Ristijärven kirkonkylän yleiskaava Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS

Transkriptio

1 Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035 Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS

2 Johdanto Tämä selvitysluonnos on laadittu Ristijärven kirkonkylän yleiskaavoitusta varten. Kaava-alueen rakennusalueet on käyty läpi tarkastellen erityisesti sotien jälkeisen ajan rakennuskantaa. Myös aiemmin arvokkaiksi määriteltyjen rakennusten nykytilaa on arvioitu. Lähteinä on käytetty: Jokelainen, Raimo Ristijärven rakennusinventointi Mikkonen, Nella Ristijärven kulttuuriympäristöohjelma Tervonen, Päivi Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet Siipola, Pirjo Rakennuskannan inventointi kirkonkylän asemakaavan muutosta varten, Pappilanranta ja Pohjola Myllylä, Mari Ristijärven kirkonkylän kehittämissuunnitelma. Diplomityö. Myllyä, Mari Lähiympäristön nykytila, kehitystarpeet ja mahdollisuudet. Syventävien opintojen työ Oulun yliopisto. Turpeinen, Oiva; ym Ristijärven historia Ristijärven seurakunnan internetsivut Kunnan rakennustietojärjestelmä Wikipedia Maanomistaja- ja asukaskysely ja satunnaiset asukkaat maastokäynneillä Rakennetun ympäristön historia Ristijärven asutus pysyi kauan eräluontoisena ja vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla jolloin Oulujärven ympäristöön asettui savolaisia uudisasukkaita. Vuoden 1569 verokirjan mukaan Ristijärven seudulla oli jo 20 taloa, joista useimmat kuuluivat savolaisille luvulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Uusi muutto alueelle alkoi vasta Täyssinän rauhan jälkeen Vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä seurakunnan ja kunnan tehtävät erotettiin toisistaan ja Ristijärvestä tuli itsenäinen kunta vuonna Ristijärven kirkonkylästä alkoi kehittyä muita pitäjän kyliä tiiviimmin rakennettu hallinnollinen keskus, jonne koottiin kuntalaisten palvelut. Kirkonkylän maisema oli avoin. Talojen pellot avautuivat järvelle. Puusto oli vähäistä ja pihat avoimia. Kummulla sijaitseva vuonna 1807 rakennettu kirkko merkitsi kylän keskustan. Kuvassa Pappilan ympäristöä 1900-luvun alkupuolella (Ristijärven kunnan arkisto). Vertaa kuvaa kannen kuvaan, kuvattu vuosi sitten.

3 1940 Metsäntutkimuslaitoksen kulontorjuntakartasto (kokoelma) Ranta-alueilla sijaitsi suurempia maatiloja ja muu rakentaminen sijoittui kylänraitin varrelle. Päätie Hyrynsalmelle jatkui Koirasalmen lossin kautta Emäjoen pohjoispuolitse Peruskartta, Maanmittauslaitos. Vielä 70-luvulle tultaessa kirkonkylän yleisilme on avara ja maaseutumainen: peltoalueet hallitsevat maisemaa.

4 Taajamakuva Taajamakuvan analyysi perustuu Mari Myllylän diplomityöhön Ristijärven kirkonkylän kehittämissuunnitelma näkymä solmukohta maamerkki Taajama on rakentunut vaarojen keskelle ja vaarat näkyvät taustamaisemassa monin paikoin. Taajama sijaitsee niemekkeellä, jota rajaa idässä ja pohjoisessa Ristijärvi, lännessä Puolangantie, jonka takana Iijärvi ja etelässä Viitostie. Kylä sijaitsee kauniilla paikalla, mutta maisemakokonaisuudet avautuvat vasta kirkonkylän pääväylien, Saukon- ja Aholantien ulkopuolella. Pohjoisesta lähestytään Koirasalmen sillan kautta, josta avautuvat molemmin puolin kauniin järvi- ja vaaranäkymät. Siltapenkereiden puusto on jo paikoin näkymiä peittävää ja asukaskyselyssäkin esitettiin maisemanparannustoimenpiteenä koivujen vähentämistä. Käännyttäessä kirkonkylää kohti Mikkolantielle, vasemmalle aukeaa pieniä viljelyspeltoja, joista aukeaa näkymiä järvelle saakka.

5 Etelässä keskustaajaman porttina toimiva Viitostien ja saukontien risteyksestä avautuu kaakkoon Saukkovaara laskettelurinteineen. Risteysaluetta hallitsee S-market pysäköintialueineen. Saapuminen idästä, kylän läheisyydestä ei muuta merkkiä kuin nopeusrajoitus ja S-marketin mainostorni, kun päästään kyllin lähelle. Kyläkeskuksen kasvillisuus on komeaa ja runsasta lukuun ottamatta paikoin pääraitin ympäristöä. Erityisesti kirkon ympäristössä on komeaa kuusikkoa. Lisäksi taajama-alueella on muutamia komeita yksittäisiä vanhoja ja komeita mäntyjä, koivuja ja korkeita ja huoliteltuja kuusiaitoja. Kirkonkylän rakentaminen on väljää ja pientalovaltaista. Alueella on lukuisia hienosti hoidettuja kohteita, mutta myös paikkoja, jotka kaipaisivat kohennusta. Alueen ilme on keskeneräisen näköinen. Rakennuskantaa käsitellään tarkemmin kohdekuvausten kohdalla. Kirkonkylän ilmettä hallitsevat liikennealueet ja erityisesti leveä pääraitti, joka on syntynyt tielaitoksen 1970-luvun normien mukaan. Ratkaisu on turvaton ja ylimitoitettu Ristijärven keskustaajaman liikennevirtoja ajatellen.

6 Keskustaajama on rakentunut Aholan- ja Saukontien varteen. Taajamatila on ripotellen syntyneen oloinen ja kylämäisen väljä. Kaupalliset palvelut sijaitsevat pääasiassa Aholantiellä, jolla on myös kunnantalo jakirjasto. S-marketin sijainti Viitostien varrella on ohikulkijoiden ja turistien kannalta hyvä, mutta sijaiti hajaannuttaa keskustarakennetta. Toisaalta Ässän risteyksen palveluja ja houkuttelevuutta on yleiskaavatyössä tarkoitus kohentaa, jotta ohikulkijat saataisiin pysähtymään ja poikkeamaan myös muissa taajaman palveluissa. Rakennusinventoinnin täydennys Inventointi esitellään alueittain. Kaavassa merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri olevat kohteet ovat mukana. Numero on sama kuin kaavassa. vk = valtakunnallisesti merkittävä kohde, mk = maakunnallisesti merkittävä kohde.

7 Keskus Kirkko ja sen lähiympäristö on ehdottomasti taajaman keskus. Rakennushistoriallisesti kirkonkylän arvokkaimmat rakennukset sijaitsevat alueella ja Pappilanranta puistoineen ja venerantoineen on kylän paras virkistysalue. Kirkkotie, Aholantie ja Saukontie muodostavat pääraitin, jonka varrelle sijoittuvat liikerakennukset ja muut palvelut. Mikkolantie Kylän keskus Pääraitin mutka 2 C 5 A Terveyskeskus ja päiväkoti 1 B E D Kirkkokadun 50-luvun asutusta

8 1. Ristijärven kirkko ja tapuli (vk, mk) sekä makasiini (kunnan ent. kassamakasiini /lainamakasiini) Ristijärven puinen tasavartinen ristikirkko on rakennettu Gustaf af Sillenin piirustusten mukaan. Kaksinivelinen kupolikattoinen tapuli on rakennettu Kirkkoa ympäröi komea vanha puusto ja liuskekiviaita. Viljamakasiini sijaitsee kirkon välittömässä läheisyydessä. Se lienee rakennettu 1860-luvulla pahojen katovuosien aikaan, jolloin viljaa jaettiin asukkaille yhteisistä varastoista. Makasiinin katto on uusittu 2008 ja ympäristöä on raivattu, joten rakennus näkyy komeasti ohikulkijoille. 2. Ristijärven pappila (mk) Pappila rakennettiin vesikattoon saakka kesällä Tätä osoittava vuosiluku ja useita rakentajien nimikirjaimia on kaiverrettu alkuperäiseen itäpäätyyn. Samoihin aikoihin pappilan päärakennuksen kanssa lienee rakennettu myös pappilan pirtti, eräänlainen pitäjäntupa, tai sitten vanhaa rakennusta käytettiin tähän tarkoitukseen. Ainakin 1830-luvun alussa tämä rakennus joka tapauksessa oli olemassa. Vuonna 1864 pappila vuorattiin ja maalattiin keltaiseksi. Pappila on ollut näihin päiviin saakka kirkkoherran virka-asuntona ja siellä toimii myös kirkkoherranvirasto. Kulttuuriympäristöohjelmasta ilmenee myös, että komeaa päärakennusta on korjattu kovalla kädellä 1956 ja myöhemmin mm. ikkunat on vaihdettu alkuperäisestä poikkeaviksi. Vanhimmista piharakennuksista on säilynyt myös hirsinen riihirakennus, joka ei liene alkuperäisellä paikallaan. Rakennuksessa ei ole riihen sisustusta jäljellä vaan se on muutettu varastorakennukseksi. A. Seurakuntatalo Rukoushuone rakennettiin sodan jälkeen 1946 pääosin seurakuntalaisten lahjoittamista hirsistä. Yläkerrassa sijaitsivat suntion ja vahtimestarin pienet asunnot. Kuvassa taustalla pilkottaa Pappila.

9 B. Liikerakennus, 1950-l Viimeksi vakuutusyhtiön konttorina toiminut liikerakennus, joka edustaa tyypillistä 50-luvun rakentamista rapatut seinät, tiilikatto ja liuskekivillä pinnoitettu perustus. Sijaitsee keskeisellä paikalla kirkon ja koulun läheisyydessä ja pääraitin varrella naapurirakennus on juuri remontoitu kunnantalo. 3. Katvelan pihapiiri; vanha kansakoulu ja maamieskoulu (mk) Koulu on rakennettu Alangon tilasta lahjoitetulle maalle. Vanha kansakoulu (valmistunut 1896) on nykyään museorakennus, jossa on suojeluskunta- ja lottanäyttely. Lisäksi museoon on kunnostettu 1950-luvun koululuokka. Entinen maamieskoulu (1930, kouluhallituksen tyyppipiirrosten mukaan) on käsityö- ja taidekeskus, jonka tilat ovat Kainuun Pirtin käsityökeskuksen sekä eri yhdistysten ja bändien ja taiteilijoiden käytössä. Pihaalueella järjestetään kesätapahtumia. Aluetta on tarkoitus kehittää tapahtumien pitopaikkana ja kunnostaa rakennuksia ja pihaa. Piharakennus on varastokäytössä ja sinne on alustavasti suunniteltu tapahtumien aikaan käytettäviä myyntitiloja.

10 17. Ristijärven keskuskoulu Koulun rakentamisesta on päätetty 1953 ja jo seuraavana vuonna ensimmäiset osat otettiin käyttöön. Koulurakennus on yhä alkuperäisessä koulukäytössä, remontoitu viime vuosina. Oppilasasuntola on muutettu hoivapalveluihin 2000-luvun alussa. Näkymä Aholantieltä. Taustan metsiköstä häämöttää Katvelan pihapiiri. Mikkolantie 5. Alanko; asuinrakennus ja 2 aittaa Alangon talo (rakennettu 1846) on ollut kaksiosainen kahden perheen talo, josta toinen osa on purettu. Pihan läpi on kulkenut kylätie ja aiemman inventoinnin mukaan pihakallioissa näkyy reen jalasten hankausjälkiä. Pihapiirissä on ollut useita rakennuksia, joista paikalla on yhä aitta ja vilja-aitta. Osa rakennuksista on siirretty toisaalle loma-asuntokäyttöön. Alanko ja aitta, taustalla maalaamaton asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta.

11 C. Kauppa, nykyisin asuintalo, 1936 Kylänraitin liikerakentamista. Pyrylä 19. Pyrylä (urheiluseurantalo) Voimistelu- ja urheiluseura Ristijärven Pyry rakensi talonsa 1950-luvulla. Välillä jo huonossa kunnossa ollut rakennus on nykyään kunnan omistuksessa ja sitä on korjattu viime vuosina. Rakennus edustaa seurojentaloperinnettä ja toiveissa onkin, että rakennukselle löytyisi yhteisöllistä käyttöä. Yhdessä Saukontien varren vanhojen asuinrakennusten kanssa muodostuu pienoismaisema, jossa voi aistia kylän menneiden vuosikymmenten hengen. D. Asuinrakennukset

12 Pääraitin mutka Pääraitin rakennuskanta on muokkautunut vähitellen vuosikymmenten saatossa. Vanhaa on purettu ja uutta rakennettu tilalle, aina ei toki ole ollut uuttakaan tulossa. Alueen tyhjille rakennuspaikoille olisi mahdollista tuoda jälleen uusi ajallinen kerrostuma. E. Kunnantalo, 1966

13 Pohjoisranta A B 4 C D A. uutta ja vanhaa 4. Toivolan pihapiiri; talliluhti, vilja-aitta ja puoti Asuinrakennus, navetta ja komea vanha talliluhti muodostavat asutun pihapiirin. Luhdilla kolmas sijoituspaikka, tuotu alun perin Pohjolan tilalta. Tietojen mukaan rakennettu Aitat sijaitsevat pihapiiristä hiukan syrjemmällä. (Purettu?)

14 13. Pohjola; asuinrakennus ja talliluhti Pihan rakennuskanta eri-ikäistä ja -tyylistä. Vanha päärakennus (1905) sijoittuu niemekkeelle aivan rannan tuntumaan. Talossa ovat säilyneet kuusiruutuiset ikkunat, hirsiseinäinen pirtti ja leivinuuni pirtissä sekä peiliovet. Talliluhdin arvioitu rakennusajankohta on luvulla. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalle (siirtomerkinnät hirsissä). Hirsikehä on yhdistetty kahdesta osasta. Rakennuksessa on kaksi säilytysaittaa ja tallipää. Aittojen ovet aukeavat sisäänpäin. Aitassa on erittäin leveät lattialankut. Tallin ovia on isonnettu. 14. Kotiniemi; vilja-aitta Aitta 1800-luvun alkupuolelta. Siirretty Pohjolan tilalta 1960-luvulla. B. Alueen vanhaa asuinrakentamista. C. Näkymä Aholantieltä

15 D. Pajatien rakennuksia 50-l. Hirsilato Aholantien varrella. Viitostien varsi E D C A F B Alueella on muutama asuinrakennus ja 40-luvuilta, mutta aluetta leimaa ja 60-lukujen rakentaminen. A. Mäntytien ja 60-lukujen rakentamista.

16 B C D E F

17 Putkolanniemi sekä Tuomela ja Mikkola 6 16 Asuinrakennus 1800-l A A. Vanha tielinja, jota reunustaa koivurivistöt B 15 Putkolanniemellä ja Tuomelan mailla on yhä viljelyssä olevia peltoaukeita. Tästä huolimatta järvinäkymät kasvavat vähitellen umpeen. Alla näkymä Putkolanniemen länsipäästä.

18 6. Tuomela; asuinrakennus, 3 aittaa ja savusauna Asuinrakennus on rakennettu 1915 ja remontoitu perusteellisesti Pihapiirissä vanhoja, hyväkuntoisia aittoja. Maisemallisesti merkittävä sijainti. 16. Mikkola; vilja-aitta Hyvässä kunnossa säilynyt vilja-aitta 1700-luvulta. Näkymä tielle, Mikkola, Tuomela taustalla, vilja-aitta oikealla. x. Pehkolan talli, rakennettu 1847 Mukana edellisessä kaavassa ja otetaan mukaan tähänkin kaavaan inventoinnin aikaan ollut huonokuntoinen ja aiottu purkaa, mutta on kunnostettu sen jälkeen.

19 15. Uusi-Putkola; aitta Aittarakennusta (1800-l) on siirretty ainakin kerran, hirsissä on numerointi. B. Asuinrakennus maisemallisesti merkittävällä paikalla putkolanniemen kärjessä ja Putkolannielentien näkymä.

20 Aseman seutu ja ympäristö A A. Asematien asutusta

21 Asema ja asuinrakennus 11. Aseman seutu; asemarakennus, asuinrakennus ja aitat Asemarakennus on rakennettu VR:n mallipiirustusten mukaan Asemarakennus on nykyisin asuinkäytössä ja hyvässä kunnossa. 12. Lukkarila (Ristijärven pirtti); asuinrakennus ja aitta Kanttorin asunnoksi 1940 rakennettu rakennus toimii nykyisin leirintäalueen päärakennuksena. Navetta rajaa pihapiiriä. Alueelle on rakennettu runsaasti uutta rakentamista, huoltorakennus, kaksi talviasuttavaa paritaloa vuokrakäyttöön. Tänä vuonna on toteutettu ranta-alueen kohentaminen ja alueelle on rakennettu venelaituri ja uimaranta sekä modernia näkemystä edustava grillikatos. Rantapolku on kaikkien käytettävissä.

22 Koiraniemi A B C Männikkö; asuin- /toimistorakennus Mansardikattoisessa rakennuksessa on ollut Kajaani Oy:n konttori ja piiripäällikön asunto. Ulkoasu alkuperäisessä muodossaan. Piharakennukset 1950-luvulta. 8. Kärkelä; Koirasalmen entinen lossipaikka (asuinrakennus, talousrakennus ja sauna) 1934 rakennettu asuinrakennus on ollut alun perin Kajaani Oy:n käytössä, myöhemmin Tielaitoksen vapaaaikakeskuksena. Sauna ja varastorakennus ovat vuodelta Rakennukset sijaitsevat aivan Puolangantien vieressä ja Koirasalmen siltapenger Kärkelän katon tasalla. Nykyään rakennukset ovat yksityisessä omistuksessa loma-asuinkäytössä.

23 9. Oikarilan pihapiiri; asuinrakennus, aitta, luhti, navetta ja talli Vanha pihapiirin rakenne on yhä hyvin säilynyt. Uusi asuinrakennus on rakennettu hiukan erilleen. Vanhan päärakennuksen tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, rakennus on purettu ja kengitetty 1937 ja ulkovuoraus laitettu Talo on ollut vakituisessa asuinkäytössä 1980-luvun alkuun. Navetan kivinen osa on purettu, vain osa seinistä on jäljellä. Navetan hirsiosa on rakennettu savupirtin hirsistä ja ylisillä on hirressä kaiverrettu vuosiluku Pussilan pihapiiri; asuinrakennus, 3 aittaa, talli, riihi, masiinihuone, savusauna ja navetta Päärakennus on rakennettu 1934 Koiraniemen hirsistä. Myös osa aitoista (1800-l) on Koiraniemestä. Pihapiirissä on myös 1988 rakennettu omakotitalo. Tilan muut rakennukset sijaitsevat tietä myötäillen osin pusikon sisällä piilossa. 18. Ristijärven siunauskappeli Hautausmaa lienee muodostunut jo 1600-luvulla, ainakin se on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien. Siunauskappeli on valmistunut 1964, arkkitehtina Esko Laitinen. Pieni kappeli edustaa aikansa selkeälinjaista arkkitehtuuria.

24 Näkymä Koiraniemelle sillalta. A. Asuinrakennus. Taustalla Oikarilan rakennuksia. B. Asuinrakennus Pienehkö asuinrakennus sijaitsee Puolangantien varrella. C. Käpykaristamo Varastorakennus sijaitsee rannalla jyrkän rinteen alapuolella. Korkea keskiosa on hirsirakenteinen.

25 Yhteenveto Inventoinnissa on käyty läpi alueen rakennuskanta. Tässä esityksessä on kuvattu muutamia kohteita. Nykyisen yleiskaavan mukaisten kulttuurihistoriallisten arvokohteiden lisäksi inventoinnin perusteella ehdotan luonnosvaiheen yleiskaavassa huomioitaviksi seuraavat kohteet Keskuskoulu, (1950-l) taajaman suurimmat rakennukset, maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävyyttä Pyrylä (1950-l)maisemallista ja historiallista merkittävyyttä Siunauskappeli, hautausmaalla, 1964, Inventoinnin tulokset käydään läpi vielä kunnan ja eri viranomaisten kanssa ja kaavaehdotukseen merkittävät kohteet voivat tulla vielä muuttumaan.