Tuulta, turvetta ja aurinkoa... Kansalaistiedon kurssi Päivölän kansanopisto Kari Vitie
|
|
- Esko Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuulta, turvetta ja aurinkoa... Kansalaistiedon kurssi Päivölän kansanopisto Kari Vitie
2 Taustaa Helsingin yliopisto, kansantaloustiede Yleisradio, taloustoimittaja ja toimituspäällikkö Suomen suurlähetystö, Belgrad ja Bern, avustaja Teollisuuden keskusliitto, tiedotuspäällikkö Elinkeinoelämän valtuuskunta, EU-projekti Metsäteollisuus ry, tiedotuspäällikkö Suomen suurlähetystö, Berliini, lähetystöneuvos Patria Oyj, asiantuntija Nord Stream AG, Sveitsi, liiketoimintaympäristön analysointi Ympäristöviestintäkonsultti
3 Aiheet Energian tuotanto ja kulutus tilastoina Tuuli, turve ja aurinko... Energiapoliitiikkaa... Suomalaisten mielipiteet energiasta Kataisen hallituksen energiapolitiikka Kiista ydinvoimasta Syöttötariffi Turpeen ongelmat Bioenergia Viljasta ruokaa vai biopolttoaineita?
4 Energialähteet
5 Energian loppukäyttö
6 Energian kulutuksen kehitys
7 Uusiutuvat
8 Sähköntuotannon lähteet
9 Sähkön kokonaiskulutus
10 Maakaasua Suomeen Länsi-Siperiasta (metaania), Gasum Oy (Fortum, Gazprom, Suomen valtio, E.ON) Maakaasun osuus lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista on noin 30 % Ympäristöä vähän rasittava fossiilinen polttoaine, ei rikkidioksidia Euroopassa kaasun osuus kasvaa noin 30%:iin Kaasulla ei ole poliittista tukea niin kuin ydinvoimalla ja bioenergialla Liuskekaasu? Mereen ja ikijäähän sitoutunut metaani?
11 Hyvä tuuli
12 Ydinvoimalupien kannattajat ja vastustajat Kannattajat vanhemmat johtava asema kokoomus Vastustajat nuoret työttömät vihreät ja vasemmistoliitto
13 . Olkiluodon ydinvoimalat
14 Ongelmia kolmannen voimalan rakentamisessa Myöhästyminen Kustannusarvio 3,2 mrd 8,5 mrd euroa Betonin ja hitsauksen heikko laatu Työntekijöiden vaientaminen turvallisuusasioissa Säteilyturvakeskus STUK havainnut monia rakenneongelmia Kiistely Areva TVO Arevan tappio 2,7 mrd Greenpeacen kampanja (Lauri Myllyvirta) Sähkön hinta pysyy korkealla
15 Järjetön hanke Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) jätti Euroopan komissiolle pyynnön laatia puolueeton selvitys Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan sotkuista. Hassin mukaan Olkiluodon aikataulu on kaksinkertaistunut ja kustannukset enemmän kuin kaksinkertaistuneet. "Kaikki lupaukset ovat osoittautuneet valheiksi." "Kuinka kukaan voi järjissään enää esittää uusia ydinvoimaloita", Hassi sanoi vihreiden puoluekokouksessa Jyväskylässä. Hassi vastusti myös Itämeren kaasuputkea
16 Greenpeace Olkiluodossa 2007 Nick Cobbing
17 Energiapolitiikkaa Saksassa Ydinvoimalat suljetaan 2022 Saksasta tulee ensimmäinen teollisuusvaltio, joka luopuu ydinvoimasta. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa Bioenergiaa Uusia hiilikaivoksia avataan puolesta ja vastaan Venäjän kaasu, kivihiili ja öljy
18 Saksa leikkaa tukia aurinkoenergialle
19 Aurinkoenergian tukia lasketaan Saksassa Saksa, joka on maailman suurin aurinkoenergian markkina, aikoo leikata aurinkoenergian tukea hillitäkseen alan voimakasta kasvua. Ympäristöministeri Norbert Röttingen kertoi, että aurinkoenergiasta maksettavia tukia lasketaan keskimäärin 15 senttiin kilowattitunnilta. Yli kymmenen megawatin aurinkovoimalat eivät saa lainkaan tukea Saksan hallitus on pyrkinyt hillitsemään aurinkoenergian kapasiteetin voimakasta kasvua. Tuotantomuodon kasvu on jo ylittänyt tavoitteet, jotka sille asetettiin Saksan päättäessä luopua ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä. Tukien leikkaamisen arvioidaan vahingoittavan aurinkopaneelien valmistajia, joita ovat muun muassa Q-Cells ja Conergy. Ne kärsivät jo valmiiksi kiinalaisyhtiöiden kiristäessä kilpailua. Energiatuista vastaavat viranomaiset ovat joutuneet tänä vuonna kamppailemaan pysyäkseen aurinkopaneelien laskevien hintojen perässä. Paneelien hinnat putosivat viime vuonna noin 46 prosenttia, mikä on vauhdittanut niiden asennusta valtiontukien laskusta huolimatta
20 Ei ydinvoimaa
21 Mielenosoituksia ydinvoimaa vastaan Saksassa
22 Saksan luopuminen ydinvoimasta tarkoittaa fossiilisempaa tulevaisuutta Saksa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa muutti asenteita ydinenergiaa kohtaan. Saksan hallitus on perustellut ydinvoimasta luopumista muun muassa halulla siirtyä uusiutuvan energian aikaan Saksa täyttää energiavajeen rakentamalla uusia hiili- ja kaasuvoimaloita Hiilidioksidipäästöjen talteenottoa vastustetaan, koska teknologialla voitaisiin perustella hiilen käyttöön turvautuminen.
23 OK ydinvoimalle Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas pitää ydinvoimalla tuotetusta energiasta
24 Suomen ydinvoimakeskustelun historiaa Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen ja paperinvienti Saksaan Kampanja ydinvoimaa vastaan Eduskunnan päätös 2002 vihreät lähtivät hallituksesta Nyt vihreät eivät vastusta ydinvoiman rakentamista Saksan kortti Kataisen hallitus ei hyväksy uusia ydinvoimalalupia
25 Kolme hakemusta kaksi lupaa Hallitus teki periaatepäätökset kaikista kolmesta ydinvoimahankkeesta vuonna 2009 Teollisuuden voima TVO Fortum Fennovoima Eduskunta hyväksyi TVO:n ja Fennovoiman hankehakemukset heinäkuussa 2010 Poliittinen kiista repi erityisesti Keskustaa Kokoomus ja RKP vankasti ydinvoiman kannalla Vihreät pysyivät koossa ja hallituksessa toisin kuin vuonna 2002 Miksi hallitus hylkäsi Fortumin hakemuksen? Viestintäjohtaja Anne Brunilan lausunnot suututtivat Keskustan Fennovoiman voimala tulee Pyhäjoelle, Simo hävisi kilpailun E.ON luopui osakkeistaan - Rosatom ostaa ja toimittaa voimalan?
26 Hallituksen energiapolitiikka Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta Uusi kestävä kehityksen strategia Energiatehokkuuden parantaminen Pois öljyriiippuvuudesta lisää tuuli- ja vesivoimaa Turpeen käyttöä vähennetään ja puun käyttöä lisätään Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille. (Vihreät eivät hyväksy ydinvoimaa)
27 Vapaavuoren teesit Suomi luopuisi ensimmäisenä maana Euroopassa kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä Suomen vaihtotasetta parannetaan panostamalla kotimaiseen puhtaan energian tuotantoon ja vähentämällä energian tuontia kolmanneksella. Lisää puu- ja jätepohjaista bioenergiaa, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa Kivihiilen osuus on 12 prosenttia eli 10 terawattituntia sähkön tuotannosta ja 23 prosenttia eli 13 terawattituntia kaukolämmön tuotannosta. Turve on vaihtoehto, mutta samaan aikaan samassa hallituksessa ympäristöministeri Ville Niinistö on ajamassa alas koko turpeen käyttöä vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuudelle puun polttaminen lämmöksi ja sähköksi on vastenmielistä, koska energiayhtiöiden hinnoitteluvoima puun ostossa on globaaleilla markkinoilla toimivia metsäyhtiöitä parempi. Tuulisähköstä puhutaan paljon, mutta villoja siitä on syntynyt vasta vähän. Aurinkosähkö vasta pilkottaa vaihtoehtona ja vain kotitalouksille. Ensimmäinen vaihe olisi se, että hallitus ratkaisisi ensin kivihiilipäätöksiä turpeen kohtelun ollaanko siitä luopumassa vai ei. Ja jos ei olla, olisi tärkeää viestiä asia selvästi energia-alan toimijoille
28 Tuulivoimalat merellä
29 Energiasubventiot Energiamarkkinavirasto kertoi, mihin paheneviin talousvaikeuksiin ajautuvat Suomi ja Eurooppa nyt panostavat. Ne sijoittavat entistä enemmän rahaa ja valtion subventioita kohteisiin, jotka eivät pärjäisi omillaan markkinoilla Uusiutuvan energian tukemisen tarkoitus on tietysti hyvä ja kaunis, mutta onko meillä siihen oikeasti varaa? Karuin esimerkki Suomessa on tuulivoima, jota valtion talouden kannalta on vielä toistaiseksi hyvin vähän. Se ei ole saanut isoja tukisummia, mutta tilanne muuttuu. Hankkeita on paljon vireillä ja vaikka ne takkuisasti etenevätkin, kasvaa tuulivoimalayhtiöille kaadettava tukisumma lähivuosina hurjaa vauhtia Markkinoilla tuottaja saa nyt sähköstä hyvin vähän, koska vettä on yllin kyllin ja sähkön kysyntä vaisua. Megawattituntien hinnat ovat alle 30 euroa Tuulivoiman tuottajille on kuitenkin alkuvaiheessa luvattu jokaisesta megawattitunnista 105 euroa ja myöhemminkin 83 euroa. Valtio maksaa tämän syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen. Alkuvuonna se oli 63 euroa megawattitunnilta ja nyt enemmän, koska siis markkinahinta on laskenut Jokaisesta tuulivoimalla tuotetusta megawattitunnista valtio maksaa 2-2,5 kertaisesti sen, mitä tuulivoiman tuotantoyhtiö saa sähköstä markkinoilta. Siitä huolimatta tuulivoiman tuottajat valittavat syöttötariffin mataluutta ja esimerkiksi ulkomerelle ei kannata missään nimessä rakentaa edes 105 euron syöttötariffilla Tuulivoiman rakentamista ovat Suomessa jarruttaneet kansalaisten vastustus ja viranomaisten tiukka linja. Tuulivoimayhtiöille nämä ovat viheliäisiä hidasteita, mutta veronmaksajien rahoja vastustajat kyllä myös suojelevat
30 Syöttötariffi = veronmaksajien tuki uusiutuvalle energialle Energiamarkkinavirasto maksaa tänä vuonna syöttötariffitukea noin 100 miljoonaa euroa. Valtio tukee eniten tuulimyllyjä. Valtio maksaa syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen tuottajalle tukena. Tuulivoimalla tuotettu megawattitunti tammimaaliskuussa sain tukea 63 euroa. Se on noin puolet enemmän kuin sähkön markkinahinta samana aikana. Sähkön markkinahinnat ovat laskeneet, mikä tarkoittaa käytännössä valtion maksaman osuuden nousua. Tänä vuonna sähkö on pörssissä maksanut 30 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffi lupaa tuulivoimalle 105 euroa megawattitunnilta. Käytännössä valtio maksaa tuulivoiman tuottajille tukea selvästi yli kaksi kertaa niin paljon, kuin tuulisähkön tuottajat saavat tuottamastaan sähköstä markkinoilta. Yksinkertaisempi voisi kysyä, onko tuulimyllyjen pyörittämisellä tukiaisten voimalla mitään järkeä. Energiapoliitikkojen mukaan siinä on
31 Entä jos ei toteudukaan? Euroopan unioni teki vuonna 2008 päätöksen, jonka mukaan 20 prosenttia unionin energiantuotannosta pitäisi perustua uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uusiutuvien osuutta joudutaan nostamaan vuoden 2005 tasosta 9,5 prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin Suomessa käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput, maalämpö ja liikennepolttonesteiden biokomponentin kasvattaminen. Ja sen lisäksi puuenergia, jonka tuottajana Suomi on jo Euroopan kärkeä. Virallinen totuus uskoo hankkeeseen. Kuitenkin esimerkiksi tuulivoiman lisääminen on vaikeaa, koska se on kallista, voimaloita ei haluta oikein minnekään ja kotimainen tuulivoimateollisuus on käytännössä huvennut vaihteistojen valmistamiseksi Puulla on suurempi merkitys ja tavoitteet kovat. Ne voidaan saavuttaa metsähakkeella, mutta erityisesti viimeisten prosenttiyksikköjen osalta se on vaikeaa ja kallista Lisäksi metsähakkeen keruu on kannattamatonta, mutta EU tyrmää tukiesityksen toisensa jälkeen. Myös kannattavimman, eli kuusikoiden päätehakkuista saatavan hakkeen eteen EU kasaa, luonnonsuojelijoiden tuella, kaiken aikaa esteitä.
32 Suomen turvevarat Metsätieteellinen suopinta-ala noin 9 miljoonaa hehtaaria Turpeen on laskettu vuosittain lisääntyvän noin 40 TWh eli laskennallisesti uutta turvetta syntyy nykyisin enemmän kuin mitä sitä käytetään Teknisesti turvetuotantoon soveltuva pinta-ala 1,2 milj. ha (12 % kokonaisalasta). Teknisesti käyttökelpoisten suoalojen energiasisältöon noin TWh. Suomessa energiaturvetta on käytetty viimevuosina TWh/a eli turvetta riittää12 %:n suoalalta (teknisesti käyttökelpoinen suoala) noin 500 vuodeksi, samanaikaisesti toisaalla soilla turvetta kasvaa lisää Turvetuotantoala vuonna 2009 oli noin ha eli alle 1 % koko suopintaalasta Nyt tuotantoon tarvitaan seuraava 1 %-suoalasta, minkä turvin turvetuotanto varmistetaan 2060-luvulle saakka
33 Soiden käyttö Suomessa
34 Hyvä ja paha turve
35 Hyvä turve
36 Suoluontoamme on jo riittävästi tuhottu" - turve jakaa kansanedustajien mielipiteitä Turve on uusiumaton luonnonvara. Suoluontoamme on jo ihan riittävästi tuhottu, kommentoi vihreiden ehdokas. Vihreää pöllöilyä, sanoo perussuomalaisten edustaja bioenergiasta. 59 % ehdokkaista kannattaa suomalaista turvetuotantoa, ja 33 % on sitä vastaan. Keskusta ja vihreät eri mieltä turpeesta. 92 prosenttia keskustan ehdokkaista kannattaa turvetta, Vihreistä turvetuotantoa puolsi ainoastaan 5 prosenttia vastanneista. Keskustan lisäksi perussuomalaiset suhtautuvat positiivisimmin turpeen tuotantoon. Bioenergia kelpasi edustajille, 86 % kannattaaa
37 Kallistuuko sähkö? Sähkö on juuri nyt tietysti poikkeuksellisen halpaa, mutta hinnan nousu syöttötariffien tasolle voi kuitenkin viedä tosi kauan. Tai sitten sähkö ei kallistukaan. Tällaisiakin arvioita on ihan vakavissaan esitetty. Halvoilla sähkön markkinahinnoilla syöttötariffi siis tarkoittaa jatkuvaa suurta tukiaisvirtaa kohteeseen, joka ei millään eläisi ilman julkista tukea. Ei nyt eikä ehkä vielä 20 vuoden päästäkään. Koska maksettava tuki riippuu sähkön markkinahinnasta, ei valtio edes voi tarkasti budjetoida etukäteen tukisummiaan. Satoja miljoonia tukieuroja uhkaa joka tapauksessa humahtaa jatkossa joka vuosi tuulimyllyihin. Tänä vuonna Energiamarkkinavirasto arvioi koko tukisumman pysyvän vielä kohtuudessa, 66 miljoonassa eurossa. Siitäkin pääosa menee yhä metsähakevoimaloille, jotka pärjäävät pienemmällä tukisummalla megawattituntia kohti kuin tuulimyllyt. Joissain oloissa eli kalliiden päästöoikeuksien aikana biovoima voi jopa kannattaa ilman tukiaisiakin. Jos Suomi ja Eurooppa nauttisivat hyvästä suhdanteesta, isotkin tukisummat voisi ehkä vielä niellä sijoituksena maailmanpelastukseen. Pelastuksen kannalta tosin Suomen ja Euroopan tekemisillä ei ole mitään merkitystä, koska päästöt siirtyvät vauhdilla Aasiaan - samalla kun Eurooppa ulkoistaa kalliilla kustannuksilla ikävää tuotantotoimintaansa sinne, missä vielä teollisuustuotanto on arvossaan. Euroopan päästöt ovat pian niin marginaalinen osa maailman hiilidioksidin päästöistä, ettei edes niiden kokonaan lopettaminen ratkaisisi mitään. Hyvän omantunnon europoliitikot tietysti voivat saavuttaa Suomihan ei sentään ole Euroopan hulluin maa uusiutuvan tuessa. Esimerkiksi Espanja tukee uusiutuvia vielä paljon suuremilla summilla. Ilmankos maa nyt kerjääkin tukea rikkaammilta mailta pankeilleen. Saksa on siitä erikoinen tapaus, että sillä on varaa massiiviseen uusiutuvan energian tukeensa. Toistaiseksi.
38 EU:n energiapolitiikkaa EU:n energia- ja ilmastopaketti Lisää uusiutuvia, päästöjä vähennettävä 20% vuoteen 2020 mennessä Suomessa uusiutuvien osuus 28% ->38% Juhlapuheissa ovat uusiutuvat energialähteet mutta rakennetaan hiili- ja kaasuvoimaloita
39 Uusiutuvaa energiaa EU:ssa
40 Kantoja kuivataan
41 Bioenergiaa mutta saako puita kaataa?
42 Bioenergian tulevaisuus Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy Voimalaitokset vai pienpoltto Ilmanlaadun muutos pienhiukkaset? Pienhiukkasten koostumus muuttuu Kivihiili, raskas polttoöljy ja turve biomassa Liikenteen biopolttoaineet Ilmastovaikutukset?
43 Ruokaa polttoaineeksi? Haitilaiset polttivat autonrenkaita vuonna 2008 vastalauseena ruoan hinnannousulle Les Cayesin kaupungissa. Ruoan raaka-aineiden hintojen nousu lietsoi monessa maassa mielenosoituksia ja väkivaltaisuuksia. Levottomuuksiia on ollut Egyptissä, Haitissa ja Filippiineillä. Raivon syy oli maissa yhteinen: mielenosoittajat vaativat hallituksilta toimia ruoan hinnannousun hillitsemiseksi.
44
45 Tortillamellakat Meksikossa 2008 Öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila mainitsi tortillamellakat yhtenä esimerkkinä, mihin biopolttoaineiden kasvava tarve voi johtaa. Ei voi olla niin, että rikkaissa maissa mietitään kolmannen auton ostoa perheeseen. Se on eettisesti väärin, koska miljardi ihmistä ei saa riittävästi ruokaa, Ollila sanoi toimihenkilöjärjestö STTK:n seminaarissa.
46 Biopolttoaineet nostavat ruoan hintaa Ruoka on kallistunut jo kriisivuoden 2008 tasolle ja yhtenä syynä hinnan nousulle pidetään biopolttoaineita. Samaan aikaan kun nälkää näkevien määrä on kasvanut miljardiin, arvostelu biopolttoaineille maksettavia tukia ja maatalouden raaka-aineiden keinottelua kohtaan kiihtyy
47 Biodieseliä rypsistä Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa - maissin, rypsin ja viljan hinta nousussa Sokeriruoosta valmistettua etanolia tuodaan Brasiliasta Eurooppaan Autoilijat saavat veroetuja
48 Hiilivoimaa
49 Saksalainen metsä Saako tätä metsää kaataa bioenergiaksi?
50 Pyhät metsät Kansallinen identiteetti metsäluonnossa Saksa ja Suomi taiteilijat ja säveltäjät Tammi on pyhä puu Teutoburgin taistelu vuonna 9. Napoleonin sotien jälkeen kansallisvaltion rakentaminen Kansallissosialismin pitkä ympäristövarjo Laittomat hakkuut ja puukauppa Trooppinen puu Suomen metsien suojelu tavoitteena Greenpeacen aktiivi toiminta yhteistyössä suomalaisten järjestöjen kanssa Metsäteollisuus vaikeuksissa nyt myös Saksassa
Atomivoimaa ja bioenergiaa. Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Päivölän kansanopisto Kari Vitie
Atomivoimaa ja bioenergiaa Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Päivölän kansanopisto Kari Vitie Taustaa Helsingin yliopisto, kansantaloustiede Yleisradio, taloustoimitus, toimituspäällikkö Suomen suurlähetystö,
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSuomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015
Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018
SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet -seurantatutkimusta
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotSUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018
SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET Energiateollisuus ry Marraskuu Tutkimuksen taustat ja toteutus Raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet -seurantatutkimusta ja sen vuotta koskeva
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
Lisätiedot2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotSuomalaisten Energia asenteet Energiateollisuus ry. Joulukuu 2017
Suomalaisten Energia asenteet Energiateollisuus ry. Joulukuu Suomalaisten energia asenteet IROResearch Oy ISO sertifioitu Yhteenveto tuloksista / poliittisten päätösten ensisijainen tavoite Suomalaisten
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotLämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat
Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotLämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotEnergian hinnat laskivat toisella neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotEnergia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso
Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus
LisätiedotÖljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotItä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
Lisätiedot