TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Transkriptio

1 Härjämäki TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille Oulu Suunnittelija Kimmo Härjämäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat myös : Airi Kulmala, Eriika Lundström, Kaisa Riiko, Pasi Salmi Esityksen sisältö TEHO-hankkeen taustat ja osallistuneet tilat Tilakohtainen neuvonta ja ympäristökäsikirja TEHO:ssa Toimenpiteiden valinta ja kohdentaminen (esimerkkeinä kartta-aineistot ja ravinnetaseet) 1

2 Perustietoa TEHO:sta Toimikausi: Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus: o MTK-Varsinais-Suomi, o MTK-Satakunta o Varsinais-Suomen ELY TEHO-tilat: 122 kpl o 59 % V-S, 41 % Satakunta o 16 luomutilaa o 51 kotieläintilaa o Peltoja yht ha Tavoite: maatalouden vesiensuojelun tehostaminen tilakohtaisia ratkaisuja painottaen TEHO-tilat miksi mukana? Halu vaikuttaa ympäristötukijärjestelmään Kokeilla uusia vesiensuojelutoimenpiteitä Saada tietoa tilansa ympäristövaikutuksista Taloudelliset intressit! Osallistuminen vapaaehtoista Keskimääräistä aktiivisempia ympäristötoimenpiteiden toteuttamisessa aktiivisempia erityistukien hakijoita järjestövaikuttajia 2

3 TEHO-tilat ja erityisympäristötuet 122 tilasta n. 60 % jokin erityistukisopimus voimassa 2010 vuoden lopussa TEHO-hankkeen raportit ja julkaisut Tulossa kerääjäkasveista ja jaloittelutarhoista omat julkaisut Täsmäviljely ja ravinteiden käytön tarkentaminen Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (4/2010) Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen (3/2010) Hevostoiminnan ympäristökysymyksiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (2/2010) Käytännön kosteikkosuunnittelu (1/2010) > Julkaisut 3

4 Tilakohtainen ympäristökäsikirja ja sen rakenne Kuva: A. Kulmala Vesiensuojelupainotteisen ympäristökäsikirjan prosessi 1. Tilakäynti: Lähtötilannekartoitus Ensimmäinen yhteenveto, tilapalaute ja toimenpidesu unnitelmat Erilliset neuvontakäynnit (erityistukihaut, porttitaselaskelmat,ravinnetaseet,peltomaan laatutestit kartta-aineistot) 2. Tilakäynti: Ympäristökäsikirja tilalle, toimenpidesuositusten läpikäynti Toimenpiteiden toteuttaminen 3. Tilakäynti: Toimenpiteiden toteutuksen seuranta, täydentävät neuvontakäynnit, käsikirjaan laadittavat lisäosat 4

5 Ympäristökäsikirjan sisältö Tietolaatikot: Yleiset perusfaktat lyhyesti ja ytimekkäästi 5

6 Ympäristökäsikirja TEHOn kokeilutoiminnan tulokset Separointikokeet Suojavyöhykkeiden ja suorakylvöpeltojen maanäytteet Lantanäytteet Peltomaan laatutestit Erityistukisuunnitelmat (kosteikot, suojavyöhykkeet, lumo) Tietopaketit Ympäristökäsikirja Typpi kiinni ja käyttöön Fosforikuormitus kuriin Maan kasvukunnon parantaminen ja viljelyn monipuolistaminen Kerääjäkasvien käyttö Pellon käyttötavat ja maaperän eroosion estäminen Suojavyöhykkeet pellon ja vesistöjen väliset puskurivyöhykkeet Tehoa lannan käyttöön! Kuva Kimmo Härjämäki 6

7 Toimenpidesuositusten kohdentaminen 7

8 Vesiensuojelun kehittäminen tilalla Ympäristötuen toimenpiteet o Korvaus toimenpiteestä o Nykyistä tarkempi kohdentaminen o Lisätoimenpiteiden valinta, määrä o Erityisympäristötuet tutuiksi Joka tilan toimet o Ravinnetaseet -> lannoituksen tarkentaminen o Viljelyn monipuolistaminen -> esikasvivaikutus, maan rakenne jne. o Typpilannoituksen jakaminen, kalkitus Vaativat toimet o Investointeja vaativat toimet: lannan levityskalusto ym. koneet, lantavarastot, ojituksen kunnostaminen jne. o Pellon käytön muutokset -> pellon tuotto o Tuotantotavan muutokset o Ajan käyttö o Tilan talouden oltava kunnossa Kuva: A. Kulmala Viljelijä päätöksentekijänä: mitä ja miten tuotetaan? Tilan tarpeet (eläintuotanto jne.) Tuotteen laatu, määrä Tuotantoolosuhteet Lait, luvat, määräykset Tukisäädökset Media, suuri yleisö, naapurit Neuvonta, koulutus Kuva: Airi Kulmala Perinteet ym. Tiedot, taidot, asenteet, arvot Kuva: Susanna Aarva Tutkimus Kuva: K. Rasa 8

9 Kartat havainnollistamisen apuna JOKAISELLE TILALLE OMIEN PELTOLOHKOJEN ALUEELTA: Yleissuunnitelmat Kaltevuus Ravinnetaseet Eroosioriski Kohdentaminen Kohdentamisen taso ja kriteerejä: - Valuma-alueet/lohkotaso - Keskikaltevuus - Fosforiluvut - Vesistönläheisyys - Pohjavesialueet - Maalajin eroosioherkkyys - Suojavyöhyke-, lumo- ja kosteikkokartoitukset (yleissuunnitelmat) Toimenpiteiden vaikuttavuus

10 RUSLE-malli MTT toimittama aineisto Eroosioriskialueet, ei kerro eroosion määrää (vielä) 25 x 25 m ruutukoko (osalta 2x2 m, jopa 1 x 1 m, laserkeilausaineisto) Ravinnetaseet Jos ylijäämäinen, mikä syynä miten saada pysymään lohkolla 10

11 Typpitase, kg/ha TEHO-tilojen ravinnetasee typpitase nurmi n=273 ha 2008 n=217 ha 2009 n=140 ha Vuosi TEHO-tilojen ravinnetaseet typpitaseet muutamilla kasveilla 11

12 Ravinnetaseiden luokitus Ravinnetaseiden luokitus N-TASE P-TASE Hyvä / tyydyttävä Alle 30 kg / ha Alle 2 kg / ha Välttävä kg / ha 3 10 kg / ha Huononlainen / huono Yli 50 kg / ha Yli 11 kg / ha Kasvi Sadon arvioinnin merkitys ravinnetaseisiin Sato kg/ha N-lannoitus kg/ha P-lannoitus Kg/ha N-tase Kg/ha OHRA P-tase Kg/ha 12

13 Ravinnetaseen parantaminen Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla on eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu Ravinnetaselaskennoista saatu palaute tiloilta (1/2) TEHO-tiloilta saatu palaute on ollut enimmäkseen positiivista Vertailuaineistoa on Suomessa niukasti, kun tiedetään mikä on tietyn kasvin hyvä ravinnetase ja miten se suhteutuu esim. TEHO-tilojen keskiarvoon herättelee enemmän kiinnostusta Nykyisen ympäristötuen ravinnetasetoimenpiteen valinnut reilut 10% TEHO-tiloista Toimenpide huonosti hyödynnetty / siirtynyt käytäntöön Jos toimenpide olisi toiminnallisempi, sisältäisi vertailuaineistoa ja neuvontaa, olisi se varmasti paljon suositumpi 13

14 Ravinnetaselaskennoista saatu palaute tiloilta (2/2) Ravinnetaselaskennan tuloksiin liittyy suuri joukko epävarmuustekijöitä Lohkokohtaisen sadonmäärän arvioinnin vaikutus (erit. laitumet ja nurmet!) Viljelykierron huomioiminen Kasvukauden sääolojen vaihtelut Lohkon ravinnetasetarkastelujakson pituus Mikäli ravinnetaselaskenta halutaan laajempaan käyttöön tulee taata: Riittävän luotettavat ja selkeät vertailuaineistot Kasvilajikohtaiset hyvän ja huonon taseen luokittelu Järjestelmän houkuttelevuuden ei pakon vaan hyödyn kautta TULOKSIIN! TEHO-hankkeen toimialueen keskeisimpiä kysymyksiä: kasvipeitteisyys Kuormituksen vähentäminen kasvukauden ulkopuolella tärkeää Kasvipeitteisyyden merkitys kasvaa entisestään, jos talvisateet yleistyvät Nurmi, sänki, syysvilja, kerääjäkasvi Keskitys vesistöjen varsille Suojavyöhykkeet, RTV: Lounais- Suomessa nurmen käyttökohteen löytäminen ongelmana, samoin lyhyet vuokra-ajat Kuva: Airi Kulmala 14

15 Ehjät pientareet Pelkkä kasvipeitteisyys / suorakylvö ei aina ratkaise kaikkea Kuva: Airi Kulmala Kuva: Airi Kulmala Kosteikot kiinnostavat tukiehdot torppaavat rahoituksen TEHO-tiloilla on ollut paljon kiinnostaa perustaa kosteikoita tai laajentaa olemassa olevia kosteikoita Kosteikkoja kartoitettu TEHOn toimesta n. 25 % tiloista 0,5 % kosteikkoala usein esteenä isoilla valuma-alueilla. Satakunnassa peltoprosentti hyvilläkin kohteilla usein alle 20 % Toteutus muulla rahoituksella Kuva: Eriika Lundström 15

16 Lannan käytön tehostaminen Ensisijaisesti ravinteena Toisaalla ravinteita liikaa toisaalla tarve maan org. aineen lisälle! Liikaa ravinteita rehuissa -> ylijäämä lantaan Varastointi Käsittely (N- ja P-fraktiot), separointikokeilu Levitys (aika, tapa, määrä) Jaloittelutarhat Yhteistyö kasvinviljelytilan kanssa o Lanta <--> rehut o Logistiikka, välivarastot o Levityksen pelisäännöt o Hukkakaura Urakointi: erilaisia vaihtoehtoja tilanteen mukaan, myös pieniä laitteita Kuva: Airi Kulmala Jaloittelutarhan ravinnehuuhtoumien vähentäminen mallisuunnitelma, jota muutkin voivat hyödyntää uusimpien ohjeiden mukainen valumavedet tarhasta laskeutusaltaiden, hiekkasuodattimen ja kosteikon kautta mereen Kuva: J. Heikkinen Kuva: Toni Lampinen 16

17 Tilakohtaista ympäristöneuvontaa tarvitaan! Täydentävät ehdot: paljon piilolainsäädäntöä josta tilojen hyvä tietää Tilaneuvontajärjestelmä Hankkeet Neuvontajärjestöt Maatalouden ympäristöneuvonta - heikosti käytetty resurssi Tunnetko nykyisen tilaneuvontajärjestelmän? Oletko hyödyntänyt sitä? Ei Kyllä Tyhjä n=51 0 % 50 % 100 % KAUNISTA TALVEN JATKOA! Suunnittelijat TEHO-tiimissä ( asti) : Kimmo Härjämäki (p ) Joni Koskinen Anu Lillunen Eriika Lundström Kaisa Riiko Pasi Salmi Maria Yli-Renko Kuva: A. Kulmala TEHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL Turku Puh Faksi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi 17