95-vuotias Korpelan Voima s. 4-5 Korpelan Voima laski sähkön myyntihintoja s. 11 Tervasen ennallistamishanke käynnissä s

Transkriptio

1 Korpelan Voiman asiakaslehti 1/ vuotias Korpelan Voima s. 4-5 Korpelan Voima laski sähkön myyntihintoja s. 11 Tervasen ennallistamishanke käynnissä s

2 Tässä numerossa: Korkein hallinto-oikeus päätti odotusten mukaisesti Kokkola ei ole Korpelan Voiman jäsen Lähellä asiakasta Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti äänin 6 2, että Kokkolan kaupunki ei tullut Korpelan Voiman jäseneksi Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitosten myötä. Kunnan liittyessä toiseen kuntaa sen jäsenyys lakkaa kuntayhtymässä. Jäsenyyden lakkaamisesta maksettavasta korvauksesta määrätään KHO:n päätöksen mukaisesti kuntayhtymän perussopimuksessa. Lisäksi KHO totesi, että Kokkolan kaupungin tekemät kahdeksan kunnallisvalitusta, jotka koskivat Korpelan Voiman jäsenkuntien kuntayhtymän perussopimusta koskevia päätöksiä, jätetään tutkimatta. KHO katsoi, että kunnanvaltuustojen päätökset eivät välittömästi vaikuttaneet Kokkolan oikeuksiin eikä Kokkolalla siksi ollut valitusoikeutta. KHO:n päätökset ovat luvulla luodun ja monta kertaa yksimielisesti päivitetyn Korpelan Voiman perussopimuksen mukaisia. Ne ovat yhdenmukaisia myös Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2012 ja Oulun hallinto-oikeuden vuonna 2013 tekemien päätösten kanssa. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien jäsenyys Korpelan Voimassa päättyi, kun ne liittyivät Kokkolan kaupunkiin tammikuussa Tämän tunnistaen Kokkolan kaupunki lähetti helmikuussa 2009 Korpelan Voimalle merkittävän suuren laskun, jota se perusteli korvauksena Kälviän, Lohtajan ja Ullavan osuuksilla Korpelan Voimasta. Korpelan Voima pani kesäkuussa 2010 vireille välimiesmenettelyn, jonka tarkoituksena on ratkaista korvaukseen liittyvät erimielisyydet, joihin ei löydetty neuvotteluratkaisua. Tilanne muuttui syksyllä 2010, kun Kokkola alkoi yllättäen väittää olevansa Korpelan jäsen. Välimiesoikeus jouduttiin keskeyttämään ja Kokkolan jäsenyysväittämä saatettiin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Samana syksynä Kokkola pani vireille myös kahdeksan kunnallisvalitusta, jotka Korkein hallinto-oikeus jätti siis tutkimatta. Korvausasian käsittely aloitetaan uudelleen nyt, kun KHO on vahvistanut, samoin kuin hallinto-oikeudet aiemmin, ettei Kokkola ole Korpelan jäsen. Korpelan Voiman perussopimuksen mukaan Kokkolan kaupungilla on oikeus saada korvaus Kälviän, Lohtajan ja Ullavan osuuksista. Myös KHO:n päätöksessä todetaan, että Kokkolan kaupungilla on oikeus saada kuntayhtymän perussopimuksen mukainen korvaus. Korpelan Voiman omistajien yksimielisesti laatimassa perussopimuksessa korvaus on määrätty korottomaksi lainaksi. Tällä yhteisesti sovitulla toimintamallilla sähkönkäyttäjät eivät joudu maksamaan eronneelle jäsenkunnalle korvauksia vielä siinä vaiheessa, kun eronneiden kuntien asukkailla on mahdollisuus käyttää samoja palveluja kuin jäsenkuntien asukkailla. Perussopimuksen laatijat ovat näin kauaskatseisesti pyrkineet varmistamaan, etteivät mahdolliset korvaukset vaikuta palveluiden hintoihin, tilanteissa joissa palveluja tarjotaan tasavertaisesti kaikille asiakkaille. Korvauksen käsittelyssä välimiesmenettelyssä ei ole mitään dramaattista. Välimiesmenettelystä on etukäteen sovittu perussopimuksessa siltä varalta, jos yhteistyökumppanit eivät saavuta yhteisymmärrystä neuvotteluteitse. Korvauskysymykseen haetaan nyt välimiesmenettelyn ratkaisua, koska Korpelan Voiman ja Kokkolan kaupungin näkemyserot korvauksen suuruudesta ja maksuajankohdasta ovat olennaisia. Erokorvauskysymykseen tullaan saamaan aikanaan molempia osapuolia sitova päätös. Korpelan Voima on koko ajan edennyt asiassa lain ja sopimusten mukaisesti. Se on hakenut systemaattisesti ratkaisua erimielisyyden alaisiin asioihin tavalla, josta sopimusosapuolet ovat etukäteen sopineet perussopimuksessa. Asian hoito on kuntayhtymän edunvalvontaa, joka ei vaikuta Korpelan Voiman peruspalveluiden tuottamiseen. Korpelan Voiman perustehtävänä on palvella kaikkia asiakkaita laadukkaasti, edullisesti ja tasapuolisesti. Tuula Loikkanen toimitusjohtaja Korpelan Voima laski sähkön myyntihintoja Tavoitteenamme on säilyttää vakaat ja asiakasystävälliset sähkönmyyntihinnat. Energiamaksut alenivat 2-10 prosenttia asiakkaan tuotteesta riippuen. Alennukset astuivat voimaan 1. toukokuuta Hinnanmuutos koski oman jakeluverkkoalueen toistaiseksi voimassa olevia sähkönmyyntisopimuksia. Asiakkaalta ei vaadita toimenpiteitä vaan alennukset astuivat voimaan automaattisesti. 95-vuotias Korpelan Voima 4-5 Korpela testasi langattoman sähkönkulutusmittarin 14 Yritysesittely: Nevertex Oy Lukijakilpailun nro 3/13 voittajat: Marko Kola, Kaustinen Gretel Heinoja, Kälviä Sauli Pahkakangas, Toholampi Eini Kivelä, Kaustinen Pekka Riutta, Hyvinkää Eero Änäkkälä, Pietarsaari Pentti Ylikangas, Kannus Teuvo Pöllä, Markkula Timo Kalavainen, Himanka Olli Mäkelä, Kälviä Korpelan Voiman asiakaslehti 1/ vuosikerta, ISSN (painettu), ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu/taitto: Statiivi Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Sähkönmyyntihintojen alennus alkaen 11 Sisällysluettelo: 95-vuotias Korpelan Voima 4-5 Rakentaja, muista tilata liittymä ajoissa! 6-7 Ohjeita sähkökatkon varalle ja energiansäästöön 8-9 Tulevaisuudessa koko Korpelan sähköverkko on säävarma 10 Sähkönmyyntihintojen alennus alkaen 11 Korpela palvelee ja tiedottaa Korpela testasi langattoman sähkönkulutusmittarin 14 Hei, kaikki toimii -energiansäästöviikko + Mitalli-info 15 Yritysesittely: Nevertex Oy Lisätietoja saat tarvittaessa asiakaspalvelustamme numerosta Uudet alennetut hinnat löydät kotisivuiltamme HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE Tervasen ennallistamishanke, Lestijärvi Lukijakilpailu Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY ClimateCalc CC /FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2 3

3 95-vuotias Korpelan Voima Historiaa perustamisesta 1970-luvun alkuun Korpelan Voima sähköyhtiö perustettiin maaliskuussa Voimalaitos hanketta oli ajamassa väsymätön ja muita innostava K.F. Rauhala. Hän kutsui koolle Kannuksen ja Toholammin yhteisen Sähkö asian osuuskunnan alustavan kokouksen vuonna Kokouksessa päätettiin yksimielisesti että sähkövoima-asema on välttämätön ja tarpeellinen. Insinööri Sampo Kyander tutki kosket ja havaitsi niiden tarjoamat edellytykset sähkövoimalan rakentamiseen, sekä edisti hankkeen etenemistä monin tavoin. Kyander kävi puhumassa sähköyhtiön perustamisesta myös muille kunnille, ja näin päätettiin perustaa kunnallisena toteutuva sähköyhtiö Kannuksen, Toholammin, Kälviän ja Lohtajan kesken. Rakennusmestari Viljo Raitila, joka valittiin myös Korpelan Voiman ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi, laati rakennuspiirustukset ja kustannuslaskelmat tulevista voima-asemarakennuksista ja johtoverkostosta voitiin Korpelan padon pohjaventtiilit ja tulvaaukot sulkea, laskea vesi pai- KorpelanVoiman albumin aarteita neputkeen sekä käynnistää turbiinit. Katsojien joukossa seissyt Heikki Impola kuvaa tapahtumaa seuraavasti: Pohjaventtiilien ja tulvaaukkojen tultua suljetuiksi vesi alkoi kohota padon yläpuolelle ja rannat peittyivät äyräitä myöten veden kohotessa kymmenen metriä entistä tasoa korkeammalle. Korpelan koski juoksi kuiviin ensi kerran sen jälkeen kun vesi siitä tuhansia vuosia sitten oli ruvennut virtaamaan. Se oli nähtävyys. Mutta pato ja paineputki kestivät kovan paineen. Yhtiön johto ja rakentajat voivat tyydytyksellä todeta voittaneensa Korpelan kosken. Pato valmistui 1921 maaliskuussa ja voimalarakennus elokuussa. Samoihin aikoihin alettiin valmistautua sähkön jakeluun rakentamalla johto- verkostoa ja muuntajatorneja. Nuori polvi uskoi uuden aikakauden nyt alkavan. Vanhat eivät olleet asiasta yhtä varmoja. Kyllä te niitä lankoja laitatta, mutta tuleeko niihin valoja pidettiin Korpelan Voiman vihkimisjuhla. Vaasan läänin maaherran 1920-luvulla Sähkö Osakeyhtiö Korpelan Voimalle myöntämässä voimalaitosluvassa todetaan, että vesivoimalaitoksen omistaja on velvollinen rakentamaan kalastushallituksen lähempien ohjeiden mukaisesti kalatien, jos sellainen vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi. Hallinto-oikeus totesi vuonna 2008, että Lestijoen kunnostustöiden myötä kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteet olivat parantuneet joessa. Muuttuneissa olosuhteissa kalatien rakentamista pidettiin tarpeellisena. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 antaman ohjeistuksen mukainen yli 300 metriä pitkä kalatie valmistui vuonna 2014 ja sen ympäristö maisemoitiin keväällä Nimimuutokset Perustavassa kokouksessa yhtiön nimeksi hyväksyttiin Sähköosakeyhtiö Korpelan Voima. Korpelan Voiman tähänastinen historia jakaantuu kahteen lähes samanpituiseen perusjaksoon : Kolmekymmentäviisi ensimmäistä toimintavuotta vuodesta 1919 vuoden 1953 loppuun Korpelan Voima toimi osakeyhtiöpohjaisena Sähköosakeyhtiö Korpelan Voima Oy:n nimellä. Vuoden 1954 alussa nimi muuttui Korpelan Voima kuntainliitoksi, kun yritys muutettiin osakeyhtiöstä kuntainliittopohjaiseksi. Kolmas nimijakso alkoi vuoden 1993, kun kaikki kuntainliitot muutettiin kunnallislain osauudistuksen seurauksena kuntayhtymäksi. Tästä alkaen Korpela on toiminut nykyisellä nimellään, Korpelan Voima kuntayhtymänä. Työturvallisuus toimi entisinäkin aikoina Kun yhteydenpito etäisistä metsistä Korpelaan oli vaikeaa, oli korjausmiesten aina pylvääseen noustessaan varmistuttava siitä, ettei sähkövirta ollut kytketty linjaan. Kokeiluvälineenä käytettiin lakkia, jonka lippaan oli sylkäisty. Jos kirisi, niin oli parempi olla koskematta ovat vanhat työntekijät kommentoineet. (oik.) Korpelan Voimalaitoksen rakennustyömaa 1920-luvun alussa. Edessä vasemmalla vanha myllylaitos ja kuvan keskellä paineputki. Taustalla patorakennelma. (ylhäällä) Ilmakuva vanhasta pääkonttorista ja voimalaitoksesta luvun alkupuolella valmistui Korpelan Voiman uusi pääkonttori. Toukokuussa 1970 avattiin uudet toimitilat Junkalantie 15:sta. Korpelan Voimalaitoksen konesali 1930-luvulla. 4 Autokauneutta 1920-luvulta. Ensimmäisiä yhtiölle hankittuja autoja, kuvattuna vanhan pääkonttorin edustalla lukua Korpelan padolla. Tämän vuoden kesäkuussa käyttöönotettu kalaporras. Kuva avajaisista. 5

4 Rakentaja Muista tilata sähköliittymä ajoissa! Sähkön järjestäminen tontille on rakentamispäätöksen jälkeen yksi tärkeimmistä rakentajan tehtävistä. Ammattitaitoinen sähkösuunnittelija ja urakoitsija kannattaa valita ajoissa, sillä sähköä tarvitaan rakennustyömaalla alusta alkaen. Sähköurakoitsija vastaa lakien ja määräysten täyttymisestä sähköasioissa. Sähköurakoitsijoita löytää muun muassa osoitteesta tukes.fi. Johtoasentaja Timo Hyyppä kytkemässä sähkömittaria. Rakennusprojekti alussa sähkö valmiina tontilla. Sähköliittymästä tehdään kirjallinen sopimus Verkko Korpelaan kannattaa ottaa yhteys vähintään kahta kuukautta ennen kuin sähköt tarvitaan tontille. Haja-asutusalueella yhteydenotto kannattaa tehdä tätäkin aikaisemmin, jotta liittymän oikea-aikainen toimitus voidaan varmistaa. Liittymän voi tilata puhelimitse soittamalla Verkko Korpelan palveluneuvojille. Sähköliittymästä tehdään aina kirjallinen sopimus. Liittymismaksu määräytyy valitun pääsulakkeen ja liittymismaksuvyöhykkeen mukaan. Pientalon pääsulake on lähes aina 3 x 25 A, jolloin liittymismaksu on 1600 euroa keskustaajamien kaava-alueilla. Haja-asutusalueella vastaavan kokoisen liittymän hinta on 1950 euroa, jos liittymä sijaitsee alle 600 metrin päässä olemassa olevasta muuntamosta. Verkko Korpela rakentaa liittymismaksua vastaan sähköliittymän liittämiskohtaan asti. Liittymismaksu ei sisällä liittymisjohdon rakentamista, vaan sen rakentamisesta on sovittava erikseen. Liittymisjohto ja sähköverkko kohtaavat liittymispisteessä Sähkö tuodaan liittymissopimuksessa merkitystä liittymiskohdasta asiakkaan omistamalla liittymisjohdolla sähköpääkeskukselle. Asiakas voi sopia liittymisjohdon toimittamisesta Verkko Korpelan tai muun Turvetekniikan keskuksen hyväksymän sähköurakoitsijan kanssa. Asiakkaan kannattaa kaivauttaa liittymisjohdon tarvitsema kaapelioja samalla, kun tontilla tehdään muitakin kaivutöitä. Kaapeliojan kaivutöiden lisäksi asiakas voi tehdä myös kaapeliojien peitto- ja pinnankorjaustyöt itse. Kaapeliojan saa kuitenkin peittää vasta sitten, kun liittymisjohdon toimittaja antaa siihen luvan. Liittymisjohdon asentaa aina sähköurakoitsija. Ennen sähköntoimituksen aloittamista rakennuksen sähköturvallisuudesta vastaavan urakoitsijan on tehtävä kirjallinen kytkentä- ja mittarointipyyntö Verkko Korpelalle. Sähköntoimitus voi alkaa aikaisintaan viikon päästä pyynnön lähettämisestä. Tilaa ilmainen kaapelinäyttö ajoissa Uudet sähköliittymät rakennetaan nykyisin pääasiassa maakaapelina. Verkko Korpela näyttää tontilla sijaitsevat maakaapelit rakentajalle yhden kerran ilmaiseksi. Kaapeleiden sijainti kannattaa merkitä niin hyvin, että merkintä pysyy näkyvillä koko rakennushankkeen ajan. Ilmainen kaapelinäyttö tulee tilata vähintään kolme työpäivää ennen tarvetta. Suojaa kotisi ylijännitteiltä Sähköturvallisuuslain edellyttämä maadoittaminen parantaa sähköturvallisuutta ja sähkölaitteiden häiriötöntä toimintaa. Rakennukseen asennettava maadoituselektrodi johtaa sähkön turvallisesti maahan vikatapauksissa ja suojaa myös ukkosvaurioilta. Ukkossuojan kannalta paras maadoitus saadaan maahan perustusten alle tai rakennuksen perustuksiin sijoitettavalla maadoituselektrodilla. Ilmajohtoverkkoon liitettäviin uusiin rakennuksiin on sähköturvallisuusstandardin mukaan asennettava ylijännitesuojaus. Ylijännitesuojaus kannattaa asentaa myös maakaapeliverkkoon liitettävään rakennukseen, sillä se suojaa sähkölaitteita jännitepiikkejä vastaan. Lämpöpumput säästävät energiaa Sähkölämmitys on edelleen uusissa pientaloissa suosituin lämmitysmuoto. Sähkölämmityksen ylivoimaisia etuja ovat helppokäyttöisyys ja hyvä hyötysuhde. Sähkölämmitys on myös ympäristölle turvallinen ja helposti säädettävä ulkolämpötilan vaihdellessa. Lisäksi sähkölämmitys on edullinen, sillä se ei vaadi kalliita investointeja eikä vaativia huoltotoimenpiteitä. Lämpöpumpuilla varustetut sähkölämmitystavat korvaavat nopeasti muita lämmitysmuotoja. Kaikilla lämpöpumppuratkaisuilla on energiantarvetta vähentävä vaikutus. Maalämpöpumput säästävät sähköä noin kuusikymmentä prosenttia, poistoilmalämpöpumput noin viisikymmentä prosenttia ja ilmalämpöpumput noin kolmekymmentä prosenttia suoraan sähkölämmitysratkaisuun verrattuna. Palveluneuvojien yhteystiedot: TOHOLAMPI, SIEVI JA LESTIJÄRVI Silvo Mäkelä KÄLVIÄ JA LOHTAJA Vesa Niskala KANNUS, HIMANKA JA KALAJOKI Jani Vetoniemi KAUSTINEN, HALSUA JA ULLAVA Mikael Saarikettu

5 Ohjeita sähkökatkon varalle ja energiansäästöön Ukonilmaan varautuminen Myös kesäaikaan sähkökatkokset ovat mahdollisia mm. ukonilmoista johtuen. Tässä muutamia tärkeimpiä ohjeita sähkökatkosten varalle. Sähkökatkoksen varalle kotona on hyvä olla: - toimiva, paristo -tai akkukäyttöinen taskulamppu sekä ladattava lyhty - kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja - laturi, jolla voi ladata matkapuhelimen akun esimerkiksi auton tupakansytyttimestä - paristokäyttöinen radio - varaparistoja radiota ja taskulamppuja varten - varasulakkeita - polttopuita, jos kotona on takka tai puuhella Miten toimia, jos sähköt katkeavat? - Yritä selvittää, ovatko myös naapurista sähköt pois ja onko asiasta ilmoitettu sähköyhtiölle. - Tee tarvittaessa vikailmoitus sähköyhtiöösi. - Muista kytkeä kodinkoneet pois päältä. Ne voivat päälle unohduttuaan aiheuttaa tulipalon, kun sähköt taas palaavat. - Jos puita on kaatunut sähkölinjoille, älä mene itse raivaamaan niitä pois. Ilmoita sähköyhtiölle tai viranomaisille. Roskiin, puihin tai oksiin, jotka koskettavat sähkölinjoja, ei saa koskea. - kohtuullinen summa käteistä rahaa - ruokavarastossa tuoreita, hyvällä päiväyksellä olevia säilykkeitä ja kuivamuonaa - kuume- ja särkylääkkeitä, laastareita ja sidetarpeita - kosteuspyyhkeitä ja desinfiointigeeliä Maatilalla, jossa on kotieläimiä, tarvitaan oma aggregaatti tai muu varautuminen sähkökatkokseen. - Jos vettä tulee, käytä sitä vain välttämättömään. Jos katko kestää yli tunnin, varaa juomavettä puhtaaseen kannelliseen astiaan. - Katso sähköyhtiöiden nettisivuilta vikatiedotteet mikäli sinulla on pääsy Internetiin - Patteriradiosta, autoradiosta tai matkapuhelimesta voit kuunnella mahdollisia yleisradion tiedotteita. - Ole kärsivällinen. Sähköyhtiöt tekevät parhaansa vahinkojen korjaamiseksi. Lisätietoa sähkökatkoihin varautumisesta löydät kotisivuiltamme osoitteesta Ajankohtaista-otsikon alta löytyy Puolustusministeriön julkaisema opas Pahasti poikki - Näin selviät pitkästä sähkökatkosta. Suomessa ukkoskausi alkaa tavallisesti toukokuun loppupuolella ja kestää elokuun puoliväliin. Ukkosen todennäköisyys kasvaa helteellä. Usein salama iskee korkeisiin paikkoihin, kuten torneihin, sähköjohtoihin ja puihin. Myös savupiippu ja sen sähköä hyvin johtava noki ovat salaman todennäköisiä iskupaikkoja. Ukkossäällä ei pitäisi tehdä tulta takkaan ja sähkölaitteiden käyttöä tulisi välttää. Ukkosen aikana suositellaan sulkemaan ikkunat ja ovet tai pysyttelemään poissa niiden välittömästä läheisyydestä. Useimmiten ukkonen aiheuttavaa vahinkoa sähköverkkoon liitetyille laitteille. Talon pääkeskukselle kannattaa asennuttaa ylijännitesuojat, jotka estävät ukkosen pääsyn rakennuksen sähköverkkoon. Salama saattaa iskeä taloon myös muuta kautta. Salaman iskeytymistä taloon voidaan yrittää estää johdattamalla ukkosenjohdattimen avulla salaman sähkövirta maahan. Televisioantennista tai savupiippuun varta vasten kiinnitetystä metallipiikistä viedään Kevään ja kesän energiansäästövinkkejä Viilennä viisaasti Kuivata ulkona Tee kevätsiivous Sulata pakastin johtimet räystäitä ja nurkkia pitkin maahan. Talon ympäri kaivettavalla rengasmaisella johtimella voidaan estää talon lähelle iskevän salaman virran johtuminen talon alle. Asianmukaisesti maadoitettu peltikatto suojaa sisätiloja hyvin salamoilta. Sisällä suoraa salamaniskua huomattavasti suurempi vaara on epäsuora isku, eli varsinaisen iskun aiheuttama ylijännite. Se voi aiheuttaa helposti vikoja sähkölaitteisiin, mutta myös henkilövahinkoriskien takia kannattaa ukonilmalla olla kotonakin varovainen. Ylijännitepiikkien vuoksi sähkölaitteet kannattaa ukkosilmalla ottaa pois seinästä. Muista irrottaa myös tele- ja antennikaapelit. Myös lankapuhelin kannattaa ottaa irti seinästä ukkosen ajaksi. Jos salamointi yltyy todella kovaksi, turvallisin paikka on auto. Jos salama iskee, se purkautuu auton metallikoria pitkin renkaista maahan. Lisää neuvoja ukkossuojauksesta antavat sähköalan liikkeet, sähköurakoitsijat ja paloviranomaiset. Energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpötiloja vähentämällä sisäisiä lämpökuormia suojaamalla ikkunat verhoilla tai kaihtimilla sekä hyödyntämällä yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Koneelliseen jäähdytykseen on turvauduttava silloin, kun ekologiset viilennysvinkit eivät enää riitä. Kevättuuli kuivattaa pyykin tehokkaasti. Vältä tarpeetonta kuivausrummun käyttöä aina kun se on mahdollista, ja kuivaa pyykit ulkona narulla. Pyykin kuivatus sisällä vie nimittäin lämmitysenergiaa 1,4 kwh, jos kuivatat 3 kg hyvin lingottua puuvillapyykkiä. Ulkona kuivunut pyykki myös tuoksuu hyvältä! Kodinkoneetkin vaativat ajoittaista puhdistusta sillä kylmälaitteiden taustalle kertynyt pöly lisää energiankulutusta. Pyyhi kylmälaitteiden taustat pölystä ja varmista, että laitteiden ympärillä ilma pääse kiertämään. Esimerkiksi jääkaapin päällä tulisi olla 5 10 senttiä tilaa ilmankierrolle. Huolehdi, että ilmankierto on esteetön kylmälaitteiden ympärillä. Katso, ettei myöskään aurinko pääsee paistamaan suoraan pakastimen kylkeen. Ikkunoidenkin pesu on energiateko. Ikkunapinnoille kertyvä pöly ja lika estävät valon ja lämmön pääsyn ikkunoiden läpi. Talven pölyt ja noet kannattaa pestä pois keväällä ja kesän siitepölyt pois syksyllä. Lika ja pöly voivat viedä valon tehosta jopa 40 %. Paksu huurrekerros pakastimessa lisää sen sähkönkulutusta. Käytä pakastimesta viimeisetkin marjat ennen uutta satokautta ja sulata pakastin, kun se on tyhjimmillään. Sen jälkeen se on valmis ottamaan vastaan kesän herkut seuraavaa talvea varten. Lähteet: Motiva 8 9

6 Verkko Korpela investoi voimakkaasti sähköverkkoon Tulevaisuudessa koko Korpelan sähköverkko on säävarma Korpelan perustehtävänä on turvata asiakkaiden sähkönsiirto kaikissa olosuhteissa. Voimakkaiden sääilmiöiden lisääntymisen myötä sähköverkon kestävyys on yhä tärkeämpää, mistä johtuen sähköverkon kestävyyden eteen tullaan tekemään aikaisempiakin vuosia enemmän töitä. Mitä suurempi osa sähköverkosta on kaatuvilta puilta turvassa, sitä lyhyemmiksi sähköntoimituksen häiriöajat muodostuvat. Valtakunnallisen tulkinnan mukaan sähköverkko on säävarma, kun sähköyhtiö on varautunut kaikkiin mahdollisiin myrskyihin ja lumikuormiin niin hyvin, ettei sähkötoimitus keskeydy luonnonilmiöiden takia asemakaavaalueilla yli kuudeksi tunniksi ja muilla alueilla yli 36 tunniksi. Sähköverkon säävarmuuden kehittäminen tulee lisäämään maakaapelointia, mikä on usein ilmajohtoja kalliimpi ratkaisu. Maakaapelointi ei kuitenkaan lisää kaikissa paikoissa sähköverkon säänkestävyyttä ilmajohtoja paremmin, kuten esimerkiksi pelloilla ja muilla puuvarmoilla alueilla. Ilmajohtoja tullaan siten käyttämään myös tulevina vuosikymmeninä, mutta niiden käyttökohteita arvioidaan aikaisempaa kriittisemmin. Noin 50 prosenttia Verkko Korpelan asiakkaista saa nauttia säävarman sähköverkon palveluista jo vuoden 2019 loppuun mennessä. Verkko Korpela tulee kehittämään sähköverkon säävarmuutta vaikuttavuusjärjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköverkkoa kehitetään sekä sellaisilla alueilla, joissa on paljon asiakkaita että sellaisilla alueilla, jotka ovat olleet muita alueita vikaherkempiä. Lähivuosien investoinnit tulevat siten kohdistumaan asemakaava-alueiden lisäksi esimerkiksi Kälviän Lohtajan Himangan rannikkoseuduille, missä Eino- ja Seija-myrskyt aiheuttivat suurimmat vahingot. Kevään 2014 aikana Kälviän ja Lohtajan rannikkoalueille on asennettu seitsemän uutta johtoerotinta niihin ilmajohtohaaroihin, missä Eino- ja Seija-myrskyt aiheuttivat eniten vikoja. Näillä erottimilla voidaan mahdollisissa tulevissa vikatapauksissa erottaa vikaantuneet johtohaarat muusta verkosta pois. Kälviän Pirskerin haarajohdon alue, missä esiintyi pisimmät sähköntoimituksen keskeytykset, on raivattu maanomistajan luvalla puustosta täysin vapaaksi; maanomistajan myöntämä lupa puuvarmalle keskijännitejohdolle on poikkeuksellista Suomessa! Heinäkuun loppuun mennessä valmistuu myös Himangan Rautiola Kekolahden 20 kv ilmajohdon siirto metsästä valtatie 8 tienvarteen. Sähkönmyyntihintojen alennus alkaen Korpelan Voiman tavoitteena on säilyttää vakaat ja asiakasystävälliset sähkönmyyntihinnat. Sähkön hankintahinta muodostuu oman tuotannon tuotantokustannuksista ja sähkömarkkinoilta ostettavan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan muodostuvasta sähkön hinnasta. Hintaan vaikuttavat useat eri tekijät, mm. tuotantolaitosten käyttötunnit, polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat, yhteispohjoismaiset vesivarannot ja etukäteen ostettavan markkinasähkön sopimushetken hinta. Laskimme alkaen toistaiseksi voimassaolevien toimitusvelvollisten Yleis-, Lämpö-, Kausi-, Yö- ja Yrittäjäsähkötuotteiden energiahintoja markkinaehtoisten hintojen laskun johdosta. Perusmaksun hinta ei muutu. Tuote Yleissähkö - 10 % Lämpösähkö - 8 % Kausisähkö - 4 % Yösähkö - 7 % Yrittäjäsähkö - 2 % Yleissähkö Sähköenergian hinnan alennus noin Hinta Hinta saakka (alv 24 %) alkaen (alv 24 %) Sähköenergia 6,66 5,98 snt/kwh Lämpösähkö Sähköenergia 6,48 5,97 snt/kwh Kausisähkö Sähköenergia talvipäivä 7,63 7,35 snt/kwh Sähköenergia muu aika 5,57 5,36 snt/kwh Yösähkö Sähköenergia päivä 7,63 6,69 snt/kwh Sähköenergia yö 5,57 5,02 snt/kwh Yrittäjäsähkö Sähköenergia kesäpäivä 6,31 6,19 snt/kwh Sähköenergia kesäyö 5,40 5,30 snt/kwh Sähköenergia talvipäivä 6,59 6,46 snt/kwh Sähköenergia talviyö 5,56 5,45 snt/kwh Verkko Korpela rakentaa säävarmaa sähköverkkoa eri menetelmätavoilla: Sähköverkon maakaapelointia lisätään. Maan sisällä oleva kaapeli ei ole alttiina myrskylle tai lumikuormalle. Johtoja siirretään metsäisiltä osuuksilta tien varteen, jossa puiden kaatumisen riski puolittuu. Tällöin myös mahdolliset viat voidaan nopeasti paikantaa ja korjata. Ilmajohtoina käytetään pääasiassa päällystettyjä johtoja, joissa yksittäinen oksan kosketus ei aiheuta vikaa. Lisäämällä kaukokäytettäviä kytkinlaitteita jakeluverkkoon, millä mahdollistetaan nopea vikapaikkojen etsintä ja vika-alueiden rajaaminen. Rakentamalla rengasverkkoja, mikä mahdollistaa sähkön syötön useita reittejä pitkin kriittisiin tai vikaherkkiin sähkönkäyttöpaikkoihin. Raivaamalla johtoalueita säännöllisesti Ilmatieteenlaitoksen tilastot myrskyistä ja rajuilmoista : Maire rajuilma Aarno myrsky Sanna myrsky Manta rajuilma Visa myrsky Pyry myrsky Janika myrsky Unto rajuilma Rafael myrsky Asta, Veera, Lahja ja Sylvi rajuilma Tapani ja Hannu myrsky Elviira rajuilma Eino myrsky Oskari myrsky Seija myrsky Lisätietoja tarvittaessa sähkönmyynnistämme numerosta

7 Korpela palvelee Sähkön alkuperä Asiakaspalvelu (06) (24 h) Asiakaspalvelumme palvelee Sinua: arkisin kello laskutukseen liittyvissä asioissa muuttaessasi uuteen osoitteeseen sähkön myynti- ja siirtosopimuksissa sopivan sähkötuotteen valinnassa kiinteistöjen osto- ja myyntitilanteissa sähköliittymien vaihtaessa omistajaa Asiakaspalvelumme lisäksi voit kääntyä myös palveluneuvojiemme puoleen kun tarvitset: uuden tai tilapäisen sähköliittymän energia- ja tuoteneuvontaa sähkön laatuun tai mittareihin liittyvää neuvontaa sähkökaapelin näytön neuvoja sähköön tai sähkön käyttöön liittyvissä asioissa Vikailmoitukset 24 h (06) tai sähköpostilla kayttokeskus@korpelanvoima.fi Palveluneuvojien yhteystiedot ovat: Lestinjärvi, Toholampi ja Sievi: Silvo Mäkelä Kälviä ja Lohtaja: Vesa Niskala Kaustinen, Halsua ja Ullava: Mikael Saarikettu Kannus, Himanka ja Rautio: Jani Vetoniemi Sähkönmyynti (06) sahkonmyynti@korpelanvoima.fi (24 h) Sähkönmyyntimme palvelee Sinua: arkisin kello Vuonna 2013 Korpelan Voiman sähkönhankinnan energialähteet jakautuivat seuraavasti: Bioenergia 19,0 % REF 2,5 % Öljy,raskas 0,1 % Turve 8,1 % Kivihiili 25,5 % Ydinvoima 16,0 % Vesivoima 24,7 % Tuulivoima 4,0 % Asiakas- ja laskutustietojärjestelmä vaihtuu Sähkövero nousi Sähkövero nousi alkaen. Sähkövero koostuu energiaverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Vero kerätään osana sähkön siirtohintaa ja veron tilittää valtiolle sähkön siirrosta vastaava, paikallinen verkkoyhtiö. Korpelan jakeluverkon alueella verovelvollinen on Verkko Korpela Oy. Sähköveroluokan I energiaveroa korotettiin vuoden 2014 alusta 0,2 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskee ainoastaan I:stä veroluokkaa. Veron nousu on noin 12 %. Jos vuotuinen sähkön kulutus kerrostalohuoneistossa on esim kilowattituntia, korotus nostaa sähkölaskun loppusummaa noin viisi euroa vuodessa. Vastaavasti sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuiset sähkökustannukset nousevat noin 50 euroa, kun sähkön kulutukseksi arvioidaan kilowattituntia vuodessa. Uudet sähköverot: Etäluennan myötä sähkömittareista saatava tietomäärä on lisääntynyt merkittävästi, ja tämä lisää vaatimuksia myös asiakas- ja laskutustietojärjestelmille. Korpelan Voimalla otetaan syksyn 2014 aikana käyttöön uusi asiakas- ja laskutustietojärjestelmä. Tavoitteenamme on palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja monipuolisemmin tulevaisuudessa. Siirtyminen uuteen asiakas- ja laskutustietojärjestelmään pyritään hoitamaan mahdollisimman sujuvasti ilman asiakkaalle aiheutuvia häiriöitä. Sähkölaskumme ulkonäkö muuttuu hieman uuden järjestelmän myötä. Laskulta löydät jatkossakin samat tiedot kuin aikaisemmin, mutta tavoitteemme on selkeyttää laskun ulkonäköä ja luettavuutta lain säätämissä rajoissa. Ulkonäöltään uudistuneen laskun lukuohje toimitetaan asiakkaillemme sähkölaskun liitteenä. Tiedotamme asiakkaillemme projektin etenemisestä kotisivujemme sekä asiakaslehden välityksellä. Veroluokka I: 1,903 snt/kwh (alv 0 %) = 2,35972 snt/kwh (alv 24 %) Veroluokka II: 0,703 snt/kwh (alv 0 %) = 0,87172 snt/kwh (alv 24 %) Lisätietoja saat tarvittaessa seuraavilta Internetsivuilta: Hallituksen esitys (HE 110/2013): ja valtiovarainvaliokunnan mietintö (26/2013): Eino-myrskyn vakiokorvaukset maksettu Verkko Korpela Oy on maksanut Eino-myrskyn aiheuttamat vakiokorvaukset kaikista yli 12 tunnin sähkökatkoista. Lain mukaan vakiokorvaukset hyvitetään sähkölaskussa 6 kuukauden kuluessa sähkökatkosta. Lisätietoja sähkökatkojen vakiokorvauksista löydät kotisivuiltamme osoitteesta

8 Korpela testasi langattoman sähkönkulutusmittarin Korpelan asiakkaille on asennettu uudet etäluettavat sähkömittarit, joihin asiakkailla on mahdollisuus liittää sähkönkäytön seurantaa varten langaton sähkönkulutusmittari. Korpela testasi talven aikana yhden kohtuuhintaisen kotipäätteen ominaisuuksia testikäyttäjän kotioloissa. Testiin valittiin hinnan perusteella umpimähkään Clas Ohlson -nettikaupassa oleva langaton sähkönkulutusmittari Efergy e2 Opto. Vastaavia tuotteita löytyy markkinoilta useita muitakin. Testiin valittiin Clas Ohlsonin langaton sähkönkulutusmittari Efergy e2 Opto. Laitteen mukana tuli CD levyllä tietokoneelle asennettava elink2.0 ohjelma. Pakkauksessa oli mukana suomenkielinen opas, jossa oli selkeät ohjeet laitteen käyttöönottoon ja ohjelmiston asentamiseen. Oppaan ohjeita noudattamalla käyttöönotto onnistui testaajalta helposti. Lähetintä testattiin umpinaisessa metallikeskuksessa, joka oli noin 50 metrin päässä toisessa rakennuksessa olevasta kotipäätteestä. Laitteen myyjän lupaama toimintasäde 40 metriä toteutui siten tässä testiympäristössä hyvin. Keskuksen alin lämpötila ulkoilmaolosuhteissa oli testin aikana -25 C, jossa laite toimi vielä moitteetta. Yhteyttä testattiin myös sisätiloissa, missä yhteys muodostui useiden levyseinienkin läpi ongelmitta. Kotinäytön tärkeimpiä ominaisuuksia on hetkellisen sähkökulutuksen seuranta. Näyttö päivittää sähkönkulutustiedot mittarilta 30 sekunnin välein, joten kodin sähkölaitteiden hetkellinen kulutus on helppo todeta esimerkiksi laittamalla kaikki laitteet pois päältä ja ottamalla ne yksi kerrallaan uudelleen päälle. Näin laite auttaa löytämään kodin suurimmat energiankuluttajat. Sähkökulutustiedot voi tallentaa kotipäätteeltä myös tietokoneelle. Tämä mahdollistaa kodin sähkökulutuksen vuosittaisen, kuukausittaisen, päivittäisen ja tuntikohtaisen tarkastelun. Lisäksi ohjelmaan voi syöttää sähkön hinnan, jolloin kulutusta voi seurata myös euroina. Ohjelman raportointiominaisuudet olivat varsin hyvät. Raportteja voi myös tulostaa tai lähettää sähköpostiin. Faktat: Testaaja: verkostoinsinööri Ari Koskinen Tuote: Efergy e2 Opto, tuotenumero Ostopaikka: nettikauppa Testaajan arvio tuotteesta: toimiva työkalu Korpelan Voima tukee tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon opetusohjelmaa Tulevana syksynä, viikolla 41, vietetään jälleen Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Korpelan Voima tukee tuttuun tapaan jakeluverkkoalueensa tokaluokkalaisten teemaviikkoa hankkimalla aiheesta kiinnostuneille kakkosluokille Hei, kaikki toimii! - opetusmateriaalin. Aineisto antaa tietoa energiasta käsitteenä, energian tuotannosta ja järkevästä käytöstä sekä säästämisestä. Lisätietoja löydät osoitteesta Opettajat voivat tilata opetusmateriaalin Korpelan Voimalta sähköpostitse jenni.peralahti@korpelanvoima.fi tai puhelimitse numerosta Korpelalta mitalit lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima haluaa olla omalta osaltaan innostamassa lapsia ja nuoria urheilemaan ja liikkumaan lahjoittamalla mitalit urheilukilpailujen järjestäjille. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille kilpailijoille varattu osallistumismitali. Mitaleita voi tilata muun muassa jokainen Korpelan Voiman jakeluverkkoalueella toimiva urheiluseura. Sähkökulutustiedot voi tallentaa kotipäätteeltä myös tietokoneelle. Tämä mahdollistaa kodin sähkökulutuksen vuosittaisen, kuukausittaisen, päivittäisen ja tuntikohtaisen tarkastelun. Ohjelman raportointiominaisuudet ovat hyvät. Raportteja voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin. Testaajana toimi Ari Koskinen Verkko Korpelalta. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Jenni Perälahti puh tai jenni.peralahti@korpelanvoima.fi 14 15

9 Vaimon töistä kehittyi yritys Vuokko Kottari, jonka ideasta Nevertex sai alkunsa ja Hannu Kottari. Vuokko vastaa ompelusta ja viimeistelystä, Hannu puolestaan kutomapuolesta ja taloudesta. Yritys työllistää 17 vierasta ja oman perheen. Kokkolan Ullavan Neverbackassa toimii yritys nimeltään Nevertex Oy, joka valmistaa pipoja noin kappaleen päivävauhdilla. Tuulikki Nikkilä - Idea lähti liikkeelle 80-luvun puolivälissä, kun vaimon veli oli saanut tarjouksen kutomakoneesta. Vaimoni Vuokko lähti liikkeelle yhdessä veljensä kanssa hyvin kevyesti yhdellä kutomakoneella. Itse olin silloin töissä Evijärven kunnan rakennusinsinöörinä. Kunnan työt lopetin 1990 ja siirryin omaan yritykseen, kertoo Nevertexin toimitusjohtaja Hannu Kottari. Nyt yrityksessä neuloo kuusi isoa tasokonetta ja kaksi pienempää sekä viimeistelyssä kaksi brodeerauskonetta. Vuonna 1990 rakennettiin piponeulomolle ja valmistamolle uudet tilat, joita on ehditty rakentamisen jälkeen laajentaa jo neljä kertaa. Alkuun oli töissä kaksi vierasta ja kaksi konetta. Alun perin oli tarkoitus saada vaimolle töitä Ensimmäinen iso kone ostettiin vuonna 1996; se oli silloisen ajan tasokoneista isoimpia ja nopeimpia. Viime syksynä hankittiin huippukoneet. Työnjako on yrityksessä selvä: Hannu Kottari vastaa kutomapuolesta ja taloudesta, vaimo Vuokko taas ompelu- ja viimeistelypuolesta tuotantojohtajana. Myyntipuolella toimii Vuokon veljen poika, Ismo Wörlin, joka kuuluu myös yrityksen omistajiin. Työntekijämäärä on tällä hetkellä 17 vierasta sekä oma perhe. Mallit tehtiin ennen lomilla ja joskus kudottiin yölläkin Yritys tekee pipojen lisäksi kaulaliinoja, sormikkaita ja kaksinkertaisia lämpimiä lapasia. Tuotantoon kuuluu myös pieniä erikoistuotteita, pantoja ja pikkulasten huppuja. Yksi koneista pyörittää sormikkaita, jotka tulevat palamattomien käsineiden sisämateriaaliksi. Päätuote valmistetaan ohuesta langasta, jonka materiaalikoostumus on 50 prosenttia villaa ja 50 prosenttia akryylia. Hyväksi todetut langat tulevat eurooppalaisilta kehräämöilta ja ne on sertifioitu. Reklamaatiota tuotteista tulee hyvin harvoin, toteaa Hannu Kottari. - Kontrollointi leikkauksessa ja viimeistelyssä on hyvin hallinnassa. Työntekijät ovat tarkkoja ja ammattitaitoisia työssään ja he tekevät työnsä tunnollisesti, kiittelee Hannu. Yritykseen on palkattu myös oma mallisuunnittelija Terttu Harsunen ja se on ollut onnistunut teko. Aikaisemmin mallisuunnittelussa käytettiin freelancereita mutta suunnittelija paikan päällä on osoittautunut paremmaksi ratkaisuksi, koska suunnittelijalla on hallussaan mallit ja niiden värimaailma. Suunnittelija tekee työnsä tietokoneilla ja ohjelmat siirtyvät kutomakoneille ja kone kutoo ohuesta langasta halutun kuvioisia ja värisiä pipokankaita. Paikallinen tekijä Kaikki työ tehdään Nevertexillä Ullavassa, joskus kiireaikana tarvitaan ulkopuolista apua. Valmistajan tulee tänä päivänä tietää, varsinkin isommissa tilauksissa, lähes tunnilleen, koska tuote on valmis lähetettäväksi tilaajalle. Mikäli ulkopuolisia alihankkijoita käytetään, on seurattava erityisen tarkasti tuotantoaikatauluja, jotta tuotteet varmasti valmistuvat sovitussa ajassa. - Joskus ison tilauksen kanssa joudutaan tekemään ylitöitä, mutta ne kevennetään sitten vuoden mittaan. Työntekijöillekin työ on tärkeää ja he ovat valmiita joustamaan. Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, joten rentoutumiseen ja lomiinkin jää aikaa. Nyt parasta aikaa tehdään tuotteita joulusesonkiin. Työn touhussa yrittäjä ei aina edes muista, mikä vuodenaika on menossa, naurahtaa Hannu Kottari. Usein tilaajina ovat urheiluseurat ja esimerkiksi suksifirmat sekä yritykset, jotka haluavat persoonallisen, yrityksen tuotemerkein valmistetun pipon tai huivin. Myynnistä 70 prosenttia menee vähittäismyyntiin ja 10 prosenttia liikelahjoiksi. Pipomalleissa ei ole unohdettu nuoria lumilautailijoita tai lajin harrastajia; heillä on omat toivomuksensa päähineistä, mikä on huomioitu suunnittelussa. Ahtisaaren aikana eri maiden puolustusministerit tutustuivat Suomeen ja pukeutuivat Levillä Nevertexin valmistamiin pipoihin ja huiveihin. Myös Kokkolan lentopallojoukkueen Tiikereiden huivit ja pipot ovat Neverbackasta lähtöisin. Yrityksen yhteydessä on pieni tehtaanmyymälä mistä voi ostaa tarjolla olevia tuotteita. - Mikäli sähköä ei tulisi tasaisesti, yrityksessä pyörisi Ilman sähköä pyörisi vain yksi kone vain yksi käsikäyttöinen kone, mikään muu ei toimisi. Sähkön toimitusvarmuudesta on Korpela huolehtinut kiitettävästi, kiittelee Hannu Kottari lopuksi. Ompelukoneiden ääressä huppuja saumaa Marketta Heikkilä ja takaalalla ompelee Pirkko Myllymäki. Yrityksessä neuloo kuusi isoa tasokonetta ja kaksi pienempää sekä viimeistelyssä kaksi brodeerauskonetta. Kutomakoneen ohjaimissa kutoja Rauno Puskala. Yritys tekee pipojen lisäksi kaulaliinoja, sormikkaita ja kaksinkertaisia lämpimiä lapasia. Vuokko ja Hannu malleja esittelemässä

10 Tervasen ennallistamishanke käynnissä Yli-Lestin Tervanen on kuivatettu pariinkiin kertaan, ensimmäinen kuivatus tapahtui lukujen vaihteessa ja toinen kuivatus viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Näin saatiin noin 2600 tynnyrinalaa viljelysmaata. Vanhojen tietojen mukaan kuiviolta saatiin ainakin 40 lastia heinää. Alue jäi kuitenkin pois viljelyksestä 1930-luvun lopulla soistumisen ja heinän vähenemisen vuoksi. Tuulikki Nikkilä Panoraamakuva Tervasen järvestä. Vesipinnan katteena on noin 60 senttiä paksu turvekerros. Tervasen kunnostuksen puuhamiehet Arto Hautala ja Esko Torvikoski luvulla aloitettiin vedenpinnan nosto ja puuston poistaminen alueelta, jonka pinta-ala on noin 45 hehtaaria. - Vuonna 1988 pidettiin ensimmäinen kokous puuston poistosta. Suunnitteluapua saatiin silloiselta Vesi -ja ympäristöpiiriltä. Samalla tutkittiin, onko järven entistämiselle olemassa esteitä. Alueella ei ole suojelukohteita eikä muinaiskohteita. Se luokiteltiin suomaiseksi luhtanevaksi, kertoo Esko Torvikoski, yksi Tervasen järven kunnostajista. Paljon työtä Tervasen järven ensimmäistä ennallistamishanketta on aiemmin vetänyt osuuskunta. Toista ennallistamishanketta vetämään on valittu Lestijärven kunta sekä erikseen nimetty ohjausryhmä, missä mukana ovat järven rantojen omistajien edustajat ja edustajia kunnasta. - Ensimmäisen toteutusvaiheen aikana mukana oli paljon väkeä ja monia mielipiteitä joten erimielisyyksiltäkään ei täysin vältytty. Nyt asiat ovat edenneet hyvin ja homma tuntuu mukavalta. Josko vielä näkisi Tervasen uuden tilanteen eli veden järvessä. Asiat etenevät omalla vauhdillaan, toteaa Esko Torvikoski. Tervasen rannat ovat pääosin hiekkarantoja ja vettä on syvimmillä paikoilla 4-7 metriä. Vesi järvessä on osin pohjavettä ympäristön hiekkakankailta. Järvi sijaitsee Yli-Lestillä lähellä Valkeisen järveä. Pudistetusta ja siivotusta järvestä vesi lasketaan Lestijärveen. Nykyisellä vesipinnalla on katteena paksu turvekerros, joka on noin 60 senttiä paksu. Koko ennallistamisprojektin kustannusarvio toisessa ennaltamishankkeessa on euroa, josta talkootöiden osuus on noin euroa. Tervanen kesällä avovesitilanteessa Tähän mennessä on tehty raivaustöitä sekä rannoille läjitysalueita ja turvekate on sahattu neliöihin. Seuraavaksi turvelautat hinataan rantaan läjitysalueen vierelle, mistä urakoitsija nostaa ne läjitysalueelle. Sen jälkeen pitäisi järven vesipinnan jo näkyä. Tämän jälkeen vuorossa on vedenpinnan nosto sallittuihin korkeuksiin. Työtä siis riittää. Lupapapereissa todetaan, että työaika päättyy Turvekatteen sahaus neliöihin. ja sen jälkeen on kuukausi aikaa paperitöille. Ympäristölupa järven kunnostamista varten on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Maanomistajat päättivät kokouksessa hakea rannan kaavoitusta ja esittivät kaavoittajaksi Jukka Kurttilaa, jonka tekemän työn pohjalta kaavoitus valmistui Lestijärven kunnalta sekä Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukselta haettiin hyväksyntä kaavoitukselle ennen sen valmitusmista. Tulevan järven rannoille kaavoitettiin 15 lomaasuntotonttia. Myös kaavoituksessa apuna olleen ympäristösihteeri Arto Hautalan panos projektissa on merkittävä. Hän on auttanut asiakirjojen laatimisessa ja lupa-asioissa jo lähes 30 vuoden ajan. Järven yksi kolkka pyhitetään linnuille pesimisalueeksi noin viiden hehtaarin alueelta. Lisäksi on varattu mahdollisuus rakentaa venesatama ja yleinen uimapaikka. Järveen suunnitellaan istutettavaksi myös kalaa. Kysymykseen voisivat tulla siika, lohi ja kuha. Mielenkiintoinen ja varmasti myös haastava ennallistamisurakka alkaa olla loppusuoralla

11 Löydä puuttuvat sanat! Lehden jutuista on valittu muutamia lauseita. Lauseista puuttuu kuitenkin sanoja. Etsi puuttuvat sanat ja voit voittaa 20 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! Lause 1: Valmistajan tulee tänä päivänä tietää, varsinkin isommissa tilauksissa,, koska tuote on valmis lähetettäväksi tilaajalle. Lause 2: Käytä pakastimesta marjat ennen uutta satokautta ja sulata pakastin, kun se on tyhjimmillään. Lause 3: Ilmajohtoja tullaan siten käyttämään myös tulevina vuosikymmeninä, mutta niiden arvioidaan aikaisempaa kriittisemmin. Lause 4: Kokouksessa päätettiin että sähkövoima-asema on välttämätön ja tarpeellinen. Palkitsemme 10 tehtävän ratkaisijaa 20 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta ARPALIPUKE mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä LUKIJAKILPAILU. Nimi Osoite Puh. Sähköpostiosoite