Kommentteina tuotiin esille seuraavia asioita:

Transkriptio

1 1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: Ma klo 9-11 Paikka: Kaupungintalon saunakabinetti (Tulliportink. 31.) Paikalla: Pekka Vähäkangas (pj) Mari Antikainen, klo 9.50 asti Jarmo Rautjärvi, klo asti Lea Pöyhönen, Raija Kovanen, Heli Norja, Juha Parkkisenniemi, Jari Saarinen, klo asti Säde Pirttimäki, (sihteeri) Vierailijoina: Johanna Luomala, Tiina Nykky ja Satu Villanen ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen ( ) muistion tarkistaminen (ks. Liite 1: odule=document&subtype=2&recno= Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen muistio tarkistettiin ja hyväksyttiin. 2. Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma (Liite 2) Hyvinvointiryhmä keskusteli Ikäystävällinen Kuopio ohjelmasta alue-esimies Satu Villasen ja hoivajohtaja Mari Antikaisen johdolla. Ikäystävällinen Kuopio ohjelman arvot ja visio ovat pysyneet samoina kuin aikaisemmin. Päämäärät on päivitetty (ks. liite 2, punaisella lisätyt tekstit ja suluissa vanhat poistettavat tekstit). Ikäystävällinen Kuopio ohjelman alkuun tulee johdanto, jossa kuvataan rakenteellisia tekijöitä ja niissä tapahtuneita muutoksia mm. kuntaliitokset, väestömuutokset, merkittävät lainsäädäntömuutokset jne. Kommentteina tuotiin esille seuraavia asioita: II päämäärä: Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen - kohdassa 1 Kaikessa palvelussa korostuu ikäihmisten arkiaktiivisuuden mahdollistaminen ja tukeminen lause ehdotettiin muutettavaksi oman aktiivisuuden tukemiseksi. - kohdassa 7 eli terveyden huoltamisen yhteydessä voisi viitata yhteistyötahojen, esimerkiksi järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön - kohta 7.5 Kehitetään mielenterveys- ja päihdeasioissa ikäihmisille palveluja peruspalvelujen ja erityispalvelujen välimaastoon lausetta on hyvä

2 2 avata mitä tällä tarkoitetaan. Tiina Nykyn mukaan kotiutumiseen tulisi saada vahvempi tuki esim. kun ikäihminen kotiutuu Harjulasta niin päihdekuntoutujalle ei aina riitä pelkästään kotisairaanhoidon käynti. Yhtenä tukimuotona voisi olla kuntoutumista tukevat ryhmät - Kohdataan 8 on hyvä lisätä KYS yhteistyö ja mahdollisuuksien mukaan huomioitava koko sote -uudistus - Kohta 9.7 Vamu asiaa koskeva teksti avataan siten, että kaikki sen ymmärtävät - geriatria aiheen yhteyteen lisätään varhaisten muistihäiriöiden tunnistaminen III päämäärä: - kohta 1: Kysyttiin onko päämäärä huomioitu paikallisissa opetussunnitelmissa? - kohta 2.2.: kohta Kaupungin verkkosivuilla ja kirjastoissa julkaistaan puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut teksti ehdotettiin korjattavaksi seuraavalla tavalla: hakemansa sosiaalipalvelut hakemuksen hyväksymisestä. IV päämäärä: - toivottiin IV päämäärän alle oma kokonaisuus julkisen liikenteen huomioinnista ikäihmisten näkökulmasta ja esimerkkejä esim. Oulun kaupungin julkisen liikenteen kehittämisestä - toivottiin huomioitavan Kuopion kaupungin laajuuden tuomat haasteet esim. Vehmersalmen asukkaiden liikkuminen - miten ohjelmassa on otettu huomioon mm. maahanmuuttajat erityisryhmänä V päämäärä: - Asuntorakentamisessa olisi hyvä tuoda esille yhteisten kokoontumistilojen tarve. Osa kokoontumistiloista voisi olla yhteisiäuseamman taloyhtiön kesken. Heli Norja kertoi Lappeenrannan senioritalon esimerkin, jossa kussakin kerrostalon kerroksessa oli yhteinen kokoontumistila - Ilmastonmuutosten vaikutusten huomioon ottaminen tai siihen varautuminen tulisi näkyä asumiseen ja lähiympäristöön liittyen esim. uusien asuntojen ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhojen asuntojen varustaminen jäähdytyksellä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on varauduttava ilmastonmuutosten vaikutuksiin esim. kulkuväylien pinnoissa (Iauhat talvet, liukkausongelmien lisääntyminen) ja rakennusten yksityiskohtaisessa suunnittelussa, esim. isojen ikkunoiden suuntaaminen etelän suuntaan tuo talvella lämpöä, mutta kuumina kesinä liikaa lämpöä).

3 3 VI päämäärä: - Ammatti-ihmisten rinnalla voidaan hyödyntää uusia ammattiryhmiä esim. hoiva-avustajia, tällaista laajaa koulutusta ollaan käynnistämässä. Muiden maiden malleja olisi hyvä hakea esim. Healthy City verkostosta. - säilytetään kohta 2.2. eli päätöksenteon valmistelussa tehdään arvio päätöksen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin eli IVA Lisäksi pohdittiin, nouseeko Kuopion strategiasta jotain mitä olisi hyvä peilata Ikäystävällinen Kuopio ohjelman päivityksessä, esimerkiksi miten strategiassa esille tuodut arvot kuten rohkeus, innovatiivisuus, asiakaslähtöisyys, ennakkoluulottomuus ja edelläkävijyys näkyvät ohjelmassa? Mikä olisi Ikäystävällinen Kuopio ohjelman tarkistusryhmi jatkossa esim. valtuustokausittain? Mitä ihmiset voivat itse tehdä? Tärkeää olisi oma- ja itsehoidon korostaminen, aina ei tarvita palveluja. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hyvinvoinnin tasa-arvon näkökulmaa. Tiedolla johtamiseksi olisi hyvä olla ikäihmisten tarpeista tarkempaa tilastotietoa. Kommentteja ja täydennyksiä voi lähettää Satu Villaselle satu.villanen@kuopio.fi 3. Kuopion kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman arvioinnin tulokset (liite 3) Vs. ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky esitteli Kuopion kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman arvioinnin tuloksia. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma löytyy verkosta: +ja+p%c3%a4ihdesuunnitelma.pdf Arviointi toteutettiin jalkautumalla avainhenkilöiden luokse. Tämä koettiin hyvänä ja myös suunnitelmaan sitouttavana. Jatkossa rinnalla olisi hyvä olla verkkokysely. Hyviä eteneviä asioita ovat mm. nuorten matalan kynnyksen kohtaamispaikka Rehti ja pärjäämisen tukemisen ryhmien työ, jotka myötäilevät mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteita. Lapsiperheiden saama kotipalvelu on hyvä, mutta jonoa sinne ei saisi muodostua. Monissa paikoin tuotiin esille, että yhteistyö on parantunut ja tehostunut. Tulevaisuuden haasteina ovat mm. mielenterveys- ja päihdeasioiden puheeksioton arviointi. Määrällisiä indikaattoreita on hyvin vähän saatavilla, esimerkiksi kuinka paljon mielenterveys- ja päihdeasioita on otettu puheeksi esim. AUDITmittarilla tai muilla mittareilla. Monet yksiköt kaipaavat huumeaiheista koulutuspäivää. Myös tiedonkulussa on haasteita eri toimijoiden ja yksiköiden välillä. Tahdosta riippumattomien toimenpiteiden vähentämisen suunnitelman edistämiseksi työ jatkuu. Päihdepsykiatrista hoitoa kaivataan Kuopioon lisää. Haasteena on

4 4 kannabismyönteisyyden lisääntyminen. Myös nuorten ahdistuneisuus ja seksuaalinen häirintä ovat kasvusuunnassa. Työikäisten kohdalla haasteena on työttömien terveystarkastusten toimimattomuus. Mittarit ja hoitopolut ovat hankalasti löydettävissä. Haasteena myös puheeksiotto työterveyshuollossa. Riskiryhmiksi mielenterveys- ja päihdeasioissa nousivat kaksoisdiagnoosipotilaat, syrjäytyneet nuoret, opiskelun keskeyttäneet nuoret, eristyneet nuoret miehet ja masentuvat nuoret naiset. Lisäksi huolestuttavaa on huumemaailman näkyvyys ja houkuttavuus nuorten parissa. Ikäihmiset tippuvat useista palveluista siirryttyään eläkkeelle. THL/ Alkoholiohjelma kerää kumppanuuskunnistaan tutkimustietoa miniintervention tilanteesta verkkokyselyn avulla kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, joissa alkoholin riskikäyttäjiä kohdataan, esim. äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuollon toimipisteet, nuorison neuvontapalvelut, kunnan työterveyshuolto, terveysasemat ja vanhuspalvelut. Päätettiin, että kysely laitetaan esimiesten kautta eteenpäin. Lisäksi Ehyt ry:n Tuomas Tenkanen ja AVI ovat kiinnostuneet yhteistyöstä miniintervention/puheeksioton (mielenterveys- ja päihde) kehittämishankkeen työstämisestä peruspalveluihin. Ehdotettiin, että asian etenemisen kannalta parempi ajankohta voisi olla esimerkiksi vuoden päästä. Savuton Kuopio teemaa on myös viety eteenpäin. Kuopion kaupungin rekrytointipalveluiden verkkosivuilla tulisi myös Savuttomuus asia näkyä. Kommentointiin, että olisi hyvä tuoda esille tilastotietoa esimerkiksi siitä, monenko ihmisen ongelmana mielenterveys- ja päihdeasiat ovat Kuopion alueella ja millä alueella erityisesti on haasteita. 4. Pihkassa Männistöön tilannekatsaus ja rahoituspäätökset (liite 4) Kehityspäällikkö Mirja Wihuri esitteli Pihkassa Männistöön asuinaluehankkeen tilannekatsauksen ja rahoituspäätökset. Tavoitteena on ottaa alueen asukkaan mukaan alueen suunnitteluun heti alusta lähtien sekä vahvistaa alueen asukkaiden osallisuutta. Hankkeen tuki tulee asuntorahaston kautta. Tavoitteena on asuinalueiden monitoimijainen poikkihallinnollinen kehittämisen malli. Uutena kokeiluna on toteutettu kokemuskahvila, jossa kerättiin tietoa kokemuksellisesta ympäristötiedosta. Paikkaan sidottujen näkemysten ja kokemusten kerääminen toteutetaan jatkossa eharava -palvelun avulla. Kommentteina nostettiin esille, että investointirahan yhteydessä on hyvä keskustella Ismo Heikkisen ja Tapio Räsäsen kanssa sekä KYP:n johtoryhmässä. Investointitukia kannattaisi hakea esim. kevyen liikenteen väyliin, puistoihin ja esim. vanhan aseman tilojen uudelleenkäyttöön.

5 5 5. Tyttöjen talon tilanne nyt, mitä tulevaisuudessa (liite 5) Tyttöjen Talon johtaja, Johanna Luomala, Kuopion Tyttöjen Talo ry:stä esitteli tilannekatsauksen ja tulevaisuuden näkymiä. ks. liite 5. Yksinäisyys ja kiusaaminen ovat suurimpia ongelmia Tyttöjen Talon kävijöillä. Myös nuoret eläkeläiset vierailevat Tyttöjen Talolla. Toiminta sisältää yksilö- ja ryhmätoimintaa, avointa toimintaa, tapahtumia, retkiä, leirejä, likkalähtöjä, seksuaalikasvatusta ja verkostotyötä. Käyntimääriä on 2500 vuodessa. Tulevaisuuden haasteena on rahoitus ja mitä voidaan tehdä yhdessä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Tyttöjen Talo voisi olla jatkossa entistä vahvemmin sukupuolisensitiivisen työn keskus. Järjestetty toiminta on maksutonta Tyttöjen Talon kävijöille. Seksuaalikasvatukselle olisi myös suuri tarve. Nuorille äideille ja nuorille isille tarjotaan nykyisin tukea mm. äitiyspakkaus ja vaippatehdas -ryhmien kautta. Keskustelussa todettiin, että Tyttöjen Talolla on tehty hyvää työtä huomioiden nuorten äitien ja isien tarpeet. Yhteistyömahdollisuuksia on paljon jatkossakin esim. Takuulla hankkeen ja Rehti-hankkeen parissa. Etenkin koulukiusaaminen ja seksuaalisen väkivallan teemojen parissa olisi yhteistyön paikka esim. koulujen kanssa. Nämä olisi hyvä ottaa esille kouluväen johtotiimissä. Sukupuolisensitiivinen työ olisi tärkeää myös huumeiden käyttäjien ja ikäihmisten kohdalla. 6. Muut asiat Tuotiin tiedoksi kaupungin toimijoiden ja järjestöjen yhteistyön tiivistämiseksi ja tiedonkulun edistämiseksi klo 8-16 järjestettävä Kuopion kaupungin ja järjestöjen yhteistyöfoorumi yhdessä SOSTE:n, RAY:n, KASTE kanssa (ks. liite 6). Tuotiin tiedoksi klo järjestettävä Järjestötyöpajapäivä kokemuksellinen hyvinvointitieto Kuopion sähköisessä hyvinvointikertomuksessa (ks. liite 7). Tuotiin keskusteltavaksi, järjestettäisiinkö Ehkäisevän työn päivät Kuopiossa syksyllä 2015? Ehkäisevän työn päivät on kunnan järjestämä, laajassa yhteistyössä toteutettu seminaari, joka on järjestetty Suomessa kaksi kertaa, v Porissa ja v päivät ovat syyskuussa Lahdessa. Järjestämisen primus moottoreina ovat toimineet Porin ja Lahden ehkäisevän päihdetyön koordinaattorit. Kustannukset on katettu pääosin osallistumismaksuin. Porissa teemoina on ollut nuorten syrjäytymisen ehkäisy, turvallisuuden edistäminen, ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö, väkivallan ehkäisy ja ikäihmisten terveyden edistäminen. Lahdessa teemat ovat ehkäisevä päihdetyö, edistävä mielenterveystyö, pelihaittojen ehkäisy sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy elämänkaaren eri vaiheissa sekä yhteistyön muotona. Vuoden 2015 ehkäisevän päihdetyön päiviä ehdotetaan pidettäviksi Kuopiossa, esitellen Itä-Suomen ehkäisevän työn helmiä.

6 6 Päätettiin, että Ehkäisevän työn päivät järjestetään syksyllä 2015 Kuopiossa. Vs. ehkäisevän päihdetyön koordinaattori ja hyvinvointikoordinaattori vastaavat Kuopion osalta järjestelyistä. Tehdään toteutussuunnitelma osaksi talousarviota. 7. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset Kuopion kaupungintalolla, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa: klo klo klo klo klo 9-11 Pekka Vähäkangas Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Säde Pirttimäki Hyvinvointiryhmän sihteeri Jakelu: Hyvinvointiryhmän jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Jääskeläinen Tuija, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Raija Kovanen, Juha Parkkisenniemi, Juha Romppanen, Pirttimäki Säde Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi, Juha Parkkisenniemi ja Eija Tuovinen ja Hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän varajäsenille: Kuosmanen Sani, Nikula-Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo, Päivi Kristiina Kauppinen, ja Katriina Kankkunen