Tukholma Keskiajan kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukholma Keskiajan kaupunki"

Transkriptio

1 Tukholma Keskiajan kaupunki Keskiajalla lähes koko Tukholman kaupunki mahtui Stadsholmenille eli alueelle, jota nykyään sanomme Vanhaksi kaupungiksi. Pohjoisen puolella oleva Helgeandsholmen oli myös osa kaupunkia, siellä oli muun muassa yhdistetty sairaala ja vanhainkoti sekä puolustusmuuri pohjoisrannalla. Arkeologit ovat yksimielisiä siitä, että Helgeandsholmen koostui useasta pienestä saaresta ja luodosta. Keskiajalta ei ole olemassa mitään tarkkoja asiakirjoja, joista kävisi ilmi kuinka paljon ihmisiä Tukholmassa asui, mutta tutkijat ovat arvioineet, että 1400-luvun lopussa ja 1500-luvun alussa kaupungissa asui vakituisesti ihmistä. Lähes kaikki asuivat Stadsholmenilla (nykyinen Gamla stan). Rikkaimmat kauppiaat ja varakkaat käsityöläiset asuivat Järntorgetin lähellä olevissa taloissa. Lännessä, Norrströmin ja Kornhamnin välillä, asuivat köyhimmät, ja siellä tehtiin raskaimpia sekä tulenarkoja käsitöitä. Vähän parempiosaisia asui Stortorgetin läheisyydessä; vähemmän varakkaita kauppiaita sekä monia ylellisyystuotteita valmistavia käsityöläisiä, mm. kultaseppiä. Kaikkein sekalaisin väestönosa asui itäisissä osissa Saltsjönille päin olevan kaupunginmuurin vieressä. Täällä eli varakkaita kauppiaita yhdessä monien köyhien kanssa, suuri osa heistä oli kalastajia. Tällä alueella asuivat useimmat suomalaiset. Kauempana malmeilla oli haja-asutusta, matalissa tönöissä asui raskaan työn tekijöitä kuten käsityöläisiä, rakennustyöläisiä ja kuljetusammateissa työskenteleviä. Täällä asuivat todennäköisesti myös päivätyöläiset, jotka saivat tilapäistä työtä ja joutuivat ehkä myös kerjäämään pysyäkseen hengissä. Keskiajan Tukholma ei siis ollut mikään suuri kaupunki väkiluvultaan tai pintaalaltaan. Se oli kuitenkin Ruotsin suurin kaupunki ja suunnilleen yhtä suuri kuin Rostock ja Stralsund, mutta kauppakumppanit Bremen ja Hampuri olivat suurempia, niissä oli noin asukasta. Lontoossa arvioidaan olleen asukasta ja Pariisissa yli Vasta 1580-luvulta on säilynyt tietoa Tukholman väestön syntyperästä. Väkiluku oli luultavasti pienentynyt Kristian II:n järjestämän verilöylyn ja Kustaa Vaasan piirityksen jälkeen, mutta kuningas yritti pontevasti saada lisää väkeä kaupunkiin. Monilla 1580-luvun tukholmalaisilla oli juuret Ruotsin sisämaassa, mutta myös Suomesta tuli paljon väkeä. Tähän vaikutti se, että Tukholma oli norrlantilaisten ja suomalaisten tapulikaupunki, eli he saivat käydä ulkomaankauppaa vain pääkaupungin välityksellä. Asia oli päätetty jo 1

2 keskiajalla kaupunkilaissa ja kumottiin vasta vuonna Kaupungissa on aina ollut suomalaisia, sen vahvistavat historiantutkijatkin. Vanha ruotsalainen sanonta Mitt sa finn om Stockholm kertoo myös omaa kieltään. Suomalaisten määrää on vaikea tietää tarkkaan, mutta heitä arvioidaan olleen 1400-luvun lopussa 10-20% kaupungin asukkaista. Suurin osa heistä kuului vielä ja 1600-luvullakin alempiin sosiaaliluokkiin; he olivat ajureita, kalastajia, pursimiehiä, palvelusväkeä ja erilaisia alempia virkamiehiä. Useimmat tulivat Ahvenanmaalta ja Suomen rannikkoseuduilta, vain harvojen juuret olivat Suomen sisämaassa. Kiertokävely Slussenilta Järntorgetille Aloitamme kävelyn Slussenin metroasemalta. Kuljemme kohti Skeppsbronia ja vasemmalla näkyy Kornhamnstorg, joka muutettiin tälle paikalle todennäköisesti 1620-luvulla. Torista käytettiin koko 1600-luvun nimitystä Åkaretorget, luultavasti siksi, että ajurit säilyttivät kärryjään siellä. Veneillä Mälarilta kuljetettu vilja nostettiin maihin ja sitä säilytettiin täällä ennen kuin kuljetettiin edelleen kuluttajille. Ajureista monet olivat suomalaisia. Västerlånggatanin länsipuolella olevan alueen, jolla myös Kornhamnstorg sijaitsee, tuhosi tulipalo vuonna Hallitsijan sijainen Klas Horn - suomalainen aatelismies - johti tutkimuksia siitä, mikä meni vikaan palontorjunnassa. Kaupungin 16 vetäjää, joiden olisi pitänyt auttaa hakemaan vettä Mälarista, olivat paenneet toisten ihmisten mukana. Sen lisäksi ne 11 ajuria, joiden kärryillä vesitynnyrit oli tarkoitus kuljettaa palopaikalle, olivat alkaneet vaatia kiskurihintoja vesikuormista tulipalon riehuessa. Epätoivoiset porvarit, jotka kerjäsivät vettä palon sammuttamiseen, olivat saaneet vastauksen lätt brinna om du icke vill giva. Menemme Järntorgetille, Rautatorille, joka sijaitsee Västerlånggatanin ja Österlånggatanin yhtymäkohdassa. Alun perin tämä tori oli nimeltään Korntorget, mutta kun toria alettiin käyttää rautatankojen säilytyspaikkana, nimi vaihtui vähitellen. Rauta tuotiin laivoilla Mälaria pitkin kaivoksista ja kannettiin täällä maihin punnittavaksi. Vaaka oli torin reunassa suunnilleen siinä, missä Ruotsin valtionpankin vanha talo on nyt. Monet raudankantajat olivat suomalaisia. Vuonna 1662 vaaka siirrettiin Södermalmin puolelle, kun Slussenin aluetta järjesteltiin uudelleen. Tämän torin reunalla oli myös monen vuosisadan ajan tullikamari (vuoteen 1636), 2

3 missä tullattiin mm. Suomesta tulevat tavarat. Muutaman kymmenen metrin päässä Järntorgetilta pohjoiseen korttelissa nimeltä Venus oli mustain veljesten luostari, Svartbrödraklostret. Luostarista on enää jäljellä kellariholveja. Kustaa Vaasan lakkautettua luostarin se oli tyhjillään muutaman vuoden, kunnes suomalaiset saivat luvan käyttää tiloja jumalanpalveluksiin vuonna Kansan omalla kielellä saarnaaminen oli protestanttien oppien mukaista ja täällä on saarnattu suomeksi aiemmin kuin Suomessa. Vuonna 1547 Kustaa Vaasa määräsi luostarin purettavaksi, sillä hän tarvitsi tiiliä puolustusrakennelmien pystyttämiseen. Järntorgetilta Ritarihuoneelle Kun torilta lähtee kävelemään Västerlånggatania pitkin, melkein heti oikeallapuolella on Tukholman kapein katu, Mårten Trotzigs gränd. Nimen kujalle on antanut rikas saksalainen kauppias, joka asui kaupungissa yli 30 vuotta. Hän kävi kauppaa raudalla ja kuparilla ja kohtasi kuoleman ollessaan liikematkalla Falunissa vuonna 1617, kun joku tappoi hänet. Vähän matkaa kuljettuamme tulemme poikkikadulle nimeltä Tyska brinken, oikealla puolella ylempänä rinteessä on Saksalainen kirkko. Sen paikalla oli keskiajalla Pyhän Gertrudin kiltatalo, missä saksalaiset porvarit kokoontuivat. Juhana III antoi suomalaisille kiltatalon käyttöön vuonna 1561, jotta nämä voisivat pitää siellä jumalanpalveluksia. Rakennusta laajennettiin suomalaisten tarpeita vastaavaksi. Kun taas saksalaiset jäivät ilman kirkkoa 15 vuotta myöhemmin, saivat hekin käyttää kiltataloa. Lopulta kävi niin, että suomalaiset joutuivat lähtemään; vuodesta 1607 lähtien he saivat pitää jumalanpalveluksensa harmaaveljesten eli fransiskaanien entisessä kirkossa Riddarholmenilla. Saksalaiset puolestaan rakensivat hienon kirkon vanhan kiltatalon paikalle. Ritarihuoneelle päin kuljettaessa yhden poikkikadun nimi on Kåkbrinken. Sanan kåk vanha merkitys häpeäpaalu kertoo, minkälainen rangaistus odotti aikoinaan rikollisia Stortorgetilla. Käännymme kulmasta vasemmalle ja tulemme Lilla Nygatanille. Talosta numero 5 löytyi vuonna 1937 valtava hopeakätkö. Se oli kellariholvin ja pohjakerroksen kivilattian välisessä 3

4 maatäytteessä. Aarteeseen kuului 84 hopeaesinettä ja hopeakolikkoa vuosilta , lähes kaikki ruotsalaisia. Aarteen omisti rikas Lohen perhe, joka piilotti esineet luultavasti vuonna 1743 kun Tukholmassa oli hyvin levotonta. Lilla Nygatania pitkin pääsemme Munkbronille ja Ritarihuoneen edustalle. Taloa suunnitteli neljä eri arkkitehtia ja se rakennettiin 1600-luvulla tontille, jonka ensimmäinen valtakunnankansleri Axel Oxenstierna oli luovuttanut aatelisten kokoontumispaikan rakentamiseen. Monet suomalaiset kunnostautuivat 1600-luvun sodissa ja saivat ansioistaan aatelisarvon - vanhan aatelin 66 suvusta 30:lla on juuret Suomessa. Sukujen vaakunat ovat suuren kokoussalin seinillä. Ritarihuoneen edustalla murhattiin kesäkuun 20. päivänä 1810 kreivi, diplomaatti ja marsalkka Axel von Fersen, jota syytettiin kruununprinssi Karl Augustin myrkyttämisestä. Murha tapahtui prinssin hautajaispäivänä, silminnäkijöiden mukaan väkijoukko hyökkäsi von Fersenin kimppuun ja pahoinpiteli hänet kuoliaaksi. Myöhemmässä oikeudenkäynnissä todettiin, että ydinjoukko muodostui puotipojista ja käsityöläiskisälleistä, sanottiin myös, että joukossa oli suomea puhuvia miehiä. Mutta myös tuomarien joukossa oli suomalainen. Syyllisiä ei koskaan löydetty tai tuomittu; asiaan varmaan vaikutti se, että kuninkaan väitetään olleen tyytyväinen von Fersenin kuolemaan, sillä tämän epäiltiin vehkeilevän kuningasta vastaan. Riddarholmen eli Ritariholma Jatkamme matkaa Ritarihuoneen ohi sillan yli Riddarholmenille eli Ritariholmalle. Saari ei vielä keskiajalla kuulunut Tukholman kaupunkiin. Senaikainen nimi Kidaskär viittaa sanaan killing eli kili, vuohet saivat varmaan käyskennellä vapaasti siellä. Fransiskaanit eli harmaaveljet olivat perustaneet saarelle luostarin 1270-luvulla. Kuningas Maunu Ladonlukko, joka kuoli 1290,antoi suuria lahjoituksia luostarille ja halusi tulla haudatuksi luostarin kirkkoon. Hänen jälkeensä lähes kaikki kuninkaat haudattiin sinne 600 vuoden ajan. Kirkossa on Serafiimiritarikunnan jäsenten vaakunat, joukossa myös Suomen presidenttien vaakunat. Kaksi presidenttiä on ollut aatelissuvun jäseniä, Svinhufvud ja Mannerheim, muille on piirretty uudet vaakunat. Ritariholman saarelle rakennettiin aatelisten palatseja luvulla, silloin kun koko Tukholmaa rakennettiin, 4

5 kunnostettiin ja taloja koristeltiin. Kaupungin väkiluku nousi vuoden 1620 luvusta neljässäkymmenessä vuodessa :een. Tämä tapahtui samaan aikaan kun Ruotsista oli tulossa suurvalta. Kun vanha linna, Tre Kronor, oli palanut vuonna 1697, kuningas perheineen ja hoviväkineen muutti asumaan Ritariholmalle Wrangelin palatsiin. Uuden linnan valmistumisen piti kestää vain kuusi vuotta, mutta siihen kuluikin yli puoli vuosisataa. Ritariholman kirkon vieressä on kaupungin perustajan Birger Jarlin aukio, jonka keskellä seisoo hänen patsaansa. Se on pystytetty vuonna Saaren pohjoiskulmassa on puolustustorni, joka rakennettiin 1530-luvulla. Saunat tulivat Ruotsiin 1200-luvulla. Keskiajalla ja uuden ajan alussa Tukholmassa oli useita saunoja. Suurvallan aikaan aatelisilla ja varakkailla kauppiailla oli luultavasti omat yksityiset saunansa. Yleisissä saunoissa kävi todennäköisesti käsityöläisiä ja osa vähemmän varakkaista kauppiaista. Rengit, piiat, päivätyöläiset ja pursimiehet hakeutuivat taas niihin moniin laittomiin saunoihin, joita oli malmeilla. Eräs ranskalainen vierailija kuvaili saunomista vuonna 1635 yksityiskohtaisesti, rituaali on täsmälleen samanlainen kuin Suomessakin oli ennen vanhaan. Yksi virallinen sauna luvulla oli Gråmunkeholmenilla, toinen läntisessä kaupunginosassa. Rosenbad, jossa nykyään on Ruotsin hallituksen päämaja, on saanut nimensä paikalla olleen saunan mukaan. Siellä olivat erikoisuutena ruusukylvyt. Morsian meni sinne ystävättäriensä kanssa 4 päivää ennen häitä ruusukylpyyn. Kylvyn jälkeen he söivät ja joivat, eli eräänlaiset polttarit talo purettiin ja 1725 kylpylät kiellettiin. Suomalaiset ja norlantilaiset eivät kuitenkaan luopuneet saunomisesta ja pysyivät puhtaina. Muut ruotsalaiset kylpivät vielä 1800-luvun puolessa välissä parhaassa tapauksessa kerran vuodessa. Ruotsin kuningas Oskari II ( ) ei kylpenyt, koska hän piti sitä terveydelle vaarallisena. Saksassa hän otti asian puheeksi, mutta siellä Vilhelm neuvoi häntä olemaan ehdottomasti kylpemättä. Häntä hierottiin kuivilla pyyhkeillä ennen kuin hän meni edustamaa ja hänen sanottiin "haisevan kuninkaalle" avattiin Tukholman ensimmäinen yleinen sauna, Sturebadet. Oskari II ryhtyi saunaseuran suojelijaksi ja oli tämän jälkeen innokas kylpijä ja kylpeminen alkoi yleistyä. Kohti kuninkaanlinnaa Voimme kääntyä takaisin, kulkea yli sillan, ohi Ritarihuoneen ja jatkaa matkaa Mynttorgetille. Nimi viittaa rahapajaan, joka oli tällä paikalla vuosina Katukivillä on maahan merkitty vanhan puolustustornin Norre portin paikka ja 5

6 sen luota Helgeandsholmenille lähteneen vanhan sillan suunta. Helgeandsholmenilla näkyvän Valtiopäivätalon paikalle alkoivat suomalaiset rakentaa kirkkoa 1660-luvulla, muta rahat loppuivat kesken eikä työssä päästy perustuksia pitemmälle. Käytetyt kivet siirrettiin toisten rakennusten perustaksi. Suunnilleen kirkon paikalle rakennettiin myöhemmin kuninkaallinen hevostalli. Nyt voimme kiivetä portaat ylös kuninkaanlinnan pihalle. Aluksi paikalla oli puolustustorni ja sitten Kolmen kruunun linna. Linna paloi 1697 ja uutta linnaa alettiin heti rakentaa. Linna valmistui vasta vuonna Sen pohjoinen siipi lepää vanhan linnan keskiaikaisten muurien päällä. Täällä seisoessamme voimme ajatella niitä lukuisia suomalaisia, jotka ovat palvelleet kuninkaita. Kustaa Vaasa kirjoitti kahdesti Agricolalle Turkuun ja vaati, että tämä lähettäisi hänelle kaksi kirjuria Suomesta. Kuningas kirjoitti myös yleiskirjeen, jossa käskettiin liikenevän työvoiman tulla Suomesta Ruotsiin. Linnan palvelusväkeen on usein kuulunut suomalaisia. Esimerkiksi vuonna 1544 oli linnan 44 rengistä ja sepänrengistä 41 miestä Suomesta kotoisin. Linnanpihaa vartio myös Kristinan patsas. Hän johti menestyksekkäästi Tukholman puolustusta vuonna Tarkkoja muistiinpanoja on säilynyt Kustaa Vaasan ajalta lähtien, ja tiedämme, että suomalaiset toivat Tukholmaan esim. suuria määriä veneitä, tuohta, lautatavaraa, voita, lohta, kuivattua haukea, silakkaa, oravannahkoja ja muita eläinten nahkoja, hylkeenrasvaa, tynnyreitä ja puuastioita. Osa näistä tavaroista myytiin yksityisille, osa kuninkaan hoviin. Kustaa Vaasan aikana tuotiin noin nk. finnekäriliäruotsiin, ne olivat enimmäkseen puulautasia ja tynnyreitä. Vuonna 1548 puolet linnassa syödyistä silakoista oli ostettu suomalaisilta kalastajilta. Vanha sanonta, että Suomi oli Ruotsin ruokakomero eli Sveriges spiskammare, pitää hyvin paikkansa. Suomen sodan aikana olivat suomalaiset sotajoukot perääntyneet Ruotsin puolelle. Niistä oli muodostettu kaksi kenttäpataljoonaa, joista toinen oli Uumajassa ja toinen Gävlessä. Jälkimmäisestä kaupungista joukot marssivat Västeråsiin, missä päätettiin helmikuussa 1810, kuka lähtee takaisin Suomeen, kuka jää. Suomeen lähtevät marssivat Tukholmaan odottamaan laivakuljetusta. Päivä von Fersenin murhan jälkeen 165 suomalaista sotilasta marssi Slottsbackenille, Linnanmäelle, missä heille jaettiin paremmat kiväärit ja ammuksia. He vartioivat muutaman 6

7 päivän ajan vanhan kuningas Kaarle XIII:n turvallisuutta samaan aikaan kun kaupungissa kuohui murhan takia. Sotilaat pääsivät lähtemään Suomeen 26. kesäkuuta. Suomalainen kirkko Suurkirkon edessä on nykyään obeliski ja boulerata. Aiemmin siinä oli suuri pallohuone. Pieni pallohuone eli Lilla bollhuset ( ),jossa kuninkaalliset pelasivat aikanaan sulkapallon tapaista peliä, on yhä edelleen torin laidassa. Suomalainen seurakunta osti rakennuksen kirkokseen vuonna Kirkon sisäpihalla on Tukholman pienin patsas, Järnpojken eli Rautapoika. Sen on tehnyt Liss Eriksson vuonna Seurakunnan ompeluseuralaiset kutovat patsaalle myssyn ja kaulaliinan joka vuosi, ettei sen tarvitse palella talvella. Pojan pää on aina kirkas, sillä kun sitä silittää niin voi toivoa jotain. Monet uskovat myös rahan auttavan. Pihalla kasvaa harvinainen siperialainen siipipähkinäpuu. Suomalaiset häädettiin Ritariholman kirkosta 1719 ja sen jälkeen he saivat käyttää Blasieholmenilla olevaa kappelia muutaman vuoden ja vielä Katariinan sivukappelia ennen kuin pääsivät muuttamaan omaan kirkkoon. Suurtorilta Skeppsbronille Tästä on paras mennä Suurtorille Trädgårdsgatania pitkin. Tori on kaupungin vanhin, se on ollut samalla paikalla keskiajalta lähtien. Sieltä lähtevät kaupungin vanhimmat kadut Skomakargatan ja Köpmangatan kertovat jo nimillään, minkä ammatin harjoittajat ovat sekä asuneet että tehneet työtä näiden katujen varsilla. Tori on ollut monen tapahtuman näyttämönä vuosisatojen aikana. Pahin lienee ollut Kristian II:n järjestämä verilöyly vuonna 1520, jolloin ihmistä teleoitettiin. Viereisen kuvan talon päädyssä sanotaan olevan yhtä monta vaaleata kiveä kuin verilöylyssä tapettiin miehiä. Köpmangatania pitkin pääsi alas nykyisen Skeppsbronin puolelle ja se oli kaupungin pääkatuja keskiajalla. Svartmangatanon kolmas torilta lähtevä katu ja johti mustain veljesten luostariin. Voimme jatkaa matkaa Köpmangatania pitkin ja poiketa Skeppar Olofs grändille. Tämä mies oli Kustaa Vaasan palveluksessa ja organisoi Ruotsin laivaston sekä toimi laivatelakan esimiehenä, hän omisti useita taloja tällä alueella. Oululainen opettaja Sara Wacklin omisti talon numero 1, hän asui 7

8 siinä vuosina ja kirjoitti teoksen Satanen muistelmia Pohjanmaalta. Se on kulttuurihistoriallisesti arvokas teos. Takaisin Köpmangatanille ja matka jatkuu Själagårdsgatanin kulmaan. Siitä käännös oikealle ja askeleet talon numero 13 eteen. Tälle paikalle rakennettiin 1420-luvulla talo, jossa lahjoitusten avulla hoidettiin köyhiä ja sairaita. Mutta Kustaa Vaasa lakkautti laitoksen toiminnan, sillä se toimi katolisen opin mukaan. Hän perusti taloon kirjapainon, jossa painettiin mm. ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolankirjoittama Abc-kiria (1543) ja Agricolan suomentama Uusi testamentti (1548). Myöhemmin talossa on toiminut koulu. Nykyinen rakennus on 1930-luvulta. Palaamme Köpmangatanille ja jatkamme katua alas. Kadun päässä on Pyhä Yrjö ja lohikäärme patsas, joka symboloi Ruotsalaisten voittoa Brunkebergin taistelussa Tanskan Kristian I:stä vastaan vuonna Menemme patsaan ohi alas oikealle ja jonkin matkaa kuljettuamme vasemmalla on matala holvikaari, jonka yläpuolella lukee Stora Hoparegränd. Menemme siitä läpi ja pysähdymme numero 6:n edessä. Kuten yläpuolella oleva kilpikin kertoo, tässä oli viininvetäjien majatalo. Siinäkin ammatissa oli monta suomalaista, varmaan useat heistä ovat viettäneet yönsä tässä talossa. Oven yläpuolella on kuvattu ammattikunnan tärkeät työkalut, veitsi ja imuputki. Viininvetäjien ammatti oli olemassa jo keskiajalla, mutta sen harjoittajat saivat oman ammattikunnan vasta 1680-luvulla. Toisaalta se lakkautettiin vasta 1930-luvulla. Suomalaiset sotalapset Voimme jatkaa Skeppsbronille ja kääntyä oikealle Slussenille päin. Talon numero 28:n seinässä on kilpi, joka on kiinnitetty suomalaisten sotalasten muistoksi. Toisen maailmansodan aikana Suomesta tuotiin ruotsalaisten aloitteesta noin lasta sotaa pakoon. Heidät sijoitettiin ruotsalaisiin perheisiin ympäri maata. Suurin osa lapsista palasi Suomeen sodan 8

9 lopussa, osa adoptoitiin Ruotsiin. Lopetamme kierroksen Slussenille, missä suomalaiset Slussenin sissit oleskelivat vielä 1960-luvulla. Edessämme olevalla Södermalmilla asui jo luvulla paljon suomalaisia. Siihen oli usein syynä heidän ammattinsa, nuottakalastajat pystyivät kuivattamaan siellä verkkojaan ja ajurit saattoivat pitää hevosia laitumella. Monet suomalaiset työskentelivät myös lasitehtaassa, tekstiilitehtaassa ja tupakkatehtaassa, jotka oli perustettu Söderiin. Mutta se on toinen tarina. Kiitos seurasta ja näkemiin! Kaarina Bogren Timo Oldén 9

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa!

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa! 1(7) Anno domini 1509 Kalmarin unioni oli hallinnut pohjolaa ja Itämerta jo vuodesta 1397 lähtien. Unionin mahti oli niin suuri, että sillä oli hallussaan linnoitusketju, joka ulottui aina Örebystä Viipuriin

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu Puzzle-SM Loppukilpailu 8.6. Oulu Puzzle Ratkontaaikaa tunti Ratkontaaikaa tunti tsi palat 6 Varjokuva 7 Parinmuodostus 7 Paikallista 7 Metris 7 ominopalapeli Kerrostalot Pisteestä toiseen Heinäsirkka

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis kuningatar Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 14/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Labyrintti. Pelihahmon toiminta. Piirrä pelihahmo (älä piirrä esim. sivusta, ettei hahmon tarvitse

Labyrintti. Pelihahmon toiminta. Piirrä pelihahmo (älä piirrä esim. sivusta, ettei hahmon tarvitse Labyrintti 1 Kerää aarteita labyrintista samalla kuin siellä liikkuu haamu. Seiniksi käyvät mm. vaaralliset laserit ja lava, mutta pienellä lisävaivalla niistä voi tehdä myös kiinteät ja vaarattomat Mallipeli

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta Raportti konekaivuun valvonnasta, jonka tutkija Heljä Brusila suoritti 25.8.999 Perniön Kirjakkalan ruukin alueella näytteenottokuoppien kaivuun yhteydessä. PERNIÖ, KIRJAKKALA Näytteenottokuoppien kaivuun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot