myös mahdollisuus päihde- ja depressiohoitajien palveluihin. Terveysasemien päihdehoitajat tarjoavat ohjausta, neuvontaa ja hoitoa päihteisiin liittyvissä kysymyksissä kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille. Tarvittaessa päihdehoitaja ohjaa muihin hoitopaikkoihin, esimerkiksi Sovatek-säätiön päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskukseen, mikäli potilas tarvitsee erikoissairaanhoitotasoista päihdepsykiatrista palvelua. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna on tärkeää, että KSSHP:n lisäksi myös Jyväskylän kaupunki on mukana tässä Itsemurhia ehkäisevässä hankkeessa. Sovatek säätiö, Jyväskylä Sovatek säätiön päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskus toteuttaa erikoissairaanhoidon tasoista päihdepsykiatrista tutkimusta ja hoitoa Jyväskylässä. Päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskuksessa toimii yhdessä päihdelääketieteen poliklinikka ja 15 paikkainen päihdelääketieteen osasto. Hoito- ja tutkimuskeskuksen hoidollista toimintaa johtaa ylilääkäri, jolla on psykiatrian erikoislääkärin ja päihdelääketieteen erityispätevyys. Päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskuksessa asioivilla potilailla on ongelmia päihteiden käytön kanssa tai muu riippuvuussairaus, kuten peliriippuvuus. Erikoissairaanhoitotasoista hoitoa vaativa huumeiden tai alkoholin ongelmallinen käyttö on suurin hoitoon hakeutumisen syy. Keskuksessa toteutetaan myös Jyväskylän seudun opioidikorvaushoito, joten isolla osalla potilaista on todettu myös pitkäaikainen opioidiriippuvuus. Osalla potilaista on todettu vain päihdehäiriö mutta ns. kaksoisdiagnostiikkapotilailla on päihdeongelman lisäksi usein myös jokin muu diagnosoitu tai vielä diagnosoimaton psykiatrinen häiriö. Jossain tapauksissa potilaalla on todettu päihdehäiriön ja samanaikaisen muun psykiatrisen häiriön lisäksi vaikea somaattinen ongelma, kuten krooninen kipu. Päihdelääketieteen poliklinikalla järjestetään pääasiassa potilaiden hoidontarpeen arvioita, tehdään päihdepsykiatrisia arvioita ja tutkimusta, suunnitellaan hoitoa ja kuntoutusta, toteutetaan päihdekuntoutusta avohoidollisesti ja moniammatillisesti niin yksilö- kuin myös ryhmämuotoisesti sekä toteutetaan korvaus-
14 14(20) hoidon lääkehoitoa. Päihdelääketieteen osastolla toteutetaan huume- ja alkoholivieroituksia, tehdään päihdepsykiatrista arviointia ja tutkimuksia sekä suunnitellaan moniammatillisesti jatko- ja avohoitona toteutettavaa päihdekuntoutusta ja toteutetaan päihdekuntoutusta osasto-olosuhteissa. Päihdelääketieteen osastolla toteutetaan myös korvaushoidon aloitukset ja niiden hallitut alasajot. Sovatek-säätiön päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskuksen potilailta (92 potilasta) sekä matalan kynnyksen hankkeiden asiakkailta (18 asiakasta) kartoitettiin hankehakemuksen valmistelun tiimoilta asiakaskyselyn avulla itsemurhaan liittyvien ajatuksien, suunnitelmien ja tekojen yleisyyttä. Kyselyn perusteella 45% kyselyyn vastanneista on jossain elämänsä vaiheessa yrittänyt tehdä itsemurhan. Kyselyn tekohetkellä 39% on ajatellut itsensä tappamista, muttei kuitenkaan aio tehdä sitä. Selkeitä itsemurhasuunnitelmia kyselyn perusteella on vastanneista 2%:lla. 5% vastanneista vastasi aikovansa tappaa itsensä, kun siihen tulee mahdollisuus. Kyselyn tulosta voidaan tulkita monen tapaa, mutta selvää on ainakin se, että miltei puolet poliklinikalla asioivista potilaista on yrittänyt itsemurhaa ja kyselyn perusteella myös itsemurhaan liittyvät ajatukset ovat melko yleisiä. Kyselyn tuloksien perusteella voidaan esittää hypoteesi siitä, että vaikka moni riskiryhmässä oleva potilas on yrittänyt itsemurhaa, niin erikoissairaanhoitotasoisen päihdehoidon tai supportiivisen tuen piirissä ollessa ainakin varsinaiset itsemurhasuunnitelmat ovat vähäisiä. Tämän hypoteesin perusteella hyvän päihdehoidon piiriin pääseminen ja palvelupolun sujuvuus näyttäytyy tärkeältä. Kyselyn perusteella nähdään myös se, että erikoissairaanhoitotasoisen päihdehoidon piirissä olevilla esiintyy melko yleisesti itsetuhoisia ajatuksia. Tässä aineistossa (n=110) noin 5% vastasi, että aikoo tehdä itsemurhan, kun siihen tulee mahdollisuus. Oleellista on myös se, että aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä, joten puolella hoito- ja tutkimuskeskuksen sekä matalan kynnyksen asiakkailla täyttyy riippuvuussairauden lisäksi myös tämä riskitekijä. (lähde: Itsetuhoisen potilaan arviointi, DUODECIM, 2013;129(8):881-5) Hankkeen tarve on noussut esille myös Sovatek-säätiön matalan kynnyksen toiminnoissa. Matalalla kynnyksellä päihdeasiakkaita kohdataan Sovatek-säätiön Visiitti terveysneuvontapalvelussa Jyväskylän ja Hankasalmen suonensisäisesti huumeita käyttäville, Etsivässä nuorisotyössä sekä Sovatek-säätiön järjestölähtöisen toiminnan Olohuone-, Tukialus-, Palvelupartio- ja Mahdollisuus-hankkeissa. Visiitin, Tukialuksen, Olohuoneen ja osin myös Palvelupartion asiakkaat ovat enemmän tai vähemmän päihtyneitä kohtaamisissa. Essote, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän (Essote) muodostavat Mikkelin seudun kunnat (Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala) ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Essote järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut näille kunnille, lukuun ottamatta työterveys- ja ympäristöterveydenhuoltoa. Pieksämäen kaupungille ja Joroisille kuntayhtymä järjestää erikoissairaanhoidon. Mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat Essotessa hallinnollisesti terveyspalvelujen palvelualueeseen ja aikuissosiaalityö perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueeseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on organisoitunut avopalveluihin sekä asumis- ja laitospalveluihin. Avopalveluihin kuuluvat mielenterveys- ja päihdevastaanotot kunnissa, mukaan lukien psykiatrian yksiköt ja toiminnallinen kuntoutus. Asumis- ja laitospalveluihin kuuluvat psykiatrinen osastohoito Mikkelissä, päihdelaitoshoito sekä mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut (ostopalveluna). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidossa toimii eri työryhmiä (esimerkiksi psykoosityöryhmä, vanhuspsykiatrian työryhmä, yleissairaalapsykiatria, toiminnallinen kuntoutus, psykososiaalinen kuntoutus sekä VINKKI terveysneuvontapiste), niin peruspalveluissa kuin erikoissairaanhoidossa. Perustason palveluihin asiakas voi tulla joko oman yhteydenoton kautta tai lähetteellä.
15 15(20) Riippuvuusvastaanotto palvelee erilaisissa riippuvuusongelmissa (mm. alkoholiriippuvuus, huume - ja lääkeriippuvuudet). Riippuvuusvastaanotto arvioi ja toteuttaa näihin liittyvää hoitoa (ml. korvaushoito). Riippuvuusvastaanotolle potilas voi hakeutua joko itsenäisesti tai lähetteellä. Riippuvuusvastaanoton toimintaa on myös jalkautuva päihdetyö (esim. kotona toteutettavat alkoholikatkot). Akuuttityöryhmä toimii Mikkelin keskussairaalassa osana monitoimijapäivystystä viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa. Akuuttityöryhmä tekee hoidontarpeen arviota päivystyksellisissä sekä akuuteissa mielenterveydellisissä ongelmatilanteissa ja tarjoaa myös lyhytaikaista avohoitoa. Psykiatrisen sairaanhoitajan työparina toimii usein sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä. Myös sosiaali- ja kriisipäivystys toimii osana monitoimijapäivystystä 24/7-periaatteella keskussairaalan päivystyksen tiloissa. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa tukea sosiaalisen hädän keskellä. Ydintoimintaa ovat lähisuhdeväkivaltatilanteet, lastensuojelun tarve ilman hoitoa ja huolenpitoa jääneen lapsen osalta, vanhempien kykenemättömyys huolenpitoon sekä akuutit kriisitilanteet. Tässä hankkeessa Essoten vahvuus on siinä, miten Mikkelin kriisikeskuksen, Essoten akuuttityöryhmän ja monitoimijapäivystyksen palveluketju on järjestetty mm. itsemurhayrityksen tai itsemurhan kohdalla. Nuorisopsykiatrian vastaanotto tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen erilaisissa nuoruusiän psyykkisissä ongelmissa. Vastaanotto toimii yhteistyössä perusterveydenhuollon, nuoren läheisten, koulu- ja sosiaalitoimen sekä tarvittaessa muiden nuorten asioita hoitavien tahojen kanssa. Vastaanoton osana toimii nuorten moniammatillinen Välkkäri -työryhmä, joka tarvittaessa jalkautuu opiskelija- ja perusterveydenhuollon ja muun avohoidon tueksi. Myös Ohjaamo, jonka palvelut on tarkoitettu vuotiaille, toimii nuorten moniammatillisena kohtaamispaikkana ja tarjoaa tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Essoten psykiatrisen sairaalahoidon osastot sijaitsevat toistaiseksi, ennen kuin uusi Mielen- ja kuntoutuksen talo valmistuu Mikkelin keskussairaalakampukselle 2022 lopussa, Moision sairaalassa. Sairaalassa on kolme aikuispsykiatrian osastoa ja yksi nuorisopsykiatrinen osasto. Aikuispsykiatrisen osastot poikkeavat hieman profiililtaan toisistaan. Nuorisopsykiatrisella osastolla hoidetaan psykiatrista sairaalahoitoa tarvitsevia vuotiaat nuoria. Essoten päihdehoitoyksikkö toimii Moision sairaalassa. Päihdehoitoyksikkö tarjoaa alkoholiongelmaiselle ja muille päihderiippuvaiselle katkaisuhoitoa elektiivisesti. Ohjautuminen tapahtuu ensisijaisesti terveydenhuollon yksiköstä kun somaattinen tilanne sen sallii tai riippuvuusvastaanoton kautta. Essoten päihdehoitoyksikkö (10ss) muuttuu päihdepsykiatrian osastoksi syksyn 2020 aikana. Uusi päihdepsykiatrian osasto on erikoissairaanhoidon osasto, jossa hoidetaan riippuvuusvastaanotolta ohjattujen ja akuuttien alkoholikatkojen (vaikeat vieroitusoireet/ alkoholideliriumuhka) lisäksi vaativampia päihdehoitoja, kuten esimerkiksi vaativampia huumevieroituksia ja päihdepsykooseja sekä akuuttia alkoholikatkaisua vaativia sekapäihdekäyttäjiä. Essoten aikuissosiaalityössä kohdataan paljon asiakkaita, joilla on todettavissa päihde- ja/tai mielenterveyden ongelmia. Nämä näkyvät ja vaikuttavat asiakkaan jokapäiväiseen selviytymiseen niin työllistymisen kuin terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Asiakastyössä kohdataan myös tätä kautta itsemurhan tehneiden perheitä ja läheisiä.
16 16(20) Näissä kaikissa palveluissa eri alan ammattilaiset kohtaavat päivittäin työssään itsemurhaa yrittäneitä tai itsemurhan tehneiden läheisiä. Hankkeen tarve on noussut ammattilaisilta: Essoten alueella tarvitaan yhtenäinen toimintamalli, henkilöstön koulusta sekä tiedotusta, jotta itsemurhia voidaan ennaltaehkäistä. Kriisikeskus Mobile, Jyväskylä ja Mikkelin kriisikeskus Kriisikeskus Mobilessa ja Mikkelin kriisikeskuksessa tehdään järjestölähtöistä kriisityötä. Järjestölähtöisellä kriisityöllä tarkoitetaan mm. matalan kynnyksen/kynnyksetöntä kriisiauttamista, ajanvarauksettomuutta, palveluiden maksuttomuutta asiakkaille sekä myös mahdollisuutta asiakkaan anonyymiyteen. Kriisikeskukset täydentävät osaltaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä muiden verkostotoimijoiden (mm. eri viranomaiset, järjestöt ja säätiöt) työtä. Kriisikeskusten yhteistyötahoina kriisityön näkökulmasta toimivat julkisten sote-ammattilaisten lisäksi eri sotejärjestöt (mm. Nuoret lesket ry, Surunauha ry, FinFami ry). Mikkelin seudun mielenterveysseura ry/mikkelin kriisikeskus ja Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry/kriisikeskus Mobile ovat mukana myös MIELI ry:n itsemurhien ehkäisyn hankehaussa. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä kriisikeskustyön kautta vaikutetaan merkittävästi mm. siihen, että kun vaikeissa elämäntilanteissa/kriisitilanteissa ja traumaattisissa kriiseissä saa apua ja tukea vaikutetaan mm. itsemurhien vähenemiseen ja tehdään vaikuttavaa työtä niin yksilö-, verkosto- kuin myös yhteiskunnallisella tasolla. Kriisikeskus Mobile on Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen kriisikeskus, jonka toiminnan rahoittavat Keski-Suomen kunnat (82 %) sekä Stea (18 %). Kriisikeskus Mobileen (23 kuntaa) voi olla yhteydessä 24 h erilaisissa kriisitilanteissa ja jo nykyisellään toiminta suhteellisen tunnettua matalan kynnyksen toimintaa. Vuonna 2019 kriisikeskuksen asiakastilanteista tilastointimerkintöjen mukaan 201 asiakasta oli sanonut, ettei aio satuttaa itseään/tehdä itsemurhaa - yhden itsemurhan ehkäisy merkitsee inhimillisten seikkojen lisäksi taloudellisesti noin kahden miljoonan euron säästöä (Kriisikeskusjohtajien työkokous KUMAJA-materiaali). Vuonna 2019 Kriisikeskuksen tuen piirissä oli 50 itsemurhan tehneen läheisiä - itsemurhan tehneistä kaksi oli alaikäistä. Vuoden 2020 tilastomerkintöjen ( saakka) mukaan 168 asiakasta on sanonut, ettei aio satuttaa itseään/tehdä itsemurhaa. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on tapahtunut yli 155 % kasvu itsetuhoisissa yhteydenotoissa. Tammi-kesäkuun 2020 aikana kriisikeskus on tukenut 33 itsemurhan tehneen läheisiä kriisityöstä. Kriisikeskus Mobilen asiakasyhteydenotoissa on jo vuosittain käynyt esiin, että itsetuhoisen henkilön palveluohjaus on puutteellista, mielenterveyspalveluiden saaminen koetaan riittämättömäksi ja mm. että henkilökunnan vaihtuvuus ja aikojen saaminen palveluihin on vaihtelevaa. Erityisesti ns. koronakevät 2020 on vaikeuttanut palveluissa ohjautumista, palveluiden tavoitettavuutta sekä aikojen/avun saantia. Mikkelin kriisikeskus on Mikkelin Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen kriisikeskus, jonka toimintaa rahoittaa Stea 68%, ESSOTE 25% ja Pieksämäen kaupunki 7%. Toiminta kattaa kaikki ESSOTE -alueen 7 kuntaa ja Pieksämäen kaupungin. Kriisikeskus toimii kiinteästi ESSOTEn monitoimijapäivystyksen kanssa yhteistyössä. Kriisin kohdanneet asiakkaat, jotka ovat asiakkuudessa päivystykseen, ohjataan tarvittaessa jatkotyöskentelyyn kriisikeskukseen. Mikkelin kriisikeskus on osa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallisen kriisipuhelimen ja verkkokriisityön koordinaatiota. Itsemurhavaarassa olevat asiakkaat, itsemurhaa yrittäneet, heidän omaiset ja läheiset sekä itsemurhan tehneiden omaiset ja läheiset ovat osa kriisikeskuksella kohdatuista asiakkaista. Kriisikeskus järjestää vuosittain ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä itsemurhan kautta omaisensa tai läheisensä menettäneille henkilöille.
17 17(20) 6.2 Resurssit Onnistuakseen hanke tarvitsee 8,8 työpanoksen vuodessa, ajanjaksolla 10/ /2022. Resurssi jakautuu seuraavasti: Essote 3,65 htv, KSSHP 2,45 htv, Sovatek 1,2 htv, Jyväskylän kaupunki 0,5 htv ja molemmat kriisikeskukset 0,5 htv. Yhteensä koko hankkeeseen sidotut hanketyöntekijöiden resurssit ovat 19,1 htv. Pääsääntöisesti hankkeeseen osoitetaan olemassa olevien työntekijöiden työaikaa, jotta hankkeen tulokset ja vaikutukset tulevat osaksi toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Työpanoksen siirto hankkeelle on n. 6htv. Yhteensä hankkeen resurssit ovat n. 25 htv. Hankkeessa käytetään toteuttajien olemassa olevia tiloja. Hankkeessa toimivat Jyväskylän ja Mikkelin kriisikeskusten vapaaehtoistyöntekijät, n. 25 vapaaehtoista kummassakin organisaatiossa. 6.3 Viestintä Hankkeen pääviesti on, että itsemurhia voidaan ehkäistä, kuten voidaan ehkäistä somaattisia sairauksiakin. Itsemurha tai sen yritys johtuu psyykkisestä kivusta, joka on rinnastettavissa somaattiseen, voimakkaaseen kipuun. On sanottu, että itsemurha-sana tulisi mainita niin monta kertaa, että se ei enää aiheuta kuulijoissa erityistä emotionaalista reaktiota. Viestinnässä tulee ymmärtää, että yksilötasolla itsemurhiin ei kuitenkaan ole olemassa helppoja selityksiä ja siksi yksinkertaisuuksia on syytä varoa. Hankkeen slogan Aavista, puutu ja uskalla auttaa on osoitettu sekä väestölle että ammattilaisille. Varhainen puuttuminen ja jokaisen vastuu ovat keskeisessä korostettavassa roolissa hankkeen viestinnässä. Viestinnän kohderyhmät ja kanavat ovat 1) Keski-Suomen ja Essoten alueen väestö n henkilöä o Asennemuutos, stigman vähentäminen, jokaisen vastuu itsemurhien ehkäisyssä o Viestintäkanavina ovat Hankkeen verkkosivusto, josta matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus Mikkelin kriisikeskukseen (yöaikana sosiaali- ja kriisipäivystykseen Essotessa) ja Mobile kriiskeskukseen Keski-Suomen alueella Hankkeen sosiaalisen median kanavat erityisesti nuorten kohderyhmälle Mediatila mm. tv, lehdistö,radio tm. maksettu verkkomainonta Palveluasumisen yksiköiden tapahtumat ja tilaisuudet erityisesti ikäihmisten kohderyhmälle 2) Hankeorganisaatioiden työntekijät, jotka ovat hankkeen välittömässä vaikutuspiirissä, yli 2000 henkilöä o Hankkeen yleinen sisäinen viestintä, ml. hankkeeseen motivointi ja sitouttaminen o Ammattilaisten itsemurhaa ehkäisevien työkalujen käyttöönoton tukeminen vuorovaikutteisen viestinnän keinoin, painotetusti digitaalisissa ympäristöissä, esim. Teams -ympäristöt o Ammattilaisten koulutus voidaan toteuttaa digitaalisessa avoimessa oppimisympäristössä, esim. Teamsissa Viestintäkanavana käytetään pääasiallisesti O365-ympäristöä Lisäksi tapahtumat ja tilaisuudet
18 18(20) Aikataulu Hankkeen alussa 2020 syksyllä verkkosivuston toteutus ja viestinnän kumppanin kilpailuttaminen ja valinta, Teams-ympäristön rakentaminen ja viestintäryhmän kokoaminen ja työn aloittaminen viestintäsuunnitelman tarkentamisella. o o o o o o o 2021 Q1 hankeen mediakampanjan strategian ja operatiivisen toteutuksen suunnittelu riskiryhmittäin kohdentaen, kampanjan mittariston rakentaminen, koulutusten aloittaminen (poislukien Sairaala Nova, jossa koulutukset aloitetaan vasta Q3-Q4). Q2 mediakampanjan lanseeraus ja jatkuva kehittäminen. Q3 ja Q4 kampanjan ajoa ja koulutusten jatkamista vuorovaikutteisesti ja osallistavasti vertaistukea hyödyntäen, väliarvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu Q1 Interventioiden jalkauttaminen, mediakampanja jatkuu, koulutukset jatkuvat Q2 jalkauttaminen ja mediakampanja jatkuu Q3 uusien toimintamallien kuvaukset ja laajemman kohderyhmän sitouttaminen uusiin toimintamalleihin, mediakampanjan päättäminen Q4 tulosten analysointi, johtopäätösten tekeminen, hankkeen päättymisen jälkeisistä toimista sopiminen Vastuuhenkilöt Päätoteuttaja Essoten strateginen vastuu viestinnästä on Emma Klénillä, joka toimii myös Etelä-Savon sotemaakuntauudistuksen viestintäkoordinaattorina. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä yhteistyökumppanina on Emma Laakkonen. o o Sisäinen: Teams-ympäristön rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito hankkeen tarpeiden mukaiseksi Ulkoinen: Ison kuvan hahmottaminen, hankkeen tavoitteiden näkymisen varmistaminen ulkoisessa viestinnässä, ulkoisen mainostoimistokumppanin ohjaaminen ja tehtävänjako Operatiivinen vastuu monipuolisella mainostoimistokumppanilla, joka kilpailutetaan Kumppanin digija sometiimi sisäistetään ostopalveluna osaksi hankkeen viestintää.
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08
Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPsykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria
Psykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria 28.3.2017 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat SOTEn pyrkimyksenä on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
Lisätiedot:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotEssote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS
Essote 2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Pirjo Kirvesmies 6.6.2017 Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Kuntayhtymän hallinto
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotKOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!
KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! Moniammatillinen näkökulma kuntoutussuunnitelmassa Terveyssosiaalityön palvelut lakkautettu - Äänekoskelta - Äänekoski, Suolahti, Sumiainen - Jämsästä - Jämsä, Jämsänkoski,
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotAsiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät
Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät 11.12.2018 SOS ESH PTH Mikä APTJ? APTJ = Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmä Tavoitteena täyttää SOS, PTH ja ESH-
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotYlläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotPohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella
Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Esityslista 11/2019 1 (7) 18 Valtuutettu Anna Vuorjoen aloite itsemurhien ehkäisyohjelmasta Pöydälle 22.05.2019 HEL 2018-010590 T 00 00 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut katsoo
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotVAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI
VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI 16.12.2016 Vaativien palveluiden kokonaisuus TAVOITTEET PALVELUILLE Varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotKukoistava kotihoito hankkeen esittely
24.3.2017 Yksityisten palvelujentuottajat Kukoistava kotihoito hankkeen esittely Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus VISIO ja PÄÄTAVOITE Visio Koko Keski-Suomen maakunnassa kotihoidolla
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotKatsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015
Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko
LisätiedotKSSHP TASKUTIETOA 2017
KSSHP TASKUTIETOA 2017 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKeskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5
Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010
www.ksshp.fi ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2005-2010 SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 Nettokustannukset sivut 9-53 Kansantauti-
LisätiedotEnnuste kunnittain palvelujen laskutuksesta
Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotAsiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Asiakasohjauksen tiekartta 2019-2020 Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Riskiryhmien tunnistaminen ja tuki Paljon palveluja tarvitsevien tuki PALVELUMALLIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA -Strategia 2022
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotPäivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset
Päivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset Jorma Penttinen, JYL 9.5.2018 1 1. Hoidon keskittämisasetus 2. Päivystysasetus 3. SOTE 18 maakuntaa? Golden hour 1. Vaikea vamma (kolarit) 2. Vaikea
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS Marja Heikkilä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄN JÄSENET Leena Yksjärvi, valtuuston puheenjohtaja K-S shp Leila Lindell (pj), hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
LisätiedotNYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT
NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:
LisätiedotJyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotKESKI-SUOMEN IKÄIHMISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUONNA Ehdotus
KESKI-SUOMEN IKÄIHMISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUONNA 2020 Ehdotus 65 vuotta täyttäneet hankekunnissa 35000 30000 25000 29492 32956 31489 24095 30808 28892 27283 26732 26761 26721 20000 15000
LisätiedotLapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off
Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off Itä-Suomen maakuntien LAPE-kehittämiskokonaisuudet Kaikki neljä maakuntaa Perhekeskustoimintamallin
LisätiedotKriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14
Lisätiedot