RAJATON TULEVAISUUS. Joensuun kaupungin strategia
|
|
- Aleksi Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAJATON TULEVAISUUS Joensuun kaupungin strategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategisen suunnitelman tulee valtuustokaudella vastata ensisijaisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä palvelujen järjestämisen haasteisiin. Toimintaympäristöä nyt ja lähivuosina voi kuvata seuraavasti: asukasmäärä ja ikäihmisten määrä kasvaa yksilöllistyminen ja liikkuminen lisääntyvät yrittäjyyden merkitys kasvaa kaupunki kansainvälistyy kaupunkitapahtumat lisääntyvät ja monipuolistuvat sosiaalisen median ja uudenlaisen yhteisöllisyyden merkitys kasvaa työpaikkamäärä lisääntyy hitaasti ja työttömyys pysyy korkeana tulomuutto kaupunkiin jatkuu julkiset taloudet kamppailevat velkaantumista, vajeita ja hidasta kasvua vastaan korkeakoulutuksen rooli kansainvälistymisessä ja osaamisen kehittämisessä korostuu ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikat vähenevät kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä uhkaa kasvaa edelleen palvelujen tuotantomallit moninaistuvat ja tehostuvat omaa vastuuta pyritään elvyttämään kuntarakenne ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on muutoksessa Muutosta voi vastustaa, siihen voi sopeutua hiljakseen tai sitä voi ennakoida ja hyödyntää. Muutos voi sisältää myös mahdollisuuksia. Kaupunki pyrkii omilla toimenpiteillään lieventämään kielteisiä muutosvoimia. Muutoksessa menestyvät uskovat omiin voimiinsa ja yhteisiin ponnistuksiin. JOENSUU 2017 Ihmisen kokoinen ja yrityksen ystävä elinvoimainen karjalainen kaupunki vailla rajoja Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
3 STRATEGIAKARTTA JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Strategiakartta sisältää 16 strategista päämäärää ja niistä neljä on kriittisintä. Valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoi-maa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
4 ELINVOIMA JA KESTÄVÄ KASVU Strategiakaudella korostuu elinvoiman ja kasvun lisääminen. Elinvoima tarkoittaa mm. tulevaisuudenuskoa, luovuutta, iloa, energiaa ja innostusta. Väestön, aluetalouden ja työpaikkamäärän kestävää kasvua tarvitaan, jotta kaupunki on kilpailukykyinen suhteessa muihin vastaavankokoisiin kaupunkeihin. Kasvava osa ikääntyvistä on aktiivisia toimijoita ja kuluttajia. Tämä lisää heille tarkoitettujen yksityisten palvelujen innovointia ja kysyntää, mikä tukee työllisyyttä ja taloudellista kasvua. 1. Osaaminen Osaajat, erityisesti nuoret osaajat ovat tärkeä kaupunkien elinvoiman ja dynaamisuuden lähde sekä hyvä indikaattori menestyvälle kaupungille. Kaupunki tukee käytettävissä olevilla keinoillaan osaajien kouluttamista ja edesauttaa edunvalvonnan keinoin tutkimuslaitosten, Itä-Suomen yliopiston, Joensuun Tiedepuiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaa. Joensuussa, Euroopan metsäpääkaupungissa, on kansainvälisesti laajaa ja korkeatasoista osaamista metsäbiotaloudessa. Kansainvälisen tason huippuosaamista on myös nanoteknologiassa ja elämysteollisuudessa. Kaupunki tukee toimenpiteitä, jotka vahvistavat vihreää kasvua, osaamisen kärkiä ja toimialarajojen ylittämistä. 2. Yritysystävällisyys ja työllisyys Aluetalouden kasvun tärkein tekijä on yritysten, työpaikkojen ja työllisyyden lisääminen. Lisää työpaikkoja tarvitaan erityisesti nuorille, jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kaupunki edistää työllisyyttä käytössä olevilla keinoilla ja tukee nuorisotakuun toteuttamista. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan Joensuun seudun keskeisten toimijoiden yhteistä kasvustrategiaa Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Kaupunki edistää yritystoiminnan edellytyksiä ja huomioi päätösten yritysvaikutukset. Kaupunki jatkaa tiivistä yhteistyötä yritysten ja niitä edustavien tahojen kanssa. Kaupungin konserniyhtiöt Josek Oy, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy ja Joensuun Tiedepuisto Oy vastaavat omalta osaltaan kasvun edellytyksistä, yritysten uusiutumisesta, yrittäjyyden edistämisestä ja osaamisen siirtämisestä liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi 3. Vetovoima Vetovoimainen kaupunki houkuttelee asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Kaupungin väestömäärän kasvu ja muuttovoitto synnyttävät positiivisen kasvun kehän. Joensuun vetovoima palvelee koko ydinkaupunkiseudun kasvua. Symmetrisen kaupungin ydinhanke Joki keskelle kaupunkia antaa merkittävän kasvusysäyksen kaupungille seuraaville 20 vuodelle. Miljardiluokan investoinnit luovat vahvan kasvupohjan, kaupungin ydinkeskustan ilme uusiutuu ja elävöityy.
5 Hyvät kaupalliset palvelut, toimivat julkiset palvelut ja tasapainossa oleva kaupungin talous sekä laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo luovat perustan vetovoimalle. Joensuulaisten urheilumenestys valtakunnallisella tasolla luo myönteistä kuvaa kaupungista. Tapahtumat ovat kasvava osa vetovoimaa. Kaupunki tavoittelee lisää tapahtumia ja pyrkii lisäämään niiden monipuolisuutta ja ympärivuotisuutta. Kaupunki pitää tärkeänä kansainvälisen ilmapiirin luomista ja monipuolista kulttuuritarjontaa. 4. Saavutettavuus Kaupungin sijainti itäisessä Suomessa ja liikkumisen lisääntyminen korostavat nopeiden yhteyksien merkitystä. Kaupunki pyrkii parantamaan saavutettavuutta yhteistyössä valtion viranomaisten ja maakunnallisten edunvalvojien kanssa. Keskeisiä hankkeita ovat Joensuun lentoaseman toiminnan ja lentoyhteyksien kehittäminen, nopeampi junayhteys Helsinkiin, valtatie 23 parannus-toimenpiteet välillä Viinijärvi Varkaus sekä Joensuun ja Kuopion välisen henkilöliikenteen edistäminen. 5. Sijainnin hyödyntäminen Joensuu on rajakaupunki. Yhteistä rajaa Venäjän valtion kanssa on lähes 30 kilometriä ja kansainvälinen rajanylityspaikka on tunnin ajomatkan päässä. Venäläisten matkailijoiden ja vierailijoiden määrä Joensuussa on lisääntynyt nopeasti. Vuonna 2012 Niiralan rajanylityspaikan ylitti 1,5 milj. henkilöä. Vuosina venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2020 matkailijoiden arvioidaan käyttävän 150 milj. euroa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Kaupunki tukee omalla toiminnallaan venäläisten matkailijoiden palveluedellytysten luomista. Yhteistyötä lisätään Venäjän kanssa myös elinkeinopolitiikassa, koulutuksessa ja muussa osaamisen vahvistamisessa. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatie 9 parantaminen välillä Onkamo - Niirala on maakunnan kärkihanke. Kaupungin tavoitteena on säännölliset linja-auto-, juna- ja lentoyhteydet Petroskoihin sekä sujuvat yhteydet Pietariin. 6. Verkostoituva toimintatapa Keskeisten julkisten toimijoiden, kehitysorganisaatioiden ja yritysten kiinteä ja säännöllinen yhteistyö on Joensuun kokoisilla kaupunkiseuduilla strateginen vahvuus.
6 Kaupunki haluaa kasvattaa elinvoimaansa yhteis-työssä keskeisten toimijoiden kanssa ja ottaa vastuun yhteistyöverkoston johtamisesta. Tavoitteena on ketterästi toimiva, yhteisiin pää-määriin sitoutunut ja tuloksia aikaansaava kumppanuus. Verkostoituvaa toimintatapaa hyödynnetään myös kaupunkiseudun kuntatoimijoiden ja Itä-Suomen keskuskaupunkien yhteistyössä. KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ Ydinkaupunkiseudun (Joensuu, Kontiolahti, Liperi) vihreä ja kestävä kasvu sekä resurssien tehokas käyttö edellyttävät yhdyskuntarakenteelta tiiviyttä ja eheyttä. 7. Tasapainoinen vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Ydinkaupunkiseudun kasvu ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät infrastruktuuriin investoimista. Monipuolinen asuminen ja uudet työpaikka-alueet mahdollistuvat tiivistämällä kaupunkirakennetta ja tekemällä uusia avauksia hallitusti. Kaikissa tapauksissa olemassa olevaa infraa hyödynnetään tehokkaasti. Kasvua haetaan myös sisältäpäin niin keskustassa kuin kylissä. Tavoitteena on: tiivistyvä, viihtyisä ja houkutteleva kaupunkikeskus elinvoimaisten kylien ja taajamien kehittäminen monipuoliset asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet myös maaseutualueilla vahva maapolitiikka, joka tukee kehittämistä ja kasvua 8. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö Kaupunkirakenteella ja ympäristöratkaisuilla vaikutetaan myös hyvinvointiin ja terveyteen. Tavoitteena on: esteetön ympäristö turvallinen, sujuva ja ympäristöystävällinen liikenne teknologisia ratkaisuja hyödyntäen pyöräilyn ja kävelyn lisääminen joukkoliikenteen lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen monipuolinen liikunta ja luonnon kokeminen luontopoluilla, muilla liikuntareiteillä ja puistoissa
7 TOIMIVAT JA UUSIUTUVAT PALVELUT Kaupungin ensisijainen tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Kaupungin järjestämät palvelut vaikuttavat merkittävällä tavalla hyvinvointiin ja siihen, miten asukkaat kokevat kotikaupunkinsa. 9. Toimintatapojen ja tuotannon kehittäminen Väestömäärän ja -rakenteen muutos lisää erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden kysyntää. Samaan aikaan kaupungin talous joutuu yhä ahtaammalle. Tämä edellyttää toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista sekä toiminnan vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä. Palveluja tarkastellaan elämänkaaren mukaisena ja asiakkaan näkökulmasta. Palvelutuotannossa pyritään monikanavaisuuteen siihen sopivissa palveluissa. Monikanavaisuus tarkoittaa sitä, että palvelut ovat saatavissa joustavasti ja monella eri tapaa (esim. fyysinen asiointi, puhelinpalvelu, sähköinen palvelu, liikkuvat palvelut). Monituottajamallia hyödynnetään hallitusti ja yhteistyö alueen yrityksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin on kiinteää. Palveluissa vahvistetaan kolmannen sektorin roolia. Palvelujen järjestämistä kehitetään tilaajan ja tuottajan yhteistyönä. Palvelujen johtaminen perustuu kattavaan taustatiedon keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Palvelutuotannon tehokkuutta lisätään parantamalla palveluprosesseja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Joissakin palveluissa tehokkuutta voidaan parantaa laajentamalla henkilöstön tehtäväkuvia. Tuottajan neuvottelukunta huolehtii koko kaupungin tasolla palveluprosessien yhteensovittamisesta. Lautakunnat vastaavat niiden kehittämisestä. Kaupunki tuottaa itse kilpailukykyisesti suurimman osan palveluista. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin kykyä hyödyntää kasvavia palvelumarkkinoita ja vastata asukkaiden vaatimuksiin valinnan vapauden lisäämisestä. Palvelusetelillä tuodaan asiakkaille lisää vaihtoehtoja kuitenkin niin, että palveluohjaus säilyy kaupungilla. Hankintakilpailutuksilla haetaan myös innovatiivisia, tehokkaita ja uudenlaisia ratkaisuja, ei niinkään valmiita tuotteita tai palveluja. Hankinnoissa huomioidaan myös ympäristövaikutukset. Palveluntuottaja kerää palvelujen käyttäjiltä säännönmukaisesti palvelupalautetta, jota hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Kaupunki kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen ja vastuunottoon ja tukee näitä tavoitteita edistäviä yhteisöllisiä ratkaisuja. 10. Palvelujen taso ja suuntaaminen Joensuussa palvelut järjestetään säädösten edellyttämällä määrä- ja laatutasolla. Palveluja suunnataan vaikuttavuuden arvioinnin perusteella ennaltaehkäisevään terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen sekä ikäihmisten hyvinvoinnin
8 ylläpitämiseen ja kotona asumiseen. Valtuustokaudella käynnistettäville ennaltaehkäiseville toimenpiteille laaditaan kriteeristö talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä. 11. Palveluverkko Palveluverkko mukautuu väestö- ja asukasrakenteen sekä palvelutarpeiden muutoksiin. Palveluverkon ja maankäytön suunnittelu kytketään tiiviiksi kokonaisuudeksi ja palveluverkkoa kehitetään suunnitelmallisesti. Palveluverkon tulee olla toimiva ja taloudellinen. Tilojen tulee olla tehokkaassa käytössä ja terveitä. Toimipisteen tulee muodostaa riittävän kokoinen toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus, jotta palveluiden laatu voidaan pitää samantasoisena eri puolella kaupunkia. Monikanavaisuus vähentää paikka- ja tilasidonnaisuutta. Liikkuvien palveluratkaisujen käyttöönottoa selvitetään. Joukkoliikennettä ja muita kaupungin järjestämiä kuljetuksia hyödynnetään palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Pieniä, erillisiä palveluyksiköitä kootaan monipalvelukeskuksiksi, joita kehitetään resurssitehokkuuden periaatteella. KONSERNIJOHTAMINEN JA TALOUS Kaupunki on konserni. Palveluja järjestetään ja tuotetaan hallintokunnissa, liikelaitoksissa, yhtiöissä, kuntayhtymissä ja säätiöissä. Valtuustokauden keskeisin tehtävä on kaupungin talouden tasapainottaminen palvelujen turvaamiseksi. 12. Ennakoiva ja yhteistoiminnallinen johtaminen Konsernin johtamisessa korostuu kyky toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Sekä poliittiselta että viranhaltijajohtamiselta edellytetään rohkeutta tehdä valintoja ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Johtaminen edellyttää luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja konserniyhtiöiden yhteistyön toimivuutta sekä henkilöstön, kuntalaiset ja sidosryhmät mukaan ottavaa avointa ja keskustelevaa päätöksentekokulttuuria. Asukkaiden osallistumista ja osallisuutta tuetaan. Kaupunki edistää ja tukee järjestöjen paikallisen kehittämisen edellytyksiä kumppanuusperiaatteella. Tilaaja - tuottaja- mallin kehittämistarpeita arvioidaan vuonna Osaavan henkilöstön rekrytointi ja toiminnan tuloksellisuus Henkilöstön eläköityminen, työelämään tulevien ikäluokkien pienentyminen sekä kuntien toiminnassa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat haaste kilpailtaessa osaavasta henkilöstöstä.
9 Kaupunki työnantajana on turvallinen ja suuri työn-antaja tarjoaa mahdollisuuksia urakehitykseen. Työpaikkojen vetovoimaa pidetään yllä myös panostamalla työhyvinvointiin sekä osaamisen ja rekrytoinnin kehittämiseen. Henkilöstöpolitiikassa esimiestyö on ratkaisevaa. Esimiestyötä tuetaan esimiesten perehdyttämisellä ja esimiesvalmennuksella. Esimiestyötä arvioidaan joka toinen vuosi. Taloushaasteet edellyttävät tuloksellisuuden kehittämistä. Tuloksellisuutta lisätään mm. ottamalla henkilöstö vahvasti mukaan prosessien kehittämiseen ja nostamalla tuloksellisuus keskeiseksi kriteeriksi työyhteisöjen palkitsemisessa. Tuloksellisuutta lisätään myös uudistamalla tehtäviä ja työnjakoa, hyödyntämällä teknologista kehitystä sekä estämällä osaoptimointia. Tuloksellisuuden parantamisessa otetaan huomioon laatu- ja vaikuttavuusnäkökohdat. 14.Tilikauden tuloksen tulee olla positiivinen Talouden vastuullinen hoitaminen edellyttää menojen ja tulojen tasapainoa. Säästäminen ei yksin riitä talouden tasapainottamiskeinoksi pitemmällä tähtäyksellä. Toimintatapoja ja rakenteita uudistetaan ja muutetaan nykyistä kustannustehokkaammaksi. Investoinneissa etusijalla ovat kasvua ja tuottavuutta parantavat investoinnit. Tilikauden tuloksen on oltava positiivinen vuonna Valtionosuusleikkaukset ja hidas taloudellinen kasvu merkitsevät hidasta tulokasvua, mutta pelkästään verojen korotuksilla ei ratkaista ongelmaa, joten keskiöön nousevat tuottavuuden parantaminen ja resurssien tehokas käyttö. Talouden näkökulmasta tuottavuutta on parannettava vähintään 0,4 % -yksiköllä vuodessa. Toimintakatteen kasvu pidetään pienempänä kuin valtionosuuksien ja verotulojen kasvu. Katekasvua kohdennetaan siten, että hoito- ja hoivapalveluiden kasvu on muita korkeampi. 15. Velalla on katto Kaupungin lainakanta asukasta kohti kasvoi 24 % vuonna Vaikka lainakanta on vielä kohtuullinen, sen kasvu ei ole. Lainkanta oli 1554 e / asukas, koko maassa ennakkotietojen mukaan 2282 e/asukas. Lainakanta oli 68 % koko maan keskiarvosta. Lainan takaisinmaksukyvyn näkökulmasta lainakanta oli 33 % verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Nyt vallitseva matala korkotaso aliarvioi velkamäärän todellisia kustannuksia ja riskejä. Koron nousu 2 % - yksiköllä lisää kaupungin menoja noin 3 milj. eurolla, joka on pois palvelujen rahoittamisesta. Velan kasvattamisessa viisautta on olla varovainen, sillä laina-ajat ovat tyypillisesti vähintään 10 vuotta. Joensuulaisten verotettavat tulot ovat 85 % Suomen keskiarvosta, joten kaupungin menot ja velka eivät voi olla keskimääräisellä tasolla. Velan kasvun rajoittamiseksi ja omistajariskien ulkoistamiseksi sellaiset toimitilaratkaisut, joissa on riittävästi kilpailua markkinoilla ja joita on vaikea saada myydyksi, voidaan toteuttaa myös vuokrahankkeina. Kaupungin lainakantaa voidaan väliaikaisesti nostaa 40 %:iin verotulojen ja valtionosuuksien summasta.
10 16. Veropäätökset valtuustokaudeksi Pitäjänteinen ja vakaa talouden hoito edellyttää tuloverotusta koskevien päätösten tekemistä yhdellä kertaa koko valtuustokaudelle. Talouden tasapainottamistoimenpiteissä verojen korottaminen on viimesijainen vaihtoehto. Veroprosentit tulee pitää kilpailukyisinä muihin Itä-Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna. Verotuspäätökset tehdään vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä. STRATEGISET HANKKEET Seuraavat hankkeet ovat kaupungin kasvun ja vetovoiman kannalta strategisia: Kaupungin omat hankkeet Symmetrisen kaupungin toteuttamisen liittyvät keskeiset uudet infrahankkeet: Nikolain tori (matkakeskusalue ja ratapiha) nykyisen kaupunkikeskustan kehittäminen Ilosaaren ja Mehtimäen alueen kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen (lasten ja nuorten palvelujen ohjelma) Venäläisten asiakkaiden palvelumalli yritysten ja kaupungin yhteistyönä Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus Muut hankkeet Kylpylä ja mahdolliset kulttuuritilat Kasvusopimus valtion kanssa ja pääsy INKA-ohjelmaan Karelia Ammattikorkeakoulun pysyvä toimilupa Lentoaseman toiminnan ja lentoliikenteen kehittäminen Vt 6 Raatekankaantie eritasoliittymä Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Valtatie 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Vanhojen puutalokorttelien 40 ja 48:n kehittäminen
11 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Strategiaa toteutetaan strategian toteuttamisohjelmilla ja talousarviolla. Palveluohjelmissa ja kaupunkirakenneohjelmassa asetetaan päämääristä johdetut tavoitteet, aikataulut ja mittarit. Strategian toteuttamisohjelmat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Strategian toteuttamisohjelmat ovat: lasten ja nuorten palvelujen ohjelma työikäisten palvelujen ohjelma ikääntyvien palvelujen ohjelma kaupunkirakenneohjelma omistajapoliittinen ohjelma maapoliittinen ohjelma Strategian toteutumista arvioidaan seuraavilla mittareilla: väestön muutos nettomuutto työpaikkamäärän muutos työllisyysaste työttömyysaste nuorten alle 25 v. työttömyys väestön hyvinvointi /sähköinen hyvinvointikertomus yritysystävällisyyden toteutuminen imagotutkimuksessa korkeakoulutettujen määrä tapahtumien määrä tax free -kauppa rajanylitykset Niiralassa sähköisten palvelujen määrä yhdistystoiminnan avustukset hakijoita/työpaikka tilikauden tulos velkamäärä veroprosenttien kilpailukykyisyys hankkeiden eteneminen Strategian ajantasaisuutta tarkastellaan valtuustokauden puolivälissä vuonna 2015.
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotRAJATON TULEVAISUUS. Joensuun kaupungin strategian tiivistelmä
RAJATON TULEVAISUUS Joensuun kaupungin strategian 2013 2016 tiivistelmä TÄHTÄÄMME Joensuu on ihmisen kokoinen ja yrityksen ystävä elinvoimainen karjalainen kaupunki vailla rajoja Joensuu uskoo itseensä
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotTYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta
TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotStrategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotKESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014
KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotOriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.
Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. Kvalt 27.11.2017 Strategia on toiminnan tärkein ohjausväline Oriveden kaupunkistrategia on toimintasuunnitelma,
LisätiedotOulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen
Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki vuonna 2020 Mitä nyt tehdään kaupunkistrategia - palvelumalli 2020 Miten ne tehdään uusi tapa toimia, asiat altistetaan julkiseen keskusteluun
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotKasvun ja oppimisen palvelualue 2016
Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä
LisätiedotStrategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus
Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotStrategia Vapaa-aikalautakunta
Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotLiite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015
Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen
LisätiedotTilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja
Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotTilinpäätöksen ennakkotietoja
Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotStrategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotOriveden kaupunkistrategia Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.
Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. LUONNOS 12.10.2017 Strategia on toiminnan tärkein ohjausväline Oriveden kaupunkistrategia on toimintasuunnitelma,
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotLappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus
Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotKV 4.11.2013 167 RAJATON TULEVAISUUS KAUPUNKIRAKENNEOHJELMA 2013-2016
KV 4.11.2013 167 RAJATON TULEVAISUUS JOHDANTO Kaupungin strategiaa toteutetaan toteuttamisohjelmilla ja talousarvioilla. Kaupunkirakenneohjelman painopisteet Kaupunkirakenneyksikkö (KRAK) valmistelee maapoliittisen
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotToholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
Lisätiedot2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen
Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotKilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotForssan kaupunkistrategia
Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien
Pirkkalan valtuustoryhmien ASENNE YMPÄRISTÖ TALOUS HYVINVOINTI TYÖ ASENNE ratkaisee kunnan menestyksen YMPÄRISTÖ tarjoaa toimivat ja turvalliset puitteet TALOUS mahdollistaa laadukkaat palvelut HYVINVOINTI
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
LisätiedotInnovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma
Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotKilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio
LisätiedotKuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi
Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen
Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotOSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu
OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotHyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotSYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA
Menestystarina rakennetaan SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA Laukaan kunnan strategia 2017 2021 Sisältö 1 Arvot 2 Slogan 3 Strategiakartta Missio Visio Strategia 4 Strategian kärkiteemat Laukaassa 5 Seuranta &
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
Lisätiedot#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström
#innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,
LisätiedotJUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA
JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa
Lisätiedot