KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka Jussi Tuominen WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT Seminaarityö 2012

2 SISÄLLYS LYHENTEET JA TERMIT 1 JOHDANTO 6 2 VIRTUALISOINTI Virtualisoinnin historiaa Virtualisointityypit Palvelinvirtualisointi Tallennusvirtualisointi Sovellusvirtualisointi Työasemavirtualisointi, VDI Verkkovirtualisointi Virtualisointitekniikat Täysvirtualisointi Paravirtualisointi Käyttöjärjestelmävirtualisointi Natiivi virtualisointi Emulointi Virtualisoinnin edut ja ongelmat 16 3 WINE Winen historiaa Käyttöönotto ja toiminta Asennus Työkalut Windows-ohjelmien asentaminen Windows-ohjelmien ajaminen Asetuksien määrittäminen Ominaisuudet ja yhteisö Winen hyödyt Winen ongelmat 32

3 4 VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA Xen KVM VMware QEMU VirtualBox LXC OpenVZ Parallels Workstation UML Linux-VServer Virtual Machine Manager 38 LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Virtualisointiohjelmistoja Linuxille

4 LYHENTEET JA TERMIT API (Application Programming Interface) Rajapinta, joka mahdollistaa erikoissovellusten ohjelmoimisen pohjalla olevaan ohjelmaan. API sisältää erilaisia käskyjä ja toimintoja, joilla lisälaitteet ja -ohjelmat saadaan toimimaan yhdestä ohjelmasta käsin. (Micro Aided Design Oy 2010.) Distribuutio Englannin kielen sanasta distribution tullut nimitys, joka tarkoittaa jakeluversiota. Se on vapaasti jaettavissa ja kehitettävissä oleva käyttöjärjestelmä, jota jokainen käyttäjä voi muokata ja jakaa eteenpäin. Distribuutio, tai tuttavallisemmin distro, on vakiintunut tarkoittamaan erityisesti Linuxin erilaisia jakeluversioita. Emulaattori Ohjelma, joka jäljittelee toista ohjelmaa tai laitetta. Sana emulaattori tulee latinan kielestä: aemulātor tarkoittaa sananmukaisesti kilpailijaa tai jäljittelijää. (Pulkkinen 2000.) Hypervisor Virtualisointialusta, joka on kerros käyttöjärjestelmän ja fyysisten resurssien välissä. Hypervisorin päällä voidaan ajaa yhtä tai useampaa virtuaalista käyttöjärjestelmää, jonka suoritinajasta se huolehtii. Jossain yhteyksissä hypervisorista on käytetty myös käsitettä VMM (Virtual Machine Monitor). POSIX (Portable Operating System Interface for unix) IEEE:n julkaisema, UNIX-pohjaisille käyttöjärjestelmille kehitettyjen standardien kokoelma. Standardeilla pyritään siihen, että kaikki kehityksen alla oleva koodi toimisi kaikissa POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä. POSIX sai alkunsa vuonna 1985, jolloin tavoitteena oli yhtenäistää UNIX-pohjaisia käyttöjärjestelmiä sekä käyttäjän että ohjelmoijan näkökulmasta. (Höök, Orola, Kosonen 2009.)

5 VDI (Virtual Desktop Infrastructure) Perinteisten työasemien virtualisointi. Virtuaalikone Ympäristö, joka näkyy toiselle käyttöjärjestelmälle erillisenä kokonaisena tietokoneena käyttöjärjestelmineen ja ohjelmineen. Käytännössä virtuaalikonetta simuloi isäntäjärjestelmässä (Host Operating System) suoritettava sovellus. Virtuaalikone näkyy sen päälle laitetulle käyttöjärjestelmälle aina samanlaisena riippumatta siitä, missä raudassa se pyörii. Kun virtuaalikone on kerran luotu johonkin, se voidaan siirtää toiseen tuettuun laitteistoympäristöön. Virtuaalikoneeseen asennettua käyttöjärjestelmää kutsutaan vieraskäyttöjärjestelmäksi (Guest Operating System).

6 6 1 JOHDANTO Tämä seminaarityö on osa Linux-järjestelmät -kurssia Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa syksyllä Työn aiheena on Wine sekä muut virtualisointiohjelmistot Linux-ympäristöön. Omalla kohdallani virtualisointi on melko tuttu käsite, sillä olen sekä Windows- että Mac OS X -ympäristössä hyödyntänyt virtualisointia omassa työskentelyssäni. Käyttämiäni ohjelmistoja ovat VMware Fusion, VMware Workstation ja Parallels Desktop. Linux-maailma on jäänyt virtualisoinnin kannalta enemmän takaalalle. Itse olen sisäistänyt virtualisoinnin tarjoamat hyödyt siten, että käytettävissä olevalla alustalla on mahdollista ajaa yhteensopimattomia sovelluksia virtuaalisesti toisen käyttöjärjestelmän sisällä ilman isäntäjärjestelmän uudelleenkäynnistämistä. Tämäntyyppisiä sovelluksia voivat olla esimerkiksi joidenkin laitevalmistajien ohjelmistot, erilaiset lisäosat ja liitännäiset sekä pelit tai ohjelmistot, joista kehittäjä ei ole julkaissut kaikkiin käyttöjärjestelmäympäristöihin yhteensopivaa versiota. Virtualisointi mahdollistaa käyttöjärjestelmien ajamisen, opiskelun ja ominaisuuksien testaamisen ennen niiden mahdollista virallista käyttöä. Se voi olla esimerkiksi ohjelmistokehittäjille olennaisen tärkeä apuväline, jolla ohjelmien toimivuus voidaan varmistaa kohdelaitteessa tai käyttöjärjestelmäympäristössä. Tätä seminaarityötä tehdessä minulle valkeni, että virtualisointi on paljon muutakin. Nykyään sitä näyttäisi tapahtuvan miltei kaikkialla. Tässä seminaarityössä käyn ensin läpi virtualisointia yleisenä käsitteenä, kerron erilaisista virtualisointityypeistä ja -tekniikoista sekä virtualisoinnin hyödyistä ja ongelmista. Tämän jälkeen perehdyn tarkemmin itse Winen ominaisuuksiin ja sovelluksen käyttöön. Kerron myös Winen yhteisöstä, hyödyistä ja ongelmista. Työn lopussa esittelen lyhyesti muita Linuxille saatavilla olevia virtualisointiohjelmistoja. 2 VIRTUALISOINTI Virtualisoinnin määritelmiä on lukuisia. Erään määritelmän mukaan virtualisointi tarkoittaa jonkin näennäisen luomista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luodaan jokin keinotekoinen asia, joka toimii ja näyttää luonnolliselta. Tietotekniikassa virtuali-

7 7 sointi voidaan käsittää menetelmänä, joka mahdollistaa yksittäisen fyysisen resurssin, kuten palvelimen, tallennuslaitteen, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän, näyttäytymisen useina loogisina resursseina. Tämän myötä virtualisoitujen resurssien todelliset ominaisuudet eivät näy järjestelmille, sovelluksille tai loppukäyttäjille, jotka näitä resursseja käyttävät. Tämä voidaan suorittaa myös toisinpäin: monet fyysiset resurssit voidaan näyttää yhtenä loogisena resurssina. (Hiltunen 2010.) Virtualisoinnilla voidaan tarkoittaa myös ohjelmistopohjaista ratkaisua, jossa yhdellä fyysisellä laitteistolla suoritetaan yhtä aikaa virtuaalisesti yhtä tai useampaa käyttöjärjestelmää tai sovellusta. (Pitkänen 2008.) Virtualisointi voidaankin jakaa ohjelmistoja rautapohjaiseen virtualisointiin. 2.1 Virtualisoinnin historiaa Virtualisoinnin historia alkaa jo 1960-luvulta, jolloin suurten keskustietokoneiden laskentatehoa jaettiin käyttäjille ajamalla fyysisissä koneissa rinnakkain monia toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita. Virtualisoinnin, joka silloin tunnettiin vielä nimellä osituskäyttö (time sharing), keksijänä pidetään Oxfordin yliopiston professoria Christopher Stracheyta ( ). (Dittner, Rule 2007, 3.) Strachey loi niin sanotun moniajo-ohjelmoinnin (multi-programming), jossa toinen ohjelmoija pystyi samaan aikaan tekemään virheenkorjausta Stracheyn ohjelmoidessa toisaalla. Tämä ohjelmointimenetelmä oli perusta sen ajan tietoteknisille tehopakkauksille, supertietokoneille, joista kahta pidetään virtualisoinnin kehityksen virallisina alullepanijoina. Nämä kyseiset tietokoneet olivat The Atlas Computer ja IBM M44/44X, jonka arkkitehtuurin yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa termiä virtuaalikone. Tällä tietokoneella pystyttiin ajamaan useita simuloituja virtuaalikoneita, jotka hyödynsivät isäntäkoneen laitteistoa, ohjelmistoja, muistia ja moniajoa. (Dittner, Rule 2007, 3.) Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt virtualisointituote oli vuonna 1972 julkaistu IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä. Sen myötä virtualisointikerrosta kutsutaan edelleen VMM:n (Virtual Machine Monitor) sijasta nimellä hypervisor ja 1990-lukujen aikana tietotekniikka koki suuria muutoksia ensin mini- ja tämän jälkeen mikrotieto-

8 8 koneiden yleistyessä. (Hämäläinen 2007.) Virtualisointi kehittyi koko ajan muun tietotekniikan mukana luvun lopulle tultaessa IT-maailma oli kohdannut monia erilaisia virtualisointiin liittyviä hankkeita. Niistä osa oli kaatunut ja osa menestynyt. Vuosi 1999 toi tullessaan mullistavan muutoksen, kun VMware-yhtiö julkaisi ensimmäisen x86- prosessoreille tarkoitetun virtualisointialustan. Tämän tekniikan avulla voitiin samassa mikrotietokoneessa ajaa rinnakkain monia käyttöjärjestelmäinstansseja. (Hämäläinen 2007.) Monet suuret yritykset kuten Microsoft, Sun Microsystems ja VMware ovat julkaisseet omat virtualisointiohjelmistonsa, jotka ovat tänä päivänä sekä yritysmaailmassa että yksityishenkilöiden käytössä todella aktiivisessa käytössä. Virtualisointiohjelmistot kehittyvät jatkuvasti ja vain tulevaisuus voi näyttää, kuinka pitkälle virtualisoinnin tarjoamat mahdollisuudet voidaan viedä. 2.2 Virtualisointityypit Virtualisointi on suuressa suosiossa nykypäivänä ennen kaikkea palvelinkäytössä, mutta myös muu virtualisointi on kasvattanut koko ajan suosiotaan. Tärkeimpiä virtualisointiintyyppejä palvelinvirtualisoinnin lisäksi ovat tallennusvirtualisointi, sovellusvirtualisointi, työasemavirtualisointi ja verkkovirtualisointi. Seuraavaksi esittelen pintapuolisesti edellä mainittuja virtualisointityyppejä Palvelinvirtualisointi Palvelinvirtualisointi eli laitevirtualisointi on eräs eniten hyödynnettyjä virtualisointityyppejä. Sillä tarkoitetaan fyysisen palvelinjärjestelmän virtualisoimista siten, että fyysisen koneen laitteistoa hyödynnetään virtualisoimalla se loogisiksi resursseiksi. Palvelimen käyttöjärjestelmä eristetään laitteistosta virtuaalipalvelimeksi eli virtuaalikoneeksi. Laitteiston ja virtuaalikoneen välissä toimii virtualisointikerros, joka huolehtii resurssien jaosta virtuaalipalvelimille. Yhdessä fyysisessä laitteessa voidaan ajaa samanaikaisesti useita virtuaalipalvelimia. Ne eivät ole riippuvaisia toistensa ominaisuuksista vaan ne voivat sisältää omat käyttöjärjestelmänsä.

9 9 Virtualisointitekniikkana palvelimissa voidaan käyttää esimerkiksi täysvirtualisointia, natiivia virtualisointia tai käyttöjärjestelmätason virtualisointia. Palvelinvirtualisoinnissa käytettyjä ohjelmistoja ovat Microsoft Virtual Server, Hyper-V, Citrix XenServer ja VMware. (Hentunen 2012.) Palvelinvirtualisoinnin etuja ovat kustannuksien pieneneminen sekä vikojen sietokyvyn ja käyttöasteen parantaminen. Tämä johtuu siitä, että suurin osa kapasiteetista saadaan käyttöön ajamalla palvelinlaitteistossa useita virtuaalipalvelimia. Erityisesti yritysmaailmassa palvelinvirtualisointi on nykypäivänä arkipäivää Tallennusvirtualisointi Tallennusvirtualisointi on yksi vanhimmista ja samalla huomaamattomimmista virtualisointityypeistä. Sillä tarkoitetaan tallennuslaitteiden kokoamista virtualisointikerroksen taakse yhdeksi joustavaksi loogiseksi resurssiksi. Yksinkertaisimpia esimerkkejä tallennusvirtualisoinnista ovat jaetut kansiot palvelimella ja käyttäjän kotihakemisto verkossa. Laajemmat järjestelmät, kuten NAS (Network-attached Storage) eli verkkotallennus ja SAN (Storage Area Network) eli tallennusalueverkko, ovat nekin tallennusvirtualisointia hyödyntäviä tekniikoita. Tallennusvirtualisoinnin etuja ovat saatavilla olevan levytilan optimaalinen käyttö ja säästäminen. Tämän tekniikan yksi merkittävimmistä hyvistä puolista on se, että vain osa joustavan loogisen resurssin koosta voidaan ottaa käyttöön. Tämän myötä mahdollinen ylikapasiteetti pystytään arvioimaan tarkemmin. Tallennustilan muutos onnistuu lennosta häiritsemättä muita resursseja käyttäviä toimintoja. Fyysiset tallennusmediat voivat sijaita useissa eri paikoissa ja useilla eri laitteilla. Tämä pienentää tiedon menettämisen riskiä Sovellusvirtualisointi Sovellusvirtualisoinnilla tarkoitetaan menelmää, jossa sovellus irrotetaan käyttöjärjestelmästä ja toisista sovelluksista. Virtualisoidut sovellukset ovat omissa erillisissä paketeissaan, toimivat käyttöjärjestelmän alla ja käyttävät sen resursseja. Käyttöjärjestelmä ja sovelluskerros voidaan myös erottaa, jolloin sovellukset eivät syö työaseman resursseja. Sovelluspaketti sisältää kaikki sovelluksen asetukset, tiedostot,

10 10 rekisterit ja kirjastot. Sovellus toimii omassa virtuaalikerroksessaan, jota kutsutaan myös "kuplaksi" tai "hiekkalaatikoksi". Virtuaalikerroksen ansiosta sovellukset eivät saa aikaan merkittävää tuhoa käyttöjärjestelmässä, jos asiat menisivät jostain syystä pieleen. Sovellusvirtualisoinnin merkittävin hyöty on vanhojen sovellusten toimivuus uudemmissa Windows-käyttöjärjestelmissä. Toinen etu on se, että sovelluksia ei asenneta käyttöjärjestelmään. Tämä ehkäisee yhteensopivuusongelmia sekä ristiriitoja sovellusten välillä. Lisäksi sovellusvirtualisointi mahdollistaa usean saman sovelluksen version ajamisen samassa käyttöjärjestelmässä. Myös sovellusten päivittäminen ja jakelu nopeutuu ja helpottuu. (Paasi 2011.) Sovellusvirtualisoinnissa virtualisoituja sovelluksia voi ajaa miltä tahansa työasemalta, jossa on tarjolla pääsy Internetiin. Sovellusvirtualisoinnilla on kuitenkin myös omat haittapuolensa. Kaikkia sovelluksia ei ole kehitetty virtualisoitavaksi. Niitä ovat esimerkiksi tietokantasovellukset, laiteajureita tarvitsevat sovellukset ja kernel-tason komponentteja käyttävät sovellukset, kuten virustorjuntaohjelmat ja palomuurit. Useiden edellä mainittujen sovellusten suorituskyky heikkenee olennaisesti niitä virtualisoitaessa. (Paasi 2011.) Työasemavirtualisointi, VDI Työasemavirtualisoinnissa (myös työpöytävirtualisointi-nimitystä käytetään) käyttäjillä on käytössään vähemmän tehokkaat työasemat, kuten esimerkiksi "kevyet" päätteet tai vanhemmat laitteet, jotka käyttävät palvelimella olevaa työasemakäyttöjärjestelmää sovellusohjelmistoineen. Tämä virtualisointityyppi on lähtöisin palvelinvirtualisoinnin tuomista hyödyistä: palvelinvirtualisoinnin hyödyt voidaan jalostaa myös työasemakäyttöön. Työasemat välitetään käyttäjien päätteille välityspalvelimen (connection broker) avulla. Se huolehtii yhteyksien luonnista, katkaistujen yhteyksien poistamisesta sekä virtuaalityöasemien luonnista, käynnistämisestä ja sammuttamisesta. (Varik 2010.) Koska varsinainen käytettävä käyttöjärjestelmä sijaitsee palvelimella, on sitä mahdollista käyttää missä ja millä tahansa laitteella, jossa on Internet-yhteys.

11 11 Virtuaalisten työasemien käyttö parantaa tietoturvaa ja helpottaa ylläpitotehtäviä, koska työasemat sijaitsevat keskitetyissä paikoissa. Tämän myötä myös paikallisen tuen tarve pienenee esimerkiksi yritysmaailmassa. Työasemavirtualisoinnin huonoja puolia ovat tunnetusti olleet multimedian hallitsemisen ongelmat ja virtuaalisen käyttöjärjestelmän offline-käyttö. Tänä päivänä näitä ongelmia on pyritty vähentämään uudemmilla tekniikoilla Verkkovirtualisointi Verkkovirtualisointi on uusi ilmiö. Sen periaatteena on, että yhdistetään laite- ja ohjelmistotason verkkoresursseja ja verkon toimintoja yhdeksi ohjelmallisesti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tietoverkon ollessa virtuaalinen ja joustava, verkkovirheet pienenevät ja tiedostot liikkuvat verkossa varmemmin. Uusien verkkojen luominen on nopeaa. Verkkojen hallinta käy yhden hallintokeskuksen kautta, vaikka ne olisikin hajautettu omiksi ulkoisiksi verkoiksi. Verkkovirtualisoinnin avulla useita fyysisiä verkkoja voidaan keskittää yhdeksi virtuaaliseksi verkoksi ja hallita yhtenä kokonaisuutena. Samalla tavalla yksi verkko voidaan eriyttää eri virtuaaliverkoiksi ja käyttää erillisten verkkojen tapaan. (Ekurssit.net.) Olennaisia verkkovirtualisointia hyödyntäviä tekniikoita ovat VLAN (Virtual Local Area Network) eli virtuaalinen lähiverkko ja VPN (Virtual Private Network) eli virtuaalinen erillisverkko. Verkon virtualisoinnissa on mahdollista käyttää myös virtuaalisia verkkolaitteita, kuten virtuaalikytkimiä ja verkkokortteja. 2.3 Virtualisointitekniikat Virtualisointitekniikoita on olemassa monenlaisia, mutta yleisimpinä niistä voidaan pitää täys-, para-, ja käyttöjärjestelmävirtualisointia. Täysvirtualisoinnissa pyritään virtualisoimaan suoraan fyysistä laitteistoa, eikä tiettyä käyttöjärjestelmää. Paravirtualisointi ja käyttöjärjestelmätason virtualisointi keskittyvät sitä vastoin virtualisoimaan käyttöjärjestelmiä. Seuraavaksi esittelen lyhyesti yleisimpiä virtualisointitekniikoita.

12 Täysvirtualisointi Täysvirtualisointi (Full Virtualization) edellyttää niin sanotun hypervisorin olemassaoloa. Tekniikassa virtualisointikohteena on suoraan laitteisto käyttöjärjestelmän sijasta. Hypervisor-kerroksen avulla vieraskäyttöjärjestelmä on täysin eristetty koneen fyysisistä resursseista. Se olettaa toimivansa itse suoraan näiden resurssien yläpuolella. Täysvirtualisoinnin suurin etu on nopeus ja hyvä yhteensopivuus isäntä- ja vieraskoneiden välillä, jolloin voidaan ajaa sekalaisia yhdistelmiä eri käyttöjärjestelmistä. Lisäksi täysvirtualisointi mahdollistaa virtuaalikoneiden täydellisen eristämisen toisistaan. Täysvirtualisointiin kykeneviä virtualisointiohjelmistoja ovat esimerkiksi VMware Fusion ja VMware Workstation, Parallels Desktop ja VirtualBox. Täysvirtualisointisovellus ei tarvitse esiasennettua käyttöjärjestelmää toimiakseen. Sen avulla saavutetaan isäntäkoneen prosessorien ja muistin hyödyntäminen lähes alkuperäisellä tehokkuudella. Lisäksi tällä tekniikalla on suurin käyttöjärjestelmien tuki: ne voidaan asentaa ilman ylimääräisiä lisäohjelmia. Täysvirtualisoinnin huonona puolena on jatkuva emuloinnin tarve ja hypervisor-kerroksen olemassaolo. Se vaatii tietokoneelta paljon resursseja. Kaikissa virtuaalikoneissa on lisäksi oltava oma käyttöjärjestelmänsä. (Laitinen 2011.) Täysvirtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Täysvirtualisointi (Godber 2007.) Paravirtualisointi Toisin kuin täysvirtualisoinnissa, paravirtualisoinnissa (Paravirtualization) virtuaalikoneiden käyttöjärjestelmät ovat tietoisia toisistaan. Paravirtualisointia eli avustettua

13 13 tai osittaista virtualisointia käytettäessä tietokoneeseen tarvitsee asentaa erillinen isäntäkäyttöjärjestelmä, jonka kautta virtuaalisille käyttöjärjestelmille luodaan rajapinta. Tämä rajapintakerros tarjoaa virtuaalikoneille niiden tarvitsemat resurssit käytettäviä laitteita varten. Paravirtualisointi edellyttää järjestelmältä vähemmän suorituskykyä kuin täysvirtualisointi, koska käytössä on paljon vähemmän ajettavaa koodia. Toisin kuin täysvirtualisoinnin hypervisor, paravirtualisoinnin virtualisointikerros päästää ainoastaan yhden vieraskäyttöjärjestelmän kerrallaan fyysisiin resursseihin ja pysäyttää toiset, jotka pyrkivät samalle resurssille. Lisäksi sillä on laitteiston laaja tuki, koska tekniikka ei sisällä mitään laiteajureita. Paravirtualisointi on nopea tapa virtualisoida ja virtualisoidun järjestelmän nopeus lähentelee sen todellista nopeutta. Paravirtualisointi edellyttää käyttöjärjestelmän tukea. Tämän vuoksi käyttöjärjestelmiä tulee muokata niin, että niitä voidaan käyttää paravirtualisointirajapinnan kanssa. Jotta tämä saavutetaan, on virtualisoitavan käyttöjärjestelmän lähdekoodia muunneltava. (Mäntykoski 2011.) Tämä on selkeästi huono puoli, koska sen myötä virtualisoitavan käyttöjärjestelmän lähdekoodikin tulisi olla saatavilla. Esimerkkejä paravirtualisointiin pohjautuvista ohjelmistoista ovat Cambridgen yliopistossa kehitetty avoimen lähdekoodin sovellus Xen ja UML (User-mode Linux). Paravirtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Paravirtualisointi (Godber 2007.)

14 Käyttöjärjestelmävirtualisointi Käyttöjärjestelmävirtualisoinnissa eli käyttöjärjestelmätasoisessa virtualisoinnissa (Operating system-level virtualization) käyttöjärjestelmiä ajetaan olemassa olevan käyttöjärjestelmän päällä. Näin virtualisoitu käyttöjärjestelmä ei näe isäntäkoneen resursseja virtualisoituna vaan fyysisinä resursseina. Virtualisoidut käyttöjärjestelmät ovat näin eristetty osittain tai kokonaan isännästä. Käyttöjärjestelmävirtualisointia käytettäessä virtuaalikone on nopea, jopa yhtä nopea kuin isäntäkone. Lisäksi kaikki käyttöjärjestelmät toimivat ilman laitteisto-ongelmia. (Vuorinen 2011.) Toisin kuin täys- ja paravirtualisoinnissa, käyttöjärjestelmävirtualisoinnissa ei käytetä hypervisoria. Kaikki teho lähtee itse käyttöjärjestelmästä. Ehkä suurin haittapuoli on se, että kaikkien vieraskäyttöjärjestelmien pitää toimia samalla käyttöjärjestelmällä. (Mäntykoski 2011.) Käytännössä käyttöjärjestelmävirtualisointia käytetään ainoastaan UNIX-pohjaisissa (palvelin-)ympäristöissä. Virtuaalikoneita ei ole eristetty ja suojattu toisiltaan yhtä hyvin kuin muissa virtualisointitekniikoissa. Tämä tekniikka onkin luotettavuudeltaan huonohko. Käyttöjärjestelmätasoinen virtualisointi on ollut kuitenkin yleisessä käytössä helpon käyttöönoton ansiosta. Esimerkkejä tätä tekniikkaa käyttävistä ohjelmistoista ovat OpenVZ, Linux-VServer ja Linux Containers (LXC). Käyttöjärjestelmätasoisen virtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Käyttöjärjestelmätasoinen virtualisointi (Microsoft Developer Network 2009.)

15 Natiivi virtualisointi Natiivissa virtualisointissa eli laitteisto-ohjatussa virtualisoinnissa (Hardware-assisted virtualization) hyödynnetään x86-arkkitehtuuriin kehitettyjä laajennuksia. Kyseessä on eräänlainen sekoitus täysvirtualisointia ja paravirtualisointia. Käyttöjärjestelmät voidaan asentaa ilman muutoksia, mutta pienillä muutoksilla järjestelmän suorituskykyä voidaan parantaa. Natiivi virtualisointi tukee parhaiten uusia 64-bittisiä vieraskäyttöjärjestelmiä. (Knuutinen 2008.) Tekniikalla on paras suorituskyky prosessorin, muistin ja kiintolevyn käyttämisessä, sillä vieraskäyttöjärjestelmä pääsee ohjaamaan laitteistoa suoraan. (Laitinen 2011.) Tiedon ei siis tarvitse kulkea VMM:n (Virtual Machine Monitor) kautta kuten paravirtualisoinnissa. Natiivi virtualisointi soveltuu vain uudemmille laitteistoalustoille, koska tekniikka vaatii toimiakseen prosessorilta laitteisto-ohjatun kiihdytyksen tuen (hardware acceleration). Käytännössä suorittimen tai suorittimien täytyy tukea joko Inter VT tai AMD-V -prosessorilaajennuksia. Natiivin virtualisoinnin huonona puolena on käyttöjärjestelmän muokkaustarve saman tapaan kuin paravirtualisoinnissa. Natiivin virtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Natiivi virtualisointi (VMware 2007.)

16 Emulointi Emulointi tarkoittaa koko laitteistokokonaisuuden simuloimista toisella laitteistoarkkitehtuurilla. Se on eräänlainen virtualisoinnin äärimuoto, vaikka se joskus eriytetään omaksi tekniikakseen. Emuloinnin avulla toiselle laitteistoarkkitehtuurille kehitettyjä ohjelmia voidaan ajaa toisella alustalla ilman lähdekoodin uudelleenkääntämistä tai muuttamista. Kaikki ohjelmien resurssit ovat käytössä, mutta niiden tehokkuus pienenee, koska jokaisen emuloitavan käskyn tulee kulkea binaarimuunnoksen läpi. Tämän myötä emulointi vaatii isäntäkoneelta runsaasti tehoa ja resursseja. (Salokanto 2010.) Emulointia käytetään pääasiassa erilaisiin ohjelmistokokeiluihin: kehitykseen ja testaukseen. Sitä voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina. Emuloitavan järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten se voi käyttää eri käskykantaa kuin isäntäjärjestelmän prosessori. Esimerkkejä emulaattoriohjelmista ovat Java Virtual Machine (JVM), QEMU, DOSBox ja Windows Phone Emulator. Emuloinnin idea on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Emulointi (Microsoft Developer Network 2009.) 2.5 Virtualisoinnin edut ja ongelmat Virtualisointi vähentää kustannuksia ylläpidossa ja laitteiston hankinnoissa, auttaa laskemaan sähkön kulutusta ja parantaa järjestelmän testausmahdollisuuksia. Koska virtuaalisten käyttöympäristöjen ja järjestelmien hallinta tapahtuu keskitetysti, niiden toimivuus pystytään paremmin turvaamaan. Tämän myötä mahdolliset ongelmatilanteet esimerkiksi laitteiston käyttökatkoksien osalta voidaan minimoida. Hyödyntämäl-

17 17 lä virtualisointia esimerkiksi palvelinjärjestelmissä fyysisten palvelimien tilalla, fyysisen laitteiston hankintatarve vähenee. Virtualisoinnin avulla voidaan yleisesti nostaa palvelinjärjestelmien käyttöaste 10-15%:n suoritinkuormasta teoriassa aina 80%:iin. Uusien virtuaalisten järjestelmien kuten virtuaalipalvelimien käyttöönotto on nopeaa ja virtuaalikoneiden siirtäminen toisiin järjestelmiin vaivatonta. Myös varmuuskopiointi hoituu keskitetymmin. Lisäksi virtualisoinnin hyödyistä täytyy mainita tilatarpeiden ja huoltokustannusten pieneneminen. (Hiltunen 2010.) Yleinen käsitys on, että virtuaalikoneet olisivat jollain tavalla turvallisempia kuin fyysiset järjestelmät. Todellisuudessa näin ei ole, vaan ne toimivat lähes samalla tavalla. Näin ollen samat tietoturvauhat ovat läsnä myös virtuaalisten järjestelmien kohdalla. Virtuaalikoneiden näennäisyyden ja tilapäisyyden vuoksi tietoturva saattaa jäädä hyvinkin alhaiselle tasolle, joka voi aiheuttaa suuriakin riskejä. (Päivinen 2008.) Lisäksi virtualisoinnin haitoiksi voidaan lukea ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat ja suorituskyvyn ailahtelut ja heikkemeniset. Virtualisointi vaatii yleisesti ottaen nykyaikaisia laitteistoja, sillä se on resursseja syövää toimintaa. Nykypäivänä virtualisointiohjelmistojen kehityksen myötä edellä mainitut ongelmat ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi. Virtualisoinnin voidaan myös sanoa olevan taitolaji. Väärin toteutettuna virtualisointi toimii usein vain vianhakua hidastavana ja arkkitehtuuria monimutkaistavana uutena kerroksena, joka vaatii päivittämistä ja voi aiheuttaa palvelukatkoja. (Simula 2009.) 3 WINE Wine (Wine Is Not an Emulator), joskus myös (WINE tai wine) on avoimen lähdekoodin sovellus, jonka avulla Windows-ohjelmien ajaminen onnistuu muissa käyttöjärjestelmäympäristöissä. Nimensä mukaisesti Wine ei ole emulaattori vaan pikemminkin Windowsin API-rajapintakutsuja UNIX-alustan mukaiseksi tulkitseva ohjelmisto. Se luo niin sanotun yhteensopivuusrajapinnan POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa, Mac OS X:ssa ja FreeBSD:ssa. Winen logo on nähtävissä kuvassa 6.

18 18 Kuva 6. Winen logo 3.1 Winen historiaa Winen kehitys alkoi virallisesti vuonna Tavoitteena oli kehittää työkalu Windows-ohjelmien ajamiseksi Linuxilla. Bob Amstadt oli alkuperäinen projektinjohtaja ja Eric Youngdale toinen perustajista. Wine otti vaikutteita Sun Microsystemsin kehittämästä, Solaris-käyttöjärjestelmälle suunnatusta WABI (Windows Application Binary Interface) -sovelluksesta sekä Public Windows Interface (PWI) -hankkeesta. Sen tarkoituksena oli painostaa Microsoftia julkaisemaan API:nsa yleiseen käyttöön. Kyseinen projekti lopetettiin vuonna Wine oli alunperin kehitetty ajamaan 16- bittisiä Windows 3.x -ohjelmia. Amstadtin uutisryhmäviesti on näkyvissä kuvassa 7.

19 19 Kuva 7. Bom Amstadtin uutisryhmäviesti projektin käynnistämiseksi. (Shemesh 2003.) Alexandre Julliard on johtanut projektia vuodesta Windowsin pasianssi oli ensimmäinen ohjelma, jonka Winen kehittäjät saivat onnistuneesti ajetuksi. Kehittäjät keskustelivat projektin alkuvaiheina LKML-listojen (Linux Kernel Mailing List) välityksellä. Suuren kiinnostuksen myötä projektin uutisryhmä (Usenet) sai alkunsa heinäkuussa Tänä päivänä käytetyt postituslistat perusti Doug Ridgway lokakuussa luvun lopussa Windows alkoi julkaista 32-bittisiä ja uusia ominaisuuksia sisältäviä ohjelmistoja. Tämän myötä Winen rajapintakin vaati päivityksiä muun muassa verkkoyhteyksien ja rekisteritiedostojen tukemisen osalta. Winen arkkitehtuuri perustuu ohjelmien väliseen jaettuun osoiteavaruuteen. Tämä on olennainen ominaisuus tietoturvan ja jaettujen kansioiden toiminnan kannalta. Vuoden 1995 toukokuussa Wine alkoi tukea 32-bittisiä Windows-ohjelmia ja tammikuussa 1996 ensimmäiset Microsoft Office -ohjelmat pystyttiin ajamaan sovelluksessa. Winen viralliset verkkosivut avattiin marraskuussa (WineHQ )

20 20 Vuonna 1998 Corel ilmoitti tukevansa Linuxia ja julkaisi myös oman kaupallisen käyttöjärjestelmänsä, Corel Linuxin, vuonna Yhtiö tuki myös Winen kehitystyötä. Kauan tämä ajanjakso ei kuitenkaan kestänyt ja vuonna 2001 Corel lakkautti Linux-kehityksensä ja myi käyttöjärjestelmänsä Xandrokselle. Samalla yhteistyö Winen kanssa päättyi. Wineä vuodesta 1999 lähtien kehittämässä ollut CodeWeavers-yhtiö julkaisi oman versionsa Winestä. Se sisälsi graafisia hallintatyökaluja ja helppokäyttöisen asennusohjelman. Vuoden 2001 syyskuussa julkaistu CrossOver-lisäosa (CrossOver Plugin) mahdollisti Windows-pluginien ajamisen yleisimmissä Linux-käyttäjien selaimissa ja sähköpostiohjelmissa. Seuraavan vuoden maaliskuussa yhtiö julkaisi CrossOver Officen, joka oli toimistokäyttöön suunniteltu kaupallinen ohjelmisto ajamaan muun muassa Microsoft Officea ja Adobe Photoshopia. (WineHQ ) CodeWeavers on vielä tänä päivänäkin Winen pääasiallinen kaupallinen yhteistyökumppani. Crossover Office tunnetaan nykyään pelkkänä CrossOverina, joka sisältää kaksi ohjelmistokokonaisuutta: CrossOver Mac ja CrossOver Linux. Ne mahdollistavat Windowssovelluksien ajamisen Linuxissa tai Mac OS X:ssa, ohjelmistosta riippuen. TransGaming Technologies julkaisi 2000-luvun alkupuolella WineX:n, Wineen pohjautuvan kaupallisen ohjelmiston, joka oli suunnattu pelien pelaamiseen Linuxissa. Se sai myöhemmin nimen Cedega. Ohjelman päätavoite oli emuloida Microsoftin DirectX:n API:a, johon Wine ei tuolloin vielä kyennyt. Cedega Gaming Service lakkautettiin 28. helmikuuta 2011, mutta kehitys jatkuu GameTree Linux Developer - projektin alaisuudessa. Maaliskuun 9. päivänä 2002 Winen lähdekoodi siirtyi GNU LGPL:n (GNU Lesser General Public License) piiriin aiemman MIT-lisenssin sijasta ja tämän myötä se toi kehittäjille muutamia yleisiä sääntöjä noudatettaviksi. Ensimmäinen ehto oli, että lähdekoodi tulee olla kaikkien saatavissa, jotka hankkivat Winen. Toinen ehto oli, että yksinkertainen yhdistäminen (linking) Wineen ei tarkoita, että kehittäjän täytyy laittaa ohjelmansa lähdekoodi saataville. (WineHQ ) 12 vuoden kehitystyön jälkeen Winestä julkaistiin ensimmäinen virallinen beta-versio 25. lokakuuta 2005 (versio 0.9). Uusia beta-versioita julkaistiin noin kahden viikon välein yli kahden ja puolen vuoden ajan. Versio 1.0 julkaistiin lopulta 17. kesäkuuta

AIHEET 1. VIRTUALISOINTI 2. WINE 3. VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA. ! Yleistä! Historiaa! Tyypit ja tekniikat! Hyötyjä ja ongelmia

AIHEET 1. VIRTUALISOINTI 2. WINE 3. VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA. ! Yleistä! Historiaa! Tyypit ja tekniikat! Hyötyjä ja ongelmia 206101310 Linux-järjestelmät Seminaarityö 2 AIHEET 1. VIRTUALISOINTI! Yleistä! Historiaa! Tyypit ja tekniikat! Hyötyjä ja ongelmia 2. WINE! Historiaa! Käyttöönotto ja toiminta! Ominaisuudet ja yhteisö!

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Tietoverkkotekniikka. Wine API sekä virtualisointiohjelmistot. Linux. Lukukausi: Kevät Työ valmistui: 8.4.

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Tietoverkkotekniikka. Wine API sekä virtualisointiohjelmistot. Linux. Lukukausi: Kevät Työ valmistui: 8.4. KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietoverkkotekniikka Wine API sekä virtualisointiohjelmistot Linux Lukukausi: Kevät 2014 Teemu Metso Jussi Kujala Ti12_TiVe Ti12_TiVe Työ valmistui: 8.4.2014 Selostus palautettu:

Lisätiedot

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka/tietoverkkotekniikka WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT. 206101312 Linux-järjestelmät

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka/tietoverkkotekniikka WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT. 206101312 Linux-järjestelmät KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka/tietoverkkotekniikka WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT 206101312 Linux-järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Teemu Ahoniemi Mikko Ahdepelto Ti13_TiVe Ti13_TiVe

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot Markku Yli-Kiikka OH06 Sisällys: Wine API...2 Yleistä Winestä...2 API...2 Historiaa...2 Etuja ja haittoja...3 Virtualisointiohjelmistot...5

Lisätiedot

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT

A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT Lukukausi: Luokka: Tekijä: Syksy 2011 Ti09 Teppo Ristola 2 Sisällys JOHDANTO... 3 WINE...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus 2 Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE Verkkoasennus-CD, versio 1.25 Kielioppi & kirjallisuus Oppikirja ja Harjoituskirja englanti, ruotsi, saksa, ranska, suomi Harjoituskirjojen tasot: 1, 2 ja 3 Alfa-aihepiirisanasto

Lisätiedot

1 Tivax siirto uuteen koneeseen

1 Tivax siirto uuteen koneeseen Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Virtualisointi VMwarella: Orkestroitua elinkaarta ja kustannustehokkuutta

Virtualisointi VMwarella: Orkestroitua elinkaarta ja kustannustehokkuutta Kari Mattsson, Trivore Oy Honeywell Suomen Asiakaspäivä 2014 Virtualisointi VMwarella: Orkestroitua elinkaarta ja kustannustehokkuutta 1 Presenter background 30 vuotta IT-alalla, josta 25 vuotta yrittäjänä

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Novapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1

Novapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Novapoint 16.20 Lisensiointi Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Sisällysluettelo Työasemakohtainen lisensiointi... 3 Laitteistolukon (USB-lukon) ajurin asennus...3 Laitteistolukon (USB-lukon)

Lisätiedot

ZENworks Application Virtualization 11

ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and

Lisätiedot

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista

Lisätiedot

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Esityksen kulku Esittely ja taustaa Virtualisoinnin vaiheet ja käyttöhuomiot Laitteistot ja yhteenveto Kankaanpää: 12 136 asukasta

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten

Lisätiedot

SQL Server 2008 asennus

SQL Server 2008 asennus SQL Server 2008 asennus 1. Yleistä... 3 2. Edellytykset... 3 3. SQL Server 2008 Express asennus... 4 4. Yhteystiedot... 6 2/6 1. YLEISTÄ Tässä ohjeessa käydään vaiheittain Microsoft SQL Server 2008 tietokantaohjelmiston

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

Asennuksessa kannattaa käyttää asennusohjelman tarjoamia oletusarvoja.

Asennuksessa kannattaa käyttää asennusohjelman tarjoamia oletusarvoja. 1 1 Tivax Laskutus 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxLaskutus version 4.5 asentamiseksi on oltava asennus CD. Asennusohjelma käynnistetään tuplaklikkamalla asennus CD:llä olevaa Tivax45LaskuSetup.exe

Lisätiedot

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin SECURITY FOR VIRTUAL AND CLOUD ENVIRONMENTS Suojaus vai suorituskyky? Virtuaalikoneiden määrä ylitti fyysisten koneiden määrän jo vuonna 2009. Tällä

Lisätiedot

Työpöytävirtualisointi

Työpöytävirtualisointi Työpöytävirtualisointi VMware View LIPO - SAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalouden, matkailun, tietojenkäsittelyn, viestinnän ja yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta. Käyttäjiä noin

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

PÄIVITÄ TIETOKONEESI PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin

Lisätiedot

Coolselector Asennusohje

Coolselector Asennusohje MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Harjoitus 3 Antti Hartikainen

Harjoitus 3 Antti Hartikainen Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 SP1 Tammikuu 2013 1 (7) Aditro versio 6.2.0 SP1 Päivitysohje Tammikuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1 Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...

Lisätiedot

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta Windows Deployment Services, WDS Käyttöjärjestelmän asennus työasemalle Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP * Domain Name System,

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

Fiery Driver Configurator

Fiery Driver Configurator 2015 Electronics For Imaging, Inc. Tämän julkaisun tiedot kuuluvat tämän tuotteen Lakisääteisien ilmoitusten piiriin. 16. marraskuuta 2015 Sisällys 3 Sisällys Fiery Driver Configurator...5 Järjestelmävaatimukset...5

Lisätiedot

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille

Lisätiedot

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta Etusivu > Tietohallintokeskus > Ohjeet > Tutoriaalit > Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Ohjeet Microsoft Security Essentials -virustorjuntaohjelman

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä:

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä: Pilviteknologiat työasemaympäristössä Microsoft ja Citrix yhdessä Ohjelma 08:30 Aamupala ja ilmoittautuminen 09:00 Virtualisointia työpöydällä vai työpöytien virtualisointia? 10:00 Optimoitu, virtualisoitu

Lisätiedot

HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus)

HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus) HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus) Microsoft Windows Vista Business Microsoft Winodows 7 Professional Upgrade

Lisätiedot

Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista

Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista Sivu 1/5 Kytkentäopas Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista Paikallinen tulostin on tulostin, joka on liitetty tietokoneeseen USB- tai rinnakkaiskaapelilla.

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joonas Rosenblad. SteamOS-käyttöjärjestelmä

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joonas Rosenblad. SteamOS-käyttöjärjestelmä KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joonas Rosenblad SteamOS-käyttöjärjestelmä Harjoitustyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi

Lisätiedot

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011 1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen.

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen. Sivu 1/7 Kytkentäopas Tulostimen asentaminen paikallisesti (Windows) Huomautus: Kun asennat paikallisesti liitettyä tulostinta eikä Ohjelmisto ja käyttöoppaat -CD-levy ei tue käyttöjärjestelmää, käytä

Lisätiedot

Kansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta

Kansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta Kansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta..1 Tiedoston kytkeminen haluttuun ohjelmaan...2 Pikakuvakkeen luominen...3 Resurssien jakaminen verkossa olevien

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

1 Tivax Professional 4.5

1 Tivax Professional 4.5 Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma

Lisätiedot

Visma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje. Pääkäyttäjän opas

Visma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje. Pääkäyttäjän opas Visma Liikkuvan työn ratkaisut Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

POMPIDOU 10 ASENNUSOHJEET

POMPIDOU 10 ASENNUSOHJEET POMPIDOU 10 ASENNUSOHJEET Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lintulahdenkuja 4, Helsinki Postiosoite: PL 30, 00271 Helsinki Lisätietoja: Kristiina Kuussaari puh. 020 610 7476, Paula Ruuth puh. 020 610 7371

Lisätiedot

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle

Lisätiedot

Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje

Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje Ohjelmaversio 1.0 Dokumenttiversio 1.0 2 Ohjelman lataaminen Voit ladata henkilöstö- ja koulutusrekisteriohjelman asennuspaketin EduSetup.exe sivustolta valitsemalla

Lisätiedot

28.4.2011 Palvelimien ja työasemien virtualisointi Red Hat -tuotteilla. Timo Kero, Netorek Oy

28.4.2011 Palvelimien ja työasemien virtualisointi Red Hat -tuotteilla. Timo Kero, Netorek Oy 28.4.2011 Palvelimien ja työasemien virtualisointi Red Hat -tuotteilla Timo Kero, Netorek Oy Palvelimien ja työasemien virtualisointi Red Hat -tuotteilla 1 Esittelyt 1. Netorek 2. Miksi virtualisoida työasemia?

Lisätiedot

Terveydenhuollon Atk-päivät 2009

Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 26. 27.5.2009, Jyväskylä Mika Kolhinoja Teknologiakonsultti Citrix CCA, Citrix CCEA, Citrix CCSP, Microsoft MCP, Microsoft MCSA, Microsoft MCSE, Microsoft MCTS, Microsoft

Lisätiedot

Virtualisointi Käytännön kokemuksia järjestelmien virtualisoinnista

Virtualisointi Käytännön kokemuksia järjestelmien virtualisoinnista Virtualisointi Käytännön kokemuksia järjestelmien virtualisoinnista AKVA-seminaari 26.-28.9.2012 Asko Hentunen, Pivotal Consulting Oy Agenda Sanastoa Virtualisointi mitä se tarkoittaa? Miksi virtualisointia

Lisätiedot

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet 1 Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet Microsoft on julkaissut Office-paketteihin tietoturvapäivitykset. Seuraavat päivitykset aiheuttavat Visma Econet -ohjelmissa

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Enfo Oyj. Virtualisointi. Case: Eduskunta. Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing

Enfo Oyj. Virtualisointi. Case: Eduskunta. Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing Enfo Oyj Virtualisointi Case: Eduskunta Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing Eduskunnan näkökulma asiaan Tietotekniikka eduskunnassa Tunnuslukuja projektista

Lisätiedot

Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä.

Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä. Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä. Virtuaalityöpöytä Pohjimmiltaan palvelimia konesalissa. Kukin palvelin sisältää useita kymmeniä virtuaalityöasemia. Käyttäjän ei

Lisätiedot

VMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto

VMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto VMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto JOHDANTO VMware-ohjelmisto on tarkoitettu VMware-virtuaalikoneiden luomiseen ja käyttämiseen. Tässä käsitellään ainoastaan virtuaalikoneita, jotka

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011

Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011 Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011 2(6) 1. Käyttöoikeudet ja asennusvaatimukset 2. Asennus Novapoint Finnish Value Pack 18.10 sovellusten asennus vaatii järjestelmänvalvojan

Lisätiedot

Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen

Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen s. 1/5 Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen Yleistä Internetissä on paljon hyödyllisiä ilmaisohjelmia, jotka voi ladata ja asentaa omalle koneelle. Osa ohjelmista löytyy suomenkielisiltä sivuilta,

Lisätiedot

TeleWell TW-WLAN 802.11g/n USB

TeleWell TW-WLAN 802.11g/n USB TeleWell TW-WLAN 802.11g/n USB V2 Copyright Pikaohje Pakkauksen sisältö. 1 USB-sovittimen asennus Windows Xp.... 2 Windows Vista..... 6 Mac OS X..... 10 Wlan-tukiasemaan yhdistäminen Windows XP / Vista...

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008

Lisätiedot

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot