KASELY/268/2016, Liite 2

Transkriptio

1 KASELY/268/2016, Liite 2 Bruttokorvaukseen perustuvan liikennöintisopimuksen sopimusehdot, käytössä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä (Waltti) ja nykyisten käytössä olevien seutulippujen lippu- ja maksujärjestelmä Sisällysluettelo 1. Liikennöintisopimus 2. Julkisen palvelun velvoite 3. Lipputulot ja muut tulot 4. Liikenteen hoidosta maksettava korvaus ja sen tarkistaminen 5. Matkalippujen hintarakenne ja liikenteenharjoittajalle tuloutunut lipputulo 6. Lippu- ja maksujärjestelmä 7. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto ja varikot 8. Liikenteen laatu 9. Liikenteen muutokset 10. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot 11. Markkinointi ja tiedottaminen 12. Matkustustiedot ja tutkimukset 13. Valvonta, raportointi ja asiakaspalautteet 14. Vakuudet 15. Tarjousyhteenliittymä 16. Alihankinta 17. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen 18. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen Näitä sopimusehtoja noudatetaan bruttoperusteisessa liikennöintisopimuksessa linja-autoliikenteessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (jäljempänä tilaaja) ja liikenteenharjoittajan välillä. Sopimukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus), joukkoliikennelakia (869/2009) ja hankintalakia (348/2007). Näitä sopimusehtoja noudatetaan bruttokorvaukseen perustuvassa liikennöintisopimuksen mukaisessa liikenteessä, jossa on alkuvaiheessa käytössä viranomaisten vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä (Waltti) sekä kilometripohjainen nykyisten seutulippujen lippu- ja maksujärjestelmä. Sopimuksen aikana voidaan siirtyä käyttämään vain viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmää. 1. Liikennöintisopimus Tuotettaessa joukkoliikennepalvelut bruttosopimuksen perusteella liikenteen tilaaja saa matkalipputulot. Liikenteenharjoittajalle maksetaan sopimuksen mukaisesta liikennöinnistä korvaus, joka lasketaan tilaajan hyväksymistä aikataulukaavioista. Korvauksen perusteena ovat liikenteen hoidon vaatimat suoritteet ja niiden tarjouksen mukaiset hinnat siten kuin jäljempänä kohdassa 4 on ilmoitettu. 2. Julkisen palvelun velvoite Liikenteenharjoittaja sitoutuu liikennöimään liikennöintisopimuksen mukaista liikennettä tilaajan vahvistamien reittien ja aikataulujen mukaisesti ja siten kuin liikennöintisopimuksessa ja siihen liitetyissä asiakirjoissa on todettu.

2 3. Lipputulot ja muut tulot Liikenteestä saadut lipputulot kuuluvat tilaajalle. Tuettujen kilometripohjaisten kausilippujen (kuten seutuliput) osalta lipputuloksi lasketaan asiakastulojen ja kuntien maksamien subventioiden yhteenlaskettu summa. Linja-auton sisä- ja ulkopinnoilla mahdollisesti olevista mainoksista saatava tulo kuuluu liikenteenharjoittajalle ja hän vastaa mainostilan myynnistä, laskutuksesta sekä siitä, että mainokset eivät ole hyvien tapojen vastaisia eikä julkisen liikenteen käyttöä heikentäviä. Samoin mahdollinen linja-autorahdista saatava tulo kuuluu liikenteenharjoittajalle. 4. Liikenteen hoidosta maksettava korvaus ja sen tarkistaminen Tilaaja maksaa sopimuksen mukaisesta liikenteen hoidosta liikenteenharjoittajalle liikennöintikorvausta, joka lasketaan tilaajan hyväksymistä aikataulukaavioista seuraavien kolmen ajosuoritteen arvonlisäverottomien yksikköhintojen perusteella: 1) Linjakilometrit (km) ovat aikataulun mukaisten vuorojen kilometrit lisättynä aikataulukaavioissa esitetyillä siirtoajoilla. Kustannustekijänä linjakilometreihin katsotaan sisältyvän poltto- ja voiteluainesekä rengaskustannukset, korjaus- ja huoltopalkat sosiaalimenoineen sekä korjaus- ja huoltotarvikkeet. 2) Linjatunnit (h) ovat ajokaavioissa esitettyjen aikataulupalojen kokonaisaika, joka sisältää aikataulun mukaisia vuoroja sekä mahdollisia siirtoajoja. Kustannustekijänä linjatunteihin katsotaan sisältyvän kuljettajien palkat lisineen ja sosiaalimenoineen. 3) Autopäivät (ap) ovat aikataulukaavion mukaisen liikenteen hoitamiseen suurin samanaikaisesti tarvittava linja-autojen määrä. Kustannustekijänä autopäiviin katsotaan sisältyvän linja-autokaluston pääomakustannukset. Myös yleiskustannusten katsotaan sisältyvän yksikköhintoihin. Liikenteen määrän muutokset sopimuskauden aikana otetaan huomioon toteutuneiden ajosuoritteiden mukaisina käyttäen korvausperusteena ajosuoritteiden yksikköhintoja. Ajosuoritteiden muutos lasketaan aikataulukaaviosta. Liikennöintikorvauksien laskemisessa käytettävien aikataulukaavioiden muodostamisperiaatteet Aikataulukaavio on linjan/linjaryhmän liikennöintisuoritteiden laskentamalli, jolla määritellään liikenteenharjoittajalle korvattavien linjakilometrien, linjatuntien ja autopäivien määrä ns. jatkuvalla kalustokierrolla. Työehtosopimuksen, ajo- ja lepoaikalain tai vastaavia rajoitteita ei huomioida. Periaate on, että kalusto on mahdollisimman taloudellisessa käytössä. Tilaajan laskemaan ajoaikaan ei saa sisällyttää ajo- ja työaikalakien eikä työehtosopimusten vaatimia taukoja. Aikataulukaavio laaditaan linja- tai linjastokohtaisesti. Määrittelyn lähtökohtana on, että samaan kaavioon otetaan ne aikataulut, joiden kesken on suunniteltu yhteinen toisiinsa niveltyvä autokierto. 2

3 Kahden tai useamman liikenteenharjoittajan yhteisesti liikennöimällä linjalla suoritteet lasketaan niin kuin linjaa liikennöisi yksi liikenteenharjoittaja. Linjakilometreiksi lasketaan aikataulun mukaisten vuorojen kilometrit lisättynä aikataulukaavioissa esitetyillä siirtoajoilla. Ajosivun pituudet mitataan maastossa suunnittain ja ajosivun pituus pyöristetään lähimpään 100 metriin. Linjatunneiksi lasketaan em. linjakilometrien tuottamiseen kuluva aika seuraavasti: Aikataulukaavio koostuu yhdestä tai useammasta aikataulupalasta. Aikataulupala alkaa kullakin autolla ensimmäisestä aikataulun mukaisesta lähtöajasta. Aikataulupala päättyy kullakin autolla palan viimeisen lähdön matka-ajan päättyessä. Viimeisen lähdön matka-aika lasketaan linjoittain 1 min tarkkuudella. Aikataulupala sisältää aikataulun mukaisia vuoroja sekä mahdollisia siirtoajoja. Aikataulupalat lasketaan erillisiksi, jos edellisen lähdön laskennallisen päättymisajan ja seuraavan lähdön alkamisajan välinen ero on 61 minuuttia tai enemmän. Autopäiviksi lasketaan kunakin liikennöintipäivänä aikataulukaavioista laskettu, suurin linjoilla samanaikaisesti tarvittava automäärä. Aikataulukaavion laadinnasta, ylläpidosta ja sen mukaisen liikennöinnin toimivuudesta vastaa liikenteenharjoittaja. Aikataulukaavio tulee toimittaa tilaajalle kaksi (2) viikkoa ennen liikenteen alkamista. Aikataulukaaviota voidaan muuttaa sopimuskauden aikana. Muutosten yhteydessä päivitetään myös linjakilometrien, linjatuntien sekä autopäiväien määrät. Liikennöintikorvaus maksetaan täysimääräisesti vain sopimuksen mukaan hoidetusta liikennöinnistä toteutuneiden ajosuoritteiden perusteella. Tilaajaa lisää arvonlisäverottomien ajosuoritteiden mukaisesti laskettuun liikennöintikorvaukseen ennen maksua henkilöliikenteelle säädetyn arvonlisäveron. Arvonlisäveron muutos otetaan huomioon korvauksessa muutoksen voimaantulosta lukien. Ylimääräisistä ajoista sovitaan tapauksittain. Tapauksesta riippuen voidaan ylimääräisten ajojen linjakilometreihin ja -tunteihin sisällyttää myös ajoon liittyvä siirtoajo. Ylimääräiset ajot otetaan huomioon kuukausittain todellisten suoritteiden mukaisina. Mikäli ylimääräinen vuoro aiheuttaa todellisen lisäauton tarpeen, maksetaan ylimääräisestä vuorosta linjatuntien ja linjakilometrien lisäksi myös autopäiväkorvaus. Liikennöintikorvaus maksetaan erikseen kultakin kuukaudelta jälkikäteen. Korvaus suoritetaan liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivänä edellyttäen, että liikenteenharjoittaja on toimittanut kohdassa 12 mainitut matkustajalaskenta- ja tulotiedot ja lipputuoteraportin sekä kohdassa 10 mainitun mahdollisen yhteenvedon edellisen kuukauden ajamattomista lähdöistä tilaajalle kuun 10. päivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain mukainen. Mikäli korvauksen maksu viivästyy tilaajaa koskevan lakon, työsulun tai niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta, ei viivästyskorkoa makseta eikä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja korvata. Käyttöoikeuskorvaus on tässä liikennöintisopimuksessa sidottu Tilastokeskuksen laatimaan linja-autoliikenteen kustannusindeksin kaupunkiliikenteen osaindeksiin seuraavasti: Sopimuksen mukaista arvonlisäverotonta korvausta muutetaan kaupunkiliikenteen kustannusindeksin muutosta vastaavasti kahdesti vuodessa. Korvauksen suuruus saadaan, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksi on korkeampi tai 3

4 alempi kuin perusindeksi, korvausta korotetaan tai alennetaan vastaavasti. Perusindeksinä on vuoden 2015 joulukuun kuukausi-indeksi. Tarkistusindeksejä ovat joulu- ja kesäkuun kuukausi-indeksit, jotka julkaistaan seuraavassa kuussa. Tarkistettu arvonlisäveroton korvaus saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja tällä osamäärällä kerrotaan sopimukseen kirjattu korvaus. Liikennöintikorvauksen indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa kuukausi-indeksin julkaisua koskevan kuukauden maksuerään, joka maksetaan liikenteenharjoittajalle tarkistuksen jälkeisessä kuussa. Esimerkiksi joulukuun indeksi julkaistaan tammikuun puolivälissä, jolloin ensimmäinen indeksitarkistus tehdään tammikuun maksuerään ja maksetaan helmikuussa. Korvaustason tarkistamisessa käytetään yksikköhintoja, jotka eivät sisällä arvonlisäveroa. Henkilökuljetuspalveluille määrätyn arvonlisäveron verokannan (%) muutoksen vaikutus otetaan huomioon korvaustasossa muutoksen voimaantulosta lukien. Tilaaja ei vastaa muista mahdollisista lainsäädännön muutoksista aiheutuvista lisäkustannuksista. 5. Matkalippujen hintarakenne ja liikenteenharjoittajalle tuloutunut lipputulo Liikennöintisopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan tilaajan ilmoittamia matkalippujen asiakashintoja. Liikennöitsijä raportoi sopimuksen mukaisessa liikenteessä kertyvät lipputulot kohdan 12 mukaisesti ja maksaa ne tilaajan ilmoittamalle tilille/tileille seuraavan kuun 10. päivään mennessä. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä Waltti Waltti-järjestelmän mukaisten vyöhykeperusteisten lipputuotteiden hintamuutoksista ilmoitetaan liikenteenharjoittajalle kuukautta ennen muutoksen toteutumista. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho tekee tarvittavat muutokset sopimusliikenteessä sovellettuun liikennemalliin. Sopimuksen alkaessa sopimusliikenne on sisällytetty Lappeenrannan kaupungin liikennemalliin. Siten Walttijärjestelmän mukaisista lipuista saadut lipputulot liikenteenharjoittaja maksaa tilaajan ilmoittamalle liikennemallin vastuuviranomaiselle (Lappeenrannan kaupunki), joka tilittää ne tilaajalle Waltti-järjestelmästä saatujen nousutietojen perusteella. Jos sopimusliikenne siirretään myöhemmässä vaiheessa tilaajan liikennemalliin, Waltti-järjestelmän mukaiset lipputulot maksetaan suoraan tilaajalle. Nykyinen seutulippujärjestelmä Kuntakohtaisten tuettujen kilometripohjaisten matkalippujen asiakashinnat so. seutulippujen hinnat määritellään saman menettelyn mukaisesti kuin kunnan ja tilaajan välisessä siirtymäajan lippuyhteistyösopimuksessa on sovittu. Kuntakohtaisten tuettujen lippujen subventio-osuus lasketaan osaksi lipputuloa ja kuuluu näin ollen tilaajalle. Subventiokorvaus muodostuu seuraavasti: Kunnat maksavat tilaajan ja kunnan välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti liikenteenharjoittajan valtuuttamalle selvittäjälle kuukausittain liikenteenharjoittajalle maksettavan korvauksen seutulippujen osalta, kustakin erillisen laskutuksen mukaisesti. Korvaus on edellä esitetyn mukaisesti yhteenlaskettujen ao. kunnan asukkaiden seutulipulla tekemien (toteutuneiden) matkojen korvausten summa (alentamattomat perushinnat 25 %) ja vastaavaan aikaan myytyjen seutulippujen asiakastulojen välinen erotus. 4

5 Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho laskuttaa peruskoululaisten koulumatkalipuilla tehdyistä nousuista suoraan kuntaa liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" mukaisin sarjalipun asiakashinnoin. Näin saatu lipputulo ilmoitetaan kohdan 12 mukaisessa raportissa ja maksetaan tilaajalle. 2. asteen koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden lipuilla tehdyistä nousuista liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho voi noudattaa mahdollista voimassaolevaa sopimustaan KELAn kanssa. Liikennöitsijä ilmoittaa näiden lippujen tiedot kohdan 12 mukaisessa raportissa ja maksaa saadut lipputulot tilaajalle. 6. Lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään matkustajille lipputuotteita, leimataan matkakortteja ajoneuvoissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen kohdentuminen oikeille tahoille. Lippu- ja maksujärjestelmän avulla joukkoliikenteen matkojen maksamisen on oltava matkustajille helppoa koko seudun alueella. Lisäksi järjestelmä tarjoaa viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi. Tämän liikennöintisopimuksen mukaisen liikenteen lippu- ja maksujärjestelmä toteutetaan sopimuksen alkaessa käyttämällä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmää (Waltti) sekä lippu- ja maksujärjestelmää, joka tukee nykyisten seutulippujen käyttöä. Myöhemmin sopimuskaudella, kun tilaaja on siirtynyt käyttämään viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmää voidaan sopimusliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä toteuttaa kokonaisuudessaan Waltti-järjestelmällä. Lippu- ja maksujärjestelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus. 7. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto Tarjottavan, sopimuskaudella käytettävän linja-autokaluston sekä tuotettavan palvelun on täytettävä vaatimukset, jotka on lueteltu tarjouspyynnön liitteessä Laatu- ja kalustovaatimukset. Auton ikä lasketaan käyttöönottokuukaudesta lukien. Mikäli peruskorjatulle alustalle rakennetaan uusi kori ja asennetaan jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, lasketaan ikä korjauskuukaudesta lukien lisäämällä ikään 24 kuukautta. Koriltaan siten peruskorjatun, että korin lattiapinnat, seinä- ja kattoverhoilu sekä istuinpäällysteet on uusittu ja kori on ulkopuolelta uudelleen maalattu, auton ikä lasketaan korin peruskorjauskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 60 kuukautta. Jos autoon asennetaan peruskorjauksen lisäksi jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, auton ikä lasketaan muutoskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 48 kuukautta. Auton tulee olla katsastusviranomaisen LINJA-AUTON TARKASTUSPÖYTÄKIRJA mukaisesti tarkastama ja jokaiselta sen tarkastuskohdalta hyväksymä. Jälkiasennettavan pakokaasujen puhdistusjärjestelmän asentamisen tulee ilmetä auton rekisteriotteesta muutoskatsastusmerkintänä. Tarkastuspöytäkirjan sekä rekisteriotteen muutoskatsastusmerkinnän jäljennös on toimitettava tilaajalle kalustoluettelon mukana ennen liikenteen aloittamista. Alkuperäinen tarkastuspöytäkirja tai sen jäljennös on pidettävä aina linja-auton mukana. Uudelleen korittaminen tai korin peruskorjaus voi lyhentää auton laskennallista ikään vain yhden kerran. Liikenteenharjoittaja on velvollinen asettamaan liikenteeseen tilapäisesti ylimääräisiä vara-autoja, jos matkustajamäärä sitä edellyttää. Jos tarvetta vara-autojen käyttöön ei voida pitää tilapäisenä, on asiasta neuvoteltava tilaajan kanssa. Tilaajan päätöksestä vara-auto voidaan ottaa liikenteeseen säännöllisesti. Vara-auton käyttö huomioidaan kuten ylimääräinen ajo. Jos riittävän kaluston hankkimisesta ei päästä sopimukseen, voi tilaaja purkaa sopimuksen. 5

6 Erityisestä syystä liikenteessä voidaan käyttää häiriöttömän liikennöinnin turvaamiseksi tilapäisesti myös sopimuksesta poikkeavaa autokalustoa. Varsinaiseen linja-autokaluston kuuluva auto voidaan korvata tilapäisesti korjauksen tms. syyn vuoksi enintään kahden (2) vuorokauden ajan vara-autolla. Pidemmästä korvausajasta voidaan tapauskohtaisesti neuvotella tilaajan kanssa. Autot on huollettava niin, että niiden kaikki laitteet toimivat moitteettomasti. Autojen on oltava siistejä ja puhtaita. Autot on siivottava kerran vuorokaudessa. Vuoron päätepisteessä on otettava talteen löytötavarat ja samalla huolehdittava auton siisteydestä. Kuljettajan on huolehdittava, että auton lämpötila ja ilmanvaihto ovat matkustajan kannalta asianmukaiset ja miellyttävät. Liikenteenharjoittaja vastaa sopimusliikenteen varikkojärjestelyistä. 8. Liikenteen laatu Joukkoliikenneluvalla liikennöivän liikenteenharjoittajan on valvottava joukkoliikennelain mukaisen laatulupauksensa toteutumista sekä noudatettava toiminnassaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (181/2011) matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä. Valittujen liikennöitsijöiden tulee esittää tilaajalle joukkoliikennelain 48 mukaisen laatulupauksen lisäksi erillinen laatukuvaus. Asiakirjasta tulee selvitä: 1. Yrityksen laatuyhteyshenkilö 2. Vuosittainen henkilöstön osaamista ylläpitävä koulutus sisältäen asiakaspalautteen läpikäynnit 3. Bussien teknisen laadun ylläpito 4. Bussien siisteyden laadun ylläpito Asiakirja tulee voimaan sopimuskauden alkaessa ja liikennöitsijä sitoutuu sen mukaiseen toimintaan. Tarjottavan, sopimuskaudella käytettävän linja-autokaluston sekä tuotettavan palvelun on täytettävä vaatimukset, jotka on lueteltu tarjouspyynnön liitteessä Laatu- ja kalustovaatimukset. Liikennöinnissä tulee ottaa huomioon työsuojeluun ja noudatettaviin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Liikenteenharjoittaja on työnantajana velvollinen huolehtimaan myös rikostaustan selvittämismenettelystä (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) sekä pyydettäessä toimittamaan tilaajalle asiasta selvitys. Kuljettajan on ilmoitettava häiriötilanteesta (rikkoutunut auto, 15 min ylittävä myöhästyminen, yllättävä lisäkaluston tarve) viivytyksettä liikenteenharjoittajalle, jonka on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kuljettajan on tiedotettava matkustajille häiriöstä ja aiheutuneen viivästyksen kestosta. Häiriötilanteessa kuljettajan on tarvittaessa opastettava matkustajia jatkoyhteyden valinnassa. Liikennöitäessä on noudatettava aikatauluja täsmällisesti. Aikatauluissa ilmoitetaan arvioidut pysäkkiajat. 9. Liikenteen muutokset Kohteen sopimuksen mukaiseen aikatauluun voidaan neuvotella tilaajan tai liikenteenharjoittajan aloitteesta muutoksia, jos näillä ei ole vaikutusta ajokilometrien määrään. Sovittuaan liikennöitsijän kanssa tilaaja voi tehdä vähäisiä muutoksia liikenteen sopimuksen mukaiseen reittiin ja/tai aikatauluun, mikäli olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edellytykset ovat muuttuneet niin, että liikennettä ei ole tarkoituksenmukaista tai 6

7 mahdollista hoitaa sovitulla tavalla. Muutoksen vaikutus (lisäys tai vähennys) viikoittaiseen ajotuntien / kilometrien määrään saa olla enintään 20 %. Liikennöinnissä tapahtuneiden muutosten vaikutus liikennöintikorvaukseen lasketaan liikennöintisopimuksen kohdassa 5 määriteltyjen yksikköhintojen perusteella. Liikenteenharjoittaja ei voi kieltäytyä muutoksista, jos ne ovat teknisesti toteutettavissa. Muutoksia voi ehdottaa vähintään kolme (3) kuukautta ennen niiden toteuttamista. Muutosesityksiä saa tehdä enintään kolme kertaa vuodessa: muutosten ajoittuessa vuoden vaihteeseen tai kesä- ja talviaikataulukausien alkuun. Perustellusta syystä voi muutosesityksiä tehdä muulloinkin. Muutoksia tehtäessä on otettava huomioon työehtosopimusten ja työsopimusten työaikaa koskevat määräykset. Liikenteenharjoittaja on velvollinen ajamaan yhden arkivuorokauden varoitusajalla satunnaisia ylimääräisiä vuoroja sekä asettamaan kolmen arkivuorokauden varoitusajalla pysyvän lisäauton aikataulun mukaiselle vuorolle. Pysyvästi asetettava lisäauto lisätään aikataulukaavioon ja siitä maksetaan kaavion muutoksen mukainen ajosuoritteiden yksikköhintoihin perustuva lisäkorvaus. Liikenteenharjoittajalla on myös velvollisuus hoitaa erikoistilanteiden (uudenvuoden aatto, vappu jne.) vaatima lisäliikenne. 10. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot Toteutumattomat lähdöt Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Ajamatta jääneen vuoron vuoksi liikennöintikorvausta pienennetään ajamatta jääneen vuoron linjatuntien ja linjakilometrien määrällä. Ajamatta jääneiden vuorojen linjakilometreihin ja linja-tunteihin sisällytetään myös vuoroihin liittyvät siirtoajojen suoritteet. Autopäivä vähennetään mikäli ajamaton osuus vähentää kohteen ajokaavioista laskettua suurinta samanaikaisesti tarvittavaa automäärää. Jos laiminlyönti on toistuvaa eikä syynä ole ylivoimainen este, alennetaan liikennöintikorvausta toteutumattomien lähtöjen määrän osalta kaksinkertaisesti. Tämän lisäksi liikenteenharjoittaja vastaa ajamattomasta liikenteestä johtuvista vahingonkorvauksista ja korvaavien palveluiden järjestämisestä. Lähtö katsotaan toteutumattomaksi, jos sitä ei ajeta ollenkaan, jos se myöhästyy vähintään viisitoista (15) minuuttia tai jos auto lähtee reitin lähtöpaikasta tai väliasemalta (Imatra-Lappeenranta -liikenteessä Joutsenon linja-autoasema) etuajassa tai myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukainen lähtö. Vuoro katsotaan ajamattomaksi myös, jos liikennöinnissä on käytetty tässä sopimuksessa määritellystä merkittävästi poikkeavaa kalustoa. Kaluston poikkeavuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. Tilaajalla ei ole oikeutta korvauksen vähentämiseen, jos vuoron ajaminen keskeytyy tai lähtö myöhästyy liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä kuten esimerkiksi jatkoyhteyksiä turvattaessa, taikka jos sen keskeytyksestä tai lähdön myöhästymisestä huolimatta voidaan katsoa olennaisilta osin täyttäneen alkuperäisen tarkoituksensa matkustajille annettuna palveluna. Sopimuksesta poikkeava kalusto Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on toistuvaa tai se kestää pitempään kuin neljä (4) päivää, tilaajalla on oikeus pienentää kuukausittaista liikennöintikorvausta siinä suhteessa kuin liikennöintipalvelujen 7

8 katsotaan huonontuneen, enintään kuitenkin 20 % maksamastaan kuukausittaisesta liikennöintikorvauksesta. Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on usein toistuvaa tai se voidaan katsoa jatkuvaksi, tilaajalla on lisäksi oikeus purkaa sopimus. Liikennöintikorvauksen määrää vähennetään, jos käytettyjen linja-autojen keski-ikä ylittää tarjouspyynnön vaatimukset. Mikäli keski-ikä ylittyy 0-1 vuodella, alennetaan sopimuksen perusteella kilpailukohteesta kuukausittain maksettavaa liikennöintikorvausta 3 %. Mikäli keski-ikä ylittyy 1,1-2 kahdella vuodella, alennetaan liikennöintikorvausta vastaavasti 6 %. Tätä suuremman ylityksen osalta jokaiselta alkavalta 0,1 vuodelta korvausta vähennetään 0,5 %. Mikäli uusien autojen toimitus siirtyy liikennöinnin aloittamispäivän jälkeen, vähennetään sopimuksen perusteella kilpailukohteesta kuukausittain maksettavaa liikennöintikorvausta 5 % näille linja-autoille suunnitellun liikenteen osalta. Mikäli uusien autojen toimittaminen viivästyy tarjouksessa ilmoitetun ja/tai sopimusneuvotteluissa sovitun siirtymäajan jälkeen, alennetaan liikennöintikorvausta näille autoille suunnitellun liikenteen osalta 10 %. Korvauksen alennusta laskettaessa uusilla autoilla oletetaan ajettavan ne kalustokierrot, joissa syntyy suurimmat vuotuiset ajosuoritteet. Jos tilapäisesti käytettävien linja-autojen ominaisuudet ovat huonommat kuin tarjouksessa on esitetty, vähennetään sopimuksen perusteella kilpailukohteesta kuukausittain maksettavaa liikennöintikorvausta näiden linja-autojen liikenteen osalta 15 %. Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteet Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa vaikuttaa siihen, että varsinainen liikennöinti estyy. Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteita ovat esimerkiksi maksutapahtuman estyminen, virheellisen maksun periminen matkustajalta tai se, että tiedot eivät siirry taustajärjestelmän ja ajoneuvon rahastuslaitteen välillä sovitun mukaisesti. Jos lippu- ja maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti tilaajan tai tilaajan vastuuttaman tahon vastuulla olevan seikan vuoksi, on tilaajan ilmoitettava asiasta heti liikenteenharjoittajalle, jos virheellä on vaikutusta liikenteenharjoittajan toiminaan. Tilaajan on edistettävä toimia, joilla virhe saadaan korjattua viipymättä. Tilaajan tai tilaajan vastuuttaman tahon vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi taustajärjestelmävika, palvelupiste- ja /tai myyntisovellusten toimiminen virheellisesti sekä lipputuotteiden ja tai asiakashintojen tallentaminen väärin taustajärjestelmään. Virhetilanne on myös se, että taustajärjestelmän täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta tai järjestelmä ei ole toimintavalmiudessa testausta varten 15 päivää ennen liikenteen aloittamista. Liikenteenharjoittaja on oikeutettu saamaan korvausta mikäli tilaajan tai tilaajan vastuuttaman tahon virheestä aiheutuu liikenteenharjoittajalle lisäkustannuksia kuten rahastamiseen liittyvät lisäkustannukset tai ylimääräiset varikko- ja rahastuslaitepäivitykset. Mikäli lippu- ja maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti liikenteenharjoittajan vastuulla olevan seikan vuoksi, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti tilaajalle, mikäli virheellä on vaikutusta liiketeen järjestämiseen tai käytössä olevien järjestelmien toimintaan. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe viipymättä. Liikenteenharjoittajan vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi vika yhdessä tai useammassa rahastuslaitteessa, väärän kuljettajakortin käyttäminen sopimuksen mukaisessa liikenteessä, rahastuslaitteen toimiminen väärin taikka tapaukset, joissa käyttötapahtumat eivät tallennu oikein maksujärjestelmään, tiedot eivät siirry tilaajalle sovitun mukaisesti tai tiedot on tallennettu väärin maksujärjestelmään. Virhetilanne on myös se, että lippu- ja maksujärjestelmän täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta. Virhetilanteen aikana tilaajan mahdollisesti saamatta jääneet tai virheellisesti tuloutetut lipputulot lasketaan aiempien tilastotietojen perusteella. Jos aiempia tilastoja lipputuloista ei ole vielä saatavissa lippu- ja maksujärjestelmästä, käytetään arviointiperusteena mahdollisimman vertailukelpoista myöhempää tai muuta aineistoa. Tilaaja voi vähentää liikenteenharjoittajan saamaa liikennöintikorvausta virheen alaisen liikenteen osalta tilaajan lipputulojen menetyksen perusteella. Virhetilanteen pitkittyessä yli 24 tuntia 8

9 tilaajalla on oikeus pienentää liikennöintikorvausta samalla periaatteella kuin aiemmin tässä kohdassa on ajamattomista lähdöistä todettu. Ensisijaisesti liikenteenharjoittaja korvaa asiakkaalle aiheutuvat vahingot, jos vahinko on aiheutunut liikenteenharjoittajasta. Mikäli liikenteenharjoittaja ja asiakas eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, voi myös tilaaja korvata asiakkaalle aiheutuneet vahingot ja vähentää ne liikenteenharjoittajan korvauksesta. Tällöin tilaajan on kuultava liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä. Kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen toiselle osapuolelle lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteesta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla. Tällainen on esimerkiksi tiedonsiirtoyhteyden pitkäaikainen katkos. Liikenteenharjoittaja on velvollinen korvaamaan tilaajalle myös vahingon, joka aiheutuu siitä, että liikenteenharjoittaja on muutoin laiminlyönyt liikenteen järjestämiseksi asetetut velvoitteensa tai muutoin rikkonut sopimusta. Liikenteenharjoittaja valvoo linjojensa liikennöintiä ja toimittaa tilaajalle yhteenvedon ajamattomista, korvaavalla kalustolla ja muilla kuin sopimusasiakirjoissa määritellyillä linja-autoilla liikennöidyistä lähdöistä liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Kirjallinen yhteenveto toimitetaan ainoastaan silloin kun liikennöinti on tapahtunut sopimuksesta poikkeavalla tavalla. Korvauksen vähentäminen voi perustua myös muuta kautta kuin liikenteenharjoittajalta toimitettuun tietoon. Tällöin tilaajan tulee kuitenkin kuulla liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä. Tilaajalla on oikeus käyttää erääntynyttä korvausta sellaisten saataviensa kuittaamiseen liikenteenharjoittajalta, jotka ovat syntyneet liikennöintisopimuksen järjestämiseen liittyvästä sopimussuhteesta. Tilaajan on viivytyksettä toimitettava liikenteenharjoittajalle erillinen selvitys täysimääräisestä korvauksesta tehdyistä vähennyksistä, pidätyksistä ja kuittauksista. 11. Markkinointi ja tiedottaminen Tilaaja huolehtii toimialueensa julkisen liikenteen yleisestä, koko toimialuetta koskevasta tiedottamisesta ylläpitämällä valtakunnallista Matka.fi internetpalvelua tai vastaavaa palvelua. Liikenteenharjoittaja tai tämän palvelusopimuksella valtuuttamansa taho vastaa kilometripohjaista seutulippujen lippu- ja maksujärjestelmää koskevasta tiedottamisesta. Liikenteenharjoittajan velvollisuutena on toimittaa tiedot liikennöintisopimuksen mukaisesta liikenteestä kohdan 12 mukaisesti tilaajan osoittamaan järjestelmään/järjestelmiin. Tilaaja huolehtii yhdessä alueen kuntien kanssa liikenteen yleismarkkinoinnista ja yleisestä aikataulutiedottamisesta. Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa tilaajan toimittamalla materiaalilla matkustajille liikenteessä tapahtuvista muutoksista. Linja-autoissa tulee täten olla kohtuullisesti maksutonta sisätilaa (vähintään yksi A3-kokoa oleva tiedotekehikko) tilaajan joukkoliikenteen tiedotuksia varten. Liikenteenharjoittaja huolehtii näiden tiedotusten kiinnittämisestä ja poistamisesta. 12. Matkustustiedot ja tutkimukset Tilaajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan linja-autoissa esimerkiksi liikenteen palvelutasoa, laatua, linjastoa ja asiakastyytyväisyyttä koskevia sekä liikenteen suunnitteluun tarvittavia tutkimuksia ja tarkastuksia. Liikenteenharjoittajan henkilökunta avustaa tarvittaessa tutkimusten ja tarkastusten teossa. Tästä ei makseta 9

10 erillistä korvausta. Tutkimuksia ja tarkastuksia tekevät tilaajaa edustavat henkilöt matkustavat veloituksetta tilaajan tai liikenteenharjoittajan antamalla todistuksella. Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä matkustustietojen hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus. Edellä mainitun lisäksi tietojen toimittamisessa tilaajalle noudatetaan joukkoliikennelain 57 ja muita asiaan liittyviä säädöksiä. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän matkustustiedot Tilaaja saa matkustustietoja liikennemallin haltijalta (Lappeenrannan kaupunki), joka tulostaa Waltti-järjestelmästä tämän sopimusliikenteen osalta liikennöitsijälle ja tilaajalle myyntiraportit (autossa tapahtuneet lisälataukset, kertaliput, Waltti-arvolippumatkat) sekä nousuraportit (tuotteittain kpl ja, kausilippujen osalta vain kpl-määrä). Liikennöitsijä koostaa lisäksi kuukausitason yhteenvedon, jossa näkyvät: Waltti-kausiliput Waltti-arvoliput Kertaliput MH-liput Ilmaisliput Matkat yhteensä Matkat, kpl Matkat, ENNAKKOMAKSUT Matkat, kpl Matkat, Waltti-arvolataus Waltti-kausilataus Kertaliput Ennakot yhteensä Liikenteessä käytössä olevien muiden lippujen matkustustiedot Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan sähköisessä muodossa kaikesta liikennöintisopimuksen mukaisesta liikenteestä tilaajalle seuraavat tiedot sitten kun tilaaja on kehittänyt tarkoitukseen tietojen keruujärjestelmän: pysäkkikohtaiset nousutiedot lippuryhmittäin kunkin vuoron osalta (tietojen oltava sidottuja viranomaisen antamaan pysäkki-id:hen). vuorokohtaisesti keskikuorma- ja maksimikuormatiedot vuorokohtaiset lipputulot lipputuotteittain vuorokohtaiset rahtitulot Tilaajan kehittäessä matkustustietojen keruujärjestelmää, jonka avulla liikenteenharjoittaja tallentaa tiedot, tavoitteena on mahdollistaa tietojen toimittaminen suorina tiedonsiirtoyhteyksinä liikenteenharjoittajan laite- ja varikkojärjestelmistä. Ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön, on liikenteenharjoittaja velvollinen toimittamaan tilaajan osoittamaan sähköiseen järjestelmään kolmesti vuodessa järjestettävän kahden viikon mittaisen matkustajalaskennan tiedot. 10

11 Vuosittaisten kolmen laskentajakson tiedot tallennetaan sähköiseen matkustajalaskentatietojen Internetpalveluun tilaajan antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Selvitykset tulee tallentaa Internet-palveluun ja pysäkkikohtaiset matkustajalaskentalomakkeet toimittaa tilaajalle laskentakuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä tai tilaajan erikseen ilmoittamana myöhempänä ajankohtana. Matkustajalaskentojen tallentaminen sähköiseen matkustajalaskentatietojen palveluun sekä pysäkkikohtaisten matkustajalaskentojen ja tulotietojen toimittaminen määräajassa on edellytys korvauksen kuukausierän maksamiselle. Internet-palvelussa ilmoitetaan kultakin laskentajaksolta seuraavat tiedot vuorokohtaisesti: lipputulo: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista lipputulotiedoista (sis. alv) rahtitulo: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista rahtitulotiedoista (sis. alv) keskikuorma: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista keskikuormatiedoista maksimikuorma: laskentakaudella suurin yhtä aikaa autossa ollut matkustajamäärä nousijat: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista kokonaisnousijamääristä Lisäksi liikenteenharjoittajan tulee toimittaa pysäkkikohtaiset matkustajalaskennat (ns. vuoron matkustajaprofiilit) kirjallisina tilaajalle tilaajan antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Tiedot on toimitettava riippumatta siitä, käytetäänkö sopimuksen mukaisessa liikenteessä liikenteenharjoittajan omaa tai tämän valtuuttaman tahon toteuttamaa lippu- ja maksujärjestelmää vai viiveajan järjestelmää tai viranomaisten yhteistä pysyvää lippu- ja maksujärjestelmää. Tilaajalla on oikeus edellyttää nousutietojen toimittamista pysäkkikohtaisesti sähköisesti siinä vaiheessa, kun osapuolet katsovat siihen olevan riittävät tekniset valmiudet ja aina viranomaisen lippu- ja maksujärjestelmään siirryttyä. Tilaajalla on oikeus pyytää em. raportteja myös muina ajankohtina erillisselvityksiä varten. Lisäksi liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon tulee toimittaa tilaajalle kuukausittain liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä lipputuoteraportin, joka sisältää liikennöintisopimuksen matkustuksesta seuraavat tiedot: Kalenterikuukauden kokonaismatkustajamäärä lippulajeittain ao. taulukon mukaisesti Älykorttimatkat kpl/kk /kk linjakohtaisesti Muut (esim.) kpl/kk /kk linjakohtaisesti veteraanit vaihto lastenvaunut Lipputuoteraportissa tulee olla ainoastaan liikennöintisopimuksen mukaiset tiedot, ei tietoja esimerkiksi muusta liikenteestä, jossa tilaajan määrittelemät lipputuotteet kelpaavat. Tilaajan tulee pystyä tarkastamaan tämä raportin koodien tai tunnusten avulla. 13. Valvonta, raportointi ja asiakaspalautteet Tilaajalla on oikeus valvoa reittien ja aikataulujen toteutumista sekä kalustoa, lippu- ja maksujärjestelmää ja laatua koskevien määräysten noudattamista. Tilaajalla on oikeus tarkastaa liikennöintisopimusliikenteestä saatavia tuloja koskevia ja autojen käyttöön liittyviä asiakirjoja ja saada nähdäkseen niistä tietokannoissa olevia tietoja sekä ottaa niistä jäljennöksiä ja ot- 11

12 teita. Tilaajalla on myös oikeus tutustua liikenteenharjoittajan autoihin, tiloihin, ajoneuvojen rahastuslaitteisiin sekä varikkojärjestelmiin. Kohdassa 6 on kuvattu tarkemmin tilaajan lippu- ja maksujärjestelmää koskevaa auditointioikeutta. Asiakaspalautteiden vastaanottamisesta ja niihin vastaamisesta vastaa ensisijassa liikenteenharjoittaja. Tilaajalla on kuitenkin oikeus tehdä kohdan 12 mukaisesti asiakastyytyväisyyttä koskevia tutkimuksia. Mikäli tilaaja kehittää sopimuskauden aikana asiakaspalautejärjestelmän, edellytetään asiakaspalautteiden kirjaamista siihen kuitenkin siten, että vastaaminen palautteisiin kuuluu edelleen ensisijassa liikenteenharjoittajalle. Liikenteenharjoittajan tulee vastata asiakaspalautteisiin viipymättä. Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tilaajalle tilaajavastuulain (1233/2006) 5 :n mukaiset selvitykset 12 kuukauden välein tilaajan niin vaatiessa. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tiedot, joita lainsäädännön perusteella pyydetään. 14. Vakuudet Liikennöitsijän on viimeistään kolmenkymmenen (30) kalenteripäivän kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta jätettävä tilaajalle sopimusvelvoitteidensa kaikenpuolisen täyttämisen vakuudeksi tilaajan hyväksymä vakuus. Vakuudeksi hyväksytään tilaajan nimiin rahalaitokseen tehty rahatalletus, raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, panttaussitoumus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Vakuus on viisitoistatuhatta (15.000) euroa liikennöintisopimuksen mukaisessa liikenteessä tarvittavaa linjaautoa kohden, jolloin vakuuden yhteismäärä lasketaan aikataulukaaviosta lasketun suurimman samanaikaisesti tarvittavan linja-automäärän perusteella. Vakuuden tarkoituksena on korvata tilaajalle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos liikennettä ei aloiteta tai hoideta sopimuksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Vakuus on annettava viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun tilaaja on allekirjoittanut sopimuksen. Sopimuskorvausta ei makseta ennen kuin vaadittu vakuus on annettu. Vakuus palautetaan liikenteenharjoittajalle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisajankohdasta. Liikennöitsijä vastaa kaikista vakuuskustannuksista. 15. Tarjousyhteenliittymä Liikenteenharjoittajat voivat voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa muodostaa tarjousyhteenliittymiä, jotka jättävät yhteisiä tarjouksia kilpailtavana olevasta liikenteestä. Tarjousyhteenliittymä voidaan muodostaa esimerkiksi silloin, kun yksittäisen liikenteenharjoittajan resurssit, kuten linja-autojen määrä, eivät riitä liikennöintisopimuksessa olevan liikenteen hoitamiseen (Kilpailulaki 948/2011). Tarjousyhteenliittymään kuuluvat liikennöitsijät vastaavat yhteisvastuullisesti liikennöintisopimuksen mukaisista velvoitteista. Tarjousyhteenliittymää kohdellaan itsenäisenä oikeushenkilönä. Tarjousyhteenliittymä nimeää liikenteestä vastaavan henkilön. 12

13 16. Alihankinta Vastuu liikenteen hoidosta kuuluu aina liikennöintisopimuksen tehneelle liikenteenharjoittajalle. Alihankkijat ja muutokset alihankkijoissa tulee tilaajan hyväksyä ennen muutosta tai alihankinnan aloitusta. Alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus. Alihankinnan osuus liikennöintisopimuksen mukaisen liikenteen hoitamisesta on oltava alle puolet vuotuisista julkisen liikenteen palveluista linjakilometreillä mitattuna. Kaikki liikennöintisopimuksen velvoitteet, mukaan lukien näiden yleisten ehtojen mukaiset määräykset koskevat soveltuvin osin myös alihankkijan liikennöintiä, vaikka alihankkijan ja tilaajan välillä ei olekaan sopimussuhdetta. Tilanteessa, jossa alihankkija menettää kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, liikenteenharjoittaja on velvollinen välittömästi vaihtamaan alihankkijan tai huolehtimaan liikenteestä itse. 17. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen Liikenteenharjoittaja vastaa tilaajalle liikennöintisopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksiensa täyttämisestä ja annettavien tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja vastaa työnantajana liikennettä palvelevan henkilökuntansa töistä ja toimenpiteistä niin tilaajalle kuin myös ulkopuolisille. Liikenteenharjoittaja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Tarjousyhteenliittymän osakkaat ovat yhteisvastuussa tilaajalle liikennöintisopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Yhteenliittymän osakkaat vastaavat yhteisesti myös tilaajalle aiheutuneista vahingoista. Liikenteenharjoittaja ei kuitenkaan vastaa niistä vahingoista, jotka aiheutuvat tilaajalle siitä, ettei liikennettä voida hoitaa sodan, liikekannallepanon, poikkeuksellisten luonnonvoimien tai vaikutuksiltaan niihin verrattavan liikenteenharjoittajasta riippumattoman ylivoimaisen esteen johdosta taikka, jos liikennöinti estyy liikenteenharjoittajaa koskevan lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta. Tilaaja vastaa sopimuksenmukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. Tilaaja on velvollinen korvaamaan liikenteenharjoittajalle vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että on rikkonut sopimusta. Tilaaja on velvollinen maksamaan liikenteenharjoittajalle kultakin liikennöintisopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen mukaisesti liikennöidyltä kuukaudelta sopimuksen mukaisen korvauksen. Lippu- ja maksujärjestelmään liittyvät vastuut on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus. 18. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen Jos liikenteenharjoittaja oleellisesti rikkoo keskeisiä sopimuksen ehtoja, kuten laiminlyö toistuvasti liikennöintivelvoitteen, käyttää sopimuksen vastaista ajokalustoa tai laiminlyö lippu- ja maksujärjestelmää koskevat velvoitteensa, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus, ellei liikenteenharjoittaja ole oikaissut menettelyään sopimuksen mukaiseksi asetetun kohtuullisen, vähintään kahden (2) viikon määräajan kuluessa, saatuaan tilaajalta tätä tarkoittavan kirjallisen huomautuksen, joka sisältää esitetyn rikkomuksen yksilöinnin. Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos liikenteenharjoittaja joutuu sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei se pysty asianmukaisesti täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteita, ellei liikenteenharjoittaja tai sen oikeudenomistaja tilaajan esittämän vaatimuksen jälkeen kohtuullisessa ajassa saata toimintaansa sopimuksen 13

14 mukaiseksi ja aseta sopimukseen perustuvien velvoitteittensa täyttämisestä tilaajan hyväksymää lisävakuutta. Tilaajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos: 1) liikenteenharjoittaja ei ole, 30 päivän kuluessa tilaajan allekirjoituksesta, antanut edellä kohdassa 14 tarkoitettua tilaajan hyväksymää vakuutta, 2) liikenteestä vastaava henkilö on menettänyt kokonaan tai joltain osin hänelle asiaa koskevissa säädöksissä asetetut edellytykset, eikä hänen tilalleen ole asetettu ao. edellytykset täyttävää henkilöä, 3) liikenteenharjoittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä, 4) liikenteenharjoittaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen, jonka tilaaja voi näyttää toteen, 5) liikenteenharjoittajalle myönnetty joukkoliikennelupa tai taksilupa päättyy kesken sopimuskauden ja lupaa ei uusita taikka lupaan ei myönnetä liikennöitsijän liikenteen hoidon edellyttämää automäärän lisäystä tai 6) liikenteenharjoittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen siten, ettei laiminlyöntiä ole pidettävä merkitykseltään vähäisenä. Sopimuksen purkautuessa on sopimusta rikkonut sopijapuoli velvollinen korvaamaan vastapuolelleen näin aiheuttamansa välittömän vahingon. Jos sopimus on purkautunut liikenteenharjoittajasta johtuvasta syystä, voidaan sopimuskorvausta käyttää vahingonkorvaussaatavan kuittaamiseen. Liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos tilaaja laiminlyö maksuvelvollisuutensa tai muutoin olennaisesti rikkoo sopimusta eikä tilaaja korjaa laiminlyöntiään viivytyksettä saatuaan siitä liikenteenharjoittajalta kirjallisen huomautuksen. Ellei kohdassa 9 tarkoitetuissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen sopimussuhteen jatkamisen edellytyksistä kahdessa viikossa, kummallakin sopijapuolella on oikeus kirjallisesti ilmoittaa neuvotteluiden päättämisestä ja purkaa sopimus. Sopijapuolen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa neuvottelujen päättämisestä. Muussa tapauksessa purkamiseen oikeutetun sopijapuolen katsotaan menettäneen oikeutensa sopimuksen purkamiseen tällä perusteella. Sopimus purkautuu kuukauden kuluttua siitä, kun tätä koskeva kirjallinen purkuilmoitus on annettu tiedoksi toiselle sopijapuolelle. Lisäksi sopijapuolilla on oikeus purkaa sopimus kohdan 10 mukaisesti. Milloin purkuperuste rajoittuu vain tiettyyn sopimuksen tarkoittamaan kohteeseen, sopimus voidaan purkaa vain tämän kohteen osalta. Jos sopimus purkautuu sellaisen olosuhdemuutoksen johdosta, jonka ei voida katsoa johtuvan sopijapuolista, kummallakaan sopijapuolella ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen. Sopijapuolilla ei kuitenkaan ole oikeutta sopimuksen purkamiseen, jos sopimuksen noudattamatta jättäminen johtuu sodasta, liikekannallepanosta, poikkeuksellisista luonnonvoimista tai muusta vaikutuksiltaan niihin verrattavasta sopijapuolesta riippumattomasta ylivoimaisesta esteestä Sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli tämä ei johda sopijapuolia tyydyttävään lopputulokseen, ratkaistaan erimielisyydet tilaajan toimipaikan käräjäoikeudessa. 14