SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA

Transkriptio

1 SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA LIIKKUVIEN IHMISTEN KIRKKO VUOSIKERTOMUS 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO MIKÄ ON SUOMEN MERIMIESKIRKKO? 3 Tietoja kohderyhmistä 14 Tilastotietoja 15 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 18 Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutuminen 18 Palkittuja 22 Keskeisiä yhteyksiä 22 Tiedotus 27 Tulevaisuuden näkymiä 29 Keskeiset riskit 29 Kehitystarpeita 29 TIETOJA HALLINNOSTA 30 TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ 35 TIETOJA TALOUDESTA 39 Tilintarkastuskertomus 43 Kiitämme valokuvaajia ja valokuvien toimittajia: Sakari Lehmuskallio, Marko Toljamo, Pekka Karppanen, Sinikka Hurskainen, Katri Oldendorff, Sanna Massala, Satu Oldendorff.

3 SUOMEN MERIMIESKIRKKO ON REKISTERÖITY YHDISTYS Huomenta, tulin eilen työkeikalta Porvoosta alkuillasta ja piipahdin kahville Vuosaaren merimieskirkolle. Tervetulleeksi toivotti nuori nainen joka oli aloittanut juuri Erittäin ystävällinen ja tosi kivalla otteella työskentelevä: tuli joukkoon mukaan, kun jututin rekkamiesten seuruetta. Kirkolla siis 4 rekkakuskia istumassa ja toiset 4 saunassa, laivalta tuli kaveri hakemaan Mepan kirjapakettia. Eli oli jo pientä vilskeen makua vanhaan malliin. Eli hyvä meininki: tuntui hyvältä todeta tämä! 2 TARKOITUS Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on kristillisen uskon ja diakonian pohjalta kokonaisvaltaisesti tukea ja edistää merenkulkijoiden ja ulkomailla olevien suomalaisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia. 3 TOIMINTAMUODOT Yhdistys pitää yllä merimieskirkkoja ja tekee kristillistä, sosiaalista, kulttuurista, diakonista ja kansainvälistä työtä merenkulkijoiden sekä ulkomailla olevien ja olleiden suomalaisten parissa. Työ tehdään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja sen tunnustuksen mukaisesti ekumeenisessa yhteistyössä kansainvälisten sisarjärjestöjen ja paikallisten kirkkojen kanssa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia, vapaaehtoisia tavanmukaisia lain sallimia kolehteja ja testamentteja. KOLME TOIMINTAKENTTÄÄ Laivoilla Päätoimiset ja vapaaehtoiset laivakuraattorit työskentelevät liikkeellä olevilla ulkomaan rahti- ja matkustajaliikenteen laivoilla ja pitävät seilaustensa välillä tarpeen mukaista yhteyttä tutuksi tulleeseen miehistöön. Kriisivalmius on tämän ryhmän osaamista. Suomen satamissa Kansainväliset merimieskirkot kotimaassa palvelevat satamaalueella Haminassa, Helsingin Vuosaaressa ja Hernesaaressa Turussa, Raumalla, Kokkolassa, Raahessa, Oulussa ja Kemi-Torniossa. Ulkomailla Suomalaiset merimieskirkot ulkomailla palvelevat kirkkoina, sosiaalisina ja kulttuurisina kohtaamispaikkoina kaikkia toimialueellaan asuvia ja liikkuvia suomalaisia sekä heidän perheenjäseniään. Kansallisella identiteetillä, so. omalla kielellä ja kulttuurilla on vahva asema. Ulkomaan toimintaa on Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa, Hollannissa, Isossa Britanniassa ja Kreikassa kaikkia suomalaisia ja heidän perheenjäseniään palvellen. Lisäksi harjoitetaan matkapappitoimintaa Irlannissa, Puolassa, Indonesiassa, Malesiassa, Vietnamissa, Intiassa, Singaporessa ja Filippiineillä. LUONTEENOMAISIA PIIRTEITÄ Vapaaehtoistyö toiminnan kaikilla sektoreilla on järjestäytynyttä ja mittavaa. Kaikkien vastuunkantajien yhteismäärä oli 970 eri henkilöä. Palkallisia henkilötyövuosia oli 70. Kansainvälinen ja ekumeeninen yhteistyö toteutuu käytännön tasolla ulkomailla ja kotimaassa. Merimieskirkot erityisesti kotimaassa ovat osa ekumeenista ja kansainvälistä International Christian Maritime Associationin palveluverkostoa, joka palvelee maailman n. 1,2 miljoonaa merenkulkijaa 126 maassa 526 merimieskirkon voimin miltei 700 maailman satamassa. 3

4 4 LAIVAKURAATTORIT vuodesta 1983 Merimieskirkolla on päätoimisia, osa-aikaisia ja vapaaehtoisia laivakuraattoreita, jotka työskenlevät liikkuvilla rahtialuksilla, matkustaja-aluksilla, matkustaja-autolautoilla ja jäänsärkijöillä. Laivakuraattori osallistuu laivan arkielämään merenkulkijan rinnalla työskennellen, kuunnellen ja keskustellen. Työtavasta on tehty sopimus useiden suomalaisten varustamojen kanssa. on alalla edelläkävijä, jonka osaamista käytetään kansainvälisessä koulutuksessa. Cardiffin yliopisto teki laivakuraattorityöstä kansainvälisen tutkimuksen v NETTIPAPIT ja sähköpostihartaus Sisua ja siunausta vuodesta 2000 Merimieskirkon neljä nettipappia palvelevat osoitteessa He löytytyvät myös nettisivuilta Palvelukielinä on suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Joka maanantaiaamu sähköpostiin tulevan lyhyen ja napakan sähköpostihartauden voi tilata lähettämällä pyynnön osoitteeseen Hartaus julkaistaan myös diakoniaa.fi ja merimieskirkko.fi -sivuilla KATASTROFI- JA KRIISIVALMIUS Norjalaisten merimiespappien kokemukset Pohjanmeren öljynporauslautoilla, ms Finnpuskun v ja ms Estonian v onnettomuudet Suomenlahdella olivat laukaisevana tekijänä Suomen Merimieskirkon henkisen katastrofi- ja kriisivalmiuden kehittymiselle. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muiden henkisen kriisiavun antajatahojen kanssa, ja on erikoistunut merenkulkuun liittyviin tilanteisiin. Osaamista ja valmiutta pidetään yllä jatkuvalla avainhenkilöstön koulutuksella. Kirkkonummen kesäjuhlilla vasemmalta Timo Lappalainen, Sakari Lehmuskallio, Björn Vikström, Timo Posti, Lars-Henrik Höglund, Inger Kullberg ja Jarmo Karjalainen

5 CRUISE CREW LOUNGE ANCHOR uusi avaus Hernesaaressa Merimieskirkko ja Merimiespalvelutoimisto avasivat kesäkuun alussa Hernesaareen palvelupisteen merenkulkijoille. Cruise crew lounge Anchor niminen klubi sijaitsee laiturilla 2 (Anchor -klubilta käsin tullaan palvelemaan myös muihin laitureihin kiinnitettyjä laivoja. Kolmen kuukauden aikana laiturissa kävi 27 eri alusta. Näiden miehistöistä tavoitettiin miltei 10%, 5525 henkilöä. Vastaavaa risteilijäalusten miehistöille kohdistettua toimintaa maailmalla on Venetsiassa, Saksassa ja Karibialla. HAMINA-KOTKA vuodesta 1961 Gerhardinväylä, PL 13, Hamina hamina@merimieskirkko.fi puh. (05) Merimieskirkon toimitilat sijaitsevat Haminan satamassa, turvaalueen sisällä. Vapaaehtoisten tuki on sen aukipitämisessä tärkeää. Vilkkaampi satama on Kotkan Mussalo, jossa osa-aikainen satamakuraattori käy säännöllisesti. Vuonna 2014 Hamina-Kotka satamassa tehtiin aluskäyntiä, miltei sama määrä kuin vuotta aiemmin. Liikkuvan merimieskirkon, Navicarin toiminta päättyi lokakuussa. Laivakaynneillä tavanomainen auto on käyttökelpoisempi. HELSINKI/VUOSAARI vuodesta 2010 Provianttikatu 4, Helsinki vuosaari@merimieskirkko.fi puh. (09) f Vuosaaren satamassa olevilla laivoilla ja merimieskeskuksessa merenkulkijoita palvelee kaksi organisaatiota, Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Merimieskirkko. MEPA palveli laivoilla päiväsaikaan vieden muun muassa lehtiä ja uutiskoosteita. Merimieskirkon henkilöstö ja vapaaehtoiset jatkoivat palvelua iltaisin. Yhdessä MEPA:n kanssa järjestetyt teema-aiheiset merimiesillat ovat koonneet yhteen nykyisiä ja eläköityneitä merenkulkijoita. Hernesaaressa järjestettiin tiedotustilaisuus elokuussa. Kahvia on tarjoamassa vapaaehtoinen Francisco Chamorro Ayala vierellään Katri Oldendorff. 5

6 6 TURKU vuodesta 1909 Suikkilantie 2, Turku puh. (02) Työn painopisteenä on raskaan liikenteen kuljettajien palveleminen ja kansainvälisten merenkulkijoiden kohtaaminen laivoilla ja kirkolla. Pääasiallinen käynnin syy on sauna, ruokailu ja pyykinpesu. Keskustelut henkilökunnan kanssa ovat tärkeitä. Kotimaisten kuljettajien määrä on laskenut. Laivakäyntejä tehdään Turun, Pansion, Paraisten, Naantalin ja Nesteen satamissa. RAUMA vuodesta 1930 Hakunintie 19, Rauma puh. (02) Merimieskirkko sijaitsee sataman suljetulla, ns. ISPS-alueella. Merimieskirkko on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo sekä satunnaisesti päiväsaikaan työntekijän ollessa paikalla. Työn painopiste on edelleen laivakäynneissä. Laivakäyntejä tehtiin n. 900 ja niillä kohdattiin yli 3700 henkeä. Vuoden aikana kohdattiin yhteensä yli henkeä kirkolla, laivoilla ja eri tilaisuuksissa. Kävijämäärät ovat kasvavia. KOKKOLA vuodesta 1931 Satamakatu 51, Kokkola kokkoia@merimieskirkko.fi puh. (06) f Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja suurin bulkkisatama. Satamassa kävi 582 laivaa. Kirkolla kävijöitä on ollut 29 eri kansallisuudesta. Laivakäyntejä tehtiin 332, joka on hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Laivakäynneillä kohdattuja oli Vapaaehtoisia on ollut mukana toiminnassa kymmenkunta. Vapaaehtoisista kaksi on ollut säännöllisesti mukana kirkolla aukioloaikaan noin kerran viikossa. Kokkolan kuten muidenkin kotimaan merimieskirkkojen vieraskirjassa pääosa merkinnöistä on ulkomaalaisten merenkulkijoiden tekemiä.

7 RAAHE vuodesta 2000 Lapaluodontie 342, Lapaluoto puh. (08) Raahen merimieskirkko on ollut avoinna arki-iltaisin klo sekä muina aikoina tarpeen mukaan. Satamassa kävi yhteensä 609 laivaa. Laivakäyntejä on tehty pääasiassa Esko Partasen ja Janika Knuutisen toimesta sekä Ruukin, että Lapaluodon satamissa. Merenkulkijoiden joulupaketteja jaettiin 153kpl. OULU vv , vuodesta Poikkimaantie 4, Oulu puh. (08) Oulun laivakäynnit ovat kohdistuneet pääsääntöisesti Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin. Merimiesten vierailut merimieskirkolla vähentyivät, koska toimitiloja korjattiin sisäilmaongelmien vuoksi. Koska kirkko sijaitsee suljetulla alueella, muita kävijöitä on vain järjestetyissä tapahtumissa. Adventtikahvitilaisuudessa kävi 43 henkeä. KEMI/TORNIO vuodesta 1939 Ajoksentie 761, Kemi puh. (016) Kemi-Tornion merimieskirkko on ollut avoinna arkisin kello Päiväaikaan laivakäyntejä on tehty Tornion Röytän ja Kemin Ajoksen ja Veitsiluodon satamiin. Syyskuussa vietettiin Merimieskirkkomme 75-vuotisjuhlaa. Pitkän vapaaehtoistyön tehneitä palkittiin juhlan yhteydessä ansiomerkein. Paikalliset yhdistykset osoittivat tukeaan neulomalla ja lahjoittamalla merenkulkijoiden joulupaketteihin 250 paria villasukkia. Joulupaketteja jaettiin yhteensä 182 kappaletta. Suomen Pipliaseuran kanssa on sopimus vieraskielisten Raamattujen saatavilla olosta kotimaan kirkoilla. 7

8 8 SOME, NETTIPAPIT Merimieskirkkoblogi, Sisua ja Siunausta-sähköpostihartaus joka maanantaiaamu, Ulkosuomalaisen selviytymisopas, Facebook -sivut myös useilla ulkomaan merimieskirkoilla ovat merimieskirkon läsnäolon muotoja sähköisen viestinnän maailmassa. Nettipappeja on neljä ja he palvelevat useilla kielillä, tarkoituksena tukea erityisesti muiden palvelujen ulottumattomissa olevia ulkosuomalaisia tai matkalla olevia. Yhteyden saa Merimieskirkon nettisivujen merimieskirkko.fi kautta. KAAKKOIS-AASIA vuodesta 1997 Matkapappi vierailee joulun alla ja pääsiäisen aikaan tapaamassa suomalaisia Filippiineillä, Malesiassa, Intiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Vietnamissa. Työ tukeutuu Suomen lähetystöjen ja kunniakonsulien apuun. Matkaan sisältyy myös tilanteen mukaan kotikäyntejä, kirkollisia toimituksia ja vankilakäyntejä. Jouluna 2014 tilaisuuksia oli poikkeuksellisesti vain Malesiassa ja Vietnamissa. Singaporen suomalaisille toimitettiin joululauluvihkoja. Yllä on kuva Singaporen suomalaisten juhlasta. VARSOVA vuodesta 1999 puh Merimiespastori Ritva Szarek on ollut Puolan suomalaisten matkapappina 15 vuotta. Merimieskirkon toiminta lähinnä Varsovan seudulla asuvien ulkosuomalaisten parissa perustuu Varsovan luterilaisessa kirkossa tapahtuviin jumalanpalveluksiin, joita vuonna 2014 oli kolme kertaa. Kanttorina toimi Adam Lewandowski. Kirkkokahvit olivat seurakuntatalolla, Pia Turunen-Rusinek vastasi kahvitarvikkeiden hankkimisesta. Vuosittainen merenkulkujärjestöjen kunniakäynti mereen menehtyneiden muistomerkillä Eiran rannassa järjestetiin pyhäinpäivänä.

9 ATEENA Pireuksessa vuodesta 1987 Skandinaviska kyrkan Daidalou 18, GR Athen puh Ateenan merimieskirkko on Ateenan ja Pireuksen kaupunkien alueella asuvien suomalaisten koti-kirkko, mutta suomalainen työ ulottaa toimintansa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen sosiaalikuraattorin toimi muutettiin 1.5. lukien päätoimiseksi. Suomen Merimieskirkon työ Ateenassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kirkon kanssa. Vapaehtoisen osuus on merkittävä. Suomenkielisiä jumalanpalveluksia pidettiin neljä. LYYPEKKI vuodesta 2008 Finnische Seemannsmission Einsiedelstrasse 43, DE Lübeck lyypekki@merimieskirkko.fi Tarjolla on kodinomainen olohuone niin raskaan liikenteen kuljettajille kuin merenkulkijoillekin, lisääntyvässä määrin myös Lyypekissä asuvalle suomalaisväestölle. Suomi-Kodin asukkaiden määrä on nyt 11. Pohjois-Saksan suomalainen pappi piti jumalanpalvelukset Paul-Gerhardt-kirkossa. Sosiaalityön painopiste on kuljettajien palveluissa ja laivakäyntityössä. Vahva osuus on myös merenkulkijoiden kuljetuksella. HAMPURI vuodesta 1901 Finnische Seemannsmission Ditmar-KoeI-Starsse 6 DE Hamburg hampuri@merimieskirkko.fi puh f Toiminta on erittäin vilkasta, monipuolista ja verkostoitunutta. Kirkolla kokoontuu useita ryhmiä. Sosiaalityössä kotikäynneillä ja sairaalavierailuilla sekä ennalta ehkäisevällä työllä on tärkeä merkitys. Lukumäärät seniorityössä ovat lisääntymässä. Hampurin suomalaiset joulumyyjäiset lienevät alallaan maailman suurimmat ja kokoavat vapaaehtoisia myyjiä ja ostajia laajalti Pohjois-Saksan alueelta. Diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen toimitti konfirmaation Ateenassa pitämänsä rippikoulun jälkeen. 9

10 10 ANTWERPEN vuodesta 1905 Finse Zeemanskerk ItaIiëlei BE-2000 Antwerpen puh Antwerpenissa kävijämäärät ovat olleet edelleen pieniä, joskin syksyllä kävijöitä oli edellistä vuotta enemmän, kävijöinä mm opiskelijoita. Grilli-illat vetävät väkeä. Sauna on yhtä suosittu kuin ennenkin. Rekkaparkkia kaupunki ei ole saanut järjestettyä. Lähes kaikilla suomalaisilla laivoilla on käyty, suomalaisten laivojen määrä on vähentymässä. BRYSSEL vuodesta 2000 Foyer Finlandais Rue de Jacques de Lalaing 33 BE-1000 Bruxelles bryssei@merimieskirkko.fi puh Belgiassa asuu noin 5000 suomalaista. Brysselissä toiminta on erittäin vilkasta toimintaa. Sijainti komission ja parlamentin rakennuksien keskellä on hyvä. Rue van Maerlant 22 24, 1040 Bruxelles Ekumeenisessa Ylösnousemuksen kappelissa järjestetään jumalanpalvelukset ja suuremmat musiikkitilaisuudet. ROTTERDAM vuodesta 1927 Finse Zeemanskerk s-gravendijkwai 64 NL-3014 EG Rotterdam rotterdam@merimieskirkko.fi puh Alankomaissa asuu noin suomalaista. Mittava toimitilojen peruskorjaus valmistui syksyllä. Remontin aikataulu ja budjetti pitivät. Tilat herättivät sisääntulijoiden ansaitun ihastuksen. Toimitilat vihittiin uudelleen käyttöön joulukuussa. Kevät toimittiin väistötiloissa Aleidisstraat 18 c:ssä. Vinken salissa Rotterdamissa kohtasivat merimieskirkkoveteraanit Eija ja Kaarlo Kalliala sekä Tytti ja Cornelius Winterswijk.

11 LUXEMBURG 1990-luvun alusta Centre Protestant Clausen 1 rue Jules Wilhelm Luxembourg Luxemburgissa asuu reilut suomalaista. Wille Westerholm toimii palkkiotoimisena merimieskirkon pappina Luxemburgissa. Luxemburgissa järjestettiin säännöllisesti jumalanpalveluksia ja nuorten iltoja. Jumalanpalvelukset sekä muu kokoava toiminta tapahtuu Luxemburgin protestanttisen allianssin tiloissa. LONTOO vuodesta 1882 The Finnish Church in London 33 Albion Street, GB-London, SE16 7HZ Iontoo@merimieskirkko.fi puh Vilkkaan toiminnan keskus oli kirkkorakennus, jossa vieraili viikottain 500 ihmistä, lisäksi myyjäisissä noin ihmistä. Kirkon ulkopuolella järjestetuissä tapahtumissa tavoitettiin n henkeä. Lontoon merimieskirkko on yhä enenevässä määrin toimintakeskus, joka järjesti omaa toimintaa ja toisaalta antoi tilojaan kaikelle Merimieskirkon perustehtävää palvelevalle toiminnalle. ISO-BRITANNIA JA IRLANTI Kirkon ulkopuolella pidettiin 17 aluejumalanpalvelusta tai joululaulutilaisuutta. Perinteisiä vierailupaikkoja ovat Birmingham, Bournemouth, Cambridge, Cardiff, Childrey, Dublin, Edinburgh, Farnborough, Ipswich, Kingston, Leicester, Liverpool, Manchester, Newcastle, St Albans ja York. Aluejumalanpalvelukset toteutettiin yhteistyössä paikallisten vapaaehtoisten kanssa ja niihin liittyi usein myös vierailu Suomi-koulussa. Sosiaalikuraattorin työn lisäksi ystäväverkostoon kuuluvat n. 70 vapaaehtoista muodostavat merkittävän vertaistukiverkoston. Lontoon merimieskirkon johtaja, pastori Teemu Hälli kanttiinin tiskillä. 11

12 12 KESKUSTOIMISTO vuodesta 1875 ry Albertinkatu 2, HELSINKI puh. (09) Keskustoimisto palvelee toiminnallisia yksikköjä hoitamalla ry:n yhteiskuntasuhteisiin, tuki- ja kannattajaryhmiin sekä konserni- ja taloushallintoon liittyviä yhteisiä tehtäviä. Merimieskirkon arkiston vanhemmat osat ovat Kansallisarkistossa. Keskustoimiston merisalia käytetään kokousten lisäksi myös kirkollisiin toimituksiin. NORDISK SJÖMANS- OCH UTLANDS- KYRKORÅD vuodesta 1955 Merimieslähetysaate tuli Suomeen pohjoismaisen yhteistyön kautta 1869, jolloin norjalainen merimiespappi Johan Storjohann otti ensi yhteydet Suomeen. Vuonna 1955 perustetiin virallinen yhteistyöelin. Sen lisäksi pohjoismaisten merimieskirkko- /kirkko ulkomailla järjestöjen johtajat kokoontuvat kahdesti vuodessa. Osaamista, kokemuksia ja tietoja vaihdetaan. Tuloksia on nähty mm. kriisivalmius- ja nettitoimintojen kehittämisessä. INTERNATIONAL CHRISTIAN MARI- TIME ASSOCIATION vuodesta 1969 oli yksi maailmajärjestön perustajajäsenistä. ICMA:lla on 28 jäsentä, jotka edustavat eri kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. ICMA on ainoa ekumeeninen järjestö, jossa roomalais-katolinen kirkko on täysjäsen. Jäsentensä kautta IC- MA edustaa 526 toimipistettä ja 927 toimijaa 126 maassa. Sillä on merenkulun inhimillisiin puoliin keskittyvä delegaatio IMO:ssa ja ILO:ssa. Muu toiminta keskittyy koulutukseen ja konferensseihin. Pohjoismaiset kollegat: Sakari Lehmuskallio Suomi, Audun Myhre Norja, Margith Pedersen Tanska, Anders Bergkvist Ruotsi

13 KASKAS Kreikan suomalaisille leviävä A4-kokoinen lehti ilmestyy kerran vuodessa, levikki on kpl. MERIMIESKIRKKO vuodesta 1882 Merimiehen Ystävä / Sjömansvännen on yksi Suomen vanhimpia aikakausilehtiä. Se ilmestyi A4-kokoisena kaksikielisenä julkaisuna, 4 numeroa vuodessa. Painos on kpl. Lehti on luettavissa myös joilla julkaistaan myös suomen- ja ruotsinkielistä käännösmateriaalia. Lehti käsittelee inhimillisestä näkökulmasta merenkulkijoiden, rekkamiesten, ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten sekä Merimieskirkon työn tukijoiden asioita julkaisten myös alaan liittyviä kirja-arvosteluja. Lukijatutkimusten mukaan lukijoita on kaikista Suomessa toimivista herätysliikkeistä, mikä kertoo Merimieskirkon kannattajakentän kattavuudesta. ANKKURI Hampurilainen on A5-kokoinen 8-sivuinen lehtinen, jonka painos on 60 kpl. Pääasiallinen levikki on sähköpostissa lähetettävä pdf-versio. Lehti täydentää Saksan suomalaisten Rengas-lehdessä olevaa informaatiota. Merimieskirkolla on ollut nettisivut vuodesta Niiden tekniikka uusittiin Kuluneena vuonna saatiin kaikki merimieskirkot, joilla on ollut omat sivut, saman järjestelmän piiriin. 13 UUTISKIRJEET Merimieskirkon useat yksiköt lähettävät säännöllisesti uutiskirjeitä. ja Some-päivityksiä. Keskustoimisto tuottaa lisäksi tiedotteita, bulletiineja ja blogeja,

14 14 MERIMIESKIRKON ARVOT: Kristillisyys, diakonisuus, ekumeenisuus, yhteisöllisyys, läsnäolo, avoimuus ja dynaamisuus. TIETOJA KOHDERYHMISTÄ Suomen Merimieskirkon toiminta kohdistuu merenkulkijoihin, ulkomailla asuviin tai työskenteleviin suomalaisiin perheenjäsenineen ja raskaan liikenteen kuljettajiin. MERENKULKIJAT Suomen satamiin vuonna 2013 saapui ulkomailta alusta, näistä (75 %) sellaisiin satamiin joissa toimii merimieskirkko. Alusten lukumäärä laski edellisestä vuodesta 10 %. Suomalaisten alusten osuus (33,8 %) kasvaa. Merimieskirkon toiminta tavoitti keskimäärin joka viidennen Suomen satamaan saapuneen merenkulkijan. Merimieskirkon toiminnassa vuonna 2014 merenkulkija kohdattiin yhteensä (32 802) kertaa, näistä kotimaan satamissa, ulkomailla ja liikkuvalla laivalla laivakuraattorityössä. Merimiestilastojen mukaan merenkulkijoiden henkilötyövuosien määrä suomalaisissa aluksissa on kääntynyt nousuun, myös eri henkilöiden määrä on kasvusuunnassa. Joulukuun 31. päivänä 2013 suomalaisilla aluksilla oli henkilöä. Vuonna 2013 tehtiin merimiesammateissa henkilötyövuotta. Ulko- maalaisten merimiesten osuus kasvaa. Vuonna 2013 se oli 11 %. SUOMALAISET ULKOMAILLA Siirtolaisuusinstituutin arvion mukaan ulkosuomalaisten lukumäärä lähentelee 1,6 miljoonaa, joista 1. polven Suomessa syntyneiden Suomen kansalaisten osuus on noin Väestörekisterikeskuksen mukaan ulkomailla asuvia äänioikeutettuja Suomen kansalaisia on noin henkeä, joista 82 % oli kirkon jäseniä. Oleskelu ulkomailla on usein aikaisempaa lyhytkestoisempaa ja maastamuutto useimmiten väliaikaiseksi tarkoitettua. Yli yön kestäneitä turistimatkoja tehtiin 2013 miltei 5,7 miljoonaa ja työmatkoja 1,7 miljoonaa. Työmatkat ulkomaille vähenivät 21 % vuodesta Suomalaiset merimieskirkot sijaitsevat nykyään kaikki Euroopassa, joskin matkapappityön kautta toiminta ulottuu myös Kaukoidän suomalaisiin. Näillä alueilla asuu vakituisesti yli Suomen kansalaista, jotka ovat tehneet maistraatille ilmoituksen pysyvästä muutosta ulkomaille. Voidaan arvioida, että Merimieskirkon vaikutuspiirissä on noin ulkosuomalaista. Ulkomaan toiminta-alueillaan oleskelevia Merimieskirkko kohtasi ( ) kertaa. Yksi kohtaaminen on minimissään ystävällinen kättely, maksimissaan usean päivän kestävä diakonian/ sosiaalityön piiriin kuuluvan avun antaminen. PALUUMUUTTAJILLE järjestettiin yhdessä kirkon ulkosuomalaistyön kanssa vertaisryhmätapaamisia Vuosaaren merimieskirkolla ja kirkon talolla. REKKAMIEHET Keski-Euroopan liikenteessä työskentelevien määrä on pudonnut voimakkaasti. Cemt-liikenteessä olevien kuljettajien määristä ei ole luotettavia tietoja. Rekkamiesten kohtaamisia kirjattiin (6 369), joista enää 25 % ulkomailla. Suomalaisia rekkamiehiä kohdattiin eniten Turussa, Lyypekissä ja Vuosaaressa, ulkomaalaisia Suomen satamissa. Ennätysvuosi toiminnassa! runsaasti yli neljännesmiljoona kohtaamista Tekemässä 969 vastuunkantajaa 70 palkallista henkilötyövuotta Runsaan 4 miljoonan :n budjetti

15 Tukitoiminta Suomessa 16% Suomalaiset merimiehet 4% Rekkamiehet 2% Ulkolaiset merimiehet 8% Muita ulkomaalaisia 3% Toiminnan piirissä olleiden ryhmien suhteelliset osuudet vuonna 2014 Etäsuomalaiset 67% 2014 Ulkomaan kirkot Kotimaan kirkot Laiva kuraat torit Kotimaan tuki toiminta Netti Yhteensä %-osuus muutos vuodesta 2013 Toiminnassa merenkulkijoita ,3 % 16,2 % Rekkamiehiä ,1 % -22,1 % Sakraalitoiminnassa mukana ,8 % 11,0 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Avustettavia tai sielunhoitokontakteja Muita toimintaan osallistujia ,4 % 13,0 % ,6 % -25,5 % ,7 % -9,6 % Yhteensä % 3,9 % %-osuus koko toiminnasta 65,4 % 23,5 % 1,7 % 2,3 % 7,1 % 100 % muutos edellisestä vuodesta 6,7 % 30,6 % 40,5 % -75,2 % 10,4 % 3,9 % 15

16 lella tavattuja Laivakuraattorityö Kävijöitä kirkolla Vuosikertomus Ulkopuo- Myyjäis 2014 vieraat 2014 Yhteensä Hamina Navicar Vuosaari Hernesaari Turku Rauma Kokkola Raahe Oulu Kemi-Tornio Bryssel Antwerpen Luxemburg Hampuri Lyypekki Lontoo Rotterdam Varsova Ateena Kaukoitä Projektit Nettipapit ja viikon sana Tukitoiminta Keskustoimisto YHTEENSÄ

17 TULOT MENOT Tätä kerätään avullasi! -14 % Valtio, RAY toiminta av 13 % Ev.lut.kirkko toiminta av 4 % Kiinteistöt 8 % Kanttiini, basaari, majoitus, sijoitus 38 % Seurakunnat Suomessa 15 % Kolehdit ja tukijat Suomessa 16 % Toiminta 47 % Henkilöstö 45 % Taloudellisen tuen lähteitä RAY Yleisavustukset seurakunnilta Wihurin rahasto Kirkkohallitus Opetusministeriö Kolehdit seurakunnissa Merimiesläkekassa Merimieskirkkopiirit ITF Seafarer s Trust Jäsenmaksut Lästimaksut Kunnat

18 18 YLI KOHTAAMISTA HALLITUKSEN TOI- MINTAKERTOMUS Merimieskirkon toiminnan virrasta saa yleiskuvan tilastotiedoista (ss 15-16). Tässä kuvataan vain muutamia yksittäisiä vuodelle 2014 leimaa antaneita tilanteita. Kullakin merimieskirkolla on oma toimintakertomuksensa, joiden yhteenveto on koottu sähköiseksi julkaisuksi. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Toiminta vuonna 2014 noudatti olennaisilta osiltaan vahvistettua toimintasuunnitelmaa. CRUISE CREW ANCHOR CLUB oli aivan uusi toimintamuoto, joka aloitettiin Hernesaaressa. Kolmen kuukauden aikana yli 5000 risteilyaluksilla työssä olevaa merenkulkijaa vieraili Merimiespalvelutoimiston ja Merimieskirkon yhteisessä klubissa. Merenkulkijoille tarjottiin viestintä-, keskustelu-, opastus-, kuljetus- ja liikuntapalveluita, sekä pidettiin penimuotoista kanttiinia. PERUSTEHTÄVÄN TARKASTELUA Merimieskirkon ja kirkon ulkosuomalaistyön toiminnan perustehtävän selkiyttämiseen ja kehittämiseen liittyvä TT Kari Latvuksen kirjoittama julkaisu, Matkan ja muutoksen kirkko ilmestyi joulukuussa. Hankkeen rahoittamisessa mukana ovat kirkon ulkosuomalaistyö, Helsingin, Tampereen, Turun ja Espoon seurakuntayhtymät sekä Rahtarit ry. Kari Latvus esitelmöi aiheesta Papiston päivillä Tarkoitus on vielä julkaista matkakatekismus vuoden 2015 aikana. SOSIAALITYÖ VAHVISTUI Merimieskirkko on tehnyt Kreikassa työtä jo 1980-luvulta alkaen, ensin Pireuksessa ja Rodoksella. Ruotsin merimieskirkon muuttaessa Ateenaan, suomalaisen sosiaalikuraattorin tukikohta seurasi mukana. Kreikan muuttunut taloudellinen tilanne on heijastunut myös Kreikan suomalaisten olosuhteisiin. Työn vahvistamisen tarve oli niin ilmeinen, että hallitus päätti muuttaa osa-aikaisen Ateenan sosiaalikuraattorin toimen kokoaikaiseksi lukien, vaikka RAY:lle asiassa tehty anomus ei tuottanutkaan tulosta. Lisääntynyt työpanos merkitsi myös lisäneuvottelujen tarvetta Ruotsin kirkon kanssa toimitilojen käytöstä. KIRKKOYHTEISTYÖ Kirkkohallituksessa oli arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma epävirallinen neuvottelu: Miltä Kirkon ulkosuomalaistyön ja Suomen Merimieskirkon yhteistyö näyttää nyt ja tulevaisuudessa? Neuvottelun tuloksena perustettiin työryhmä, joka kokoontui neljä kertaa syksyn aikana. Merimieskirkko on elinvoimainen. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. ROTTERDAMIN PERUSKORJAUS Eduskunnan ja kirkolliskokouksen rahoittama, 2,4 milj. maksava korjaustyö valmistui. Piispa Kaarlo Kalliala vihki kunnostetut toimitilat käyttöönsä KESÄJUHLAT 78. KERRAN Merimieskirkon kesäjuhlat olivat Kirkkonummella. Siihen liittyvä veteraanien tapaaminen järjestettiin Vuosaaren merimieskirkolla perjantai-iltana 8.8. Ohjelma oli musiikkipitoinen ja laadukas, josta tulee kiittää Kirkkonummen suomalaista ja ruotsalaista seurakuntaa, kirkkoherroja Timo Posti ja Lars-Henrik Höglund sekä Merimieskirkon vastuuhenkilöä, viestintäpäällikkö Marko Toljamoa. Jumalanpalveluksessa saarnasi piispa Björn Vikström, joka siunasi tehtäväänsä varainhankintakoordinaattori Katja Honkalan. Tilaisuuksia oli järjestettyjen aterioiden lisäksi kaikkiaan yhdeksän. Osallistujia oli tavanomainen määrä, vähiten retkillä, eniten pääjuhlassa ja kirkkokonsertissa, yhteensä n MERISUNNUNTAI Sjösöndag - Sea Sunday on kansainvälisen mallin mukainen kirkkopyhä, jota vietettiin Merimiespapit saarnasivat useissa Suomen seurakunnissa ja muihin seurakuntiin toimitettiin virikemateriaalia. Merisunnuntain kolehti kannetaan kaikissa Suo-

19 Cruise Crew Anchor Club onnistui yli odotusten jo ensimmäisenä toimintakesänä. 19

20 20 Kemin merimieskirkon 75 v juhlassa siunattiin työntekijöitä ja vapaaehtoisia tehtäviinsä men ev.lut. kirkoissa Suomen Merimieskirkon työn hyväksi. KEMISSÄ 75 VUOTTA Kemin merimieskirkon 75 v juhlaa vietettiin Juhlalajumalanpalveluksessa saarnasi Jaakko Laasio, liturgina oli kirkkoherra Markku Korpela. Juhlapuheen piti Sakari Lehmuskallio. JÄTTIMÄISET JOULUMYYJÄISET ovat ulkomaan merimieskirkoilla merkittäviä toiminnallisia ja varainhankinnallisia tapahtumia. Kävijämäärät vaihtelivat Hampurin yli :sta Lyypekin ja Ateenan vajaaseen tuhanteen. Yhteensä myyjäisvieraita on yli , lähinnä paikallista väestöä. Tarvittavat sadat auttajat olivat suomalaisia, paikallisia tai Suomesta tulevia vapaaehtoisia. Myyjäiset pidettiin Antwerpenissa, Ateenassa, Brysselissä, Hampurissa, Lontoossa, Lyypekissä ja Rotterdamissa sekä lyhyempinä tapahtumina merimieskirkoilta tehtävien etävierailujen yhteydessä. Kotimaan kirkoilla myynnillisiä joulutapahtumia oli Haminassa, Kokkolassa, Raumalla, Helsingissä ja Turussa. JOULUPAKETTI TUNTEMATTO- MALLE MERENKULKIJALLE Merimieskirkoilta on jaettu laivoille joulupaketteja tuntemattomalle merimiehelle jo 1800-luvulta alkaen. Perinne elää edelleen ja tuntemattomalle merimiehelle valmistui myös jouluksi 2013 sadoittain joulupaketteja, jotka toimitettiin laivoille niin kotimaan kuin ulkomaan merimieskirkoilta. JOULU MERELLÄ Jo vuosia Merimieskirkko on huolehtinut TallinkSiljan jouluristeilyille papin toimittamaan hartauksia ja joulujumalanpalveluksen laivalla. Vastaavasti on toimittu, kun varustamoilta on tullut pyyntöjä saada pappi hääristeilyille. Jouluristeilyllä Riikaan pappina oli rovasti Sakari Lehmuskallio. TALOUTTA TASAPAINOON Merimieskirkon johtoryhmä valmisteli, puheenjohtajisto ai-