KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka Jussi Tuominen WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT Seminaarityö 2012

2 SISÄLLYS LYHENTEET JA TERMIT 1 JOHDANTO 6 2 VIRTUALISOINTI Virtualisoinnin historiaa Virtualisointityypit Palvelinvirtualisointi Tallennusvirtualisointi Sovellusvirtualisointi Työasemavirtualisointi, VDI Verkkovirtualisointi Virtualisointitekniikat Täysvirtualisointi Paravirtualisointi Käyttöjärjestelmävirtualisointi Natiivi virtualisointi Emulointi Virtualisoinnin edut ja ongelmat 16 3 WINE Winen historiaa Käyttöönotto ja toiminta Asennus Työkalut Windows-ohjelmien asentaminen Windows-ohjelmien ajaminen Asetuksien määrittäminen Ominaisuudet ja yhteisö Winen hyödyt Winen ongelmat 32

3 4 VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA Xen KVM VMware QEMU VirtualBox LXC OpenVZ Parallels Workstation UML Linux-VServer Virtual Machine Manager 38 LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Virtualisointiohjelmistoja Linuxille

4 LYHENTEET JA TERMIT API (Application Programming Interface) Rajapinta, joka mahdollistaa erikoissovellusten ohjelmoimisen pohjalla olevaan ohjelmaan. API sisältää erilaisia käskyjä ja toimintoja, joilla lisälaitteet ja -ohjelmat saadaan toimimaan yhdestä ohjelmasta käsin. (Micro Aided Design Oy 2010.) Distribuutio Englannin kielen sanasta distribution tullut nimitys, joka tarkoittaa jakeluversiota. Se on vapaasti jaettavissa ja kehitettävissä oleva käyttöjärjestelmä, jota jokainen käyttäjä voi muokata ja jakaa eteenpäin. Distribuutio, tai tuttavallisemmin distro, on vakiintunut tarkoittamaan erityisesti Linuxin erilaisia jakeluversioita. Emulaattori Ohjelma, joka jäljittelee toista ohjelmaa tai laitetta. Sana emulaattori tulee latinan kielestä: aemulātor tarkoittaa sananmukaisesti kilpailijaa tai jäljittelijää. (Pulkkinen 2000.) Hypervisor Virtualisointialusta, joka on kerros käyttöjärjestelmän ja fyysisten resurssien välissä. Hypervisorin päällä voidaan ajaa yhtä tai useampaa virtuaalista käyttöjärjestelmää, jonka suoritinajasta se huolehtii. Jossain yhteyksissä hypervisorista on käytetty myös käsitettä VMM (Virtual Machine Monitor). POSIX (Portable Operating System Interface for unix) IEEE:n julkaisema, UNIX-pohjaisille käyttöjärjestelmille kehitettyjen standardien kokoelma. Standardeilla pyritään siihen, että kaikki kehityksen alla oleva koodi toimisi kaikissa POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä. POSIX sai alkunsa vuonna 1985, jolloin tavoitteena oli yhtenäistää UNIX-pohjaisia käyttöjärjestelmiä sekä käyttäjän että ohjelmoijan näkökulmasta. (Höök, Orola, Kosonen 2009.)

5 VDI (Virtual Desktop Infrastructure) Perinteisten työasemien virtualisointi. Virtuaalikone Ympäristö, joka näkyy toiselle käyttöjärjestelmälle erillisenä kokonaisena tietokoneena käyttöjärjestelmineen ja ohjelmineen. Käytännössä virtuaalikonetta simuloi isäntäjärjestelmässä (Host Operating System) suoritettava sovellus. Virtuaalikone näkyy sen päälle laitetulle käyttöjärjestelmälle aina samanlaisena riippumatta siitä, missä raudassa se pyörii. Kun virtuaalikone on kerran luotu johonkin, se voidaan siirtää toiseen tuettuun laitteistoympäristöön. Virtuaalikoneeseen asennettua käyttöjärjestelmää kutsutaan vieraskäyttöjärjestelmäksi (Guest Operating System).

6 6 1 JOHDANTO Tämä seminaarityö on osa Linux-järjestelmät -kurssia Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa syksyllä Työn aiheena on Wine sekä muut virtualisointiohjelmistot Linux-ympäristöön. Omalla kohdallani virtualisointi on melko tuttu käsite, sillä olen sekä Windows- että Mac OS X -ympäristössä hyödyntänyt virtualisointia omassa työskentelyssäni. Käyttämiäni ohjelmistoja ovat VMware Fusion, VMware Workstation ja Parallels Desktop. Linux-maailma on jäänyt virtualisoinnin kannalta enemmän takaalalle. Itse olen sisäistänyt virtualisoinnin tarjoamat hyödyt siten, että käytettävissä olevalla alustalla on mahdollista ajaa yhteensopimattomia sovelluksia virtuaalisesti toisen käyttöjärjestelmän sisällä ilman isäntäjärjestelmän uudelleenkäynnistämistä. Tämäntyyppisiä sovelluksia voivat olla esimerkiksi joidenkin laitevalmistajien ohjelmistot, erilaiset lisäosat ja liitännäiset sekä pelit tai ohjelmistot, joista kehittäjä ei ole julkaissut kaikkiin käyttöjärjestelmäympäristöihin yhteensopivaa versiota. Virtualisointi mahdollistaa käyttöjärjestelmien ajamisen, opiskelun ja ominaisuuksien testaamisen ennen niiden mahdollista virallista käyttöä. Se voi olla esimerkiksi ohjelmistokehittäjille olennaisen tärkeä apuväline, jolla ohjelmien toimivuus voidaan varmistaa kohdelaitteessa tai käyttöjärjestelmäympäristössä. Tätä seminaarityötä tehdessä minulle valkeni, että virtualisointi on paljon muutakin. Nykyään sitä näyttäisi tapahtuvan miltei kaikkialla. Tässä seminaarityössä käyn ensin läpi virtualisointia yleisenä käsitteenä, kerron erilaisista virtualisointityypeistä ja -tekniikoista sekä virtualisoinnin hyödyistä ja ongelmista. Tämän jälkeen perehdyn tarkemmin itse Winen ominaisuuksiin ja sovelluksen käyttöön. Kerron myös Winen yhteisöstä, hyödyistä ja ongelmista. Työn lopussa esittelen lyhyesti muita Linuxille saatavilla olevia virtualisointiohjelmistoja. 2 VIRTUALISOINTI Virtualisoinnin määritelmiä on lukuisia. Erään määritelmän mukaan virtualisointi tarkoittaa jonkin näennäisen luomista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luodaan jokin keinotekoinen asia, joka toimii ja näyttää luonnolliselta. Tietotekniikassa virtuali-

7 7 sointi voidaan käsittää menetelmänä, joka mahdollistaa yksittäisen fyysisen resurssin, kuten palvelimen, tallennuslaitteen, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän, näyttäytymisen useina loogisina resursseina. Tämän myötä virtualisoitujen resurssien todelliset ominaisuudet eivät näy järjestelmille, sovelluksille tai loppukäyttäjille, jotka näitä resursseja käyttävät. Tämä voidaan suorittaa myös toisinpäin: monet fyysiset resurssit voidaan näyttää yhtenä loogisena resurssina. (Hiltunen 2010.) Virtualisoinnilla voidaan tarkoittaa myös ohjelmistopohjaista ratkaisua, jossa yhdellä fyysisellä laitteistolla suoritetaan yhtä aikaa virtuaalisesti yhtä tai useampaa käyttöjärjestelmää tai sovellusta. (Pitkänen 2008.) Virtualisointi voidaankin jakaa ohjelmistoja rautapohjaiseen virtualisointiin. 2.1 Virtualisoinnin historiaa Virtualisoinnin historia alkaa jo 1960-luvulta, jolloin suurten keskustietokoneiden laskentatehoa jaettiin käyttäjille ajamalla fyysisissä koneissa rinnakkain monia toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita. Virtualisoinnin, joka silloin tunnettiin vielä nimellä osituskäyttö (time sharing), keksijänä pidetään Oxfordin yliopiston professoria Christopher Stracheyta ( ). (Dittner, Rule 2007, 3.) Strachey loi niin sanotun moniajo-ohjelmoinnin (multi-programming), jossa toinen ohjelmoija pystyi samaan aikaan tekemään virheenkorjausta Stracheyn ohjelmoidessa toisaalla. Tämä ohjelmointimenetelmä oli perusta sen ajan tietoteknisille tehopakkauksille, supertietokoneille, joista kahta pidetään virtualisoinnin kehityksen virallisina alullepanijoina. Nämä kyseiset tietokoneet olivat The Atlas Computer ja IBM M44/44X, jonka arkkitehtuurin yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa termiä virtuaalikone. Tällä tietokoneella pystyttiin ajamaan useita simuloituja virtuaalikoneita, jotka hyödynsivät isäntäkoneen laitteistoa, ohjelmistoja, muistia ja moniajoa. (Dittner, Rule 2007, 3.) Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt virtualisointituote oli vuonna 1972 julkaistu IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä. Sen myötä virtualisointikerrosta kutsutaan edelleen VMM:n (Virtual Machine Monitor) sijasta nimellä hypervisor ja 1990-lukujen aikana tietotekniikka koki suuria muutoksia ensin mini- ja tämän jälkeen mikrotieto-

8 8 koneiden yleistyessä. (Hämäläinen 2007.) Virtualisointi kehittyi koko ajan muun tietotekniikan mukana luvun lopulle tultaessa IT-maailma oli kohdannut monia erilaisia virtualisointiin liittyviä hankkeita. Niistä osa oli kaatunut ja osa menestynyt. Vuosi 1999 toi tullessaan mullistavan muutoksen, kun VMware-yhtiö julkaisi ensimmäisen x86- prosessoreille tarkoitetun virtualisointialustan. Tämän tekniikan avulla voitiin samassa mikrotietokoneessa ajaa rinnakkain monia käyttöjärjestelmäinstansseja. (Hämäläinen 2007.) Monet suuret yritykset kuten Microsoft, Sun Microsystems ja VMware ovat julkaisseet omat virtualisointiohjelmistonsa, jotka ovat tänä päivänä sekä yritysmaailmassa että yksityishenkilöiden käytössä todella aktiivisessa käytössä. Virtualisointiohjelmistot kehittyvät jatkuvasti ja vain tulevaisuus voi näyttää, kuinka pitkälle virtualisoinnin tarjoamat mahdollisuudet voidaan viedä. 2.2 Virtualisointityypit Virtualisointi on suuressa suosiossa nykypäivänä ennen kaikkea palvelinkäytössä, mutta myös muu virtualisointi on kasvattanut koko ajan suosiotaan. Tärkeimpiä virtualisointiintyyppejä palvelinvirtualisoinnin lisäksi ovat tallennusvirtualisointi, sovellusvirtualisointi, työasemavirtualisointi ja verkkovirtualisointi. Seuraavaksi esittelen pintapuolisesti edellä mainittuja virtualisointityyppejä Palvelinvirtualisointi Palvelinvirtualisointi eli laitevirtualisointi on eräs eniten hyödynnettyjä virtualisointityyppejä. Sillä tarkoitetaan fyysisen palvelinjärjestelmän virtualisoimista siten, että fyysisen koneen laitteistoa hyödynnetään virtualisoimalla se loogisiksi resursseiksi. Palvelimen käyttöjärjestelmä eristetään laitteistosta virtuaalipalvelimeksi eli virtuaalikoneeksi. Laitteiston ja virtuaalikoneen välissä toimii virtualisointikerros, joka huolehtii resurssien jaosta virtuaalipalvelimille. Yhdessä fyysisessä laitteessa voidaan ajaa samanaikaisesti useita virtuaalipalvelimia. Ne eivät ole riippuvaisia toistensa ominaisuuksista vaan ne voivat sisältää omat käyttöjärjestelmänsä.

9 9 Virtualisointitekniikkana palvelimissa voidaan käyttää esimerkiksi täysvirtualisointia, natiivia virtualisointia tai käyttöjärjestelmätason virtualisointia. Palvelinvirtualisoinnissa käytettyjä ohjelmistoja ovat Microsoft Virtual Server, Hyper-V, Citrix XenServer ja VMware. (Hentunen 2012.) Palvelinvirtualisoinnin etuja ovat kustannuksien pieneneminen sekä vikojen sietokyvyn ja käyttöasteen parantaminen. Tämä johtuu siitä, että suurin osa kapasiteetista saadaan käyttöön ajamalla palvelinlaitteistossa useita virtuaalipalvelimia. Erityisesti yritysmaailmassa palvelinvirtualisointi on nykypäivänä arkipäivää Tallennusvirtualisointi Tallennusvirtualisointi on yksi vanhimmista ja samalla huomaamattomimmista virtualisointityypeistä. Sillä tarkoitetaan tallennuslaitteiden kokoamista virtualisointikerroksen taakse yhdeksi joustavaksi loogiseksi resurssiksi. Yksinkertaisimpia esimerkkejä tallennusvirtualisoinnista ovat jaetut kansiot palvelimella ja käyttäjän kotihakemisto verkossa. Laajemmat järjestelmät, kuten NAS (Network-attached Storage) eli verkkotallennus ja SAN (Storage Area Network) eli tallennusalueverkko, ovat nekin tallennusvirtualisointia hyödyntäviä tekniikoita. Tallennusvirtualisoinnin etuja ovat saatavilla olevan levytilan optimaalinen käyttö ja säästäminen. Tämän tekniikan yksi merkittävimmistä hyvistä puolista on se, että vain osa joustavan loogisen resurssin koosta voidaan ottaa käyttöön. Tämän myötä mahdollinen ylikapasiteetti pystytään arvioimaan tarkemmin. Tallennustilan muutos onnistuu lennosta häiritsemättä muita resursseja käyttäviä toimintoja. Fyysiset tallennusmediat voivat sijaita useissa eri paikoissa ja useilla eri laitteilla. Tämä pienentää tiedon menettämisen riskiä Sovellusvirtualisointi Sovellusvirtualisoinnilla tarkoitetaan menelmää, jossa sovellus irrotetaan käyttöjärjestelmästä ja toisista sovelluksista. Virtualisoidut sovellukset ovat omissa erillisissä paketeissaan, toimivat käyttöjärjestelmän alla ja käyttävät sen resursseja. Käyttöjärjestelmä ja sovelluskerros voidaan myös erottaa, jolloin sovellukset eivät syö työaseman resursseja. Sovelluspaketti sisältää kaikki sovelluksen asetukset, tiedostot,

10 10 rekisterit ja kirjastot. Sovellus toimii omassa virtuaalikerroksessaan, jota kutsutaan myös "kuplaksi" tai "hiekkalaatikoksi". Virtuaalikerroksen ansiosta sovellukset eivät saa aikaan merkittävää tuhoa käyttöjärjestelmässä, jos asiat menisivät jostain syystä pieleen. Sovellusvirtualisoinnin merkittävin hyöty on vanhojen sovellusten toimivuus uudemmissa Windows-käyttöjärjestelmissä. Toinen etu on se, että sovelluksia ei asenneta käyttöjärjestelmään. Tämä ehkäisee yhteensopivuusongelmia sekä ristiriitoja sovellusten välillä. Lisäksi sovellusvirtualisointi mahdollistaa usean saman sovelluksen version ajamisen samassa käyttöjärjestelmässä. Myös sovellusten päivittäminen ja jakelu nopeutuu ja helpottuu. (Paasi 2011.) Sovellusvirtualisoinnissa virtualisoituja sovelluksia voi ajaa miltä tahansa työasemalta, jossa on tarjolla pääsy Internetiin. Sovellusvirtualisoinnilla on kuitenkin myös omat haittapuolensa. Kaikkia sovelluksia ei ole kehitetty virtualisoitavaksi. Niitä ovat esimerkiksi tietokantasovellukset, laiteajureita tarvitsevat sovellukset ja kernel-tason komponentteja käyttävät sovellukset, kuten virustorjuntaohjelmat ja palomuurit. Useiden edellä mainittujen sovellusten suorituskyky heikkenee olennaisesti niitä virtualisoitaessa. (Paasi 2011.) Työasemavirtualisointi, VDI Työasemavirtualisoinnissa (myös työpöytävirtualisointi-nimitystä käytetään) käyttäjillä on käytössään vähemmän tehokkaat työasemat, kuten esimerkiksi "kevyet" päätteet tai vanhemmat laitteet, jotka käyttävät palvelimella olevaa työasemakäyttöjärjestelmää sovellusohjelmistoineen. Tämä virtualisointityyppi on lähtöisin palvelinvirtualisoinnin tuomista hyödyistä: palvelinvirtualisoinnin hyödyt voidaan jalostaa myös työasemakäyttöön. Työasemat välitetään käyttäjien päätteille välityspalvelimen (connection broker) avulla. Se huolehtii yhteyksien luonnista, katkaistujen yhteyksien poistamisesta sekä virtuaalityöasemien luonnista, käynnistämisestä ja sammuttamisesta. (Varik 2010.) Koska varsinainen käytettävä käyttöjärjestelmä sijaitsee palvelimella, on sitä mahdollista käyttää missä ja millä tahansa laitteella, jossa on Internet-yhteys.

11 11 Virtuaalisten työasemien käyttö parantaa tietoturvaa ja helpottaa ylläpitotehtäviä, koska työasemat sijaitsevat keskitetyissä paikoissa. Tämän myötä myös paikallisen tuen tarve pienenee esimerkiksi yritysmaailmassa. Työasemavirtualisoinnin huonoja puolia ovat tunnetusti olleet multimedian hallitsemisen ongelmat ja virtuaalisen käyttöjärjestelmän offline-käyttö. Tänä päivänä näitä ongelmia on pyritty vähentämään uudemmilla tekniikoilla Verkkovirtualisointi Verkkovirtualisointi on uusi ilmiö. Sen periaatteena on, että yhdistetään laite- ja ohjelmistotason verkkoresursseja ja verkon toimintoja yhdeksi ohjelmallisesti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tietoverkon ollessa virtuaalinen ja joustava, verkkovirheet pienenevät ja tiedostot liikkuvat verkossa varmemmin. Uusien verkkojen luominen on nopeaa. Verkkojen hallinta käy yhden hallintokeskuksen kautta, vaikka ne olisikin hajautettu omiksi ulkoisiksi verkoiksi. Verkkovirtualisoinnin avulla useita fyysisiä verkkoja voidaan keskittää yhdeksi virtuaaliseksi verkoksi ja hallita yhtenä kokonaisuutena. Samalla tavalla yksi verkko voidaan eriyttää eri virtuaaliverkoiksi ja käyttää erillisten verkkojen tapaan. (Ekurssit.net.) Olennaisia verkkovirtualisointia hyödyntäviä tekniikoita ovat VLAN (Virtual Local Area Network) eli virtuaalinen lähiverkko ja VPN (Virtual Private Network) eli virtuaalinen erillisverkko. Verkon virtualisoinnissa on mahdollista käyttää myös virtuaalisia verkkolaitteita, kuten virtuaalikytkimiä ja verkkokortteja. 2.3 Virtualisointitekniikat Virtualisointitekniikoita on olemassa monenlaisia, mutta yleisimpinä niistä voidaan pitää täys-, para-, ja käyttöjärjestelmävirtualisointia. Täysvirtualisoinnissa pyritään virtualisoimaan suoraan fyysistä laitteistoa, eikä tiettyä käyttöjärjestelmää. Paravirtualisointi ja käyttöjärjestelmätason virtualisointi keskittyvät sitä vastoin virtualisoimaan käyttöjärjestelmiä. Seuraavaksi esittelen lyhyesti yleisimpiä virtualisointitekniikoita.

12 Täysvirtualisointi Täysvirtualisointi (Full Virtualization) edellyttää niin sanotun hypervisorin olemassaoloa. Tekniikassa virtualisointikohteena on suoraan laitteisto käyttöjärjestelmän sijasta. Hypervisor-kerroksen avulla vieraskäyttöjärjestelmä on täysin eristetty koneen fyysisistä resursseista. Se olettaa toimivansa itse suoraan näiden resurssien yläpuolella. Täysvirtualisoinnin suurin etu on nopeus ja hyvä yhteensopivuus isäntä- ja vieraskoneiden välillä, jolloin voidaan ajaa sekalaisia yhdistelmiä eri käyttöjärjestelmistä. Lisäksi täysvirtualisointi mahdollistaa virtuaalikoneiden täydellisen eristämisen toisistaan. Täysvirtualisointiin kykeneviä virtualisointiohjelmistoja ovat esimerkiksi VMware Fusion ja VMware Workstation, Parallels Desktop ja VirtualBox. Täysvirtualisointisovellus ei tarvitse esiasennettua käyttöjärjestelmää toimiakseen. Sen avulla saavutetaan isäntäkoneen prosessorien ja muistin hyödyntäminen lähes alkuperäisellä tehokkuudella. Lisäksi tällä tekniikalla on suurin käyttöjärjestelmien tuki: ne voidaan asentaa ilman ylimääräisiä lisäohjelmia. Täysvirtualisoinnin huonona puolena on jatkuva emuloinnin tarve ja hypervisor-kerroksen olemassaolo. Se vaatii tietokoneelta paljon resursseja. Kaikissa virtuaalikoneissa on lisäksi oltava oma käyttöjärjestelmänsä. (Laitinen 2011.) Täysvirtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Täysvirtualisointi (Godber 2007.) Paravirtualisointi Toisin kuin täysvirtualisoinnissa, paravirtualisoinnissa (Paravirtualization) virtuaalikoneiden käyttöjärjestelmät ovat tietoisia toisistaan. Paravirtualisointia eli avustettua

13 13 tai osittaista virtualisointia käytettäessä tietokoneeseen tarvitsee asentaa erillinen isäntäkäyttöjärjestelmä, jonka kautta virtuaalisille käyttöjärjestelmille luodaan rajapinta. Tämä rajapintakerros tarjoaa virtuaalikoneille niiden tarvitsemat resurssit käytettäviä laitteita varten. Paravirtualisointi edellyttää järjestelmältä vähemmän suorituskykyä kuin täysvirtualisointi, koska käytössä on paljon vähemmän ajettavaa koodia. Toisin kuin täysvirtualisoinnin hypervisor, paravirtualisoinnin virtualisointikerros päästää ainoastaan yhden vieraskäyttöjärjestelmän kerrallaan fyysisiin resursseihin ja pysäyttää toiset, jotka pyrkivät samalle resurssille. Lisäksi sillä on laitteiston laaja tuki, koska tekniikka ei sisällä mitään laiteajureita. Paravirtualisointi on nopea tapa virtualisoida ja virtualisoidun järjestelmän nopeus lähentelee sen todellista nopeutta. Paravirtualisointi edellyttää käyttöjärjestelmän tukea. Tämän vuoksi käyttöjärjestelmiä tulee muokata niin, että niitä voidaan käyttää paravirtualisointirajapinnan kanssa. Jotta tämä saavutetaan, on virtualisoitavan käyttöjärjestelmän lähdekoodia muunneltava. (Mäntykoski 2011.) Tämä on selkeästi huono puoli, koska sen myötä virtualisoitavan käyttöjärjestelmän lähdekoodikin tulisi olla saatavilla. Esimerkkejä paravirtualisointiin pohjautuvista ohjelmistoista ovat Cambridgen yliopistossa kehitetty avoimen lähdekoodin sovellus Xen ja UML (User-mode Linux). Paravirtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Paravirtualisointi (Godber 2007.)

14 Käyttöjärjestelmävirtualisointi Käyttöjärjestelmävirtualisoinnissa eli käyttöjärjestelmätasoisessa virtualisoinnissa (Operating system-level virtualization) käyttöjärjestelmiä ajetaan olemassa olevan käyttöjärjestelmän päällä. Näin virtualisoitu käyttöjärjestelmä ei näe isäntäkoneen resursseja virtualisoituna vaan fyysisinä resursseina. Virtualisoidut käyttöjärjestelmät ovat näin eristetty osittain tai kokonaan isännästä. Käyttöjärjestelmävirtualisointia käytettäessä virtuaalikone on nopea, jopa yhtä nopea kuin isäntäkone. Lisäksi kaikki käyttöjärjestelmät toimivat ilman laitteisto-ongelmia. (Vuorinen 2011.) Toisin kuin täys- ja paravirtualisoinnissa, käyttöjärjestelmävirtualisoinnissa ei käytetä hypervisoria. Kaikki teho lähtee itse käyttöjärjestelmästä. Ehkä suurin haittapuoli on se, että kaikkien vieraskäyttöjärjestelmien pitää toimia samalla käyttöjärjestelmällä. (Mäntykoski 2011.) Käytännössä käyttöjärjestelmävirtualisointia käytetään ainoastaan UNIX-pohjaisissa (palvelin-)ympäristöissä. Virtuaalikoneita ei ole eristetty ja suojattu toisiltaan yhtä hyvin kuin muissa virtualisointitekniikoissa. Tämä tekniikka onkin luotettavuudeltaan huonohko. Käyttöjärjestelmätasoinen virtualisointi on ollut kuitenkin yleisessä käytössä helpon käyttöönoton ansiosta. Esimerkkejä tätä tekniikkaa käyttävistä ohjelmistoista ovat OpenVZ, Linux-VServer ja Linux Containers (LXC). Käyttöjärjestelmätasoisen virtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Käyttöjärjestelmätasoinen virtualisointi (Microsoft Developer Network 2009.)

15 Natiivi virtualisointi Natiivissa virtualisointissa eli laitteisto-ohjatussa virtualisoinnissa (Hardware-assisted virtualization) hyödynnetään x86-arkkitehtuuriin kehitettyjä laajennuksia. Kyseessä on eräänlainen sekoitus täysvirtualisointia ja paravirtualisointia. Käyttöjärjestelmät voidaan asentaa ilman muutoksia, mutta pienillä muutoksilla järjestelmän suorituskykyä voidaan parantaa. Natiivi virtualisointi tukee parhaiten uusia 64-bittisiä vieraskäyttöjärjestelmiä. (Knuutinen 2008.) Tekniikalla on paras suorituskyky prosessorin, muistin ja kiintolevyn käyttämisessä, sillä vieraskäyttöjärjestelmä pääsee ohjaamaan laitteistoa suoraan. (Laitinen 2011.) Tiedon ei siis tarvitse kulkea VMM:n (Virtual Machine Monitor) kautta kuten paravirtualisoinnissa. Natiivi virtualisointi soveltuu vain uudemmille laitteistoalustoille, koska tekniikka vaatii toimiakseen prosessorilta laitteisto-ohjatun kiihdytyksen tuen (hardware acceleration). Käytännössä suorittimen tai suorittimien täytyy tukea joko Inter VT tai AMD-V -prosessorilaajennuksia. Natiivin virtualisoinnin huonona puolena on käyttöjärjestelmän muokkaustarve saman tapaan kuin paravirtualisoinnissa. Natiivin virtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Natiivi virtualisointi (VMware 2007.)

16 Emulointi Emulointi tarkoittaa koko laitteistokokonaisuuden simuloimista toisella laitteistoarkkitehtuurilla. Se on eräänlainen virtualisoinnin äärimuoto, vaikka se joskus eriytetään omaksi tekniikakseen. Emuloinnin avulla toiselle laitteistoarkkitehtuurille kehitettyjä ohjelmia voidaan ajaa toisella alustalla ilman lähdekoodin uudelleenkääntämistä tai muuttamista. Kaikki ohjelmien resurssit ovat käytössä, mutta niiden tehokkuus pienenee, koska jokaisen emuloitavan käskyn tulee kulkea binaarimuunnoksen läpi. Tämän myötä emulointi vaatii isäntäkoneelta runsaasti tehoa ja resursseja. (Salokanto 2010.) Emulointia käytetään pääasiassa erilaisiin ohjelmistokokeiluihin: kehitykseen ja testaukseen. Sitä voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina. Emuloitavan järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten se voi käyttää eri käskykantaa kuin isäntäjärjestelmän prosessori. Esimerkkejä emulaattoriohjelmista ovat Java Virtual Machine (JVM), QEMU, DOSBox ja Windows Phone Emulator. Emuloinnin idea on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Emulointi (Microsoft Developer Network 2009.) 2.5 Virtualisoinnin edut ja ongelmat Virtualisointi vähentää kustannuksia ylläpidossa ja laitteiston hankinnoissa, auttaa laskemaan sähkön kulutusta ja parantaa järjestelmän testausmahdollisuuksia. Koska virtuaalisten käyttöympäristöjen ja järjestelmien hallinta tapahtuu keskitetysti, niiden toimivuus pystytään paremmin turvaamaan. Tämän myötä mahdolliset ongelmatilanteet esimerkiksi laitteiston käyttökatkoksien osalta voidaan minimoida. Hyödyntämäl-

17 17 lä virtualisointia esimerkiksi palvelinjärjestelmissä fyysisten palvelimien tilalla, fyysisen laitteiston hankintatarve vähenee. Virtualisoinnin avulla voidaan yleisesti nostaa palvelinjärjestelmien käyttöaste 10-15%:n suoritinkuormasta teoriassa aina 80%:iin. Uusien virtuaalisten järjestelmien kuten virtuaalipalvelimien käyttöönotto on nopeaa ja virtuaalikoneiden siirtäminen toisiin järjestelmiin vaivatonta. Myös varmuuskopiointi hoituu keskitetymmin. Lisäksi virtualisoinnin hyödyistä täytyy mainita tilatarpeiden ja huoltokustannusten pieneneminen. (Hiltunen 2010.) Yleinen käsitys on, että virtuaalikoneet olisivat jollain tavalla turvallisempia kuin fyysiset järjestelmät. Todellisuudessa näin ei ole, vaan ne toimivat lähes samalla tavalla. Näin ollen samat tietoturvauhat ovat läsnä myös virtuaalisten järjestelmien kohdalla. Virtuaalikoneiden näennäisyyden ja tilapäisyyden vuoksi tietoturva saattaa jäädä hyvinkin alhaiselle tasolle, joka voi aiheuttaa suuriakin riskejä. (Päivinen 2008.) Lisäksi virtualisoinnin haitoiksi voidaan lukea ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat ja suorituskyvyn ailahtelut ja heikkemeniset. Virtualisointi vaatii yleisesti ottaen nykyaikaisia laitteistoja, sillä se on resursseja syövää toimintaa. Nykypäivänä virtualisointiohjelmistojen kehityksen myötä edellä mainitut ongelmat ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi. Virtualisoinnin voidaan myös sanoa olevan taitolaji. Väärin toteutettuna virtualisointi toimii usein vain vianhakua hidastavana ja arkkitehtuuria monimutkaistavana uutena kerroksena, joka vaatii päivittämistä ja voi aiheuttaa palvelukatkoja. (Simula 2009.) 3 WINE Wine (Wine Is Not an Emulator), joskus myös (WINE tai wine) on avoimen lähdekoodin sovellus, jonka avulla Windows-ohjelmien ajaminen onnistuu muissa käyttöjärjestelmäympäristöissä. Nimensä mukaisesti Wine ei ole emulaattori vaan pikemminkin Windowsin API-rajapintakutsuja UNIX-alustan mukaiseksi tulkitseva ohjelmisto. Se luo niin sanotun yhteensopivuusrajapinnan POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa, Mac OS X:ssa ja FreeBSD:ssa. Winen logo on nähtävissä kuvassa 6.

18 18 Kuva 6. Winen logo 3.1 Winen historiaa Winen kehitys alkoi virallisesti vuonna Tavoitteena oli kehittää työkalu Windows-ohjelmien ajamiseksi Linuxilla. Bob Amstadt oli alkuperäinen projektinjohtaja ja Eric Youngdale toinen perustajista. Wine otti vaikutteita Sun Microsystemsin kehittämästä, Solaris-käyttöjärjestelmälle suunnatusta WABI (Windows Application Binary Interface) -sovelluksesta sekä Public Windows Interface (PWI) -hankkeesta. Sen tarkoituksena oli painostaa Microsoftia julkaisemaan API:nsa yleiseen käyttöön. Kyseinen projekti lopetettiin vuonna Wine oli alunperin kehitetty ajamaan 16- bittisiä Windows 3.x -ohjelmia. Amstadtin uutisryhmäviesti on näkyvissä kuvassa 7.

19 19 Kuva 7. Bom Amstadtin uutisryhmäviesti projektin käynnistämiseksi. (Shemesh 2003.) Alexandre Julliard on johtanut projektia vuodesta Windowsin pasianssi oli ensimmäinen ohjelma, jonka Winen kehittäjät saivat onnistuneesti ajetuksi. Kehittäjät keskustelivat projektin alkuvaiheina LKML-listojen (Linux Kernel Mailing List) välityksellä. Suuren kiinnostuksen myötä projektin uutisryhmä (Usenet) sai alkunsa heinäkuussa Tänä päivänä käytetyt postituslistat perusti Doug Ridgway lokakuussa luvun lopussa Windows alkoi julkaista 32-bittisiä ja uusia ominaisuuksia sisältäviä ohjelmistoja. Tämän myötä Winen rajapintakin vaati päivityksiä muun muassa verkkoyhteyksien ja rekisteritiedostojen tukemisen osalta. Winen arkkitehtuuri perustuu ohjelmien väliseen jaettuun osoiteavaruuteen. Tämä on olennainen ominaisuus tietoturvan ja jaettujen kansioiden toiminnan kannalta. Vuoden 1995 toukokuussa Wine alkoi tukea 32-bittisiä Windows-ohjelmia ja tammikuussa 1996 ensimmäiset Microsoft Office -ohjelmat pystyttiin ajamaan sovelluksessa. Winen viralliset verkkosivut avattiin marraskuussa (WineHQ )

20 20 Vuonna 1998 Corel ilmoitti tukevansa Linuxia ja julkaisi myös oman kaupallisen käyttöjärjestelmänsä, Corel Linuxin, vuonna Yhtiö tuki myös Winen kehitystyötä. Kauan tämä ajanjakso ei kuitenkaan kestänyt ja vuonna 2001 Corel lakkautti Linux-kehityksensä ja myi käyttöjärjestelmänsä Xandrokselle. Samalla yhteistyö Winen kanssa päättyi. Wineä vuodesta 1999 lähtien kehittämässä ollut CodeWeavers-yhtiö julkaisi oman versionsa Winestä. Se sisälsi graafisia hallintatyökaluja ja helppokäyttöisen asennusohjelman. Vuoden 2001 syyskuussa julkaistu CrossOver-lisäosa (CrossOver Plugin) mahdollisti Windows-pluginien ajamisen yleisimmissä Linux-käyttäjien selaimissa ja sähköpostiohjelmissa. Seuraavan vuoden maaliskuussa yhtiö julkaisi CrossOver Officen, joka oli toimistokäyttöön suunniteltu kaupallinen ohjelmisto ajamaan muun muassa Microsoft Officea ja Adobe Photoshopia. (WineHQ ) CodeWeavers on vielä tänä päivänäkin Winen pääasiallinen kaupallinen yhteistyökumppani. Crossover Office tunnetaan nykyään pelkkänä CrossOverina, joka sisältää kaksi ohjelmistokokonaisuutta: CrossOver Mac ja CrossOver Linux. Ne mahdollistavat Windowssovelluksien ajamisen Linuxissa tai Mac OS X:ssa, ohjelmistosta riippuen. TransGaming Technologies julkaisi 2000-luvun alkupuolella WineX:n, Wineen pohjautuvan kaupallisen ohjelmiston, joka oli suunnattu pelien pelaamiseen Linuxissa. Se sai myöhemmin nimen Cedega. Ohjelman päätavoite oli emuloida Microsoftin DirectX:n API:a, johon Wine ei tuolloin vielä kyennyt. Cedega Gaming Service lakkautettiin 28. helmikuuta 2011, mutta kehitys jatkuu GameTree Linux Developer - projektin alaisuudessa. Maaliskuun 9. päivänä 2002 Winen lähdekoodi siirtyi GNU LGPL:n (GNU Lesser General Public License) piiriin aiemman MIT-lisenssin sijasta ja tämän myötä se toi kehittäjille muutamia yleisiä sääntöjä noudatettaviksi. Ensimmäinen ehto oli, että lähdekoodi tulee olla kaikkien saatavissa, jotka hankkivat Winen. Toinen ehto oli, että yksinkertainen yhdistäminen (linking) Wineen ei tarkoita, että kehittäjän täytyy laittaa ohjelmansa lähdekoodi saataville. (WineHQ ) 12 vuoden kehitystyön jälkeen Winestä julkaistiin ensimmäinen virallinen beta-versio 25. lokakuuta 2005 (versio 0.9). Uusia beta-versioita julkaistiin noin kahden viikon välein yli kahden ja puolen vuoden ajan. Versio 1.0 julkaistiin lopulta 17. kesäkuuta

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot Markku Yli-Kiikka OH06 Sisällys: Wine API...2 Yleistä Winestä...2 API...2 Historiaa...2 Etuja ja haittoja...3 Virtualisointiohjelmistot...5

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT

A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT Lukukausi: Luokka: Tekijä: Syksy 2011 Ti09 Teppo Ristola 2 Sisällys JOHDANTO... 3 WINE...

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1 Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows

Lisätiedot

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and

Lisätiedot

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin SECURITY FOR VIRTUAL AND CLOUD ENVIRONMENTS Suojaus vai suorituskyky? Virtuaalikoneiden määrä ylitti fyysisten koneiden määrän jo vuonna 2009. Tällä

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

1 Tivax Professional 4.5

1 Tivax Professional 4.5 Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma

Lisätiedot

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi

Lisätiedot

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka SUSE LINUX Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 KEHITYS JA HITORIA 3 3 VERSIOT 5 4 OMINAISUUDET 6 5 ASENNUS

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka/Tietoverkkotekniikka Jussi Toivakka ja Juha Törö MySQL & PostGRE 1 Sisällysluettelo 2 Yleistä tietokannoista... 3 3 MySQL... 4 3.1 Historiaa... 4 3.2 Käyttö...

Lisätiedot

K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa)

K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa) K-Lite Codec Pack v2.48 Asennusohje (toimii myös uusissa versioissa) Niko Rautava 2006 http://koti.mbnet.fi/nrautava Kannattaa ainakin kokeilla ensimmäisellä kerralla näiden ohjeitten mukaan, koska tässä

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille MAGICAD AUTOCADILLE (AutoCAD), kehittänyt Progman Oy Sovellukset: Circuit Designer, Electrical, Heating & Piping, Room, Sprinkler

Lisätiedot

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. PIKA-ALOITUSOPAS Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. Fiscal Media Manager -ohjelmalla tehdään kalenteri,

Lisätiedot

Voodoo Dragon. Voodoo Dragon. Käyttäjän opas. Versio 1.0

Voodoo Dragon. Voodoo Dragon. Käyttäjän opas. Versio 1.0 Voodoo Dragon Käyttäjän opas Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2

1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2 AinaCom Skype for Business Asennusohje Sivu 1/10 Sisällysluettelo 1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2 2 Windows työasemat... 2 2.1 Windows työasemavaatimukset...

Lisätiedot

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 1 INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 HUOM: Tämä ohje on tarkoitettu yksittäisen koneen päivittämiseen, mikäli InterBase on asennettu serverille ota yhteys DL Software Tukeen. HUOM: Mikäli koneessasi on

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Sovellussivusto

Käyttöohjeet. Sovellussivusto Käyttöohjeet Sovellussivusto SISÄLLYSLUETTELO Tietoja oppaasta...2 Oppaassa käytetyt symbolit...2 Vastuuvapauslauseke...3 Huomautuksia...3 Mitä sovellussivustolla voi tehdä... 4 Ennen sovellussivuston

Lisätiedot

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Opiskelijoiden OneDriveohje Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden OneDrive-ohje Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi

Lisätiedot

Asennus- ja aktivointiohje (Päivitetty )

Asennus- ja aktivointiohje (Päivitetty ) Asennus- ja aktivointiohje (Päivitetty 22.2.2012) Organisaation / tietokoneen asennuksista vastaavalle. Sisältö 1. Järjestelmävaatimukset 2. Ohjelmiston asennus 3. Ohjelmiston käyttöohjeet 4. Ohjelmiston

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla

PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla 29.11.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Luennon materiaali PDF-tiedostona: opi.opisto.hel.fi/mikko PortableApps.com Mahdollistaa ilmaisohjelmien

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

AutoFutur / KoneFutur verkkoversion palvelimen vaihtaminen. Ennen asennusta ja sen aikana huomioitavat asiat

AutoFutur / KoneFutur verkkoversion palvelimen vaihtaminen. Ennen asennusta ja sen aikana huomioitavat asiat AutoFutur / KoneFutur verkkoversion palvelimen vaihtaminen Päivitetty 30.7.2009 Ennen asennusta ja sen aikana huomioitavat asiat Tällä ohjeella siirrät AutoFutur tai KoneFutur verkkoversion palvelintoiminnot

Lisätiedot

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0 Voodoo Dragon 2 Käyttöohje Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti

Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n ulkopuolella, muussa sairaanhoitopiirissä työskentelevälle ammattilaiselle, jolla on käytössä

Lisätiedot

56K ESP-2 Modem 56K ESP-2 MODEM. Pika-asennusohje. Versio 1.0

56K ESP-2 Modem 56K ESP-2 MODEM. Pika-asennusohje. Versio 1.0 56K ESP-2 MODEM Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu modeemin 56K ESP-2 Modem käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tai käytössä ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Yleistä tietoa Windows tehtävästä

Yleistä tietoa Windows tehtävästä Yleistä tietoa Windows tehtävästä Tehtävänäsi on asentaa ja konfiguroida yrityksen Windows ratkaisuihin perustuva ITympäristö. Käytä salasanana Qwerty123, jos ei ole muuta pyydetty. Käytössäsi on Hyper-V

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta:

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta: Novell Filr -työpöytäsovellus lueminut Huhtikuu 2015 1 Tuotteen yleiskatsaus Novell Filr -työpöytäsovelluksella voit synkronoida Novell Filr -tiedostoja tietokoneesi tiedostojärjestelmän kanssa ja muokata

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti Johdanto Älä altista PU011-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU011-korttia

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen.

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen. Sivu 1/6 Yhteysopas Tulostimen asentaminen paikallisesti (Windows) Huomautus: Jos Software and Doumentation ei tue käyttöjärjestelmää, tulostin on lisättävä Ohjattu tulostimen lisääminen - toiminnon avulla.

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Asennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin

Asennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin PU006V2 Sweex 2-porttinen PCI-sarjakortti Johdanto Älä altista PU006V2-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU006V2-korttia erittäin

Lisätiedot

Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia

Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Tämä ohje on tarkoitettu ammattilaisille, jotka työskentelevät HUS:n ulkopuolella ja eivät omista

Lisätiedot

Joni Partanen. Virtualisointiympäristön rakentaminen Suomen Lähetysseurassa

Joni Partanen. Virtualisointiympäristön rakentaminen Suomen Lähetysseurassa Joni Partanen Virtualisointiympäristön rakentaminen Suomen Lähetysseurassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Insinöörityö 30.09.2011 ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin Suomen

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. SHARP MX-M260

Käyttöoppaasi. SHARP MX-M260 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle SHARP MX-M260. Löydät kysymyksiisi vastaukset SHARP MX-M260 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden suojaus

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden suojaus Tietokoneiden ja mobiililaitteiden suojaus mikko.kaariainen@opisto.hel.fi 4.10.2016 Lataa luennon materiaali, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Haittaohjelmat (malware) Virukset,

Lisätiedot

Vapaat ohjelmat matkalla

Vapaat ohjelmat matkalla Vapaat ohjelmat matkalla Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Teemailta Helsinki, 24.5.2010 Kalvo 1(14) Tietotekniikka (loma)matkalla Eihän lomalla tarvitse koskea tietokoneisiin.

Lisätiedot

Näin asennat Windows käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat Windows käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näillä ohjeilla asennat Microsoft Windows 3.11 tai Microsoft Windows 3.1 -käyttöjärjestelmän Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Huomioi, että voidaksesi asentaa Windows-käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen,

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Asetusten avulla voit säätää tietokoneen suojaustasoja. Suojaustila ilmoittaa tietokoneen senhetkisen tietoturvan ja suojauksen tason.

Asetusten avulla voit säätää tietokoneen suojaustasoja. Suojaustila ilmoittaa tietokoneen senhetkisen tietoturvan ja suojauksen tason. Pikaopas ESET Cybersecurity suojaa tietokonetta haitalliselta koodilta huippuluokan ominaisuuksilla. Palkitussa NOD32-virustentorjuntajärjestelmässä ensimmäisen kerran esiteltyyn ThreatSense -tarkistusohjelmaan

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

Asennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin

Asennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin PU007V2 Sweex 1 portin rinnakkainen & 2 portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU007V2-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 VARMUUSKOPIOT 2 2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO PERUSKÄYTTÄJÄN TUNNUKSILLA 2 2.2 VARMUUSKOPIOT ADMIN TUNNUKSILLA 4 2.2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN Tämänkertaisen tehtävän aiheena ovat sovellusten lisäys/poisto sekä Windowsin mukana tulevat järjestelmätyökalut, jotka löytyvät valinnan Käynnistä Apuohjelmat

Lisätiedot

Bomgar etähuoltoohjelmisto

Bomgar etähuoltoohjelmisto Bomgar etähuoltoohjelmisto Asiakasohje Tämän dokumentin tarkoituksena on kertoa Microksen asiakkaille, mitä asiakkaan tulee tehdä liittyäkseen Microksen asiakastuen lähettämään etähuoltoistuntokutsuun

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Ver. 2 Ohjelmisto-opas Copyright c PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Johdanto...3 Tämän ohjelmisto-oppaan käyttäminen...3 Järjestelmävaatimukset...4 Varoitukset...6 Asentaminen/poistaminen...6

Lisätiedot

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3) LANGATON VIERAILIJAVERKKO 1(7) LANGATTOMAN VIERAILIJAVERKON KÄYTTÖ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tarjoaa vierailijoiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön suojatun langattoman verkon

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla 02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos

Lisätiedot

Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut. Asiakirjan osanumero:

Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut. Asiakirjan osanumero: Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut Asiakirjan osanumero: 410173-351 Tammikuu 2006 Sisällysluettelo 1 Client Management -hallintaratkaisut Kokoonpanon määrittäminen ja käyttöönotto........

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

TRUST SIGHT FIGHTER VIBRATION FEEDBACK & PREDATOR QZ 500

TRUST SIGHT FIGHTER VIBRATION FEEDBACK & PREDATOR QZ 500 TRUST SIGHT FIGHTER VIBRATION FEEDBACK & PREDATOR QZ 500 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Sight Fighter Vibration Feedback - ja Predator QZ 500 - tuotteiden

Lisätiedot

Adobe Digital Editions -ohjeet

Adobe Digital Editions -ohjeet Adobe Digital Editions -ohjeet Adobe Digital Editions on Adoben e-kirjojen lukemiseen tarkoitettu kevyt erillinen lukuohjelma, joka on ollut käytössä Adobe Reader -ohjelman 8-versiosta alkaen. Ohjelman

Lisätiedot

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa Uutta Remote Support Platform for SAP Business One Asiakirjaversio: 1.0 2012-10-08 Kaikki maat Typografiset merkintätavat Kirjasintyyli Esimerkki Näytöstä lainatut sanat tai merkit. Näitä ovat kenttien

Lisätiedot

ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas. Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä

ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas. Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET Cyber Security tarjoaa huippuluokan suojauksen tietokoneellesi haittaohjelmia vastaan. Alun perin palkitussa

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU013-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU013-korttia

Lisätiedot