IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello 12-16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina 3.3.2009 kello 12-16"

Transkriptio

1 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) -hanke ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanke järjestävät Köyliönjärven ja -joen valuma-alueen viljelijöille IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello Muuttuneet ilmasto-olosuhteet ovat tuoneet lähellemme merkittävän ongelman, johon perinteiset kuormituksen vähentämiskeinot eivät tunnu tarjoavan vastauksia. Miten saamme parhaan mahdollisen sadon? Miten maan rakenne pysyy kunnossa? Miten ravinteet voidaan varastoida maahan kasvukauden ulkopuolisina aikoina, ja jälleen vapauttaa viljelykasvien käyttöön kasvukaudella? Ideointipäivän aluksi kuulemme lyhyet ajankohtaisalustukset KULKU-hankkeen ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen puolesta. Lisäksi esittelemme joitakin olemassa olevia toimenpidevaihtoehtoja ja ajatuksia kehitettävistä ideoista. Mitkä ovat sinun ideasi muuttuneisiin olosuhteisiin? Miten saamme näissä oloissa pidettyä ravinteet kasvien eikä levien käytössä? Viljelijänä Sinä olet oman peltosi paras tuntija. Kenelläkään ei varmasti ole valmiita oikeita vastauksia, mutta sinun ajatuksiasi ja uusia ideoita tarvitaan testattavaksi. Tuo ideasi, ajatuksesi ja ammattitaitosi. Kehitetään yhdessä uusia aseita. Haemme siis - paikkoja, joihin voisi ja kannattaisi toteuttaa kosteikkoja ja/tai laskeutusaltaita joko erityistuella tai mahdollisesti erillisessä hankkeessa - tiloja osallistumaan TEHO-hankkeeseen - suojavyöhykekohteita - ammattitaitoa pellon puolelta Tarjoamme - ajankohtaista tietoa oman vesistöalueen hydrologisista oloista ja vesistökuormituksesta - mahdollisuuden tuoda esille kehitettäväksi ideat ja ajatukset - mahdollisuuden kokeilla ja toteuttaa joitain ajatuksia - kahvit ja sämpylän Tilaisuus on maksuton. Ilmoitathan tulostasi kello 15 mennessä: Anna Paloheimolle (p ) tai -internetsivujen palautelomakkeen kautta. Ilmoittautuminen tarvitaan tarjoilujen mitoittamiseksi. TERVETULOA IDEOIMAAN JA KESKUSTELEMAAN

2 Viljelijätilaisuus muistio Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU): Tavoitteet Vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmat Maanomistajien ideointityö tulevien toimenpiteiden pohjaksi Kuormituksen ajallisen ja alueellisen jakautumisen kartoitus (ojaraportti) Ojaraportin tavoitteena kuormituksen jakautumisen haarukointi 5 ojan näytteenotto 8 kertaa vuoden aikana (ensimmäinen ) Suurimpia Köyliönjärveen laskevia ojia 12 ojan näytteenotto 2 kertaa vuodessa ( ja 05/2009) Köyliönjärveen ja -jokeen laskevia pienempiä ojia 2 Köyliönjoen havaintopistettä Ylä- ja alaosan havainnointi 2 krt vuodessa Näytteenoton tuloksia syksyltä 2008: Typpipitoisuuksia: Vertailuarvona µg/l N Yläneenjoen havaintopisteiltä µg/l N µg/l N ) Keteli 1) Musta 16) Kissa 14) Sirttala 8) Maunu Kokonaistyppi NO2+NO3 NH4 Kuva: KULKU / Anna Paloheimo Fosforipitoisuuksia: Vertailuarvona µg/l N Yläneenjoen havaintopisteiltä

3 µg/l P µg/l P ) Keteli 1) Musta 16) Kissa 14) Sirttala Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori 8) Maunu Kuva: KULKU / Anna Paloheimo

4 Fosforin kytkeytyminen erodoituvan aineksen määrään näkyy näissäkin tuloksissa selvästi: 1000 Kokonaisfosfori(µg/l) Sameus (FNU) Kuva: KULKU / Anna Paloheimo Virtaamahuiput ajoittuvat etenkin leutojen talvien vuosina (kuten 2006, 2007 ja myös osittain 2008) lokamaaliskuuhun, eikä enää voida erottaa selkeästi perinteistä syys- ja kevättulvaa. Esimerkkinä Ketelinojan valuma-alueen virtaaman mallinnus vuodelta Alustavien tulosten perusteella pelkästään Ketelinojan tuoma fosforikuormitus oli 6 kg/d oli 5,1 kg/d ja vastaavasti typpikuormitus oli 350 kg/d oli 200 kg/d Vertailun vuoksi: yksi 650 kg säkillinen 3% fosforilannoitetta sisältää 19,5 kg fosforia. (kuvan lähde: valtion ympäristöhallinto)

5 Pohdintaa Suurimmat vesimäärät luonnossa liikkuvat siis etenkin leutoina vuosina kasvukauden ulkopuolella. Erityisesti pitkät ja vetiset syksyt lisäävät vesistöjen kuormaa ja toisaalta heikentävät maan rakennetta ja vaikeuttavat erityisesti myöhään syksyllä korjattavien kasvien (kuten sokerijuurikas, peruna) korjuuta. Nykyisin vesiensuojelutoimenpiteinä käytössä olevista menetelmistä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden toiminta perustuu kasvillisuuden sitomiin ravinteisiin ja etenkin laskeutusaltaiden ja kosteikkojen osalta toiminta on tehokkainta alhaisilla virtaamilla. Kasvukauden ulkopuolella niiden teho on siis heikko, kun kasvillisuutta ei ole sitomassa ravinteita. Suurten virtaamien aikaan pidätysaltaiden teho voi olla jopa negatiivinen, kun voimakas virtaus huuhtoo kosteikon pohjalle laskeutuneita ravinteita. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman haasteen ratkaisemiseksi on kehitettävä edelleen käytössä olevia keinoja sekä kokeiltava ja löydettävä täysin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Olemassa olevat keinot ovat edelleen käyttökelpoisia ja hyviä, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös uusia ajatuksia, ennen kaikkea vastaamaan uusiin haasteisiin. Erittäin tärkeässä roolissa on maan rakenne, mitä paremmin maa pystyy sitomaan ravinteita ja vapauttamaan niitä viljelykasvien käyttöön, sitä vähemmän ravinteita valuu vesistöihin. Kasvukauden ulkopuolella ravinteiden tulisi sitoutua mahdollisimman tiukasti maahan. Hyvärakenteinen maa kykenee pidättämään vettä ja sitä myöten myös veden mukana kulkeutuvaa kiintoainesta ja liukoisia ja kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita. Hyvärakenteisen viljelymaan ominaisuuksiin kuuluu riittävä vedenläpäisy ja -sitomiskyky, kantavuus, monimuotoinen eliökanta. Ohjauskeinojen kannalta maan rakenteen kehittämisessä erityisenä vaikeutena on peltolohkojen heterogeenisyys. Mikä sopii yhdelle maalajille, viljelykasville ja viljelykierrolle, ei ehkä ole alkuunkaan käypää toisaalla. Jokaisen lohkon osalta on osattava miettiä parhaat mahdolliset toimenpiteet. Onneksemme hyvä maan rakenne on sekä viljelijän, pellon tuottavuuden että vesistökuormituksen vähentämisen etu. Ravinnetaselaskelmat ovat yksi keino tilan tai yksittäisen lohkon ravinnekierron hallintaan. Taselaskelmien avulla voidaan havainnollistaa miten ravinteet tilalla tai lohkolla liikkuvat, mihin ravinteita varastoituu tai siirtyy. Tarkka lohkokohtainen kirjanpito on edellytyksenä laskelmien tekemiselle. Ravinnetaselaskelmien taustatietoina käytetään lannoitustietoja, viljelykasvin sisältävän ravinnemäärän tietoja sekä satotietoja. Taselaskelmien perusteella tarkennettu lannoitus auttaa hyödyntämään maan ravinnevarastoja ja siten tehostamaan ravinteiden käyttöä sadontuottoon vesistökuormituksen sijaan.

6 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) - hanke-esittely TEHO-hanke etsii tilakohtaisia maatalouden vesiensuojeluratkaisuja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna luotiin käytännön toimintamallit sekä aloitettiin laaja yhteistyö tilojen ja muiden maatalouden vesiensuojelussa toimivien kanssa. Tilan ympäristöasioita kokonaisvaltaisesti käsittelevässä osiossa on tällä hetkellä mukana 118 tilaa (tavoite 150 tilaa), joista 63 % on Varsinais-Suomesta ja 37 % Satakunnasta. Tiloista 36 %:lla on kotieläintuotantoa, ja luomutuotantoa harjoittaa 13 %. Kevään 2009 aikana pyritään löytämään keskittymäalueita, joilta lähes kaikki tilat ovat mukana. Tämä auttaisi erityisesti toimenpiteiden vaikutuksen arvioinnissa. Jokaiselle tilalle omat vesienhoitomenetelmät Laajasti tilan ympäristöasioita käsittelevä alkukartoitus on tehty noin 90 tilalla. Perustiedon keruun lisäksi käynneillä keskustellaan vesienhoidon kehittämiskohteista, mutta erityisen tärkeää on miettiä myös, miten jo saavutettu hyvä taso voidaan ylläpitää. Hankkeen lopussa tiloille laaditaan ympäristökäsikirja, jossa kuvataan hankkeen aikana kertyneen tiedon perusteella, miten tila voisi edetä vesien- ja muun ympäristönhoidossa. Lähtökohtana on, että tilan vesiensuojelumenetelmät ovat tehokkaita vesiensuojelullisesti, mutta samalla taloudellisesti ja teknisesti järkevästi toteutettavissa. Tilakohtaiset kokeilut ja seuranta jatkuvat vuonna 2009 Hankkeen tiloilla on käynnistetty kokeiluja erilaisista vesiensuojelukeinoista useiden yhteistyötahojen kanssa. Näissä testataan esimerkiksi lannankäsittely- ja -levitystekniikoita, kipsin käyttöä fosforin pidättäjänä, täsmäviljelyä, jaloittelutarhan valumavesien käsittelyä sekä olkien hajoamista suorakylvöpellolla. Viljelijät ovat suhtautuneet kokeiluihin erittäin myönteisesti ja antaneet arvokasta apua niiden tekniseen toteutukseen. Syksyllä 2008 otettiin maanäytteitä suorakylvöpelloilta sekä suojavyöhykkeiltä, joissa on eri tutkimuksissa havaittu erityisesti fosforin kertymistä maan pintaosiin, jolloin fosforin huuhtoutumisriski kasvaa. Hanke kartoittaa käytännön viljelyksillä, kuinka merkittävästä ongelmasta on kyse ja miettii tarvittaessa ongelmaan ratkaisuja ja esittää tutkimustarpeita. Eräällä hankkeen tilalla seurataan, miten ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen - erityisympäristötukitoimenpide vaikuttaa erityisesti lohkojen fosforipitoisuuteen. Koska muutokset maassa näkyvät hitaasti, on toivottavaa, että muutoksia pystyttäisiin seuraamaan vielä TEHO-hankkeen jälkeenkin. Yhteistyössä Yara Suomen kanssa kokeillaan kipsin vaikutusta liukoisen fosforin pidättymiseen maahan. (Kuva: Sami Talola) Kasvukauden ulkopuolisen ravinnekuormituksen hallinta on yksi maatalouden vesiensuojelun suurimmista haasteista, jonka eteen on tehtävä yhä enemmän työtä talvien leudontuessa ja vesisateiden yleistyessä. Syksyn pidentyessä on mahdollista hyödyntää entistä laajemmin kerääjäkasveja ravinteiden sitomiseen

7 varsinaisen viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Näiden viljelystä aloitetaan tilakokeiluja keväällä. Kerääjäkasvit lisäävät myös viljelyn monimuotoisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia mm. maan rakenteeseen ja ympäröivään luontoon. Ravinnetaseiden laskenta tiloille on alkanut. Pelkkä laskenta ei kuitenkaan riitä vaan on myös mietittävä, mitkä tekijät ovat johtaneet lohkojen välisiin ravinnetase-eroihin. Tämän jälkeen etsitään keinoja, joilla ravinteiden hyödyntämistä voidaan parantaa. TEHO on aloittanut myös suojavyöhykesuunnitelmien laadinnan. Lisäksi tiloja avustetaan kosteikkojen suunnittelussa. Uusimman tutkimustiedon välittäminen nopeasti viljelijöille on erittäin tärkeää. Koulutustilaisuudet tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden kokemusten vaihtoon sekä tiedon välittämiseen viljelijöiltä tutkijoille. Viljelijäkoulutusten lisäksi tulisi panostaa maatalousoppilaitosten ympäristönhoidon opetukseen, sillä oppilaat ovat tulevaisuuden viljelijöitä, jotka soveltavat oppimaansa aikanaan tiloillaan. (Kuva: Airi Kulmala) Lisää veden laadun seurantaa TEHO-hankkeessa on aloitettu hetkellisen vedenlaadun mittaus kuudella kosteikolla. Lisäksi on seurattu muutamien salaoja- ja säätösalaojavesien ravinnepitoisuuksia. Keväällä 2009 veden laadun seuranta tehostuu, kun käyttöön saadaan viisi uutta automaattista veden laadun mittaria. Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö tarkentaa kokonaisravinnekuormituksen arviointia, sillä muutamiin yksittäisiin mittauksiin perustuvat kokonaiskuormitusarviot voivat olla selvästi ali tai yli todellisen tason. Tarkempi tieto auttaa vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelussa, mutta myös motivoi niiden toteutukseen. TEHO-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Lounais- Suomen ympäristökeskus sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Lisätiedot: Hankekoordinaattori Suunnittelijat Airi Kulmala, puh Anu Lillunen, puh Kimmo Rasa, puh Sami Talola, puh s-posti

8 Viljelijätilaisuus / keskustelumuistio, AP Altaista Ketelinojan suun yhteisomistuksessa olevalle alueelle tulisi saada kosteikko. Jakokunnan omistamasta alueesta tietäisi Rauli Ojala, Ankeroinen tai Karhuvaara. Myös Tarmo Jalava voisi tietää jotain. Alueelle voisi mahdollisesti padotuksella johtaa vesiä sekä Ketelin-, että Sirttalanojasta. LUMO yleissuunnitelman kommentti: Kosteikon perustaminen alueelle on mahdollista, mutta suuren valuma-alueen vuoksi toteuttaminen on haastavaa. Vesiensuojelullisen tehokkuuden saavuttamiseksi kosteikon tulisi olla suuri (noin 1-3 % * 26 km 2 = ha). Valuma-alueen pinta-ala on 26 km 2 ja siitä on peltoa noin puolet. Lisäksi kosteikon perustaminen saattaa vaatia luvan, sillä alue on vesistöä. Räpin allas on toteutettu jo edellisten hankkeiden aikana. Tässä välillä sitä on tyhjennetty ja joitain mittauksiakin sen toimivuudesta on tehty. Tuloksia voi tiedustella Arto Hirvoselta. LUMO yleissuunnitelmassa Räpin altaan osalta on todettu sen tyhjennystarve. Altaiden osalta pohdiskeltiin yleisesti niiden toimivuutta. Todettiin, että tyhjennysten jälkeen tuleva pöllytyskuormitus voi tehdä äkkiä tyhjäksi koko siihen astisen pidätystehon. Niin ikään todettiin, että altaat voidaan yleensä toteuttaa liian pieninä kooltaan, jolloin niiden teho jää vaatimattomaksi ja toiminta on epävarmaa. Voimakas eroosio Köyliönjärven valuma-alueella johtaa siihen, että altaat täyttyvät erittäin nopeasti. Pohjapatojen ajatusta pidettiin yleisesti hyvänä, mutta erityisesti Köyliönjärven ympäristön viljelijöiden kannalta niihin liittyy muutamia keskeisiä näkökohtia; - peltojen kaltevuus on olematon, joten soveliaita paikkoja on hyvin vähän - pienet patoaltaat täyttyvät huomattavan äkkiä - eroosion voimakkuuden vuoksi pohjapatoja tulisi olla satoja, jolloin niiden tyhjentämiseen tarvitaan jo erityisiä ponnistuksia ja konehankintoja - tyhjennys täytyisi voida ulkoistaa - soveltuvat vain lohkoille, joiden ojien vedet tulevat vain omilta (rikkakasvi- ja tautivapailta) lohkoilta, jotta tyhjennys pellolle voidaan huoletta tehdä. Alhaalla ojastossa tauti- ja rikkakasviriski on liian suuri Kuva: Kaavakuva pohjapatojen toimintaperiaatteesta (lähde: KULKU) Maan rakenteesta Köyliön alueella koetaan maan rakenne yleisesti ongelmaksi. Yhtäkkiset, runsaat ja hankalaan ajankohtaan osuvat sateet ja talvien roudattomuus heikentävät maan rakennetta ja hankaloittavat oleellisesti viljelyä. Alueella on lohkoja, joilla ojitus on erityisesti äärioloihin nähden väärin mitoitettu tai sijoitettu. Maan tiivistyminen on pysyvä ongelma, sillä erityisesti juurikkaan ja perunan viljelyssä ajokertoja tulee paljon. Vaikka käytetään samoja ajouria, niin tiivistyminen on silti ongelma. Maan vettyminen pakottaa koneita myös uusille ajourille, jolloin tiivistymiselle alttiit alueet leviävät. Kuormituksen hallinnan ja viljelyn kannattavuuden kannalta on tärkeää, että maan rakenne on hyvä. Peltomaan ravinteet on saatava pysymään pellossa ja toisaalta viljelykasvien käytössä. Tässä asiassa Hokkus-pokkus-keinot ovat vähissä. Monien ehdotettujen keinojen (mm. kerääjäkasvit) toteuttaminen mm. juurikkaan ja perunan työkierrossa on vähintäänkin haastavaa, ellei mahdotonta. Maan fosforiluvut on kuitenkin saatu joillakin peltolohkoilla laskemaan, mikä on hyvä ja tärkeä asia. Intensiivisen viljelyn pitkä historia on aiheuttanut maahan massiiviset fosforivarastot, joita nyt yritetään

9 purkaa parhaalla mahdollisella tieto-taidolla. Hämmästyttävää on, kuinka pitkään on jo oltu lisäämättä fosforia lainkaan ja sitä huolimatta maan P-tila on edelleen korkea. Nostettiin esille huomioitavaksi, että vaikka mm. perunalle ja juurikkaalle annetaan viljaa enemmän ravinteita, myös niistä korjattavan sadon mukana poistuu enemmän ravinteita. Tämän voi jokainen viljelijä tarkistaa ja todeta ravinnetaselaskelmien avulla. Fosforin liukoisuutta säädetään kalkitsemalla. Kalkin avulla on pyritty käyttämään hyväksi maaperän fosforivarantoja, kun maahan sitoutunut fosfori vapautuu viljelykasvien käyttöön. Keskusteltiin myös hiukan siitä, mikä vaikutus on sillä, missä muodossa fosfori annetaan, lannassa vai lannoitteena? Viljelykierrosta Satotason kehitys on pysähtynyt ja yhdeksi ongelmaksi viljelyn tehokkuuden lisäämiseen on esitetty viljelykierron kehittämistä. Viljelykiertoa pidetään periaatteessa erittäin hyvänä, käytännössä sen toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi sokerintuotannon keskittäminen alueelle pitää kustannussyistäkin juurikkaat samoilla lohkoilla vuodesta (tai vuosikymmenestä) toiseen. Pisimmillään samoilla lohkoilla on viljelty juurikasta jo kymmeniä vuosia. Tämä ei missään nimessä ole ideaalitilanne tautienkaan osalta. Perunan ja juurikkaan vaihtaminen päittäin ei myöskään juuri hyödytä. Tehokkainta olisi välillä ottaa kiertoon mukaan esim. apilaa. Viljelykasvien kierrättäminen naapuritilojen lohkojen kesken voisi olla mahdollista, mutta halukkuutta tällaiseen vaihtoon ei ole ilmennyt. Tuotantosidonnainen tukipolitiikka, sopimusviljely ja muut pitkäaikaiset, mutta määräaikaiset sitoumukset säätelevät paljon, mitä vaihtoehtoja viljelijällä on käytössään esim. viljelykierron toteuttamiseen tai muihin kokeilutoimenpiteisiin. Kiintiöihin sidotulla tuotannolla on sekä etunsa että haittansa. Kiintiöt tuovat viljelijän toimeentulolle turvan ja mahdollistavat esimerkiksi sokeritehtaan säilymisen alueella ja Suomessa yleensäkin. Toisaalta kiintiöt estävät välivuosien pitämistä viljelyssä sekä viljelykierron toteutumista. LUMO-hoidosta ja karjankasvatuksesta Nautakarja on lähes kokonaan hävinnyt alueelta. Tähän nähtiin syynä etenkin tuotantosidonnainen tukipolitiikka. Leikiteltiin myös ajatuksella, että entä jos tukia ei olisi lainkaan? Silloin maataloustuotannon nähtiin painottuvan ennen kaikkea rehuviljan tuotantoon, karjankasvatukseen ja maidontuotantoon. Tällöin myös elintarvikkeiden jalostusaste olisi todennäköisesti alhaisempi ja elettäisiin enemmän omavaraistaloudessa. Tällä hetkellä voimassa olevat luonnon monimuotoisuuden tuet kattavat karjanpitäjän menot. Tuki ei kuitenkaan kannusta peltojen ottamiseen laidunnuksen piiriin, sillä se ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto maanomistajalle viljelyyn verrattuna. Karjalle on vaikea löytää riittävän suuria yhtenäisiä laidunalueita, kun karjankasvattajilla ei ole varaa maksaa viljelykasveihin verrattuna kilpailukykyistä vuokraa. Olisi hyvä, jos olisi olemassa sellainen tukimuoto, joka tarjoaisi myös maanomistajalle korvauksen, jos hän antaisi vaikka osankin peltolohkostaan laidunnukseen. Nykyisin perinnebiotooppisopimukset tehdään viideksi vuodeksi samalle alalle. Tämä sopimusmuoto on kuitenkin siinä mielessä huono, että pienet alat eivät tahdo kestää 5 vuotta yhtämittaista laidunnusta. Olisi hyvä, jos tuen saamiseksi saisi määritellä maantieteellisen alueen, jonka sisällä laidunnettava määräala saisi liikkua. Tällöin yksi karja ja periaatteessa yhdet tarvikkeet (aidat ym.) riittäisivät laajemman alueen hoitoon ja alueetkin kestäisivät laidunnusta paremmin. Suojavyöhykkeistä Suojavyöhykkeiden perustamishalukkuuden yhtenä esteenä on koettu pelko siitä, että kerran perustettua suojavyöhykettä ei enää sopimuskauden jälkeen saisi tukioikeuden piiriin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa ja jos suojavyöhykkeitä on tämän vuoksi perustamatta, niin tiedotuskampanja on paikallaan.

10 Pelko johtunee velvoitekesannointiin liittyvistä vanhoista traumoista. Myös ylenmääräinen byrokratia hirvittää viljelijöitä ja sen vuoksi erityistukia saatetaan jättää hakematta. Köyliönjokivarren suojavyöhykkeiden toteutumista voisi parhaiten edistää ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä maanomistajiin ja kertomalla erityistukien mahdollisuudesta ja toisaalta toimenpiteiden tehokkuudesta. Yhtenäisille suojavyöhykealueille voisi myös hakea laidunnushoitomahdollisuutta, jolloin ylämaankarja voisi hoitaa suojavyöhykkeitä. Edellytyksenä suojavyöhykkeiden hoitamiseen laiduntamalla Köyliönjärven ja -joen rannoilla on ensisijassa vedenlaatu; puhdasta juomavettä on oltava jopa 100 l vuorokaudessa täysikasvuista eläintä kohden. Eläimille on oltava myös aidat. Köyliön alueen susiongelma on rajoittamassa lampaiden käyttöä maisemanhoidossa, isokokoista karjaa (mm. highland) voidaan kuitenkin käyttää, sillä susi ei käy niin suurten eläinten kimppuun. Ison sonnilauman seassa voi pitää myös lampaita. Yksi keskustelutilaisuuden jälkeen esille noussut keino Köyliönjärveen menevien valumien vähentämiseksi esitettiin myös, että Lounais-Suomen ympäristökeskus tekisi virallisen päätöksen siitä, että onko esim. Ketelinoja vesistö vai valtaoja. Asiaa on roikuteltu jo kymmenkunta vuotta, mutta mitään ratkaisua siihen ei ole tullut. Jos Ketelinoja luokiteltaisiin vesistöksi, olisi viljelijöillä silloin velvollisuus tehdä ojan varteen 3 metrin suojakaistat. Tätä ei nyt voida vaatia, kun ei tiedä, onko kyseessä oja vai vesistö. Syys- ja kevätviljojen eroista Syysviljan ja kevätviljan eroista vesistökuormituksen kannalta keskusteltiin myös hiukan. Syysviljan onnistuminen on vaihtelevaa, mutta keskimääräisesti voitaneen todeta, että sen viljely onnistuu yleensä. Lisäksi lannoitus voidaan annostella tarkemmin, joskin lannan syyslevitys on ongelmallista kuormituksen kannalta. Tutkimuksissa on havaittu myös syysviljapellon kantavan paremmin kuin kevätviljapellon. Syysvilja on kevään tullen jo oraalla ja on näin ollen eräänlainen kasvipeitteisyyden muoto, vaikka sitä ei siksi tukipoliittisesti laskettaisikaan. Syysviljojen lisäksi viime aikoina on kokeiltu syysöljykasveja, joita voidaan viljellä myös kerääjäkasveina (esim. syysrypsi). Syysöljykasvien viljelystä on kuitenkin vielä aika vähän viljelykokemuksia.

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille Härjämäki TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille 26.1.2011 Oulu Suunnittelija Kimmo Härjämäki,

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Kohdentamisesta

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Huomio maan kasvukuntoon

Huomio maan kasvukuntoon Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 7.11.2012 Kohdentamisalatyöryhmä Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot