Lakimiesliiton oikeusturvaohjelma 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lakimiesliiton oikeusturvaohjelma 2014"

Transkriptio

1 Lakimiesliiton oikeusturvaohjelma 2014

2 Tiivistelmä Suomen Lakimiesliitto esittää, että Suomeen perustetaan ensi vaalikaudella Euroopan neuvoston suositusten mukainen tuomioistuinvirasto vastaamaan tuomioistuinlaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä. Samalla vahvistetaan tuomioistuinten riippumattomuutta samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Tuomioistuinviraston nopea perustaminen on ehdoton edellytys oikeusvaltiomme johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista, mutta meillä on erinomainen mahdollisuus poimia parhaiten toimivat käytännöt Tanskan, Norjan ja Ruotsin vastaavista järjestelmistä. Keskitetysti johdettu tuomioistuinlaitos parantaa tuomioistuinten toiminnan laatua ja vahvistaa niiden riippumattomuutta. Sekä yleisissä että hallintotuomioistuimissa on käynnissä paljon hyviä hankkeita, joilla haetaan entistä parempaa laatua ja parannuksia kansalaisten ja yritysten oikeusturvaan. Ne jäävät kuitenkin yksittäisiksi projekteiksi, kun kokonaisvaltaista johtoa ei ole. Tuomareiden osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Talousrikosasiat ja muut monimutkaiset rikos- ja riita-asiat vaativat tuomareilta erityisosaamista, jonka hankkimiseen pitää antaa mahdollisuus. Tuomioistuinviraston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin organisoida koulutus ja varmistaa sen riittävä resursointi. Lakimiesliitto vaatii tulevan hallituksen ohjelmaan kirjauksen tuomioistuinviraston perustamisesta seuraavalla vaalikaudella. Lisäksi Lakimiesliitto esittää joukon keinoja, joilla oikeudenhoidon tasoa ja kansalaisten oikeusturvaa voidaan parantaa. Ohjelmassa on esityksiä muun muassa Lainvalmistelun tason parantamisesta Oikeuspalveluverkoston kattavuuden säilyttämisestä Yksityisen oikeusavun kehittämisestä Lautamiesjärjestelmästä luopumisesta Siviiliprosessin määräaikaishuollosta Todistelun videoinnista Rangaistusmääräysmenettelyn tehostamisesta Riidattomien asioiden siirtämisestä pois tuomioistuimista Oikeustieteellisen perustutkinnon kehittämisestä Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 2

3 Tiivistelmä Suomalainen oikeusvaltio muutoksessa Oikeudenhoito on kustannuksiltaan edullista Vertailu Ruotsiin Lakimiesliiton esitykset Oikeusvaltion suunnitelmallinen kehittäminen Tuomioistuinviraston nopea perustaminen Lainsäädännön tason parantaminen Parempaa oikeusturvaa Tuomioistuinverkosto Oikeusaputoimistot Maistraattiverkosto Yksityisen oikeusavun kehittäminen Oikeudenkäyntikulut Lautamiehistä luopuminen ja käräjäoikeuksien kokoonpanojen vahvistaminen Oikeusturvaa tehokkaammin Siviiliprosessin määräaikaishuolto Todistelun videointi Rangaistusmääräysmenettelyn tehostaminen Riidattomat asiat pois tuomioistuimista Oikeushallinnon tietojärjestelmät Osaava lakimieskunta Oikeustieteellisen perustutkinnon kehittäminen Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen Juridinen osaaminen kunnissa Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 3

4 1 Suomalainen oikeusvaltio muutoksessa Suomalaisen yhteiskunnan historiallisiin vahvuuksiin kuuluu toimiva oikeusvaltio. Suomen vahvuutena on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea usko ja luottamus lakiin. Vaikka Suomessa on totuttu oikeusturvan hyvään tasoon, sen säilyvyys ei ole itsestäänselvyys. Oikeusvaltiota tulee kehittää ja ylläpitää jatkossa määrätietoisesti siten, että varmistetaan yhteiskunnan ja sen jäsenten turvallisuus ja talouden toimintaedellytykset oikeudenmukaisella tavalla. Oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen on yksi tärkeimmistä kansalaisten hyvinvointia ja kilpailukykyä määrittävistä tekijöistä. Toimiva oikeusvaltio luo turvallisuutta yksityisille ihmisille sekä edellytyksiä kansantalouden kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Suomen taloudellinen kehitys on riippuvainen oikeusvaltiosta. Toimivan oikeusvaltion merkitystä onkin tarpeen pitää jatkuvasti esillä, ettei Suomi pääse luisumaan hallintovaltioksi. Toimiva oikeusvaltio rakentuu hyvälle, ymmärrettävälle ja johdonmukaiselle lainsäädännölle sekä sitä tehokkaasti, lainmukaisesti ja laadukkaasti toimeenpanevalle oikeuslaitokselle ja hallinnolle. Perustuslaissa oikeusvaltioperiaate on liitetty lainalaisuuden vaatimukseen. Oikeusvaltion perusteita ovat julkisen vallan sitominen lakiin, valtioelinten vallanjako sekä kansalaisten perusoikeudet. Oikeusvaltion tulee toimia myös käytännössä ja oikeusturvan toteutua arjessa. Suomalaisen oikeusturvan ja oikeuslaitoksen (tuomioistuimet, syyttäjät, asianajolaitos ja oikeusapu sekä ulosotto) perusta on terve. Menettelyt ovat varsin tarkasti säädeltyjä, mikä takaa kansalaisten yhdenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun. Kansalaisilla on laaja oikeus saada asiansa oikeuslaitoksen käsiteltäväksi. Oikeuslaitoksen ulkopuolisten virkamiesten mahdollisuus tehdä lopullisesti sitovia ratkaisuja on poikkeuksellisen suppea ja ratkaisuihin tyytymättömien mahdollisuus hakea muutosta on poikkeuksellisen laaja. Erityisesti kansainvälistyminen, oikeuden erikoistuminen ja normitulva sääntelyssä luovat oikeusvaltion kehittämiselle haasteita sekä lainvalmistelun, ratkaisutoiminnan että koulutuksen näkökulmasta. 1.1 Oikeudenhoito on kustannuksiltaan edullista Oikeudenhoidon menot valtion budjetista ovat muihin hallinnonaloihin verrattuna vähäiset. Tästä huolimatta oikeushallinnon toteuttamat tehtävät ovat yhteiskuntarauhan ja toiminnan kannalta keskeisiä. Oikeusturvajärjestelmän kehittäminen parempaa oikeusturvaa tarjoavaan suuntaan vaatii suunnitelmallisuutta. Valtion taloudellisen tilanteen johdosta on myös oikeudenhoito joutunut säästökuurille. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille edellytetään oikeusministeriön vähentävän hallinnonalan menoja aiemmin asetetun 14 MEUR säästötavoitteen lisäksi vuositasolla vähintään kahdeksan MEUR vuodesta 2015 alkaen. Edelleen ministeriön hallinnonalan tietohallintomenoihin kohdennetaan säästötavoitteita. Kokonaisuutena oikeudenhoitoon käytetään Suomessa ainoastaan vajaa prosentti valtion budjetista. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 4

5 Oikeudenhoidon kulut alle 1 % valtion budjetista (Valtion talousarvio 2014) Muu valtio, 98,34 % Oikeusministeriö, 1,66 % Muu oikeusministeriö, 0,71 % Tuomioistuinlaitos ja oikeusapu, 0,68 % Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta, 0,19 % Syyttäjät, 0,08 % Suomalaisen oikeusturvajärjestelmän yksi merkittävimmistä heikkouksista on oikeusprosessien liian pitkä kokonaiskesto. Perusongelmana on, että lainsäädännöllä oikeusturvajärjestelmä on kansalaisten oikeusturvan parantaminen johtavana tavoitteena rakennettu niin raskaaksi ja resursseja vaativaksi, etteivät tällä hetkellä käytettävissä olevat resurssit mahdollista lain vaatiman oikeusturvan tarjoamista ilman huomattavia viivästyksiä. Tätä tilannetta varjostavat vielä tulevaisuuden säästöpaineet. Newsbrokers yrityksen tekemän selvityksen mukaan Suomessa käytettiin syyteharkintaan vuonna 2011 keskimäärin 63 päivää. Ruotsissa 50 % syyteharkinnoista valmistuu kahdeksassa päivässä ja 64 % kahdessa viikossa. Suomessa tavanomaisten asioiden syyteharkinta kesti keskimäärin 7 viikkoa. Ruotsissa vuonna 2011 rikostuomion sai keskimäärin 116 päivän kuluttua rikoksen tekopäivästä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa rikoksen tekopäivän ja käräjäoikeuden tuomion välissä kului keskimäärin 10,1 kuukautta vuonna Rikosasioiden keskimääräinen käsittely Suomessa kestää siis noin kolme kertaa niin pitkään kuin Ruotsissa. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 5

6 Rikosten läpivirtausajat esitutkinnasta käräjätuomioon (Newsbrokers 2013) Kesto päivissä Kaikki rikokset Talousrikokset (Suomessa törkeä veropetos) Suomi Ruotsi Lakimiesliiton vuonna 2013 TNS-gallupilla teettämän kyselyn mukaan kansalaisten odotukset oikeusturvasta eivät täyty käsittelyaikojen osalta. Noin 80 % vastaajista koki, että läheiselle tapahtuneen pahoinpitelyn tai raiskauksen käsittelyaika tapahtumahetkestä hovioikeuden tuomioon tulisi olla alle kuusi kuukautta. Jotta suomalaisen oikeusvaltion kehittäminen saadaan turvattua, tarvitaan uudistuksille selkeä suunta. Muutoin monista osista koostuva valmistelu voi johtaa kansalaisten oikeusturvan heikkenemiseen, kalliisiin virheinvestointeihin ja valtion heikkenevään kilpailukykyyn. 1.2 Vertailu Ruotsiin Oikeudenhoitoon liittyviin ongelmiin Suomessa löytää syitä muun muassa perehtymällä Euroopan neuvoston kahden vuoden välein toteutettavaan European Judicial Systems -tutkimukseen, jossa vertaillaan eri Euroopan valtioiden oikeushallintorakenteita. Viimeisin julkaistu tutkimus on vuodelta 2012 ja siinä käytetään vuoden 2010 tietoja. Oikeuslaitosten kansainvälinen vertailu on lainsäädännön, oikeuslaitoksen rakenteen ja yleisten yhteiskunnallisten olojen erilaisuuden johdosta erittäin vaikeata. Suomen osalta paras vertailukohta on Ruotsi, jonka yhteiskunnan rakenne, prosessilainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä vastaavat pitkälti suomalaista. Näin ollen Ruotsi muodostaa myös luontevan vertailukohdan oikeuslaitokseen kohdistettujen panostusten osalta. Vuosittainen tuomioistuinlaitokseen budjetoitu summa asukasta kohti oli vuonna 2010 Suomessa 45,2 (vuonna ). Ruotsissa summa oli 59,2 (vuonna ) eli 30,9 % korkeampi. Kun verrataan panostuksia prosentteina bruttokansantuotteesta, on luku Suomella 0,13 % ja Ruotsilla 0,15 %. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 6

7 ,20 Panostus oikeudenhoitoon per capita (European Judicial Systems 2012) 59,20 13,50 8,00 10,80 20, ,50 Tuomioistuimet Syyttäjät Oikeusapu Yhteensä Suomi Ruotsi Suurimmat erot näkyvät panostuksissa syyttäjälaitokseen. Suomessa käytettiin vuonna 2010 syyttäjälaitokseen 8,0 (vuonna ) asukasta kohti, kun Ruotsissa vastaava summa oli 13,5 (vuonna ). Ruotsissa panostus oli siis 68,8 % suurempi Suomeen verrattuna. Prosentteina BKT:sta ero Suomen ja Ruotsin välillä on myös merkittävä, Suomella 0,02 % ja Ruotsilla 0,03 %. Myös oikeusapuun käytetään Ruotsissa selvästi enemmän resursseja kuin Suomessa. Ruotsissa oikeusapuun käytettiin vuonna ,8 (vuonna ,5 ) asukasta kohti, kun Suomessa määrä oli 10,8 (vuonna ,5 ) Verrattuna BKT:een Suomessa käytetään 0,03 % ja Ruotsissa 0,05 % oikeusapuun. 0,30 % Panostuksen osuus BKT:sta (European Judicial Systems 2012) 0,25 % 0,24 % 0,20 % 0,15 % 0,10 % 0,05 % 0,15 % 0,13 % 0,03 % 0,02 % 0,05 % 0,03 % 0,19 % Suomi Ruotsi 0,00 % Tuomioistuimet Syyttäjät Oikeusapu Yhteensä Asukasta kohti oikeudenhoitoon käytetään Suomessa 64,0 euroa, kun panostus Ruotsissa on 93,5 euroa (+ 46 %). Prosentteina BKT:sta oikeudenhoidon budjetti on Suomessa 0,18 %, kun se Ruotsissa on 0,23 %. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 7

8 2 Lakimiesliiton esitykset 2.1 Oikeusvaltion suunnitelmallinen kehittäminen Tuomioistuinviraston nopea perustaminen Tuomioistuimet ovat ainoa oikeuslaitoksen osa-alue, jolla ei ole itsenäistä keskushallintoviranomaista. Suomeen perustettiin vuonna 1997 valtakunnansyyttäjävirasto, vuonna 2001 rikosseuraamusvirasto ja vuonna 2010 valtakunnanvoudinvirasto. Tuomioistuinviraston perustamista on esitetty jo 2000-luvun alussa tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä. Perustamista on esitetty myös oikeusministeriön Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille ja oikeusministeriö on asettanut selvitysmiehet selvittämään tuomioistuinten keskushallinnon uudistamista perustamalla tuomioistuinvirasto. Nykyinen malli, jossa hallinnosta vastaa oikeusministeriön oikeushallinto-osasto ja sen tuomioistuinyksikkö, on ongelmallinen valtiosääntöoikeudellisen vallanjaon ja tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta sekä poikkeaa muista Pohjoismaista. Myös tuomioistuinten hallintoon liittyvät tehokkuuskysymykset puoltavat tuomioistuinviraston perustamista. Tuomioistuinviraston puute on merkittävä haitta tuomioistuinlaitoksen itsenäiselle ja tavoitteelliselle kehittämiselle. Tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteesta seuraa, että tuomioistuinten tulee voida päättää omista toimintatavoistaan sekä resurssien kohdentamisesta huomattavan itsenäisesti. Oikeusministeriö ei käytännössä voi, eikä sen ole syytä voida, puuttua tuomioistuinten sisäisen toiminnan organisoimiseen puuttumatta samalla tuomioistuinten riippumattomuuteen. Käytännössä tästä seuraa, että tuomioistuinten toimintatapojen valtakunnallinen kehittäminen on hyvin haasteellista. Tuomioistuintyön kehittäminen edellyttää, että tuomioistuimilla on nykyistä laajemmin mahdollisuus päättää yhdessä omista toimintatavoistaan. Käytännössä tämä tapahtuisi tuomioistuinlaitoksen kiinteänä osana toimivan tuomioistuinviraston puitteissa. Lakimiesliitto esittää, että tuomioistuinhallinto järjestetään uudelleen perustamalla Euroopan neuvoston suositusten mukainen riippumaton tuomioistuinvirasto. Lakimiesliitto katsoo, että viraston perustamisessa tulisi ottaa mallia Tanskasta, jossa virasto on rakenteeltaan kevyt ja hallituksessa on tuomarienemmistö Lainsäädännön tason parantaminen Lainvalmistelun tason parantaminen on ollut esillä kahdessa edellisessä hallitusohjelmassa ja sitä on syytä pitää esillä myös tulevaisuudessa. Vanhasen II hallitus sitoutui paremman sääntelyn toimintaohjelman toteuttamiseen vaalikauden ajaksi ja Kataisen hallituksen vuoden 2011 ohjelman mukaan Paremman sääntelyn ohjelmaa jatketaan lainvalmistelun laatuongelmien voittamiseksi. Otetaan käyttöön Sujuvampaan lainvalmisteluun hankkeen viitoittamat valtioneuvoston hyvän lainvalmisteluprosessin menettelytavat. Lainvalmisteluun käytettyjä resursseja lisätään ministeriössä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksistä on käynyt ilmi, että tavoitteet eivät ole toteutuneet ja yksi keskeinen syy on ollut poliittishallinnollisen johdon heikko sitoutuminen paremman sääntelyn toteuttamiseen. OPTULAN tutkimuksessa todetaan: Laajapohjainen lainvalmistelu on vähentynyt siitä huolimatta, että sääntelyn kehittämishankkeiden yhteydessä annettujen suositusten mukaan Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 8

9 sitä tulisi lisätä. Tutkimuslaitos on myös havainnut, että vaikutusarvioinnit painottuvat ehdotetun sääntelyn ensisijaisiin ja valtionhallinnon näkökulmiin. Samalla välilliset vaikutukset jäävät pitkälti arvioimatta ja yksilöihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan suhteellisen vähän. Arvioinneissa vaikuttaisi painottuvan ensisijaiset vaikutukset ja valtionhallinnon näkökulma. Myös vahva poliittinen tai hallinnollinen ohjaus rajoittaa laadukkaan lainvalmistelun mahdollisuuksia. Suomalaisen lainsäädäntöpolitiikan haasteita ovat määrältään vähäisemmän mutta laadultaan paremman sääntelyn toteuttaminen käytännössä ja erityisesti lainsäädännön vaikutusarviointien kehittäminen. Lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä tulee entistä paremmin selvittää ehdotetun lainsäädännön taloudelliset vaikutukset julkishallinnolle ja yksityiselle sektorille sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ongelmana ei ole tietoisuuden puute lainvalmistelun puutteista, vaan järjestelmällisen käytännön toiminnan puute sekä konkreettinen toiminta lainvalmisteluhankkeissa ja ministeriöiden johtamisessa. Lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten arviointia ei tule rajoittaa pelkästään valmisteluvaiheeseen, vaan tavoitteiden toteutumista on tarpeen arvioida myös jälkikäteen sääntelyn voimaansaattamisen jälkeen. 2.2 Parempaa oikeusturvaa Tuomioistuinverkosto Tuomioistuinten lukumäärän vähentäminen nykyisestä on erittäin suuri uhka oikeudenhoidolle, oikeusturvan saatavuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Riittävän kattava tuomioistuinverkosto on oikeusvaltion keskeisiä elementtejä ja vain sen avulla kansalaiset ja yhteisöt voivat tehokkaasti hakea ja saada oikeusturvaa. Sen vuoksi asiaa ei pidä arvioida yksin budjettitalouden näkökulmasta, kuten viime vuosina on valitettavasti menetelty. Päätettäessä tuomioistuinverkoston kattavuudesta, tulee ensin tehdä perusteellinen arvio vuoden 2010 käräjäoikeusuudistuksen vaikutuksesta kansalaisten oikeusturvaan ja oikeuspalvelujen saatavuuteen. Arvioita siitä, miten käräjäoikeuksien ja muiden oikeuspalvelujen etääntyminen kansalaisista on vaikuttanut kansalaisten omien oikeuksien puolustamiseen ei ole saatavilla. Oikeuspalveluiden saatavuuden lasku on kuitenkin nähtävissä myös asianajopalveluiden vähentymisenä. Viimeisen viiden vuoden aikana on asianajotoimistojen määrä laskenut n. 15 % ja niissä työskentelevien lakimiesten määrä n. 20 % niillä paikkakunilla joista käräjäoikeus hävisi uudistuksen myötä. Laskun voidaan odottaa jatkuvan, kun asianajajakunta eläköityy eikä toiminnalle löydy jatkajia. Tällainen kehitys on rapauttanut oikeusvaltioperiaatetta sekä aiheuttaa vaikeita käytännöllisiä ongelmia oikeuden saatavuudelle (access to justice). Toteutetuilla muutoksilla ei saavuteta kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna kustannussäästöä, kun kasvaneet välimatkat ja ajankäyttö syövät organisatorisen ja vain laskennallisen kulusäästön. Asiaa ei tule arvioida yksin tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta, vaan siinä on otettava huomioon myös asiakkaiden ja muiden toimijoiden muuttunut tilanne Oikeusaputoimistot Julkisten oikeusaputoimistojen määrää on vähennetty viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50 % ja vuosien välillä oikeusaputoimistojen henkilökunnasta on vähennetty yli 50 henkilötyövuotta, minkä seurauksena palveluiden saatavuus on vähentynyt ja työn kuormittavuus on lisääntynyt. Kumpikaan seuraus ei ole ollut toimeenpantujen muutosten tarkoituksena. Muutosten seurauksena oikeusaputoimistojen palvelualueet ovat olennaisesti kasvaneet, mikä aiheuttaa asiakkaille lisärasitetta matkojen ja ajankäytön vuoksi. Toimistojen yhdistymiset ovat myös luoneet esteellisyystilanteita, jolloin asiakkaita on jouduttu ohjaamaan muihin oikeusaputoimistoihin tai yksi- Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 9

10 tyisille toimijoille. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen asiakkaiden jonotusaika on kasvanut lähes 20 % viimeisen viiden vuoden aikana. Julkinen oikeusapu on tärkeä osa oikeudenhoitoa ja sen toiminnan taloudelliset edellytykset tulee turvata tavoitteena asiakkaille kohtuulliset odotusajat ja oikeusavun muu reaalinen saatavuus. Tehokkaana keinona nykytilanteen helpottamiseen olisi ns. ulkoprosessuaalisten tehtävien (ositukset, perinnönjaot ym.) selvästi nykyistä useammin tapahtuva osoittaminen yksityisen sektorin toimijoille. Tämä vähentäisi jonoja ja esteellisyystilanteita, jakaisi työkuormaa sekä saisi nykyistä useamman asiakkaan julkisen oikeusavun piiriin Maistraattiverkosto Maistraattien palvelujen tarjonta on järjestettävä koko maassa asiakaslähtöisesti toisaalta kysyntää vastaavasti ja toisaalta niin, että asiointimatkat tai odotusajat henkilökohtaisten palvelujen saamiseksi eivät muodostu missään kohtuuttomiksi. Maistraattiverkoston alueellisesta kattavuudesta päätettäessä on huomioitava oikeuslaitoksen kehittämistä käsittelevien mietintöjen esitykset riidattomien asioiden siirtämisestä tuomioistuimista maistraatteihin Yksityisen oikeusavun kehittäminen Valtaosa kansalaisten ja yhteisöjen tarvitsemista oikeudellisista palveluista hankitaan yksityiseltä sektorilta eli pääosin asianajo- ja lakiasiaintoimistoilta. Oikeusvaltion tehtävänä on osaltaan huolehtia myös yksityisen palvelutarjonnan kilpailukyvystä, riittävyydestä ja alueellisesta saatavuudesta. Perus- ja ihmisoikeuksien roolien voimakas kasvu entisestään korostaa yksityisen sektorin merkitystä. Oikeudenkäyntikulujen määrä on noussut niin suureksi, että erittäin suuri osa kansalaisista on de facto oikeusavun ulkopuolella taloudellisista syistä. Tällainen asiantila ei voi olla hyväksyttävä. Ongelmaan tulee hakea ratkaisua myös julkisin varoin ja toimenpitein. Yksittäisten kansalaisten tosiasiallisia mahdollisuuksia saada edes osin tuettua oikeusapua on merkittävästi lisättävä nykyisestä. Käytettävissä jo olevia keinoja ovat ainakin julkisen oikeusavun taloudellisten kriteerien muuttaminen ns. keskituloisten tasolle, oikeusturvavakuutusten tason ja kattavuuden kehittämisen kannustaminen julkisin toimin sekä perinteisen tuomioistuinprosessin ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen kehittäminen ja markkinointi Oikeudenkäyntikulut 1990-luvun prosessiuudistusten seurauksena oikeudenkäyntikulujen määrä on olennaisesti noussut. Tämän välittömänä seurauksena kasvava joukko kansalaisia on joutunut sellaiseen taloudelliseen asemaan, jossa he kantavat oikeusprosessin taloudelliset riskit sataprosenttisesti. Vakuutusyhtiöiden tarjoamat oikeusturvavakuutukset ovat sementoituneet 1980-luvun tasolle ja oikeusavun tulorajat sulkevat suuren osan kansalaisista julkisen oikeusavun ulkopuolelle. Tällainen tilanne on oikeudenhoidon kannalta hälyttävä ja asian ratkaisu edellyttää vakavaa oikeuspoliittista keskustelua. Lakimiesliitto edellyttää tehokkaita toimia oikeusturvavakuutusten korvaustason merkittäväksi nostamiseksi sekä julkisen oikeusavun ulottamiseksi koskemaan selvästi nykyistä suurempaa osaa kansalaisista, joiden yhdenvertaisuus ei nykytilanteessa toteudu. Esimerkiksi hometalon ostajaksi tai myyjäksi päätynyt henkilö saattaa joutua maksamaan kymmeniä tuhansia euroja asian selvittämisestä oikeudessa. Tulee selvittää, voitaisiinko terveydenhoidossa laajalti sovellettavan KELAkorvauksen kaltaista osakorvausta käyttää modifioituna myös oikeudenkäyntikulujen osittaisena korvausmuotona. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 10

11 2.2.6 Lautamiehistä luopuminen ja käräjäoikeuksien kokoonpanojen vahvistaminen Käräjäoikeuksien ratkaisujen laatua parantamalla voidaan vähentää oikeudenhoidosta yhteiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Tästä näkökulmasta liitto yhtyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman esitykseen lautamiesjärjestelmästä luopumisesta. Tästä säästyvät varat tulee täysimääräisinä käyttää käräjäoikeuden tuomarivirkojen lisäämiseen. Resurssilisäys olisi tasoltaan merkittävä ja sen avulla vaikutetaan sekä käsittelyaikojen lyhentymiseen että kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanojen lisäämiseen vaativissa asioissa. Tällä hetkellä lautamiesjärjestelmän vuosittaiset kustannukset ovat 2,5 MEUR ja lautamiesten määrää vähentävän uudistuksen jälkeen 1,8 MEUR. Oikeudenhoidon kannalta keskeistä on kustannustehokkuus ja juridisesti oikeat ratkaisut. Kumpaankaan näistä ei enää nykyään liity perinteisen lautamiesjärjestelmän ylläpito. Mikäli lautamiesjärjestelmää haluttaisiin historiallisista tai muista periaatteellisista syistä jatkaa, tulee sen vaatimat taloudelliset kustannukset selkeästi pitää erillään oikeudenhoidon muista kustannuksista. 2.3 Oikeusturvaa tehokkaammin Siviiliprosessin määräaikaishuolto Riita-asian menettelyä koskevat säännökset ovat olleet voimassa vuodesta 1993 mukaan lukien niihin 2002 tehdyt tarkastukset. Jo pidemmän aikaa loppuun saakka eli pääkäsittelyyn vietyjen riitaasioiden määrä on vuositasolla ollut kappaletta. Muut riita-asiat ovat päättyneet aikaisemmissa vaiheissa, usein sovintoon. Myös uuden sovittelumenettelylain mukaiset erilliset sovittelut ovat saaneet kasvavaa suosiota. Vaikka juttujen sovinnollista ratkaisemista on lähtökohtaisesti pidettävä hyvänä ilmiönä, voi sovinnon syynä usein olla, että asianosaiset tai heidän asiamiehensä kokevat, että riita-asiain oikeudenkäynti ei täytä heidän perusteltuja oikeusturvaodotuksiaan. Tuolloin pahimmassa tapauksessa ihmisoikeussopimuksissa taattu oikeus tuomioistuinkäsittelyyn (access to court) ei täyty. Nykyisen oikeudenkäyntimenettelyn jo aiemmin julkilausuttu epäkohta keskituloisen asianosaisen kannalta arvioituna on oikeudenkäyntikulujen korkea määrä ja siitä häviötilanteissa aiheutuva huomattava kuluriski. Tämä ilmenee esimerkiksi kosteus- ja homevaurioita koskevia laatuvirheitä käsittelevissä oikeudenkäynneissä. Näitä kaikkia ongelmia ei voida ratkaista nykyisiä säännöksiä koskevalla koulutuksella taikka tuomioistuinten laatutyöllä. Sen vuoksi riita-asian oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset tulisi käydä systemaattisesti läpi ("määräaikaishuolto") selvittäen, onko niissä lainsäädännöllisiä tai käytännöllisiä esteitä, jotka estävät kaikista parhaiten toimivien menetelmien käyttämisen. Esimerkiksi huomiota tulisi kiinnittää kosteus- ja homevauriotyyppisten asioiden käsittelyyn. Samoin tulisi pohtia, ovatko voimassaolevat säännökset johtaneet jo menettelyn liialliseen etupainoisuuteen, joka johtaa oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärän painottumiseen jo tuohon aiheeseen Todistelun videointi Yleisen oikeusvarmuuden lisäämiseksi sekä oikeudenkäyntimenettelyjen tehostamiseksi Suomessa tulisi siirtyä säännönmukaisena menettelynä henkilötodistelun tallentamiseen videolle. Todistajanpsykologian ja oikeuskäytännönkin perusteella on selvää, etteivät todistajien ja muiden oikeudenkäynnissä kuultavien muistikuvat parane ajan kuluessa ja että henkilötodistelu on luotettavimmillaan heti todistelun kohteena olevan tapahtuman jälkeen. Sen vuoksi todistelun tallentaminen videolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on oikeusvarmuuden ja oikeusturvan saavuttamisen kannalta tärkeää. Tallentaminen tulee toteuttaa riittävässä laajuudessa jo esitutkintavaiheessa, minkä vuoksi tulee erikseen selvittää, minkä laatuisissa rikosasioissa tallentaminen poliisin toimesta lisää oikeusturvan ja -varmuuden toteutumista. Riita-asioissa pääsääntönä tulisi olla se, että kaikki Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 11

12 käräjäoikeudessa vastaanotettava henkilötodistelu videoidaan. Tallenne alioikeudesta olisi lähtökohtaisesti pohjana myös muutoksenhakutuomioistuimen käsittelyssä. Todistajan kuuleminen uudelleen muutoksenhakuasteessa tulee edelleenkin mahdollisuutena säilyttää, mutta ei nykyisen kaltaisena pääsääntönä. Muutos nykytilanteeseen olisi merkittävä ja sen avulla asioiden kokonaiskäsittelyaikoja on mahdollista lyhentää ja muutoinkin kohdentaa oikeuslaitoksen resursseja tarkoituksenmukaisesti. Samalla muutos merkittävästi vähentäisi todistajiin nykyjärjestelmässä kohdistuvaa rasitusta, jossa saman asian vuoksi joudutaan toistuvasti todistajaksi tuomioistuimeen jopa useita vuosia tapahtumien jälkeen Rangaistusmääräysmenettelyn tehostaminen Sakkomenettelyn ja kirjallisen menettelyn laajentamista on tutkittava. Kirjalliseen menettelyyn ohjautuu jo nykyisin suuri osa rikosasioista: menettely on yksinkertaista, kevyttä, kustannustehokasta ja oikeusturvavaatimukset täyttävää. Sakkomenettelyn piiriin voitaisiin ottaa rikokset, joista riittävä rangaistus on sakkorangaistus vaikka rangaistusmaksimi olisi kaksi vuotta. Erityisesti myönnettyjen rattijuopumusten saattaminen sakkomenettelyn piiriin tehostaisi toimintaa Riidattomat asiat pois tuomioistuimista Tuomioistuimissa käsitellään yhä lukuisia asioita jotka ovat riidattomia ja joiden käsittely voitaisiin toteuttaa nopeammin ja yksinkertaisemmin muualla. Esimerkiksi avioerohakemusten käsittely tulisi siirtää maistraattiin. Kysymyksessä on ns. irtisanomismenettely, joka ei voi tulla riitaiseksi, vaikka toinen puoliso yrittäisi sitä riitauttaa. Avioeroja käsiteltäessä tulee käräjäoikeuksien kuitenkin lähettää tiedot avioeroista maistraatteihin, mikä myös puoltaa asian käsittelyä rekisteriviranomaisen luona. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan tapauksessa, jossa puolisot eivät hae avioeroa yhdessä, hakemus on annettava tiedoksi toiselle puolisolle. Samalla annetaan puolisolle tilaisuus lausua hakemuksen johdosta. Lausumamahdollisuudella ei ole käytännössä mitään merkitystä, koska mikään puolison lausuma ei voi estää avioeron saamista. Tämän vuoksi tiedoksiantamismenettelyä on mahdollista keventää niin, ettei se sisällä lausumaoikeutta, ja koko käsittely voidaan hoitaa käräjäoikeuden ulkopuolella. Muutoksella olisi myös positiivinen vaikutus lapsiasioiden käsittelylle erotilanteessa, koska nyt monet joutuessaan asioimaan käräjäoikeudessa laittavat automaattisesti vireille myös huolto- ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksen, vaikka lapsiasioiden käsittely avioerotilanteissa olisi paljon rakentavampaa aloittaa kunnan tarjoamilla perhepalveluilla eikä käräjäoikeudessa, jossa konflikti usein heti kärjistyy Oikeushallinnon tietojärjestelmät Asianmukaisesti toimivat tietojärjestelmät vaikuttavat olennaisesti oikeudenhoidon toimivuuteen ja tehokkuuteen. Tietojärjestelmien ja muiden tietoteknisten ratkaisujen avulla on myös nähty mahdolliseksi tuottaa oikeushallinnon palveluja asiakkaille yhä useammin etäyhteyksien kautta. Tietojärjestelmien uusimiseen tulee varata riittävästi resursseja ja mikäli uudistuksiin ei ole käytettävissä riittävästi varoja, on uudistukset jätettävä toteuttamatta. Vuonna 2013 yleisissä tuomioistuimissa käyttöönotettu rikostuomiosovellutus RITU on esimerkki epäonnistumisesta, jonka uusimiseen ei oikeushallinnon vähäisissä taloudellisissa resursseissa ole varaa. KPMG Oy:n tarkastusraportissa hankkeessa todetaan lukuisia puutteita niin kustannusten, aikataulun kuin lopputuloksenkin osalta. Ammattialan julkaisussa RITUa on käytetty esimerkkinä täysin epäonnistuneesta IT-hankkeesta. Budjetoidut 4,4 MEUR kustannukset ylitettiin 36 prosentilla. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 12

13 Kansalaisten oikeusturvalle keskeisten tietojärjestelmien suunnittelussa ja uudistamisessa, kuten AIPA-hankkeessa, tulee käyttäjien näkökulmaa pitää esillä koko prosessin ajan. Budjettien ei tule olla alimitoitettuja ja mahdolliset budjettiylitykset tulee sietää, jos vaihtoehtona on keskeneräisten, toimimattomien ja oikeusturvaa vaarantavien järjestelmien käyttöönotto. 2.4 Osaava lakimieskunta Oikeustieteellisen perustutkinnon kehittäminen Suomalaisen oikeusvaltion perusta luodaan laadukkaalla oikeustieteellisellä yliopistokoulutuksella. Tämä koulutus on kuitenkin muotoutunut Suomessa massaluentopainotteiseksi halpakoulutukseksi, johon ei saada tarpeeksi sisällytettyä työelämätaitojen kannalta keskeistä lähiopetusta. Työelämän edustajat ovat moittineet vastavalmistuneiden juristien suullisen viestinnän taitoja heikoiksi. Yleisradion 2009 tekemän selvityksen mukaan ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon kustannus oli Suomessa keskimäärin euroa. Vertailun vuoksi keskimääräinen yliopistotutkinnon kustannus oli euroa. Opettaja-oppilas-suhde on oikeustieteellisellä alalla erityisen huono. Suomen yliopistoissa on keskimäärin 5,7 perustutkinto-opiskelijaa yhtä opetus- tai tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa kohti. Oikeustieteen alalla tämä luku on 14,1 (Vipunen-tietokanta). Opetus- ja kulttuuriministeriö on viimeisimmässä oikeustieteellisen alan selvityksessään myös huomioinut heikon tilanteen. Kun otetaan huomioon oikeustieteellisten tiedekuntien riidattomasti epäedullinen opettaja/oppilas-suhde, on lähivuosina pikemminkin harkittava sisään otettavien opiskelijoiden määrän vähentämistä. (OPM 2005:29) Oikeustieteellistä perustutkintoa tulee kehittää yhteistyössä työelämän kanssa suuntaan, jossa opinnot antavat parempia valmiuksia työelämään. Opettajaresursseja vaativien siirrettävien taitojen, kuten ryhmätyö-, viestintä-, ja yrittäjyystaitojen opetukseen on panostettava aiempaa enemmän. Opetuksen kehittäminen ei kuitenkaan saa tapahtua oikeustieteellisen tutkimuksen kustannuksella. Tutkimuksen riittävä resursointi on tärkeää monipuolistuvan oikeusjärjestelmän vaatimuksiin varauduttaessa. Prosessioikeuden hyvä tunteminen on yksi keskeisimmistä juristin osaamisvaatimuksista. Nykyisellään ylempi oikeustieteellinen tutkinto ei tarjoa sellaista osaamista, jonka voidaan katsoa riittävän oikeudessa esiintymiseen. Vastavalmistuneet juristit joutuvat käytännössä hankkimaan itselleen maksullista lisäkoulutusta, jotta saisivat kelpoisuuden toimia oikeudenkäyntiavustajana. OTMtutkintoa kehitettäessä tulee tutkia mahdollisuutta sisällyttää tutkintoon osio, joka takaa kelpoisuuden oikeudenkäyntiasiamiehenä toimimiseen. Suomalaisten juristien prosessituntemuksen parantaminen lisää kansalaisten oikeusturvaa, tehostaa työmarkkinoiden toimintaa ja takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet vastavalmistuneille juristeille työmarkkinoilla toimimiseen varallisuudesta tai valmistumispaikasta riippumatta Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen Tuomioistuinharjoittelu on jo vuosikymmeniä toiminut tuomioistuinlaitoksen tärkeimpänä rekrytointikanavana. Käräjä- ja hovioikeudet rekrytoivat tuomareiksi hyvin vähän lakimiehiä tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta. Oikeuslaitoksen toimintakyvylle on ensiarvoisen tärkeää, että sen mahdollisuus rekrytoida tuomioistuinharjoittelun suorittaneita lakimiehiä pystytään tulevina vuosina pitämään tasolla, joka ei vaikuta heikentävästi oikeuslaitoksen toimintakykyyn. Tuomioistuinharjoittelun merkitys on kuitenkin suuri myös muille lakimiehille eikä tuomioistuinharjoittelua tulee pitää pelkästään tuomarikouluna. Tuomioistuinharjoittelu antaa lakimiehelle vahvan Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 13

14 yleiskäsityksen muun muassa tuomioistuinlaitoksen toiminnasta ja ratkaisutoiminnasta, josta on olennaista hyötyä tuomioistuimessa asioidessa ja osaltaan helpottaa myös tuomioistuimen työtä. Uusien oikeudenkäyntiavustajille asetettujen kelpoisuusvaatimusten myötä tuomioistuinharjoittelun merkitys on kasvanut entisestään, harjoittelun suorittamisen antaessa kelpoisuuden toimia luvan saaneena oikeudenkäyntiasiamiehenä. Tuomioistuinharjoittelun kasvavasta merkityksestä huolimatta on harjoitteluun pääseminen hyvin hankalaa ja käräjänotaarien määrä yleisissä tuomioistuimissa on vähentynyt dramaattisesti. Vuonna 2006 tuomioistuinlaitoksen palveluksessa työskenteli 202 käräjänotaaria ja vuonna 2013 määrä oli tippunut 133:een. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrä tulisi nostaa vähintään Tuomioistuinharjoittelu-työryhmämietinnössä esitettyyn 160:een Juridinen osaaminen kunnissa Kuntatasolla tehtävien päätösten juridista laatua parantamalla voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä. Kuntatasolla tehdään paljon sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä päätöksiä. Näitä päätöksiä tehdään usein ilman riittävää juridista osaamista ja ne johtavat myös usein pitkiin ja taloudellisesti raskaisiin valitusprosesseihin. Kehittämällä kuntien juridista osaamista voidaan vähentää mm. markkinaoikeuteen menevien hankinta-asioiden määrää, vähentää tuomioistuinten työmäärää ja vähentää yritystoiminnan kuluja. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi Lakimiesliitto 14

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Lausunto: Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013 2025

Lausunto: Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013 2025 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4 6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto: Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013 2025 Ohjelmasta yleisesti Oikeusministeriö asetti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 2. Alueellisesti keskittyvä, vanheneva ja yksinäistyvä väki... 000 3. Maataloudesta teollisuuteen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Käräjäoikeusverkoston kehittäminen

Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Oikeusministeriö Lausunto 1 (6) Lausuntopyyntönne 8.4.2015 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Oikeusministeriö asetti 28.10.2014 työryhmän, jonka tehtävänä on ollut laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

Selvityksistä ilmenee, että huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä on jo pitkään tehnyt viikoittain yli 40 työtuntia.

Selvityksistä ilmenee, että huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä on jo pitkään tehnyt viikoittain yli 40 työtuntia. Suomen tuomariliiton - Finlands domareförbund ry:n lausunto eduskunnan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivalle parlamentaariselle työryhmälle 13.1.2015 Lausuntopyyntö SM037:00/2014

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 200 asiaa vuonna 2010 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

SUOMEN TUOMARILIITTO - FINLANDS DOMAREFÖRBUND r.y. Kertomus toiminnasta vuonna 2014. Yleistä

SUOMEN TUOMARILIITTO - FINLANDS DOMAREFÖRBUND r.y. Kertomus toiminnasta vuonna 2014. Yleistä SUOMEN TUOMARILIITTO - FINLANDS DOMAREFÖRBUND r.y. Kertomus toiminnasta vuonna 2014 Yleistä Suomen tuomariliitto ry:n jäseniä ovat Korkeimpien oikeuksien virkamiehet ry, Suomen hovioikeustuomarit ry, Käräjäoikeustuomarit

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 SÄÄNTELYN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Voimassaolevia lakeja n. 2000 1169 uutta säädöstä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja 1 Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja Aika ja paikka Keskiviikko 20.2.2013 videoneuvotteluna Oulun käräjäoikeus - Lapin käräjäoikeus - Kemi-Tornion

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Oikeusministeriölle asetetut muodolliset vaatimukset ja erilaiset kustannuspaineet

Oikeusministeriölle asetetut muodolliset vaatimukset ja erilaiset kustannuspaineet 1 Oikeusministeriö Tiina Astola OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA 2013-2025 OIKEUSLAITOSPÄIVÄ 15.3.2013 Hyvät oikeuslaitospäivän osanottajat! Ministeri kuvasi edellä, miten yhteiskunnan eri sektoreilla

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 16.6.2014 Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelma

Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelma Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelma 28.10.2010 SUOMEN LAKIMIESLIITTO - suomen lakimiesliitto - FINLANDS finlands juristförbund JURISTFÖRBUND ry ry Tiivistelmä Oikeudenkäyntien viivästyminen aiheuttaa suuria

Lisätiedot

Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024

Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024 Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024 Asianajajakunnan perusarvot: lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus Asianajajakunnan missio eli olemassaolon tarkoitus:

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015

Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015 Kaupunginhallitus 224 18.05.2015 Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä 489/00.04.00/2015 KH 224 Valmistelija/lisätiedot konsernihallinnon lakimies

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 13.1.2012 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö

1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 13.1.2012 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 ENJOHTAJAN TERVEHDYS 1 Puheen sisältö 2 Asianajajakunta 2.1 Tarkoitus Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, Hyvät asianajajakollegat, Mikä on työmme tarkoitus? Mikä on tavoitteemme?

Lisätiedot