Tämä kevätlukukausi on tuonut opistol- Kesän kädentaitokursseja: lemme uutta vipinää. Talo on täyttynyt

Transkriptio

1 Pärhätuuli 1 / 2008 Uusissa koulutuksissa on imua! Tämä kevätlukukausi on tuonut opistol- Kesän kädentaitokursseja: lemme uutta vipinää. Talo on täyttynyt viikonloppuisin ihmisistä, jotka hakevat Keramiikan alkeiskurssi opinnoista välineitä ihmisten ja Jumalan Opettajana Paula Noponen, keraamikko palvelemiseen. Opinnoissa pureudutaan sielunhoitoon ja evankelioimiseen. Viime Raku-keramiikkakurssi syksynä koulutuksia suunniteltaessa Opettajana Paula Noponen, keraamikko emme voineet arvata, että ne tulisivat olemaan näin suosittuja! Isot ja pienet keramiikkaleiri Ota mukaasi oma lapsesi, lapsenlapsi, kummilapsi ja tule viettämään yhteistä lomaa luovan Pari viikkoa sitten istuimme lauantai-illan tekemisen merkeissä! rukoushetkessä isolla joukolla. Paikalla Opettajana Paula Noponen, keraamikko olivat niin sielunhoito- kuin evankelistaopiskelijatkin. Salissa oli kaikkiaan 80 Tilkkutyökurssi henkeä. Näky liikutti sydäntä. Uskon, että Tilkkujen matkassa maailmalle koulutustemme kautta saamme olla Opettajana Ulla Meskanen mukana Jumalan suunnittelemissa siunauksen ketjuissa, jotka ulottuvat opinton- Puutyö-entisöintikurssi sa päättäneiden ihmisten kautta vielä Opettajana Markus Orell, puualan opettaja laajemmalle, kuin nyt kykenemme näkemään. Vanhoista koulutuksistamme jäsenkorjaus ja Logo art koulutukset jatkuvat tuttuun malliin. Muistathan opiskelijoitamme rukouksin! Kevään kynnyksellä, opistomme kutsuu kaikkia naisia virkistymään ja rakentumaan yhdessä Naisten päiville. Päivien teemana on naisen itsetunto ja aiheesta opettavat Kirsti Tuokko sekä Arja Asikainen. Luvassa on myös rukousta, ylistystä, yhteyttä sekä maittavaa ruokaa. Kannattaa lähteä yhdessä ystävättären kanssa. Sydämellisesti tervetuloa! Mari Moilanen Perheniemen evankelisen opiston kannatusyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS pidetään opistolla la klo Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Iitissä Hallitus TOVERIPÄIVÄT

2 Kiitoksen ja rukouksen aihetta! seen tiimiin kuuluu monta hienoa persoo- naa ja asiansa hyvin tuntevaa ihmistä, on todella hienoa toimia tällaisessa joukku- eessa. Olemme viimeaikoina saaneet kokea melko lailla hienoja asioita Perheniemen opistolla. Uudet sielunhoidolliset koulutukset ja evankelistakoulutus ovat saaneet niin suuren suosion, että ne ylittivät selkeästi sen mitä uskalsin edes toivoa. Runsaan osanottajamäärän lisäksi opiskelemaan tullut väki sekä yhteys heidän kanssaan on tuntunut aivan erinomaisen lämpimältä ja hoitavaltakin. Nyt vain on rukoiltava, että saisimme aikaa ja myös taloudellisia resursseja uuden ja hienosti alkaneen linjan toteuttamiseen. Tällä hetkellä tälläkin sektorilla näkyy pientä helpottumista, pidemmän tähtäimen taloudelliset ja hallinnolliset haasteet ovat kuitenkin varsin mittavia. Siksi haas- tan kaikkia opiston ystäviä mukaan rukoile- maan ja mahdollisuuksien mukaan myös toimimaan opiston hyväksi. Nyt meillä on monta hyvää syytä siihen. Myös muihin koulutuksiin, kuten lääketieteen perusopintoihin, rentoutusterapiaan ja jäsenkorjaukseen on tullut mukavasti osallistujia. Kaiken lisäksi seurakunnat ja muut kristilliset yhteistyötahot eri puolilta Suomea ovat olleet aktiivisesti liikkeellä ja yhteistyössä heidän kanssaan järjestettyjä eheytymisseminaareja on varattu jo pitkälle eteenpäinkin. Myös henkilökuntarintamalla on tapahtunut paljon. Hallitus on valinnut erillisen johtoryhmän, jonka tehtävänä on osaltaan varmistaa, että uudet opiskelijat ja toiminnot myös palvelevat asianmukaisesti. Mukaan olemme saaneet monia sydämestään opiston nykyistä näkyä toteuttavia, asiantuntevia ihmisiä. Vararehtoriksi hallitus valitsi Mari Moilasen. Mari on pitkään toiminut mm. valtakunnallisena Alfa-kurssikouluttajana. Olemme ehtineet myös käytännössä näkemään hänen tehokkuutensa ja taitavuutensa, kun hän on aiemmin toiminut opistolla koulutussuunnittelijana. Toivottavasti saamme taas toveripäivillä nähdä suurella joukolla. Muistan vieläkin lämmöllä sitä ihanaa vastaanottoa, jonka saimme vaimoni Mariannen kanssa kokea vuoden 2007 toveripäivillä. Siunaavin terveisin Petri Välimäki rehtori Toiminnallisten puitteiden toimivuudesta on keskeisen vastuun ottanut Matti Oinonen. Hän on mm. uudistanut opiston nettisivut aivan uuteen ilmeeseen, rakentanut markkinointia ja yhteistyötä seurakuntien kanssa sekä huolehtii osaltaan talon ja sen toimintojen kunnosta. Kurssisihteerimme Pirkko Syrjänen on myös kokenut seminaarien järjestäjä sekä samalla lämmin ja asiantunteva ihminen. Kun lisäksi jo aiemminkin mukana ollee-

3 Toveripäivät 2008 MEILLÄ ON LUNASTUS Lauantai Toveripäivien ja näyttelyjen avaus Opiston nykyisen toiminnan esittelyä. Rehtori Petri Välimäki, opiskelijoita. Juhlakurssien tapaamisia Päiväjuoma Kannatusyhdistyksen vuosikokous Raamattutunti: Petri Välimäki Päivällinen Muistojen ilta ja iltahartaus: Juontaa Tarja Repo ja Aimo Virtanen Juhlakurssien ohjelmaa. Sunnuntai Aamuhartaus Kalevi Lyyra. Musiikki Martti Tamminen Messu: lit. Petri Välimäki, saarna Pekka Kiviranta. Kanttori Kimmo Puunenä. Laulu Urpo Vuorenoja Lounas Päiväjuhla: Reijo Telaranta, Esa Lipasti, Päivi Sipponen, Antero Rasilainen Petri Välimäki. Musiikkia: opiskelijoiden esityksiä. Juontaa Pertti Laaksonen Juhlakurssien opiskelija: Ota yhteys kurssitoveriisi 50v Voitto Teräväinen puh v. Terttu Pihlava Muut kurssit: Yhteys opistolle tai Pertti Laaksonen Musiikkilinjan alkamisesta 30 vuotta. Mukana Urpo ja Maiju Vuorenoja. Majoitusvaraukset opistolle ( ). TERVETULOA.

4 Arvi Sarviharju: Opiston ja toveriliiton kunniajäsen Arvi Sarviharju sai iäisyyskutsun viime vuoden marraskuussa. Hän olisi täyttänyt 100 vuotta maaliskuussa. Siunauksen toimitti opetusneuvos, rovasti Esa Lipasti Janakkalan kirkossa. Arvi Sarviharju (alk. Vederhorn) syntyi Jääsken Kuurmanpohjan kylässä. Hänen elämänsä tärkeimmät asiat olivat usko, raittius, isänmaallisuus ja Karjala. Uskon kirkastuminen vei hänet Sairalan evankeliseen kansanopistoon Evankeliumiyhdistyksen saarnaajakurssi luvun alussa viitoitti jo tietä piirisihteerin tehtävään. Opiston johtokunnan jäsenyys ja toveriliiton puheenjohtajuus liitti hänet myös opistoasian puolestapuhujaksi ja yhteyden pitäjäksi jo ennen sotia. Evankelisesta nuorisoliitosta hän löysi puolison, kansakoulunopettaja Tyyne Pulkin. Avioliitto solmittiin vuonna He saivat viisi lasta. Arvi Sarviharju rakensi ennen sotia uudistilan Antrean Kavantsaareen, missä hän kokeili uusia viljelysmenetelmiä ja aloitti sokerijuurikkaan viljelyn. Antreaan valmistui sokeritehdas. Hän toimi piirineuvojana ja vastasi Antrean osuuskassasta. Arvi Sarviharjulle yksi rakkaimpia asioita oli Sairalan ja sittemmin Perheniemen evankelinen opisto. Hän oli toveriliiton ja johtokunnan jäsenenä. Toveripäivillä hän oli vakiovieras: viimeksi kolme vuotta sitten. Hänen rohkaisevat sanansa juhlissa: jotka Herraan luottavat, saavat uuden voiman Hän osallistui ensimmäiselle Kirvun matkalle vuonna 1990 ja myöhemmin vielä uudelleen. Hän muisteli opistoa ja tunsi matkan varrella olevat paikat. Antrean sankarihaudalla hän kertoi muistomerkin historiasta. Sen jalustassa on yhä vieläkin Juho Kurjen runon sanat. Arvi Sarviharju solmi leskeksi jäätyään uuden avioliiton Aune Eirolan kanssa. He saivat elää vielä yhdessä rikkaan elämän ja heidän mummolansa oli myös Arvin lastenlasten mummola, kuten he muistoti- laisuudessa lämpimästi kertoivat. Viimei- sen isänpäivän sanat lapsille: muista- kaa, teidät on lunastettu ja että tulette Taivaan kotiin minun jälkeeni Lasten kokoaman kuvasarjan, kanttorin tulkitseman Veteraanin iltahuudon ja muistelujen ohessa laulettiin hänelle rakkaita Siionin Kanteleen lauluja: myös opiston tunnuslaulu. Perheniemen evankelinen opisto ja Toveriliitto muistaa kiitollisena Arvi Sarvi- harjun työtä opiston hyväksi. Vain sun veres Jeesus on turvana mulla. Pertti Laaksonen Talvisota vei perheen evakkoon Isoonkyröön, josta palattiin takaisin Karjalaan. Sodan jälkeen he saivat tilan Janakkalasta, jossa hän laajalti luottamusta nauttivana oli siirtolaisten maanlunastuslautakunnan jäsenenä. Hän toimi myös pitkään kunnanvaltuustossa, kirkkovaltuustossa, Karjala-seuran toiminnassa, sotaveteraaneissa ja monissa muissa luottamustehtävissä. Isän kirjeet rintamalta perheelle rohkaisivat luottamaan Jumalaan. Talvisodan jouluna kirje kotiin ja tyttärelle: Pikku-typykälle iloitaan lahjoista ja ennen kaikkea Jeesuksesta

5 Broilerikebakot ja banaani-minttukastike Harmaaseen ja leutoon talveen voi hakea piristystä lisäämällä ruokaan hieman eksoottisempaa makua. Ripaus chiliä piristää ja avaa mukavasti tukkoista nenää, ja yhdessä marinadin mausteisuus ja kastikkeen makeus luovat ruokaan itämaisen säväyksen. h 4 kpl broilerin rintafilee, maustamaton Leikkaa broilerifileet pituussuunnassa kahtia ja laita marinoitumaan noin puoleksi Marinointiseos: tunniksi. Laita fileet uuniin 20 minuutiksi 160 asteeseen. öljy, curry, provencen yrttiseos, sipulijauhe, chili, suola, mustapip- Valmista kastike soseuttamalla banaani puri haarukalla. Lisää muut ainekset soseen sekaan ja anna maustua noin tunnin Kastike: verran. 2 dl kermaviili Lisäkkeeksi käy hyvin kokonainen keitetty 1 kpl banaani ohra ja höyrytetty parsakaali. 2 tl piparminttu 1 rkl valkoviinietikka Marinointiseoksen mausteiden määrää 1 rkl sokeri vaihtelemalla ateriasta saa varmasti suola, mustapippuri jokaisen makuun sopivan kokonaisuuden. Hyvää ruokahalua!

6 Koivu Koivunmahlaa voi juoksuttaa pari viikkoa ennen lehtien puhkeamista. Juoksutta- miseen tarvitaan maanomistajan lupa, ellei isoja koivuja ole omalla maalla. Sen, joka ei ole juoksuttanut mahlaa aikaisemmin, olisi saatava oppia kokeneelta juoksuttajalta. Kovin monimutkaista mahlan juoksutus ei kuitenkaan ole. Mahla on pääasiassa koivun läpi virrannutta vettä. Siinä on jonkin verran fruktoosia ja glukoosia. Fruktoosista vapautuu energiaa hitaasti, glukoosista nopeasti. Lisäksi mahlassa on kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Uskon, että siinä on myös vielä tutkimatto- mia ainesosia, koska se antaa niin energi- sen ja puhdistuneen olon. Mahla ei säily jääkaapissakaan kuin pari päivää. Sitä voi kuitenkin mainiosti pakastaa, jos pakkasessa on tilaa. Etelä-Suomessa kasvaa rauduskoivua ja hieskoivua sekä soilla matalaa pienilehtistä vaivaiskoivua. Lapissa vaivaiskoivu kiipeää tuntureille. Puun ja pensaan välimaastoon sijoittuva tunturikoivu muodostaa meillä puurajan. Se on todennäköisesti syntynyt vaivaiaskoivun ja hieskoivun risteytymänä. Kaikkien koivujen lehtiä voi käyttää mausteena ja teeaineksena, joskin luontaistuotekaupoissa myytävä koivunlehtitee on lähes aina peräisin hieskoivusta. Tuoreet lehdet ovat kuitenkin kuvattuja maukkaampia ja hienoaromisempia. Niitä on syytä käyttää loppukeväällä ja alkukesästä, sillä juhannuksen jälkeen ne muuttuvat puiseviksi ja mauttomiksi. Ne ovat hyvin monikäyttöisiä ja sopivat sekä vihannesruokiin ja salaatteihin että jälkiruokiin ja teehen. Koivunlehdet puhdistavat kehoa munuaisten ja ihon kautta. Näin ollen ne lisäävät virtsaneritystä ja hikoilua. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta joissain tilanteissa hankalaa. Koivunlehtiä ei kannata käyttää ennen juhlatilaisuuksia, pitkiä autossa istumisia tai lentomatkoja. Myös jonkinasteista kohtuutta on hyvä noudattaa. Muistan itse, miten nuorena innostuin koivunlehdistä niin, että lisäsin niitä eräänä keväänä suuria määriä ruokaan kuin ruokaan. Sain voimakkaan puhdistusreaktion, joka ilmeni punoittavana, näppyläisenä ihottumana. Kun vähensin koivunlehtien käyttöä, ihottuma hävisi eikä ole palannut muina keväinä, vaikka olen koivunlehtiä kohtuudella käyttänytkin. ihon kuulakkuus vihtomisen jälkeen. Marketta Hoogesteger Koivunlehdet lisäävät myös keuhkojen hapenottokykyä, mikä luultavasti liittyy niiden sisältämään eteeriseen öljyyn. Sisältämänsä kaliumin ansiosta koivunlehdet toimivat jossain määrin suolan ja sen sisältämän natriumin vasta-aineena; suolaahan suurin osa meistä käyttää liikaa. Ulkoisesti koivunlehtien sisältämät parkkiaineet hoitavat ihoa. Tähän perustuu

7 Tartu elämään- koulutus Perheniemessä ihmiselle. Siksi tarvitaankin kutsumukselli- sia vierellä kulkijoita, jotka ovat vastuulli- sesti pyrkineet hankkimaan tietoa ja ymmärrystä ihmisen terapeuttiseen koh- taamiseen. Kutsumus onkin avainasemas- sa tässä kohden lähimmäisen palvelemi- seen rakkaudellisessa ilmapiirissä. Jumala antaa ihmiselle tehtävän samalla varusta- en hänet siihen luontaisilla lahjoilla, joita ei tietenkään opita koulussa ei edes viisaan rehtorimme Petri Välimäen jalkain juures- sa. On kuitenkin hieno asia, että yhä laajenevassa määrin on mahdollista opiskella alaa Raamatun näkökulmasta. Tähän Perheniemi on antanut nyt erinomaisen päänavauksen kokoaikaisena kurssimuotoisena koulutuksena. Tartu elämään -kurssin teemana on Johdatus terapeuttiseen sielunhoitoon. Meitä valmistuu Opistolla tässä koulutuksessa tusinan verran miehiä ja naisia toukokuun alussa. Teeman aihe kertoo jo sinänsä sielunhoidosta kaikessa laajuudessaan niin ettei yhdessä lukukaudessa voi saada kuin johdatuksen ja ehkä alkeellisimmat tiedonjyväset kristilliseen vierellä kulkemiseen. Kurssi on ns. pilottiversio ja ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kurssilaisen näkökulmasta olisi toivottavaa, että tällaiset koulutukset voisivat lisääntyä ja niihin osallistuisi yhä enemmän ihmisiä. Koululääketiede mielenterveyden hoidossa ei pysty vastaamaan nykypäivänä ihmisten haasteellisiin ongelmiin. Ei myöskään seurakunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä ole tarpeeksi aikaa, eikä riittävästi ammattiauttajia yhä rikkinäisemmälle Ari Mielonen Tartu elämään-kurssilainen Tässä sinulle hoitavaa runoutta, joka ehkä taistelet omien vaikeuksiesi keskellä. Luepa tämä sille pienelle joka asustelee omassa rinnassasi: Kuulenpa lapseni laulusi tään, on minulla sinulle aikaa. Sua syliini otan ja viereesi jään, kun sielustas surua kaikaa. Anna vihasi tulla suruineen pois, poltto rinnassa huojentuu kyllä. Jos kaltoin sua kohdeltu, et katkera ois, oisko pilvet niin mustina yllä? Sun rauhassas lepääkö surujen salat? Kaiken kuulee tuo Armollinen. Mistä kerään nuo ruukkusi särjetyt palat? Iät tietää sen Voimallinen! Jeesus runneltu tähtes`on muotosi sun, Hän kaiken voi uudeksi luoda. Tietää kipuni, murheeni kaikkeni mun, voi Hän onnen taas tyhjyyteen tuoda. Pyyhkii synnitkin puhtaaksi, valkeiksi villan, surumuisto on hetkessä vainaa. Antaa iloisen päivän, rauhaisan illan, vääryydet unholaan painaa.

8 2 Ihan hyvät hanskat Minusta piti tulla upseeri ja herrasmies, mutta puolustusvoimien näkemys hyvästä sotilaskoulutuksesta ei vastannut omaani. Päädyin siis suorittamaan asevelvollisuu- teni loppuun Perheniemessä. Olen mielty- nyt moniin paikan ihmisiin sekä työhöni, ja miljöökin on mukavan rauhallinen. Kuten missä tahansa paikassa, myös Perhe- niemessä on omat puutteensa, mutta jos se olisi hanska, sopisi se käteeni ihan hyvin. Muutama vuosi sitten joulun alla Helsingin Sanomien viikkoliitteessä oli lyhyt artikkeli, missä lapsilta oli kyselty heidän lahjatoiveitaan. Lista koostui ennalta arvattavasti pääasiassa sen talven hittikrääsästä, mutta toiveista yksi erosi selvästi muista: kunnon hanskat. Kuten kuka tahansa lapsena lumihangessa viihtynyt, ymmärsin saman tien mitä toiveen esittäjä tarkoitti. Muistan elävästi, miten hanskat olivat lumileikeissä aina yksi suurimmista murheenaiheista: joko kädet kastuivat ja paleltuivat hetkessä, hanskoilla ei saanut kunnon otetta lumesta tai pahimmassa tapauksessa hanskat hajosivat jo muutaman tunnin puuhastelun jälkeen. Opinkin hyvin pian ymmärtämään, ettei kunnon hanskoja ole olemassakaan. Kenties tämä tuntemattomaksi jäänyt lahjatoiveen esittäjäkin oli ymmärtänyt, ettei hän tulisi ikinä pitämään kädessään haaveitaan vastaavia hanskoja, mutta hän halusi silti kokeilla onneaan - tapahtuuhan jouluisin kaikkea muutakin ihmeellistä. uusia hanskoja ostaessa on mahdotonta tietää, mitä hyviä ja huonoja ominaisuuksia pidempiaikaisen käytön myötä ilmenee. Samalla tavalla uuteen elämäntilantee- seen siirtyessään ihmiselle voi tulla vas- taan uudet ihmiset, uusi työ ja uusi ympä- ristö, eikä etukäteen voi tietää mitä tuleman pitää. Itsehän käytän yleensä lapasia. Paavo Pessi siviilipalvelusmies Hanskat voivat olla lämpimät, näppärät ja tyylikkäät. Nämä ominaisuudet kuitenkin poissulkevat toisiaan jossain määrin, ja Pärhätuuli 1/2008 Pärhätuuli 1/2008 on postitettu kaikille vuoden 2007 tilausmaksun maksaneille. Jos haluat tilata lehden, soita Seuraava Pärhätuuli 2/2008 ilmestyy marraskuussa Jos haluat jättää tietoja ja materiaalia lehteen, niiden tulee olla opistolla mennessä. Päätoimittaja Petri Välimäki Toimitussihteeri, taitto ja graafinen suunnittelu Paavo Pessi Kuvat Perheniemen opiston kuva-arkisto, ellei toisin mainita Perheniemen opisto opisto@perheniemi.com Opistontie 15 B, PERHENIEMI puh: , fax: