Suomen kestävän kasvun ohjelma. Maakunnalliset vuorovaikutustilaisuudet Varsinais-Suomi

Transkriptio

1 Suomen kestävän kasvun ohjelma Maakunnalliset vuorovaikutustilaisuudet Varsinais-Suomi

2 Ohjelma Tilaisuuden tekniset avaussanat, moderaattori Janne Antikainen, MDI Tilaisuuden avaussanat, maakuntajohtaja Kari Häkämies Elinkeinoministeri Mika Lintilä, TEM EU:n elpymispaketti ja elpymis- ja palautumisväline RRF, ylijohtaja Markus Sovala, VM Kommentit ja keskustelu elpymispaketista Alueen ääni -puheenvuorot: toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy prof., vararehtori Mika Hannula, Teknologiakampus Turku toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi, Raisio Oyj prof., tutkimusjohtaja Jukka Westermarck, Turun yliopisto professori Kalervo Väänänen toimitusjohtaja Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy toimitusjohtaja Ari Viitanen, Carinafour Oy edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto Kommentit ja keskustelu elpymispaketista ja RRF:stä Jatkovalmistelu Tilaisuus päättyy

3 Kommentointi, kysymykset ja huomiot (screenio on upotettu striimiin) Suora linkki screenioon (suoraan selaimen osoitekenttään syötettynä):

4 Seuraavat askeleet - lisätietoja Kysely maakunnille Kansallinen päätöstilaisuus klo , etäyhteysmahdollisuus

6 Kasvun ja viennin veturit ottavat kovimman iskun Kuluvan EUohjelmakauden rakennerahastot uet

7

9

10

11 Suomen kestävän kasvun ohjelma Aluekierros VM/MSo

12 Suomen kestävän kasvun ohjelma Kuusi EU:n Suomelle antamiin maakohtaisiin suosituksiin* perustuvaa painopistettä: 1. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2. Vihreä siirtymä 3. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen 4. Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen 5. Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen Kunkin painopisteen alla rakenteelliset uudistukset sekä niitä tukevat investointi- ja muut hankkeet muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. * Katso tarkemmin esityksen lisämateriaali.

13 Suomen ohjelman kriteerit ja rahoitus Kokonaisuuksia muodostettaessa painotetaan seuravia horisontaalisia kriteerejä: pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset kasvupotentiaalin sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn ja koheesion lisääminen vihreän siirtymän ja digitalisaation tukeminen sekä tuottavuuden parantaminen koko maassa rahoituksen väliaikaisuus. Rahoitetaan EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) (alustavasti n. 2,3 mrd. euroa) ja muiden EU-ohjelmien lisärahoituksella (alustavasti n. 0,7 mrd. euroa). Lisärahoitus kohdennetaan ao. ohjelmia koskevien periaatteiden mukaisesti, sovittaen kohdennus yhteen RRF rahoituksen kanssa.

14 Suomen ohjelma laaditaan yhteistyössä Syys-lokakuussa laajat kuulemiset, tavoitteena yhteiskehittäminen alueiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle syyskauden aikana selonteon elpymisvälineen varojen käytöstä. Suomen virallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toimitetaan komissiolle alkuvuodesta Elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavien avustusten maksatus edellyttää investoinneille ja uudistuksille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Uudistusten ja investointien toteutusta seurataan säännöllisesti ja siitä raportoidaan myös komissiolle. Elpymisvälineeseen liittyvät tuloarviot ja määrärahat otetaan vuoden 2021 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen, kevään 2021 Julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) ja vuosien talousarvioihin.

15 Onnistumisen edellytykset Ohjelma niveltyy hyvin hallituksen muihin tavoitteisiin ja toimiin. Laaja, vuorovaikutteinen kuulemisprosessi, jotta ohjelma vastaa myös alueiden ja yritysten tarpeisiin alueiden ja yritysten toimet linjassa ohjelman tavoitteiden kanssa. Ohjelman vaikuttavuus ja hyväksyntä EU:ssa edellyttävät, että tavoitteet, niihin perustuvat uudistukset ja rahoitus muodostavat tehokkaan ja uskottavan kokonaisuuden. Varauduttava raportoimaan tavoitteiden ja uudistusten toteutumisesta sekä varojen käytöstä. Nopeasta aikataulusta huolimatta haetaan rohkeata yhteisen tekemisen otetta. Ohjelman tavoitteet ja kriteerit eivät voi toteutua ilman tätä.

17

18 Five international clusters Turku Business Region has five international clusters: Maritime industry Life Science industry ICT and future technologies Bio- and circular economy and cleantech Experience industry (movies, games, tourism)

19 VARSINAIS-SUOMI KASVUUN POST- KORONA TOIMENPITEET Alkusyksystä tilannekuva on toimintaryhmän jäsenten (yli 30 alueen yritysjohtajaa) tapaamisten perusteella synkentynyt. Niin sanottu uusi normaali, koronan jälkeinen todellisuus, vaatii yrityksiltä uusien taitojen haltuun ottamista ja nopeaa reagointikykyä. Nostamme tässä esille toimenpiteitä vaativia, kaikkia toimialoja leikkaavia ajankohtaisia ilmiöitä. Listaamme myös toimenpide-ehdotuksista, jotka nostavat esille sekä akuutteja, tämän hetken asioita, että pidemmällä aikavälillä toimenpiteitä vaativia seikkoja.

20 Digiloikka on tehtävä nyt Sähköiset järjestelmät tulevat korvaamaan ja täydentämään liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Digitaalisten palvelujen muotoilu: huomiota on erityisesti suunnattava digitaalisesti tehtävään myyntiin ja markkinointiin. Uudet tuotteet ja liiketoimintamallit versoavat parhaillaan luovasta tuhosta : näihin tulee tarttua tehokkaasti. Etätyö ja monipaikkaisuus voivat hyödyttää Varsinais-Suomea: trendistä on saatava parhaat mahdolliset hyödyt alueelle.

21 Yritysten tulee parantaa ennakointikykyään ja kriisinhallinnantaitoja Yritysten ja toimialakokonaisuuksien tulee selvittää koronan aikana onnistuneet toimintaprosessit ja varautua näin tuleviin maailman-laajuisiin shokkeihin. Myös virheistä ja vaikeuksista tulee oppia. Turvallisuuteen ja kestävyyteen laajasti ymmärrettynä tulee panostaa läpi toimialojen: nämä ovat myös tulevaisuuden kilpailuetuja. Yritysten vahvuuksien ja ydinosaamisen kirkastaminen ovat ennakointityönkin ytimessä.

22 Viestintää on tehostettava ja selkiytettävä Nyt tarvitaan tehoa alueelliseen viestintään: koronan aiheuttamista rajoituksista tarvitaan nopeasti päivittyvää, selkeää tietoa yrityksien suuntaan. Varsinais-Suomessa ollaan joiltakin osin selviydytty koronakriisistä paremmin kuin muualla Suomessa: tältä osin yrittäjämyönteisyyttä ja hyviä toimintamalleja tulee viestiä myös ulospäin nostaen näin alueen imagoa.

23 Toimenpide-ehdotuksia: Julkinen tuki Akuutit asiat Panostukset investointeihin ja infrastruktuurihankkeisiin: tarvitaan päätöksiä siitä, mitkä ovat tärkeimpiä hankkeita edistettäväksi (esillä olleet mm. Paraisten väylä, Laitilan eritasoliittymä, Lieto Aura 9- tie). Viennin edistämistoimenpiteitä on jatkettava ja kehitettävä, viennin tukirahoitus varmistettava. EU-tuet saatava kotiutettua mahdollisimman hyvin: tarvitaan virkamiesapua tukihakuihin erityisesti pk-sektorille. Pidemmän aikavälin asiat Liikennepolitiikan ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä pitää parantaa.

24 Toimenpide-ehdotuksia: Rahoitus Akuutit asiat Tarvitaan tukea liiketoimintamallien hiomiseen. Tarvitaan edelleen väliaikaisen rahoituksen malleja, rahoituksen tulee olla nopeaa ja joustavaa. On tunnistettava ne yritykset, joita kannattaa tukea. Tarvitaan tukea konkurssien jälkeiseen uusyritystoimintaan. Ei uusia kustannuksia yrityksille. Tarvitaan ennen korona-aikaa tehtyjen päätösten uudelleenarviointia (dieselveron korotukset, väylämaksuista luopuminen). Omistajavaihdokset ja sukupolven vaihdokset yrityksissä: tulee selvittää se, mitä uutta nousee uuden sukupolven yrittäjyydestä. Pidemmän aikavälin asiat Tulee tarjota tutkimus- ja innovaatiorahoitusta yritysryppäille (meriteknologia, lääkediagnostiikka, kiertotalous ja cleantech). Rahoitusmarkkinoiden uudet muodot on tunnettava ja niistä on viestittävä selkeästi

25 Toimenpide-ehdotuksia: Viestintä Akuutit asiat Tarvitaan tehoa alueelliseen viestintään: korona torjutaan jatkossa erityisesti paikallisin toimin. Huomiota kiinnitettävä siihen, miten Turun seudusta viestitään muualle Suomeen. Matkailuviestintää kohdistettava niihin maihin, joista on turvallista matkustaa Suomeen. Tuleva konkurssiaalto tulee tuoda yleiseen kriisitietoisuuteen.

26 Toimenpide-ehdotuksia: Matkustaminen Akuutit asiat Työmatkustaminen Tulee määritellä vastuullisen työmatkustamisen periaatteet mitä pitää matkustaessa ottaa huomioon, jotta vältetään riskit tartunnoilta. Tarvitaan työmatkustaminen helpottamista ulkomaille ja ulkomailta: testausten tehostaminen ja karanteeniajat tulee saada kohtuullisen pituiseksi. Tarvitaan jatkuvasti päivittyvää ja selkeää informaatiota matkustamisen rajoituksista. Vapaa-ajan matkustaminen Tulee rakentaa toimiva matkailukupla Varsinais-Suomeen (vrt. Lappi). Pidemmän aikavälin asiat Tulee edistää paikallistumista kansainvälisissä konteksteissa. Palvelumuotoilua tulee kehittää, sillä vaihtoehtoiset matkailun tavat ja virtuaalimatkailu tuottavat uudenlaista liiketoimintaa.

27 Toimenpide-ehdotuksia: Osaaminen Akuutit asiat Osaavan työvoiman saanti turvattava: kohtaanto-ongelma on ratkaistava, työ-peräisen maahanmuuton jäykkyyksiä on poistettava Yritysten strategista ennakointikykyä tulee kehittää: koulutus ja tiedonjakaminen Käynnistetään Hiilineutraali meri -osaamiskeskus Pidemmän aikavälin asiat On tehtävä pitkäjänteisiä koulutuspoliittisia ratkaisuja: on turvattava osaavan työvoiman saatavuus eri toimialoilla.

28 Toimenpide-ehdotuksia: Tietotarpeet Akuutit asiat Tulee kartoittaa kasvuvaiheessa olevat yritykset: ne, jotka menestyvät koronan aikana ja mitä syitä menestyksen taustalta löytyy. Tukien kohdistamiseen tulee kiinnittää huomiota ja kartoittaa, millaiset yritykset ovat niin terveellä pohjalla, että niitä kannattaa tukea Pidemmän aikavälin asiat Tulee kartoittaa ne uudet tarpeet, joita korona luo pidemmällä aikavälillä. On kiinnitettävä huomiota uusien markkinoiden haltuunottoon

30 Vaikuttavaa verkostoitumista

31 26 M TeknologiakampusTurku Suomen talouskasvun avuksi Korkeakoulut Rah a Tutkimus Tiet o TEM LINKO rahoitus Tutkimusstarttipalvelu Tällä erillisrahoituksella saadaan aikaisempaa enemmän ideoita analyyttisen tarkastelun alle ja edistettyä alueen yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteiskehittelyä. Tämä edistää TKI-tiekartan kumppanuusmallin jalkauttamista alueelle. Ehdotuksessamme on kaksi pääelementtiä: Kilpail ukyky Innovaati o Yritykset Startupit Tiet o Tutkimusstarttipalvelu 4 M LINKO-rahoitus 22 M

32

33 26 M TeknologiakampusTurku Suomen talouskasvun avuksi Ehdotuksen tavoitteena on käynnistää uutta vastuullista ja ympäristöystävällistä liiketoimintaa digitalisaatiota hyödyntäen. Väkiluvun kasvun myötä globaalit ongelmat pahenevat entisestään ja suomalainen kulttuuriperimä yhdessä tieteellisen tutkimuksen kanssa mahdollistavat näitä ongelmia ratkaisevat innovaatiot. Aihion keskeinen tavoite on uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntyminen Suomen vientiliiketoimintaa kasvattamaan. Aihio kytkeytyy Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteisiin 1, 2 ja 3 tukemalla vihreään siirtymään liittyvien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä luovien ja tutkimustietoon perustuvien innovaatioiden syntymisen kautta. Aihion osaamisydin on Teknologiakampus Turku, joka palvelee koko osaamisellaan koko Suomen yrityksiä. Luontaisesti yrityskontakteja on eniten Lounais-Suomen alueella, mutta Suomen sisällä ei aseteta alueellisia rajoja palveltaville yrityksille. Aihion keskeisiä toimijoita ovat Turku Science Park Oy, tutkimusstarttipalvelun toteuttajana ja LINKO rahoituksen koordinoijana, TeknologiakampusTurku korkeakoulut tutkimusten suorittajana ja alueen uuden tieteellisen tiedon synnyttäjinä sekä alueen yritykset tieteellisen tiedon hyödyntäjinä ja innovaatioiden tekijöinä. Epävarmassa markkinatilanteessa tarvitsemme TEMiltä rahallista tukea yritysten rohkaisemiseksi tavoitteellisen TKI toiminnan käynnistämiseen. Ehdotuksessamme on kaksi pääelementtiä: Tutkimusstarttipalvelu 4 M LINKO-rahoitus 22 M TEM Rah a LINKO rahoitus Kilpail ukyky Korkeakoulut Tutkimus Innovaati o Yritykset Startupit Tiet o Tutkimusstarttipalvelu Tiet o

34 Tutkimusstarttipalvelu Palvelun tavoitteet yleisellä tasolla Yritysten vastuullisen kilpailukyvyn rakentaminen Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen Tutkimushankkeiden tason ja määrän nostaminen Aktiivisesti TKI toimintaa tekevien yritysten määrän lisääminen Kannustaen ja tukien Tiedonkulun ja yhteistyön tukeminen korkeakoulujen välillä Kampusrakenteet avainasemassa Yrityksien tietoisuuden kasvattaminen korkeakoulujen osaamisesta, tutkimusyhteistyömahdollisuuksista ja rahoitusmalleista. Palvelun tuotos ja hyöty Yksittäiselle yritykselle: tutkimustarvekartoitus ja tapaaminen relevantin tutkimusryhmän kanssa. Korkeakouluille: yrityksiä kiinnostavien aiheiden näkyväksi tuleminen. Lisääntynyt yritysyhteistyö. Yritysasiamiehille: konkreettinen ja tehokas apu yrityksille, joilla tutkimustarpeita tai intressejä Yhteiskunnalle: palvelu tehostaa yritysten elpymistä, menestystä, elinvoimaa ja veronmaksukykyä. Palvelun numeeriset tavoitteet / (2021, 2022, 2023) Yritys tutkimusryhmä kohtaamisia: 150, 200, 250 kpl Opinnäytetyöt 80, 100, 150 kpl Tutkimushankkeet: 5, 6, 8 kpl Väitöskirjaa: 3, 4, 6 kpl Business Finland hankkeet 5 M, 7 M, 10 M LINKO hankkeet 5 M, 7 M, 10 M Palvelun sopimusrakenne ja budjetti Kokonaisbudjetti 4 M M ,4 M ,6 M Sopimuksen rakenne TEM maksaa palvelun toteuttajalle Korkeakoulut sitoutuvat palveluun TScP toteuttaa palvelun

35 Kestävän ja Digitaalisen kasvun LINKO-rahoitus Rahoituksen tavoitteet yleisellä tasolla Globaalia liiketoimintaa tekevien vastuullisten ja kannattavien yritysten määrän kasvattaminen Tutkimushankkeiden tason ja määrän nostaminen Aktiivisesti TKI toimintaa tekevien yritysten määrän lisääminen Kannustaen ja tukien Yritysten tietopääoman kasvattaminen Rahoitusmallin hyöty Yksittäiselle yritykselle, liiketoiminta perustuu tutkittuun tietoon, joten kilpailukyky ja yrityksen riski pienenee. Korkeakouluille: voidaan keskittyä yrityksen tutkimuskysymyksiin vastaamiseen laadukkaasti kun rahoitusmalli on selkeä ja suoraviivainen Yhteiskunnalle: rahoituksella saadaan yritykset tekemään omaa liiketoimintaa ja teknologiaa edistävää tutkimusta taloudellisesti epävarmana aikana. Rahoitettavat projektit tuottavat ratkaisuja kestävän kehityksen ja digitalisaation liiketoiminnan kasvattamiseen. Rahoituksen numeeriset tavoitteet Yritykset budjetoivat LINKOlla tuettuun tutkimukseen ja kehitykseen 35 M ( 3v). Yritykset ostavat korkeakouluilta tutkimuspalveluita 20 M ( 3v). Kestävän liiketoiminnan vientitulojen kasvu tukea saaneista projekteista 500M ( 10v). Rahoitusmalli TEM maksaa rahastoon 26M /3v Tuki hakemukset käsitellään kuukausittain Tuki maksetaan yrityksille, jotka maksavat tutkimuspalvelusta korkeakoululle/tutkimuslaitoksille Tuen suuruus max 70% projektin kokonaiskustannuksista. Rahaston johtokunta tekee projektien rahoituspäätökset

36 Networking with impact

38 Kauratuotteet elintarviketeollisuuden vahvistajana Pekka Kuusniemi, toimitusjohtaja, Raisio Oyj

39 Kauran käyttö Suomessa 2010/ /20 TAVOITE Suomesta maailman suurin kauratuotteiden viejä arvolla mitattuna Rehukäyttö maatiloilla Rehukäyttö teollisuudessa Elintarvikekäyttö Käyttö siemeneksi Vienti jyvänä TAVOITE Lähde: Luke / Raisio 39

40 Megatrendit tukevat kauran kysynnän kasvua TERVEELLINEN ELÄMÄ Olemme mitä syömme, terveys mielletään yhä kokonaisvaltaisemmaksi. Vuoden 2020 katsaus ruoka-alan MEGATRENDEIHIN RUOAN TARINA Ruoan alkuperä ja tuotantoketjun läpinäkyvyys kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. TERVEYTTÄ LUONNOLLISESTI Luontaisesti terveysvaikutteiset tuotteet kasvattavat suosiotaan. KASVIPOHJAINEN RUOKAVALIO Kasvipohjainen ruoka on tullut jäädäkseen. Kuluttajilla on monia syitä suosia kasvipohjaisia tuotteita. KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO Yritysten odotetaan toimivan vastuullisesti ja auttavan kuluttajia tekemään parempia valintoja. 40

42 Miksi lääkekehitykseen ja diagnostikkaan kannattaisi sijoittaa Suomessa? First approved September 25, %:n lisenssitulo = 50 M /vuosi =Tällä hetkellä Suomalaiset yliopistohankkeet ja tulot valuvat ulkomaille

43 Ratkaisu ongelmaan; Kansallinen lääkekehityskeskus (LKK) LKK Muuntaa Suomalaisten YO:en tutkimustulokset kaupallistettaviksi molekyyleiksi Elinkeinopoliittinen hanke ja tuotteistamiskeskus Palvelee kaikkia YO:ja yhtäläisesti ja riippumatta tautiryhmistä Pääkonttori Turussa ja verkostoituu sieltä muihin yliopistoihin Rahoitustarve 30 M /7 vuotta (vrt. Akkuteollisuus 400 M ). Jatkossa tukeutuu muihin rahoituslähteisiin ja omiin tuloihin Lääkekehityskeskuksen perustaminen ja toiminnan rahoittaminen budjettirahoituksella muodostaa yksinkertaisen, kustannustehokkaan, ja todistetusti toimivan tavan synnyttää uutta vientivetoista liiketoimintaa Suomeen LKK:n lisäksi rahoitusta tulisi ohjata yksilöllistetyn diagnostiikan menetelmien kehittämiseen (companion diagnostics) ja erityisesti T&K-projekteihin, jolla yritykset voivat edistää YO lähtöisten keksintöjen jatkojalostamista, ja diagnostiikkamenetelmien prototyyppien kehittämistä

45 Saaristomeren biokierrätyslaitos Lanta Nurmibiomassa Järviruoko Olki Muu biomassa Tukee maatalous- ja kalatalouselinkeinoja sekä matkailua On kestävää elvytystä Vähentää hiilidioksidipäästöjä Tukee luonnon monimuotoisuutta Hillitsee ilmastonmuutosta Biokaasu Fosforilannoite Typpilannoite Biohiili Uusi teknologia ja innovaatiot Tavoite: Vähentää Saaristomeren kuormitusta ja kehittää biomassan käyttöä maaperän ja meren ravinnekuormituksen vähentäjänä Maantiede: Toiminta Varsinais-Suomessa, mutta voisi olla niin kansallinen kuin kansainvälinen esimerkki Keskeiset toimijat: Yritys x, sijoituskunta, valtio/eu

47 Lounais-Suomen jätehuolto (LSJH) Topinoja Korvenmäki 17 omistajakuntaa + Uki ? asukasta 100+ työtekijää Liikevaihto 28 M Ulkopuoliset palvelut 59% kustannuksista LSJH -konserni Ekopartnerit Turku Oy LSJH 49% / Fortum 51% Kiertomaa Oy LSJH 51% / Turku 49% Lounavoima Oy LSJH 50% / Salon Kaukolämpö 50%

48 Poistotekstiilin jalostuslaitos mahdollistaa kotitalouksien tekstiilien kierrätyksen Yhdessä Suomen jätelaitosten kanssa rakennetaan kansallinen toimintamalli Poistotekstiilit kierrätetään laadukkaasti Tuotekehitys poistotekstiilin koko arvoketjussa tuo Suomeen uutta liiketoimintaa

49 Kohti poistotekstiilien kiertotaloutta valmistautuminen pilot-laitosvaiheeseen Keräysalueen laajentaminen Etelä-Suomen jätelaitoksiin KaMu-keräyskokeilu kirpputoreilla ja vaateliikkeissä yhteistyössä Fashion Finlandin (FaFi) kanssa > pilot-laitosvaihe Keräysalue laajenee edelleen Selvitykset arvoketjuista eri yritysten kanssa & jätemääristä Suomessa ja Itämeren alueella Täyden mittakaavan laitoksen kannattavuusselvitykset 2022 > kohti täyden mittakaavan laitosta Täyden mittakaavan laitos valmisteilla Topinpuiston kiertotalouskeskukseen Turussa Valtakunnallinen poistotekstiilikeräys 2023 mennessä Kierrätyspalvelujen tarjoaminen Itämeren alueelle

51 Projektiteollisuuden ongelma Matala työn tuottavuus Materiaalihukka Rakenteellinen tuhlaus Vaikuttaa vahvasti kilpailukykyyn Juurisyyt Työ- ja materiaalisuunnittelu Excel-tasolla Pääosa yrityksistä näkee ongelman, mutta ei näe vaihtoehtoja, millä asian pystyy ratkaisemaan Prosessien digitalisoinnilla merkittävä kilpailuetu 1. Digi-Start (huokea kiinteähintainen lähtötila ja potentiaaliarvio) 2. Verifioi toimivuus ja hyöty (nopea tuettu pilotti ja verifiointi) 3. Skaalaa (tuetaan käyttöönoton nopeutta) Aloitus meriteollisuuden alihankintaverkostoista, koska siellä on nopeimmat hyödyt Työn tuottavuus + 20% Materiaalien kulutus - 5% Kilpailukykyhyöty 10% Skaalausmahdollisuus esim rakennusteollisuuteen 10% = 3 mrd per annum 51

53 Viennin väylät Suomen kestävän kasvun ohjelmassa VT8, Laitilan kohta VT9, Lieto-Aura Paraistenväylä parantavat kilpailukykyä torjuvat ilmastonmuutosta synnyttävät muita investointeja vauhdittavat työvoiman liikkuvuutta lyhentävät korjaus- ja investointivelkaa Tunnin juna, Turku-Salo E18, Turun kehätie Salon itäinen ohikulkutie

54 Suomen kestävän kasvun ohjelma Aluekierros VM/MSo

55 Suomen kestävän kasvun ohjelma Kuusi EU:n Suomelle antamiin maakohtaisiin suosituksiin* perustuvaa painopistettä: 1. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2. Vihreä siirtymä 3. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen 4. Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen 5. Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen Kunkin painopisteen alla rakenteelliset uudistukset sekä niitä tukevat investointi- ja muut hankkeet muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. * Katso tarkemmin esityksen lisämateriaali.

56 Suomen ohjelman kriteerit ja rahoitus Kokonaisuuksia muodostettaessa painotetaan seuravia horisontaalisia kriteerejä: pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset kasvupotentiaalin sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn ja koheesion lisääminen vihreän siirtymän ja digitalisaation tukeminen sekä tuottavuuden parantaminen koko maassa rahoituksen väliaikaisuus. Rahoitetaan EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) (alustavasti n. 2,3 mrd. euroa) ja muiden EU-ohjelmien lisärahoituksella (alustavasti n. 0,7 mrd. euroa). Lisärahoitus kohdennetaan ao. ohjelmia koskevien periaatteiden mukaisesti, sovittaen kohdennus yhteen RRF rahoituksen kanssa.

57 Suomen ohjelma laaditaan yhteistyössä Syys-lokakuussa laajat kuulemiset, tavoitteena yhteiskehittäminen alueiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle syyskauden aikana selonteon elpymisvälineen varojen käytöstä. Suomen virallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toimitetaan komissiolle alkuvuodesta Elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavien avustusten maksatus edellyttää investoinneille ja uudistuksille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Uudistusten ja investointien toteutusta seurataan säännöllisesti ja siitä raportoidaan myös komissiolle. Elpymisvälineeseen liittyvät tuloarviot ja määrärahat otetaan vuoden 2021 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen, kevään 2021 Julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) ja vuosien talousarvioihin.

58 Onnistumisen edellytykset Ohjelma niveltyy hyvin hallituksen muihin tavoitteisiin ja toimiin. Laaja, vuorovaikutteinen kuulemisprosessi, jotta ohjelma vastaa myös alueiden ja yritysten tarpeisiin alueiden ja yritysten toimet linjassa ohjelman tavoitteiden kanssa. Ohjelman vaikuttavuus ja hyväksyntä EU:ssa edellyttävät, että tavoitteet, niihin perustuvat uudistukset ja rahoitus muodostavat tehokkaan ja uskottavan kokonaisuuden. Varauduttava raportoimaan tavoitteiden ja uudistusten toteutumisesta sekä varojen käytöstä. Nopeasta aikataulusta huolimatta haetaan rohkeata yhteisen tekemisen otetta. Ohjelman tavoitteet ja kriteerit eivät voi toteutua ilman tätä.

59 Taustatietoa

60 60 Hallituksen linjaus rahoituksen käytöstä Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus kohdennetaan asetetun työryhmän koordinoimassa jatkovalmistelussa kuuteen nopeavaikutteiseen, EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaiseen painopisteeseen alustavasti seuraavasti (mrd. euroa, v yhteensä). Painopisteet menevät osin päällekkäin ja yksi toimi voi tukea yhtä useampaa painopistettä. Valmistelun kuluessa painopisteiden allokaatio täsmentyy: Mrd. euroa 1. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin 0,4-0,5 kestävän kasvun uralle 2. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta 0,9-1,2 3. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen 0,15-0,3 4. Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen 0,2-0,4 5. Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen 0,15-0,3 0,3-0,4 Yht. 2,33* *Tämän hetkinen arvio Suomen enimmäissaannosta vuosille yhteensä. Arvio on suuntaa antava ja perustuu osin ennusteeseen ja siksi siihen liittyy epävarmuutta. Suomen saanto jakautuu kahteen osaan, joista jälkimmäisen suuruus varmistuu vasta kesällä 2022.

61 EU:n elpymisvälinekokonaisuus

62 EU:n elpymisvälinekokonaisuus Heinäkuussa 2020 EU:n huippukokous linjasi pääpiirteet EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä uudesta elpymisvälineestä. Elpymisväline (Next Generation EU) on laaja kokonaisuus, jonka keskeinen osa on uusi Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF). Elpymisvälineen yksittäiset ohjelmat (yht. 750 mrd. euroa v hinnoin): Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF): 672,5 mrd. euroa (lainoja 360 mrd. euroa ja avustuksia 312,5 mrd. euroa) REACT-EU-väline: 47,5 mrd. euroa Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF): 10 mrd. euroa Maaseudun kehittäminen: 7,5 mrd. euroa InvestEU-ohjelma: 5,6 mrd. euroa Horisontti Eurooppa -puiteohjelma: 5 mrd. euroa RescEU-valmiusvarasto: 1,9 mrd. euroa.

63 Alustava aikataulu EU-tasolla neuvottelut RRF-asetuksesta ovat kesken, joten lopullinen aikataulu on yhä epävarma. Monien muiden ohjelmien osalta neuvottelut ovat myös kesken. RRF:n osalta Komission tavoitteena on saada jäsenvaltioiden alustavat elpymis- ja palautumissuunnitelmat lokakuun puolenvälin jälkeen tarkasteltavaksi. Tavoitteena on, että asetus olisi hyväksytty vuoden 2021 alkuun mennessä, jonka jälkeen avustuksia voisi virallisesti hakea. Jäsenvaltioiden suunnitelmien tulisi olla valmiina huhtikuun 2021 loppuun mennessä, joka on myös viimeinen päivä kansallisten uudistusohjelmien toimittamiselle. Jäsenvaltiot voivat päivittää suunnitelmia tarvittaessa.

64 RRF: elpymis- ja palautumissuunnitelma

65 Elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tavoitteet Tavoitteena on: edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota parantaa jäsenvaltioiden kantokykyä (resilienssi) pienentää kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tukea vihreää ja digitaalista siirtymää. Tavoitteiden saavuttaminen vahvistaisi jäsenvaltioiden työllisyyttä ja tuotantopotentiaalia koronakriisin jälkeen sekä tukisi kestävää kasvua. Vihreä siirtymä on keskeisesti esillä - RRF tukee EU:n tavoitetta vihreän kehityksen 30 % osuudesta budjetissa. RRF:n osalta tavoite on 37 %. Digitalisaation osuus RRF-rahoituksessa tulisi olla vähintään 20 %.

66 RRF ja maakohtaiset suositukset Uudistusten ja investointihankkeiden tulee vastata ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin ja euroalueen suositukseen. Tarkastelussa vuosien 2020 ja 2019 maakohtaiset suositukset (kts. tämän esityksen viimeiset sivut). Suomea sekä euroaluetta koskevat suositukset ovat laaja-alaisia ja yleisellä tasolla. Maakohtaisten suositusten perusteella uudistukset ja investointihankkeet voivat liittyä mm.: työmarkkinoihin ja työllisyyspolitiikkaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vihreään siirtymään, digitaaliseen muutokseen, kestävään infrastruktuuriin sekä osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

67 Avustukset ja lainat RRF-välineestä RRF-rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka kattaa uudistus- ja investointiohjelman vuosille Suunnitelmat ovat osa jäsenvaltioiden kansallisia uudistusohjelmia. Avustuksia myönnettäisiin arvioitujen kustannusten perusteella jälkeen toteutettuihin hankkeisiin. Lisäksi jäsenmailla olisi mahdollista hakea yhteisvastuullista lainaa, jos hankkeiden kustannukset ylittävät avustusten enimmäismäärän. Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä vuoden 2023 loppuun saakka ja niihin perustuvia maksatuksia vuoden 2026 loppuun saakka. Maksatukset perustuvat arvioon onko asetetut välitavoitteet saavutettu.

68 Investointien ja uudistuksien arviointikriteerit Maakohtaista ohjelmaa valmisteltaessa on huomioitava EU:n huippukokouksen päätelmät, RRF-asetus ohjeistus ja sovitut horisontaaliset kriteerit: ohjelma vastaa EU:n maakohtaisiin suosituksiin ja euroalueen suositukseen siihen sisältyvät investoinnit ja uudistukset muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. toimet tukevat vihreä ja digitaalista siirtymää ohjelman tulee vahvistaa kasvupotentiaalia ja työllisyyttä sekä jäsenvaltioiden kantokykyä ja koheesiota sekä lieventää kriisin vaikutuksia ohjelmalla tulee olla pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Investointi- ja uudistuskokonaisuuden yhteydessä esitetään erittely arvioiduista kustannuksista ja kustannustehokkuudesta sekä suunnitelma niiden etenemisestä ja välitavoitteista.

69 Tarkempia kriteereitä Tarkkaa ohjeistusta ei ole vielä saatavilla, mutta alustavien tietojen mukaan ohjelmien: tulee noudattaa valtiontukisääntöjä investoinnit määräytyvät laajan määritelmän mukaan eli investointina pidetään sellaisia menoja, joilla arvioidaan olevan pitkäaikaisia positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tuki on tarkoitettu julkisille investoinneille, mutta tuella voidaan edistää yksityisiä investointeja julkisen talouden välineiden kautta (julkiset tuet, rahoitusinstrumentit ja ym. instrumentit). investointi- ja uudistuskokonaisuuksien rahoituksen tulee olla määräaikaista.

70 Investointien ja rahoituksen kriteerit kansalliset lähtökohdat Hallitus määrittelee uudistusten ja investointien painopisteet. EU:n Suomelle antamat maakohtaiset suositukset ovat hyvin linjassa hallituksen tavoitteiden kanssa. Tärkeää huomioida, että: investointien ja uudistusten tulee muodostaa yhtenäisiä kokonaisuuksia ja niiden tulee tukea toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. kokonaisuudet tukevat talouden rakennemuutosta ja vihreää siirtymää. investointi- ja uudistushankkeiden valinnassa painotetaan niiden rahoituksen väliaikaisuutta. viedään eteenpäin uusia ideoita eikä vain toisteta vanhoja ehdotuksia.

71 Maakohtaisten avustusten ja lainojen enimmäismäärät Suomen enimmäissaanto olisi tämänhetkisen ennusteisiin perustuvan arvion mukaan noin 2,3 mrd. % RRF-välineestä. Lainojen enimmäismäärä on 6,8 % jäsenmaan BKTL:stä. Suomen ei ole näillä näkymin mielekästä hakea lainarahoitusta. Kansallinen valmistelu alustava aikataulu Kuulemisia syys-lokakuussa Selonteko eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Alustava suunnitelma annetaan komissiolle vuoden lopulla. Lopullinen suunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2021.

72 Suomelle annetut maakohtaiset suositukset lähtökohta ohjelman hyväksynnälle EU:ssa

73 Suomen tulee toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se 1. toteuttaa vakaus-ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; puuttuu terveydenhuollon henkilöstöpulaan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn parantamiseksi ja parantaa sosiaali-ja terveyspalvelujen saatavuutta; 2. vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan työllisyyttä, ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa 3. toteuttaa toimenpiteitä reaalitalouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, likviditeetin lisäämiseksi; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin; 4. varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen.

74 Lisäksi huomioidaan vuoden 2019 suositukset, joiden mukaan Suomen tulee: 1. varmistaa, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 1,9 prosenttia vuonna 2020, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen; parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta; 2. parantaa kannustimia työn vastaanottamiseen ja kehittää osaamista ja aktiivista osallisuutta, muun muassa työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattujen hyvin integroitujen palvelujen avulla; 3. keskittää investointeihin liittyvän talouspolitiikan tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen ja kestävään liikenteeseen alueelliset erot huomioon ottaen; 4. vahvistaa kotitalouksien velkaantuneisuuden seurantaa ja perustaa luottorekisterijärjestelmän.

75 KIITOS MIELENKIINNOSTA!