DONNAN ID NUMERO:

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Tampereen kaupunki LENTÄVÄNNIEMEN KESKUSTAN ETELÄOSAN ASEMAKAAVA NRO 8354 ARKEOLOGINEN SELVITYS DONNAN ID NUMERO:

2 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi Kannen kuva: Tutkimusalueen sijainti. Kuninkaan kartaston kartta 269 (Alanen & Kepsu 1989) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Alue Historialliset kartat Inventointityö Havainnot Tulokset Tärkeimmät lähteet KARTAT Kartta 1. Ote maantiekartasta, kohdealue merkitty punaisella ympyrällä. MK 1 : Kartta 2. Aluerajaus ja tärkeimmät havainnot (nrot 1-4). Ei mittakaavassa Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa

3 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 1 LENTÄVÄNNIEMEN KESKUSTAN ETELÄOSAN ARKEOLOGINEN SELVITYS 2013 Tutkimuksen laji Arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Inventoija: FM Kalle Luoto Kenttätyöaika: Peruskartta: PK Tutkimusten rahoittaja: Tampereen kaupunki Muinaisjäännöskohteet: - Löydöt: - Aikaisemmat tutkimukset: Teija Nurminen 1995: Tampereen kaupungin perusinventointi 1994 Kartta 1. Kohdealue merkitty punaisella ympyrällä. MK 1 : Pohjakartta: Maanmittauslaitos 08/2013. Lisäykset pohjakarttaan: Kalle Luoto.

4 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2 1 Johdanto Arkeologinen selvitys laadittiin Tampereen Lentävänniemen keskusta-alueen eteläosan asemakaavan taustaselvitykseksi. Asemakaavamuutos koskee noin 18 hehtaarin aluetta, johon kuuluu myös Halkoniemen venesatama Näsijärven rannassa, Tampereen Veneilijät ry:n maja, Lentävänniemen koulu sekä matonpesupaikka. Alueen halki koillinen lounas suuntaisesti kulkee nykyinen Lielahdenkatu. Alueelta ei entuudestaan tunneta muinaisjäännöksiä eikä entuudestaan tuntemattomia kohteita tämän inventoinnin yhteydessä havaittu. Inventoinnissa tehtiin muutamia havaintoja alle 100 vuotta sitten käytöstä jääneistä rakenteista. 2 Alue Kuva 1. Ilmakuva selvitysalueesta ja kaava-alueen rajaus. Kuvan lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu Alue sijaitsee noin 9 km yhteyden päässä Tampereen keskustasta luoteeseen. Kaavaalueeseen kuuluu Lentävänniemen koulun kortteli Niemen kaupunginosassa, rakentamaton huoltoaseman kortteli ja Lentävänniemen kaupunginosan yleisten rakennusten ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan kortteli. Lisäksi alueeseen kuuluu Halkoniemen pienvenesatama, Lielahdenkadun, Reuharinkadun ja Nottbeckinpolun katualuetta ja Lentävänniemen keskustan ja ympäristön puistoalueita. Korkeusasemansa puolesta Näsijärven ranta on tasolla +96 m mpy ja alueen korkeimmat kohdat kohoavat korkeudelle 111 m mpy. Lentävänniemi sijaitsee Tampereen luoteispuoleisella Näsijärveen työntyvällä niemellä. Niemi on entinen Ancylysjärven n ekr aikainen saari. Niemen korkein alue, kalliomoreeniselänne on niin sanotusti vedenkoskematonta maa-aluetta. Ranta-alueiden alavammat savikot ovat entistä järvenpohjaa. Asutusalueiden väliin jää entinen lahdenpoukama, kapea laakso, johon sijoittuu mm. Pyhällönpuisto. Lielahti liitettiin vuonna 1865 Suur-Pirkkalan yhteydestä Ylöjärven hallintokuntaan. Lielahden alue on muodostunut pääosin Kukkolan, Lielahden, Niemen, Pohtolan ja Possilan tiloista, joista Lielahti ja Niemi olivat suurimmat. Lielahden tilaa ovat omistaneet useat aatelissuvut. Varhaisimmassa vaiheessa Lentävänniemen alue näyttää asumattomalta ta-

5 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 3 kamaalta. Ensimmäiset torpat ilmaantuvat alueelle 1800-luvun puolivälin jälkeen ja Lentävänniemen alueen muutos kerrostalolähiöksi alkaa 1970-luvulla. Selvitysalue on suurimmaksi osaksi tuoretta tai lehtomaista kangasta. Paikoin lähellä rantaa on kuivahkoa kangasta. Vanhinta puustoa on alueen lounaisosassa Tampereen pursiseuran majan ja kaava-alueen lounaisrajan välisellä alueella, jossa kasvaa lähes 100 vuotta vanhaa metsää, pääpuulajinaan kuusi. Myös pihlajaa, koivua ja harmaaleppää esiintyy. Alueelta tehdyissä luontoselvityksissä on tullut esiin, että alueella esiintyy perinteiseen maatalouteen liittyvää kasvistoa. mm. alueella esiintyvä Nurmikaunokki kuuluu niin sanottuihin muinaistulokkaisiin ja harvinaisiin taantuviin lajeihin. Lentävänniemen kasvisto saattaakin kertoa alueella aiemmin harjoitetusta maanviljely laidunnustaloudesta. Rantaviiva nykyisestä satama-alueesta kaava-alueen länsirajalle on jokseenkin luonnontilaista. 2.1 Historialliset kartat Historiallisten karttojen perusteella alueen maankäyttö viljelyyn ja asutukseen ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle. Vielä 1840-luvun pitäjänkarttaan alueelle ei ole merkitty asutusta, peltoja tai tiestöä, ainoastaan hieman niittyä alueen länsipuolelle. Kaava-alueen asutus syntyi 1800-luvun lopulla, jolloin alueelle myös raivattiin peltoja ja tiestöä. Alueen tilanne pysyi melko muuttumattomana 1900-luvun jälkipuoliskolle, jolloin alueelle alettiin rakentaa kerrostaloaluetta. Entinen Männistön torppa, joka näkyy vuoden 1909 Senaatinkartassa ja vuoden 1953 peruskartassa sijaitsee nykyisen kauppakeskuksen parkkipaikan tai rakenteilla olevan kerrostalon alla. Männistön torpan perintöä kantaa kauppakeskuksen vieressä sijaitseva Männistön päiväkoti. Kuva 2. Ylöjärven pitäjänkartta 1840-luvulta, todennäköisesti vuodelta Ei mittakaavassa.

6 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 4 Kuva 3. Senaatin kartaston kartta (mittaus vuodelta 1909). Alueelle on merkitty Männistön ja Halkoniemen talot peltoineen sekä tiestöä. Ei mittakaavassa. Kuva 4. Ote Tampereen peruskartasta vuodelta Peltoala vastaa karkeasti 1900-luvun alun tilannetta. Uutena elementtinä kartassa näkyy Lielahden tehdasalueen vedenottoputki. Ei mittakaavassa.

7 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 5 3 Inventointityö Kuva 5. Ote alueen nykyisestä peruskartasta. Alueen muuttuminen kerrostaloalueeksi alkoi 1970-luvulla. Ei mittakaavassa. Inventoinnin esiselvitysvaiheessa tehtiin arkistoselvitys, johon kuului hankealueen aiemmin tunnettujen kohteiden ja irtolöytöjen paikantaminen sekä tutustuminen alueen tutkimushistoriaan ja tärkeimpiin arkistolähteisiin (lähinnä historialliset kartat). Maastotöissä tarkastettiin kuivanmaan alueet. Raportointivaiheessa käsiteltiin maastotöiden yhteydessä kerätty aineisto sekä laadittiin raportti sekä siihen liittyvät luettelot ja kartat. Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena oli maaston topografia ja havainnot. Alue tarkastettiin arkeologisessa maastoinventoinnissa kattavasti silmänvaraisesti. Lisäksi tehtiin koekuoppia ja kairanpistoja sopiviin paikkoihin. Kairanpiston perusteella saatiin selville maaston kivisyys erityisesti rannan läheisyydessä. Koepistoja (koko noin 30 cm x 30 cm) tehtiin yhteensä 10 kappaletta, kaikki kiinteistön 2709 alueelle lähinnä korkeuskäyrien 100 ja 110 välille (ks. kartta 2) paikkoihin, jossa oli vähäkivisempää kaivettavaa maata. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla, kirjallisin muistiinpanoin ja karttamerkinnöin. Maastossa kohteet valokuvattiin ja niistä kirjattiin havainnot sekä maasto-, maaperä- ym. havainnot sekä mahdolliset muut taustatiedot. Kohteiden paikantaminen ja tehtiin GPS-laitteen (tarkkuus noin +/- 5 m), mittanauhojen ja kompassin avulla. Paikantamiseen käytettiin Garmin GPSmap 62s satelliittipaikanninta, jolla mitattiin rakenteiden sijainti ja havaintopisteet. Tutkimuksen koordinaatistona käytettiin WGS84 koordinaattijärjestelmää. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien muunnokseen käytettiin MapInfo 11.5 tietokoneohjelmaa, jolla myös inventointikertomuksen kartat laadittiin. YKJ koordinaateilla on kuvattu vanhoja muinaisjäännösrekisterin mukaisia koordinaatteja. Raportin uudet ja muuttuneet koordinaatit on ilmoitettu ETRS 89 -TM 35 järjestelmän mukaisina.

8 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Havainnot Kuva 6. Alueelle kaivettiin useita koepistoja lapiolla, tuloksetta. Kuva: Kalle Luoto. Maasto alueella vaihtelee suuresti hoidetusta piha- tai puutarhamaasta satama- tai tiealueeseen. Lielahden koulun piha-alue ja Halkoniemen satama sekä matonpesupaikka ovat voimakkaasti muokattua. Luonnontilaista metsää on alueen luoteisosassa, jossa silläkin voitiin havaita merkkejä viimeisen 100 vuoden ikäisestä toiminnasta. Alueen luontainen maanpinta on kivinen. Ainostaan notkelmissa on enemmän maa-ainesta. Lisäksi rantatöyräät ovat melko jyrkät, lukuun ottamatta muokattua satama-aluetta. Lisäksi alueella on muutamia pienikokoisia puroja tai ojia, jotka inventointihetkellä olivat kuivia. Alueelta ei tehty havaintoa muinaisjäännöksenä pidettävistä rakenteista. Alla olevaan karttaan on koottu muutamia maastohavaintoja, jotka liittyvät alueen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen maankäyttöön. Maatalous- ja kaupunkirakentamisajanjaksoa aikaisempaa muutoksilta säilynyttä aluetta on lähinnä tarkastelualueen lounaisosassa. Katualueiden laidat on hoidettua tiealuetta. Jänsilahden rannasta Lielahden tehtaille johtanut Lielahdenkadun lounaispuolella kulkenut vesiputki on purettu muutamia vuosia sitten ja siitä ei ollut jäännöksiä jäljellä. Putki näkyy hyvin vuoden 1953 kartassa. Samassa kartassa erottuu myös alueen länsiosassa tai hieman sen ulkopuolella sijainnut talo sekä pelto tai kasvimaa-alue nykyisen kiinteistön 2709 alueella. Entinen peltoalue erottuu vielä nykykartassa katkoviivalla merkittynä alueena (ks. kartta 2, kiinteistö 2709).

9 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 7 Kartta 2. Aluerajaus ja tärkeimmät havainnot (nrot 1-4). Ei mittakaavassa. Pohjakartan lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu Lisäykset pohjakarttaan: Kalle Luoto. Alla mainittujen kohteiden numerointi viittaa kartan 2 numerointiin. Kohde 1 Männistönkujan ja Lielahdenkadun välisessä kuusikossa voidaan havaita 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alkuun ajoittuva tielinja sekä ojakaivantoja. Tielinja on ollut käytössä vielä 1900-luvun puolivälissä. Tielinja vaikuttaa melko hyvin perustetulta ja se ajoittunee Niemen kartanon ajalle. Toinen ojakaivanto on tehty vanhan tielinjan koillispuolelle ja toinen poikkeaa siitä kohti pohjoista. Kohde 2 Lielahdentien ja kävelytien välissä on eri-ikäisiä maankäytön jälkiä, kuten erilaisia täyttömaa ja hukkakivikasoja. Mielenkiintoisimmat ovat muutamat kohdat kalliota, joista on otettu kiveä rakennustyöhön. Jäänteet ajoittuvat lähinnä 1900-luvulle. Kohde 3 Alueen luoteisosassa satama-alueen ulkopuolella havaittiin käytöstä jäänyttä peltoa, joka on nykyisin voimakkaasti kasvanut umpeen. Maanpinnassa voidaan havaita vielä peltoon kuuluneita vakoja. Kohde 4 Vanhan maanviljelypalstan jäänteitä, joihin kuuluu maakellari tai muun vastaavan kaivannon jäännökset sekä vanhaa peltoaluetta, joka erottuu nykykartassa kohteen länsipuolella

10 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 8 katkoviivalla merkittynä alueena. Maakellarin jäännös (koko 2 m x 1,5 m) sijaitsee noin 35 m länteen pursiseuran punaisesta rakennuksesta vanhan rantaterassin laidalla. Tällä entisen pellon alueella kasvaa muuten kuusivaltaisessa ja kivisessä metsässä lehtipuita ja rehevää aluskasvillisuutta. Entisen pellon reunassa on pellolta raivattuja kiviä. Kellarin ympäristössä on muutamia tiilenpaloja sekä sekalaista metalliromua. Kuva 7. Vanhaa tielinjaa Männistönkujan ja Lielahdenkadun välisellä metsäalueella. Tielinja erottuu puuttomana linjauksena. Tielinjaus ajoittunee luvun lopulle (kartta 2, kohde 1). Kuva: Kalle Luoto. Kuva 8. Ojakaivantoja Männistönkujan ja Lielahdentien välillä (kartta 2, kohde 1). Kuva: Kalle Luoto.

11 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 9 Kuva 9. Todennäköisesti paikallisiin tarpeisiin käytetty kivenottopaikka luvulta (Kartta 2, kohde 2). Kuva: Kalle Luoto. Kuva 10. Maastohavaintojen tekemiseen käytetty punainen T-piikki painettuna maahan entisen maakellarin kohdalle (Kartan 2 piste 4). Kuva: Kalle Luoto.

12 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 10 4 Tulokset Tässä raportissa esitetty tulkinta perustuu historialliseen aineistoon sekä maastossa tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin. Käytännössä alueen kaikki potentiaaliset muinaisjäännösalueet käytiin läpi eikä havaintoja niistä tehty. Kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia havaintoja tehtiin 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alkupuolen tielinjoista, ojista, kellareista ja pelloista, mutta muinaisjäännöksinä niitä ei voitane pitää. Laatinut: Kalle Luoto, FM, arkeologia 5 Tärkeimmät lähteet Peruskartta (1953). Aiemmat raportit ja lausunnot: Korte Kai : Lausunto Lentävänniemen keskustan asemakaava-alueen luonnon arvoista. TAMPEREEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAPALVELUT, SUUNNITTELUPALVELUT, SELVITYS- JA ARVIOINTIRYHMÄ. Kaavoitusyksikkö. Tampere. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit Lentävänniemi Historiatarkastelu ja rakennusinventointi. Kirjallisuus: Alanen, Timo & Saulo Kepsu (1989, toim.). Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia s. Kansallisarkisto, digitaaliarkisto Pitäjänkartta (1840-luku): Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Pitäjänkartasto > Ylöjärvi ( Ia.* -/- -) Senaatin kartasto, Pirkkala (vuoden 1909 mittaus): Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Senaatin kartasto > [Pirkkala] (XIX- XX 22-23)