Aika: Ma klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.)

Transkriptio

1 1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: Ma klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.) Hyvinvointiryhmän tehtävät ovat (hyvinvointiryhmässä tarkistettu): 1. Tehtävänä on olla hyvinvointipalvelujen tiedonvälityskanava palvelualueille resurssien käyttöönoton tueksi sekä olla suunnitteleva ja arvioiva yhteisen oppimisen foorumi hyvinvointiasioissa 2. Tavoitteena on edistää kuopiolaisten hyvinvointia varmistaen, että hyvinvointiin vaikuttavat fyysiset ja sosiaaliset elinolot ja hyvinvointia tukevat palvelut ovat kuopiolaisten tarpeiden mukaiset ja huolehditaan muutoksen ohjaaminen sen mukaiseksi Läsnä: Pekka Vähäkangas, Sirpa Lätti-Hyvönen, Janne Hentunen, Lea Pöyhönen, Pekka Lindell, Anna-Mari Juutinen, Mari Antikainen, Petri Kervola, Leena Auvinen, Jari Saarinen, Jarmo Pirhonen, Juha Parkkisenniemi, Heli Norja, Markku Tervahauta klo Vierailijat: Kirsi Soininen ja Tiina Nykky ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen ( ) muistion tarkistaminen (ks. LIITE 1) 2&module=Document&subtype=2&recno= Varapuheenjohtaja Pekka Vähäkangas avasi kokouksen klo Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 2. Kommentoitavana ja esittelyssä hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän työstämä sähköinen hyvinvointikertomus: Kuopion kuntalaisten hyvinvoinnin tila eri indikaattoreiden pohjalta ja täydennettäväksi ja kommentoitavaksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet/painopisteet vuodelle 2016 Hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki, Kuopion kaupunki Käytiin läpi Kuopiolaisten hyvinvoinnin tila eri indikaattoreiden pohjalta ks. LIITE 2. Kuopion turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän päätöksellä turvallisuussuunnitelma liitetään osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta eikä eril-

2 2 listä turvallisuussuunnitelmaa enää tehdä, vaan toimitetaan tiivistelmä turvallisuussuunnitelmasta osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Käytiin keskustelua kuopiolaisten hyvinvoinnin tilasta sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteista ja painopistealueista: Valtavasti tietoa indikaattoreiden pohjalta. Onko yhteisöllisyyden, aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen asiakkaan objektiivisuutta. Mitä tehdään elinympäristön eteen esim. kaupunkisuunnittelussa, että ihmiset löytävät palvelunsa läheltä eli vielä enemmän korostusta siihen ihmisellä on vastuu omasta hyvinvoinnista ja sen tukemiseksi tehdään töitä ja apu suunnataan oikea-aikaisesti sinne mihin se tarvitaan. Sairastavuusindeksi on kova -löytyykö keinoja edes, mihin suunnataan apu..voiko kaupunki siihen edes vaikuttaa? Tärkeimmät asiat on koottu tässä, tässä voisi olla vielä kolme keskeistä eli lasten kotihoitoasiat, ikäihmiset ja ammattikouluasiat joissa on selkeästi ongelmia. Kansalaislähtöisyys -ohjelma ja osallisuus huomioon on otettu suunnitelmassa. Kakessa (Kansalaislähtöiset kehittämishankkeet) on pyritty siihen että niissäkin pureudutaan näihin asiohin esim. ammattikoululaiset huomioidaan. Olisi löydettävä isot, vaikuttavat asiat mihin pystyttäisi vaikuttamaan ja joilla saataisiin myös säästöjä! Lapsiperheiden varhainen tuki laitetaan kertomuksessa omaksi korostettuna ja pois sulkeista. Resurssit siellä täysin raskaassa päässä ja puuttuu ennaltaehkäisevä osuus. Huutava pula matalankynnyksen palveluista esim. perheneuvolasta ja ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Tarvitaan hallinnollista työtä. Lisätään lapsiperheiden varhainen tuki: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vähenee ja avohuollon tuki lisääntyy. Vanhusten kotona asumisen tukemiselle oltava tavoitteita jolloin tullaan esim. esteettömyyteen, hissien määrään, järjestetyn vesihuollon piirissä olevien määrä, tekeillä on ympäristöpuolella raportti jossa katsotaan ympäristön tilan kehitystä tarkemmin. Ei ehdi ensivuoden talousarvioon mutta ilmalaatu ja melu ovat keskeisiä viihtyvyyteen ja terveyteen liittyviä asioita. Liitoskuntia tullut paljon, sitä kautta tulleeseen muutokseen kannattaisi pureutua. Jos ei ole numeerisia tavoitteita, esim. puolitetaan näitä, miten voidaan tehdä tehokkaita toimenpiteitä? Syys-seuraussuhteita

3 3 mietin myös eli mikä johtuu mistä esim. nuorten alkoholin käyttö ja puututaanko oikeisiin asioihin? Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen pitäisi olla paljon tavoitteellisempi eli motivointi ja osallisuuskysymykseen liittäisin näitä. Täsmällinen numeerinen tavoite olisi seuraava tavoite. Kommentti: Targetorissa (Suunta) on tarkemmat tavoitteet yksiköillä ja tämä on yleinen koko kaupungin, mutta voihan näissäkin olla tarkempia tavoitteita. Sitra on tehnyt laajan tutkimuksen suomalaisten sotepalveluiden käyttöä koskien (Oulun kaupungin osalta). Siinä vahvistetaan, että 10 % asiakkaista käyttää 74 % sotepalveluiden kustannuksista. Johtopäätös oli, kriittisten asiakkuuksien tunnistaminen on erittäin tärkeää, jos halutaan saada konkreettisia muutoksia aikaan. Myös konreettisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Suuri enemmistö käyttää äärimmäisen vähän sotepalveluja. Kaksi asiaa mihin voidaan vaikuttaa on 1) se miten tälle 10 %.lle tuotetaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja 2) miten vaikutetaan lapsiin ja nuoriin ennen kaikkea kouluaikana kun tavoitetaan koko väestö, voisi heillekin enemmän jakaa tietoa terveysosaamisesta, hyvinvoinnin osatekijöistä ja osallisuudesta. Sitran tutkimuksessa kiinnitetty huomiota siihen, että valtakunnallisesti on valtavia eroja siinä, miten terveyspalveluja tuotetaan. Ja valtavat erot myös siinä, miten kustannukset toteutuvat. Esimerkiksi vuotuiset kustannukset Kainuun mallilla 68 milj. e ja Jyväskylän 120 milj. e Tunnistamme nämä asiakkaat jo lapsina, viimeistään lastensuojelussa - meidän pitäisi koota nämä palvelut palvelukokonaisuuksiksi, eli jalkautua näiden ihmisten piirin ja markkinoida ja motivoida heidät käyttämään näitä hyvinvointia lisääviä palveluja. Tavoitteet näihin pitäisi meillä olla selkeät: jotta kokonaisuutta voidaan tavoitteellisesti johtaa, niin yhteinen suunnitelma tarvitaan. Tarvittaisiin yhteinen lapsi-kuopio ohjelma. Lapsiperheiden varhainen tuki, tilastoissa näkyy 0-12 vuotiaiden kohdalla tilastoitu luku, että meillä on kasvatus ja perheneuvolassa vähän asiakkaita, joka johtuu siitä, että perheneu-

4 4 Yhteenveto: vola Kuopiossa on pieni yksikkö ja pitkät jonot eli asiakkaat eivät saa tukea. Pärjäämisen tuki asiassa nostettiin esille myös se, että 13-17v:lle ja heidän perheilleen ei palveluja tarjota perheneuvolan nimellä vaan palvelut ovat pirstoutuneet laajasti - ja tässä iässä on selkeästi lastensuojelutarve iso. Nuorten tilanne on selkeästi parempi, sitä on lähdetty työstämään, kriittisin kohta on lapsiperhepalveluiden osuus, ja on mietittävä, miten se lähdetään hoitamaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pitäisi tehdä. Lasten ja nuorten liikkumattomuustutkimus julkaistaan näinä aikoina. Soinin Annen tutkimus päiväkoti-ikäisten osalta, jonka mukaan riittävästi terveytensä kannalta liikkuu 0% 3-vuotiaista. 8 ja 9.luokkalaisten koettu terveys - oma kokemus ei välttämättä kerro sitä ongelmaa, pitäisi pystyä katsomaan seurataanko sitä oikeasti? Selkeät tavoitteet on oltava. Kiusaaminen puolitetaan? Ammatillisen koulutuksessa olevien päihteiden käytön puolittaminen? Vesihuollon piirissä olevat, sairastavuusindeksi, lastensuojeluasiakkuuksien määrän puolittaminen, lasten ja nuorten vähimmäismäärä liikkumisessa,.. Voisiko kaupungin roolia jotenkin jaotella, matalin palvelutaso olisi mahdollistettava kaikille, sitten kannustava taso, johon liittyy viestintää ym. Seuraava taso olisi tunnistava eli tunnistetaan missä on probleemia, ja sitten tukeva eli tuetaan niitä joita pitää tukea ja sitten puuttuva eli kaikista raskain - puututaan ihmisen elämään, tehdään jotain asioita/päätöksiä ihmisten puolesta. Tällä päästäisiin paremmin kaupungin rooliin kiinni. Jos on huoli lasten terveydestä ja kasvusta, toiminnan kehittämisessä voisi olla iso rooli - kuinka voidaan päivän aikana lisätä esim. liikuntaa? Millaisia päiväkoteja rakennetaan, lisääkö se liikkumista vai ei? Esim. parkkipaikkakeskustelu saatava parkkipaikka omalle nurkalle ettei vaan joudu liikkumaan. Asennekysymys myös - kuinka tuodaan kannustavaa elementtiä lisää? Terve Kuopio- hankkeessa on tehty aikaisemmin paljon, jota pitäisi palata lukemaan. Toimia, joissa tähdätään juuri näiden asioiden edistämiseen esim. pienet lapset liikkeelle- ohjelmat joita päivähoidossa toteutetaan. Hyvät asiat on nostettava esille myös sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Yleinen taloudellinen tilanne pitäisi nostaa myös esille, taloudellisen tilanteen takia esim. vanhempien työttömyys aiheuttaa sen, että nuoret jää pois harrastuksesta kun ei ole rahaa ja sosiaalista ympäristöä harrastuksen myötä. Onko julkisilla palveluilla syytä ryhdistäytyä.

5 5 Johtoryhmien kehittämispäivä on huhtikuussa, jossa mietitään ensivuoden tavoitteita ja painopisteitä. Esitetään, että hyvinvointiryhmän valmisteleva ryhmä työstää näitä eteenpäin. Mitkä mittarit ja mitkä konkreettiset tavoitteet! Muistetaan osallisuus me tuotamme hyviä asioita, mutta ne eivät kohdennu oikeille kohderyhmille. Esim. lastensuojelun asiakkaat ja heidän perheensä otettava hyvinvointipalveluiden suunnitteluun mukaan - kysytään heiltä miten ja mitä palveluja tehdään niin, että se on vaikuttavaa. Tilinpäätös ensi maanantaina kaupunginhallituksessa, ja voi viedä myös seuraavaan kokoukseen, valtuustoon menee tilinpäätös vasta kesäkuussa. 3. Esittelyssä terveydenhoidon tiimimalli Terveysjohtaja Jari Saarinen, Kuopion kaupunki Tiimimalliin siirryttiin koska vastaanottopalvelujen toimivuus oli epätasaista. Keskustelussa tuotiin esille: Miten kaikkiin tiimeihin saataisiin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelta asioita, että vastaanotolla osattaisiin ohjata asiakkaita esi. Arkeen Voimaa ryhmiin, liikuntaneuvontaryhmiin jne. Paras tapa on laittaa tiimivastaavien ja johtajien kokouksiin asia. Olisi hyvä, jos vastaanotolla olisi mielenterveys- ja päihdehoitajia ja päihdeasioita (puheeksiottoa ja mini-interventiota) hoidettaisiin enemmän. Kuopiolle tarjotaan ilmaista, verkossa tapahtuvaa koulutuskokonaisuutta ja A- klinikkasäätiön edustajat, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja Ota puheeksi palvelusta vastaava Pirkko Hakkarainen, olisivat tarvittaessa valmiita matkustamaan Kuopioon paikan päälle koulutusta esittelemään. Hakkarainen kertoi, että useat suomalaiset kaupungit ovat kouluttaneet henkilöstöään ja ottaneet koulutuspaketin käyttöönsä, viimeisimpinä Jyväskylä ja Mikkeli. Kokonaisuus on myös otettu osaksi th:n opintoja useissa alan oppilaitoksissa. Tiimimallin käyttöönotossa ollut samoja haasteita kuin erityispäivähoidon hankkeessa: muutoksen tekemisessä pitäisi, tai odotetaan että pitäisi kaikki olla evidence based juttua emme luota itseemme, että olemme 10v aikana nähty että tämä tarvii tällaista linjausta. Hieno uudistus, hienoa että lähtee asiakaspalveluprosessin kokonaisuuden hallinnasta: autetaan asiakasta itseään tunnistamaan tarpeensa kiireellisyys. Itsepalveluasteen nostaminen on yhteinen tavoite kaikessa palvelutuotannossa.

6 6 4. Hyvinvoinnin edistämisen MasterPlan ja yhteiskunnallinen markkinointi Markkinointijohtaja Kirsi Soininen, Kuopion kaupunki Kirsi toivoo on sisältöjä, jotka nousevat hyvinvointiohjelmasta, hyvä että tämä asia lähti liikenteeseen. Arki toimeliaammaksi, liikkuvaksi, meillä on vanhempia jotka sanoo että 1,5 km on liikaa koulumatkaksi. Asenne on mietittävä uusiksi. Hyvinvointiryhmä kannustaa kovasti sitä, että yhteiskunnallisen markkinoinnin teemalla mennään eteenpäin. Hyvinkertomuksen teksti on usein huoli- ja ongelmapuhetta, samoin kuin monien muidenkin palvelualueiden asiat - tässä lähdetään huolipuheesta elämänmyönteisyyteen, että elämä onkin kivaa. 5. Tiedoksi Turvallisuusohjausryhmän kokoonpano menee valmisteluun hyvinvointiryhmän valmistelevaan ryhmään. Ryhmä valmistelee myös ajatuksia masterplanista pitäisikö järjestää hyvarylle nopea kokous tälle viikolle. 6. Muut asiat 7. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Markku Tervahauta päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset Kaupunginhallituksen kokoushuoneessa (Tulliportink. 31, 2. krs.) - ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo 9-11 Markku Tervahauta Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Säde Pirttimäki Hyvinvointiryhmän sihteeri

7 7 Jakelu: Hyvinvointiryhmän jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Antikainen Mari Annika, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kekoni Arja, Kervola Petri, Kovanen Raija, Parkkisenniemi Juha, Romppanen Juha, Saarinen Jari, Auvinen Leena, Anna- Mari Juutinen, Pirttimäki Säde Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Norja Heli, Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Tikkanen Päivi, Väänänen Jari, Parkkisenniemi Juha, Nevalainen So i- le, Juntunen Katri, Katri Hiltunen, Leena Auvinen ja Pirttimäki Säde (siht.), Varajäsenet: Kuosmanen Sani, Nikula-Partanen Ansa, Kauppinen Päivi Kristiina, Tuovinen Anne Maarit ja Kankkunen Katriina.