Lakimiesliiton oikeusturvaohjelma 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lakimiesliiton oikeusturvaohjelma 2014"

Transkriptio

1 Lakimiesliiton oikeusturvaohjelma 2014

2 Tiivistelmä Suomen Lakimiesliitto esittää, että Suomeen perustetaan ensi vaalikaudella Euroopan neuvoston suositusten mukainen tuomioistuinvirasto vastaamaan tuomioistuinlaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä. Samalla vahvistetaan tuomioistuinten riippumattomuutta samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Tuomioistuinviraston nopea perustaminen on ehdoton edellytys oikeusvaltiomme johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista, mutta meillä on erinomainen mahdollisuus poimia parhaiten toimivat käytännöt Tanskan, Norjan ja Ruotsin vastaavista järjestelmistä. Keskitetysti johdettu tuomioistuinlaitos parantaa tuomioistuinten toiminnan laatua ja vahvistaa niiden riippumattomuutta. Sekä yleisissä että hallintotuomioistuimissa on käynnissä paljon hyviä hankkeita, joilla haetaan entistä parempaa laatua ja parannuksia kansalaisten ja yritysten oikeusturvaan. Ne jäävät kuitenkin yksittäisiksi projekteiksi, kun kokonaisvaltaista johtoa ei ole. Tuomareiden osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Talousrikosasiat ja muut monimutkaiset rikos- ja riita-asiat vaativat tuomareilta erityisosaamista, jonka hankkimiseen pitää antaa mahdollisuus. Tuomioistuinviraston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin organisoida koulutus ja varmistaa sen riittävä resursointi. Lakimiesliitto vaatii tulevan hallituksen ohjelmaan kirjauksen tuomioistuinviraston perustamisesta seuraavalla vaalikaudella. Lisäksi Lakimiesliitto esittää joukon keinoja, joilla oikeudenhoidon tasoa ja kansalaisten oikeusturvaa voidaan parantaa. Ohjelmassa on esityksiä muun muassa Lainvalmistelun tason parantamisesta Oikeuspalveluverkoston kattavuuden säilyttämisestä Yksityisen oikeusavun kehittämisestä Lautamiesjärjestelmästä luopumisesta Siviiliprosessin määräaikaishuollosta Todistelun videoinnista Rangaistusmääräysmenettelyn tehostamisesta Riidattomien asioiden siirtämisestä pois tuomioistuimista Oikeustieteellisen perustutkinnon kehittämisestä Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 2

3 Tiivistelmä Suomalainen oikeusvaltio muutoksessa Oikeudenhoito on kustannuksiltaan edullista Vertailu Ruotsiin Lakimiesliiton esitykset Oikeusvaltion suunnitelmallinen kehittäminen Tuomioistuinviraston nopea perustaminen Lainsäädännön tason parantaminen Parempaa oikeusturvaa Tuomioistuinverkosto Oikeusaputoimistot Maistraattiverkosto Yksityisen oikeusavun kehittäminen Oikeudenkäyntikulut Lautamiehistä luopuminen ja käräjäoikeuksien kokoonpanojen vahvistaminen Oikeusturvaa tehokkaammin Siviiliprosessin määräaikaishuolto Todistelun videointi Rangaistusmääräysmenettelyn tehostaminen Riidattomat asiat pois tuomioistuimista Oikeushallinnon tietojärjestelmät Osaava lakimieskunta Oikeustieteellisen perustutkinnon kehittäminen Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen Juridinen osaaminen kunnissa Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 3

4 1 Suomalainen oikeusvaltio muutoksessa Suomalaisen yhteiskunnan historiallisiin vahvuuksiin kuuluu toimiva oikeusvaltio. Suomen vahvuutena on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea usko ja luottamus lakiin. Vaikka Suomessa on totuttu oikeusturvan hyvään tasoon, sen säilyvyys ei ole itsestäänselvyys. Oikeusvaltiota tulee kehittää ja ylläpitää jatkossa määrätietoisesti siten, että varmistetaan yhteiskunnan ja sen jäsenten turvallisuus ja talouden toimintaedellytykset oikeudenmukaisella tavalla. Oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen on yksi tärkeimmistä kansalaisten hyvinvointia ja kilpailukykyä määrittävistä tekijöistä. Toimiva oikeusvaltio luo turvallisuutta yksityisille ihmisille sekä edellytyksiä kansantalouden kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Suomen taloudellinen kehitys on riippuvainen oikeusvaltiosta. Toimivan oikeusvaltion merkitystä onkin tarpeen pitää jatkuvasti esillä, ettei Suomi pääse luisumaan hallintovaltioksi. Toimiva oikeusvaltio rakentuu hyvälle, ymmärrettävälle ja johdonmukaiselle lainsäädännölle sekä sitä tehokkaasti, lainmukaisesti ja laadukkaasti toimeenpanevalle oikeuslaitokselle ja hallinnolle. Perustuslaissa oikeusvaltioperiaate on liitetty lainalaisuuden vaatimukseen. Oikeusvaltion perusteita ovat julkisen vallan sitominen lakiin, valtioelinten vallanjako sekä kansalaisten perusoikeudet. Oikeusvaltion tulee toimia myös käytännössä ja oikeusturvan toteutua arjessa. Suomalaisen oikeusturvan ja oikeuslaitoksen (tuomioistuimet, syyttäjät, asianajolaitos ja oikeusapu sekä ulosotto) perusta on terve. Menettelyt ovat varsin tarkasti säädeltyjä, mikä takaa kansalaisten yhdenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun. Kansalaisilla on laaja oikeus saada asiansa oikeuslaitoksen käsiteltäväksi. Oikeuslaitoksen ulkopuolisten virkamiesten mahdollisuus tehdä lopullisesti sitovia ratkaisuja on poikkeuksellisen suppea ja ratkaisuihin tyytymättömien mahdollisuus hakea muutosta on poikkeuksellisen laaja. Erityisesti kansainvälistyminen, oikeuden erikoistuminen ja normitulva sääntelyssä luovat oikeusvaltion kehittämiselle haasteita sekä lainvalmistelun, ratkaisutoiminnan että koulutuksen näkökulmasta. 1.1 Oikeudenhoito on kustannuksiltaan edullista Oikeudenhoidon menot valtion budjetista ovat muihin hallinnonaloihin verrattuna vähäiset. Tästä huolimatta oikeushallinnon toteuttamat tehtävät ovat yhteiskuntarauhan ja toiminnan kannalta keskeisiä. Oikeusturvajärjestelmän kehittäminen parempaa oikeusturvaa tarjoavaan suuntaan vaatii suunnitelmallisuutta. Valtion taloudellisen tilanteen johdosta on myös oikeudenhoito joutunut säästökuurille. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille edellytetään oikeusministeriön vähentävän hallinnonalan menoja aiemmin asetetun 14 MEUR säästötavoitteen lisäksi vuositasolla vähintään kahdeksan MEUR vuodesta 2015 alkaen. Edelleen ministeriön hallinnonalan tietohallintomenoihin kohdennetaan säästötavoitteita. Kokonaisuutena oikeudenhoitoon käytetään Suomessa ainoastaan vajaa prosentti valtion budjetista. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 4

5 Oikeudenhoidon kulut alle 1 % valtion budjetista (Valtion talousarvio 2014) Muu valtio, 98,34 % Oikeusministeriö, 1,66 % Muu oikeusministeriö, 0,71 % Tuomioistuinlaitos ja oikeusapu, 0,68 % Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta, 0,19 % Syyttäjät, 0,08 % Suomalaisen oikeusturvajärjestelmän yksi merkittävimmistä heikkouksista on oikeusprosessien liian pitkä kokonaiskesto. Perusongelmana on, että lainsäädännöllä oikeusturvajärjestelmä on kansalaisten oikeusturvan parantaminen johtavana tavoitteena rakennettu niin raskaaksi ja resursseja vaativaksi, etteivät tällä hetkellä käytettävissä olevat resurssit mahdollista lain vaatiman oikeusturvan tarjoamista ilman huomattavia viivästyksiä. Tätä tilannetta varjostavat vielä tulevaisuuden säästöpaineet. Newsbrokers yrityksen tekemän selvityksen mukaan Suomessa käytettiin syyteharkintaan vuonna 2011 keskimäärin 63 päivää. Ruotsissa 50 % syyteharkinnoista valmistuu kahdeksassa päivässä ja 64 % kahdessa viikossa. Suomessa tavanomaisten asioiden syyteharkinta kesti keskimäärin 7 viikkoa. Ruotsissa vuonna 2011 rikostuomion sai keskimäärin 116 päivän kuluttua rikoksen tekopäivästä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa rikoksen tekopäivän ja käräjäoikeuden tuomion välissä kului keskimäärin 10,1 kuukautta vuonna Rikosasioiden keskimääräinen käsittely Suomessa kestää siis noin kolme kertaa niin pitkään kuin Ruotsissa. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 5

6 Rikosten läpivirtausajat esitutkinnasta käräjätuomioon (Newsbrokers 2013) Kesto päivissä Kaikki rikokset Talousrikokset (Suomessa törkeä veropetos) Suomi Ruotsi Lakimiesliiton vuonna 2013 TNS-gallupilla teettämän kyselyn mukaan kansalaisten odotukset oikeusturvasta eivät täyty käsittelyaikojen osalta. Noin 80 % vastaajista koki, että läheiselle tapahtuneen pahoinpitelyn tai raiskauksen käsittelyaika tapahtumahetkestä hovioikeuden tuomioon tulisi olla alle kuusi kuukautta. Jotta suomalaisen oikeusvaltion kehittäminen saadaan turvattua, tarvitaan uudistuksille selkeä suunta. Muutoin monista osista koostuva valmistelu voi johtaa kansalaisten oikeusturvan heikkenemiseen, kalliisiin virheinvestointeihin ja valtion heikkenevään kilpailukykyyn. 1.2 Vertailu Ruotsiin Oikeudenhoitoon liittyviin ongelmiin Suomessa löytää syitä muun muassa perehtymällä Euroopan neuvoston kahden vuoden välein toteutettavaan European Judicial Systems -tutkimukseen, jossa vertaillaan eri Euroopan valtioiden oikeushallintorakenteita. Viimeisin julkaistu tutkimus on vuodelta 2012 ja siinä käytetään vuoden 2010 tietoja. Oikeuslaitosten kansainvälinen vertailu on lainsäädännön, oikeuslaitoksen rakenteen ja yleisten yhteiskunnallisten olojen erilaisuuden johdosta erittäin vaikeata. Suomen osalta paras vertailukohta on Ruotsi, jonka yhteiskunnan rakenne, prosessilainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä vastaavat pitkälti suomalaista. Näin ollen Ruotsi muodostaa myös luontevan vertailukohdan oikeuslaitokseen kohdistettujen panostusten osalta. Vuosittainen tuomioistuinlaitokseen budjetoitu summa asukasta kohti oli vuonna 2010 Suomessa 45,2 (vuonna ). Ruotsissa summa oli 59,2 (vuonna ) eli 30,9 % korkeampi. Kun verrataan panostuksia prosentteina bruttokansantuotteesta, on luku Suomella 0,13 % ja Ruotsilla 0,15 %. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 6

7 ,20 Panostus oikeudenhoitoon per capita (European Judicial Systems 2012) 59,20 13,50 8,00 10,80 20, ,50 Tuomioistuimet Syyttäjät Oikeusapu Yhteensä Suomi Ruotsi Suurimmat erot näkyvät panostuksissa syyttäjälaitokseen. Suomessa käytettiin vuonna 2010 syyttäjälaitokseen 8,0 (vuonna ) asukasta kohti, kun Ruotsissa vastaava summa oli 13,5 (vuonna ). Ruotsissa panostus oli siis 68,8 % suurempi Suomeen verrattuna. Prosentteina BKT:sta ero Suomen ja Ruotsin välillä on myös merkittävä, Suomella 0,02 % ja Ruotsilla 0,03 %. Myös oikeusapuun käytetään Ruotsissa selvästi enemmän resursseja kuin Suomessa. Ruotsissa oikeusapuun käytettiin vuonna ,8 (vuonna ,5 ) asukasta kohti, kun Suomessa määrä oli 10,8 (vuonna ,5 ) Verrattuna BKT:een Suomessa käytetään 0,03 % ja Ruotsissa 0,05 % oikeusapuun. 0,30 % Panostuksen osuus BKT:sta (European Judicial Systems 2012) 0,25 % 0,24 % 0,20 % 0,15 % 0,10 % 0,05 % 0,15 % 0,13 % 0,03 % 0,02 % 0,05 % 0,03 % 0,19 % Suomi Ruotsi 0,00 % Tuomioistuimet Syyttäjät Oikeusapu Yhteensä Asukasta kohti oikeudenhoitoon käytetään Suomessa 64,0 euroa, kun panostus Ruotsissa on 93,5 euroa (+ 46 %). Prosentteina BKT:sta oikeudenhoidon budjetti on Suomessa 0,18 %, kun se Ruotsissa on 0,23 %. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 7

8 2 Lakimiesliiton esitykset 2.1 Oikeusvaltion suunnitelmallinen kehittäminen Tuomioistuinviraston nopea perustaminen Tuomioistuimet ovat ainoa oikeuslaitoksen osa-alue, jolla ei ole itsenäistä keskushallintoviranomaista. Suomeen perustettiin vuonna 1997 valtakunnansyyttäjävirasto, vuonna 2001 rikosseuraamusvirasto ja vuonna 2010 valtakunnanvoudinvirasto. Tuomioistuinviraston perustamista on esitetty jo 2000-luvun alussa tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä. Perustamista on esitetty myös oikeusministeriön Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille ja oikeusministeriö on asettanut selvitysmiehet selvittämään tuomioistuinten keskushallinnon uudistamista perustamalla tuomioistuinvirasto. Nykyinen malli, jossa hallinnosta vastaa oikeusministeriön oikeushallinto-osasto ja sen tuomioistuinyksikkö, on ongelmallinen valtiosääntöoikeudellisen vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta sekä poikkeaa muista Pohjoismaista. Myös tuomioistuinten hallintoon liittyvät tehokkuuskysymykset puoltavat tuomioistuinviraston perustamista. Tuomioistuinviraston puute on merkittävä haitta tuomioistuinlaitoksen itsenäiselle ja tavoitteelliselle kehittämiselle. Tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteesta seuraa, että tuomioistuinten tulee voida päättää omista toimintatavoistaan sekä resurssien kohdentamisesta huomattavan itsenäisesti. Oikeusministeriö ei käytännössä voi, eikä sen ole syytä voida, puuttua tuomioistuinten sisäisen toiminnan organisoimiseen puuttumatta samalla tuomioistuinten riippumattomuuteen. Käytännössä tästä seuraa, että tuomioistuinten toimintatapojen valtakunnallinen kehittäminen on hyvin haasteellista. Tuomioistuintyön kehittäminen edellyttää, että tuomioistuimilla on nykyistä laajemmin mahdollisuus päättää yhdessä omista toimintatavoistaan. Käytännössä tämä tapahtuisi tuomioistuinlaitoksen kiinteänä osana toimivan tuomioistuinviraston puitteissa. Lakimiesliitto esittää, että tuomioistuinhallinto järjestetään uudelleen perustamalla Euroopan neuvoston suositusten mukainen riippumaton tuomioistuinvirasto. Lakimiesliitto katsoo, että viraston perustamisessa tulisi ottaa mallia Tanskasta, jossa virasto on rakenteeltaan kevyt ja hallituksessa on tuomarienemmistö Lainsäädännön tason parantaminen Lainvalmistelun tason parantaminen on ollut esillä kahdessa edellisessä hallitusohjelmassa ja sitä on syytä pitää esillä myös tulevaisuudessa. Vanhasen II hallitus sitoutui paremman sääntelyn toimintaohjelman toteuttamiseen vaalikauden ajaksi ja Kataisen hallituksen vuoden 2011 ohjelman mukaan Paremman sääntelyn ohjelmaa jatketaan lainvalmistelun laatuongelmien voittamiseksi. Otetaan käyttöön Sujuvampaan lainvalmisteluun hankkeen viitoittamat valtioneuvoston hyvän lainvalmisteluprosessin menettelytavat. Lainvalmisteluun käytettyjä resursseja lisätään ministeriössä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksistä on käynyt ilmi, että tavoitteet eivät ole toteutuneet ja yksi keskeinen syy on ollut poliittishallinnollisen johdon heikko sitoutuminen paremman sääntelyn toteuttamiseen. OPTULAN tutkimuksessa todetaan: Laajapohjainen lainvalmistelu on vähentynyt siitä huolimatta, että sääntelyn kehittämishankkeiden yhteydessä annettujen suositusten mukaan Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 8

9 sitä tulisi lisätä. Tutkimuslaitos on myös havainnut, että vaikutusarvioinnit painottuvat ehdotetun sääntelyn ensisijaisiin ja valtionhallinnon näkökulmiin. Samalla välilliset vaikutukset jäävät pitkälti arvioimatta ja yksilöihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan suhteellisen vähän. Arvioinneissa vaikuttaisi painottuvan ensisijaiset vaikutukset ja valtionhallinnon näkökulma. Myös vahva poliittinen tai hallinnollinen ohjaus rajoittaa laadukkaan lainvalmistelun mahdollisuuksia. Suomalaisen lainsäädäntöpolitiikan haasteita ovat määrältään vähäisemmän mutta laadultaan paremman sääntelyn toteuttaminen käytännössä ja erityisesti lainsäädännön vaikutusarviointien kehittäminen. Lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä tulee entistä paremmin selvittää ehdotetun lainsäädännön taloudelliset vaikutukset julkishallinnolle ja yksityiselle sektorille sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ongelmana ei ole tietoisuuden puute lainvalmistelun puutteista, vaan järjestelmällisen käytännön toiminnan puute sekä konkreettinen toiminta lainvalmisteluhankkeissa ja ministeriöiden johtamisessa. Lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten arviointia ei tule rajoittaa pelkästään valmisteluvaiheeseen, vaan tavoitteiden toteutumista on tarpeen arvioida myös jälkikäteen sääntelyn voimaansaattamisen jälkeen. 2.2 Parempaa oikeusturvaa Tuomioistuinverkosto Tuomioistuinten lukumäärän vähentäminen nykyisestä on erittäin suuri uhka oikeudenhoidolle, oikeusturvan saatavuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Riittävän kattava tuomioistuinverkosto on oikeusvaltion keskeisiä elementtejä ja vain sen avulla kansalaiset ja yhteisöt voivat tehokkaasti hakea ja saada oikeusturvaa. Sen vuoksi asiaa ei pidä arvioida yksin budjettitalouden näkökulmasta, kuten viime vuosina on valitettavasti menetelty. Päätettäessä tuomioistuinverkoston kattavuudesta, tulee ensin tehdä perusteellinen arvio vuoden 2010 käräjäoikeusuudistuksen vaikutuksesta kansalaisten oikeusturvaan ja oikeuspalvelujen saatavuuteen. Arvioita siitä, miten käräjäoikeuksien ja muiden oikeuspalvelujen etääntyminen kansalaisista on vaikuttanut kansalaisten omien oikeuksien puolustamiseen ei ole saatavilla. Oikeuspalveluiden saatavuuden lasku on kuitenkin nähtävissä myös asianajopalveluiden vähentymisenä. Viimeisen viiden vuoden aikana on asianajotoimistojen määrä laskenut n. 15 % ja niissä työskentelevien lakimiesten määrä n. 20 % niillä paikkakunilla joista käräjäoikeus hävisi uudistuksen myötä. Laskun voidaan odottaa jatkuvan, kun asianajajakunta eläköityy eikä toiminnalle löydy jatkajia. Tällainen kehitys on rapauttanut oikeusvaltioperiaatetta sekä aiheuttaa vaikeita käytännöllisiä ongelmia oikeuden saatavuudelle (access to justice). Toteutetuilla muutoksilla ei saavuteta kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna kustannussäästöä, kun kasvaneet välimatkat ja ajankäyttö syövät organisatorisen ja vain laskennallisen kulusäästön. Asiaa ei tule arvioida yksin tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta, vaan siinä on otettava huomioon myös asiakkaiden ja muiden toimijoiden muuttunut tilanne Oikeusaputoimistot Julkisten oikeusaputoimistojen määrää on vähennetty viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50 % ja vuosien välillä oikeusaputoimistojen henkilökunnasta on vähennetty yli 50 henkilötyövuotta, minkä seurauksena palveluiden saatavuus on vähentynyt ja työn kuormittavuus on lisääntynyt. Kumpikaan seuraus ei ole ollut toimeenpantujen muutosten tarkoituksena. Muutosten seurauksena oikeusaputoimistojen palvelualueet ovat olennaisesti kasvaneet, mikä aiheuttaa asiakkaille lisärasitetta matkojen ja ajankäytön vuoksi. Toimistojen yhdistymiset ovat myös luoneet esteellisyystilanteita, jolloin asiakkaita on jouduttu ohjaamaan muihin oikeusaputoimistoihin tai yksi- Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 9

10 tyisille toimijoille. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen asiakkaiden jonotusaika on kasvanut lähes 20 % viimeisen viiden vuoden aikana. Julkinen oikeusapu on tärkeä osa oikeudenhoitoa ja sen toiminnan taloudelliset edellytykset tulee turvata tavoitteena asiakkaille kohtuulliset odotusajat ja oikeusavun muu reaalinen saatavuus. Tehokkaana keinona nykytilanteen helpottamiseen olisi ns. ulkoprosessuaalisten tehtävien (ositukset, perinnönjaot ym.) selvästi nykyistä useammin tapahtuva osoittaminen yksityisen sektorin toimijoille. Tämä vähentäisi jonoja ja esteellisyystilanteita, jakaisi työkuormaa sekä saisi nykyistä useamman asiakkaan julkisen oikeusavun piiriin Maistraattiverkosto Maistraattien palvelujen tarjonta on järjestettävä koko maassa asiakaslähtöisesti toisaalta kysyntää vastaavasti ja toisaalta niin, että asiointimatkat tai odotusajat henkilökohtaisten palvelujen saamiseksi eivät muodostu missään kohtuuttomiksi. Maistraattiverkoston alueellisesta kattavuudesta päätettäessä on huomioitava oikeuslaitoksen kehittämistä käsittelevien mietintöjen esitykset riidattomien asioiden siirtämisestä tuomioistuimista maistraatteihin Yksityisen oikeusavun kehittäminen Valtaosa kansalaisten ja yhteisöjen tarvitsemista oikeudellisista palveluista hankitaan yksityiseltä sektorilta eli pääosin asianajo- ja lakiasiaintoimistoilta. Oikeusvaltion tehtävänä on osaltaan huolehtia myös yksityisen palvelutarjonnan kilpailukyvystä, riittävyydestä ja alueellisesta saatavuudesta. Perus- ja ihmisoikeuksien roolien voimakas kasvu entisestään korostaa yksityisen sektorin merkitystä. Oikeudenkäyntikulujen määrä on noussut niin suureksi, että erittäin suuri osa kansalaisista on de facto oikeusavun ulkopuolella taloudellisista syistä. Tällainen asiantila ei voi olla hyväksyttävä. Ongelmaan tulee hakea ratkaisua myös julkisin varoin ja toimenpitein. Yksittäisten kansalaisten tosiasiallisia mahdollisuuksia saada edes osin tuettua oikeusapua on merkittävästi lisättävä nykyisestä. Käytettävissä jo olevia keinoja ovat ainakin julkisen oikeusavun taloudellisten kriteerien muuttaminen ns. keskituloisten tasolle, oikeusturvavakuutusten tason ja kattavuuden kehittämisen kannustaminen julkisin toimin sekä perinteisen tuomioistuinprosessin ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen kehittäminen ja markkinointi Oikeudenkäyntikulut 1990-luvun prosessiuudistusten seurauksena oikeudenkäyntikulujen määrä on olennaisesti noussut. Tämän välittömänä seurauksena kasvava joukko kansalaisia on joutunut sellaiseen taloudelliseen asemaan, jossa he kantavat oikeusprosessin taloudelliset riskit sataprosenttisesti. Vakuutusyhtiöiden tarjoamat oikeusturvavakuutukset ovat sementoituneet 1980-luvun tasolle ja oikeusavun tulorajat sulkevat suuren osan kansalaisista julkisen oikeusavun ulkopuolelle. Tällainen tilanne on oikeudenhoidon kannalta hälyttävä ja asian ratkaisu edellyttää vakavaa oikeuspoliittista keskustelua. Lakimiesliitto edellyttää tehokkaita toimia oikeusturvavakuutusten korvaustason merkittäväksi nostamiseksi sekä julkisen oikeusavun ulottamiseksi koskemaan selvästi nykyistä suurempaa osaa kansalaisista, joiden yhdenvertaisuus ei nykytilanteessa toteudu. Esimerkiksi hometalon ostajaksi tai myyjäksi päätynyt henkilö saattaa joutua maksamaan kymmeniä tuhansia euroja asian selvittämisestä oikeudessa. Tulee selvittää, voitaisiinko terveydenhoidossa laajalti sovellettavan KELAkorvauksen kaltaista osakorvausta käyttää modifioituna myös oikeudenkäyntikulujen osittaisena korvausmuotona. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 10

11 2.2.6 Lautamiehistä luopuminen ja käräjäoikeuksien kokoonpanojen vahvistaminen Käräjäoikeuksien ratkaisujen laatua parantamalla voidaan vähentää oikeudenhoidosta yhteiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Tästä näkökulmasta liitto yhtyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman esitykseen lautamiesjärjestelmästä luopumisesta. Tästä säästyvät varat tulee täysimääräisinä käyttää käräjäoikeuden tuomarivirkojen lisäämiseen. Resurssilisäys olisi tasoltaan merkittävä ja sen avulla vaikutetaan sekä käsittelyaikojen lyhentymiseen että kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanojen lisäämiseen vaativissa asioissa. Tällä hetkellä lautamiesjärjestelmän vuosittaiset kustannukset ovat 2,5 MEUR ja lautamiesten määrää vähentävän uudistuksen jälkeen 1,8 MEUR. Oikeudenhoidon kannalta keskeistä on kustannustehokkuus ja juridisesti oikeat ratkaisut. Kumpaankaan näistä ei enää nykyään liity perinteisen lautamiesjärjestelmän ylläpito. Mikäli lautamiesjärjestelmää haluttaisiin historiallisista tai muista periaatteellisista syistä jatkaa, tulee sen vaatimat taloudelliset kustannukset selkeästi pitää erillään oikeudenhoidon muista kustannuksista. 2.3 Oikeusturvaa tehokkaammin Siviiliprosessin määräaikaishuolto Riita-asian menettelyä koskevat säännökset ovat olleet voimassa vuodesta 1993 mukaan lukien niihin 2002 tehdyt tarkastukset. Jo pidemmän aikaa loppuun saakka eli pääkäsittelyyn vietyjen riitaasioiden määrä on vuositasolla ollut kappaletta. Muut riita-asiat ovat päättyneet aikaisemmissa vaiheissa, usein sovintoon. Myös uuden sovittelumenettelylain mukaiset erilliset sovittelut ovat saaneet kasvavaa suosiota. Vaikka juttujen sovinnollista ratkaisemista on lähtökohtaisesti pidettävä hyvänä ilmiönä, voi sovinnon syynä usein olla, että asianosaiset tai heidän asiamiehensä kokevat, että riita-asiain oikeudenkäynti ei täytä heidän perusteltuja oikeusturvaodotuksiaan. Tuolloin pahimmassa tapauksessa ihmisoikeussopimuksissa taattu oikeus tuomioistuinkäsittelyyn (access to court) ei täyty. Nykyisen oikeudenkäyntimenettelyn jo aiemmin julkilausuttu epäkohta keskituloisen asianosaisen kannalta arvioituna on oikeudenkäyntikulujen korkea määrä ja siitä häviötilanteissa aiheutuva huomattava kuluriski. Tämä ilmenee esimerkiksi kosteus- ja homevaurioita koskevia laatuvirheitä käsittelevissä oikeudenkäynneissä. Näitä kaikkia ongelmia ei voida ratkaista nykyisiä säännöksiä koskevalla koulutuksella taikka tuomioistuinten laatutyöllä. Sen vuoksi riita-asian oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset tulisi käydä systemaattisesti läpi ("määräaikaishuolto") selvittäen, onko niissä lainsäädännöllisiä tai käytännöllisiä esteitä, jotka estävät kaikista parhaiten toimivien menetelmien käyttämisen. Esimerkiksi huomiota tulisi kiinnittää kosteus- ja homevauriotyyppisten asioiden käsittelyyn. Samoin tulisi pohtia, ovatko voimassaolevat säännökset johtaneet jo menettelyn liialliseen etupainoisuuteen, joka johtaa oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärän painottumiseen jo tuohon aiheeseen Todistelun videointi Yleisen oikeusvarmuuden lisäämiseksi sekä oikeudenkäyntimenettelyjen tehostamiseksi Suomessa tulisi siirtyä säännönmukaisena menettelynä henkilötodistelun tallentamiseen videolle. Todistajanpsykologian ja oikeuskäytännönkin perusteella on selvää, etteivät todistajien ja muiden oikeudenkäynnissä kuultavien muistikuvat parane ajan kuluessa ja että henkilötodistelu on luotettavimmillaan heti todistelun kohteena olevan tapahtuman jälkeen. Sen vuoksi todistelun tallentaminen videolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on oikeusvarmuuden ja oikeusturvan saavuttamisen kannalta tärkeää. Tallentaminen tulee toteuttaa riittävässä laajuudessa jo esitutkintavaiheessa, minkä vuoksi tulee erikseen selvittää, minkä laatuisissa rikosasioissa tallentaminen poliisin toimesta lisää oikeusturvan ja -varmuuden toteutumista. Riita-asioissa pääsääntönä tulisi olla se, että kaikki Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 11

12 käräjäoikeudessa vastaanotettava henkilötodistelu videoidaan. Tallenne alioikeudesta olisi lähtökohtaisesti pohjana myös muutoksenhakutuomioistuimen käsittelyssä. Todistajan kuuleminen uudelleen muutoksenhakuasteessa tulee edelleenkin mahdollisuutena säilyttää, mutta ei nykyisen kaltaisena pääsääntönä. Muutos nykytilanteeseen olisi merkittävä ja sen avulla asioiden kokonaiskäsittelyaikoja on mahdollista lyhentää ja muutoinkin kohdentaa oikeuslaitoksen resursseja tarkoituksenmukaisesti. Samalla muutos merkittävästi vähentäisi todistajiin nykyjärjestelmässä kohdistuvaa rasitusta, jossa saman asian vuoksi joudutaan toistuvasti todistajaksi tuomioistuimeen jopa useita vuosia tapahtumien jälkeen Rangaistusmääräysmenettelyn tehostaminen Sakkomenettelyn ja kirjallisen menettelyn laajentamista on tutkittava. Kirjalliseen menettelyyn ohjautuu jo nykyisin suuri osa rikosasioista: menettely on yksinkertaista, kevyttä, kustannustehokasta ja oikeusturvavaatimukset täyttävää. Sakkomenettelyn piiriin voitaisiin ottaa rikokset, joista riittävä rangaistus on sakkorangaistus vaikka rangaistusmaksimi olisi kaksi vuotta. Erityisesti myönnettyjen rattijuopumusten saattaminen sakkomenettelyn piiriin tehostaisi toimintaa Riidattomat asiat pois tuomioistuimista Tuomioistuimissa käsitellään yhä lukuisia asioita jotka ovat riidattomia ja joiden käsittely voitaisiin toteuttaa nopeammin ja yksinkertaisemmin muualla. Esimerkiksi avioerohakemusten käsittely tulisi siirtää maistraattiin. Kysymyksessä on ns. irtisanomismenettely, joka ei voi tulla riitaiseksi, vaikka toinen puoliso yrittäisi sitä riitauttaa. Avioeroja käsiteltäessä tulee käräjäoikeuksien kuitenkin lähettää tiedot avioeroista maistraatteihin, mikä myös puoltaa asian käsittelyä rekisteriviranomaisen luona. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan tapauksessa, jossa puolisot eivät hae avioeroa yhdessä, hakemus on annettava tiedoksi toiselle puolisolle. Samalla annetaan puolisolle tilaisuus lausua hakemuksen johdosta. Lausumamahdollisuudella ei ole käytännössä mitään merkitystä, koska mikään puolison lausuma ei voi estää avioeron saamista. Tämän vuoksi tiedoksiantamismenettelyä on mahdollista keventää niin, ettei se sisällä lausumaoikeutta, ja koko käsittely voidaan hoitaa käräjäoikeuden ulkopuolella. Muutoksella olisi myös positiivinen vaikutus lapsiasioiden käsittelylle erotilanteessa, koska nyt monet joutuessaan asioimaan käräjäoikeudessa laittavat automaattisesti vireille myös huolto- ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksen, vaikka lapsiasioiden käsittely avioerotilanteissa olisi paljon rakentavampaa aloittaa kunnan tarjoamilla perhepalveluilla eikä käräjäoikeudessa, jossa konflikti usein heti kärjistyy Oikeushallinnon tietojärjestelmät Asianmukaisesti toimivat tietojärjestelmät vaikuttavat olennaisesti oikeudenhoidon toimivuuteen ja tehokkuuteen. Tietojärjestelmien ja muiden tietoteknisten ratkaisujen avulla on myös nähty mahdolliseksi tuottaa oikeushallinnon palveluja asiakkaille yhä useammin etäyhteyksien kautta. Tietojärjestelmien uusimiseen tulee varata riittävästi resursseja ja mikäli uudistuksiin ei ole käytettävissä riittävästi varoja, on uudistukset jätettävä toteuttamatta. Vuonna 2013 yleisissä tuomioistuimissa käyttöönotettu rikostuomiosovellutus RITU on esimerkki epäonnistumisesta, jonka uusimiseen ei oikeushallinnon vähäisissä taloudellisissa resursseissa ole varaa. KPMG Oy:n tarkastusraportissa hankkeessa todetaan lukuisia puutteita niin kustannusten, aikataulun kuin lopputuloksenkin osalta. Ammattialan julkaisussa RITUa on käytetty esimerkkinä täysin epäonnistuneesta IT-hankkeesta. Budjetoidut 4,4 MEUR kustannukset ylitettiin 36 prosentilla. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 12

13 Kansalaisten oikeusturvalle keskeisten tietojärjestelmien suunnittelussa ja uudistamisessa, kuten AIPA-hankkeessa, tulee käyttäjien näkökulmaa pitää esillä koko prosessin ajan. Budjettien ei tule olla alimitoitettuja ja mahdolliset budjettiylitykset tulee sietää, jos vaihtoehtona on keskeneräisten, toimimattomien ja oikeusturvaa vaarantavien järjestelmien käyttöönotto. 2.4 Osaava lakimieskunta Oikeustieteellisen perustutkinnon kehittäminen Suomalaisen oikeusvaltion perusta luodaan laadukkaalla oikeustieteellisellä yliopistokoulutuksella. Tämä koulutus on kuitenkin muotoutunut Suomessa massaluentopainotteiseksi halpakoulutukseksi, johon ei saada tarpeeksi sisällytettyä työelämätaitojen kannalta keskeistä lähiopetusta. Työelämän edustajat ovat moittineet vastavalmistuneiden juristien suullisen viestinnän taitoja heikoiksi. Yleisradion 2009 tekemän selvityksen mukaan ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon kustannus oli Suomessa keskimäärin euroa. Vertailun vuoksi keskimääräinen yliopistotutkinnon kustannus oli euroa. Opettaja-oppilas-suhde on oikeustieteellisellä alalla erityisen huono. Suomen yliopistoissa on keskimäärin 5,7 perustutkinto-opiskelijaa yhtä opetus- tai tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa kohti. Oikeustieteen alalla tämä luku on 14,1 (Vipunen-tietokanta). Opetus- ja kulttuuriministeriö on viimeisimmässä oikeustieteellisen alan selvityksessään myös huomioinut heikon tilanteen. Kun otetaan huomioon oikeustieteellisten tiedekuntien riidattomasti epäedullinen opettaja/oppilas-suhde, on lähivuosina pikemminkin harkittava sisään otettavien opiskelijoiden määrän vähentämistä. (OPM 2005:29) Oikeustieteellistä perustutkintoa tulee kehittää yhteistyössä työelämän kanssa suuntaan, jossa opinnot antavat parempia valmiuksia työelämään. Opettajaresursseja vaativien siirrettävien taitojen, kuten ryhmätyö-, viestintä-, ja yrittäjyystaitojen opetukseen on panostettava aiempaa enemmän. Opetuksen kehittäminen ei kuitenkaan saa tapahtua oikeustieteellisen tutkimuksen kustannuksella. Tutkimuksen riittävä resursointi on tärkeää monipuolistuvan oikeusjärjestelmän vaatimuksiin varauduttaessa. Prosessioikeuden hyvä tunteminen on yksi keskeisimmistä juristin osaamisvaatimuksista. Nykyisellään ylempi oikeustieteellinen tutkinto ei tarjoa sellaista osaamista, jonka voidaan katsoa riittävän oikeudessa esiintymiseen. Vastavalmistuneet juristit joutuvat käytännössä hankkimaan itselleen maksullista lisäkoulutusta, jotta saisivat kelpoisuuden toimia oikeudenkäyntiavustajana. OTMtutkintoa kehitettäessä tulee tutkia mahdollisuutta sisällyttää tutkintoon osio, joka takaa kelpoisuuden oikeudenkäyntiasiamiehenä toimimiseen. Suomalaisten juristien prosessituntemuksen parantaminen lisää kansalaisten oikeusturvaa, tehostaa työmarkkinoiden toimintaa ja takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet vastavalmistuneille juristeille työmarkkinoilla toimimiseen varallisuudesta tai valmistumispaikasta riippumatta Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen Tuomioistuinharjoittelu on jo vuosikymmeniä toiminut tuomioistuinlaitoksen tärkeimpänä rekrytointikanavana. Käräjä- ja hovioikeudet rekrytoivat tuomareiksi hyvin vähän lakimiehiä tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta. Oikeuslaitoksen toimintakyvylle on ensiarvoisen tärkeää, että sen mahdollisuus rekrytoida tuomioistuinharjoittelun suorittaneita lakimiehiä pystytään tulevina vuosina pitämään tasolla, joka ei vaikuta heikentävästi oikeuslaitoksen toimintakykyyn. Tuomioistuinharjoittelun merkitys on kuitenkin suuri myös muille lakimiehille eikä tuomioistuinharjoittelua tulee pitää pelkästään tuomarikouluna. Tuomioistuinharjoittelu antaa lakimiehelle vahvan Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 13

14 yleiskäsityksen muun muassa tuomioistuinlaitoksen toiminnasta ja ratkaisutoiminnasta, josta on olennaista hyötyä tuomioistuimessa asioidessa ja osaltaan helpottaa myös tuomioistuimen työtä. Uusien oikeudenkäyntiavustajille asetettujen kelpoisuusvaatimusten myötä tuomioistuinharjoittelun merkitys on kasvanut entisestään, harjoittelun suorittamisen antaessa kelpoisuuden toimia luvan saaneena oikeudenkäyntiasiamiehenä. Tuomioistuinharjoittelun kasvavasta merkityksestä huolimatta on harjoitteluun pääseminen hyvin hankalaa ja käräjänotaarien määrä yleisissä tuomioistuimissa on vähentynyt dramaattisesti. Vuonna 2006 tuomioistuinlaitoksen palveluksessa työskenteli 202 käräjänotaaria ja vuonna 2013 määrä oli tippunut 133:een. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrä tulisi nostaa vähintään Tuomioistuinharjoittelu-työryhmämietinnössä esitettyyn 160:een Juridinen osaaminen kunnissa Kuntatasolla tehtävien päätösten juridista laatua parantamalla voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä. Kuntatasolla tehdään paljon sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä päätöksiä. Näitä päätöksiä tehdään usein ilman riittävää juridista osaamista ja ne johtavat myös usein pitkiin ja taloudellisesti raskaisiin valitusprosesseihin. Kehittämällä kuntien juridista osaamista voidaan vähentää mm. markkinaoikeuteen menevien hankinta-asioiden määrää, vähentää tuomioistuinten työmäärää ja vähentää yritystoiminnan kuluja. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 14

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli Kansallismuseon auditorio, Helsinki Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli Kansallismuseon auditorio, Helsinki Sauli Ahvenjärvi (KD) Anna-Maja Henriksson (RKP) Johannes Koskinen (SDP) Annika Lapintie (Vas) Markus Lohi (Kesk) Ville Niinistö

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus

YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus 8.9.2011 Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 8.9.2011 1 Säädösvalmistelun kehittämisen tarve Keskeisten tahojen lausumat ministeriöiden säädösvalmistelun laadun

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset. Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY)

Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset. Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY) Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY) Esityksen sisältö VIRSU-hankkeen tausta ja tavoitteet Keskushallintoa koskevat kehittämisperiaatteet

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa 6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa Käräjäoikeuksien sovintomenettely Otettiin käyttöön 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä Ei pidä sekoittaa erilliseen tuomioistuinsovitteluun Tuomarin on valmistelussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

FSD1110 Luottamus tuomioistuimiin : käräjäoikeuskysely 1999

FSD1110 Luottamus tuomioistuimiin : käräjäoikeuskysely 1999 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1110 Luottamus tuomioistuimiin : käräjäoikeuskysely 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Oikeudenkäynnin perusteet, periaatteet ja instituutiot

Oikeudenkäynnin perusteet, periaatteet ja instituutiot Oikeudenkäynnin perusteet, periaatteet ja instituutiot Oikeudenkäynti I Antti Jokela ALMA TALENT 2016 Helsinki 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Antti Jokela Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.

Lisätiedot

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA mikä se on? Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmä (AIneistoPAnkki ) Tulee

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot