KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka
|
|
- Raili Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka Jussi Tuominen WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT Seminaarityö 2012
2 SISÄLLYS LYHENTEET JA TERMIT 1 JOHDANTO 6 2 VIRTUALISOINTI Virtualisoinnin historiaa Virtualisointityypit Palvelinvirtualisointi Tallennusvirtualisointi Sovellusvirtualisointi Työasemavirtualisointi, VDI Verkkovirtualisointi Virtualisointitekniikat Täysvirtualisointi Paravirtualisointi Käyttöjärjestelmävirtualisointi Natiivi virtualisointi Emulointi Virtualisoinnin edut ja ongelmat 16 3 WINE Winen historiaa Käyttöönotto ja toiminta Asennus Työkalut Windows-ohjelmien asentaminen Windows-ohjelmien ajaminen Asetuksien määrittäminen Ominaisuudet ja yhteisö Winen hyödyt Winen ongelmat 32
3 4 VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA Xen KVM VMware QEMU VirtualBox LXC OpenVZ Parallels Workstation UML Linux-VServer Virtual Machine Manager 38 LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Virtualisointiohjelmistoja Linuxille
4 LYHENTEET JA TERMIT API (Application Programming Interface) Rajapinta, joka mahdollistaa erikoissovellusten ohjelmoimisen pohjalla olevaan ohjelmaan. API sisältää erilaisia käskyjä ja toimintoja, joilla lisälaitteet ja -ohjelmat saadaan toimimaan yhdestä ohjelmasta käsin. (Micro Aided Design Oy 2010.) Distribuutio Englannin kielen sanasta distribution tullut nimitys, joka tarkoittaa jakeluversiota. Se on vapaasti jaettavissa ja kehitettävissä oleva käyttöjärjestelmä, jota jokainen käyttäjä voi muokata ja jakaa eteenpäin. Distribuutio, tai tuttavallisemmin distro, on vakiintunut tarkoittamaan erityisesti Linuxin erilaisia jakeluversioita. Emulaattori Ohjelma, joka jäljittelee toista ohjelmaa tai laitetta. Sana emulaattori tulee latinan kielestä: aemulātor tarkoittaa sananmukaisesti kilpailijaa tai jäljittelijää. (Pulkkinen 2000.) Hypervisor Virtualisointialusta, joka on kerros käyttöjärjestelmän ja fyysisten resurssien välissä. Hypervisorin päällä voidaan ajaa yhtä tai useampaa virtuaalista käyttöjärjestelmää, jonka suoritinajasta se huolehtii. Jossain yhteyksissä hypervisorista on käytetty myös käsitettä VMM (Virtual Machine Monitor). POSIX (Portable Operating System Interface for unix) IEEE:n julkaisema, UNIX-pohjaisille käyttöjärjestelmille kehitettyjen standardien kokoelma. Standardeilla pyritään siihen, että kaikki kehityksen alla oleva koodi toimisi kaikissa POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä. POSIX sai alkunsa vuonna 1985, jolloin tavoitteena oli yhtenäistää UNIX-pohjaisia käyttöjärjestelmiä sekä käyttäjän että ohjelmoijan näkökulmasta. (Höök, Orola, Kosonen 2009.)
5 VDI (Virtual Desktop Infrastructure) Perinteisten työasemien virtualisointi. Virtuaalikone Ympäristö, joka näkyy toiselle käyttöjärjestelmälle erillisenä kokonaisena tietokoneena käyttöjärjestelmineen ja ohjelmineen. Käytännössä virtuaalikonetta simuloi isäntäjärjestelmässä (Host Operating System) suoritettava sovellus. Virtuaalikone näkyy sen päälle laitetulle käyttöjärjestelmälle aina samanlaisena riippumatta siitä, missä raudassa se pyörii. Kun virtuaalikone on kerran luotu johonkin, se voidaan siirtää toiseen tuettuun laitteistoympäristöön. Virtuaalikoneeseen asennettua käyttöjärjestelmää kutsutaan vieraskäyttöjärjestelmäksi (Guest Operating System).
6 6 1 JOHDANTO Tämä seminaarityö on osa Linux-järjestelmät -kurssia Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa syksyllä Työn aiheena on Wine sekä muut virtualisointiohjelmistot Linux-ympäristöön. Omalla kohdallani virtualisointi on melko tuttu käsite, sillä olen sekä Windows- että Mac OS X -ympäristössä hyödyntänyt virtualisointia omassa työskentelyssäni. Käyttämiäni ohjelmistoja ovat VMware Fusion, VMware Workstation ja Parallels Desktop. Linux-maailma on jäänyt virtualisoinnin kannalta enemmän takaalalle. Itse olen sisäistänyt virtualisoinnin tarjoamat hyödyt siten, että käytettävissä olevalla alustalla on mahdollista ajaa yhteensopimattomia sovelluksia virtuaalisesti toisen käyttöjärjestelmän sisällä ilman isäntäjärjestelmän uudelleenkäynnistämistä. Tämäntyyppisiä sovelluksia voivat olla esimerkiksi joidenkin laitevalmistajien ohjelmistot, erilaiset lisäosat ja liitännäiset sekä pelit tai ohjelmistot, joista kehittäjä ei ole julkaissut kaikkiin käyttöjärjestelmäympäristöihin yhteensopivaa versiota. Virtualisointi mahdollistaa käyttöjärjestelmien ajamisen, opiskelun ja ominaisuuksien testaamisen ennen niiden mahdollista virallista käyttöä. Se voi olla esimerkiksi ohjelmistokehittäjille olennaisen tärkeä apuväline, jolla ohjelmien toimivuus voidaan varmistaa kohdelaitteessa tai käyttöjärjestelmäympäristössä. Tätä seminaarityötä tehdessä minulle valkeni, että virtualisointi on paljon muutakin. Nykyään sitä näyttäisi tapahtuvan miltei kaikkialla. Tässä seminaarityössä käyn ensin läpi virtualisointia yleisenä käsitteenä, kerron erilaisista virtualisointityypeistä ja -tekniikoista sekä virtualisoinnin hyödyistä ja ongelmista. Tämän jälkeen perehdyn tarkemmin itse Winen ominaisuuksiin ja sovelluksen käyttöön. Kerron myös Winen yhteisöstä, hyödyistä ja ongelmista. Työn lopussa esittelen lyhyesti muita Linuxille saatavilla olevia virtualisointiohjelmistoja. 2 VIRTUALISOINTI Virtualisoinnin määritelmiä on lukuisia. Erään määritelmän mukaan virtualisointi tarkoittaa jonkin näennäisen luomista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luodaan jokin keinotekoinen asia, joka toimii ja näyttää luonnolliselta. Tietotekniikassa virtuali-
7 7 sointi voidaan käsittää menetelmänä, joka mahdollistaa yksittäisen fyysisen resurssin, kuten palvelimen, tallennuslaitteen, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän, näyttäytymisen useina loogisina resursseina. Tämän myötä virtualisoitujen resurssien todelliset ominaisuudet eivät näy järjestelmille, sovelluksille tai loppukäyttäjille, jotka näitä resursseja käyttävät. Tämä voidaan suorittaa myös toisinpäin: monet fyysiset resurssit voidaan näyttää yhtenä loogisena resurssina. (Hiltunen 2010.) Virtualisoinnilla voidaan tarkoittaa myös ohjelmistopohjaista ratkaisua, jossa yhdellä fyysisellä laitteistolla suoritetaan yhtä aikaa virtuaalisesti yhtä tai useampaa käyttöjärjestelmää tai sovellusta. (Pitkänen 2008.) Virtualisointi voidaankin jakaa ohjelmistoja rautapohjaiseen virtualisointiin. 2.1 Virtualisoinnin historiaa Virtualisoinnin historia alkaa jo 1960-luvulta, jolloin suurten keskustietokoneiden laskentatehoa jaettiin käyttäjille ajamalla fyysisissä koneissa rinnakkain monia toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita. Virtualisoinnin, joka silloin tunnettiin vielä nimellä osituskäyttö (time sharing), keksijänä pidetään Oxfordin yliopiston professoria Christopher Stracheyta ( ). (Dittner, Rule 2007, 3.) Strachey loi niin sanotun moniajo-ohjelmoinnin (multi-programming), jossa toinen ohjelmoija pystyi samaan aikaan tekemään virheenkorjausta Stracheyn ohjelmoidessa toisaalla. Tämä ohjelmointimenetelmä oli perusta sen ajan tietoteknisille tehopakkauksille, supertietokoneille, joista kahta pidetään virtualisoinnin kehityksen virallisina alullepanijoina. Nämä kyseiset tietokoneet olivat The Atlas Computer ja IBM M44/44X, jonka arkkitehtuurin yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa termiä virtuaalikone. Tällä tietokoneella pystyttiin ajamaan useita simuloituja virtuaalikoneita, jotka hyödynsivät isäntäkoneen laitteistoa, ohjelmistoja, muistia ja moniajoa. (Dittner, Rule 2007, 3.) Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt virtualisointituote oli vuonna 1972 julkaistu IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä. Sen myötä virtualisointikerrosta kutsutaan edelleen VMM:n (Virtual Machine Monitor) sijasta nimellä hypervisor ja 1990-lukujen aikana tietotekniikka koki suuria muutoksia ensin mini- ja tämän jälkeen mikrotieto-
8 8 koneiden yleistyessä. (Hämäläinen 2007.) Virtualisointi kehittyi koko ajan muun tietotekniikan mukana luvun lopulle tultaessa IT-maailma oli kohdannut monia erilaisia virtualisointiin liittyviä hankkeita. Niistä osa oli kaatunut ja osa menestynyt. Vuosi 1999 toi tullessaan mullistavan muutoksen, kun VMware-yhtiö julkaisi ensimmäisen x86- prosessoreille tarkoitetun virtualisointialustan. Tämän tekniikan avulla voitiin samassa mikrotietokoneessa ajaa rinnakkain monia käyttöjärjestelmäinstansseja. (Hämäläinen 2007.) Monet suuret yritykset kuten Microsoft, Sun Microsystems ja VMware ovat julkaisseet omat virtualisointiohjelmistonsa, jotka ovat tänä päivänä sekä yritysmaailmassa että yksityishenkilöiden käytössä todella aktiivisessa käytössä. Virtualisointiohjelmistot kehittyvät jatkuvasti ja vain tulevaisuus voi näyttää, kuinka pitkälle virtualisoinnin tarjoamat mahdollisuudet voidaan viedä. 2.2 Virtualisointityypit Virtualisointi on suuressa suosiossa nykypäivänä ennen kaikkea palvelinkäytössä, mutta myös muu virtualisointi on kasvattanut koko ajan suosiotaan. Tärkeimpiä virtualisointiintyyppejä palvelinvirtualisoinnin lisäksi ovat tallennusvirtualisointi, sovellusvirtualisointi, työasemavirtualisointi ja verkkovirtualisointi. Seuraavaksi esittelen pintapuolisesti edellä mainittuja virtualisointityyppejä Palvelinvirtualisointi Palvelinvirtualisointi eli laitevirtualisointi on eräs eniten hyödynnettyjä virtualisointityyppejä. Sillä tarkoitetaan fyysisen palvelinjärjestelmän virtualisoimista siten, että fyysisen koneen laitteistoa hyödynnetään virtualisoimalla se loogisiksi resursseiksi. Palvelimen käyttöjärjestelmä eristetään laitteistosta virtuaalipalvelimeksi eli virtuaalikoneeksi. Laitteiston ja virtuaalikoneen välissä toimii virtualisointikerros, joka huolehtii resurssien jaosta virtuaalipalvelimille. Yhdessä fyysisessä laitteessa voidaan ajaa samanaikaisesti useita virtuaalipalvelimia. Ne eivät ole riippuvaisia toistensa ominaisuuksista vaan ne voivat sisältää omat käyttöjärjestelmänsä.
9 9 Virtualisointitekniikkana palvelimissa voidaan käyttää esimerkiksi täysvirtualisointia, natiivia virtualisointia tai käyttöjärjestelmätason virtualisointia. Palvelinvirtualisoinnissa käytettyjä ohjelmistoja ovat Microsoft Virtual Server, Hyper-V, Citrix XenServer ja VMware. (Hentunen 2012.) Palvelinvirtualisoinnin etuja ovat kustannuksien pieneneminen sekä vikojen sietokyvyn ja käyttöasteen parantaminen. Tämä johtuu siitä, että suurin osa kapasiteetista saadaan käyttöön ajamalla palvelinlaitteistossa useita virtuaalipalvelimia. Erityisesti yritysmaailmassa palvelinvirtualisointi on nykypäivänä arkipäivää Tallennusvirtualisointi Tallennusvirtualisointi on yksi vanhimmista ja samalla huomaamattomimmista virtualisointityypeistä. Sillä tarkoitetaan tallennuslaitteiden kokoamista virtualisointikerroksen taakse yhdeksi joustavaksi loogiseksi resurssiksi. Yksinkertaisimpia esimerkkejä tallennusvirtualisoinnista ovat jaetut kansiot palvelimella ja käyttäjän kotihakemisto verkossa. Laajemmat järjestelmät, kuten NAS (Network-attached Storage) eli verkkotallennus ja SAN (Storage Area Network) eli tallennusalueverkko, ovat nekin tallennusvirtualisointia hyödyntäviä tekniikoita. Tallennusvirtualisoinnin etuja ovat saatavilla olevan levytilan optimaalinen käyttö ja säästäminen. Tämän tekniikan yksi merkittävimmistä hyvistä puolista on se, että vain osa joustavan loogisen resurssin koosta voidaan ottaa käyttöön. Tämän myötä mahdollinen ylikapasiteetti pystytään arvioimaan tarkemmin. Tallennustilan muutos onnistuu lennosta häiritsemättä muita resursseja käyttäviä toimintoja. Fyysiset tallennusmediat voivat sijaita useissa eri paikoissa ja useilla eri laitteilla. Tämä pienentää tiedon menettämisen riskiä Sovellusvirtualisointi Sovellusvirtualisoinnilla tarkoitetaan menelmää, jossa sovellus irrotetaan käyttöjärjestelmästä ja toisista sovelluksista. Virtualisoidut sovellukset ovat omissa erillisissä paketeissaan, toimivat käyttöjärjestelmän alla ja käyttävät sen resursseja. Käyttöjärjestelmä ja sovelluskerros voidaan myös erottaa, jolloin sovellukset eivät syö työaseman resursseja. Sovelluspaketti sisältää kaikki sovelluksen asetukset, tiedostot,
10 10 rekisterit ja kirjastot. Sovellus toimii omassa virtuaalikerroksessaan, jota kutsutaan myös "kuplaksi" tai "hiekkalaatikoksi". Virtuaalikerroksen ansiosta sovellukset eivät saa aikaan merkittävää tuhoa käyttöjärjestelmässä, jos asiat menisivät jostain syystä pieleen. Sovellusvirtualisoinnin merkittävin hyöty on vanhojen sovellusten toimivuus uudemmissa Windows-käyttöjärjestelmissä. Toinen etu on se, että sovelluksia ei asenneta käyttöjärjestelmään. Tämä ehkäisee yhteensopivuusongelmia sekä ristiriitoja sovellusten välillä. Lisäksi sovellusvirtualisointi mahdollistaa usean saman sovelluksen version ajamisen samassa käyttöjärjestelmässä. Myös sovellusten päivittäminen ja jakelu nopeutuu ja helpottuu. (Paasi 2011.) Sovellusvirtualisoinnissa virtualisoituja sovelluksia voi ajaa miltä tahansa työasemalta, jossa on tarjolla pääsy Internetiin. Sovellusvirtualisoinnilla on kuitenkin myös omat haittapuolensa. Kaikkia sovelluksia ei ole kehitetty virtualisoitavaksi. Niitä ovat esimerkiksi tietokantasovellukset, laiteajureita tarvitsevat sovellukset ja kernel-tason komponentteja käyttävät sovellukset, kuten virustorjuntaohjelmat ja palomuurit. Useiden edellä mainittujen sovellusten suorituskyky heikkenee olennaisesti niitä virtualisoitaessa. (Paasi 2011.) Työasemavirtualisointi, VDI Työasemavirtualisoinnissa (myös työpöytävirtualisointi-nimitystä käytetään) käyttäjillä on käytössään vähemmän tehokkaat työasemat, kuten esimerkiksi "kevyet" päätteet tai vanhemmat laitteet, jotka käyttävät palvelimella olevaa työasemakäyttöjärjestelmää sovellusohjelmistoineen. Tämä virtualisointityyppi on lähtöisin palvelinvirtualisoinnin tuomista hyödyistä: palvelinvirtualisoinnin hyödyt voidaan jalostaa myös työasemakäyttöön. Työasemat välitetään käyttäjien päätteille välityspalvelimen (connection broker) avulla. Se huolehtii yhteyksien luonnista, katkaistujen yhteyksien poistamisesta sekä virtuaalityöasemien luonnista, käynnistämisestä ja sammuttamisesta. (Varik 2010.) Koska varsinainen käytettävä käyttöjärjestelmä sijaitsee palvelimella, on sitä mahdollista käyttää missä ja millä tahansa laitteella, jossa on Internet-yhteys.
11 11 Virtuaalisten työasemien käyttö parantaa tietoturvaa ja helpottaa ylläpitotehtäviä, koska työasemat sijaitsevat keskitetyissä paikoissa. Tämän myötä myös paikallisen tuen tarve pienenee esimerkiksi yritysmaailmassa. Työasemavirtualisoinnin huonoja puolia ovat tunnetusti olleet multimedian hallitsemisen ongelmat ja virtuaalisen käyttöjärjestelmän offline-käyttö. Tänä päivänä näitä ongelmia on pyritty vähentämään uudemmilla tekniikoilla Verkkovirtualisointi Verkkovirtualisointi on uusi ilmiö. Sen periaatteena on, että yhdistetään laite- ja ohjelmistotason verkkoresursseja ja verkon toimintoja yhdeksi ohjelmallisesti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tietoverkon ollessa virtuaalinen ja joustava, verkkovirheet pienenevät ja tiedostot liikkuvat verkossa varmemmin. Uusien verkkojen luominen on nopeaa. Verkkojen hallinta käy yhden hallintokeskuksen kautta, vaikka ne olisikin hajautettu omiksi ulkoisiksi verkoiksi. Verkkovirtualisoinnin avulla useita fyysisiä verkkoja voidaan keskittää yhdeksi virtuaaliseksi verkoksi ja hallita yhtenä kokonaisuutena. Samalla tavalla yksi verkko voidaan eriyttää eri virtuaaliverkoiksi ja käyttää erillisten verkkojen tapaan. (Ekurssit.net.) Olennaisia verkkovirtualisointia hyödyntäviä tekniikoita ovat VLAN (Virtual Local Area Network) eli virtuaalinen lähiverkko ja VPN (Virtual Private Network) eli virtuaalinen erillisverkko. Verkon virtualisoinnissa on mahdollista käyttää myös virtuaalisia verkkolaitteita, kuten virtuaalikytkimiä ja verkkokortteja. 2.3 Virtualisointitekniikat Virtualisointitekniikoita on olemassa monenlaisia, mutta yleisimpinä niistä voidaan pitää täys-, para-, ja käyttöjärjestelmävirtualisointia. Täysvirtualisoinnissa pyritään virtualisoimaan suoraan fyysistä laitteistoa, eikä tiettyä käyttöjärjestelmää. Paravirtualisointi ja käyttöjärjestelmätason virtualisointi keskittyvät sitä vastoin virtualisoimaan käyttöjärjestelmiä. Seuraavaksi esittelen lyhyesti yleisimpiä virtualisointitekniikoita.
12 Täysvirtualisointi Täysvirtualisointi (Full Virtualization) edellyttää niin sanotun hypervisorin olemassaoloa. Tekniikassa virtualisointikohteena on suoraan laitteisto käyttöjärjestelmän sijasta. Hypervisor-kerroksen avulla vieraskäyttöjärjestelmä on täysin eristetty koneen fyysisistä resursseista. Se olettaa toimivansa itse suoraan näiden resurssien yläpuolella. Täysvirtualisoinnin suurin etu on nopeus ja hyvä yhteensopivuus isäntä- ja vieraskoneiden välillä, jolloin voidaan ajaa sekalaisia yhdistelmiä eri käyttöjärjestelmistä. Lisäksi täysvirtualisointi mahdollistaa virtuaalikoneiden täydellisen eristämisen toisistaan. Täysvirtualisointiin kykeneviä virtualisointiohjelmistoja ovat esimerkiksi VMware Fusion ja VMware Workstation, Parallels Desktop ja VirtualBox. Täysvirtualisointisovellus ei tarvitse esiasennettua käyttöjärjestelmää toimiakseen. Sen avulla saavutetaan isäntäkoneen prosessorien ja muistin hyödyntäminen lähes alkuperäisellä tehokkuudella. Lisäksi tällä tekniikalla on suurin käyttöjärjestelmien tuki: ne voidaan asentaa ilman ylimääräisiä lisäohjelmia. Täysvirtualisoinnin huonona puolena on jatkuva emuloinnin tarve ja hypervisor-kerroksen olemassaolo. Se vaatii tietokoneelta paljon resursseja. Kaikissa virtuaalikoneissa on lisäksi oltava oma käyttöjärjestelmänsä. (Laitinen 2011.) Täysvirtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Täysvirtualisointi (Godber 2007.) Paravirtualisointi Toisin kuin täysvirtualisoinnissa, paravirtualisoinnissa (Paravirtualization) virtuaalikoneiden käyttöjärjestelmät ovat tietoisia toisistaan. Paravirtualisointia eli avustettua
13 13 tai osittaista virtualisointia käytettäessä tietokoneeseen tarvitsee asentaa erillinen isäntäkäyttöjärjestelmä, jonka kautta virtuaalisille käyttöjärjestelmille luodaan rajapinta. Tämä rajapintakerros tarjoaa virtuaalikoneille niiden tarvitsemat resurssit käytettäviä laitteita varten. Paravirtualisointi edellyttää järjestelmältä vähemmän suorituskykyä kuin täysvirtualisointi, koska käytössä on paljon vähemmän ajettavaa koodia. Toisin kuin täysvirtualisoinnin hypervisor, paravirtualisoinnin virtualisointikerros päästää ainoastaan yhden vieraskäyttöjärjestelmän kerrallaan fyysisiin resursseihin ja pysäyttää toiset, jotka pyrkivät samalle resurssille. Lisäksi sillä on laitteiston laaja tuki, koska tekniikka ei sisällä mitään laiteajureita. Paravirtualisointi on nopea tapa virtualisoida ja virtualisoidun järjestelmän nopeus lähentelee sen todellista nopeutta. Paravirtualisointi edellyttää käyttöjärjestelmän tukea. Tämän vuoksi käyttöjärjestelmiä tulee muokata niin, että niitä voidaan käyttää paravirtualisointirajapinnan kanssa. Jotta tämä saavutetaan, on virtualisoitavan käyttöjärjestelmän lähdekoodia muunneltava. (Mäntykoski 2011.) Tämä on selkeästi huono puoli, koska sen myötä virtualisoitavan käyttöjärjestelmän lähdekoodikin tulisi olla saatavilla. Esimerkkejä paravirtualisointiin pohjautuvista ohjelmistoista ovat Cambridgen yliopistossa kehitetty avoimen lähdekoodin sovellus Xen ja UML (User-mode Linux). Paravirtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Paravirtualisointi (Godber 2007.)
14 Käyttöjärjestelmävirtualisointi Käyttöjärjestelmävirtualisoinnissa eli käyttöjärjestelmätasoisessa virtualisoinnissa (Operating system-level virtualization) käyttöjärjestelmiä ajetaan olemassa olevan käyttöjärjestelmän päällä. Näin virtualisoitu käyttöjärjestelmä ei näe isäntäkoneen resursseja virtualisoituna vaan fyysisinä resursseina. Virtualisoidut käyttöjärjestelmät ovat näin eristetty osittain tai kokonaan isännästä. Käyttöjärjestelmävirtualisointia käytettäessä virtuaalikone on nopea, jopa yhtä nopea kuin isäntäkone. Lisäksi kaikki käyttöjärjestelmät toimivat ilman laitteisto-ongelmia. (Vuorinen 2011.) Toisin kuin täys- ja paravirtualisoinnissa, käyttöjärjestelmävirtualisoinnissa ei käytetä hypervisoria. Kaikki teho lähtee itse käyttöjärjestelmästä. Ehkä suurin haittapuoli on se, että kaikkien vieraskäyttöjärjestelmien pitää toimia samalla käyttöjärjestelmällä. (Mäntykoski 2011.) Käytännössä käyttöjärjestelmävirtualisointia käytetään ainoastaan UNIX-pohjaisissa (palvelin-)ympäristöissä. Virtuaalikoneita ei ole eristetty ja suojattu toisiltaan yhtä hyvin kuin muissa virtualisointitekniikoissa. Tämä tekniikka onkin luotettavuudeltaan huonohko. Käyttöjärjestelmätasoinen virtualisointi on ollut kuitenkin yleisessä käytössä helpon käyttöönoton ansiosta. Esimerkkejä tätä tekniikkaa käyttävistä ohjelmistoista ovat OpenVZ, Linux-VServer ja Linux Containers (LXC). Käyttöjärjestelmätasoisen virtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Käyttöjärjestelmätasoinen virtualisointi (Microsoft Developer Network 2009.)
15 Natiivi virtualisointi Natiivissa virtualisointissa eli laitteisto-ohjatussa virtualisoinnissa (Hardware-assisted virtualization) hyödynnetään x86-arkkitehtuuriin kehitettyjä laajennuksia. Kyseessä on eräänlainen sekoitus täysvirtualisointia ja paravirtualisointia. Käyttöjärjestelmät voidaan asentaa ilman muutoksia, mutta pienillä muutoksilla järjestelmän suorituskykyä voidaan parantaa. Natiivi virtualisointi tukee parhaiten uusia 64-bittisiä vieraskäyttöjärjestelmiä. (Knuutinen 2008.) Tekniikalla on paras suorituskyky prosessorin, muistin ja kiintolevyn käyttämisessä, sillä vieraskäyttöjärjestelmä pääsee ohjaamaan laitteistoa suoraan. (Laitinen 2011.) Tiedon ei siis tarvitse kulkea VMM:n (Virtual Machine Monitor) kautta kuten paravirtualisoinnissa. Natiivi virtualisointi soveltuu vain uudemmille laitteistoalustoille, koska tekniikka vaatii toimiakseen prosessorilta laitteisto-ohjatun kiihdytyksen tuen (hardware acceleration). Käytännössä suorittimen tai suorittimien täytyy tukea joko Inter VT tai AMD-V -prosessorilaajennuksia. Natiivin virtualisoinnin huonona puolena on käyttöjärjestelmän muokkaustarve saman tapaan kuin paravirtualisoinnissa. Natiivin virtualisoinnin idea on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Natiivi virtualisointi (VMware 2007.)
16 Emulointi Emulointi tarkoittaa koko laitteistokokonaisuuden simuloimista toisella laitteistoarkkitehtuurilla. Se on eräänlainen virtualisoinnin äärimuoto, vaikka se joskus eriytetään omaksi tekniikakseen. Emuloinnin avulla toiselle laitteistoarkkitehtuurille kehitettyjä ohjelmia voidaan ajaa toisella alustalla ilman lähdekoodin uudelleenkääntämistä tai muuttamista. Kaikki ohjelmien resurssit ovat käytössä, mutta niiden tehokkuus pienenee, koska jokaisen emuloitavan käskyn tulee kulkea binaarimuunnoksen läpi. Tämän myötä emulointi vaatii isäntäkoneelta runsaasti tehoa ja resursseja. (Salokanto 2010.) Emulointia käytetään pääasiassa erilaisiin ohjelmistokokeiluihin: kehitykseen ja testaukseen. Sitä voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina. Emuloitavan järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten se voi käyttää eri käskykantaa kuin isäntäjärjestelmän prosessori. Esimerkkejä emulaattoriohjelmista ovat Java Virtual Machine (JVM), QEMU, DOSBox ja Windows Phone Emulator. Emuloinnin idea on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Emulointi (Microsoft Developer Network 2009.) 2.5 Virtualisoinnin edut ja ongelmat Virtualisointi vähentää kustannuksia ylläpidossa ja laitteiston hankinnoissa, auttaa laskemaan sähkön kulutusta ja parantaa järjestelmän testausmahdollisuuksia. Koska virtuaalisten käyttöympäristöjen ja järjestelmien hallinta tapahtuu keskitetysti, niiden toimivuus pystytään paremmin turvaamaan. Tämän myötä mahdolliset ongelmatilanteet esimerkiksi laitteiston käyttökatkoksien osalta voidaan minimoida. Hyödyntämäl-
17 17 lä virtualisointia esimerkiksi palvelinjärjestelmissä fyysisten palvelimien tilalla, fyysisen laitteiston hankintatarve vähenee. Virtualisoinnin avulla voidaan yleisesti nostaa palvelinjärjestelmien käyttöaste 10-15%:n suoritinkuormasta teoriassa aina 80%:iin. Uusien virtuaalisten järjestelmien kuten virtuaalipalvelimien käyttöönotto on nopeaa ja virtuaalikoneiden siirtäminen toisiin järjestelmiin vaivatonta. Myös varmuuskopiointi hoituu keskitetymmin. Lisäksi virtualisoinnin hyödyistä täytyy mainita tilatarpeiden ja huoltokustannusten pieneneminen. (Hiltunen 2010.) Yleinen käsitys on, että virtuaalikoneet olisivat jollain tavalla turvallisempia kuin fyysiset järjestelmät. Todellisuudessa näin ei ole, vaan ne toimivat lähes samalla tavalla. Näin ollen samat tietoturvauhat ovat läsnä myös virtuaalisten järjestelmien kohdalla. Virtuaalikoneiden näennäisyyden ja tilapäisyyden vuoksi tietoturva saattaa jäädä hyvinkin alhaiselle tasolle, joka voi aiheuttaa suuriakin riskejä. (Päivinen 2008.) Lisäksi virtualisoinnin haitoiksi voidaan lukea ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat ja suorituskyvyn ailahtelut ja heikkemeniset. Virtualisointi vaatii yleisesti ottaen nykyaikaisia laitteistoja, sillä se on resursseja syövää toimintaa. Nykypäivänä virtualisointiohjelmistojen kehityksen myötä edellä mainitut ongelmat ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi. Virtualisoinnin voidaan myös sanoa olevan taitolaji. Väärin toteutettuna virtualisointi toimii usein vain vianhakua hidastavana ja arkkitehtuuria monimutkaistavana uutena kerroksena, joka vaatii päivittämistä ja voi aiheuttaa palvelukatkoja. (Simula 2009.) 3 WINE Wine (Wine Is Not an Emulator), joskus myös (WINE tai wine) on avoimen lähdekoodin sovellus, jonka avulla Windows-ohjelmien ajaminen onnistuu muissa käyttöjärjestelmäympäristöissä. Nimensä mukaisesti Wine ei ole emulaattori vaan pikemminkin Windowsin API-rajapintakutsuja UNIX-alustan mukaiseksi tulkitseva ohjelmisto. Se luo niin sanotun yhteensopivuusrajapinnan POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa, Mac OS X:ssa ja FreeBSD:ssa. Winen logo on nähtävissä kuvassa 6.
18 18 Kuva 6. Winen logo 3.1 Winen historiaa Winen kehitys alkoi virallisesti vuonna Tavoitteena oli kehittää työkalu Windows-ohjelmien ajamiseksi Linuxilla. Bob Amstadt oli alkuperäinen projektinjohtaja ja Eric Youngdale toinen perustajista. Wine otti vaikutteita Sun Microsystemsin kehittämästä, Solaris-käyttöjärjestelmälle suunnatusta WABI (Windows Application Binary Interface) -sovelluksesta sekä Public Windows Interface (PWI) -hankkeesta. Sen tarkoituksena oli painostaa Microsoftia julkaisemaan API:nsa yleiseen käyttöön. Kyseinen projekti lopetettiin vuonna Wine oli alunperin kehitetty ajamaan 16- bittisiä Windows 3.x -ohjelmia. Amstadtin uutisryhmäviesti on näkyvissä kuvassa 7.
19 19 Kuva 7. Bom Amstadtin uutisryhmäviesti projektin käynnistämiseksi. (Shemesh 2003.) Alexandre Julliard on johtanut projektia vuodesta Windowsin pasianssi oli ensimmäinen ohjelma, jonka Winen kehittäjät saivat onnistuneesti ajetuksi. Kehittäjät keskustelivat projektin alkuvaiheina LKML-listojen (Linux Kernel Mailing List) välityksellä. Suuren kiinnostuksen myötä projektin uutisryhmä (Usenet) sai alkunsa heinäkuussa Tänä päivänä käytetyt postituslistat perusti Doug Ridgway lokakuussa luvun lopussa Windows alkoi julkaista 32-bittisiä ja uusia ominaisuuksia sisältäviä ohjelmistoja. Tämän myötä Winen rajapintakin vaati päivityksiä muun muassa verkkoyhteyksien ja rekisteritiedostojen tukemisen osalta. Winen arkkitehtuuri perustuu ohjelmien väliseen jaettuun osoiteavaruuteen. Tämä on olennainen ominaisuus tietoturvan ja jaettujen kansioiden toiminnan kannalta. Vuoden 1995 toukokuussa Wine alkoi tukea 32-bittisiä Windows-ohjelmia ja tammikuussa 1996 ensimmäiset Microsoft Office -ohjelmat pystyttiin ajamaan sovelluksessa. Winen viralliset verkkosivut avattiin marraskuussa (WineHQ )
20 20 Vuonna 1998 Corel ilmoitti tukevansa Linuxia ja julkaisi myös oman kaupallisen käyttöjärjestelmänsä, Corel Linuxin, vuonna Yhtiö tuki myös Winen kehitystyötä. Kauan tämä ajanjakso ei kuitenkaan kestänyt ja vuonna 2001 Corel lakkautti Linux-kehityksensä ja myi käyttöjärjestelmänsä Xandrokselle. Samalla yhteistyö Winen kanssa päättyi. Wineä vuodesta 1999 lähtien kehittämässä ollut CodeWeavers-yhtiö julkaisi oman versionsa Winestä. Se sisälsi graafisia hallintatyökaluja ja helppokäyttöisen asennusohjelman. Vuoden 2001 syyskuussa julkaistu CrossOver-lisäosa (CrossOver Plugin) mahdollisti Windows-pluginien ajamisen yleisimmissä Linux-käyttäjien selaimissa ja sähköpostiohjelmissa. Seuraavan vuoden maaliskuussa yhtiö julkaisi CrossOver Officen, joka oli toimistokäyttöön suunniteltu kaupallinen ohjelmisto ajamaan muun muassa Microsoft Officea ja Adobe Photoshopia. (WineHQ ) CodeWeavers on vielä tänä päivänäkin Winen pääasiallinen kaupallinen yhteistyökumppani. Crossover Office tunnetaan nykyään pelkkänä CrossOverina, joka sisältää kaksi ohjelmistokokonaisuutta: CrossOver Mac ja CrossOver Linux. Ne mahdollistavat Windowssovelluksien ajamisen Linuxissa tai Mac OS X:ssa, ohjelmistosta riippuen. TransGaming Technologies julkaisi 2000-luvun alkupuolella WineX:n, Wineen pohjautuvan kaupallisen ohjelmiston, joka oli suunnattu pelien pelaamiseen Linuxissa. Se sai myöhemmin nimen Cedega. Ohjelman päätavoite oli emuloida Microsoftin DirectX:n API:a, johon Wine ei tuolloin vielä kyennyt. Cedega Gaming Service lakkautettiin 28. helmikuuta 2011, mutta kehitys jatkuu GameTree Linux Developer - projektin alaisuudessa. Maaliskuun 9. päivänä 2002 Winen lähdekoodi siirtyi GNU LGPL:n (GNU Lesser General Public License) piiriin aiemman MIT-lisenssin sijasta ja tämän myötä se toi kehittäjille muutamia yleisiä sääntöjä noudatettaviksi. Ensimmäinen ehto oli, että lähdekoodi tulee olla kaikkien saatavissa, jotka hankkivat Winen. Toinen ehto oli, että yksinkertainen yhdistäminen (linking) Wineen ei tarkoita, että kehittäjän täytyy laittaa ohjelmansa lähdekoodi saataville. (WineHQ ) 12 vuoden kehitystyön jälkeen Winestä julkaistiin ensimmäinen virallinen beta-versio 25. lokakuuta 2005 (versio 0.9). Uusia beta-versioita julkaistiin noin kahden viikon välein yli kahden ja puolen vuoden ajan. Versio 1.0 julkaistiin lopulta 17. kesäkuuta
AIHEET 1. VIRTUALISOINTI 2. WINE 3. VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA. ! Yleistä! Historiaa! Tyypit ja tekniikat! Hyötyjä ja ongelmia
206101310 Linux-järjestelmät Seminaarityö 2 AIHEET 1. VIRTUALISOINTI! Yleistä! Historiaa! Tyypit ja tekniikat! Hyötyjä ja ongelmia 2. WINE! Historiaa! Käyttöönotto ja toiminta! Ominaisuudet ja yhteisö!
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Tietoverkkotekniikka. Wine API sekä virtualisointiohjelmistot. Linux. Lukukausi: Kevät Työ valmistui: 8.4.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietoverkkotekniikka Wine API sekä virtualisointiohjelmistot Linux Lukukausi: Kevät 2014 Teemu Metso Jussi Kujala Ti12_TiVe Ti12_TiVe Työ valmistui: 8.4.2014 Selostus palautettu:
LisätiedotTI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari
Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka/tietoverkkotekniikka WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT. 206101312 Linux-järjestelmät
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka/tietoverkkotekniikka WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT 206101312 Linux-järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Teemu Ahoniemi Mikko Ahdepelto Ti13_TiVe Ti13_TiVe
LisätiedotJavan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin
Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javaa tarvitaan Fivaldin Sovellusikkunan alaisiin sovelluksiin, jotka käyttävät Oracle Forms -tekniikkaa. Visma Fivaldin osalta suosittelemme aina käyttämään
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot Markku Yli-Kiikka OH06 Sisällys: Wine API...2 Yleistä Winestä...2 API...2 Historiaa...2 Etuja ja haittoja...3 Virtualisointiohjelmistot...5
LisätiedotJouko Nielsen. Ubuntu Linux
Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotA271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka A271227 Linux-järjestelmät WINE ja VIRTUALISOINTI OHJELMISTOT Lukukausi: Luokka: Tekijä: Syksy 2011 Ti09 Teppo Ristola 2 Sisällys JOHDANTO... 3 WINE...
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotAlfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus
2 Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE Verkkoasennus-CD, versio 1.25 Kielioppi & kirjallisuus Oppikirja ja Harjoituskirja englanti, ruotsi, saksa, ranska, suomi Harjoituskirjojen tasot: 1, 2 ja 3 Alfa-aihepiirisanasto
Lisätiedot1 Tivax siirto uuteen koneeseen
Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla
LisätiedotTEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta
TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen
LisätiedotVirtualisointi VMwarella: Orkestroitua elinkaarta ja kustannustehokkuutta
Kari Mattsson, Trivore Oy Honeywell Suomen Asiakaspäivä 2014 Virtualisointi VMwarella: Orkestroitua elinkaarta ja kustannustehokkuutta 1 Presenter background 30 vuotta IT-alalla, josta 25 vuotta yrittäjänä
LisätiedotZENworks Application Virtualization 11
ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama
LisätiedotNovapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1
Novapoint 16.20 Lisensiointi Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Sisällysluettelo Työasemakohtainen lisensiointi... 3 Laitteistolukon (USB-lukon) ajurin asennus...3 Laitteistolukon (USB-lukon)
LisätiedotAsennuksessa kannattaa käyttää asennusohjelman tarjoamia oletusarvoja.
1 1 Tivax Laskutus 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxLaskutus version 4.5 asentamiseksi on oltava asennus CD. Asennusohjelma käynnistetään tuplaklikkamalla asennus CD:llä olevaa Tivax45LaskuSetup.exe
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotVMwaren keskitetty työasemaratkaisu
VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and
Lisätiedoterasmartcard-kortinlukijaohjelmiston asennusohje (mpollux jää toiseksi kortinlukijaohjelmistoksi)
erasmartcard-kortinlukijaohjelmiston asennusohje (mpollux jää toiseksi kortinlukijaohjelmistoksi) Sisällysluettelo 1 erasmartcard 3 2 erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus 4 2.1 Ennen asennusta 4 2.2
LisätiedotLumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen
Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista
LisätiedotVirtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto
Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Esityksen kulku Esittely ja taustaa Virtualisoinnin vaiheet ja käyttöhuomiot Laitteistot ja yhteenveto Kankaanpää: 12 136 asukasta
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva
LisätiedotPÄIVITÄ TIETOKONEESI
PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin
LisätiedotCoolselector Asennusohje
MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto
LisätiedotTinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin
Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin SECURITY FOR VIRTUAL AND CLOUD ENVIRONMENTS Suojaus vai suorituskyky? Virtuaalikoneiden määrä ylitti fyysisten koneiden määrän jo vuonna 2009. Tällä
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0
Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0
Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten
LisätiedotSQL Server 2008 asennus
SQL Server 2008 asennus 1. Yleistä... 3 2. Edellytykset... 3 3. SQL Server 2008 Express asennus... 4 4. Yhteystiedot... 6 2/6 1. YLEISTÄ Tässä ohjeessa käydään vaiheittain Microsoft SQL Server 2008 tietokantaohjelmiston
LisätiedotLINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License
GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti
LisätiedotTyöpöytävirtualisointi
Työpöytävirtualisointi VMware View LIPO - SAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalouden, matkailun, tietojenkäsittelyn, viestinnän ja yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta. Käyttäjiä noin
LisätiedotKopioi cd-levyt kiintolevylle, niin fyysiset levyt joutavat eläkkeelle.
TEE KONEESTA CD-VARASTO: Kopioi cd-levyt kiintolevylle, niin fyysiset levyt joutavat eläkkeelle. Siirrä cd-levysi TIETOJA Kopioi cd-levyt kiintolevylle levykuviksi, niin pääset sisältöön nopeasti käsiksi
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotHarjoitus 3 Antti Hartikainen
Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin
LisätiedotÄlypuhelimet. Sisällysluettelo
Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen
LisätiedotASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.
1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 SP1
Tammikuu 2013 1 (7) Aditro versio 6.2.0 SP1 Päivitysohje Tammikuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1
Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...
LisätiedotPÄIVITÄ TIETOKONEESI
PÄIVITÄ TIETOKONEESI HERVANNAN TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33721 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(17) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotSQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
LisätiedotFiery Driver Configurator
2015 Electronics For Imaging, Inc. Tämän julkaisun tiedot kuuluvat tämän tuotteen Lakisääteisien ilmoitusten piiriin. 16. marraskuuta 2015 Sisällys 3 Sisällys Fiery Driver Configurator...5 Järjestelmävaatimukset...5
LisätiedotTEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta
TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta Windows Deployment Services, WDS Käyttöjärjestelmän asennus työasemalle Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP * Domain Name System,
LisätiedotPIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään
PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3
LisätiedotOlet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.
StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotJoonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
LisätiedotLahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet
Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotWindows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotMicrosoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta
Etusivu > Tietohallintokeskus > Ohjeet > Tutoriaalit > Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Ohjeet Microsoft Security Essentials -virustorjuntaohjelman
Lisätiedotlizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen
lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joonas Rosenblad. SteamOS-käyttöjärjestelmä
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joonas Rosenblad SteamOS-käyttöjärjestelmä Harjoitustyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan
LisätiedotVERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN
VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava
LisätiedotANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0
1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle
LisätiedotNokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1
Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa
LisätiedotHARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus)
HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus) Microsoft Windows Vista Business Microsoft Winodows 7 Professional Upgrade
LisätiedotVisma Liikkuvan työn ratkaisut
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta.
LisätiedotVisma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet
1 Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet Microsoft on julkaissut Office-paketteihin tietoturvapäivitykset. Seuraavat päivitykset aiheuttavat Visma Econet -ohjelmissa
LisätiedotKytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista
Sivu 1/5 Kytkentäopas Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista Paikallinen tulostin on tulostin, joka on liitetty tietokoneeseen USB- tai rinnakkaiskaapelilla.
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. 1pJÄKÄ1 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA, 12 OSP
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OSAAMISTARJOTIN 8.1. 31.7.2019 27.12.2018 1 Sisällys Käyttöjärjestelmät 1pJÄKÄ1... 2 käyttöjärjestelmän hallinta, 12 osp... 2 Atk-hankinnat 1pJÄKÄ3... 3 atk-hankintaprosessi,
LisätiedotVirtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä.
Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä. Virtuaalityöpöytä Pohjimmiltaan palvelimia konesalissa. Kukin palvelin sisältää useita kymmeniä virtuaalityöasemia. Käyttäjän ei
Lisätiedot1 Tivax Professional 4.5
Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma
LisätiedotPIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3. Nokia 8310 -puhelimelle. Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6
PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3 Nokia 8310 -puhelimelle Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON
LisätiedotOsaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OSAAMISTARJOTIN 1.8.2018 31.12.2018 29.6.2018 1 Sisällys... 1 Työvälineohjelmat... 2 peruskäyttö, 7 osp... 2 tehokäyttö, 8 osp... 2 Käyttöjärjestelmät... 3 käyttöjärjestelmän
LisätiedotKäyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011
Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun
LisätiedotMP3 Manager Software for Sony Network Walkman
MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony
Lisätiedot10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä:
Pilviteknologiat työasemaympäristössä Microsoft ja Citrix yhdessä Ohjelma 08:30 Aamupala ja ilmoittautuminen 09:00 Virtualisointia työpöydällä vai työpöytien virtualisointia? 10:00 Optimoitu, virtualisoitu
LisätiedotLINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotBackup Exec 3600 Appliance
Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein
LisätiedotKytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas
Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008
LisätiedotNäin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen
Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi
LisätiedotNAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotDemo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska
Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...
LisätiedotVisma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje. Pääkäyttäjän opas
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan
LisätiedotKansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta
Kansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta..1 Tiedoston kytkeminen haluttuun ohjelmaan...2 Pikakuvakkeen luominen...3 Resurssien jakaminen verkossa olevien
LisätiedotTeleWell TW-WLAN 802.11g/n USB
TeleWell TW-WLAN 802.11g/n USB V2 Copyright Pikaohje Pakkauksen sisältö. 1 USB-sovittimen asennus Windows Xp.... 2 Windows Vista..... 6 Mac OS X..... 10 Wlan-tukiasemaan yhdistäminen Windows XP / Vista...
LisätiedotKäyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen
Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,
LisätiedotTyöasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS
Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta
LisätiedotUBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot
UBUNTU GNU Free Documentation License UBUNTU - Peruskäyttö Sisäänkirjautuminen Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä
LisätiedotPOMPIDOU 10 ASENNUSOHJEET
POMPIDOU 10 ASENNUSOHJEET Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lintulahdenkuja 4, Helsinki Postiosoite: PL 30, 00271 Helsinki Lisätietoja: Kristiina Kuussaari puh. 020 610 7476, Paula Ruuth puh. 020 610 7371
LisätiedotVMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto
VMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto JOHDANTO VMware-ohjelmisto on tarkoitettu VMware-virtuaalikoneiden luomiseen ja käyttämiseen. Tässä käsitellään ainoastaan virtuaalikoneita, jotka
LisätiedotTerveydenhuollon Atk-päivät 2009
Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 26. 27.5.2009, Jyväskylä Mika Kolhinoja Teknologiakonsultti Citrix CCA, Citrix CCEA, Citrix CCSP, Microsoft MCP, Microsoft MCSA, Microsoft MCSE, Microsoft MCTS, Microsoft
Lisätiedot