Selostus Tallinnan 10 km:n juoksusta 2015 ja juoksijoiden Tallinnan matkasta yleensä

Transkriptio

1 Selostus Tallinnan 10 km:n juoksusta 2015 ja juoksijoiden Tallinnan matkasta yleensä Juoksijakerhomme oli päättänyt osallistua ( Tallinnan 10 km:n juoksuun 2015 kahden juoksijan voimin, kuten tehtiin edellisenä vuonnakin. Matkaan lähtivät taas Kari R ja Olli T. Mutta lisäksi Ari L. tuli mukaan huoltojoukoiksi. Majoittautuminen tapahtui taas Ollin ay-osaston sijoitusasunnossa, joten hotellikustannuksia ei tullut, paitsi pieni osuus kämpän vuokrasta. Laivaliput maksoivat tällä kertaa 80 sisältäen kuohariaamiaisen. Juoksun lähtö tapahtui Pärnu maantee:ltä (ao. kartassa oikealla alhaalla oleva keltainen katu koilliseen, merkitty punaisella numerolla 8), tulo maaliin taas tapahtui Vapauden aukiolle (merkitty ao. karttaan) lounaasta käsin, kun vanha kaupunki on kierretty vastapäivään (ylempi keltainen katu alhaalla vasemmalla). Ollin ay-kämppä on Roosikrantsi-kadulla, joka on aukiolta suoraan etelään, matkaa aukiolta kämpälle oli vain pari sataa metriä.

2 1. päivä: Lauantai Laivamatka Tallinnaan, numerolappujen haku yms. Viime vuonnakin oli matkattu Eckerö Line:llä, koska meriaamiainen oli hyvä, joten liput ostettiin myös tällä kertaa sieltä. Laiva Tallinnaan lähti lauantaiaamuna klo 8:30. Liput oli ostettu etukäteen. Laivassa marssimme suoraan meriaamiaiselle. Emme olleet ilmoittaneet toisistamme, kun maksoimme meriaamiaiset, joten olisimme joutuneet eri pöytiin. Mutta ystävällinen henkilökunta hommasi meille yhteisen pöydän. Syötiin tukeva aamiainen samalla kun katsottiin laivan lähtöä. Lopuksi aikaa mentiin keulabaarin lähellä olevaan pubiin. Laiva saapui Tallinnaan ajallaan. Satamasta otettiin taksi Roosikrantsi-kadulle, ei maksanut kuin 7. Kexcel otettiin heti käyttöön. Sieltä jatkettiin kämpille. Kämppä on hieno: 7 makuupaikkaa, sauna, täysin varusteltu avokeittiö ja olohuone. Telkkarissa näkyi satakunta kanavaa, mukana YLE1 ja YLE2. Sitten viime näkemän sinne oli ilmestynyt ruokapöytä ja tuolit sen ympärille. Pöydän tumma väri ei oikein sovi huoneen vaaleaan sisustukseen, mutta muuten pöytä on hieno, ja aamiaiset syötiinkin sen ääressä. Pienen lepäilyn jälkeen Olli ja Kari lähtivät hoitamaan tarpeelliset asiat, Ari jäi talovahdiksi: Vapauden aukiolla löydettiin oikea teltta ja saatiin kilpailunumerot. Myös Kauppahallissa käytiin, että saatiin ostettua aamiaistarvikkeet seuraavalle päivälle. Sen jälkeen mentiin kaikki kolme yhdessä lähellä kämppää sijaitsevaan Miehitysmuseoon (Okupatsioonide Muuseum: Kuva sieltä seuraavalla sivulla. Synkeitä kohtaloita oli virolaisilla, kun natsit ja Stalin kiusasivat vuoron perään

3 Museon jälkeen menimme Mad Murphy pubiin, jossa katsottiin jalkapalloa. Otteluna oli Englannin liigan peli Everton Chelsea, joka päättyi 3-1. Kaikki Evertonin maalit teki vaihdosta kentälle tullut Naismith, joka siis teki hattutempun. Maaleja tuli siis runsaasti, ja muutenkin oli peli vauhdikasta. Kovin paljon juomia eivät juoksijat uskaltaneet nauttia. Illaksi sitten palattiin kämpille: Juoksijat tyytyivät telkkarin katsomiseen, mutta Ari suunnisti turisteille tuttuun Scotland Yard -pubiin missä virolainen äijäyhtye Kolumbus Kris soitti sähköistä bluesia ja etelän boogieta. Bändi on ollut mm. lämmittelijänä Whitesnaken keikalla Tallinnassa: Video heidän lauantain esiintymisestään on nyt lisätty Arskan Musiikkivideoihin eli ATuupiin:

4 2. päivä: Sunnuntai Tunnelmointia, juoksu, terassilla Aamulla syötiin runsas aamiainen kämpällä. Aamupäivällä käytiin kävelyllä. Viroksihan linna tarkoittaa kaupunkia, joten Tallinna on saanut nimensä Daanien linna = tanskalaisten perustama kaupunki. Sattumalta löysimmekin asiasta kertovan paikan Käytiin myös juoksualueella, missä oli meno vilkasta. Sitten palattiin kämpälle valmistautumaan omaan lähtöön.

5 Pantiin juoksuasut päälle ja käveltiin lähtöalueelle. Tällä kertaa olimme ilmoittautuneet niin hyvissä ajoin, että pääsimme toiseen karsinaan, eli varsin lähelle lähtöviivaa. Alla on huoltojoukkojen ottama kuva juoksijoista valmiina lähtöön. Ollilla oli ollut vähän flunssaa juoksua edeltävällä viikolla, mutta se ehti sopivasti parantua; tietysti viimeistelyharjoitukset jäivät tekemättä. Kun päästiin lähtemään joukon alussa, ei tarvinnut paljon puikkelehtia hitaampien ohi, vaan joukko juoksi melko sopivaa vauhtia. Mutta alkuhuumassa vauhti kohosi kuitenkin vähän suunniteltua lujemmaksi, eli tälläkin kertaa 5:10/km. Ja samoin parin kilometrin jälkeen Kari näki viisaammaksi vähän hiljentää, mutta Olli jatkoi. Kari haki tällä kertaa miellyttävämpää juoksua kuin viime kerran veren maku suussa, joten hän

6 pysähtyi juomaan urheilujuomaa molemmilla huoltopisteillä. Sen verran tämä hidasti matkantekoa, että aika jäi 40 sek huonommaksi kuin viime vuonna. Ollin juoksu taas sujui vauhdikkaasti n. 7 kilometriä, jonka jälkeen flunssa kostautui, ja vauhti vähän hyytyi. Vähän oli Ollinkin aika viimevuotista huonompi. Juoksun jälkeen tarkasti ohjeistetut huoltojoukot olivat sovitussa paikassa, joten juoksijat saivat heti kuivaa ylleen ja kylmän kaljatölkin käteen. Ja kämpillä odotti valmiiksi lämmitetty sauna! Kyllä tuli huoltojoukoista selkeää lisäarvoa! Alla on huoltojoukkojen ottama kuva juoksijoista heti maaliin saavuttua. Juoksua ennen ja sen aikana huomio kiinnittyi virolaisnaisten kauneuteen: pitkiä ja vaaleita juoksijattaria oli vaikka miten paljon. Kyllä ovat entiset hansakauppiaat jättäneet germaanigeenejään paljon enemmän kuin Suomen puolelle, vaikka jotain on meillekin riittänyt. Hansageeneistä sitten riitti jutunjuurta loppumatkaksi

7 10 km:n juoksussa maaliin asti pääsi 5991 juoksijaa. Olli juoksi kokonaiskilpailun sijalle 850 (nettoaika 0:51:35), ja Kari taas päätyi sijalle 1183 (nettoaika 0:54:07). Juoksun jälkeen siis huoltojoukot löysivät kummankin juoksijan maalialueelta. Mentiin kämpille ja nautittiin valmiiksi lämmitetystä saunasta. Saunan jälkeen pukeuduttiin ja mentiin kilpailualueen lähellä olevaan ravintolaan, jossa oli ilta-auringossa mukavasti kylpevä terassi. Viime vuonna ravintola oli ollut kreikkalainen, mutta tällä välin ravintolan nimi ja omistaja oli vaihtunut. Mutta terassi oli edelleen aurinkoinen ja ruoka hyvää. Kauniin tarjoilijattaren suosittelema punaviini oli erinomaista. Terassin jälkeen mentiin uudestaan Mad Murphy pubiin, jossa tällä kertaa oli menossa peli Leicester Aston Villa. Peliä oli 20 minuuttia jäljellä, ja Aston Villa johti 0-2. Mutta Leicesterillä oli kova henki päällä, ja niin vain he tekivät kolme maalia loppuaikana, joten he voittivat 3-2! Ja taas oli englantilainen jalkapallo niin vauhdikasta, että sen jälkeen Bundesliigan peli vaikutti ihan zombie-meiningiltä! Kun lauantaina oli pitänyt hillitä viskien nauttimista, Kari otti nyt vahinkoa takaisin, ja pubissa olleen kaavion avustamana (ks. kuva) Kari maistoa kolmea viskiä vasemmasta ylälaidasta:

8 Laphroaig:ia (vanha suosikki), Ardber:ia (tujua kamaa!) sekä Highland Park:ia (hyvää tämäkin). Viereisessä kuvassa Kari on hyvällä tuulella nautittuaan jo kaksi viskiä (Guinnessista puhumattakaan), kun taas muut seuraavat jalkapalloa tarkkaavaisesti

9 3. päivä: Maanantai Viru-hotellin KGB-museo, iltalaivalla kotiin Ari tiesi kokemuksesta, että Viru-hotellissa järjestetään KGB-kierroksia. Nimittäin hotellissa on 23 kerrosta, mutta neuvostoaikana vain 22 kerrosta oli yleisön käytössä. Ylimmässä kerroksessa KGB:n salakuuntelijat pitivät majaansa. Näihin hylättyihin huoneisiin pääsee nyt opastetulle, noin tunnin kestävälle kierrokselle (hotellivieraat 8, muut 10 ), ja niitä järjestetään myös suomenkielisenä. Menimme tällaiselle kierrokselle. Ensin mentiin KGB-huoneeseen, jossa KGB:n kanssa asioivat henkilöt kävivät. Siellä oli paljon myös Viru-hotelliin liittyvää tavaraa (mm. astioita), jotka olivat hotellin työntekijöille

10 käypää valuuttaa: varastetuilla esineillä oli kova hinta mustassa pörssissä. Hauskana yksityiskohtana se, että kun Brezhnev kuoli, muistokirjoituksen hyväksyttäminen Moskovassa kesti kolme päivää. Kun sitten pari vuotta myöhemmin Andropov kuoli, sama (aikaisemmin hyväksytetty) teksti pantiin lehteen sanasta sanaan, niin säästyi aikaa! Toinenkin huone (salainen, radioyhteyksiin käytetty) nähtiin, javiru-hotellin parvekkeillekin päästiin, tässä näkymä merelle päin. Sitten lounas keskustan pizzeriassa, kämpän siivousta ja taksilla satamaan. Ollin puolison Juhopoika oli satamassa autolla vastassa, joten kyydin sai jonottamatta ainakin Helsingin keskustaan asti.