Työ ja ihminen. 1 / vuosikerta Työ, perhe ja elämän moninaisuus I Toimittanut Kaisa Kauppinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. 1 / 2005 19. vuosikerta Työ, perhe ja elämän moninaisuus I Toimittanut Kaisa Kauppinen"

Transkriptio

1 ERRATUM Työ ja ihminen 1 / vuosikerta Työ, perhe ja elämän moninaisuus I Toimittanut Kaisa Kauppinen Pääkirjoitus Perhemyönteinen työkulttuuri luo hyvinvointia... 3 Kaisa Kauppinen Artikkelit Joustava rakkaus ja perheiden muutos... 6 Maritta Törrönen Eri elämänalueille kiinnittyminen, kielteinen siirräntä työstä perheeseen ja psyykkinen hyvinvointi naisilla ja miehillä Minna Toivanen, Ari Väänänen, Leena Ala-Mursula, Anne Linna, Jussi Vahtera Työn ja perheen väliset ristiriidat ja niiden taustatekijät naisilla ja miehillä Eero Lahelma, Torsten Winter, Pekka Martikainen, Ossi Rahkonen Työn ja kodin vaatimusten ja voimavarojen yhteydet työn imuun, työuupumukseen, työholismiin ja muun elämän hyvinvointiin Jari Hakanen Tietotyö, ansiotyö kotona ja perhe Jouko Nätti, Mia Väisänen, Timo Anttila Työntekijöiden ja toimihenkilöiden tausta, työolot, psyykkinen hyvinvointi ja organisaatioon sitoutuminen Kaija Tuomi, Sinikka Vanhala Perhemyönteinen organisaatiokulttuuri henkilöstön voimavarana: kyselytutkimus kolmessa organisaatiossa Saija Mauno, Ulla Kinnunen, Mervi Ruokolainen Perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen Marja Känsälä, Anne Kovalainen Monitori Mitä lapset tekevät sillä aikaa kun vanhemmat työskentelevät Anja Riitta Lahikainen Kirjallisuusarvio Yhteiskunnan solmukohdassa Elina Moisio Sammandrag Summaries Kirjoittajat

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Mari Pakarinen ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print,

3 Pääkirjoitus Perhemyönteinen työkulttuuri luo hyvinvointia Työn ja perheen yhteensovittaminen koskee sekä miehiä että naisia. Asenneilmastoa muokkaamalla voidaan miesten perhevapaiden käyttöä entisestään lisätä. Vaikka miesten perhevapaiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulla, luvut laahaavat muiden Pohjoismaiden jäljessä. Perhevapaita jakamalla edistetään paitsi perheen sisäistä tasa-arvoa myös niistä aiheutuvien työnantajakulujen tasaamista. Kustannusten tasaamisesta vallitseekin suuri yksimielisyys 3. Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisella voidaan tasapainottaa työelämään osallistumista, vaikuttaa työssäoloajan pidentymiseen ja vahvistaa työn houkuttelevuutta 2. Kuten Saija Mauno, Ulla Kinnunen ja Mervi Ruokolainen toteavat artikkelissaan, perhemyönteistä työkulttuuria edistävät johtamiskulttuuri, jossa työpaikan johto tukee henkilöstöpolitiikkaa ja joka noudattaa joustavia työkäytäntöjä ja mitoittaa työt henkilöstön tarpeiden mukaan työaikakulttuuri, johon liittyvät molemminpuoliset joustavat aikavaatimukset ja -odotukset; hyviä malleja ovat esimerkiksi liukuva työaika, työaikapankki ja vaihteleva työaika urakehitystä tukevat käytännöt, joissa otetaan huomioon perhevapaista aiheutuvat työuran keskeytymiset. On mielenkiintoista seurata, missä määrin perhemyönteisen työkulttuurin tutkimustulosten hyödyntäminen juurtuu työelämän käytäntöihin. Perhemyönteinen työkulttuuri voi olla osa yrityksen kokonaisvaltaista hyvinvointistrategiaa, mikä lisää työn vetovoimaa ja organisaatioon sitoutumista 2. Kuten Kaija Tuomi ja Sinikka Vanhala toteavat, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja oikeudenmukainen kohtelu edistävät työhön sitoutumista ja psyykkistä hyvinvointia. Työ ja perhe- ja yksityiselämä eivät näyttäydy vastakkaisina elementteinä. Vaikka työ tempaisee mukaansa ja työajat venyvät, niin ristiriidat eivät välttämättä heijastu hyvinvoinnin ongelmina. Erityisesti yrittäjän elämässä vaikuttavat positiivisesti sekä vapaaehtoisuus että mahdollisuus itse määrätä työajan rytmi, kuten Marja Känsälä ja Anne Kovalainen tuovat artikkelissaan esille. Perheyritys voi olla joustava tapa yhteensovittaa työ ja perhe- ja yksityiselämä. Jouko Nätin, Mia Väisäsen ja Timo Anttilan artikkelissa käy ilmi, että ansiotyön teko kotona on yleistä tietotyössä. Työpaikalla tehdyn työn kotona jatkamiseen vaikuttavat yhtäältä voimakas henkilökohtainen sitoutuminen työhön ja työn aikapai- Työ ja ihminen 19 (2005) 1: 3 5 3

4 neet, toisaalta vaikutusmahdollisuudet työaikoihin. Myönteistä kotona työskentelyssä on oma rauha ja työn omaehtoinen rytmitys, kielteistä perhe-elämän häiriintyminen ja työpäivän venyminen. Kotona työskentelyllä voi olla siten ristiriitaisia vaikutuksia. Eero Lahelman, Torsten Winterin, Pekka Martikaisen ja Ossi Rahkosen tutkimuksen tulosten mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen konßiktit ovat yleisiä varsinkin ylemmillä toimihenkilöillä (esim. opettajilla ja lääkäreillä). Ristiriidat liittyvät osaltaan työn henkiseen rasitukseen ja voimakkaaseen työhön sitoutumiseen. Sukupuolten väliset erot näyttäytyvät hyvin pieninä. Työn ja perheen kitkaton yhteensovittaminen on tärkeää sekä naisten että miesten jaksamiselle. Työhön liittyvät tunteet, päätökset ja käytetty aika vaikuttavat perheeseen, ja vastaavasti perheen tunneilmasto, ihmissuhteet ja hyvinvointi vaikuttavat työhön. Näitä kytköksiä olisi nykyistä enemmän tutkittava myös laadullisesti. Minna Toivasen ja Ari Väänäsen kirjoittajaryhmän artikkelissa korostuu työn sisällöllisen merkityksen huomioiminen samoin kuin kokemus työn ja perheen välisestä suhteesta ei riitä, että raportoidaan vain tehtyjen koti- ja ansiotyötuntien määrä. Jari Hakasen artikkeli käsittelee hammaslääkäreiden työn ja perheen arjessa kokemia rasitus- ja voimavaratekijöitä sekä yhteyksiä työn imuun, työholismiin ja työuupumukseen. Tulosten mukaan perheen olosuhteet voivat sekä kuluttaa että vahvistaa työhyvinvointia. Tutkimus tuo esiin hyvinvoinnin monimuotoisuuden: työholismi ja työn imu ovat eri asioita. Kannustava ja voimavaroja tarjoava työympäristö on yhteydessä työn imun kokemuksiin. Nämä tekijät eivät näytä yhdistyvän työholismiin, joka liittyy sisäisiin paineisiin ja jopa pakkomielteiseen tapaan tehdä (liian paljon) työtä. Työholismiin näyttää liittyvän myös palkitsevia piirteitä, ja siksi se on nykypäivän työelämässä vaaniva vaara. Työholismi voi olla myös kompensaatiota epätyydyttävästä perhe- tai yksityiselämästä. Maritta Törrönen pohdiskelee perheeseen ja parisuhteeseen sitoutumisen ja ei-sitoutumisen problematiikkaa. Mikä saa ihmiset toisaalta muuttamaan perhekuvioitaan ja edelleen sitoutumaan? Työelämän muutokset vaativat vanhemmilta yhä suurempaa liikkuvuutta, joustavuutta ja elastisuutta; myös perhe on siepattu mukaan näihin vaatimuksiin. Kuitenkin lasten hyvinvointi ja kasvatus edellyttävät pitkäjänteisyyttä ja rauhallista läsnäoloa. Tähän kiteytyy työn ja perheen yhteensovittamisen eräs ydinkysymyksistä: miten yhdistää toisiinsa näiden kahden kiehtovan elämänalueen erilaiset vaatimukset? Muuttuva työelämä haastaa perhe-elämän sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Työ/Elämä-tasapaino-tutkimusohjelma pyrkii tutkimaan ja löytämään vastauksia näihin kysymyksiin. Ihmiset rakentavat työuraansa yhä enemmän omien kompetenssiensa ja elinikäisen oppimisen varaan, usein irrallaan selkeistä työorganisaatioista 1. Tulevaisuus kyseenalaistaa myös perheen sisäiset roolit ja työnjaot: uraansa menestyvästi rakentava nainen ei todennäköisesti enää uhkaa puolisonsa itsetuntoa kuten nykyään, jolloin parisuhteen eroriski kasvaa, kun vaimo on hyvätuloinen ja tienaa puolisoaan paremmin. Tutkimusohjelmassa luodataan työn ja perheen ja yksityiselämän tulevaisuuden näköaloja rakentamalla erilaisesti avautuvia tulevaisuuden polkuja. Tämä teemanumero on osa tätä prosessia. Kaisa Kauppinen tutkimusprofessori Työ/Elämä-tasapaino-tutkimusohjelma 4

5 KIRJALLISUUTTA 1. Heinonen S: Tulevaisuuden työnteosta vanhat paradoksit ja uusi paradigma. Toimihenkilöunioni, Helsinki Kauppinen K, Toivanen M & Moisio E: Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen. Tietokortti/10. Työterveyslaitos, Helsinki Tasa-arvobarometri Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:20, Helsinki

6 artikkelit Joustava rakkaus ja perheiden muutos Maritta Törrönen Artikkelissa pohditaan perheiden muutosta, joka nähdään yhteydessä niin yhteiskuntajärjestelmän kuin työelämänkin murrokseen. Onko avioliitto ikuisena instituutiona menettänyt merkityksensä? Vai onko käsitys rakkaudesta muuttunut heijastuen perheiden muutokseen? Artikkelin näkökulma on yhteiskuntatieteellinen. Se perustuu erityisesti sosiologi Zygmunt Baumanin näkemyksiin perheestä ja parisuhteesta. Työelämään sisältyy epävarmuutta, johon ei ennakolta voi varautua. Työntekijöiden halutaan sekä liikkuvan työn mukana että sopeutuvan epävarmuuteen työn jatkuvuudesta. Myös työpaikat ovat muuttaneet luonnettaan. Työelämän muutokset vaikuttavat perhe-elämään. Yhteiskunta on edellyttänyt palkkatyöntekijöiltä, jotka ovat usein myös vanhempia ja puolisoita, joustavuutta ja liikkuvuutta. Perhe on joutunut mukaan tähän samaan liikkeeseen. Avainsanat: avioliitto, avoliitto, parisuhde, rakkaus, työelämä 6

7 Joustava rakkaus ja perheiden muutos JOHDANTO Etukäteen jaettujen viiteryhmien ajasta ollaan siirtymässä yleisen vertailun aikakauteen, jossa yksilöiden minän rakennus vaatii jatkuvaa uudistumista ja jopa ylisuoriutumista. Minän rakennuksen tavoitteet myös muuntuvat jatkuvasti. 4 Muutokseen liitetään monenlaisia uhkakuvia ja esitetään synkkiä tulevaisuuden visioita, mutta myös lisääntyviä vaihtoehtoja ja valintoja. Muutos tuo uudenlaisia ulottuvuuksia ihmisten elämään. Sellaiset mallit, koodit ja säännöt, joihin aiemmin sopeuduttiin ja jotka valittiin pysyviksi elämän kiinnekohdiksi, ovat lähes hävinneet tai käyneet vähiin. Esimerkiksi Beck nimeää perheen, luokan ja naapuruston sellaisiksi käsitteiksi, jotka ovat kuolleita mutta yhä elossa. Beck kehottaa miettimään: Kysypä itseltäsi, mikä perhe oikeastaan on nykyisin? Mitä se tarkoittaa? Tietenkin on lapsia, minun lapsiani, meidän lapsiamme. Mutta jopa vanhemmuus, perhe-elämän ydin, alkaa hajota avioerojen yleistyessä ( ) Isoäidit ja isoisät joutuvat puuttumaan tai olemaan puuttumatta poikiensa ja tyttäriensä elämään, vaikka heillä ei ole mitään keinoa vaikuttaa lastensa päätöksiin. Lastenlasten näkökulmasta isovanhempien merkitys täytyy määritellä yksilöllisten päätösten ja valintojen avulla. 4 Yleisen vertailun aikakausi ilmenee ainakin yhteiskuntajärjestelmän, työelämän ja perheen tasolla. Suomalainen hyvinvointivaltiollinen yhteiskuntajärjestelmä on markkinaliberaalien haasteiden edessä. Hyvinvointivaltiota sellaisena kuin se on tähän asti ymmärretty ei pidetä enää itsestään selvyytenä. Sen odotetaan etsivän toisenlaisia tapoja vastata esimerkiksi väestön ikääntymistä tai työttömyyden hoitoa koskeviin kysymyksiin. Myös käsitykset yhteiskunnan ja yksilön vastuusta vaihtelevat. Länsimaisen jälkiteollisen yhteiskunnan tai tietoyhteiskunnan työelämän rakenteet ovat muuttuneet rajusti jo 1990-luvulla ja 2000-luvulle tultaessa. Työelämä vaatii joustavuutta työntekijöiltään, joiden halutaan sekä liikkuvan työn mukana että sopeutuvan epävarmuuteen työn jatkuvuudesta. Työpaikat ovat muuttaneet luonnettaan esimerkiksi lisääntyneen tieto- ja viestintätekniikan käytön takia. Uusilta työntekijöiltä edellytetään kokemusta, koulutusta sekä kilpailuhenkeä. Perhe, jota on pidetty ihmisten hyvinvoinnin peruspilarina, on saanut uusia muotoja. Perheen muodonmuutoksen pelätään vähentävän ihmisten hyvinvointia. Tässä artikkelissa pohditaan perheiden muutosta, joka nähdään yhteydessä niin yhteiskuntajärjestelmän kuin työelämänkin murrokseen. Onko avioliitto ikuisena instituutiona menettänyt merkitystään? Onko käsityksemme perheiden pysyvyydestä tai ikuisuudesta epähistoriallinen ja romantisoitu? Vai onko käsitys rakkaudesta muuttunut heijastuen perheiden muutokseen? Artikkelin näkökulma on yhteiskuntatieteellinen. Aineksia otetaan myös psykologisesta, sosiologisesta ja kirjallisuustieteellisestä tutkimuksesta. Artikkelissa nojaudutaan eniten sosiologi Zygmunt Baumanin näkemyksiin perheestä ja parisuhteesta. Artikkelissa ei pyritä määrittelemään perhettä vaan tyydytään käyttämään käsitettä perhe eri ihmisten yhteenliittymänä 11. Riitta Jallinoja on määritellyt perhettä tavalla, joka vastaa artikkelissa käytettyä käsitystä perheestä. Jallinoja ei ole lähtenyt jäljittämään sosiaalisen tai kulttuurisen muutoksen vaikutusta perherakenteeseen eikä perhe-elämään. Hän näkee perheen sekä ideana että tunnesiteenä. Hän lähtee Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

8 M. Törrönen siitä, että perheenjäsenet ovat enimmäkseen omilla tahoillaan, palatakseen taas yhteen joko päivittäin tai harvemmin. Jallinoja uskoo, että perheenjäsenet tietävät olevansa perhe, kun he tapaavat toisensa. Toisaalta Jallinoja ymmärtää perheen rakentuvan tapahtumien kulussa, jolloin perheellä on useita eri vaiheita sisältävä elämänkaari. Kronologiset ja perinteisesti kuvatut vaiheet voidaan nähdä seurusteluna, avioitumisena, lasten hankkimisena, pesän tyhjenemisenä, kolmen sukupolven välisinä suhteina ja nykyään myös avioeroina ja uusperheinä. 2, 11 Yleensä ydinperheestä puhuttaessa ajatellaan heteroseksuaalista parisuhdetta, jossa on nainen, mies ja heidän yhteisiä lapsiaan. Ydinperheessä puhutaan jaetusta ja tasa-arvoisesta vastuusta 10. Tässä tekstissä rinnastetaan tällaiseen perhekäsitykseen myös avoliitot sekä homo- että lesboliitot. Tässä artikkelissa pysyttäydytään kahden parisuhteessa olevan ihmisen välisessä rakkaudessa. ROMANTTINEN RAKKAUS JA RAKASTUMINEN AJASSAMME Romanttinen rakkaus ja rakastumisen tunne ovat nousseet Jallinojan 11 mukaan entistä merkityksellisemmiksi, minkä vuoksi niitä koskevat säännöt heijastuvat myös muihin perheen vaiheisiin. Tämä on korostanut myös parisuhteen erillistä merkitystä. Siten parisuhteen tarkastelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan ymmärtää tämän ajan perhettä. Parisuhteen ideaalia rakennetaan Jallinojan mukaan kolmen säännön avulla: romanttisen rakkauden, rakastumisen ja yhteensopivuuden säännöillä. 11 Rakkaus ymmärretään yleiskäsitteeksi, joka saa erilaisia muotoja, ja se on yksi perustavaa laatua oleva arvo. Se on laajempi kuin hetero-, homo- tai lesbosuhteisiin liittyvä käsite. Se voi kohdistua myös luontoon tai eläimiin. Rakkaus ei rajoitu vain yhteen tiettyyn ihmiseen, eikä se myöskään ole vakio, jota riittää vain tietylle määrälle ihmisiä. Rakkauden tunne voi laajeta, kun läheisiä ihmisiä on enemmän. Kahden ihmisen välinen rakkaus näyttäytyy monimuotoisina tunteina, jotka eivät ole pelkkää autuutta 9. Vanhempiin, lapsiin ja ystäviin kohdistuva rakkaus on erilaista, mutta siihenkin liittyy erisävyisiä tunteita. Rakkauden tunne on subjektiivinen. Rakkaat ihmiset ovat kunkin elämässä tärkeitä läheisiä. Kaikkia lähellään olevia ihmisiä ihminen ei kuitenkaan rakasta. Rakkauden tunne voi myös vaihdella eri aikoina; joskus se aivan kuin hiipuu syttyäkseen taas näkyvämpään liekkiin. Jallinoja 11 toteaa, että miehen ja naisen välinen romanttinen rakkaus on yksi rakkauden muoto, joka johtaa mahdollisesti rakastumisen myötä perheen perustamiseen. Näin rakkaus voidaan nähdä kuin prosessina, joka etenee romanttisen rakkauden vaiheesta rakastumiseen. Jokainen kohtaaminen rakastetun kanssa on rakastuneelle subjektille juhlaa. 3 Romanttiseen rakkauteen ja rakastumiseen liitetään monenlaisia adjektiiveja ja latauksia. Kirjallisuustieteilijä Roland Barthes kuvaa kirjassaan Rakastuneen kielellä 3 puhelinsoiton odotusta, hellyyttä, riippuvuutta, yön demoneja, mustasukkaisuutta, harhailua, katsetta, rakkauskirjettä, itseinhoa, kohtaamista, hymyä ja merkkien epävarmuutta. Hän tuo esiin vivahteikkaasti rakastuneen ihmisen tunnemyrskyä. Hän liittää rakastumiseen sekä onnen odotusta että ahdistusta ja epävarmuutta sisältäviä vivahteita. Näihin kuuluvat kaipaus, kosketukset, rakkaudentunnustukset ja samastuminen sekä hämmennys, omistamisen 8

9 Joustava rakkaus ja perheiden muutos halu, herkkyys ja kärsivällisyys. Hän määrittelee ahdistuksen näin: Milloin mikäkin sattumus herättää rakastuneessa subjektissa pelon uhkaavasta vaarasta, haavoittumisesta, hylätyksi tulemisesta, odottamattomasta käänteestä 3 Romanttiseen rakkauteen sisältyy vetovoiman tunteminen toista kohtaan, hullaantuminen sekä hellää seurustelua, joita voidaan pitää myös vaiheittain etenevinä 6. Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila 13 kuvaavat romanttista rakkautta lähinnä intohimoisen rakkauden käsitteellä, johon he liittävät seksuaalisen halun. He näkevät, että suhteiden solmimiseen motivoi vaikkapa kuvitelma ihanteellisesta rakkaudesta tai vastaansanomaton seksuaalinen himo. Sosiologi Anthony Giddens 8 arvioi, että käsitys romanttisesta rakkaudesta, johon hän kiinteästi liittää seksuaalisuuden, on hyvin tiiviisti sidoksissa perheiden muutoksiin. Giddens kritisoi Foucaultia siitä, että tämä keskittyy tarkastelussaan ihmisten seksuaalisuudesta vain sukupuolen merkitykseen mutta vaikenee romanttisesta rakkaudesta. Giddens ehdottaa, että romanttisen rakkauden sijaan käytettäisiin yhdistävän rakkauden (conß uent love) käsitettä. Romanttisen rakkauden hän liittää kiinteästi seksuaalisuuteen, heterosuhteisiin sekä naisten seksuaaliseen emansipaatioon ja autonomisuuteen. Miehet ja homosuhteet ovat hänestä jääneet perinteisesti tämän käsitteen ulkopuolelle. Yhdistävä rakkaus sallisi hänestä tasa-arvoisemman suhteen miehille ja naisille eikä se kiinnittyisi pelkästään ikuisesti sekä yksi ja ainoa -ajatteluun vaan painottaisi enemmän toisen ihmisen ja tämän tietyn ihmissuhteen erityisyyttä. 8 Entä jos ihmisten romanttiseen rakkauteen on aina liittynyt eräänlainen tunteiden harhailu, joka uskalletaan nykyään näyttää paremmin? Entä jos ihmiset ovat samanlaisia kuin ennenkin, mutta heillä ei ole tarvetta pysäyttää ajatuksiaan harharetkiltä: Harhailu. Vaikka subjekti kokee jokaisen rakkauden ainutlaatuisena ja sysää pois ajatuksen siitä, että se toistuisi myöhemmin jossain muualla, hän saattaa yllättäen havaita itsessään eräänlaisen halun hajoamisen; silloin hän ymmärtää, että hänet on tuomittu harhailemaan rakkaudesta toiseen kuolemaansa saakka. 3 Romanttista rakkautta seuraavaan rakastumisen vaiheeseen liitetään halu sitoutua toiseen ja rakastaa tätä. Rakastumista voidaan pitää kuin todellisena rakkautena tai tosirakkautena, jolloin yhdistyvät syvän kiintymyksen, sitoutumisen ja läheisyyden tunteet 13. Yleisenä ihanteena on ollut elinikäinen ja vakinainen seksuaalisuhde, jonka aikana hankitaan myös yhteisiä lapsia. Kontulan ja Haavio-Mannilan tutkimuksesta kuitenkin ilmenee, ettei ihmisiä voi tyypitellä seksuaalisen käyttäytymisen mukaan tietyiksi tyypeiksi. Tavallisempana näyttäytyy se, että eri elämänvaiheissa saman ihmisen seksuaalinen käyttäytyminen vaihtelee. 13 Kenties rakastumisessa on kysymys tahdosta: antaako harhailevan mielen ohjata vai tahtooko tietoisemmin jotakin: Kuitenkin myytti rakkaudesta ensi silmäyksellä on niin voimakas, että on yleensä aivan tyrmistyttävää kuulla jonkun päättäneen rakastua; niin kuin Amadour joka näkee Floriden Katalonian varakuninkaan hovissa: Kauan naista katsottuaan hän päätti rakastaa tätä. Mitä ihmettä, pitäisikö minun oikein puntaroida, aionko tulla hulluksi (ja olisiko rakkaus sitten hulluutta jota tahdon)? 3 Rakastumisprosessia on Suomessa tutkinut kasvatuspsykologi Kaarina Määttä moniosaisessa tutkimuksessaan, jossa hän on Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

10 M. Törrönen ollut kiinnostunut eri ikäisten suomalaisten rakkautta koskevista käsityksistä ja kokemuksista 14. Satojen suomalaisten haastattelu- ja elämäkerta-aineistojen perusteella hän on hakenut vastauksia kysymyksiin, mitä tapahtuu kun rakastuu, miten kumppani valitaan sekä miten parisuhde kehittyy, miten se säilyy tai hajoaa. Italialainen sosiologi Francesco Alberoni 1 on puolestaan tutkinut vuotiaitten nuorten rakkauselämää. Alberoni toteaa, kuinka tutkimuksen lisääntymisestä huolimatta monet rakkauden kysymykset ovat arvoituksia: Mitä on rakastuminen? Miten se käynnistyy? Millaisen prosessin kautta kaksi joskus toisilleen entuudestaan täysin tuntematonta ihmistä tuntee vastustamatonta vetoa toisiinsa ja muodostaa uuden sosiaalisen yksikön, jossa vallitsee erittäin luja keskinäinen solidaarisuus ja jossa he yhteen liittyneinä kykenevät kohtaamaan elämän? Sosiologi Zygmunt Bauman on kirjoittanut kirjan Liquid love 5, jossa hän pohtii ihmissuhteita ja erityisesti miehen ja naisen välistä suhdetta. Hänen kuvauksensa nykyajan ihmisestä on synkempi kuin Alberonin. Hänen tarkastelutapansa on pessimistinen, lähes tuhoa ennustava. Bauman kytkee joustavan rakkauden nykyajan epävarmuuteen ja individualismiin. Hän kuvaa ihmiset itsekkäinä olentoina, jotka tyydyttävät vain omia halujaan ja tarpeitaan. Baumanin mielestä nykyajan ihmiset tuntevat itsensä väliaikaisiksi, jopa kertakäyttöisiksi, ja pelkäävät tulevansa hylätyiksi. He kaipaavat kuitenkin yhdessäolon jatkuvuutta sekä varmuutta siitä, että saavat apua sitä tarvitessaan. Ihmiset haluavat olla epätoivoisesti suhteessa johonkin, mutta eivät perinteisessä mielessä ikuisesti. He pikemminkin valikoivat suhteesta mielihyvän ja nautinnon. Perinteinen ikuisesti kestävä suhde nähdään kuin painolastina tai tunnetaan, ettei siihen pystytä vastaamaan. Sen nähdään myös rajoittavan vapautta. 5 IHMISSUHTEET VÄLINEENÄ Ihmissuhteet näyttäytyvät Baumanille myös individualisoituina, jolloin ihmiset tarkastelevat maailmaa omasta näkökulmastaan ja pitävät omia tarpeitaan vähintään yhtä tärkeinä kuin muiden. Individualistinen näkökulma on vastakohta kollektiiviselle eli yhteisölliselle näkökulmalle. Kun suhteet saavat individualistisen painotuksen, niistä tulee sekoitus suloista unta, joka voi saada myös painajaismaisia piirteitä. Ihmissuhde näyttäytyy aivan kuin tunteiden avoliittona, jossa eri tunteet vaihtelevat. Bauman arvioi, että moderni elämäntapa korostaa suhteita, jotka koetaan samanaikaisesti niin tavanomaisimpina, akuuteimpina, syvimmin tunnettuina kuin vaikeimpina epävarmuuden synnyttäjinäkin. Jos suhteet katkeavat, uusia synnytetään vaivalloisesti. Näin epävarmuuden aika näyttäytyy suhteissa. 5 Epävarmuus kasaa suhteisiin paineita: Suhteet nousevat tärkeiksi huomion kohteiksi ja myös yksilöiden elämän tarkoitukseksi. Ne näyttäytyvät puheenaiheina ja peleinä, joita kannattaa pelata riskeistä huolimatta. Bauman arvostelee niitä sosiologeja, jotka ovat tilastojen ja järkeilyn pohjalta luoneet uskomuksia, että ihmiset kaipaisivat ystävyyttä, suhteita, yhteisyyttä tai yhteisöjä. Hän ei itse usko tähän, vaan olettaa ihmisten olevan suhteessa toisiinsa vain saadakseen itselleen tyydytystä, jota he eivät tunne saaneensa aiemmista suhteista. Hän vertaa ihmisten halua hakea jännitystä elämäänsä rottakokeisiin, jossa rottien nautinto oli suurimmillaan, kun sähköshokin ja maistuvan ruuan suhde oli tasapainossa. Ihmiset hakevat elämäänsä jännitystä, jonka seuraukset saattavat olla yllättäviä. 5 10

11 Joustava rakkaus ja perheiden muutos Bauman ei ihmettele, miksi suhteet ovat erilaisen neuvonnan ja ohjauksen kohteena. Suhteiden käsittely antaa mahdollisuudet bisnekseen, jos siitä otetaan maksua. Ihmiset haluavat poimia suhteesta hyvät palat. He tahtovat kuulla, miten syödä kakkua ja miten kuoria kermat päältä. Samalla he tahtovat välttää vaikeat palat. Neuvonnassa ja ohjauksessa käsitellään mielihyvän kaipausta mutta myös lopun pelkoa. 5 Bauman ehdottaa, että olisi parempi puhua suhteiden (relationships) sijaan yhteyksistä (connections). Hän arvostelee suhteiden metsästäjiä ja heidän neuvojiaan. Vaikka he kuinka yrittävät kiillottaa suhde-käsitettä, suhteisiin liittyy silti häiritseviä konnotaatioita. Suhteisiin sisältyy sekä yhdessäolon miellyttävyys, mutta samalla kahlituksi tulemisen kauhu. Tämän takia ihmiset kertovat kokemuksistaan mieluummin yhteyksinä kuin suhteina. Yhteydet ovat virtuaalisia suhteita. Yhteydet eivät ole vanhanaikaisesti sitoutuneita tai pitkäaikaisia suhteita, vaan pikemminkin modernin elämän mittareita. Yhteyksien odotetaan ja toivotaan tarjoavan romanttisia mahdollisuuksia. Bauman huomauttaa, etteivät toiveet ole vain romanttisia. Hän tarkoittaa ilmeisesti seksuaalisia suhteita. Yhteydet tulevat ja menevät nopeaan tahtiin luvaten tyydytystä ja täyttymystä. Virtuaalisiin yhteyksiin on helppo mennä ja niistä on helppo lähteä. 5 Baumanilainen ihmissuhdeanalyysi, rakkaus yhteyksinä, ei imartele nykyihmisiä. Mistä Baumanin kriittinen synkkyys oikein kumpuaa? Julkisuudessa kuvatusta ihmisten parinvaihdostako? Naistenlehdet ja iltapäivälehdet käsittelevät jatkuvasti ihmisten häitä, aviokriisejä ja eroja. Erilaisten julkisuuden henkilöiden edesottamukset ovat näkyvissä. Julkisuuden näkökulmasta katsottuna ihmissuhteet näyttävät vaihtelevilta, muuntuvilta ja moninaisilta. Julkisuuden henkilöiden rakkauden tunnustukset ja riitaisat erot ovat kuin nykyajan satuja, joissa prinsessat ja prinssit saavat toisensa. Toiset taas menettävät aviotai avopuolisonsa kolmannelle osapuolelle. Eräät päättävät muuttaa omiin asuntoihinsa erilleen kasvamisen takia. Taiteilijoiden elämään on helpompi liittää elämänkumppaneiden vaihtuminen kuin muunlaisessa palkkasuhteessa olevien ihmisten elämään. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viikkoliitteessä toimittaja kertaa Katri Helenan, kansallislaulajamme, elämää: Miten kummallista onkaan kohdata joku, jonka elämästä tietää niin paljon: Avioliitto ja ero lennonjohtaja Matti Turusen kanssa 60-luvulla. Avioliitto ja kolme lasta muusikko Timo Kalaojan kanssa. Timo Kalaojan kuolema vuonna Uusi rakkaus professori Panu Rajalan kanssa vuonna 1992, häät vuonna Ja viimeisin, kuohuttava käänne: ero. 12 AVOLIITTO NYKYAIKAISENA SITOUTUMISEN MUOTONA Epävarmuuden aikaan kuuluvat uudenlaiset valinnat, jotka ovat nykyään mahdollisia. Niitä baumanilainen kritiikki ei tunnu ottavan huomioon. Yhteiskunta on muuttunut monella tapaa, ei vain naisen ja miehen yhteiskunta- tai parisuhteessa. Yhteiskunnallinen muutos on vaatinut myös perheen muutosta. Liquid love -kirjaa edeltäneessä Notkea moderni -teoksessa Bauman tuo esille esimerkiksi työelämän yksilöllistävän epävarmuuden, jonka tulkinnassa hän kohtelee ihmisiä hiukan lempeämmin. Vaikka esimerkiksi työpaikkojen äkilliset häviämiset voidaan nähdä yhteiskunnallisena ongelmana, ne saatetaan tulkita yksilöllisinä ongelmina. Suhteessa työelämään ihminen on Baumanin tulkinnan mukaan Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

12 M. Törrönen ymmärrettävämpi olento kuin ihmissuhteissaan, vaikka parisuhteiden epävarmuus näyttäytyy hiukan samanlaisena kuin työsuhteiden. Työelämä on aina sisältänyt epävarmuutta, mutta nyt epävarmuus on muuttanut muotoaan: Se iskee arvaamatta, jolloin ei pystytä ennustamaan, kuka saa jatkaa ja kuka ei. Tällainen epävarmuus ei yhdistä ihmisiä, vaan hajottaa heidän suhteitaan. Ajatus yhteisestä edusta muuttuu entistäkin hämärämmäksi ja menettää jopa merkityksensä. 4 Vaikka työelämä ja ihmissuhteet eivät ole rinnastettavissa toisiinsa, on niissä yllättävän paljon samoja elementtejä. Bauman ennustaa, että nykyinen sääntelemätön moderni yhteiskunta ennakoi kevyen, vapaasti kelluvan kapitalismin syntyä. Tulevaisuudessa pääoman ja työn väliset siteet löystyvät. Hän vertaa tätä tapahtumaa siirtymisenä avioliitosta yhdessä asumiseen. Yhdessä asuminen kertoo hänestä tietynlaisesta asenteesta ja strategisista seurauksista, joihin liittyy väliaikaisuus ja mahdollisuus lopettaa seurustelu milloin tahansa ja mistä syystä tahansa, kun tarve tai halu ehtyy. Bauman katsoo, että avioliitto perustui keskinäiseen sopimukseen ja riippuvuuteen, kun taas yhdessä asumiseen hän liittää ainakin toisen osapuolen riippumattomuuden, jota tämä on mielessään halunnut. Hän vertaa, että pääoman, tuottojen ja osinkojen uusintaminen ja kasvattaminen sekä osakkeenomistajien tyytyväisyys ovat kaikki muuttuneet riippumattomiksi siitä, miten pitkään kulloinkin sitoudutaan tiettyyn työvoimaan. 4 Baumanin pessimistiset kuvaukset tuovat esiin, ettei parisuhdetta ilman avioliittoa pidetä selvänä ikuisuuden tai pitkäaikaisen suhteen tunnuksena. On mahdollista tehdä oletus, että avoliittoa pidetään postmodernina sitoutumisena. Se voidaan tulkita myös kahden ihmisen toisilleen tekemänä solidaarisuuden sopimuksena, johon ei tarvita kirkollisia tai valtiollisia seremonioita ja sinettejä. Se voidaan nähdä eräänlaisena romanttisen rakkauden tulkintana parisuhteesta, jossa rakkaus ja toisesta välittäminen nähdään parisuhdetta eteenpäin kantavina voimina. Monissa hallinnollisissa toimissa avopareja kohdellaan samoin kuin avioliitossa olevia, joten liiton vakuudeksi ei ole välttämätöntä hankkia kirkollista vihkimistä tai siviilivihkimistä. Avoliitosta käytetään hallinnollisesti ilmaisua avioliiton kaltainen suhde. Näin julkisessa toiminnassa avoliitolle on annettu virallinen status, josta ei vielä seuraa kuitenkaan esimerkiksi perintöoikeutta. Myös lasten isyys pitää vahvistaa. Avoliitot kertovat tietynlaisesta maallistumisesta, jolloin ihmisten toisilleen antamia rakkauden lupauksia pidetään riittävinä. Rakkaudentunnustus on tehty kahden ihmisen välillä, ei esimerkiksi Jumalalle. Myös suhtautuminen avoliittoihin ja niissä syntyneisiin lapsiin on muuttunut suvaitsevaksi. Sekä naiset että miehet toimivat usein kolmoisrooleissa perheessä: he ovat palkkatyöntekijöitä, vanhempia sekä puolisoita. Tasa-arvo on edistynyt, mutta siitä ei seuraa yksiselitteistä onnea eikä esimerkiksi kotitöiden tasaista jakautumista. Eri rooleihin kohdistuu toiveita ja odotuksia, joita ei ole helppoa aina täyttää ja yhdistää. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettu esimerkiksi hoitovapailla, kotihoidontuella ja lyhennetyllä työajalla. Näiden etuuksien hyödyntäminen tarkoittaa työnantajalle sijaisjärjestelyjä, jotka voivat hankaloittaa myös työntekijän asemaa. Lyhennetyn työajan käyttö on kuormittavaa, jos lyhyemmässä ajassa pitää selvitä samasta työmäärästä kuin pidemmässä ajassa. Työsuhteiden määräaikaisuus ei tue arjen pitkäaikaista suunnittelua. 12

13 Joustava rakkaus ja perheiden muutos Määräaikaisuus tuo riskejä esimerkiksi asunnon hankintaan ja lainan ottoon. Ristiriita syntyy siitä, että epävarmuuden aika on samalla lisääntyneen tiedon, uusien mahdollisuuksien ja kasvaneiden toimintaedellytysten aikaa. Siksi parisuhteeseen ja vanhemmuuteen kohdistuvat odotukset ja paineet ovat kasvaneet. Puolisoiden pitää työntekijäroolin lisäksi pärjätä parimarkkinoilla sekä osoittaa pärjäämisensä vanhempina niin sukulaisille kuin erilaisille viranomaisillekin. ROMANTTISEN RAKKAUDEN HARHA? Eroaminen voi kertoa vapauden illuusiosta eli unelmasta palauttaa parisuhdetta edeltävä riippumattomuuden tila. Toiveena on tehdä uudenlaisia valintoja, esimerkiksi aloittaa entistä parempi parisuhde. Vapauden illuusiosta voidaan puhua, jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia: paluuta entiseen ei ole. Kun luvuilla aviossa olevien avioparien, joilla oli lapsia, osuus lapsiperheistä oli lähes 90 prosenttia, niin vuonna 2001 heidän osuutensa oli vain 64,3 prosenttia. Tämä on suuri muutos. Kahden vanhemman lapsiperheiden määrä on yhteensä 80,4 prosenttia vuonna 2001, kun otetaan huomioon sekä avoliitot että avioliitot. Lapsilla on Suomessa edelleen useimmiten kaksi vanhempaa tai huoltajaa, mutta nämä eivät ole enää niin usein kuin aiemmin naimisissa keskenään. Avoliittojen suhteellinen määrä onkin noussut. Myös yhden vanhemman perheiden määrä on kasvanut 1960-luvulta vuoteen 2001 reilusta 10 prosentista 19,6 prosenttiin. 17 Aiemmin avioliittoa pidettiin pyhänä eikä erota voinut kuin todella hyvästä syystä. Avioliitto saattoi päättyä puolison kuolemaan sekä eroon, jos puoliso todettiin kunnottomaksi, esimerkiksi huorintekijäksi. Nykyään syyllistä ei tarvitse enää osoittaa, vaan avioliitto voidaan purkaa joko molempien puolisoiden tai yhden puolison hakemuksella. Tällä muutoksella on mitä ilmeisimmin vaikutusta avioerojen määrään. Moraalinen paine ja yhdenmukaisuuden vaatimus on ollut aiemmin tiukempi, mikä on pitänyt avioliittoja, perheitä ja sukuja yhdessä. Avioliittojen kestävyys on ollut ainakin joiltakin osin hyvä asia, esimerkiksi sukutilojen jatkuvuuden tai sukulaisverkostojen koossa pysymisen kannalta. Ihmissuhteiden jatkuvuudella on merkitystä myös lapsille sekä isovanhemmille heidän turvallisuuden tunteensa takia. Jos ihmisiä syytetään parisuhteiden kertakäyttökulttuurista, kuten Bauman 4 tekee, silloin ei oteta huomioon sitä tosiasiaa, että joskus parisuhteet saattavat olla hyvinkin tuhoisia. Joskus avioero on hyvä vaihtoehto myös lasten kannalta. Kyse voi olla henkisestä tai fyysisestä väkivallasta tai sen uhkaavuudesta, joita toinen puoliso käyttää hallitakseen toista puolisoa. Fyysinen tai henkinen pahoinpitely, jopa sadismi, tai päihteiden jatkuva väärinkäyttö ovat esimerkkejä sellaisista asioista, joita ei enää tarvitse sietää yli omien voimiensa. Keskustelu naisten ihmisoikeuksista ja sukupuolten tasa-arvoisesta kohtelusta on vaikuttanut siihen, mitä kaikkea avioliitossa kestetään ja siedetään. Lasten etu tai lasten näkökulman esiintuominen saattaa vaikuttaa siihen, jatketaanko avioliittoa vai päädytäänkö eroon 15. Riidat lasten huollosta ja tapaamisoikeuksista eivät tue sitä, että pariskunnat aina kykenisivät keskenään miettimään lasten parasta avioliitossa ja saati sitten erotessaan. Jos parisuhde ymmärretään tilapäiseksi, saattaa se muuttua itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Ei ole paljonkaan mieltä tehdä uhrauksia tai työstää vaikeuksia, jos parisuhteen eteen tai liiton pelastamiseksi ei olla val- Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

14 M. Törrönen miita yrittämään lujemmin ja päättäväisemmin, välillä jopa kärsimyksiä ja tuskaa kestäen. Surullisena kehityksenä voi pitää sitä, jos yhdentekevät erimielisyydet muuttuvat katkeriksi ristiriidoiksi ja jopa vähäisiä riitoja pidetään merkkeinä perustavasta ja korjaamattomasta yhteensopimattomuudesta. 5 Luoko kuva romanttisesta rakkaudesta harhan, että parisuhde pysyisi aina eroottisesti tai henkisesti yhtä kiihkeänä ja vetovoimaisena kuin suhteen alkuaikoina? Onko omalla kohdalla vaikea hyväksyä sitä, että erimielisyydet kuuluvat avioliittoon ja arkeen 16? Kun kaksi subjektia riitelee siten, että he vaihtavat vuorosanoja säädellyssä järjestyksessä tarkoituksenaan sanoa viimeinen sana, he ovat jo naimisissa keskenään: kohtauksessa he käyttävät tiettyä oikeutta ja tiettyä kieltä johon heillä on yhteisomistus; kukin vuorollaan, kohtauksen säännöissä määrätään, ja se tarkoittaa: et koskaan sinä ilman minua ja toisinpäin. Sen käytänteen, johon viitataan kiertoilmaisulla dialogi, todellinen merkitys on tämä: kumpikaan ei kuuntele toista, vaan molemmat noudattavat orjallisesti puhehyödykkeiden tasapuolisen jakamisen periaatetta. Osapuolet tietävät antautuvansa yhteentörmäykseen, joka ei tule erottamaan heitä eikä aiheuta sen suurempia jälkiseuraamuksia kuin perverssi nautinto (kohtaus olisi siis tapa tuottaa mielihyvää ilman lasten alkuunsaattamisen riskiä). 3 Romanttinen rakkaus on parisuhteen alkutaipaleeseen liittyvä käsite. Jos siihen jäädään unelmatasolla kiinni, se saattaa olla arkisen rakkauden kompastuskivi. Rakkaus muuttaa muotoaan, ja yhteenkuuluvuuden vaatimuksesta alkavat erottua erilliset yksilöt, joilla on omat mielipiteensä. Omien mielipiteiden ilmaisemisen ei tarvitse olla kuitenkaan erottava tekijä, vaan se voi luoda mahdollisuuden niin yksilöllisyyteen kuin yhdessä kasvamiseen. LISÄÄNTYNYT HYVINVOINTI JA PIDENTYNYT ELINIKÄ Naiset voivat tehdä nykyään toisenlaisia valintoja kuin heidän äitinsä. He ovat miehistään taloudellisesti riippumattomampia kuin heidän esiäitinsä. He voivat kouluttautua ja hankkia oman uran. Nainen voi toimia sekä äitinä että työntekijänä. Hyvinvointivaltio on tukenut naisten työllistymistä tarjoamalla sekä työpaikkoja heille että päivähoitoa heidän lapsilleen. Hyvinvointivaltion vahvistuminen ei ole turvannut kaikkien kansalaisten fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Taloudellisen kasvun on oletettu tuovan mukanaan myös henkistä hyvinvointia, mikä ei ole täysin toteutunut. Esimerkiksi Ruotsissa liitetään naisten lisääntyvä työssäkäynti 1970-luvulta alkaen yhteen ydinperheen hajoamisen alkuvaiheisiin, esimerkiksi lisääntyneinä avioeroina sekä avoliiton yleistymisenä. Ydinperhe ei sovellu hyvin yhteiskuntaan, jossa vaaditaan yhä enemmän kansalaisten joustavuutta ja liikkuvuutta. Naiset odottavat myös tasa-arvoista kohtelua itselleen. Sukupuolten välinen tasa-arvo muotoutuu yhdeksi ideaaliksi, jonka mukaan monilla yhteiskunnallisilla alueilla toimitaan. 10 Ihmisten elinikä on pidentynyt, jolloin elämään mahtuu erilaisia vaiheita. Perhevaihe voidaan nähdä niistä yhtenä. Monet iäkkäät ihmiset ovat nykyään hyväkuntoisia. He saattavat asua omissa kodeissaan tai palveluasunnoissa, mutta myös laitoshoidossa, sekä saattavat jaksaa vielä monella tavoin osallistua yhteiskunnan toimintaan tai ainakin tehdä kodin askareita. Elämänkaariajattelun avulla elämä ymmärretään jatkumona, jolloin ihminen lapsuuden ja nuoruuden jälkeen elää aikuisuutta ja loppuun asettuu vanhuus, joka päättyy kuolemaan. Eräänlaisena perinteisenä yhteiskunnallisena ihanteena voidaan 14

15 Joustava rakkaus ja perheiden muutos pitää pariskuntaa, joka on jaksanut elää yhdessä vanhuuteen ja jonka vasta kuolema erottaa: Olemme pohtineet, olisiko onnellisempaa, että sinä kuolet ensin vai minä. Tulokseen emme ole päässeet. Pitäisi oppia tämäkin luopuminen. Uskaltaa sanoa: Jos joudut lähtemään, lähde turvallisin mielin. Kyllä minä pärjään. Meillä oli kivaa täällä. Tavataan taas, ja halataan. 7 Tällaisten pariskuntien saattaa kuulla naureskellen mutta myös rehellisesti kertovan, että elämässä on ollut sekä myötä- että vastoinkäymisiä 7. Yksinäinen vanhuus ilman parisuhdetta ei näyttäydy kulttuurisesti houkuttelevana vaihtoehtona. Näin ajatellen tilapäiset parisuhteet liittyvät helpommin ajatuksissa nuoriin tai keski-ikäisiin, joilla tavallaan on enemmän varaa katkaista suhteita ja etsiä uusia. Kuten perhe-elämäkään, ei vanhuuskaan ole muuttumaton. Vanhuuskin on nykyään joustava, jolloin ihminen omien tuntemustensa mukaan voi pitää itseään sen ikäisen oloisena kuin haluaa. Vaikka virallisesti tietyt iät määritellään kaikille samanlaisiksi, esimerkiksi täysi-ikäisyys tai kansaneläkkeen saamiseen oikeuttava ikä, voidaan myös vanhuus nähdään vaiheena, jolloin ihminen voi olla aktiivinen, ja jopa rakastua. POHDINTA Tässä artikkelissa pohdittiin perheiden muutokseen liittyvää keskustelua. Onko avioliitto ikuisena instituutiona menettänyt merkitystään? Perheiden muutosta peilattiin erityisesti käsitykseen rakkaudesta. Yhteiskunta on muuttunut etukäteen jaetuista viiteryhmistä (esim. perhe, luokka ja naapurusto) yleisen vertailun aikakauteen 4, jolloin selvärajaiset viiteryhmät ovat kadonneet. Oman viiteryhmän löytämiseksi joudutaan käymään jatkuvaa yksilöllistä vertailua ja etsintää. Myös työelämä on tuonut mukanaan epävarmuutta, johon ei ennakolta voi varautua. Työelämään liittyy yllätyksellisyyttä, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Se vaikuttaa perheelämään, sen arjen suunnitteluun sekä tunneilmastoon, johon epävarmuus tuo myrskyä, hallaa ja joskus päivän paistetta. Yhteiskunta on edellyttänyt työntekijöiltä, jotka ovat usein myös vanhempia ja puolisoita, joustavuutta ja liikkuvuutta. Perhe on joutunut mukaan tähän samaan liikkeeseen. Työelämässä näkyvä lyhytjännitteisyys tai ihmisen näkeminen vain kertahyödykkeenä, jota käytetään niin kauan kuin hänestä on iloa ja taloudellista etua, näkyy myös parisuhdemarkkinoilla. Ihmissuhteet saavat virtuaalisten suhteiden piirteitä, joihin voidaan astua ja niistä poistua silloin kun halutaan. Niitä voidaan pitää yllä myös useampia yhtä aikaa. Tällainen toiminta ei ole miehillä aiemminkaan ollut harvinaista, kun miehen seksuaalisia tarpeita on käytetty perusteluna rakkauden ja seksin erottelulle 1. Naisiin liitettynä tällainen monisuhteisuus yhdistetään helpommin perheen tilaan, vanhemmuuden murenemiseen tai avioliiton pysyvyyteen. Jospa naisillakin on seksuaalisia tarpeita, jotka eivät heillä aina yhdisty parisuhteeseen tai avioliittoon? Kuinka paljon naisten seksuaalinen vapautuminen tai käsitys naisten seksuaalisuudesta on yhteydessä perheiden muutoksiin? Onko niin, että niin kauan kuin naiset ovat pidättäneet ajatustensa harhailua tai heitä on pidetty myös taloudellisesti tiukemmassa kontrollissa, perhe on pysynyt muuttumattomampana? Naiset, ja miksei miehetkin, voivat tehdä myös toisenlaisia valintoja kuin aiemmin. Avioeroa voidaan hakea sietämättömän elämäntilanteen perusteella Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

16 M. Törrönen ilman, että syyllistä tarvitsee nimetä. Onko tyytymättömyys aviolliseen seksiin yhä useammin syy hakea eroa? Baumanin käsitys ihmisistä itsekkäinä ja hyötyä toisista hakevina olentoina ei tee oikeutta nykyihmisille. Saattaa olla, etteivät ihmisten odotukset parisuhteesta ole muuttuneet. Samat odotukset voivat johtaa useammanlaisiin valintoihin. Parisuhdetta pidetään edelleen rakkaussuhteena, joka rakentuu ennen kaikkea kahden ihmisen toisilleen tekemiin lupauksiin. Se pohjautuu romanttiseen kuvaan rakkaudesta. Se on kaunis alku ihmissuhteelle, mutta siihen saattaa sisältyä ansoja, jotka eivät tue suhteen pitkäikäisyyttä. Pitkäaikaisuudella on erityistä merkitystä lasten näkökulmasta, jotka tarvitsevat lähelleen turvallisia ihmissuhteita. Jos romanttiseen rakkauteen ei sisälly käsitystä perheen eri elämänkaaren vaiheista tai ymmärrystä rakkauden tunteen muuttumisesta ja ajoittaisesta vaihtelusta, rakkautta on silloin vaikea saavuttaa pitkäaikaisena. Lataako romanttisen rakkauden harha parisuhteisiin sellaisia odotuksia ja toiveita, jotka vääristävät ja tulehduttavat ihmissuhteita? Onko elämä parhaimmillaan sittenkin aika arkista? KIRJALLISUUTTA 1. Alberoni F: Häälento. Otava, Helsinki Aukia P & Manninen K: Uusi suurperhe katiska vai turvaverkko? Kirjapaja Oy, Helsinki Barthes R: Rakastuneen kielellä. Nemo, Helsinki Bauman Z: Notkea moderni. Vastapaino, Tampere Bauman Z: Liquid Love. On the Frailty of Human Bonds. Polity, Oxford Chopra D: Polku rakkauteen. Miten elvytät hengen voiman elämässäsi? Otava, Helsinki Garam S: 10 hyvää syytä pysyä yhdessä. Kirjapaja, Helsinki Giddens A: The Transformation of Intimacy. Sexuality, Love and Eroticism in Modern Societies. Polity Press, Cambridge Hoodwin S: Rakasta sielustasi. Voimakkaiden ihmissuhteiden luominen. Kustannus Oy Michael Kirjat, Helsinki Hydén M & Hydén L-C: Samtal om den nya familjen och det eviga föräldraskapet. Natur och Kultur, Stockholm Jallinoja R: Perheen aika. Otava, Helsinki Kangasniemi S: Katri Helenan kanssa teellä. Helsingin Sanomien viikkoliite NYT , numero 35, s Kontula O & Haavio-Mannila E: Matkalla intohimoon. Nuoruuden hurma ja kärsimys seksuaalielämäkertojen kuvaamana. WSOY, Helsinki Määttä K: Mitä tapahtuu kun rakastuu? Rakastumisprosessi korkeakouluopiskelijoiden, tutkimustiedon ja runoilijoiden näkökulmasta. IV osa. Kasvatustieteellisiä julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 25. Lapin yliopisto, Rovaniemi Määttä K: Avioeron tuska ja helpotus. Tammi, Helsinki 2002 (a). 16. Määttä K: Kestävä parisuhde. WSOY, Helsinki 2002 (b). 17. Tilastokeskus 2004, väestötilastot. Þ/tk/he/vaesto_lapsiperheet.xls (luettu ). sosiaalityön professori, dos. Maritta Törrönen, Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsinki 16

17 artikkelit Eri elämänalueille kiinnittyminen, kielteinen siirräntä työstä perheeseen ja psyykkinen oireilu naisilla ja miehillä Minna Toivanen, Ari Väänänen, Leena Ala-Mursula, Anne Linna, Jussi Vahtera Eri elämänalueiden merkitystä on tarkasteltu yleensä työterveystutkimuksessa toiminnallisen kiinnittymisen näkökulmasta tutkimalla esimerkiksi työaikojen vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Sen sijaan eri elämänalueiden merkityksen tutkiminen psykologisen kiinnittymisen pohjalta on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sukupuolinäkökulmasta, ovatko psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen eri elämänalueille yhteydessä toisiinsa, ja ovatko psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen sekä näiden välinen tasapaino ja kielteinen siirräntä työstä perheeseen yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Aineisto perustuu kunta-alan palkansaajille vuonna tehtyyn työelämää ja hyvinvointia kartoittavaan Kunta 10 -tutkimukseen. Tähän tutkimukseen valittiin avo- tai avioliitossa elävät, joilla oli vähintään yksi alle 19-vuotias lapsi (N=14 889, naisia 76 %). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen mukaan psykologisesti työhön kiinnittyneet naiset ja miehet tekivät muita harvemmin paljon kotitöitä ja muita useammin yli 41 tuntia töitä viikossa. Vaikka yhteys oli samansuuntainen molemmilla sukupuolilla, selitti naisilla psykologinen työhön kiinnittyminen voimakkaammin toiminnallista työhön kiinnittymistä. Vastaavasti psykologisesti perheeseen kiinnittyneet naiset tekivät muita harvemmin pitkää työviikkoa. Sekä miehillä että naisilla kielteistä siirräntää ja psyykkistä oireilua esiintyi vähiten psykologisesti molemmille elämänalueille kiinnittyneillä. Molemmilla sukupuolilla eniten kielteistä siirräntää työstä perheeseen esiintyi psykologisesti työhön kiinnittyneillä. Kielteinen siirräntä työstä perheeseen osoittautui voimakkaimmaksi yksittäiseksi psyykkistä oireilua selittäväksi tekijäksi. Tutkimus tarkensi aiempia tuloksia koetun kielteisen siirrännän keskeisestä merkityksestä psyykkiselle hyvinvoinnille. Tutkimustulokset myös osoittivat, että on tärkeää erottaa psykologinen ja toiminnallinen ulottuvuus toisistaan, kun tarkastellaan eri elämänalueille kiinnittymistä ja sen hyvinvointivaikutuksia naisilla ja miehillä. Näin voidaan luoda työssäkäyvien psyykkisestä terveydestä aiempaa analyyttisempi kuva. Avainsanat: kotityöaika, oireet, perhe-elämä, psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen, psyykkinen hyvinvointi, sukupuoli, työaika, työelämä, työ perhe-siirräntä Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

18 M. Toivanen, ym. JOHDANTO Psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen eri elämänalueille Työtä ja perhe-elämää yhdistäessään työntekijät joutuvat miettimään sekä arjen ajankäyttöä että eri elämänalueiden keskinäistä tärkeyttä. Eri elämänalueiden painoarvoa voidaankin tarkastella sekä psykologisen (psychological involvement) että toiminnallisen kiinnittymisen (behavioral involvement) näkökulmasta. Psykologisella kiinnittymisellä tarkoitetaan minän kiinnittymistä joko tiettyyn rooliin esimerkiksi yhteen työhön/uraan (job involvement) tai elämänalueeseen yleensä (work involvement/centrality) 5, 18, 40, kun taas toiminnallinen kiinnittyminen kuvaa ajan ja energian käyttämistä eri elämänalueille. 6, 18 Aikaisemmissa tutkimuksissa kiinnittymistä eri elämänalueille on useimmiten rajoituttu tarkastelemaan joko toiminnallisella tasolla tai yhdistäen psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen yhdeksi kokonaisuudeksi erottelematta näitä luonteeltaan erilaisia kiinnittymisen muotoja toisistaan. Kiinnittymisen sijaan käytetään usein käsitettä sitoutuminen, joka on luonteeltaan staattisempi ja korostaa enemmän yksilön henkilökohtaista valintaa. Empiiriset tutkimustulokset kertovat, että miehet ovat toiminnallisesti enemmän työhön ja naiset vastaavasti kotiin ja perheeseen kiinnittyneitä. Tätä kuvaavat esimerkiksi miesten suuremmat ansio- ja ylityötunnit 25, 41, 47 ja naisille painottuvat kotityöt 26, 27, 35, 41. Sen sijaan empiirinen näyttö sukupuolieroista psykologisessa kiinnittymisessä on vähäistä ja ristiriitaista, mikä voi johtua osaltaan käytettyjen mittareiden eroista ja epäyhtenäisestä käsitteiden käytöstä. Toisaalta on esitetty, että psykologinen kiinnittyminen voi liittyä ennemminkin ammattiasemaan ja työn luonteeseen kuin sukupuoleen 28. Selkeät sukupuolten väliset erot toiminnallisessa ja näiden erojen mahdollinen puuttuminen psykologisessa kiinnittymisessä voivat viitata siihen, että psykologinen kiinnittyminen tietylle elämänalueelle saattaa merkitä erilaista toiminnallista kiinnittymistä naisille ja miehille, eivätkä nämä eri kiinnittymisen tasot ole välttämättä positiivisessa yhteydessä toisiinsa. Kielteinen siirräntä ja hyvinvointi Kielteinen siirräntä työstä perheeseen (negative work-family spillover) on yksi keskeinen työn ja perhe-elämän ristiriitaa kuvaava tekijä esim. 19. Kielteisessä siirrännässä kielteiset kokemukset, tunteet ja muut vastaavat siirtyvät yhdeltä elämänalueelta toiselle ja vaikuttavat negatiivisesti toimintaan tällä elämänalueella. Kielteisen siirrännän tutkimuskenttää ovat leimanneet ristiriistaiset empiiriset havainnot ja kulttuurispesiþt tulokset. Esimerkiksi tulokset kielteisen siirrännän esiintyvyydestä miesten ja naisten välillä ovat olleet ristiriitaisia 8, 19, 29. Amerikkalaisissa aineistoissa psykologisesti työhön kiinnittyneiden on raportoitu kokevan muita useammin kielteistä siirräntää työstä perheeseen 1, 2, 11, mutta tästä ei ole näyttöä pohjoiseurooppalaisesta kontekstista. Useissa maissa tehdyissä terveystutkimuksissa on havaittu, että toiminnallinen kiinnittyminen esimerkiksi kotityöhön tai lastenhoitoon ei välttämättä altista negatiivisille terveysvaikutuksille, vaan nimenomaan kielteinen siirräntä työstä perheeseen 13. Heikko tasapaino työn ja kodin välillä, joka pitää sisällään monia jatkuvasti stressaavia tilanteita, voi näin johtaa lisääntyneisiin terveysongelmiin ja näkyä psyykkisenä rasituksena 13, 37 ja huonontuneena yleisenä hyvinvointina 29. Voidaan 18

19 Eri elämänalueille kiinnittyminen, kielteinen siirräntä työstä perheeseen... siis olettaa, että kielteinen siirräntä on yksi keskeinen työntekijän hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttava, työn ja perheen kriittistä suhdetta kuvaava tekijä. Kuitenkaan ei ole olemassa laajoista empiirisistä aineistoista kerättyä tietoa kielteisen siirrännän ja psyykkisen oireilun välisestä yhteydestä sukupuolen näkökulmasta. Ei ole myöskään tutkittua tietoa siitä, moderoiko psykologinen kiinnittyminen kielteisen siirrännän ja psyykkisen oireilun välistä suhdetta. Eri elämänalueille kiinnittymisen hyvinvointivaikutukset Eri elämänalueiden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta on tutkittu yleisimmin moniroolisuuden viitekehyksestä, jolloin elämänalueita on tarkasteltu perhetyypin ja työssäkäynnin sekä mahdollisesti roolien määrän pohjalta esim. 30, 34. Moniroolisuuden pohjalta katsottuna usealla elämänalueella toimimisella on havaittu olevan sekä myönteisiä että kielteisiä hyvinvointivaikutuksia: on esitetty, että kahdelta elämänalueelta tulevat odotukset ja vaatimukset lisäävät konßikteja ja stressiä, mutta toisaalta ne tarjoavat mahdollisuuksia. 24 Useat tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti äidin, puolison ja työntekijän roolit yhdistävien moniroolisten naisten voivan psyykkisesti keskimäärin muita naisia paremmin esim. 30. Olennaista tässä yhteydessä on kuitenkin huomata, että eri roolien vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin on tarkasteltu perheen, työn ja puolison olemassaolon pohjalta eikä ole eroteltu näiden roolien psykologista ja toiminnallista kiinnittymistä toisistaan, mikä saattaa osaltaan selittää epäyhtenäisiä tutkimustuloksia. Eri elämänalueille kiinnittymisen hyvinvointivaikutuksia on puolestaan tarkasteltu tutkimuksissa lähinnä erikseen toiminnallisen ja psykologisen kiinnittymisen pohjalta. Toiminnallisen kiinnittymisen mittareiden, kuten pitkien työtuntien, on havaittu olevan yhteydessä terveys- ja hyvinvointiongelmiin 14, 46, samoin kotityötuntien sekä psyykkisten oireiden välillä on raportoitu heikkoja positiivisia yhteyksiä 4, 14, 21, 34. Mukautumishypoteesin (accommodation hypothesis) mukaan korkea kiinnittyminen yhdelle elämänalueelle johtaa alhaiseen kiinnittymiseen toisella alueella 31. Ajan niukkuus -hypoteesin mukaan toiminnallisella tasolla voimakas ajallinen kiinnittyminen yhdelle elämänalueelle ja yhteen rooliin tarkoittaa väistämättä vähäisempää sitoutumista muihin mahdollisiin rooleihin 12, 39, mikä voi ilmetä työ perhe-ristiriitakokemuksena. Samoin korkea psyykkis-emotionaalinen kiinnittyminen yhdelle elämänalueelle voi vaikeuttaa toimimista toisella elämänalueella 3, 18. Korkea sitoutuminen yhdelle elämänalueelle saattaa siis aiheuttaa joko toiminnan (esim. aika ja energia) tai ajattelun keskittymistä tälle alueelle ja näin vaikeuttaa toisen elämänalueen tavoitteiden toteuttamista ja vaatimusten täyttämistä 6, 17. Tämä epäsuhta voi lisätä mielenterveysongelmia, mutta tästä ei ole varsinkaan psykologisen elämänalueille kiinnittymisen osalta juurikaan näyttöä. Toisaalla korkea psykologinen kiinnittyminen yhdelle elämänalueelle voi edistää yksilön hyvinvointia juuri tällä alueella. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu työkeskeisyyden ja työtyytyväisyyden 1, samoin perhekeskeisyyden ja perhetyytyväisyyden liittyvän toisiinsa 24, 43, mutta ei ole tietoa, miten psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä näille elämänalueille liittyvään psykologiseen kiinnittymiseen. Koska aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että psykologisesti perheeseen kiinnittyneillä työperäiset rasitteet, kuten aikapaineet, ja vastaavasti työhön kiinnittyneillä perheeseen liittyvät kuormitustekijät liittyvät Työ ja ihminen 19 (2005) 1:

20 M. Toivanen, ym. 3a 3V\NRORJLQHQ NLLQQLWW\PLQHQ eri elämänalueiden keskeisyys 1a 1b 7RLPLQQDOOLQHQ NLLQQLWW\PLQHQNRWLLQ perheeseen 2a kotityötunnit 2d 7RLPLQQDOOLQHQ NLLQQLWW\PLQHQ W\ K Q ansiotyötunnit 3b 2b 3V\\NNLQHQRLUHLOX GHQ-12 2c 1c LHOWHLQHQVLLUUlQWl W\ VWlSHUKHHVHHQ 3c 7DXVWDPXXWWXMDW sukupuoli, ikä, perhetyyppi, sosioekonominen asema, alkoholin käyttö Kuva 1. Tutkimusasetelma. voimakkaimmin työn ja perheen ristiriitakokemuksiin ja tyytyväisyyteen 7, voidaan olettaa, että psykologisen ja toiminnallisen kiinnittymisen välinen ristiriita vaikuttaisi kielteisesti myös psyykkiseen oireiluun. Kaiken kaikkiaan aiempia tutkimuksia psykologisen ja toiminnallisen kiinnittymisen hyvinvointivaikutuksista työn ja perheelämän kontekstista ei juuri ole, varsinkaan sukupuolinäkökulmasta. Valtaosa tutkimuksesta on keskittynyt toiminnallisten komponenttien hyvinvointivaikutusten selvittämiseen psykologisen ulottuvuuden jäädessä sivuun. Psykologisen elämänalueisiin kiinnittymisen osalta on painottunut psykologisen kiinnittymisen ja työ- ja perhetyytyväisyyden välisten yhteyksien tarkastelu, kun varsinaiseen psyykkiseen hyvinvointiin liittyvä tutkimus on ollut vähäistä. Myöskään psykologisen ja toiminnallisen kiinnittymisen keskinäisen tasapainon hyvinvointivaikutuksista ei ole saatavilla tutkimustietoa. Kiteytetysti voidaan todeta terveystutkimuksen keskittyneen ulkoisiin stressoreihin, kuten työaikoihin tai vanhemman rooliin, joiden on oletettu ikään kuin yksilön ulkopuolelta vaikuttavan tutkittavan henkilön hyvinvointiin, mutta ei ole tutkittu yksilöiden subjektiivista arvoihin ja valintoihin liittyvää kiinnittymistä jollekin elämänalueelle ja tämän yhteyttä esimerkiksi kotityöaikoihin ja lopulta psyykkiseen oireiluun. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miesten ja naisten osalta, ovatko psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen työhön ja perheeseen yhteydessä toisiinsa ja ovatko psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen sekä näiden välinen tasapaino yhte- 20

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI 8.11.2016 PARISUHTEEN MUUTTUMINEN Aikaisemmin parisuhteet olivat lähes väistämättömiä ihmisten toimeentulonkin kannalta. Nykyisissä

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Mitä kaikkea työhyvinvointi tarkoittaa sinulle? 1 Työhyvinvointi 2 Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot