Y hdistyksen hallitus yrittää sopeuttaa menoja vastaamaan paremmin tuloja. Perinteisesti olemme tiedottaneet jäsenille postitetulla Infolla 4 5 kertaa

Transkriptio

1

2 - 2 - PÄÄKIRJOITUS Y hdistyksen hallitus yrittää sopeuttaa menoja vastaamaan paremmin tuloja. Tulopuolella jäsenmaksut ovat vuosi vuodelta pienentyneet. Jäsenmaksua ei ole haluttu korottaa. Korotuksen vaikutus jäisi lopulta vähäiseksi, koska maksavien jäsenten määrä on pieni, vain 18 % jäsenmäärästä. Olemme jo pitkään lähestyneet hattu kourassa vapaajäseniä vapaaehtoisen jäsenmaksun muodossa. Tavallisesti yhdistykset ovat eläkeläisjäsenilleen määritelleet oman jäsenmaksun. Päätös eläkeläisten vapaajäsenyydestä on tehty aikana, jolloin työelämässä olevia eli maksavia jäseniä oli huomattavasti enemmän kuin eläkeläisiä. Eläkeläiset ovat kiitettävästi vastanneet pyyntöön. Ilman heidän tukeaan ei olisi pystytty minkäänlaista toimintaa pyörittämään. Mutta tämäkään ei vielä riitä. Vaatimattomankin toiminnan pyörittämiseen tarvitaan rahaa, valitettavasti. Perinteisesti olemme tiedottaneet jäsenille postitetulla Infolla 4 5 kertaa vuodessa. Vanhoina hyvinä aikoina pystyimme hankkimaan yhteistyökumppaneilta rahoitusta kopiokuluihin, joskus jopa postimaksuihin. Nyt näitä yhteistyökumppaneita ei ole, koska meistä hyvin harvat ovat mukana työelämässä. Emme enää ole yrityksille potentiaalinen hankintoja tekevä joukko. Jäsentiedotteiden postituksessa olemme jo kahden vuoden ajan supistaneet paperisen Infon postituksen koskemaan vain yhdistyksen varsinaisia kokouksia, koska sääntömme määräävät, että kokouskutsut tulee toimittaa kirjallisina. Yhdistyslaki ei ota kantaa, onko sähköpostilla toimitettava kokouskutsu kirjallinen. Ei se myöskään sitä kiellä. PRH:n yhdistysrekisterin lainoppineiden suositus on, että kokouskutsut lähetetään kirjallisina tai yhdistyksen sääntöihin on tehtävä muutos, joka sallii sähköpostilla lähettämisen niille jäsenillä joilla sähköpostiosoite on. Siksi olemme pyytäneet sähköpostiosoitteensa meille ilmoittaneilta jäseniltä suostumuksen lähettää kokouskutsut sähköpostilla. Meille ilmoitettuja sähköpostiosoitteita on 40 % jäsenistä. Valtaosa heistä on jo suostumuksen antanut. Tilinpäätöksemme on jo useana vuonna ollut tappiollinen. Tämä on tietoinen ratkaisu. Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n toiminnan päätyttyä, liitto palautti lopetushetkellä olleet varansa jäsenyhdistyksilleen. Meillä tehtiin periaatepäätös, että näin saadut varat käytetään jäsenistölle suunnattuun toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa järjestämiemme tapahtumien osallistumiskulujen tukemista.

3 - 3 - VUOSIKOKOUSKUTSU Pääkaupunkiseudun sähköteknikot ja -insinöörit kutsutaan varsinaiseen vuosikokoukseen klo 18:00 alkaen Hotel Arthuriin, Vuorikatu 19, Helsinki Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen mukaiset asiat. 1. Kokouksen avaus 2. Hallituksen ilmoitusasiat vuosikokoukselle 3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 4. Valitaan kokoukselle sihteeri 5. Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 6. Valitaan kokoukselle kolme ääntenlaskijaa 7. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8. Todetaan kokoukseen osallistujat 9. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys 10. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus 11. Esitetään vuoden 2014 tilinpäätös: tulolaskelma ja -erittely tase ja -erittely Kuullaan toiminnantarkastajan tilinpäätöksestä antama lausunto 12. Käsitellään vuoden 2014 tilinpäätös 13. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 14. Päätetään yli- / alijäämästä 15. Muut varsinaisen vuosikokouksen käsiteltävät asiat Yhdistyksen jäsenten taholta ei ole määräaikaan mennessä tullut ilmoituksia vuosikokouksessa käsiteltävistä muista asioista 16. Vuosikokouksen päättäminen

4 - 4 - Varsinaisten vuosikokousasioiden lisäksi käsitellään seuraavat hallituksen esittämät yhdistyksen toimintaan liittyvät asiat Hallituksen esityslista jaetaan kokouspaikalla. Tilaisuuden päätteeksi nautitaan kermainen lohikeitto ruokajuomien kera

5 - 5 - TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Vuosi 2014 oli yhdistyksemme 58. toimintavuosi. Toimintavuoden aikana ovat yhdistyksen jäsenten huoleh mat Liiton edustustehtävät jääneet pois liiton purkaudu ua vuonna Varsinainen toiminta on tapahtunut omana toimintana. Toivo Myyrä on huoleh nut ko sivujen ylläpidosta ja päivityksistä. Yhdistykselle on ava u Facebook sivusto jäsenistön ak ivisuu a lisäämään ja uu a ilme ä tuomaan, kuten myös Sähkö & tele lehden ar kkeleihin. HALLITUS Hallitus kokoontui toimintavuonna neljä kertaa, joista kaksi oli ne kokousta JÄSENISTÖ Kari Nii ymäki puheenjohtaja 4 Ossi Lah varapuheenjohtaja 3 Mar Löppönen sihteeri 3 Toivo Myyrä varainhoitaja 4 Juha Jaa nen jäsenkirjuri 4 Ma Juhanan Nipasmajan isäntä 4 Osmo Zi ng 4 Tapani Säilä 3 Jyrki Kilappa 1 ei ne ä sekä pitänyt kokouskutsujen pos tustalkoot kaksi kertaa. Uudet jäsenet: Eronneet: Hannes Huovila 1 kpl In MEMORIAN: I Ilmari Lampinen Eilo Hakulinen Per Leino Tilasto Maksavia: Vapaajäsenet: Yhteensä: Vuoden 2014 lopussa laskute uja jäsenmaksuja oli maksama a 4 kpl

6 Ikäjakauma Kotisivujen käyttö 2014 Yhteensä 846 istuntoa

7 - 7 - EDUSTUKSET Sähköturvallisuusmääräysten tulkintalautakunta TEM sähköturvallisuuden neuvottelukunta SIL Teknikko-osasto jäsen Risto Forssell varajäsen Risto Forssell puheenjohtaja Matti Juhanantti KOKOUKSET JA EKSKURSIOT Sääntömääräinen vuosikokous Pidettiin Hotelli Arthurissa , jäseniä läsnä 15 Sääntömääräinen vaalikokous Pidettiin Hotelli Arthurissa , jäseniä läsnä 16 Puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 valittiin uudelleen Kari Niittymäki. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Ossi Lahti, Toivo Myyrä, Jyrki Kilappa ja Matti Juhanantti valittiin uudelleen seuraavalle kaksivuosikaudelle. Toiminnantarkastajaksi valittiin sähköteknikko Mauri Myllyniemi ja hänen sijaisekseen sähköteknikko Risto Keränen. Vappu matinea , osallistujia 25 Hämeenlinna sähkömuseo Elektra ja Riihimäen lasimuseo , osallistujia 9 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti , osallistujia 22 Lisäksi jäsenistöä on osallistunut SIL:n järjestämille messumatkoille ja ekskursioille. URHEILU Tällä perinteisellä saralla on urheiltu yksilöllisesti, sillä yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia ei ole ollut, vaan jokainen on hiihdellyt omia latujaan ja samoillut omia polkujaan. TALOUS Talouden hoidossa on noudatettu vuodelle 2014 hyväksyttyä talousarviota. Nipasmajan 9 käyttökerrasta 7 viikkoa käytettiin. Tuotot 1300, kulut 1013,36. Hinnoitteluun vuonna 2011 tehty muutos on nostanut majan käyttöastetta. Alueen toinen golfkenttä on otettu käyttöön ja alueen aktiviteettejä lisäävä rakentaminen jatkuu. Vaalikokouksen 2013 valitsemana toiminnan tarkastajana on toiminut Mauri Myllyniemi ja hänen sijaisenaan Hannu Teinilä. Tilikauden alijäämä on 1 063,44 euroa, jota hallitus esittää kirjattavaksi omaan pääomaan. Vapaaehtoisista kannatusmaksuista suurkiitokset jäsenille.

8 - 8- TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Toiminnan tuotot 3 425, ,00 Toiminnan kulut Tuotto/Kulujäämä 4 659, , , ,31 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT TUOTOT 170,59 171,20 Tuotto/Kulujäämä , ,11 OMATOIMINEN TUOTTO/KULUJÄÄMÄ , ,11 Kokonaistuotto-/Kulujäämä , ,11 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ , ,11 VARAINHANKINTA TULOSLASKELMAERITTELY TUOTOT Vuosi 2014 Vuosi 2013 Jäsenmaksut 680,00 980,00 Kannatusmaksut 1 445, ,00 Musiikkitalo - 124,00 Nipasmajan vuokrat 1 300, ,00 TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 3 425, ,00 KULUT Hoitokulut Nipasmaja 1 013,36 911,96 Hallitus 332,80 622,70 Vuosi/vaalikokous 990, ,70 Muut hallinnon kulut - 191,90 Toimisto- ja varastonvuokra 845,10 210,00 Toimistotarvikkeet - 22,91 Postikulut ,90 Tietoliikenne ja kotisivut 537,93 297,60 Kopiointikulut 462,00 377,00 Pankkikulut 210,74 199,45 Huomionosoitukset - 150,00 Ahvenanmaan matka - 800,00 Muistolaatta - 419,19 Musiikkitalo 218,50 Matka- ja retkikulut 47,80 30,00 TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 4 659, ,31 RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot 30,96 60,80 Osinkotuotot 139,63 110,40 RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 170,59 171,20 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ , ,11

9 - 9 - TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET , ,12 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Rahat , ,88 TASEEN LOPPUSUMMA , ,00 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA OSAKE- JA MUU VASTAAVA PÄÄOMA , ,11 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,11 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN OSTOVELAT TASEEN LOPPUSUMMA , ,00 TASE-ERITTELY VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PIKÄAIKAISET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Nordea osakkeet Loma-osake Nipasmaja 678, , ,12 678, , ,12 KÄYTTÖOMAOSUUSARVOPAPERIT JA KÄYTTÖOMAISUUS , ,12 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Käyttötili OKO , ,88 Kassatili 200,00 200,00 RAHOITUSOMAISUUS , ,88 TASEEN LOPPUSUMMA , ,00 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA OSAKE- JA MUU VASTAAVA PÄÄOMA Oma pääoma , ,11 ED.TILIKAUSIEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,11 OMA PÄÄOMA , ,00 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN OSTOVELAT TASEEN LOPPUSUMMA , ,00

10 - 10 -

11 HALLITUS 2015 Puheenjohtaja Kari Niittymäki Äestäjäntie 26 C 9, Helsinki Puh , etunimi.sukunimi@hel.fi Varapuheenjohtaja Ossi Lahti Neilikkakuja 7 A, Vantaa Puh. työ , faksi , käsi , etunimi.sukunimi@kubler.fi Sihteeri Martti Löppönen Haagan Pappilantie 2 A 4, Helsinki, puh. työ koti , käsi , etunimi.sukunimi@evl.fi, etunimi. sukunimi@kolumbus.fi Taloudenhoitaja Toivo Myyrä Hiihtäjäntie 1 H 36, Helsinki, Puh etunimi.sukunimi@kolumbus.fi Jäsenkirjuri Juha Jaatinen Rajatie 28 C, Vantaa, Puh. koti , käsi jaatinen.juha.m@gmail.com Nipasmajan isäntä Matti Juhanantti Kivijatatie 11 E 52, Helsinki, Puh , mjuhan@welho.com Jyrki Kilappa, Oppipojankuja 25 A1, Helsinki, Puh Tapani Säilä, Merenkulkijankuja 3 B 13, Espoo, Puh satap.sijou@gmail.com Osmo Zitting, Katrinkuja 4, Vantaa, Puh etunimi.sukunimi@gmail.com Yhdistyksen sähköposti: info@sahkoteknikot.fi Edessä: Osmo Zitting, Juha Jaatinen, Kari Niittymäki, Matti Juhanantti Takana: Tapani Säilä, Ossi Lahti, Jyrki Kilappa, Martti Löppönen, Toivo Myyrä

12 TULEVAA TOIMINTAA Vappumatinea 2015 KK Tapahtuman kuvaus Helsingin kaupunginorkesteri on soittanut vappukonsertteja samalla huolettomalla hilpeydellä vuodesta 1883 alkaen. Tänä vuonna sopraano Mari Palo ja pianisti Jukka Nykänen vaihtavat viihteelle omaan tuttuun tyyliinsä. Onkohan Lohengrinin alkusoitto kolmanteen näytökseen tänä vuonna ohjelmassa lainkaan? Kesäretki Nick Davies, kapelimestari Mari Palo, sopraano Jukka Nykänen, piano Aika: , klo 14:00 Paikka: Musiikkitalo, permanto C Hinta: Jäsenet 8, avec 18 Sitovat varaukset: info@sahkoteknikot.fi tai puh (Myyrä) Maksu: Laskutetaan varauksien perusteella Yhdistys järjestää jäsenistölle kesäretken, joka suuntautuu Itä-Uudellemaalle, Pernajaan ja Porvooseen. Kohteina ovat Malmgårdin linna ja panimo Pernajassa, sekä Bosgårdin kartano Porvoossa. Matka tehdään 30 paikkaisella lausbussilla. Aika: Lähtö: klo 9:00 Helsingistä Paluu: klo 16:45 Helsinkiin Maksu: 90 /henkilö + ruokajuomat kulutuksen mukaan. Maksuun sisältyy bussimatka, Malmgårdin panimoesi ely, yhden oluen tai siiderin maistatus, opaste u linnakierros sekä Bosgårdissa 3 ruokalajin kesäjuhlalounas sekä opaste u lakierros. Varaukset ja lisä edot: Sähköpos : info@sahkoteknikot.fi tai puh /Toivo Myyrä Sitovat varaukset on tehtävä viimeistään keskiviikkona klo 12:00 mennessä. Menuvalinta ja erikoisruokavaliot on kerro ava ilmoi autumisen yhteydessä.

13 Yhdistys lasku aa matkan siten, e ä eräpäivä on 4.6. Jos ilmoi autunut peruu matkan 14 vrk ennen matkaa, siitä ei aiheudu kuluja. Tämän jälkeen tapahtuneesta perumisesta yhdistys lasku aa peruutuskuluja 45 /hlö. klo klo Ohjelma Lähtö Helsingistä Kaj Forsblomin 30-paikkaisella bussilla. Saapuminen Malmgårdiin. Ryhmällä ohjelmassa panimoesittely ja yhden oluen/siiderin maistatus sekä opastettu linnakierros. Kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu linnamainen kartanon päärakennus on saanut tyylivaikutteensa pohjoisranskalaisesta renessanssista luvun historismiin tukeutuvalle päärakennukselle on harvoja vastineita Suomessa. Yli 100-vuotias entinen navettarakennus kätkee kiviseiniensä sisälle Malmgårdin Panimon tuotantotilat sekä 60-paikkaisen pubin olutmaistiaisia varten. Tilojen suunnittelussa on panostettu ekologisuuteen: kaikki tuotantoon ja lämmitykseen tarvittava energia saadaan Malmgårdin vesivoimasta. klo klo Lähtö Bosgårdiin. Saapuminen Bosgårdiin, jossa ryhmä nauttii 3 ruokalajin juhlakesälounaan Deli-ravintolassa. Lounaan vaihtoehdot ovat liha, kala tai vege ja valinnat sekä ruokarajoitteet on ilmoitettava viimeistään kolme päivää ennen vierailua. Ruokailun jälkeen ryhmällä on opastettu tilakierros. Perinteistä 1800-luvun herraskartanotyyliä edustava Bosgård sijaitsee 10 km Porvoosta itään. Charolaislihakarja laiduntaa tilan arvokkaita perinnemaisemia mm. Pikkupernajanlahden Natura-alueella Bosgård kuuluu luonnoltaan Euroopan monipuolisempien maatilojen joukkoon. klo klo Lähtö Helsinkiin. Saapuminen Helsinkiin.

14 TIEDOTTAMINEN Yhdistyksen kulujen kurissa pitämiseksi paperille tulostettu Sähköinfo postitetaan vain varsinaisten yhdistyksen kokouskutsujen yhteydessä niille jäsenille, jotka eivät ole antaneet suostumusta sähköpostijakeluun. Muuten tiedotus jäsenistölle tapahtuu: - kotisivun: välityksellä - sähköpostilla - facebookissa: facebook.com/sahkoteknikot Facebookiin on avattu tili. Sen tarkoituksena on julkaista uutislinkkejä, sekä jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta. Se toimii myös jäsenten välisenä keskustelufoorumina. Siellä voitte avata keskustelun mistä tahansa aiheesta, millä luulette olevan yleistä mielenkiintoa. Kun käytte facebookissa, muistakaa myös painaa tykkää nappia. Kun tykkäämisiä on riittävästi (30), saamme sieltä käyttötilastotietoja, joiden perusteella voimme arvioida FB:n tarpeellisuutta tiedotuskanavana Muista ilmoittaa tai päivittää sähköpostiositteesi sähköpostilla: info@sahkoteknikot.fi Sinä, jolla on sähköposti, tarkista että sähköpostiohjelmasi ei luokittele lähettämäämme postia roskapostiksi (roskapostit kannattaa käydä aika-ajoin tarkistamassa)

15 Teksti: Heidi Lehtimäki Sähkövalo Finlaysonille Vanhoja sähkölamppuja. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto. Vuonna 1879 amerikkalainen Thomas Alva Edison toi markkinoille ensimmäisen käyttökelpoisen ja teolliseen tuotantoon soveltuvan sähkölampun. Sähköä oli tutkittu jo kauan ja erilaisia sovellutuksia kokeiltu, mutta Edison ehti ensimmäisenä julkistamaan käytännön valaistustarpeisiin sopivan valonlähteen. Valo syntyi, kun ilmattomaan lasikupuun asetettiin korkeassa lämpötilassa hehkuva hiilikuitu. Suuri yleisö sai ihastella keksintöä ensimmäisen kerran Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin suuressa kutomosalissa Plevnassa jo vuonna Keksinnön nopea leviäminen Tampereelle oli Finlaysonin tehtaanomistajan vanhimman pojan Carl von Nottbeckin ansiota. Hän työskenteli Edisonin palveluksessa 1870 luvun lopulla, eli juuri silloin kun Edison teki käänteen tekevän keksintönsä. Edisonin rakentaessa ensimmäistä sähkölaitosta New Yorkiin von Nottbeck sai uhkarohkealta tuntuneen idean: miksei rakennettaisi sähkövalaistusta myös Finlaysonille?

16 Pks sähköteknikot ja -insinöörit ry c/o Toivo Myyrä Hiihtäjäntie 1 H Helsinki