Tuulta, turvetta ja aurinkoa... Kansalaistiedon kurssi Päivölän kansanopisto Kari Vitie

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulta, turvetta ja aurinkoa... Kansalaistiedon kurssi 6.8.2013 Päivölän kansanopisto Kari Vitie"

Transkriptio

1 Tuulta, turvetta ja aurinkoa... Kansalaistiedon kurssi Päivölän kansanopisto Kari Vitie

2 Taustaa Helsingin yliopisto, kansantaloustiede Yleisradio, taloustoimittaja ja toimituspäällikkö Suomen suurlähetystö, Belgrad ja Bern, avustaja Teollisuuden keskusliitto, tiedotuspäällikkö Elinkeinoelämän valtuuskunta, EU-projekti Metsäteollisuus ry, tiedotuspäällikkö Suomen suurlähetystö, Berliini, lähetystöneuvos Patria Oyj, asiantuntija Nord Stream AG, Sveitsi, liiketoimintaympäristön analysointi Ympäristöviestintäkonsultti

3 Aiheet Energian tuotanto ja kulutus tilastoina Tuuli, turve ja aurinko... Energiapoliitiikkaa... Suomalaisten mielipiteet energiasta Kataisen hallituksen energiapolitiikka Kiista ydinvoimasta Syöttötariffi Turpeen ongelmat Bioenergia Viljasta ruokaa vai biopolttoaineita?

4 Energialähteet

5 Energian loppukäyttö

6 Energian kulutuksen kehitys

7 Uusiutuvat

8 Sähköntuotannon lähteet

9 Sähkön kokonaiskulutus

10 Maakaasua Suomeen Länsi-Siperiasta (metaania), Gasum Oy (Fortum, Gazprom, Suomen valtio, E.ON) Maakaasun osuus lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista on noin 30 % Ympäristöä vähän rasittava fossiilinen polttoaine, ei rikkidioksidia Euroopassa kaasun osuus kasvaa noin 30%:iin Kaasulla ei ole poliittista tukea niin kuin ydinvoimalla ja bioenergialla Liuskekaasu? Mereen ja ikijäähän sitoutunut metaani?

11 Hyvä tuuli

12 Ydinvoimalupien kannattajat ja vastustajat Kannattajat vanhemmat johtava asema kokoomus Vastustajat nuoret työttömät vihreät ja vasemmistoliitto

13 . Olkiluodon ydinvoimalat

14 Ongelmia kolmannen voimalan rakentamisessa Myöhästyminen Kustannusarvio 3,2 mrd 8,5 mrd euroa Betonin ja hitsauksen heikko laatu Työntekijöiden vaientaminen turvallisuusasioissa Säteilyturvakeskus STUK havainnut monia rakenneongelmia Kiistely Areva TVO Arevan tappio 2,7 mrd Greenpeacen kampanja (Lauri Myllyvirta) Sähkön hinta pysyy korkealla

15 Järjetön hanke Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) jätti Euroopan komissiolle pyynnön laatia puolueeton selvitys Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan sotkuista. Hassin mukaan Olkiluodon aikataulu on kaksinkertaistunut ja kustannukset enemmän kuin kaksinkertaistuneet. "Kaikki lupaukset ovat osoittautuneet valheiksi." "Kuinka kukaan voi järjissään enää esittää uusia ydinvoimaloita", Hassi sanoi vihreiden puoluekokouksessa Jyväskylässä. Hassi vastusti myös Itämeren kaasuputkea

16 Greenpeace Olkiluodossa 2007 Nick Cobbing

17 Energiapolitiikkaa Saksassa Ydinvoimalat suljetaan 2022 Saksasta tulee ensimmäinen teollisuusvaltio, joka luopuu ydinvoimasta. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa Bioenergiaa Uusia hiilikaivoksia avataan puolesta ja vastaan Venäjän kaasu, kivihiili ja öljy

18 Saksa leikkaa tukia aurinkoenergialle

19 Aurinkoenergian tukia lasketaan Saksassa Saksa, joka on maailman suurin aurinkoenergian markkina, aikoo leikata aurinkoenergian tukea hillitäkseen alan voimakasta kasvua. Ympäristöministeri Norbert Röttingen kertoi, että aurinkoenergiasta maksettavia tukia lasketaan keskimäärin 15 senttiin kilowattitunnilta. Yli kymmenen megawatin aurinkovoimalat eivät saa lainkaan tukea Saksan hallitus on pyrkinyt hillitsemään aurinkoenergian kapasiteetin voimakasta kasvua. Tuotantomuodon kasvu on jo ylittänyt tavoitteet, jotka sille asetettiin Saksan päättäessä luopua ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä. Tukien leikkaamisen arvioidaan vahingoittavan aurinkopaneelien valmistajia, joita ovat muun muassa Q-Cells ja Conergy. Ne kärsivät jo valmiiksi kiinalaisyhtiöiden kiristäessä kilpailua. Energiatuista vastaavat viranomaiset ovat joutuneet tänä vuonna kamppailemaan pysyäkseen aurinkopaneelien laskevien hintojen perässä. Paneelien hinnat putosivat viime vuonna noin 46 prosenttia, mikä on vauhdittanut niiden asennusta valtiontukien laskusta huolimatta

20 Ei ydinvoimaa

21 Mielenosoituksia ydinvoimaa vastaan Saksassa

22 Saksan luopuminen ydinvoimasta tarkoittaa fossiilisempaa tulevaisuutta Saksa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa muutti asenteita ydinenergiaa kohtaan. Saksan hallitus on perustellut ydinvoimasta luopumista muun muassa halulla siirtyä uusiutuvan energian aikaan Saksa täyttää energiavajeen rakentamalla uusia hiili- ja kaasuvoimaloita Hiilidioksidipäästöjen talteenottoa vastustetaan, koska teknologialla voitaisiin perustella hiilen käyttöön turvautuminen.

23 OK ydinvoimalle Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas pitää ydinvoimalla tuotetusta energiasta

24 Suomen ydinvoimakeskustelun historiaa Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen ja paperinvienti Saksaan Kampanja ydinvoimaa vastaan Eduskunnan päätös 2002 vihreät lähtivät hallituksesta Nyt vihreät eivät vastusta ydinvoiman rakentamista Saksan kortti Kataisen hallitus ei hyväksy uusia ydinvoimalalupia

25 Kolme hakemusta kaksi lupaa Hallitus teki periaatepäätökset kaikista kolmesta ydinvoimahankkeesta vuonna 2009 Teollisuuden voima TVO Fortum Fennovoima Eduskunta hyväksyi TVO:n ja Fennovoiman hankehakemukset heinäkuussa 2010 Poliittinen kiista repi erityisesti Keskustaa Kokoomus ja RKP vankasti ydinvoiman kannalla Vihreät pysyivät koossa ja hallituksessa toisin kuin vuonna 2002 Miksi hallitus hylkäsi Fortumin hakemuksen? Viestintäjohtaja Anne Brunilan lausunnot suututtivat Keskustan Fennovoiman voimala tulee Pyhäjoelle, Simo hävisi kilpailun E.ON luopui osakkeistaan - Rosatom ostaa ja toimittaa voimalan?

26 Hallituksen energiapolitiikka Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta Uusi kestävä kehityksen strategia Energiatehokkuuden parantaminen Pois öljyriiippuvuudesta lisää tuuli- ja vesivoimaa Turpeen käyttöä vähennetään ja puun käyttöä lisätään Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille. (Vihreät eivät hyväksy ydinvoimaa)

27 Vapaavuoren teesit Suomi luopuisi ensimmäisenä maana Euroopassa kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä Suomen vaihtotasetta parannetaan panostamalla kotimaiseen puhtaan energian tuotantoon ja vähentämällä energian tuontia kolmanneksella. Lisää puu- ja jätepohjaista bioenergiaa, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa Kivihiilen osuus on 12 prosenttia eli 10 terawattituntia sähkön tuotannosta ja 23 prosenttia eli 13 terawattituntia kaukolämmön tuotannosta. Turve on vaihtoehto, mutta samaan aikaan samassa hallituksessa ympäristöministeri Ville Niinistö on ajamassa alas koko turpeen käyttöä vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuudelle puun polttaminen lämmöksi ja sähköksi on vastenmielistä, koska energiayhtiöiden hinnoitteluvoima puun ostossa on globaaleilla markkinoilla toimivia metsäyhtiöitä parempi. Tuulisähköstä puhutaan paljon, mutta villoja siitä on syntynyt vasta vähän. Aurinkosähkö vasta pilkottaa vaihtoehtona ja vain kotitalouksille. Ensimmäinen vaihe olisi se, että hallitus ratkaisisi ensin kivihiilipäätöksiä turpeen kohtelun ollaanko siitä luopumassa vai ei. Ja jos ei olla, olisi tärkeää viestiä asia selvästi energia-alan toimijoille

28 Tuulivoimalat merellä

29 Energiasubventiot Energiamarkkinavirasto kertoi, mihin paheneviin talousvaikeuksiin ajautuvat Suomi ja Eurooppa nyt panostavat. Ne sijoittavat entistä enemmän rahaa ja valtion subventioita kohteisiin, jotka eivät pärjäisi omillaan markkinoilla Uusiutuvan energian tukemisen tarkoitus on tietysti hyvä ja kaunis, mutta onko meillä siihen oikeasti varaa? Karuin esimerkki Suomessa on tuulivoima, jota valtion talouden kannalta on vielä toistaiseksi hyvin vähän. Se ei ole saanut isoja tukisummia, mutta tilanne muuttuu. Hankkeita on paljon vireillä ja vaikka ne takkuisasti etenevätkin, kasvaa tuulivoimalayhtiöille kaadettava tukisumma lähivuosina hurjaa vauhtia Markkinoilla tuottaja saa nyt sähköstä hyvin vähän, koska vettä on yllin kyllin ja sähkön kysyntä vaisua. Megawattituntien hinnat ovat alle 30 euroa Tuulivoiman tuottajille on kuitenkin alkuvaiheessa luvattu jokaisesta megawattitunnista 105 euroa ja myöhemminkin 83 euroa. Valtio maksaa tämän syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen. Alkuvuonna se oli 63 euroa megawattitunnilta ja nyt enemmän, koska siis markkinahinta on laskenut Jokaisesta tuulivoimalla tuotetusta megawattitunnista valtio maksaa 2-2,5 kertaisesti sen, mitä tuulivoiman tuotantoyhtiö saa sähköstä markkinoilta. Siitä huolimatta tuulivoiman tuottajat valittavat syöttötariffin mataluutta ja esimerkiksi ulkomerelle ei kannata missään nimessä rakentaa edes 105 euron syöttötariffilla Tuulivoiman rakentamista ovat Suomessa jarruttaneet kansalaisten vastustus ja viranomaisten tiukka linja. Tuulivoimayhtiöille nämä ovat viheliäisiä hidasteita, mutta veronmaksajien rahoja vastustajat kyllä myös suojelevat

30 Syöttötariffi = veronmaksajien tuki uusiutuvalle energialle Energiamarkkinavirasto maksaa tänä vuonna syöttötariffitukea noin 100 miljoonaa euroa. Valtio tukee eniten tuulimyllyjä. Valtio maksaa syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen tuottajalle tukena. Tuulivoimalla tuotettu megawattitunti tammimaaliskuussa sain tukea 63 euroa. Se on noin puolet enemmän kuin sähkön markkinahinta samana aikana. Sähkön markkinahinnat ovat laskeneet, mikä tarkoittaa käytännössä valtion maksaman osuuden nousua. Tänä vuonna sähkö on pörssissä maksanut 30 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffi lupaa tuulivoimalle 105 euroa megawattitunnilta. Käytännössä valtio maksaa tuulivoiman tuottajille tukea selvästi yli kaksi kertaa niin paljon, kuin tuulisähkön tuottajat saavat tuottamastaan sähköstä markkinoilta. Yksinkertaisempi voisi kysyä, onko tuulimyllyjen pyörittämisellä tukiaisten voimalla mitään järkeä. Energiapoliitikkojen mukaan siinä on

31 Entä jos ei toteudukaan? Euroopan unioni teki vuonna 2008 päätöksen, jonka mukaan 20 prosenttia unionin energiantuotannosta pitäisi perustua uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uusiutuvien osuutta joudutaan nostamaan vuoden 2005 tasosta 9,5 prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin Suomessa käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput, maalämpö ja liikennepolttonesteiden biokomponentin kasvattaminen. Ja sen lisäksi puuenergia, jonka tuottajana Suomi on jo Euroopan kärkeä. Virallinen totuus uskoo hankkeeseen. Kuitenkin esimerkiksi tuulivoiman lisääminen on vaikeaa, koska se on kallista, voimaloita ei haluta oikein minnekään ja kotimainen tuulivoimateollisuus on käytännössä huvennut vaihteistojen valmistamiseksi Puulla on suurempi merkitys ja tavoitteet kovat. Ne voidaan saavuttaa metsähakkeella, mutta erityisesti viimeisten prosenttiyksikköjen osalta se on vaikeaa ja kallista Lisäksi metsähakkeen keruu on kannattamatonta, mutta EU tyrmää tukiesityksen toisensa jälkeen. Myös kannattavimman, eli kuusikoiden päätehakkuista saatavan hakkeen eteen EU kasaa, luonnonsuojelijoiden tuella, kaiken aikaa esteitä.

32 Suomen turvevarat Metsätieteellinen suopinta-ala noin 9 miljoonaa hehtaaria Turpeen on laskettu vuosittain lisääntyvän noin 40 TWh eli laskennallisesti uutta turvetta syntyy nykyisin enemmän kuin mitä sitä käytetään Teknisesti turvetuotantoon soveltuva pinta-ala 1,2 milj. ha (12 % kokonaisalasta). Teknisesti käyttökelpoisten suoalojen energiasisältöon noin TWh. Suomessa energiaturvetta on käytetty viimevuosina TWh/a eli turvetta riittää12 %:n suoalalta (teknisesti käyttökelpoinen suoala) noin 500 vuodeksi, samanaikaisesti toisaalla soilla turvetta kasvaa lisää Turvetuotantoala vuonna 2009 oli noin ha eli alle 1 % koko suopintaalasta Nyt tuotantoon tarvitaan seuraava 1 %-suoalasta, minkä turvin turvetuotanto varmistetaan 2060-luvulle saakka

33 Soiden käyttö Suomessa

34 Hyvä ja paha turve

35 Hyvä turve

36 Suoluontoamme on jo riittävästi tuhottu" - turve jakaa kansanedustajien mielipiteitä Turve on uusiumaton luonnonvara. Suoluontoamme on jo ihan riittävästi tuhottu, kommentoi vihreiden ehdokas. Vihreää pöllöilyä, sanoo perussuomalaisten edustaja bioenergiasta. 59 % ehdokkaista kannattaa suomalaista turvetuotantoa, ja 33 % on sitä vastaan. Keskusta ja vihreät eri mieltä turpeesta. 92 prosenttia keskustan ehdokkaista kannattaa turvetta, Vihreistä turvetuotantoa puolsi ainoastaan 5 prosenttia vastanneista. Keskustan lisäksi perussuomalaiset suhtautuvat positiivisimmin turpeen tuotantoon. Bioenergia kelpasi edustajille, 86 % kannattaaa

37 Kallistuuko sähkö? Sähkö on juuri nyt tietysti poikkeuksellisen halpaa, mutta hinnan nousu syöttötariffien tasolle voi kuitenkin viedä tosi kauan. Tai sitten sähkö ei kallistukaan. Tällaisiakin arvioita on ihan vakavissaan esitetty. Halvoilla sähkön markkinahinnoilla syöttötariffi siis tarkoittaa jatkuvaa suurta tukiaisvirtaa kohteeseen, joka ei millään eläisi ilman julkista tukea. Ei nyt eikä ehkä vielä 20 vuoden päästäkään. Koska maksettava tuki riippuu sähkön markkinahinnasta, ei valtio edes voi tarkasti budjetoida etukäteen tukisummiaan. Satoja miljoonia tukieuroja uhkaa joka tapauksessa humahtaa jatkossa joka vuosi tuulimyllyihin. Tänä vuonna Energiamarkkinavirasto arvioi koko tukisumman pysyvän vielä kohtuudessa, 66 miljoonassa eurossa. Siitäkin pääosa menee yhä metsähakevoimaloille, jotka pärjäävät pienemmällä tukisummalla megawattituntia kohti kuin tuulimyllyt. Joissain oloissa eli kalliiden päästöoikeuksien aikana biovoima voi jopa kannattaa ilman tukiaisiakin. Jos Suomi ja Eurooppa nauttisivat hyvästä suhdanteesta, isotkin tukisummat voisi ehkä vielä niellä sijoituksena maailmanpelastukseen. Pelastuksen kannalta tosin Suomen ja Euroopan tekemisillä ei ole mitään merkitystä, koska päästöt siirtyvät vauhdilla Aasiaan - samalla kun Eurooppa ulkoistaa kalliilla kustannuksilla ikävää tuotantotoimintaansa sinne, missä vielä teollisuustuotanto on arvossaan. Euroopan päästöt ovat pian niin marginaalinen osa maailman hiilidioksidin päästöistä, ettei edes niiden kokonaan lopettaminen ratkaisisi mitään. Hyvän omantunnon europoliitikot tietysti voivat saavuttaa Suomihan ei sentään ole Euroopan hulluin maa uusiutuvan tuessa. Esimerkiksi Espanja tukee uusiutuvia vielä paljon suuremilla summilla. Ilmankos maa nyt kerjääkin tukea rikkaammilta mailta pankeilleen. Saksa on siitä erikoinen tapaus, että sillä on varaa massiiviseen uusiutuvan energian tukeensa. Toistaiseksi.

38 EU:n energiapolitiikkaa EU:n energia- ja ilmastopaketti Lisää uusiutuvia, päästöjä vähennettävä 20% vuoteen 2020 mennessä Suomessa uusiutuvien osuus 28% ->38% Juhlapuheissa ovat uusiutuvat energialähteet mutta rakennetaan hiili- ja kaasuvoimaloita

39 Uusiutuvaa energiaa EU:ssa

40 Kantoja kuivataan

41 Bioenergiaa mutta saako puita kaataa?

42 Bioenergian tulevaisuus Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy Voimalaitokset vai pienpoltto Ilmanlaadun muutos pienhiukkaset? Pienhiukkasten koostumus muuttuu Kivihiili, raskas polttoöljy ja turve biomassa Liikenteen biopolttoaineet Ilmastovaikutukset?

43 Ruokaa polttoaineeksi? Haitilaiset polttivat autonrenkaita vuonna 2008 vastalauseena ruoan hinnannousulle Les Cayesin kaupungissa. Ruoan raaka-aineiden hintojen nousu lietsoi monessa maassa mielenosoituksia ja väkivaltaisuuksia. Levottomuuksiia on ollut Egyptissä, Haitissa ja Filippiineillä. Raivon syy oli maissa yhteinen: mielenosoittajat vaativat hallituksilta toimia ruoan hinnannousun hillitsemiseksi.

44

45 Tortillamellakat Meksikossa 2008 Öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila mainitsi tortillamellakat yhtenä esimerkkinä, mihin biopolttoaineiden kasvava tarve voi johtaa. Ei voi olla niin, että rikkaissa maissa mietitään kolmannen auton ostoa perheeseen. Se on eettisesti väärin, koska miljardi ihmistä ei saa riittävästi ruokaa, Ollila sanoi toimihenkilöjärjestö STTK:n seminaarissa.

46 Biopolttoaineet nostavat ruoan hintaa Ruoka on kallistunut jo kriisivuoden 2008 tasolle ja yhtenä syynä hinnan nousulle pidetään biopolttoaineita. Samaan aikaan kun nälkää näkevien määrä on kasvanut miljardiin, arvostelu biopolttoaineille maksettavia tukia ja maatalouden raaka-aineiden keinottelua kohtaan kiihtyy

47 Biodieseliä rypsistä Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa - maissin, rypsin ja viljan hinta nousussa Sokeriruoosta valmistettua etanolia tuodaan Brasiliasta Eurooppaan Autoilijat saavat veroetuja

48 Hiilivoimaa

49 Saksalainen metsä Saako tätä metsää kaataa bioenergiaksi?

50 Pyhät metsät Kansallinen identiteetti metsäluonnossa Saksa ja Suomi taiteilijat ja säveltäjät Tammi on pyhä puu Teutoburgin taistelu vuonna 9. Napoleonin sotien jälkeen kansallisvaltion rakentaminen Kansallissosialismin pitkä ympäristövarjo Laittomat hakkuut ja puukauppa Trooppinen puu Suomen metsien suojelu tavoitteena Greenpeacen aktiivi toiminta yhteistyössä suomalaisten järjestöjen kanssa Metsäteollisuus vaikeuksissa nyt myös Saksassa

Atomivoimaa ja bioenergiaa. Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Päivölän kansanopisto Kari Vitie

Atomivoimaa ja bioenergiaa. Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Päivölän kansanopisto Kari Vitie Atomivoimaa ja bioenergiaa Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Päivölän kansanopisto Kari Vitie Taustaa Helsingin yliopisto, kansantaloustiede Yleisradio, taloustoimitus, toimituspäällikkö Suomen suurlähetystö,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot