Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 Arkielämä Ei niinkään pimeä keskiaika Valon annettiin virrata sisään synkeisiin kirkkoihin, monet keksinnöt helpottivat arkipäivää ja opetus alkoi vapautua kirkon kahleista. Pimeä keskiaika oli toki rankkaa ja väkivaltaistakin, mutta siinä oli myös monta valoisaa puolta. pelle stampe Keskiaikaa pidetään Euroopan pimeänä ja takapajuisena aikana. Mielikuvissamme likaiset ihmiset raahustivat tuolloin kaupunkien pimeitä ja liejuisia katuja haisevissa ryysyissään, ja nälkä ja sairaudet tappoivat suuren osan kansasta jo ennen aikuisikää. Ihmiset asuivat ahtaasti kosteissa luukuissa, ja laskiämpärit tyhjennettiin surutta kadulle. Toistuvat ruttoepidemiat ja sodat estivät kaiken teknisen kehityksen. Totuus on kuitenkin se, että keskiajalla, etenkin ja 1200-luvuilla, tapahtui paljonkin kehitystä. Keskiajaksi lasketaan vuoden mittainen ajanjakso Euroopan historiassa. Sen katsotaan alkaneen Rooman imperiumin hajoamisesta vuonna 475 ja päättyneen renessanssin alkuun Italiassa 1300-luvulla, pohjoisemmassa 1500-luvun puolivälissä. Keskiajalla maanviljelys kehittyi, ja kirkollinen Pax Dei eli Jumalan rauha tuhatluvun vaihteessa loi tilaa kasvulle ja kehitykselle. Vaikuttavat rakennukset alkoivat kurottaa kohti korkeuksia, oikeuslaitos kehittyi ja tutkijat alkoivat vähitellen irrottautua kirkon kuristusotteesta. Keskiaika oli paljon mainettaan parempi. 24 Historia Arkkitehtuuri päästi valon sisään Ranskan Ludvig VII vihki vuonna 1144 Saint-Denisin katedraalin Pariisissa. Munkit ja ylhäiset vieraat saattoivat vain hämmästellen todeta, että oli kuin paratiisi olisi tullut maan päälle. Tai- Käsityöläiset toteuttivat rakennuttajien taivaitahipovat suunnitelmat Saint-Denisin basilikassa Pariisissa. vaallinen valo lankesi monenkirjavana seurakunnan ylle 10 metrin korkuisista lasimaalauksin koristelluista ikkunoista korkealta katonrajasta. Suurisuuntaisen hankkeen takana oli apotti Suger, kuninkaan uskottu ystävä. Apotin esteettinen kunnianhimo piiskasi muurarit, puusepät ja lasitaiteilijat tekemään parhaansa ja hyödyntämään kaiken oppimansa holvikaarista, pilareista, tukipylväistä ja lasinvärjäyksestä. Aiemmat valtavan paksut muuriseinät ja ahtaat ikkunaaukot saivat väistyä solakoiden pilarien, suippojen holvikaarien ja lukuisten valoa kirkkoon tuovien värikkäiden lasi-ikkunoiden tieltä. Eurooppalaisessa arkkitehtuurissa alkoi uusi aikakausi. Saint-Denisin kirkosta tuli arkkitehtoninen merkkipaalu, ja sitä pidetään muualla Euroopassa yleistyneen goottilaisen tyylin edelläkävijänä ja esikuvana. 3-d-kierros Saint-Denisin basilikaan: denis_basilique scanpix/corbis

3 Temppeliherrat loivat nykyisten sekkien ja seteleiden edelläkävijän. Pääoma alkoi liikkua Ristiretket ( ) loivat tarpeen siirtää rahaa kaukaisiin Lähi-idän maihin. Temppeliherrojen ritarikunta kehitti järjestelmän, jossa matkalle lähtijä saattoi tallettaa rahaa johonkin ritareiden linnoista Euroopassa ja Lähi-idässä. Talletustaan vastaan hän sai todistuksen, jonka hän saattoi vaihtaa rahaksi muissa temppeliherrojen linnoissa luvulla temppeliherrojen ritarikunta joutui syytteeseen kerettiläisyydestä ja se lakkautettiin. Rikkaat pohjoisitalialaiset suvut tarttuivat tilaisuuteen ja ryhtyivät harjoittamaan pankkitoimintaa. He perustivat pankkien toimipisteitä eri puolille Eurooppaa ja lainasivat rahaa luottokelpoisille. all over press Henkinen opetus keskittyi satoja vuosia luostareihin ja katedraalikouluihin, joissa kriittinen ajattelu oli kielletty ja ankarat papit ja munkit takoivat oppilaiden päähän latinan kielioppia ja Vanhaa testamenttia. Oppikirjoina olivat Raamattu ja kirkkoisien tekstit, ja opiskelijoiden ainoa uramahdollisuus urkeni kirkossa. Vuonna 1088 bolognalaiset oppineet kaipasivat kirkosta riippumatonta opetusta. He perustivat Bolognaan yliopiston, joka oli ensimmäinen kirkon välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella toiminut oppilaitos Euroopassa. Yliopistoja alettiin perustaa muuallekin Eurooppaan ja 1200-luvulla. Niissä opetettiin pääasiassa teologiaa, mutta myös filosofiasta, logiikasta, oikeusopista ja lääketieteestä tuli yhä suositumpia. Oppiaineet lisääntyivät, ja yliopistojen ansiosta hallitsijoilla oli pian käytettävissään koulutettuja virkamiehiä, jotka hallitsivat keskiajan Yliopistot irtautuivat luostareista seitsemän tärkeinä pidettyä tieteenalaa: matematiikan, geometrian, musiikin, tähtitieteen, grammatiikan, retoriikan ja logiikan. Paavi siunasi Bolognan yliopiston, jonka opetuksiin hänellä ei ollut sananvaltaa. bridgeman Moderni valtio syntyi Voimakas kuningasvalta edellytti säännöllisiä verotuloja. Tieto kansalaisten elinkeinosta, omistuksista ja tuloista oli siksi tärkeää. Englannin Domesday Book on vuodelta 1086 peräisin oleva maakirja eli rekisteri maanomistajista, heidän maaomistuksistaan, sadosta ja karjasta maan kaikissa kolkissa. Kirjan laaditutti kuningas Vilhelm Valloittaja avukseen verotuksen suunnittelemisessa. Kirja sai nimensä tuomiopäivän kirja ilmeisesti siksi, että sen seuraukset olivat yhtä väistämättömät kuin viimeinen tuomio luvulla yhteiskunta muuttui yhä säännellymmäksi. Kuningas määräsi kaikesta aina jokeen heitettävien kalaverkkojen määrästä lesken oikeuksiin asti. Keskushallinto kasvoi räjähdysmäisesti. Vuodesta 1070 vuoteen 1250 Englannin hallinnon kirjeenvaihto satakertaistui, ja samaa vauhtia kasvoivat kuninkaan valta ja verotulot. Perusta eurooppalaisille suurvalloille oli luotu. Kansalaisten maaomaisuus kirjattiin Domesday Bookiin, joka muodosti perustan kuninkaan veronkeruulle. bridgeman Historia

4 Arkielämä Tiede palasi Eurooppaan Ristiritarit toivat takaisin Rooman valtakunnan raunioihin hautautuneet antiikin opit. Laki oikeudenmukaistui 1100-luvulla Euroopan kuninkaat ymmärsivät, että voimakas valtiomahti tarvitsi kansallisen lainsäädännön tuekseen. Kuninkaan vallan tuli perustua rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen. Varhaiskeskiajalla kuninkaalla oli ollut vain vähän valtaa moniin maanomistajiin nähden. Nämä hallitsivat yksinvaltaisesti ja mielivaltaisesti kreivikuntiaan, joissa he toimivat yleensä niin lainsäätäjinä ja -valvojina kuin tuomareinakin. Kansalaisten oikeusturva parani, kun kuningas Juhana Maaton vuonna 1215 allekirjoitti Magna Carta -säädöskokoelman, jossa kiellettiin pidättäminen ja vangitseminen ilman lain määräystä luvun Magna Carta määritteli julkisen vallan rajat, ja sitä pidetään yleisesti perustuslakien edeltäjänä. det kongelige bibliotek Ruotsissa ja siten myös Suomessa otettiin 1300-luvulla käyttöön kuningas Maunu Eerikinpojan yhtenäinen maanlaki kaupunkilain ohella. Yhtenäinen lainsäädäntö loi pohjan oikeusvaltiolle. Siitä esimerkkinä englantilaisen John Palmerin tapaus vuodelta Hänet tuomittiin maksamaan 53 shillinkiä sakkoa maan luvattomasta haltuunotosta. Hän teki valituksen tuomiosta kreivikunnan tuomioistuimeen ja vei hävittyään asian vetoomusoikeuteen. Lopulta asia käsiteltiin parlamentissa, joka totesi Palmerin syylliseksi. Näin Palmerin asia sai puolueettoman oikeudenkäynnin korkeimmalle taholle asti. Ristiretkien aikaan eurooppalaiset tutustuivat arabioppineisiin ja näiden paljon eurooppalaista edistyneempään tutkimusperinteeseen. Rooman valtakunnan tuhon jälkeisinä vuosisatoina kreikkalainen filosofia ja tiede vaipuivat unholaan Euroopassa. Ne kuitenkin elivät ja voivat hyvin Lähi-idässä, josta ristiritarit alkoivat tuoda niitä takaisin Eurooppaan luvulla kreikkalaisfilosofien tekstejä käännettiin arabiasta latinaksi, ja ne aiheuttivat mullistuksen länsieurooppalaisessa ajattelussa. Antiikin kirjoitusten uudelleenlöytäminen avasi ikkunan tuntemattomaan maailmaan, jossa logiikka ja kokemus olivat opin perusta. Ajattelijat alkoivat kyseenalaistaa vanhoja oppeja ja yrittivät kytkeä kreikkalaisen filosofian kristinuskoon luvun renessanssi, joksi tuon ajan hengellistä aikakautta kutsutaan, muodosti perustan varsinaiselle renessanssille vuotta myöhemmin, jolloin tieteellinen ajattelu löi lopullisesti läpi. Keksinnöt helpottivat elämää Keskiajalla monet uudet keksinnöt tehostivat maataloutta. Vuoden 1050 tienoilla pelloilla otettiin käyttöön pyöräaura. Pyörien ansiosta voitiin käyttää raskaampia auranteriä, mikä helpotti tiiviin maan muokkaamista merkittävästi. Lisäksi auranteriä alettiin valmistaa teräksestä, joka oli kestävää ja upposi entistä syvemmälle maahan. Viljelyn tehostu- misen myötä sadot paranivat, ruokaa saatiin enemmän ja väestö kasvoi. Vesimylly nopeutti viljan jauhamista ja vapautti lisää työvoimaa raskaisiin peltotöihin. Teräsaurat muokkasivat maata tehokkaasti ja sadot kasvoivat. Kirjurimunkeilla riitti puuhaa antiikin uudelleen löydettyjen tekstien kääntämisessä arabiasta latinaksi. dk images 26 Historia

5 Hygieniasta huolehdittiin Kaupunkilaiset kävivät pesulla kylpylöissä, ja käymälät tyhjennettiin yön aikana. Keskiajalla ihmiset pitivät huolta puhtaudestaan, eikä pahalta haiseminen ollut hyvien tapojen mukaista. Kädet ja kasvot pestiin tavallisesti ennen ruokailua ja sen jälkeen, ja monet kylpivät pari kertaa kuussa, kaupunkilaiset yleisissä kylpylöissä. Kaupungeissa sekä asukkaat että viranomaiset panostivat puhtauteen ja siisteyteen. Käymälöiden tyhjentämiseen oli oma ammattikuntansa, ja kadunlakaisijat pitivät katuojat puhtaina. Säännökset määräsivät, minne haisevaa toimintaa harjoittava yritys sai asettua, ja naapurit puuttuivat siivottomaan elämään nopeasti. Myöhemmmin kirkko kielsi kylpylät niissä harjoitetun prostituution vuoksi luvulla veden lämmittämiseen käytetyn polttopuun hinta nousi, ja hygieniassa alettiin säästää. Julkisissa kylpylöissä peseydyttiin ja nautittiin ruokia ja juomia sekä muita palveluita. Runous levitti kirjoitettua sanaa Sallinette että kerron teille tarinan jännittävistä seikkailuista, kuningas Arthurin mahtavista ihmeistä, jotka viihdyttävät monia. Aloitan nyt kertomukseni, kuunnelkaa sanojani tarkasti. Suunnilleen näin aloittaa noin vuodelta 1370 peräisin olevan ritariromaanin tuntematon kirjoittaja kertomuksensa Sir Gawain and the Green Knight (Sir Gawain ja vihreä ritari). Ei ollut sattumanvaraista, että kirjailija puhutteli suoraan lukijaa, sillä ääneenluku oli keskiajalla nykyajan televisionkatselua vastaava huvitus. Kirjailija matkusti usein itse lukemassa teoksiaan ääneen väentuvissa tai porvareiden saleissa luvulla myös historiallisista kirjoista tuli suosittuja. Erityisesti kansallistunnetta vahvistavia kirjoja, kuten Saxoksen Gesta Danorumia (Tanskalaisten teot) tai Geoffrey Monmouthlaisen Historia Regum Britanniaeta (Britannian kuninkaiden historia), luettiin ja ne kiersivät suvun ja ystävien keskuudessa luvun Englannista vain Raamattua on säilynyt useampia kappaleita kuin Monmouthlaisen teosta. Kirjallisuus kannusti opettelemaan lukemaan, ja monet maatalon pojat opettelivat paikallisen papin johdolla latinaa ja hakeutuivat joskus jopa papinopintoihin. Tarina Sir Gawainista ja vihreästä ritarista tuli useimmille englantilaisille tutuksi. Ravinto oli ravitsevaa ja terveellistä Kirjallisten lähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella keskiajan Ranskassa syötiin hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Pavuista, suolasta, oliiviöljystä, timjamista ja valkosipulista valmistettu pata oli yleinen herkku. Sen seuraksi saatettiin tarjota keittoa, jossa kaali, erilaiset juurikkaat, yrtit ja sianliha uiskentelelivat harmonisena yhdistelmänä. Aterian kruunasi leipä ja vedellä laimennettu viini. Luiden ja hampaiden tutkimukset ovat osoittaneet, että lukujen ihmiset olivat pääosin terveitä. Miesten keskipituus Skandinaviassa oli 175 senttiä, vain 5 senttiä nykyistä vähemmän. Terveelliset juurekset ja liha kuuluivat keskiajan ranskalaiseen ruokavalioon. Shutterstock