Vuosi 2007 oli Asuntoreformiyhdistyksen 97. toimintavuosi.

Transkriptio

1 ASUNTOREFORMIYHDISTYS R.Y. HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 Yleistä Vuosi 2007 oli Asuntoreformiyhdistyksen 97. toimintavuosi. Toimintavuosi oli vilkasta rakentamisen aikaa. Uudisrakennustöitä käynnistettiin 16 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisen vilkasta rakentaminen on teollisuus- ja varastorakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten rakentaminen Sen sijaan asuinrakentaminen on hiipumassa. Vähennystä oli 10 %. Aloituksia oli ja uusia rakennuslupia myönnettiin uuden asunnon rakentamiseen, mikä on 8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleishyödyllisen tuotannon rakennuttaminen on edelleen pääosin kuntien tai niiden omistamien yhtiöiden vastuulla Yleishyödyllisten asuntojenkin tuotanto hiipuu. Se on vähentynyt trendimäisesti vuosi vuodelta. Arava-asuntoja ja korkotukiasuntoja aloitettiin rakentaa toimintavuonna vain Tuotanto on liki puolet vähemmän mitä viisi vuotta sitten ja kolmannes vuosikymmenen alun tuotannosta. Tuotannon vähentämiseen vaikuttavat monet syyt. Useilla alueilla vuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt ja taantuvilla paikkakunnilla on asuntojen ylitarjontaa. Kymmenissä kunnissa on tyhjillään olevia asuntoja, joita ARA suunnittelee myytäviksi tai niiden käyttötarkoitusta muutettavaksi. Myös kokonaisia taloja ollaan purkamassa. Pääkaupunkiseudulla yhtenä syynä asuntopoliittisia tavoitteita pienempään tuotantoon on ollut käytettävissä olevien valmiiden tonttien vähäinen määrä. Kaavoitusprosessi on edelleen hidas ja usein kuntalaiset ovat vastustaneet kaavoitusta, kun kyseessä on vuokra-asuntotontti. Yleishyödyllistä asuntotuotantoa ovat vähentäneet myös ARA:n rahoitus- ja muut ehdot. Monilla paikkakunnilla on kallista ARA-rahoitusta korvattu rahoituslaitoslainoilla. Helsingissä on ideoitu omaa aravaa Haravaa. Siinä kaupunki hankkisi rahoituksen markkinoilta ja voisi vapaasti valita vuokralaiset. Yleishyödyllisestä asuntotuotannosta ¾ -osaa suuntautuu kasvukeskuksiin, pääkaupunkiseudulle liki puolet. Silti Helsingissä uusia arava-asuntoja valmistuu vähemmän kuin 50 vuoteen. Nykyinen tilanne uhkaa jopa pääkaupunkiseudun elinvoimaisuutta. Asunto-ongelmat ovat kärjistyneet pääkaupunkiseudulla, jossa on työtilaisuuksia mutta alueelta ei löydy riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

2 Helsingin seudulla on alettu katsoa tilannetta yli kuntarajojen lähtökohtana maankäyttö-asuminen-liikenne-ympäristö kokonaisuus. Tavoitteeksi on asetettu 20 %:n arava-asunnon tuotantotavoite seudun kaupungeille ja kunnille. Vuoden lopulla valmistui valtion asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jossa lisätään tukea erityisryhmien asumiseen ja käynnistysavustuksia Helsingin seudun vuokraasuntotuotantoon. Ohjelman mukaan myös kaavoitusta sujuvoitettaisiin maankäyttö- ja rakennuslakia muuttamalla ja poistamalla kaksinkertainen verotus vuokra-asuntotuotannossa. Ohjelman toimenpiteet kuten euron tuki asuntoa kohti ja kunnallistekniikkaan osoitettavat avustukset helpottanevat asuntotilannetta jonkin verran lähivuosina mutta eivät ratkaise asumisen perusongelmaa kohtuuhintaisten asuntojen vähäisyyttä. Toisaalta kaikkea mahdollista ei ole tehty. Vaikka valtio on aktivoitunut asuntopolitiikassa, on se kuitenkin siirtänyt osan ARA:n varoista pois asuntosektorilta valtion budjetin yleiskatteeksi. Valtion Asuntorahasto (ARA), joka on myöntänyt sekä hyväksynyt aravalainoja ja myöntänyt asumiseen liittyviä avustuksia, lakkautettiin vuoden lopussa. Sen tehtävät siirrettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA), joka on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio. ARY:n toiminta yleisesti Asuntoreformiyhdistys jatkoi toimintaansa perinteisellä tavalla järjestämällä seminaareja, osallistumalla XXIX Valtakunnallisen Asuntopäivän suunnitteluun ja järjestelyyn sekä itse tilaisuuteen Finlandia-talolla Helsingissä. Tiedotusvälineille toimitettiin kannanottoja ajankohtaisiin asuntopoliittisiin asioihin. Seminaareissa käsiteltiin mm. seuraavia ajankohtaisia aiheita; kuten rahoitus sen eri muotoineen, vaalipaneeli, asuntomessuinfo, aluerakentaminen ja pitkäaikaisasunnottomuus. Seurattiin tiiviisti edelleen asumisen trendien vaikutusta hintaan ja laatuun, sijaintiin ja muotoon sekä luottolaitosten luottojen korkojen ja laina-aikojen pituuksien vaikutusta asunnontarvitsijoiden ratkaisuihin asunnon hankinta- ja vaihtovaiheessa. ARY:n eri tilaisuuksiin on jäsenistön lisäksi osallistunut kutsuttuna muitakin asuntoalan asiantuntijoita ja päättäjiä, sekä lehdistön edustajia. Tilaisuuksien yhteydessä virinneet vilkkaat keskustelut ovat edelleen olleet myös erittäin mielenkiintoisia ja suuntaa antavia sekä mielipiteitten vaihtoa herättäviä. Kansainvälinen toiminta jatkui myös entisellä tavalla ja entisessä laajuudessaan. Merkittävimmät yhteistyökumppanit olivat International Federation for Housing and

3 Planning IFHP. Cecodhasin toimintaan on myös osallistuttu sekä muuhun kansainväliseen toimintaan ARYn jäsenten omien suhteitten ja verkostojen kautta. Tapahtumat Yhdistyksellä oli jäseniä vuoden lopussa 199. Seminaarit/keskustelutilaisuudet Tiistaina järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa seminaari, jonka aiheena oli: Ovatko eduskuntavaalit myös asuntovaalit!; Tiistaina 3.4. järjestettiin AnnaK:ssa, Annankadulla, seminaari, jonka otsikkona oli Money talks ; Keskiviikkona 8.8. järjestettiin matka Hämeenlinnan asuntomessuille. Matkan yhteydessä pidettiin seminaari, jossa käsiteltiin asumisen kustannuksia ja Hämeenlinnan kaupungin strategiaa ja kehittämistä sekä saatiin Asuntomessujen toimitusjohtajalta messuinfo; Torstaina järjestettiin hallituksen ja neuvottelukunnan yhteinen tilaisuus, jossa aiheena oli case Suurpelto; Tiistaina järjestettiin Bottalla seminaari, jonka aiheena oli uudet pientaloalueet kaupungissa; Tiistaina pidettiin Bottalla seminaari, jonka aiheena oli: Pitkäaikaisasunnottomuus pois Suomesta vuoteen 2015 mennessä. Osanotto tilaisuuksiin on ollut runsasta. Valistus- ja julkaisutoiminta. ARY ei julkaissut omaa lehteä, koska tiedotusta on päätetty kanavoida SFHP:n julkaisun "News Letterin" kautta ja jonka toimittamiseen ARY osallistuu. Lisäksi on osallistuttu Asumistaso-kirjan valmisteluun ja julkaisuun, joka on ARYn ja Asuntoliiton yhteishanke. Toimittaja Esko Nurmi jatkaa ARYn juhlajulkaisun tekemistä. Painettujen tuotteiden lisäksi ARY toimitti kannanottoja lehdistölle ja valtiovallan päättäjille. Tämän lisäksi tiedotettiin ja valistettiin puhelimitse ja sähköpostitse sekä yksityisin keskusteluin. Yhteistoiminta Kotimainen

4 ARY jatkoi edelleen yhteistoimintaansa Suomen Asuntoliiton kanssa. Julkaisutoiminnan lisäksi yhteistoiminta käsitti osallistumiset toinen toistensa järjestämiin tilaisuuksiin ja yhteisten kannanottojen laatimisen. Muina yhteistyökumppaneina olivat Osuuskunta Suomen Asuntomessut, jonka jäsen ARY on ja jonka hallituksessa ja neuvottelukunnassa on ARYn edustaja. Samoin jatkettiin yhteistyötä muiden alan yritysten ja järjestöjen kanssa. Kansainvälinen Hallinto ARY kanavoi kansainvälistä toimintansa SFHP:n, Suomi Finland Housing and Planningin kautta. Pohjoismaisia yhteyksiä ARY piti yllä jäsenistönsä yhteyksien kautta, mm. NBOjärjestön kanssa. Lisäksi Cecodhasin toiminnassa oltiin mukana. Hallitus 2007 Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Yksimielisesti valittiin hallitus ja neuvottelukunta seuraavasti: yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä toimitusjohtaja Erkka Valkila toimitusjohtaja Sisko Marjamaa johtaja Harri Hiltunen, kehitysjohtaja Kalervo Haverinen johtaja Jukka Lindeman, toimitusjohtaja Perttu Liukku, maisteri Ossi Paukku toimitusjohtaja Tapani Mäkinen toimitusjohtaja Olli Salakka arkkitehti Kirsti Siven, kehitysjohtaja Tero Vanhanen Hallituksen varajäseniksi valittiin vastaavaksi toimikaudeksi: tonttipäällikkö Jussi Eerolainen, toiminnanjohtaja Anne Viita, Sääntöjen mukaan vuosikokous valitsee hallituksen ja neuvottelukunnan puheenjohtajat. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä. I varapuheenjohtajaksi valittiin Erkka Valkila sekä II varapuheenjohtajaksi Sisko Marjamaa. Neuvottelukunta 2007

5 Päätettiin valita neuvottelukunnan jäseniksi alkavaksi toimikaudeksi: Gunnel Adlercreutz, Jussi-Pekka Alanen, Ben Grass Matti Harjuniemi, Ilkka Holmila, Pekka Hynönen, Markus Härkäpää, Ilkka Joenperä, Pekka Kangas, Timo Kietäväinen, Tuomas Kivelä, Martti Koivumäki Pekka Korpinen, Ossian von Konow, Ukko Laurila, Veijo Lehto, Olli Lehtovuori, Jarmo Lindén Olavi Louko, Martti Lujanen, Anja Mäkeläinen, Kirsi Mäkinen, Matti K Mäkinen, Mauri Niemi, Jussi Kautto Erkki Rantala, Osmo Soininvaara, Olavi Syrjänen, Lauri Tarasti, Juha Toropainen, Jukka Turtiainen, Erkki Tuomioja, Matti Sarnela Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin rakennusneuvos, varatuomari Ben Grass. Varsinaiset tilintarkastajat Talous Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin yksimielisesti Martti Haapakoski, HTM ja Håkan Malmlund sekä heidän varamiehikseen Erkki Hätönen ja Raimo Vehkaluoto. Kirjanpito- ja toimistopalvelut hoiti VVO-yhtymän Group Controller Sanna Siven. Sihteerinä toimi Ulla Sääski. Toiminnan rahoitus nojautui pääosin valtion toiminta-avustukseen ja jäsenmaksuihin sekä VVO:n, SATO:n, YH:n, Kunta-asunnot Oy:n ja Asuntosäätiön toimintatukeen.

6 Näkymät vuodelle 2008 Toiminta jatkuu oheen liitetyn toimintasuunnitelman mukaisesti. LIITTEET Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 ASUNTOREFORMIYHDISTYS r.y Toimintavuosi 2008 Yleistä Tuleva vuosi on yhdistyksen 98. toimintavuosi Yhdistyksen jäsenmäärää kasvatetaan avoimien tilaisuuksien ja wwwverkkotiedotuksen avulla. Asuntoreformiyhdistys seuraa ja analysoi asuntopoliittista tilannetta ja vaikuttaa asuntopolitiikan päättäjiin erityisesti alkuvuodesta 2008 valmistuvan asuntopoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Asuntoreformiyhdistys ottaa kantaa asioihin erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon voimistamiseksi. Yhdistys on myös yhteydessä mediaan kutsumalla aktiivisesti tiedotusvälineiden edustajia järjestettäviin tilaisuuksiin sekä toimittamalla heille tiedotteita ja kannanottoja. Tapahtumat Tulevana vuonna käytävät kunnallisvaalit viitoittavat suuntaa erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopolitiikalle. Aktiivinen asuntopolitiikka on yhä edelleen tärkeä jatkuvasti kohoavien asumiskustannusten, kohtuuhintaisen kaavoitetun tonttimaan puutteen, varsinkin pääkaupunkiseudulla, rahoituksen sekä työpaikkoihin ja opiskeluun liittyvän kasvukeskuksiin suuntautuvan jatkuvan muuttoliikkeen vuoksi. Tarkoitus on pitää vuoden kuluessa 4-5 seminaaria, ajankohtaisista asumisen hintaan, laatuun, yms. ajankohtaisiin kysymyksiin liittyvistä aiheista. Lisäksi seurataan uutta aluerakentamista ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia kunnille ja asukkaille. Yhdistyksen kaikille avoimissa seminaareissa käsitellään erityisesti Greater Helsinki Region arkkitehtikilpailun tuloksia, kerrostaloasumisen uutta tulemista, korjausrakentamista sekä rakennustuotannon sopeutumista ilmastomuu-

7 tokseen. Lisäksi tullaan järjestämään kutsupohjainen työpajapäivä kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Valtakunnallisen XXV Asunto- ja yhdyskuntapäivän ohjelman suunnitteluun ja itse tilaisuuteen osallistutaan entiseen tapaan. Opintomatkat koti- ja ulkomaiseen kohteeseen pyritään järjestämään vuoden 2008 aikana. Mielenkiinnon kohteena on Tanskan ja Hollannin senioriasuminen sekä EU-maiden asumisen rahoituksen tukipolitiikan normit. Kotimaan tutustumismatka toteutetaan elokuussa asuntomessuille Vaasaan. Valistus- ja julkaisutoiminta Tiedotus- ja julkaisutoiminnassa voimistetaan sivustojen käyttöä ja informatiivisuutta. Tämän lisäksi yhdistyksen seminaareja suunnataan tiedotusvälineille ja yhdistyksen historiikin kirjoitustyötä jatketaan. Yhteistoiminta ja osallistuminen eri yhteisöjen toimintaan Hallinto Talous Asuntoreformiyhdistys on jäsenenä Suomi Finland Housing and Planning Federationissa (SFHP), samoin kuin Osuuskunta Suomen Asuntomessuissa. Yhdistys osallistuu muiden asuntoalan järjestöjen kanssa valtakunnallisen Asunto- ja yhdyskuntapäivän toteuttamiseen. Yhdistys jatkaa kansainvälistä toimintaa entisessä laajuudessaan osallistumalla IFHP:n toimintaan jäsenistön henkilökohtaisten suhteitten ja verkostojen pohjalta. Pohjoismaisia yhteyksiä ylläpidetään ja välitetään tietoa Cecodhasin sekä NBOn toiminnasta. Sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi hallitus kokoontuu toimintavuonna 6-8 kertaa ja neuvottelukunta 1-2 kertaa. Toimisto- ja kirjanpitopalvelut hoidetaan VVO-yhtymä Oyj:n kautta. Taloudellisen tilanteen osalta viitataan taloussuunnitelmaan, josta ilmenee, että valtionapu on nykytilanteessa välttämätön toiminnan jatkumiselle ja edelleen kehittämiselle. Lähivuosien taloudellisesti mittava hanke on yhdistyksen 100- vuotisvuosi 2010 mm. historiikin ja juhlatapahtumien vuoksi.