11. luento: Tekijänoikeudet ja sopimukset
|
|
- Santeri Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 11. luento: Tekijänoikeudet ja sopimukset Säädökset ja sopimukset Immateriaalioikeus on nk. aineeton oikeus, joka ilmentää omistusoikeutta, jonka kohteena on aineeton eli immateriaalinen esine. Immateriaalioikeuksiin lukeutuvat mm. tekijänoikeus, patentti, mallisuoja ja tavaramerkki. Suomen tekijänoikeuslaki (404/1961) on peräisin vuodelta 1961 ja sitä on muutettu lukuisia kertoja. Lakia sovelletaan silloin kun kysymyksessä on Suomesta peräisin oleva teos. (Tekijänoikeuden sisältö 2000.) Muusta maasta peräisin olevan teoksen ollessa kyseessä sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia. Keskeisin kansainvälinen sopimus on Bernin yleissopimus - "sopimus kirjallisten ja taiteellisten sopimusten suojaamisesta". Suomi on ratifioinut Bernin sopimuksen vuoden 1971 Pariisin sopimuskirjan vuonna Muista jäsenmaista peräisin oleville teoksille on taattava sama suoja kuin omien kansalaisten teoksille. (Kansainvälinen tekijänoikeus 2000.) Bernin sopimuksen jäsenvaltioita on 156 (WIPO 2005). Muita kansainvälisiä sopimuksia Rooman sopimus (ratifioitu 1983): yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta WIPO :n tekijänoikeussopimus ja esitys- ja äänitesopimus (1996) TRIPS (1995): sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista Euroopan unionin direktiivit: - tietokoneohjelmadirektiivi 91/250/ETY - vuokraus- ja lainausdirektiivi 92/100/ETY - satelliitti- ja kaapelidirektiivi 93/83/ETY - suoja-aikadirektiivi 93/98/ETY - tietokantadirektiivi 96/9/EY - tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskeva direktiivi 2001/29/EY sekä - kuvataiteen jälleenmyyntikorvauksia koskeva direktiivi 2001/84/EY. Suomen tekijänoikeuslakia ollaan uudistamassa. Uudistuksen tavoitteena on mukauttaa lainsäädäntöä tietoyhteiskuntaan, digitaaliseen ympäristöön ja tietoverkkoympäristöihin paremmin soveltuvaksi. Samalla otetaan huomioon Euroopan unionin tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia säätelevän direktiivin edellyttämät muutokset. Lisäksi rikoslakiin ehdotetaan uudistuksia, joissa otettaisiin huomioon tekijänoikeudelliset tietoverkkorikokset. (Tekijänoikeuslakia uudistetaan 2004.) Lisätietoa: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta [online]. Helsinki: Suomen eduskunta, Päivitetty , [viitattu ]. HE 28/2004 vp. Saatavissa www-muodossa: <URL: > 1
2 Eri toimijoita Viranomaiset Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa opetusministeriö. Sen tehtäviin kuuluvat mm. tekijänoikeuslainsäädännön kehittäminen oppilaitoksia ja valtionhallintoa koskevat kopiointi- ja nauhoitussopimukset tekijänoikeushallinnon muut tehtävät, mm. kasettimaksun suuruuden vahvistaminen, eräät tekijänoikeusjärjestöjen hyväksymispäätökset kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvottelut Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO :n tekijänoikeuksia koskevat asiat tekijänoikeusasiat muissa kansainvälisissä järjestöissä (WTO, OECD, Unesco, Euroopan neuvosto) EU-lainsäädännön valmisteluun osallistuminen tekijänoikeuden alan pohjoismainen yhteistyö (Tekijänoikeus 2000.) Opetusministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama tekijänoikeusneuvosto, mikä avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä. Neuvostossa on puolueeton puheenjohtaja, asiantuntijajäseniä sekä tärkeimpien tekijäjärjestöjen sekä käyttäjätahojen edustajia. Tekijänoikeusneuvostolta voi kuka tahansa, esimerkiksi yksityishenkilöt, yritykset, yhteisöt, poliisi, hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet pyytää lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta. (Haarmann 2001, 33; Tekijänoikeus 2000.) Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijoiden oikeuksia valvovat ja hallinnoivat tekijänoikeusjärjestöt. Tekijänoikeusjärjestöt Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien oikeudenhaltijat ovat perustaneet yhdistyksiä valvomaan ja hallinnoimaan oikeuksiaan. Useat luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden ammatilliset yhdistykset neuvottelevat oikeuksien käyttämisen yleisistä ehdoista mm. kustantajien tai radio- ja televisioyritysten kanssa. Järjestöt tarjoavat jäsenistölleen myös neuvontaa tekijänoikeudellisissa kysymyksissä. Lisäksi järjestöt keräävät ja välittävät tekijänoikeuskorvaukset oikeuksien haltijoille. (Tekijänoikeusjärjestöt 2000.) Suomessa on viisi tekijänoikeusjärjestöä: Gramex ry: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys edistää ja valvoo esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksia sekä kerää korvaukset äänitemusiikin julkisesta esittämisestä ja tilittää korvaukset edelleen niihin oikeutetuille. ( ) Kopiosto ry: Tekijöiden, esittäjien ja kustantajien yhteisjärjestö, johon kuuluu 44 jäsenjärjestöä. Kopiosto valvoo mm. valokopiointiin, nauhoittamiseen ja radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämiseen liittyviä oikeuksia. ( Teosto ry: Valvoo säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia musiikin julkiseen esittämiseen ja tallentamiseen äänitteille. ( ) Kuvasto ry: Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys valvoo kuvataiteilijoiden oikeuksia kuvataiteen teosten käytön alueilla. ( ) 2
3 Tuotos ry: AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys valvoo audiovisuaalisten tuotantojen tuottajien oikeuksia. ( ) (Tekijänoikeusjärjestöt 2000.) Järjestöjen ohella tekijänoikeudellista tiedotusta ja valvontaa suorittaa useiden järjestöjen yhdessä perustama Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Sen tehtäviin kuuluu mm. tekijänoikeuspiratismin vastainen työ. Tiedotus- ja valvontakeskus on sijoitettu Gramexin yhteyteen. Tekijänoikeuden alan yleisenä keskustelufoorumina toimii Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys ry. Yhdistyksen piirissä toimii Tekijänoikeusinstituutti, joka julkaisee tekijänoikeutta koskevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Tekijänoikeudellisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva Tekijänoikeuden tietokeskus on tekijänoikeuden alan erikoiskirjasto, johon on koottuna keskeinen tekijänoikeuskirjallisuus. (Tekijänoikeusjärjestöt 2000.) Tekijänoikeuden syntyminen Tekijä Tekijänoikeussuojan syntymisen ainoa edellytys on, että teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Kyse ei ole laatuvaatimuksesta, sillä huonokin teos voi saada suojaa. Tuotteen valmistamiseen käytetty työmäärä tai vaiva ei sellaisenaan ole koskaan tekijänoikeussuojan alkamisen peruste. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.) Tekijänoikeussuoja syntyy teoksen luoneelle minkä tahansa ikäiselle ihmiselle tai ihmisille (TekijäL 6 ). Suoja kohdistuu teoksen muotoon eli tekijän omaperäiseen ilmaisuun. Tekijänoikeus ei siten suojaa teoksen aihetta, juonta, ideaa tai tietosisältöä, vaan ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Tekijänoikeus syntyy ilman rekisteröintiä suoraan lain nojalla silloin kun teos luodaan. Esimerkiksi (c)-merkin käyttöä ei edellytetä, eikä merkin käyttäminen toisaalta aikaansaa mitään lisäsuojaa. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.) Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden sisältö on tapana jakaa kahteen päälohkoon: taloudellisiin ja moraalisiin yksinoikeuksiin. Ne soveltuvat periaatteessa kaikkiin teoslajeihin ja kaikkiin teosten käyttömuotoihin. Yksinoikeutensa perusteella tekijä voi sallia tai kieltää teoksensa käyttämisen eri tilanteissa ja yhteyksissä. Yksinoikeus kattaa myös teoksen muuntelemisen. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.) Taloudelliset oikeudet koostuvat kahdesta osasta: tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta yhtäältä valmistamalla siitä kappaleita ja toisaalta saattamalla se yleisön saataviin. Yleisön saataviin saattamiseksi luetaan julkinen esittäminen, levittäminen ja näyttäminen. (TekijäL 2 ). Taloudelliset oikeudet pitävät sisällään myös oikeuden jälleenmyyntikorvaukseen. ( Haarmann 2001, 45.) Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus ja respektioikeus (TekijäL 3 ). Nämä oikeudet ovat periaatteessa sellaisia, ettei niitä voi toiselle luovuttaa. Isyysoikeudella tarkoitetaan sitä, että tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti. Respektioikeuden sisältönä on tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvon tai omaperäisyyden kunnioittaminen. Tämä tarkoittaa, että teosta ei saa esittää tai muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. (Haarmann 2001, 53-53; Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.) 3
4 Kaavio 1: Tekijänoikeudet. Vrt. Haarmann 2001, 45. Oikeudenhaltija Taloudelliset oikeudet ovat sopimuksin luovutettavissa. Myös suullinen sopimus on pätevä. Kirjalliseen sopimukseen vetoaminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa. Moraaliset oikeudet eivät normaalisti ole luovutettavissa. Ne jäävät tekijälle tai esittävälle taiteilijalle, vaikka taloudelliset oikeudet olisikin luovutettu edelleen. Oikeudenhaltija on siis se henkilö, joka omistaa oikeudet tai jolla oikeudet on hallinnassa. Oikeudenhaltija voi olla joko luonnollinen tai juridinen henkilö. Oikeudenhaltija voi omistaa joko kaikki tai osan oikeuksista (kokonaisluovutukset vs. lisenssit). Tyypillisiä oikeudenhaltijoita ovat esimerkiksi kustantajat, julkaisijat, tuottajat ja tekijät. (Haarman 2001, ) Teos ja teoskynnys Yleensä teoskynnys ylittyy, kun työ on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Teoskynnyksen korkeutta arvioitaessa on käytetty ilmaisuja "luova omaperäisyys", "tekijänsä omalaatuisuus", "persoonallinen ote" tai "riittävä poikkeavuus muista vastaavista suorituksista". Teoskynnyksen korkeutta ei ole laissa määritelty muulla tavoin kuin ilmaisemalla asia verbillä "luoda". Henkilöllä, joka on luonut teoksen, on tekijänoikeus. Jotta kyseessä olisi tekijänoikeussuojaa saava teos, sen tulee olla kirjallinen tai taiteellinen sekä itsenäinen ja omaperäinen. Teoksen tulee olla myös uusi siinä mielessä, että se eroaa jo olemassa olevista teoksista. Teoskynnystä arvioitaessa tulee pohtia myös sitä, mitä teoksessa suojataan. (Haarmann 2001, ) Teostyypit Tekijänoikeuksien kohdalla teokset on tapana jakaa eri teostyyppeihin, kuten kirjallisiin teoksiin, suullisiin teoksiin, sävellysteoksiin, näyttämötekstiin, elokuvateoksiin, valokuvateoksiin, kuvataideteoksiin, rakennuksiin, taidekäsityöntuotteisiin, taideteollisuustuotteisiin, tietokoneohjelmiin ym. Tekijänoikeussuojassa on pieniä eroja niiden tyypin mukaan. Osa tekijänoikeuslain säädöksistä 4
5 koskee ainoastaan kirjallisia ja sävelteoksia, osa taas pelkästään taideteoksia. Kaikki teosmuodot saavat tekijänoikeudellista suojaa myös tietoverkoissa niiden ilmaisumuodosta riippumatta. Tietoverkoissa olevasta aineistosta ei ole kuitenkaan aina helppoa eritellä teoksen tyyppiä. (Haarmann 2001, 45.) Teostyyppejä ovat myös kokoomateos, yhteisteos, yhteen liitetty teos, käännös ja muunnelma. Kokoomateos syntyy yhdistämällä teoksia tai teoksen osia. Kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus syntyneeseen uuteen kokonaisuuteen. Kääntäjällä ja muuntelijalla on tekijänoikeus vain omaan panokseensa. Yhteisteokset on luotu yhteistyössä. Tekijänoikeus kuuluu tällöin yhteisesti kaikille tekijöille. Teoksen hyödyntämiseen on saatava kaikkien tekijöiden lupa. Yhteen liitetyt teokset ovat puolestaan sellaisia, joissa tekijöiden panokset kokonaisuudessaan ovat erotettavissa. Jokainen tekijöistä määrää tuolloin osuudestaan yksin. (Haarmann 2001, ) Tekijänoikeuden suoja-ala ja suoja-aika Mitä suojataan ja mitä ei Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmentymää - käsittely- ja esitapaa, teoksen toteutusta eli konkreettista esiintymää. Sama teos voi esiintyä useana eri teoskappaleena esim. käsikirjoituksena ja sen valokopiona, painettuna kirjana ja sen digitaalisena versiona. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa jonkin teoksen perusideaa tai aihetta. Tekijänoikeus ei myöskään suojaa tietoa sinänsä. Esimerkiksi tutkimustyön tulokset ja tieteelliset löydökset eivät ole tekijänoikeudellisesti suojattuja. Toisin sanoen tekijänoikeus ei suojaa teoksen sisältöä sinänsä, vaan tekijänoikeus suojaa teoksen sisäistä muotoa tai mediasisältöä. (Haarmann 2001, 42 43; Poroila 1997, 12.) Samasta ideasta tai aiheesta saa kuka tahansa tehdä teoksen. Kun teos on riittävän omaperäinen ja itsenäinen se saa tekijänoikeudellisen suojan (ks. teoksen määritelmä). teoksen ei tarvitse olla kiinnitettynä johonkin fyysiseen olomuotoon (paperi, kasetti, filmi tms.). Improvisoitu puhe, selostus, luento tai sävellys saa tekijänoikeudellisen suojan mikäli se ylittää teoskynnyksen. Tällöin esimerkiksi teoksen tallentaminen ja edelleen hyödyntäminen tarvitaan tekijän suostumus. (Esim. Haarmann 2001, 35). Ongelmatilanteissa joudutaan usein turvautumaan samanlaisuusarviointiin. Arvioitaessa on kyseessä itsenäinen teos vai aiemmin julkaistun teoksen kopiona tai muunnelmana. Uudempaa teosta vertaillaan aiempaan teokseen. Mikäli teokset mielletään samanlaisiksi kysymys on samasta teoksesta tai aiemman teoksen muunnelmasta ja siten tekijänoikeuksien loukkauksesta. (Haarmann 2001, 42 43; Koivumaa 2000.) Tekijänoikeus suojaa siis teosta, mutta ei fyysisiä teoskappaleita. Teoksen tekijänoikeus on eri asia kuin fyysisen teoskappaleen omistusoikeus. Esimerkiksi voin omistaa CD-levyn "The Doors", mutta minulla ei ole minkäänlaisia tekijäoikeuksia levyllä oleviin teoksiin.(haarmann 2001, 43; Poroila 1997, 13.) Tekijänoikeuksien voimassaolo Tekijänoikeudet ovat voimassa ainoastaan tietyn ajan. Puhutaan ns. suoja-ajasta, jonka päätyttyä teosta saa vapaasti kuka tahansa käyttää hyväkseen. Poikkeuksena on ns. klassikkosuojaa nauttivat teokset, joiden hyödyntäminen sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla on TekijäL 36 :n mukaan kielletty (Haarmaann 2001, 55). Lisäksi joissakin maissa on suoja-ajan jälkeen käytössä ns. domai- 5
6 nen public payant järjestelmä. jonka mukaan ns. vapaista teoksista tulee maksaa maksu tiettyyn rahastoon jaettavaksi apurahoina ja avustuksina tekijöiden jälkeläisille. (Haarmann 2001, 58.) Suomessa tekijänoikeudet ovat voimassa pääsääntöisesti 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suoja-aika on sama riippumatta siitä onko kyseessä julkistettu vai julkistamaton teos. Suoja-ajan määräytyminen (Haarmann 2001, 56 58): Yhteisteos: 70 vuotta viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden lopusta Yhteen liitetty teos: kullakin teoksen osalla on oma suoja-aikansa (70 vuotta) Elokuva: 70 vuotta viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaan ko. elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta. Julkistettu teos, jonka tekijä ei ole tiedossa: 70 vuotta teoksen julkistamisvuodesta Julkistamaton teos, jonka tekijä on tuntematon: 70 vuotta siitä vuodesta, jolloin teos on luotu (käytännössä ongelmallista osoittaa). Ns. edito princeps suojan mukaan se, joka ensimmäisen kerran julkaisee tai julkistaa tuntemattoman tekijän aiemmin julkistamattoman tai julkaisemattoman teoksen, saa oikeuden teoksen kappaleiden valmistamiseen ja yleisölle esittämiseen. Tämä oikeus on voimassa 25 vuotta siitä kun teos julkistettiin tai julkaistiin. Valokuvien saama tekijänoikeudellinen suoja riippuu siitä, onko kyseessä tavallinen valokuva vai valokuvateos. Tavallisen valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden (filmin valottamishetki) päättymisestä. Ennen vuotta 1966 julkistetut tavalliset valokuvat eivät ole suojan piirissä johtuen vuonna 1991 tehdystä valokuvalain uudistuksesta. (Rehbinder 1998.) Valokuvateokseksi katsotaan valokuva, joka on itsenäinen ja omaperäinen. Käytännössä rajanveto voi olla vaikeaa. Esimerkiksi valokuva, joka on ollut jossakin näyttelyssä, voitaneen tulkita valokuvateokseksi. Valokuvateoksen suoja aika on EU- ja ETA-alueelta sekä USA:sta peräisin olevilla valokuvateoksilla 70 vuotta kuvaajan kuolinvuoden päättymisestä. Valokuvateoksen julkistamisvuodella EI OLE tässä yhteydessä merkitystä. Muualta peräisin olevilla valokuvateoksilla on alkuperämaan mukainen suoja-aika, joka on yleensä 50 vuotta. Jos valokuvateos on julkistettu vuonna 1965 tai sitä ennen, se ei enää kuuluu suojan piiriin. (Ibid.) Lähioikeudet Lähioikeudet ovat läheisesti tekijänoikeuksiin liittyviä oikeussuojia (Haarmann 2001, 73-83): Esittävän taitelijan (muusikot, laulajat, näyttelijät, tanssijat) oikeussuoja on voimassa 50 vuotta. Tallennettua esitystä ei saa kopioida toiselle tallenteelle eikä levittää ennen kuin esitysvuodesta on kulunut 50 vuotta. Äänitteiden tuottajan suoja: Äänitteen kopioimis- ja levittämissuoja on voimassa 50 vuotta siitä kun äänitettä on käytetty radio- tai televisiolähetyksessä tai muussa ansiotarkoitukseen liittyvässä julkisessa esityksessä. Filmin tuottajan suoja: kuten äänitteiden tuottajan suoja. Radio- ja televisiolähetysten suoja: Lähetyksen edelleen lähettämisen ja tallentamisen sekä kopioimisen suoja-aika on 50 lähettämisestä. Valokuvaajan suoja: 50 vuotta kuvan ottamisesta. Ks. edellä valokuvan ja valokuvateoksen suoja-aika. Luetteloiden ja tietokantojen suoja-aika on 15 vuotta niiden valmistumisesta. Kysymyksessä on tällöin luettelo ja tietokanta, joka sisältää suuren määrän tietoa ja jonka aikaansaamiseksi on käytetty paljon työtä, taitoa, aikaa ja rahaakin. Jos luettelo tai tietokanta ylittää ns. teoskynnyksen, niin suoja-aika on tuolloin 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. 6
7 Uutissuoja: Ulkomaisen uutistoimiston tai kirjeenvaihtajan antamalla uutisella on 12 tunnin suoja-aika. Ainoastaan uutisen vastaanottaja saa ennen suoja-ajan päättymistä välittää uutista yleisön saataville. Edellyttää sopimusta uutisen lähettäjän kanssa. Tekijänoikeuksien rajoituksia Tekijällä on tekijänoikeuslain mukaan yksinoikeus valmistaa teoksestaan kappaleita ja saattaa teos yleisön saataville. Näitä oikeuksia on kuitenkin rajoitettu yksityisten etujen sekä sivistyksellisten ja sosiaalisten syiden vuoksi. Yksinoikeuksien rajoitukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Vapaa hyväksikäyttöoikeus: Teosta saa käyttää rajoituksissa mainituin edellytyksin ilman tekijän suostumusta ja ilman tekijälle maksettavaa korvausta. 2. Pakkolisenssijärjestelmä: Tekijän lupaa ei tarvita, mutta tekijälle on maksettava korvaus. Esimerkiksi tekijän oikeus saada korvaus teosten lainaamisesta yleisölle. 3. Sopimuslisenssijärjestelmä: Teoksen käytöstä ja korvauksista on sovittava tekijöitä edustavan järjestön kanssa. Sopimus sitoo myös järjestöön kuulumattomia tekijöitä. Esimerkiksi Kopiosto ry:n tekemät kopiointisopimukset. (Haarmann 2001, 59; Koivumaa 2000.) Vapaaseen hyväksikäyttöoikeuteen sisältyy mm. teoskappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön. Jokaisella (fyysisellä henkilöllä) on oikeus valmistaa julkistetusta teoksesta muutama kappale yksityistä käyttöä varten. Tämä tarkoittaa puhtaasti henkilökohtaiseen käyttöön ei esim. ammattitoimintaa varten. Kuitenkaan tietokoneohjelmasta tai tietokannasta ei saa valmistaa kopioita yksityiseenkään käyttöön lukuun ottamatta käytön kannalta tarpeellisia varmuuskopioita. (Haarmann ; Koivumaa 2000.) Tekijänoikeuslain muuttamiseen liittyvässä hallituksen esityksessä on esitetty, että oikeus yksityisen kopiointiin on edelleen sallittua kunhan aineistoa ei ole teknisesti suojattu. Teknisiä suojauksia ei saa murtaa missään tapauksessa. (Tallenteiden kotikopioinnille ) Teosten kopioinnista yksityiseen käyttöön koituvia menetyksiä hyvitetään tekijöille ns. kasettimaksuna perittävistä maksuista. Kaikkien tyhjien kasettien, videoiden, cd- ja dvd-levyjen sekä kiinteämuististen digitaalisten videotallenteiden hintaan sisältyy ns. kasettimaksu. Ilman tekijän lupaa tai tekijälle maksettavia korvauksia saa myös siteerata. Tällä tarkoitetaan sitä, että toisesta teoksesta saa ottaa otteita osaksi omaa teosta. Siteeraamisen tulee olla hyvän tavan mukaista eli sitaattia voi käyttää jonkin asian perustelemiseksi, lisäselvitykseksi tai arvostelevassa mielessä jne. Toisin sanoen yhteyden tulee olla asiallinen. Sitaattien käytössä on huomioitava tietyt vaatimukset: Suora lainaus: Sitaatin tulee olla suora lainaus alkuperäisestä teoksesta. Laajuus: Sitaatti ei saa olla liian pitkä. Esimerkiksi puolet teoksesta on yleensä liian pitkä sitaatti. sitaatti ei myöskään saa olla niin lyhyt, että asiasta syntyy väärä käsitys. Moraaliset oikeudet: Tekijän nimi ja lähde on mainittava. Määrä: Teos ei voi kuitenkaan koostua pelkistä sitaateista. (Haarmann 2001, 64-65; Koivumaa 2000; Poroila 1997, 22.) Käsitteitä ja termejä Julkistaminen: Teoksen saattamista luvallisesti yleisön saataville. Julkistamista on mm. teoksen kappaleiden saattaminen kauppoihin yleisön ostettavaksi, taideteoksen paneminen näytteille, myös teoksen julkinen lukeminen. Jos teos saatetaan yleisön saataville ilman tekijän lupaa kyseessä ei ole julkistaminen. (Haarmann 2001, 58.) 7
8 Julkaiseminen: Teoksen kappaleiden levittäminen yleisön saataville tekijän suostumuksella esim. kauppaan kirjoina, nuotteina, kuvajäljennöksinä tms. Julkaistu teos on aina julkistettu. (Ibid.) Tekijänoikeudet ja tietoverkot Teoksen saattaminen yleisön saataville Teoksen jakelu verkossa kuten julkaiseminen kotisivuilla, nyysseissä tai ftp-palvelimelle jne. katsotaan tekijänoikeudellisesti teoksen saattamiseksi yleisön saataville. Toisin sanoen siihen tarvitaan tekijän lupa. Myöskään verkkosivuilta kopioitua aineistoa ei saa ilman tekijän lupaa tallentaa omalle palvelimelleen ja asettaa sitä kautta julkisesti yleisön saataville. Periaatteessa teos voidaan saattaa yleisön saataville joko esittämällä, näyttämällä tai levittämällä yleisön keskuuteen. Esittämisessä on kysymys usein sävellys, näytelmä- tai elokuvateoksesta. Näiden julkinen esittäminen on tekijän yksinoikeus. Esittämiseen perhe- tai ystäväpiirissä ei tarvita tekijän lupaa. Julkista esittämistä ei ole yksiselitteisesti määritelty. Useimmiten esitys katsotaan julkiseksi, kun osallistujia ei ole ennalta määritelty. Lisäksi tilaisuus, johon kuka tahansa voi osallistua, katsotaan osallistujamäärästä riippumatta julkiseksi. Pääsymaksu tai sen puuttuminen ei ole ratkaiseva tekijä. Vaikka tilaisuuteen osallistumisen ehtona olisikin jokin kriteeri, niin tilaisuus katsotaan julkiseksi myös silloin, jos osallistujien määrä on huomattavan suuri. Esimerkiksi yhdistyksen, jonka jäseneksi pääsee kuka tahansa maksaessaan jäsenmaksun, tilaisuudet katsotaan julkisiksi tilaisuuksiksi. (Haarmann 2001, ) Vastaavasti kuvataiteen teosten ollessa kysymyksessä puhutaan teoksen julkisesta näyttämisestä, joka on tekijän yksinoikeus. Esimerkiksi teoksen esittäminen tietokoneen näytöllä edellä kuvatun kaltaisessa tilaisuudessa on ko. teoksen julkista näyttämistä. (Haarmann 2001, 51.) Teos voidaan saattaa yleisön saataville myös tarjoamalla teoskappaleita yleisölle myymällä, vuokraamalla, lainaamalla tai muulla tavalla. Teoksen laittaminen esim. kotisivuille katsotaan sellaiseksi toiminnaksi, johon tarvitaan tekijän lupa. Esimerkiksi lehtiartikkeli tai perinteinen valokuva täytyy ensin muuntaa digitaaliseen muotoon ja sijoittaa jollekin palvelimelle. Molemmissa tapauksissa on kysymys teoksen kappaleiden valmistamisesta, johon ainoastaan tekijällä on yksinoikeus. (Haarmann 2001, 46; Tekijänoikeusneuvosto 2001:8.) Kun palvelin kytketään tietoverkkoon, tulee teos samalla tietoverkon käyttäjien saataville. Silloin kun ennalta määräämättömällä joukolla on mahdollisuus saada teos käyttöönsä tietoverkon välityksellä, katsotaan toiminta julkiseksi levittämiseksi. Esimerkiksi teoksen kappaleiden levittämiseksi on korkeimman oikeuden ratkaisussa tulkittu sellainen toiminta, jossa henkilö oli ylläpitänyt elektronista postilaatikkoa ja sallinut verkon käyttäjien ladata (download) postilaatikossa olevia teoksia (tässä tapauksessa tietokoneohjelmia). (Haarmann 2001, 50; KKO 1999: 115; Tekijänoikeusneuvosto 2001:8.) Linkitys Suomalaisissa oikeustapauksissa ei ole toistaiseksi otettu kantaa linkityksen tekijänoikeudelliseen asemaan. Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä on otettu kantaa linkitykseen ja todettu, että avoimessa tietoverkossa tietynlaisen linkityksen voidaan katsoa olevan sallittua ilman tekijän lupaa. On kuitenkin olemassa sellaisia linkkityyppejä, joihin liittyy selkeästi tekijän tai oikeudenhaltijan yksinoikeuksiin. Olennaisin kysymys on se, kuka itse asiassa tekee tekijänoikeudellisesti keskeisen teon, käyttäjä vai linkittäjä. (Tekijänoikeusneuvosto 2001:8; Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa 2002, 22-23; Päätös kanteluun 2003.) 8
9 Tekijänoikeustoimikunnan mietinnön (2002, 22) mukaan linkit voidaan jakaa toimintatapansa perusteella seuraavasti: Linkit, jotka johdattavat käyttäjän toiselle sivulle. Linkit, jotka avaavat linkitetyn sivun aineiston selaimen kehykseen. Linkit, jotka tuovat linkittäjän sivulle aineistoa toiselta sivulta tai palvelimelta. Linkit voidaan jaotella myös vieviin linkkeihin, jolloin käyttäjän selaimen URL -osoiteruudun osoite muuttuu kohdesivun osoitteeksi ja tuoviin eli integroiviin linkki, jolloin käyttäjän selaimen osoitekenttä ei muutu, vaikka käyttäjä aktivoi linkin (Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa 2002, 22). Kolmas tapa jakaa linkit on ryhmitellä ne vaadittavan toimenpiteen luonteen mukaan itsestään aktivoituviin linkkeihin, jolloin linkki avautuu automaattisesti sivun avautuessa ja reagointia vaativin linkkeihin, joka toimii vasta kun käyttäjä aktivoi linkin (Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa 2002, 22). Seuraavassa tarkastellaan muutamia keskeisiä linkkityyppejä tekijänoikeudellisesta näkökulmasta perustuen tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä (2002, 22-26) esitettyihin seikkoihin: Hyperlinkit ovat yleensä vieviä ja reagointia vaativia linkkejä, jotka siirtävät käyttäjän verkkosivulta toiselle. Tällaisten linkkien tarkoituksena on kertoa käyttäjälle aineiston (teoksen) sijainti. Yleensä sallittuja tekijänoikeudellisesti. Teoksen kappale syntyy käyttäjän toimesta. Syvälinkki, joka on hyperlinkin alatyyppi. Syvälinkki vie käyttäjän kohdesivuston pääsivun ohi yksittäisiin tiedostoihin. On nähty ongelmalliseksi, koska käyttäjän havaittavaksi tarkoitettu muu informaatio (aineiston käyttöä, oikeudenomistajia tms. koskeva informaatio) jää käyttäjältä huomaamatta. Kehyslinkki, jossa linkitettävä aineisto avautuu linkittäjän sivun sisältökehykseen ikään kuin osaksi linkittäjän verkkosivua. Käyttäjä ei voi olla varma, mistä aineisto itse asiassa on peräisin. On katsottu, että tässä yhteydessä teos saatetaan uudelleen yleisön saataville ts. teos esitetään uudessa käyttöyhteydessä. Tämän seikan katsotaan kuuluvan teoksen tekijän yksinoikeuksiin. Inline -linkki. HTML-merkkauksen avulla muualla sijaitsevaa aineistoa voidaan sisällyttää verkkosivun osaksi siten, että ainoastaan "lähdekoodia" tarkastelemalla voidaan selvittää kuvan tms. alkuperä. Kyseessä on itsestään aktivoituva, tuova linkki. Tekijänoikeudellisesti kyseenalainen, koska teoksen kappale syntyy linkittäjän toimesta. Katsotaan edellyttävän tekijän lupaa. Order-linkki. Linkki antaa käyttäjän selaimelle käskyn (itsestään aktivoituva tuova linkki) tallentaa kohdetiedoston (usein musiikki tai tietokoneohjelma) käyttäjän kovalevylle. Tekijänoikeudellisesti kyseenalainen, koska teoksen kappale syntyy linkittäjän toimesta. Style sheet -linkki. Linkittäjän sivulle voidaan tuoda jonkin toisen sivun ulkoasua ohjaava tyylitiedosto. Aineiston linkittämisessä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, ettei tekijän tai esittävän taiteilijan moraalisia oikeuksia loukata. Lisätietoa: Karo, M. Julkisen esittämisen käsitteestä [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2002 [viitattu ]. Tekijänoikeusselvitykset Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset 9
10 Sopimuksista Tekijänoikeuksista sopimiselle ei ole lain puitteissa asetettu mitään muotoseikkoja. Kuten aiemmin jo todettiin tekijä voi vapaasti luovuttaa kaupallisia tekijänoikeuksiaan toiselle henkilölle tai yhteisölle. Moraalisia tekijänoikeuksia ei voida kokonaisuudessaan luovuttaa esim. isyysoikeuksia ja respektioikeuksia tulee myös luovutuksen saajan kunnioittaa. (Esim. Haarmann 2001, 84; TekijäL 3.) Tekijänoikeuksista sovittaessa on pidettävä selkeästi erillään teoskappaleen omistusoikeus ja tekijänoikeus. Teoskappaleen luovuttaminen ei tarkoita tekijänoikeuksien luovuttamista. (Haarmann 2001, 85; TekijäL 27.) Tekijänoikeudet voidaan luovuttaa joko kokonaan tai osittain kuten yksinkertaiset käyttölisenssit. Kukaan ei voi kuitenkaan luovuttaa "enempää" oikeuksia kuin mitä itsellään on. Sopimusten sisällölle ei ole olemassa mitään erityisiä vaatimuksia, vaan sopimuksessa voidaan sopia asioista vapaasti (Haarmann 2001, 85). Epäselvissä sopimustapauksissa tulkinta on yleensä se, että tekijänoikeudet jäävät tekijälle eikä niiden katsota siirtyneen luovutuksen saajalle (Haarmann 2001, 86). Asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon sovittaessa esim. verkkopalvelun toteuttamisesta: Kirjallinen sopimus mieluummin kuin suullinen. Sopimuksen kohdat eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Sopimuksessa tulee mainita sopijaosapuolet: kuka on tekijänoikeuksien luovuttaja ja kuka luovutuksen saaja. Tarvittavat määritelmät esim. mitä sopimuksessa käytetyillä termeillä käytännössä tarkoitetaan. Sopimuksen kohteena olevan aineiston riittävä yksilöinti (tarvittaessa esim. erillisenä liitteenä) ja aineiston toimittamiseen ja hyväksymiseen liittyvät määräykset. Takuut, ylläpidot ja päivitykset Mitkä oikeudet luovutetaan: oikeus valmistaa kappaleita, oikeus jälleenmyyntikorvaukseen tai muuhun kaupalliseen toimintaan, oikeus esittää yleisölle, oikeus käyttää, edelleen luovutusoikeudet kolmannelle osapuolelle, oikeus muunnella, päivittää, kääntää jne. Luovutettavien oikeuksien rajoitukset: ajallisesti, tiettyyn tarkoitukseen ja/tai toimintaan. Tekijälle maksettavat korvaukset oikeuksien luovutuksesta ja mahdollisista edelleen luovutusoikeuksista. Tekijälle jäävät oikeudet: voiko tekijä hyödyntää vapaasti teosta haluamallaan tavalla. Tekijän velvollisuudet ja vastuut Kuka vastaa kolmansien osapuolien aineistosta. Esimerkiksi kumpikin osapuoli vastaa toimittamansa aineiston osalta siitä, ettei kolmansien osapuolien tekijänoikeuksia loukata. Tai kuka vastaa tekijänoikeuksiin liittyvistä maksuista. Menettelytavat, jos katsotaan oikeuksien loukkaavan kolmansien osapuolien oikeuksia sekä mahdolliset maksettavat korvaukset. Kilpailukielto, salassapitovelvollisuudet, vahingonkorvausvelvoitteet. Sopimuksen voimaantulo, päättyminen ja päättymisen vaikutukset. Sopimuksen purkaminen. Sopimus ja sen muuttaminen - esim. sopimusta voidaan muuttaa ainoastaan kirjallisesti. Yhteyshenkilöt. Lisätietoja IT2000: tietotekniikka-alan sopimusehdot Helsinki: Keskuskauppakamari. Sopimusopas. Ohjeistus sopimusmallien käyttöön ja muokkaamiseen. Verkko-opetuksen oppimateriaalin mallisopimukset[online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001, päivitetty , 10
11 [viitattu ]. Saatavilla rtf-muodossa: <URL: _opm_12_10_2001.rtf > Verkko-opetuksen sopimusmallit [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001, päivitetty [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: t.html >. Valtion tietotekniikkahankintojen yleiset sopimusehdot [online]. Helsinki: Eduskunta, 1998 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Lähteet Haarmann, P-L Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Kansainvälinen tekijänoikeus ja Euroopan unioni. Julkaisussa Tekijänoikeus [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2000, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Koivumaa, A. Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin. Julkaisussa: Inkinen, T. (toim.) Dig it? Näkökulmia elektroniseen julkaisemiseen [online]. Tampere: Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2000 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Poroila, H Tekijänoikeus ja kirjastot. Helsinki: Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry. Päätös kanteluun. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunto Dnr 626/4/02. Helsinki: Electronic Frontier Finland - EFFI ry, 2003 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > Rehbinder, M. E. Valokuvateoksen ja valokuvan suoja. Teoksessa Vuorenmaa, T-J. (toim.) Valokuvaajan tekijänoikeusopas [online]. Helsinki: Musta Taide, 1998 [viitattu ]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: >. Saatavissa myös painettuna. Suomen säädöskokoelma Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset (KKO) Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL) Tallenteiden kotikopioinnille ei esitetä täydellistä kieltoa [online]. Helsinki: Opetusministeriö, Julkaistu , [viitattu ]. Uutiset Saatavissa www-muodossa: <URL: 03/19_2.html >. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. FAQ - tekijänoikeuden pääpiirteet [online]. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > 11
12 Tekijänoikeuden sisältö. Julkaisussa Tekijänoikeus [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2000, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2002 [viitattu ]. Tekijänoikeustoimikunnan mietintö. Luku: Linkitys. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > Tekijänoikeus [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2000, [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: Tekijänoikeusjärjestöt. Julkaisussa Tekijänoikeus [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2000, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: Tekijänoikeuslakia uudistetaan [online]. Helsinki: Opetusministeriö, Julkaistu , [viitattu ]. Uutiset Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja 2001:8 [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: f>. WIPO. Treaties and Contracting Parties [online]. Geneve: World Intellectual Property Organization, 2005, [viitattu ]. Members of WIPO Bodies. Assembly Berne Union. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: > 12
Verkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 9. luento 21.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Luennon
LisätiedotMitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO
Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä
LisätiedotTekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta
Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.
LisätiedotMitä on tekijänoikeus?
Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö
LisätiedotACT Law Office Oy TEKIJÄNOIKEUS LIITTYY. tiedon muokkaukseen tiedonvälitykseen tiedon käyttöön tiedon arkistointiin tietoverkkoihin
TEKIJÄNOIKEUKSISTA ACT Law Office Oy 1 TEKIJÄNOIKEUS LIITTYY tiedon hankintaan tiedon muokkaukseen tiedonvälitykseen tiedon käyttöön tiedon arkistointiin tietoverkkoihin A 2 IMMATERIAALIOIKEUS tekijänoikeus
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1
TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen
LisätiedotTekijänoikeussopimukset
Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä
LisätiedotKuvausluvat ja tekijänoikeudet
Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset
LisätiedotTekijänoikeudet liiketoiminnassa
Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen
LisätiedotTekijänoikeudet tietoverkossa ja
Tekijänoikeudet tietoverkossa ja verkkojulkaisemisessa Mikko Raito, lakimies, Kopiosto ry Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 11.12.2008 Esityksen rakenne 1.Tekijänoikeuden perusteet Tekijänoikeus
LisätiedotOpetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet
Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet
LisätiedotTekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lausuntonaan seuraavan.
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1996:12 Asia: Valokuvaajan oikeudet Annettu: 11.9.1996 Tekijänoikeusneuvoston lausunto valokuvaajan oikeuksista. Selostus asiasta Valokuvaaja A on 27.2.1996 päivätyllä kirjeellä
LisätiedotTekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä
Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain
LisätiedotTekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja
Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus
LisätiedotOperight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali
Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 Asia Hakija Valokuvan tallentaminen internetpalvelusta A Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Valokuva oli suojattu TekijäL 49 a :n mukaisella valokuvaajan oikeudella.
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä
PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan
LisätiedotMITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?
MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961
LisätiedotTekijänoikeusseminaari. Tekijöiden oikeudet. Erilaisia suojauksia. Tekijänoikeuden kesto. Tarmo Toikkanen 26.10.2010 Itä-Suomen yliopisto
Tekijänoikeusseminaari Tarmo Toikkanen 26.10.2010 Itä-Suomen yliopisto 1 Tekijöiden oikeudet 2 Erilaisia suojauksia tekijänoikeus: teoksen muoto patentti: uusi tekniikka tavaramerkki: nimi, logo, tunnuslause
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle
Lisätiedot4. Kenelle tekijänoikeus. 2. Mitä tekijänoikeus suojaa? 1. Mitä on tekijänoikeus? 3. Miten tekijänoikeus syntyy?
Tekijänoikeuden ABC 1. Mitä on tekijänoikeus? 2. Mitä tekijänoikeus suojaa? 3. Miten tekijänoikeus syntyy? 4. Kenelle tekijänoikeus syntyy? Tekijänoikeus on laissa annettu oikeus sille, joka on luonut
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN
KOPIRAITTILAN KOULU PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19 Asia Hakija Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa T Annettu 10.12.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta T (jäljempänä hakija) on pyytänyt
LisätiedotTekijänoikeudet liiketoiminnassa
Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari, Rovaniemi 7.2.2017 Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät Riikka Tähtivuori, IPR asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä tekijänoikeus
LisätiedotAineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa
Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual
LisätiedotElokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista
Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 Asia Hakija Nimipäiväluettelon suoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Rikoskomisario A Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain
LisätiedotTekijänoikeudet opetustoimessa
Tekijänoikeudet opetustoimessa Leena Hiltunen Teos ja tekijän oikeus siihen 1.1.2006 alkaen uudistuksia vuoden 1961 tekijänoikeuslakiin (osa uudistuksista voimaan 1.1.2007); TekijäL 1 : Sillä, joka on
LisätiedotKuvat, oikeudet ja sopimukset
Kuvat, oikeudet ja sopimukset - Mitä tiedekustantajan tulisi huomioida kuvien käytössä Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 24.9 Mikko Raito, Kuvasto ry Esityksen rakenne 1) Kuvatyypit 2) Kuvien käyttö
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.
Lisätiedot5/8/2016 The Copyright Law 1
5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on
LisätiedotTekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat
Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Juha Kallanranta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry Turku 11.10.2014 Juha Kallanranta 2003 Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8 Asia Hakija Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus Espoon kaupunginkirjasto Annettu 26.5.2015 Tiivistelmä Konsolipelit ovat yhteenliitettyinä teoksina tekijänoikeuslain
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:14. Kirjalliseen teokseen sisältyvien käsitteiden kopioiminen toisiin teoksiin
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:14 Asia Hakija Kirjalliseen teokseen sisältyvien käsitteiden kopioiminen toisiin teoksiin A.P. Annettu 17.06.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ Diplomi-insinööri A.P. (jäljempänä hakija)
LisätiedotTekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA
Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUKAISET OIKEUDET AV-TEOKSEEN Tekijänoikeuslain esimerkkiluettelossa ja poikkeussäännöksissä puhutaan elokuvateoksesta,
LisätiedotTietoisku tekijänoikeudesta
Tietoisku tekijänoikeudesta Duodecimin seminaari 9.5.2007 Satu Kangas Viestinnän Keskusliitto 1 Verkkojulkaisemisen ABC A: Tietoverkoissa pätevät samat tekijänoikeussäännöt kuin perinteisessä julkaisemisessa
LisätiedotLaki. tekijänoikeuslain muuttamisesta
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 17, 45 :n 7 momentti, 46 :n 3 momentti, 48 :n 4 momentti, 49 :n 3 momentti, 49 a :n 3 momentti,
LisätiedotHakija on esittänyt tekijänoikeusneuvostolle seuraavat kysymykset:
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:3 Asia Hakija Tekijänoikeus yrityksille tuotettuihin videotallenteisiin ja videotallenteiden masternauhoihin N.N. / A Oy Annettu 01.03.2002 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö
LisätiedotSukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö
LisätiedotEsitysmateriaalit ja luentotallenteet
Esitysmateriaalit ja luentotallenteet Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: esitysmateriaali, luentotallenne, avoimet aineistot, CC, Creative Commons, jakaminen, OER, tekijänoikeus
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä
LisätiedotTekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään
Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
LisätiedotMUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A
MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:16. Tiivistelmien tekeminen liiketoimintakirjallisuudesta
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:16 Asia Hakija Tiivistelmien tekeminen liiketoimintakirjallisuudesta Janne Korhonen Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Janne Korhonen (jäljempänä hakija) on 31.10.2005
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut
LisätiedotTekijänoikeuksien alaisten teosten käyttöä koskevat suositussopimukset kunnille
Tekijänoikeuksien alaisten teosten käyttöä koskevat suositussopimukset kunnille Kopiosto Teosto Gramex Kuntamarkkinat 2018, 13.9.2018 Joonas Jännäri Tekijänoikeusjärjestöt Kuntaliitto on neuvotellut suositussopimukset
LisätiedotIra Helkamäki. Kuvausluvat ja tekijänoikeudet
Ira Helkamäki Kuvausluvat ja tekijänoikeudet TV09S1 Mediatekniikan seminaari Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä Tutkielma 5.2.2012 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kuvausluvat 1 2.1 Kuvaaminen julkisilla
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO 1998:13. Tietokoneohjelman tekijän isyysoikeus. Kuvakulma Kulmala & Peltonen Oy. Annettu Helsingissä 18.8.1998.
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO 1998:13 LAUSUNTO Asia Hakija Tietokoneohjelman tekijän isyysoikeus Kuvakulma Kulmala & Peltonen Oy Annettu Helsingissä 18.8.1998 Selostus asiasta Kuvakulma Kulmala & Peltonen Oy (jäljempänä
LisätiedotValokuvan käyttäminen Internet-sivuilla
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:8 Asia Hakija Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla N.N. Annettu 12.06.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta N.N. (jäljempänä hakija) on pyytänyt 19.04.2002 saapuneella
LisätiedotTekijänoikeus ja piratismi
Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 Asia Hakija Teostaso, luettelosuoja A Annettu 11.2.1994 Tiivistelmä Yrityksen tuotteista tekijänoikeussuojaa saivat ainoastaan etiketti ja piirustukset. Ruokareseptit
LisätiedotNäyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja
ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja virallinen nimi ja henkilötunnus (myös taiteilijanimi, jos käytät sitä), myöh. Näyttelijä
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:2
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:2 Asia Hakija Elokuva A Annettu 5.2.1992 Tiivistelmä Sen seikan ratkaisemisessa, kenelle kuului tekijänoikeus tilauksesta valmistettuun mainoselokuvaan, oli kysymys
LisätiedotTekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group
Tekijänoikeus EU:ssa OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Luettelo direktiiveistä Tietoyhteiskuntadirektiivi 2001/29/EY Tietokoneohjelmadirektiivi 2009/24/EY Tietokantadirektiivi 96/9/EY
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla
LisätiedotLaki. tekijänoikeuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tekijänoikeuslain (404/1961) 2, 9 11, 11 a, 12, 13, 13 a, 14 16, 16 a 16 f,
LisätiedotO PAS TAITEILIJOILLE JA TAITEEN KÄYTTÄJILLE
O PAS TAITEILIJOILLE JA TAITEEN KÄYTTÄJILLE Seuraa Kuvastoa: www.fb.com/kuvasto www.twitter.com/kuvasto www.kuvasto.fi Graafinen suunnittelu: Fanni Perälä Kuvat: Sanna Peurakoski TEKIJÄNOIKEUS Tekijänoikeus
LisätiedotTEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa.
TEKIJÄNOIKEUDET 1) Mitä on tekijänoikeus? TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeus sisältää ns. taloudellisen oikeuden
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:12
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:12 Asia Hakija Tekijänoikeus ilmavalokuvaan A Annettu 11.6.2008 Tiivistelmä Ilmavalokuva ei ollut tekijänoikeuslaissa tarkoitettu teos. Kysymys valokuvan suojan voimassaoloajasta.
LisätiedotMONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS
MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA
LisätiedotASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja
ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä
LisätiedotLippukokoelman tekijänoikeudellinen suoja, luettelo-/tietokantasuoja
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2000:9 Asia Hakija Lippukokoelman tekijänoikeudellinen suoja, luettelo-/tietokantasuoja NN Annettu 21.6.2000 Selostus asiasta NN on 27.1.2000 pyytänyt tekijänoikeusneuvoston
LisätiedotValokopiointija digiluvat
Valokopiointija digiluvat Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: digilupa, valokopiointi, digitaalisten aineistojen kopiointi, Kopioston luvat, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet,
LisätiedotKuvien käyttö opetuksessa
Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,
LisätiedotMusiikin tekijänoikeusasiat
Musiikin tekijänoikeusasiat MUPE-seminaari 1 Esittely 2000-2003 IFPI Finland 2004- Oikeuspalvelu Vire 2007-2010 Kansanmusiikki-instituutti 2011- PKAMK 2 Miksi lupa-asiat ovat vaikeita? Juridiikan soveltaminen
LisätiedotTekijänoikeus tänään. Immateriaalioikeudet (IPR) Patentti. Mallioikeus. Tavaramerkki. Yleistä tekijänoikeuksista. suojaavat.
Immateriaalioikeudet (IPR) Lapin yliopisto 20.-21.10.2008 Tekijänoikeus tänään Ari Koivumaa ari.koivumaa@pp.inet.fi suojaavat luovan työn tuloksia tunnusmerkkejä teollisoikeudet tekijänoikeudet patentti
LisätiedotValtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Kirsi Salmela, Kopiosto ry
Tekijänoikeus ja opetus opettajan kolme roolia Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.12.2016 Kirsi Salmela, Kopiosto ry Opettajan kolme roolia Opettaja oikeat käytänteet ja tekijänoikeuden peruskäsitteet
LisätiedotSisällysluettelojen digitoiminen ja sijoittaminen julkiseen tietokantaan
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2000:13 Asia Hakija Sisällysluettelojen digitoiminen ja sijoittaminen julkiseen tietokantaan Varastokirjasto / NN Annettu 3.10.2000 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö NN Varastokirjastosta
LisätiedotLuento 8. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007
Luento 8. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007 Rakenne: 1. Tekijänoikeuden syntyhistoria 2. Tekijänoikeus ja sen sisältö 3. Tekijänoikeuden
LisätiedotAineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet
Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto
LisätiedotSTT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010
YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta
6.9.2018 A8-0245/187 187 2 artikla 4 kohta (4) lehtijulkaisulla luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa
LisätiedotOppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti.
LAUSUNTO 1998:17 A: 10.11.1998 Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. Selostus asiasta X on 24.4.1998 saapuneella kirjelmällä pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:2
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:2 Asia Hakija Teostaso, oppikirja, konepiirustus A Annettu 21.1.1994 Tiivistelmä Koneenpiirustuksen oppikirjoissa olevat yksittäiset konepiirustukset eivät yltäneet
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:1
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:1 Asia Hakija Tekijänoikeus perehdytysmateriaaliin A Annettu 14.1.2009 Tiivistelmä Perehdytysmateriaaliin sisältyi tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettuja teoksia. Tekijä
LisätiedotProjektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa
Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen
LisätiedotIPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto
IPR ja DRM Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto Määritelmät IPR Intellectual Property Rights eli oikeudet henkiseen pääomaan Jaetaan pääosin teollisiin oikeuksiin - keksinnöt (patentit),
LisätiedotMikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.
Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella
LisätiedotTekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder
Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:16
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:16 Asia Hakija Suojan kohde, valokuva A Annettu 13.11.1990 Tiivistelmä A Oy:n teepakkauksessa olevan valokuvan kohde ei ollut tekijänoikeudellisesti suojattu teos. Valokuva
LisätiedotKuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo
Kuinka hankkia Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän valokuvataidetta Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Hertta Kiiski: Present (Thank you Helvi Ahonen), 2014 Tässä esityksessä käsiteltäviä
LisätiedotTIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT
TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET
LisätiedotSivistysvaliokunta HE 92/2018 Lukemisestedirektiivin voimaansaattaminen
Sivistysvaliokunta12.9.2018 HE 92/2018 Lukemisestedirektiivin voimaansaattaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1564 tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään
LisätiedotTapahtumat.infon käyttöehdot
Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä
LisätiedotÄänitteet ja tallenteet
Äänitteet ja tallenteet Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: video, elokuva, tekijänoikeus, YouTube, lähioikeudet, TV-ohjelma, kuvauslupa, Creative Commons, CC, avoimet aineistot,
LisätiedotSopimuskäytännöt, suuntaviivoja kuva-arkistojen sopimuksiin
Sopimuskäytännöt, suuntaviivoja kuva-arkistojen sopimuksiin Valokuvien käytön juridisia reunaehtoja: Perstuslaki: Sananvapaus 12 (on sekä tiedon levittäjän että vastaanottajan oikeus), Julkisuusperiate
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 Hakijat Asia Marja Kurki Oy, Suunnittelija A Huivikuosin tekijänoikeus Annettu 28.04.2008 Tiivistelmä Kysymys oikeudesta käyttää tekijänoikeudellisen teoskynnyksen
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still
Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,
LisätiedotKOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE
T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:
LisätiedotTekijänoikeudet harjututkimuksen yhteydessä syntyneeseen aineistoon
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:15 Asia Hakija Tekijänoikeudet harjututkimuksen yhteydessä syntyneeseen aineistoon Tieteentekijöiden liitto Annettu Helsingissä 8.10.1999 Selostus asiasta Tieteentekijöiden
LisätiedotTekijänoikeudet digitointihankkeissa
Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa
Lisätiedot