IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello 12-16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina 3.3.2009 kello 12-16"

Transkriptio

1 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) -hanke ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanke järjestävät Köyliönjärven ja -joen valuma-alueen viljelijöille IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello Muuttuneet ilmasto-olosuhteet ovat tuoneet lähellemme merkittävän ongelman, johon perinteiset kuormituksen vähentämiskeinot eivät tunnu tarjoavan vastauksia. Miten saamme parhaan mahdollisen sadon? Miten maan rakenne pysyy kunnossa? Miten ravinteet voidaan varastoida maahan kasvukauden ulkopuolisina aikoina, ja jälleen vapauttaa viljelykasvien käyttöön kasvukaudella? Ideointipäivän aluksi kuulemme lyhyet ajankohtaisalustukset KULKU-hankkeen ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen puolesta. Lisäksi esittelemme joitakin olemassa olevia toimenpidevaihtoehtoja ja ajatuksia kehitettävistä ideoista. Mitkä ovat sinun ideasi muuttuneisiin olosuhteisiin? Miten saamme näissä oloissa pidettyä ravinteet kasvien eikä levien käytössä? Viljelijänä Sinä olet oman peltosi paras tuntija. Kenelläkään ei varmasti ole valmiita oikeita vastauksia, mutta sinun ajatuksiasi ja uusia ideoita tarvitaan testattavaksi. Tuo ideasi, ajatuksesi ja ammattitaitosi. Kehitetään yhdessä uusia aseita. Haemme siis - paikkoja, joihin voisi ja kannattaisi toteuttaa kosteikkoja ja/tai laskeutusaltaita joko erityistuella tai mahdollisesti erillisessä hankkeessa - tiloja osallistumaan TEHO-hankkeeseen - suojavyöhykekohteita - ammattitaitoa pellon puolelta Tarjoamme - ajankohtaista tietoa oman vesistöalueen hydrologisista oloista ja vesistökuormituksesta - mahdollisuuden tuoda esille kehitettäväksi ideat ja ajatukset - mahdollisuuden kokeilla ja toteuttaa joitain ajatuksia - kahvit ja sämpylän Tilaisuus on maksuton. Ilmoitathan tulostasi kello 15 mennessä: Anna Paloheimolle (p ) tai -internetsivujen palautelomakkeen kautta. Ilmoittautuminen tarvitaan tarjoilujen mitoittamiseksi. TERVETULOA IDEOIMAAN JA KESKUSTELEMAAN

2 Viljelijätilaisuus muistio Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU): Tavoitteet Vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmat Maanomistajien ideointityö tulevien toimenpiteiden pohjaksi Kuormituksen ajallisen ja alueellisen jakautumisen kartoitus (ojaraportti) Ojaraportin tavoitteena kuormituksen jakautumisen haarukointi 5 ojan näytteenotto 8 kertaa vuoden aikana (ensimmäinen ) Suurimpia Köyliönjärveen laskevia ojia 12 ojan näytteenotto 2 kertaa vuodessa ( ja 05/2009) Köyliönjärveen ja -jokeen laskevia pienempiä ojia 2 Köyliönjoen havaintopistettä Ylä- ja alaosan havainnointi 2 krt vuodessa Näytteenoton tuloksia syksyltä 2008: Typpipitoisuuksia: Vertailuarvona µg/l N Yläneenjoen havaintopisteiltä µg/l N µg/l N ) Keteli 1) Musta 16) Kissa 14) Sirttala 8) Maunu Kokonaistyppi NO2+NO3 NH4 Kuva: KULKU / Anna Paloheimo Fosforipitoisuuksia: Vertailuarvona µg/l N Yläneenjoen havaintopisteiltä

3 µg/l P µg/l P ) Keteli 1) Musta 16) Kissa 14) Sirttala Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori 8) Maunu Kuva: KULKU / Anna Paloheimo

4 Fosforin kytkeytyminen erodoituvan aineksen määrään näkyy näissäkin tuloksissa selvästi: 1000 Kokonaisfosfori(µg/l) Sameus (FNU) Kuva: KULKU / Anna Paloheimo Virtaamahuiput ajoittuvat etenkin leutojen talvien vuosina (kuten 2006, 2007 ja myös osittain 2008) lokamaaliskuuhun, eikä enää voida erottaa selkeästi perinteistä syys- ja kevättulvaa. Esimerkkinä Ketelinojan valuma-alueen virtaaman mallinnus vuodelta Alustavien tulosten perusteella pelkästään Ketelinojan tuoma fosforikuormitus oli 6 kg/d oli 5,1 kg/d ja vastaavasti typpikuormitus oli 350 kg/d oli 200 kg/d Vertailun vuoksi: yksi 650 kg säkillinen 3% fosforilannoitetta sisältää 19,5 kg fosforia. (kuvan lähde: valtion ympäristöhallinto)

5 Pohdintaa Suurimmat vesimäärät luonnossa liikkuvat siis etenkin leutoina vuosina kasvukauden ulkopuolella. Erityisesti pitkät ja vetiset syksyt lisäävät vesistöjen kuormaa ja toisaalta heikentävät maan rakennetta ja vaikeuttavat erityisesti myöhään syksyllä korjattavien kasvien (kuten sokerijuurikas, peruna) korjuuta. Nykyisin vesiensuojelutoimenpiteinä käytössä olevista menetelmistä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden toiminta perustuu kasvillisuuden sitomiin ravinteisiin ja etenkin laskeutusaltaiden ja kosteikkojen osalta toiminta on tehokkainta alhaisilla virtaamilla. Kasvukauden ulkopuolella niiden teho on siis heikko, kun kasvillisuutta ei ole sitomassa ravinteita. Suurten virtaamien aikaan pidätysaltaiden teho voi olla jopa negatiivinen, kun voimakas virtaus huuhtoo kosteikon pohjalle laskeutuneita ravinteita. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman haasteen ratkaisemiseksi on kehitettävä edelleen käytössä olevia keinoja sekä kokeiltava ja löydettävä täysin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Olemassa olevat keinot ovat edelleen käyttökelpoisia ja hyviä, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös uusia ajatuksia, ennen kaikkea vastaamaan uusiin haasteisiin. Erittäin tärkeässä roolissa on maan rakenne, mitä paremmin maa pystyy sitomaan ravinteita ja vapauttamaan niitä viljelykasvien käyttöön, sitä vähemmän ravinteita valuu vesistöihin. Kasvukauden ulkopuolella ravinteiden tulisi sitoutua mahdollisimman tiukasti maahan. Hyvärakenteinen maa kykenee pidättämään vettä ja sitä myöten myös veden mukana kulkeutuvaa kiintoainesta ja liukoisia ja kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita. Hyvärakenteisen viljelymaan ominaisuuksiin kuuluu riittävä vedenläpäisy ja -sitomiskyky, kantavuus, monimuotoinen eliökanta. Ohjauskeinojen kannalta maan rakenteen kehittämisessä erityisenä vaikeutena on peltolohkojen heterogeenisyys. Mikä sopii yhdelle maalajille, viljelykasville ja viljelykierrolle, ei ehkä ole alkuunkaan käypää toisaalla. Jokaisen lohkon osalta on osattava miettiä parhaat mahdolliset toimenpiteet. Onneksemme hyvä maan rakenne on sekä viljelijän, pellon tuottavuuden että vesistökuormituksen vähentämisen etu. Ravinnetaselaskelmat ovat yksi keino tilan tai yksittäisen lohkon ravinnekierron hallintaan. Taselaskelmien avulla voidaan havainnollistaa miten ravinteet tilalla tai lohkolla liikkuvat, mihin ravinteita varastoituu tai siirtyy. Tarkka lohkokohtainen kirjanpito on edellytyksenä laskelmien tekemiselle. Ravinnetaselaskelmien taustatietoina käytetään lannoitustietoja, viljelykasvin sisältävän ravinnemäärän tietoja sekä satotietoja. Taselaskelmien perusteella tarkennettu lannoitus auttaa hyödyntämään maan ravinnevarastoja ja siten tehostamaan ravinteiden käyttöä sadontuottoon vesistökuormituksen sijaan.

6 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) - hanke-esittely TEHO-hanke etsii tilakohtaisia maatalouden vesiensuojeluratkaisuja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna luotiin käytännön toimintamallit sekä aloitettiin laaja yhteistyö tilojen ja muiden maatalouden vesiensuojelussa toimivien kanssa. Tilan ympäristöasioita kokonaisvaltaisesti käsittelevässä osiossa on tällä hetkellä mukana 118 tilaa (tavoite 150 tilaa), joista 63 % on Varsinais-Suomesta ja 37 % Satakunnasta. Tiloista 36 %:lla on kotieläintuotantoa, ja luomutuotantoa harjoittaa 13 %. Kevään 2009 aikana pyritään löytämään keskittymäalueita, joilta lähes kaikki tilat ovat mukana. Tämä auttaisi erityisesti toimenpiteiden vaikutuksen arvioinnissa. Jokaiselle tilalle omat vesienhoitomenetelmät Laajasti tilan ympäristöasioita käsittelevä alkukartoitus on tehty noin 90 tilalla. Perustiedon keruun lisäksi käynneillä keskustellaan vesienhoidon kehittämiskohteista, mutta erityisen tärkeää on miettiä myös, miten jo saavutettu hyvä taso voidaan ylläpitää. Hankkeen lopussa tiloille laaditaan ympäristökäsikirja, jossa kuvataan hankkeen aikana kertyneen tiedon perusteella, miten tila voisi edetä vesien- ja muun ympäristönhoidossa. Lähtökohtana on, että tilan vesiensuojelumenetelmät ovat tehokkaita vesiensuojelullisesti, mutta samalla taloudellisesti ja teknisesti järkevästi toteutettavissa. Tilakohtaiset kokeilut ja seuranta jatkuvat vuonna 2009 Hankkeen tiloilla on käynnistetty kokeiluja erilaisista vesiensuojelukeinoista useiden yhteistyötahojen kanssa. Näissä testataan esimerkiksi lannankäsittely- ja -levitystekniikoita, kipsin käyttöä fosforin pidättäjänä, täsmäviljelyä, jaloittelutarhan valumavesien käsittelyä sekä olkien hajoamista suorakylvöpellolla. Viljelijät ovat suhtautuneet kokeiluihin erittäin myönteisesti ja antaneet arvokasta apua niiden tekniseen toteutukseen. Syksyllä 2008 otettiin maanäytteitä suorakylvöpelloilta sekä suojavyöhykkeiltä, joissa on eri tutkimuksissa havaittu erityisesti fosforin kertymistä maan pintaosiin, jolloin fosforin huuhtoutumisriski kasvaa. Hanke kartoittaa käytännön viljelyksillä, kuinka merkittävästä ongelmasta on kyse ja miettii tarvittaessa ongelmaan ratkaisuja ja esittää tutkimustarpeita. Eräällä hankkeen tilalla seurataan, miten ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen - erityisympäristötukitoimenpide vaikuttaa erityisesti lohkojen fosforipitoisuuteen. Koska muutokset maassa näkyvät hitaasti, on toivottavaa, että muutoksia pystyttäisiin seuraamaan vielä TEHO-hankkeen jälkeenkin. Yhteistyössä Yara Suomen kanssa kokeillaan kipsin vaikutusta liukoisen fosforin pidättymiseen maahan. (Kuva: Sami Talola) Kasvukauden ulkopuolisen ravinnekuormituksen hallinta on yksi maatalouden vesiensuojelun suurimmista haasteista, jonka eteen on tehtävä yhä enemmän työtä talvien leudontuessa ja vesisateiden yleistyessä. Syksyn pidentyessä on mahdollista hyödyntää entistä laajemmin kerääjäkasveja ravinteiden sitomiseen

7 varsinaisen viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Näiden viljelystä aloitetaan tilakokeiluja keväällä. Kerääjäkasvit lisäävät myös viljelyn monimuotoisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia mm. maan rakenteeseen ja ympäröivään luontoon. Ravinnetaseiden laskenta tiloille on alkanut. Pelkkä laskenta ei kuitenkaan riitä vaan on myös mietittävä, mitkä tekijät ovat johtaneet lohkojen välisiin ravinnetase-eroihin. Tämän jälkeen etsitään keinoja, joilla ravinteiden hyödyntämistä voidaan parantaa. TEHO on aloittanut myös suojavyöhykesuunnitelmien laadinnan. Lisäksi tiloja avustetaan kosteikkojen suunnittelussa. Uusimman tutkimustiedon välittäminen nopeasti viljelijöille on erittäin tärkeää. Koulutustilaisuudet tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden kokemusten vaihtoon sekä tiedon välittämiseen viljelijöiltä tutkijoille. Viljelijäkoulutusten lisäksi tulisi panostaa maatalousoppilaitosten ympäristönhoidon opetukseen, sillä oppilaat ovat tulevaisuuden viljelijöitä, jotka soveltavat oppimaansa aikanaan tiloillaan. (Kuva: Airi Kulmala) Lisää veden laadun seurantaa TEHO-hankkeessa on aloitettu hetkellisen vedenlaadun mittaus kuudella kosteikolla. Lisäksi on seurattu muutamien salaoja- ja säätösalaojavesien ravinnepitoisuuksia. Keväällä 2009 veden laadun seuranta tehostuu, kun käyttöön saadaan viisi uutta automaattista veden laadun mittaria. Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö tarkentaa kokonaisravinnekuormituksen arviointia, sillä muutamiin yksittäisiin mittauksiin perustuvat kokonaiskuormitusarviot voivat olla selvästi ali tai yli todellisen tason. Tarkempi tieto auttaa vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelussa, mutta myös motivoi niiden toteutukseen. TEHO-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Lounais- Suomen ympäristökeskus sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Lisätiedot: Hankekoordinaattori Suunnittelijat Airi Kulmala, puh Anu Lillunen, puh Kimmo Rasa, puh Sami Talola, puh s-posti

8 Viljelijätilaisuus / keskustelumuistio, AP Altaista Ketelinojan suun yhteisomistuksessa olevalle alueelle tulisi saada kosteikko. Jakokunnan omistamasta alueesta tietäisi Rauli Ojala, Ankeroinen tai Karhuvaara. Myös Tarmo Jalava voisi tietää jotain. Alueelle voisi mahdollisesti padotuksella johtaa vesiä sekä Ketelin-, että Sirttalanojasta. LUMO yleissuunnitelman kommentti: Kosteikon perustaminen alueelle on mahdollista, mutta suuren valuma-alueen vuoksi toteuttaminen on haastavaa. Vesiensuojelullisen tehokkuuden saavuttamiseksi kosteikon tulisi olla suuri (noin 1-3 % * 26 km 2 = ha). Valuma-alueen pinta-ala on 26 km 2 ja siitä on peltoa noin puolet. Lisäksi kosteikon perustaminen saattaa vaatia luvan, sillä alue on vesistöä. Räpin allas on toteutettu jo edellisten hankkeiden aikana. Tässä välillä sitä on tyhjennetty ja joitain mittauksiakin sen toimivuudesta on tehty. Tuloksia voi tiedustella Arto Hirvoselta. LUMO yleissuunnitelmassa Räpin altaan osalta on todettu sen tyhjennystarve. Altaiden osalta pohdiskeltiin yleisesti niiden toimivuutta. Todettiin, että tyhjennysten jälkeen tuleva pöllytyskuormitus voi tehdä äkkiä tyhjäksi koko siihen astisen pidätystehon. Niin ikään todettiin, että altaat voidaan yleensä toteuttaa liian pieninä kooltaan, jolloin niiden teho jää vaatimattomaksi ja toiminta on epävarmaa. Voimakas eroosio Köyliönjärven valuma-alueella johtaa siihen, että altaat täyttyvät erittäin nopeasti. Pohjapatojen ajatusta pidettiin yleisesti hyvänä, mutta erityisesti Köyliönjärven ympäristön viljelijöiden kannalta niihin liittyy muutamia keskeisiä näkökohtia; - peltojen kaltevuus on olematon, joten soveliaita paikkoja on hyvin vähän - pienet patoaltaat täyttyvät huomattavan äkkiä - eroosion voimakkuuden vuoksi pohjapatoja tulisi olla satoja, jolloin niiden tyhjentämiseen tarvitaan jo erityisiä ponnistuksia ja konehankintoja - tyhjennys täytyisi voida ulkoistaa - soveltuvat vain lohkoille, joiden ojien vedet tulevat vain omilta (rikkakasvi- ja tautivapailta) lohkoilta, jotta tyhjennys pellolle voidaan huoletta tehdä. Alhaalla ojastossa tauti- ja rikkakasviriski on liian suuri Kuva: Kaavakuva pohjapatojen toimintaperiaatteesta (lähde: KULKU) Maan rakenteesta Köyliön alueella koetaan maan rakenne yleisesti ongelmaksi. Yhtäkkiset, runsaat ja hankalaan ajankohtaan osuvat sateet ja talvien roudattomuus heikentävät maan rakennetta ja hankaloittavat oleellisesti viljelyä. Alueella on lohkoja, joilla ojitus on erityisesti äärioloihin nähden väärin mitoitettu tai sijoitettu. Maan tiivistyminen on pysyvä ongelma, sillä erityisesti juurikkaan ja perunan viljelyssä ajokertoja tulee paljon. Vaikka käytetään samoja ajouria, niin tiivistyminen on silti ongelma. Maan vettyminen pakottaa koneita myös uusille ajourille, jolloin tiivistymiselle alttiit alueet leviävät. Kuormituksen hallinnan ja viljelyn kannattavuuden kannalta on tärkeää, että maan rakenne on hyvä. Peltomaan ravinteet on saatava pysymään pellossa ja toisaalta viljelykasvien käytössä. Tässä asiassa Hokkus-pokkus-keinot ovat vähissä. Monien ehdotettujen keinojen (mm. kerääjäkasvit) toteuttaminen mm. juurikkaan ja perunan työkierrossa on vähintäänkin haastavaa, ellei mahdotonta. Maan fosforiluvut on kuitenkin saatu joillakin peltolohkoilla laskemaan, mikä on hyvä ja tärkeä asia. Intensiivisen viljelyn pitkä historia on aiheuttanut maahan massiiviset fosforivarastot, joita nyt yritetään

9 purkaa parhaalla mahdollisella tieto-taidolla. Hämmästyttävää on, kuinka pitkään on jo oltu lisäämättä fosforia lainkaan ja sitä huolimatta maan P-tila on edelleen korkea. Nostettiin esille huomioitavaksi, että vaikka mm. perunalle ja juurikkaalle annetaan viljaa enemmän ravinteita, myös niistä korjattavan sadon mukana poistuu enemmän ravinteita. Tämän voi jokainen viljelijä tarkistaa ja todeta ravinnetaselaskelmien avulla. Fosforin liukoisuutta säädetään kalkitsemalla. Kalkin avulla on pyritty käyttämään hyväksi maaperän fosforivarantoja, kun maahan sitoutunut fosfori vapautuu viljelykasvien käyttöön. Keskusteltiin myös hiukan siitä, mikä vaikutus on sillä, missä muodossa fosfori annetaan, lannassa vai lannoitteena? Viljelykierrosta Satotason kehitys on pysähtynyt ja yhdeksi ongelmaksi viljelyn tehokkuuden lisäämiseen on esitetty viljelykierron kehittämistä. Viljelykiertoa pidetään periaatteessa erittäin hyvänä, käytännössä sen toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi sokerintuotannon keskittäminen alueelle pitää kustannussyistäkin juurikkaat samoilla lohkoilla vuodesta (tai vuosikymmenestä) toiseen. Pisimmillään samoilla lohkoilla on viljelty juurikasta jo kymmeniä vuosia. Tämä ei missään nimessä ole ideaalitilanne tautienkaan osalta. Perunan ja juurikkaan vaihtaminen päittäin ei myöskään juuri hyödytä. Tehokkainta olisi välillä ottaa kiertoon mukaan esim. apilaa. Viljelykasvien kierrättäminen naapuritilojen lohkojen kesken voisi olla mahdollista, mutta halukkuutta tällaiseen vaihtoon ei ole ilmennyt. Tuotantosidonnainen tukipolitiikka, sopimusviljely ja muut pitkäaikaiset, mutta määräaikaiset sitoumukset säätelevät paljon, mitä vaihtoehtoja viljelijällä on käytössään esim. viljelykierron toteuttamiseen tai muihin kokeilutoimenpiteisiin. Kiintiöihin sidotulla tuotannolla on sekä etunsa että haittansa. Kiintiöt tuovat viljelijän toimeentulolle turvan ja mahdollistavat esimerkiksi sokeritehtaan säilymisen alueella ja Suomessa yleensäkin. Toisaalta kiintiöt estävät välivuosien pitämistä viljelyssä sekä viljelykierron toteutumista. LUMO-hoidosta ja karjankasvatuksesta Nautakarja on lähes kokonaan hävinnyt alueelta. Tähän nähtiin syynä etenkin tuotantosidonnainen tukipolitiikka. Leikiteltiin myös ajatuksella, että entä jos tukia ei olisi lainkaan? Silloin maataloustuotannon nähtiin painottuvan ennen kaikkea rehuviljan tuotantoon, karjankasvatukseen ja maidontuotantoon. Tällöin myös elintarvikkeiden jalostusaste olisi todennäköisesti alhaisempi ja elettäisiin enemmän omavaraistaloudessa. Tällä hetkellä voimassa olevat luonnon monimuotoisuuden tuet kattavat karjanpitäjän menot. Tuki ei kuitenkaan kannusta peltojen ottamiseen laidunnuksen piiriin, sillä se ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto maanomistajalle viljelyyn verrattuna. Karjalle on vaikea löytää riittävän suuria yhtenäisiä laidunalueita, kun karjankasvattajilla ei ole varaa maksaa viljelykasveihin verrattuna kilpailukykyistä vuokraa. Olisi hyvä, jos olisi olemassa sellainen tukimuoto, joka tarjoaisi myös maanomistajalle korvauksen, jos hän antaisi vaikka osankin peltolohkostaan laidunnukseen. Nykyisin perinnebiotooppisopimukset tehdään viideksi vuodeksi samalle alalle. Tämä sopimusmuoto on kuitenkin siinä mielessä huono, että pienet alat eivät tahdo kestää 5 vuotta yhtämittaista laidunnusta. Olisi hyvä, jos tuen saamiseksi saisi määritellä maantieteellisen alueen, jonka sisällä laidunnettava määräala saisi liikkua. Tällöin yksi karja ja periaatteessa yhdet tarvikkeet (aidat ym.) riittäisivät laajemman alueen hoitoon ja alueetkin kestäisivät laidunnusta paremmin. Suojavyöhykkeistä Suojavyöhykkeiden perustamishalukkuuden yhtenä esteenä on koettu pelko siitä, että kerran perustettua suojavyöhykettä ei enää sopimuskauden jälkeen saisi tukioikeuden piiriin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa ja jos suojavyöhykkeitä on tämän vuoksi perustamatta, niin tiedotuskampanja on paikallaan.

10 Pelko johtunee velvoitekesannointiin liittyvistä vanhoista traumoista. Myös ylenmääräinen byrokratia hirvittää viljelijöitä ja sen vuoksi erityistukia saatetaan jättää hakematta. Köyliönjokivarren suojavyöhykkeiden toteutumista voisi parhaiten edistää ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä maanomistajiin ja kertomalla erityistukien mahdollisuudesta ja toisaalta toimenpiteiden tehokkuudesta. Yhtenäisille suojavyöhykealueille voisi myös hakea laidunnushoitomahdollisuutta, jolloin ylämaankarja voisi hoitaa suojavyöhykkeitä. Edellytyksenä suojavyöhykkeiden hoitamiseen laiduntamalla Köyliönjärven ja -joen rannoilla on ensisijassa vedenlaatu; puhdasta juomavettä on oltava jopa 100 l vuorokaudessa täysikasvuista eläintä kohden. Eläimille on oltava myös aidat. Köyliön alueen susiongelma on rajoittamassa lampaiden käyttöä maisemanhoidossa, isokokoista karjaa (mm. highland) voidaan kuitenkin käyttää, sillä susi ei käy niin suurten eläinten kimppuun. Ison sonnilauman seassa voi pitää myös lampaita. Yksi keskustelutilaisuuden jälkeen esille noussut keino Köyliönjärveen menevien valumien vähentämiseksi esitettiin myös, että Lounais-Suomen ympäristökeskus tekisi virallisen päätöksen siitä, että onko esim. Ketelinoja vesistö vai valtaoja. Asiaa on roikuteltu jo kymmenkunta vuotta, mutta mitään ratkaisua siihen ei ole tullut. Jos Ketelinoja luokiteltaisiin vesistöksi, olisi viljelijöillä silloin velvollisuus tehdä ojan varteen 3 metrin suojakaistat. Tätä ei nyt voida vaatia, kun ei tiedä, onko kyseessä oja vai vesistö. Syys- ja kevätviljojen eroista Syysviljan ja kevätviljan eroista vesistökuormituksen kannalta keskusteltiin myös hiukan. Syysviljan onnistuminen on vaihtelevaa, mutta keskimääräisesti voitaneen todeta, että sen viljely onnistuu yleensä. Lisäksi lannoitus voidaan annostella tarkemmin, joskin lannan syyslevitys on ongelmallista kuormituksen kannalta. Tutkimuksissa on havaittu myös syysviljapellon kantavan paremmin kuin kevätviljapellon. Syysvilja on kevään tullen jo oraalla ja on näin ollen eräänlainen kasvipeitteisyyden muoto, vaikka sitä ei siksi tukipoliittisesti laskettaisikaan. Syysviljojen lisäksi viime aikoina on kokeiltu syysöljykasveja, joita voidaan viljellä myös kerääjäkasveina (esim. syysrypsi). Syysöljykasvien viljelystä on kuitenkin vielä aika vähän viljelykokemuksia.

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Huomio maan kasvukuntoon

Huomio maan kasvukuntoon Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Maatalous ja ympäristö

Maatalous ja ympäristö Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus

Lisätiedot

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras 11.6.2013 Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin Uusimaa 1,5 miljoonaa

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 7.11.2012 Kohdentamisalatyöryhmä Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016 ProAgrian NEUVO 2020 -palvelut kasvukaudella 2016 NEUVO 2020 -palveluja monipuolisesti kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin Kasvustokäyntejä, tai lisäkasvustokäyntejä palvelupaketteihin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot