SAUVON KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Sauvo SAUVON KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE Arkeologinen inventointi

2 Sauvo Kallenmäen asemakaava-alue SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Inventointityö Tulokset Kohteet... 7 Taulukko 1. Kaava-alueen muinaisjäännöskohteet Pappila [ ] Kyynäräisen yläpelto [ ]... 10

3 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Sauvo Arkeologinen inventointi Kallenmäen asemakaava-alue KARTAT Kartta 1. Tutkimusalueen sijainti. MK 1 : II Kartta 2. Maastossa tarkastetut alueet Kartta 3. Ote asemakaavan suunnitelmasta, minkä perusteella inventointi toteutettiin. Ei mittakaavassa Kartta 4. Kohteet Pappila [1] ja Kyynäräisen pelto [2]. MK 1 : Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/ Kartta 1. Tutkimusalueen sijainti. MK 1 : Pohjakartta: maanmittauslaitos. Lisäykset pohjakarttaan: Kalle Luoto aineistoa

4 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 1 SAUVO KALLENMÄKI, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Tutkimuksen laji Arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Inventoija: FM Kalle Luoto Kenttätyöaika: 1 pv ( ) Peruskartta: PK Tutkimusten rahoittaja: Sauvon kunta / Nosto Consulting Oy Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Muinaisjäännöskohteet: Pappila [ ] Kyynäräisen yläpelto [ ] Löydöt: ei löytöjä Aikaisemmat tutkimukset: inventointi 2000: Raike, Eeva (Museovirasto) 1 Johdanto Arkeologinen inventointi tehtiin Sauvon Kallenmäen asemakaava ja asemakaavan muutosalueella, jossa inventointi kohdennettiin rakentamattomille tonttialueille. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä sijaitsi kaksi ennestään tunnettua muinaisjäännöskohdetta, Pappila ja Kyynäräisen yläpelto. Kohteilla oli entuudestaan pistemäinen rajaus. rajausta pyrittiin tarkentamaan inventoinnin yhteydessä tehdyllä ohjeellisella pintahavaintoihin perustuvalla rajauksella. Työn tilasi Pasi Lappalainen (Nosto Consulting Oy) Sauvon kunnan kaavoituksen taustaselvitykseksi. Kartta 2. Maastossa tarkastetut alueet. Pohjakartta: maanmittauslaitos. Lisäykset pohjakarttaan: Kalle Luoto 2013.

5 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 2 Kartta 3. Ote asemakaavan suunnitelmasta, minkä perusteella inventointi toteutettiin. Ei mittakaavassa. Alkuperäinen kartta: Sauvon kunta, Kallenmäen asemakaava ja asemakaavan muutos ( ) / Nosto Consulting, Pasi Lappalainen (sähköposti )

6 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 3 2 Inventointityö Sauvon nykyisen keskuksen ympäriltä tunnetaan useita muinaisjäännöksiä. Sauvon kirkkopitäjä palautuu 1200-luvun alkuun. Pitäjän keskus on ollut alusta lähtien nykyisen kivikirkon seutu. Kivikirkko on muurattu 1470-luvun molemmin puolin. Kivikirkkoa edelsi samalle paikalle 1200-luvulla rakennettu hirsinen kirkko. Sauvon pappila on sijainnut nykyisellä paikallaan todennäköisesti yhtä kauan kuin kirkko. Pappilan vanhin rakennus on leivintuvan holvikellari, joka saattaa olla jopa keskiaikainen. Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta Inventointialue sijaitsee noin 0,5 km Sauvon kirkosta kaakkoon ja sen pohjoispohjoispuolella sijaitsee Sauvon pappila. Inventointialueen pohjois- ja länsiosat ovat pitkälti rakennettuja, kun taas keskiosat ovat rakentamatonta kalliota tai mäkialuetta. Arkeologinen inventointi jakaantuu kolmeen osaan: esiselvitykseen, maastoinventointiin ja raportointiin. Esiselvitysvaiheessa tehtiin arkistoselvitys, johon kuului hankealueen aiemmin tunnettujen kohteiden paikantaminen sekä tutustuminen alueen tutkimushistoriaan ja tärkeimpiin arkistolähteisiin. Hankealueen tunnetut muinaisjäännöskohteet selvitettiin olemassa olevien lähteiden perusteella, mm. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin ja aiemman inventointiraportin (Raike 2000) avulla. Inventoinnin maastotyöt kohdistuivat Kallemäen asemakaavan ja asemakaavan muutosalueen rakentamattomille alueille. Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena on maaston topografia ja havainnot. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla, kirjallisin muistiinpanoin ja karttamerkinnöin. Maastossa kohteet valokuvattiin ja niistä kirjattiin havainnot. Rakentamattomat alueet saatiin tarkastettua, lukuun ottamatta koillisosan peltoaluetta, joka oli aidattuna lehmilaitumena. Käytännössä laitumen alueen kasvillisuus olisi estänyt luotettavien havaintojen tekemisen. Raportointivaiheessa käsiteltiin maastotöiden yhteydessä kerätty aineisto sekä laadittiin raportti sekä luettelot ja kartat. Kohteiden paikantaminen ja rajaus tehtiin GPS-laitteen (tarkkuus noin +/- 5 m), mittanauhojen ja kompassin avulla. Paikantamiseen käytettiin Garmin GPSmap 62s satelliittipaikanninta, jolla mitattiin rakenteiden sijainti ja havaintopisteet. Tutkimuksen koordinaatistona käytettiin WGS84 koordinaattijärjestelmää. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien muunnokseen käytettiin MapInfo 11.0 tietokoneohjelmaa, jolla myös inventointikertomuksen kartat laadittiin. YKJ koordinaateilla on kuvattu vanhoja muinaisjäännösrekisterin mukaisia koordinaatteja. Raportin uudet ja muuttuneet koordinaatit on ilmoitettu ETRS 89 -TM 35 järjestelmän mukaisina. Suurimmassa osassa aluetta tarkasteltiin maastoa vain pintapuolisesti, mutta muinaisjäännöksen löytämisen kannalta otollisimmiksi koettuihin kohtiin kaivettiin myös muutamia lapionpistoja, lähinnä alueen pohjoisosaan metsittyneiden hiekanottokuoppien reunoille. Muinaisjäännösten lähistölle ei kaivettu kuoppia kohteiden tarkemmaksi rajaamiseksi.

7 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 4 Kuva 1. Ote 1800-luvulla laaditusta pitäjänkartasta (tarkka vuosi ei tiedossa). Kartoitus perustuu aiemmin suoritetun isojaon mittauksiin, joita on täydennetty myöhemmillä merkinöillä. Kuva 2. Ote kaava-alueesta Senaatin kartaston kartasta VIII 18 (mittaus v. 1879). Keskellä Sauvon kirkko ja pappila. Kallenmäki on rakentamaton ja pappilan rakennukset keskittyvät tien pohjoispuolelle.

8 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 5 Kuva 3. Ote vuoden 2000 (Raike) arkeologisen inventoinnin karttaliitteestä 12. Arkeologisen inventoinnin karttaliitteeseen on muinaisjäännöskohteet on merkitty pistein. Kaava-alueella sijaitsevat kohteet 22 (Pappila) ja 56 (Kyynäräisen yläpelto). Erityisen kohteen 56 ympäristö on muuttunut voimakkaasti kuluneiden 13 vuoden aikana.

9 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 6 3 Tulokset Inventoinnin tuloksena havaittiin kaava-alueella useita aikaisemman maankäytön merkkejä. Ilmeisesti aluetta on muokattu jossain määrin 1900-luvun aikana, sillä pohjoisosan pihapiirien ulkopuolella oli näkyvissä selkeitä hiekanottokuoppia ja muita maanmuokkauksen merkkejä. Oikeastaan ainoastaan avokallioalueet näyttivät säilyneen merkittäviltä muutoksilta. Mäenalan pohjoispuolista rinnettä kaava-alueen itäosassa oli kaivettu ja muokattu ilmeisesti soranoton tuloksena ja Kallenmäen pohjoisosassa, noin 200 m pappilalta kaakkoon on käytöstä jäänyt hiekkakuoppa, johon oli tuotu roskia. Tunnettujen muinaisjäännösten tunnistaminen oli hankalaa, sillä molempiin oli nykyinen maankäyttö vaikuttanut voimakkaasti. Muinaisjäännös Pappila voitiin yhä tunnistaa maastossa, mutta aiemman arkeologisen inventoinnin (Raike 2000) jälkeen muinaisjäännöksen Kyynäräisen yläpelto ympäristö oli muuttunut aiemmasta pellosta uuden omakotitalon piha-alueeksi. Muinaisjäännöstä ei enää voitu pintahavainnoin tunnistaa. Muinaisjäännös Pappilan ympäristössä oli hakkujätettä ja runsaasti aluskasvillisuutta. Käytännössä molempien muinaisjäännösten säilyneisyyden ja sijainnin tarkempi määrittäminen vaatisi maastoon kajoavia tutkimuksia (koekaivaus). Tämän inventoinnin maastotyöt keskittyvät kaava-alueen rakentamattomille alueille, joilta ei tehty havaintoja uusista kohteista. Tunnettujen kahden kohteen lisäksi mahdollinen muinaisjäännös on lähistöllä sijaitseva Sauvon pappila, joka lienee sijainnut nykyisellä paikallaan, Pappilantien pohjoispuolella, jo keskiajalta lähtien. Kyseinen alue ei kuulunut inventointialueeseen eikä sitä maastossa tarkastettu. Kaava-alueen rakentamattomilta alueilta ei tehty havaintoa ennestään tuntemattomista muinaisjäännöksistä. Maasto- ja arkistotietojen perusteella laadittiin alustavat muinaisjäännösrajaukset alueen tunnetuille muinaisjäännöskohteille. Käytännössä muinaisjäännösten osalta ei mielestäni pelkästään pintahavaintojen perusteella ole perusteltua muuttaa voimassaolevia muinaisjäännösluokituksia. Tosin käytännössä molempien jäännösten osalta on epävarmaa, onko niistä jäljellä enää muinaisjäännökseksi laskettavia alkuperäisiä rakenteita tai maakerrostumia. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Laatinut: Kalle Luoto FM, arkeologia Lähteet Raportit Digitaaliarkisto Raike, Eeva: Sauvo, inventointi 2000 (arkeol.os. 139/ ) Metsäntutkimuslaitos > Metsäntutkimuslaitoksen kulontorjuntakartasto (kokoelma) > Suomen taloudelliset kartat, vanhat lehdet, 1.sarja > II:4 Salo (Icca:5) Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Senaatin kartasto > [Sauvo] (VIII 18) Internet FM Heidi Vilon ja kirjastonjohtaja Päivi Inkisen toimittama artikkeli Sauvon kunnan www-sivuilla. ( luettu

10 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 7 4 Kohteet Taulukko 1. Kaava-alueen muinaisjäännöskohteet. NRO RL Nimi MJ MJ Ajoitus N E rek. tunnus (Museov.) tyyppi 1 2 Pappila hautapaikat rautakautinen Kyynäräisen asuinpaikat rautakautinen yläpelto Selite: MJ muinaisjäännös MJ rek. tunnus muinaisjäännösrekisteritunnus, Museovirasto RL rauhoitusluokka (1, 2 tai 3) Kartta 4. Kohteet Pappila [1] ja Kyynäräisen pelto [2]. MK 1 : Pohjakartta: maanmittauslaitos. Lisäykset pohjakarttaan: Kalle Luoto 2013.

11 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi Pappila [ ] 1 v Nimi: Pappila Kunta: Sauvo Laji: kiinteä muinaisjäännös Ajoitus: rautakautinen Muinaisj.tyyppi: hautapaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 koordinaatit: ETRS TM35 N E Z/m.mpy 25 Koord.selite Hautaröykkiön koordinaatit (mittaus 1990) Etäisyystieto Sauvon kirkolta 400 m kaakkoon Peruskartta: Sauvo Aiemmat tutkimukset: inventointi: Raike Eeva 2000 inventointi: Waris Marketta 1960 kaivaus: Appelgren Hj Löydöt: KM 4162:1-40 Muinaisjäännösrekisterin kuvaus: Röykkiö sijaitsee alavalle pellolle laskevan jyrkän mäen rinteessä. Matalan röykkiön seassa on suuria kiviä, joista osa maakiviä. Röykkiön on kaivanut vuonna 1902 Hj, Appelgren. Röykkiöstä löytyi palaneita luita sekä runsaasti hautaantimia. Röykkiö sijaitsee pusikossa heti Korvenpään pihapiirin ulkopuolella heti rinteen ylätasanteen alapuolella. Osin kaivettu röykkiö on vaikeasti paikallistettavissa, mutta M. Wariksen Inventointikertomuksessa on maininta, että kohdetta on pidetty kaatopaikkana, joten röykkiön sijainnin voi määrittää kaatopaikan mukaan. Kohdassa on kaiveltu viime aikoina 1 pieniä kuoppia. Korvenpään emäntä Liisa Kyynäräisen mukaan röykkiöstä 40 metriä pohjoiseen päin kohdassa, jossa nykyisin on seurakunnan lämpökeskus, olisi ollut uhrikivi. Uhrikivessä olisi ollut muutamia samanlaisia kuoppia kuin Riihipellon uhrikivessä. Kivi on nykyään hävinnyt. Havainnot 2012: Röykkiön sijainti tarkastettiin maastossa. Havainnointia vaikeutti runsas aluskasvillisuus ja hakkuujäte, joka oli ainakin osittain syntynyt ilmeisesti myrskyn kaatamien puiden raivauksen tuloksena. kaatuneiden puiden kannot olivat yhä paikalla ja niiden rikkomaa maanpintaa tarkasteltaessa ei havaittu uusia merkkejä muinaisjäännöksestä. Maaperä vaikutti lähinnä moreenimaalta. Röykkiön lisäksi havaittiin matala maantasainen kiveys, jonka yhteydessä oli muutamia suurehkoja maakiviä. Rakenne on mahdollisesti ihmistekoinen ja se saattaa liittyä röykkiöön. Röykkiön länsipuolella nousee mäenrinnettä viistosti ylös käytöstäjäänyt pihatie tai ajoura, joka voidaan yhä maastossa erottaa. Ajouran länsipuolella rinne on hyvin jyrkkä, eikä ole luultavaa, että muinaisjäännös jatkuisi ajouran länsipuolelle. Röykkiön välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella, si-

12 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 9 jaitsee hoidettu pihapiiri, jossa maaperää on ilmeisesti tasattu. Sen alueella ei pintahavaintoja voitu tehdä. Muinaisjäännöksen kannalta olennainen osa sijaitsee tieuran ja pihapiirin sekä pohjoisessa tien ja seurakunnan lämpökeskuksen rajaamalla alueella. Röykkiön lisäksi rinteessä saattaa olla vielä tunnistamattomia rakenteita muinaisjäännösalueesi rajatulla alueella. Kuva 4. Kohteen pappila ympäristöä. Maaperä on melko peitteista ja rakenteet eivät ole selkeästi näkyvissä. Rinne laske länteen. Kuva 5. Röykkiön Pappila rakenteet rajautuvat omakotitalotonttiin.

13 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi Kyynäräisen yläpelto [ ] Nimi: Kyynäräisen yläpelto Kunta: Sauvo Laji: kiinteä muinaisjäännös Ajoitus: rautakautinen Muinaisj.tyyppi: asuinpaikka Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 koordinaatit: ETRS TM35 N E Z/m.mpy 22,5-25 Koord.selite Pellon keskikoordinaatit (GPS mittaus 1990) Etäisyystieto 0,6 km Sauvon kirkolta itäkaakkoon. Peruskartta: Sauvo Aiemmat tutkimukset: inventointi: Eeva Raike 2000 Sauvon historia: Jukka Luoto 1990 Löydöt: KM 32501:1-4 Muinaisjäännösrekisterin kuvaus: Korvenpään yläpelto on muokattu pelloksi vasta 1960-luvulla. Liisa Kyynäräinen on poiminut pellosta paljon esihistoriaan viittaavia löytöjä: mm. savikiekon katkelmia ja keihäänkärki luvulla uuden vesijohdon, joka kulki yläpellon pohjoispuolella kulkevan tien eteläpuolelta, yhteydessä löytyi rautakaudelle tyypillistä keramiikkaa. Pelto laskee itään päin nk. kaivopellolle päin, josta taas sen länsiosasta on löytynyt kolme pronssivartaista kierrettyä kaularenkaan katkelmaa. Yläpellon löytöalueen laajuus on noin 60 x 80 m. Havainnot 2012: Kohteen Kyynäräisen yläpelto paikalla sijaitsee nykyisin omakotitalo ja omakotitalon pihamaa, joten muutos edellisen inventoinnin jälkeen kuluneen 13 vuoden aikana on ollut merkittävä. Pihamaa on hoidettu eikä sen alueelta voi nykyisin tehdä havaintoja muinaisjäännöksen säilyneisyydestä. Kohteen säilyneisyyden ja tarkempien rajojen määrittäminen vaatisi maaperään kajoavaa tutkimusta, kuten koekuoppien tekemistä. On mahdollista, että pihapiirin alueella uudisrakennusten perustusten ulkopuolella, mahdollisten täyttökerrosten alla, on säilynyt osia muinaisjäännöksestä. Tätä ei kuitenkaan voitu varmentaa tarkastuksen yhteydessä. Raikkeen (2000) mukaan pellon pintapoiminnan yhteydessä saatiin talteen pieniä saviastian paloja, savikiekon katkelmia ja kuonaa. Löydöt vaikuttivat Raikkeen mukaan rautakauden asuinpaikkalöydöiltä. Tämä tulkinta lienee oikea. Lisäksi Raike mainitsee kohteen itäpuolelta pellonlaidasta löydettyjen kaularenkaiden katkelmien löytöpaikaksi pellon laidan, joka yhä oli rakentamatonta peltoa.

14 Sauvo Kallenmäen arkeologinen inventointi 11 Kuva 6. Kohde Kyynäräisen yläpelto on nykyisin hoidetulla pihamaalla ja entistä peltoaluetta ei voi tunnistaa.