HASSUT HURJAT HIRVIÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HASSUT HURJAT HIRVIÖT"

Transkriptio

1 HASSUT HURJAT HIRVIÖT Where The Wild Things Are USA, 2009 Ohjaaja: Spike Jonze Käsikirjoittajat: Dave Eggers, Spike Jonze Elokuva perustuu Maurice Sendacin vuonna 1963 ilmestyneeseen kuvakirjaan: Where The Wild Things Are Näyttelijät: Max Max Records, Connie, Maxin äiti Catrine Keener, Claire Pepita Emmerichs, Mr Elliott Steve Mouzakis, Äänet: Carol James Gandolfini, KW Lauren Ambrose, Douglas Chris Cooper, Ira Forest Whitaker, Judith Catherine O Hara, Alexander Paul Dano, Bull Michael Berry Jr. Musiikki: Karen Orzolek, Carter Burwell Kesto: 103 min Ikäraja: -K- 7 Genre: draama, seikkailu Oppimateriaalin tehtävät ja kysymykset on suunniteltu aikuisille, jotka työskentelevät lasten kanssa sekä alakoulun 2. 6.luokkalaisille. Oppimateriaalin teemoja: leikki, mielikuvitus, riita ja erimielisyys, erilaiset tunteet, kuvanlukeminen SYNOPSIS Hassut hurjat hirviöt on tarina lapsuudesta ja mielikuvituksen voimasta. Se on kurkistus pienen pojan maailmaan. Elokuvan päähenkilö on yhdeksän vuotias Max, joka tuntee itsensä yksinäiseksi. Hänen siskonsa on liian vanha viitsiäkseen leikkiä lapsellisen pikkuveljensä kanssa ja äidillä on aikuisten kiireitä ja huolia. Maxin mielestä häntä ei ymmärretä kotona eikä kukaan sitä paitsi tunnu edes välittävän hänestä. Eräänä iltana Maxilla on tylsää. Hänellä ei taaskaan ole leikkikaveria. Niinpä hän hyppää susipukuunsa ja alkaa temppuilla ja riehua saadakseen huomiota. Hän teki kepposta, yhtä ja toista, kaikenmoista. Lopulta hän saakin äidin raivostumaan. Riidan seurauksena Max karkaa kotoa ja hyppää rannalla odottavaan, meren tuomaan purjeveneeseen ja purjehtii päiviä ja öitä, sateessa ja auringon paisteessa rantautuen lopulta saarelle, jonka laella loimottavat kutsuvasti salaperäiset tulet. Max kiipeää korkean rantakallion laelle ja saapuu öiseen metsään, jossa tapaa hurjan näköisiä otuksia. Vieras hyväksytään otusten joukkoon ja pian hänet kruunataan heidän valtakuntansa kuninkaaksi. Kuninkaana Max lupaa luoda valtakunnan, jossa kaikki ovat onnellisia. Ensi töikseen uusi kuningas määrää: Hurja meno alkakoon! Maxin uudet alaiset ovat villejä ja arvaamattomia. He ovat myös tyytymättömiä ja riitaisia. Valtakunnan johtaminen ei olekaan aivan helppoa eikä mutkatonta. 1

2 VINKKEJÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN Ennen elokuvan katsomista 1. Hassut hurjat hirviöt a. Etsikää hirviöistä kuvia Sendak Mauricen kuvakirjasta Hassut hurjat hirviöt. Tammi. Tutkikaa hirviöitä. Miltä ne näyttävät? Mitä ne tekevät? Millainen tunnelma kirjan kuvissa on? Kuka hirviöistä on suosikkinne? Kiinnittäkää huomiota myös kirjan maisemiin. b. Jakaantukaa ryhmiin ja valitkaa yksi hirviöistä, jota tarkkailette erityisesti elokuvaa katsoessanne. Kiinnittäkää hahmojen luonteenpiirteisiin ja ulkonäköön ja miettikää, löydättekö valitsemallenne kirjan hahmolle vastinetta elokuvassa? Elokuvan katselun jälkeen 1. Kuvia hirviöistä ja hirviöiden maasta a. Palatkaa ennakkotehtävään. Hakekaa kuvia elokuvan kotisivuilta ja Hassut hurjat hirviöt/googlen kuvahausta. Kertokaa, miten elokuvan hirviöt vastaavat kirjan kuvitusta? Kuvia on myös osoitteessa: b. Hirviöt ovat nimeltään Carol, KW, Douglas, Ira, Judith, Alexander ja Bull. Millaisia ne ovat? Onko niillä joitakin erityispiirteitä tai taitoja? Millainen suhde niillä on Maxiin? Tulostakaa kuva kustakin ja kiinnittäkää ne taululle. Kuvailkaa hirviöitä kirjoittamalla sanoja lapuille. Kiinnittäkää laput taululle hahmojen ympärille. Carol voimakastahtoinen johtajatyyppi, mutta samalla hän on hyvin herkkätunteinen. KW vapaamielinen, hiukan surumielinen. Höyhenpeitteinen Douglas energinen ja yritteliäs. Ira vaatimaton ja kärsivällinen, Judithin kumppani. Hän sattuu myös olemaan hyvä reikien teossa. Judith tunnelman latistaja, sarkastinen, ylenpalttisen negatiivinen. Alexander tarkkanäköinen, huomionkipeä, josta aina tuntuu siltä, ettei häntä oteta tosissaan. Bull melko hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Lähde: Elokuvan pressimateriaali c. Millainen on elokuvan maisema tai ympäristö? Hiekkaranta, kivikkoinen ranta korkeine kallioineen, tiheä metsä, hiekka-aavikko. Miten maisema vastaa mielestänne kirjan kuvitusta? d. Elokuvan trailerissa on viesti: Meissä kaikissa asuu toivo. Meissä kaikissa asuu pelko. Meissä kaikissa asuu seikkailu. Meissä kaikissa on sellainen, mitä olemme nähneet, tehneet, keitä olemme rakastaneet. Meissä kaikissa asuu hassu, hurja hirviö. Kirjoittakaa, mitä mielestänne näillä sanoilla halutaan kertoa. 2. Leikki a. Max kruunataan kuninkaaksi. Nyt hän saa päättää. Nyt hänellä on valtaa. Hänen ensimmäinen käskynsä on Hurja meno alkakoon! Mitä sitten tapahtuu? Alkaa villi leikki. Max ja hirviöt tekevät, mitä haluavat, painivat, hyppivät, riehuvat villinä ja vapaana. Välillä he heittelevät toisiaan mutapaakuilla, rakentavat ja tuhoavat. Kukaan ei vahdi, ei kiellä eikä käske. b. Kuninkaana Max lupaa myös luoda onnellisen maan. Millainen olisi teidän ensimmäinen käskynne, jos saisitte valtaa ja pääsisitte kuninkaaksi tai kuningattareksi? c. Leikki Mitä sana leikki tuo mieleenne? Pohtikaa leikkimistä aluksi vain aikuisten kesken. Kyselkää sen jälkeen lapsilta, mitä leikki heille tarkoittaa. Tehkää miellekartta sekä lasten että aikuisten huomioista. Tutustukaa lopuksi liitteenä olevaan leikkiaiheiseen miellekarttaan LIITE 1 Liitteenä olevan leikkiaiheisen miellekartan idea on peräisin eräästä tukholmalaisesta päiväkodista, jossa joku vanhemmista, hakiessaan lastaan päiväkodista totesi harmissaan, että oletteko te vain leikkineet. Päiväkodin henkilöstö pysähtyi silloin pohtimaan leikin merkitystä ja lähti kirjaamaan ideoita leikin merkityksestä. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) varhaiskasvatuken tiimi kehitteli ajatusta edelleen ja kokosi liitteenä olevan kaavion leikistä. 2

3 Matti Bergström kirjoittaa leikistä: Onko se sitä että lapset rakentelevat palikoista kaikkea kekseliästä, rakennuksia ja sellaista, mistä me pidämme, piirtelevät ja maalaavat kauniita kuvia... laulelevat lastenlauluja, latelevat loruja...leikkivät sävyisiä järjestäytyneitä leikkejä uusilla kauniin värisillä leluillaan. Mutta leikki sisältää myös sellaisia ilmiöitä kuin aggressiivisuus, pelottelu, kiduttaminen, kiusaaminen, viha, kateus, ilkeys, hallitsemisen halu, julmuus, jopa tappaminen. Ne eivät ole häiriintymisen merkkejä, sillä tasapainoisetkin lapset käyttäytyvät siten tietyissä tilanteissa ja tietyissä kehitysvaiheissaan. * d. Saavatko lapset päättää, mitä leikitään? Onko lasten mielestä olemassa tyttöjen ja poikien leikkejä? Millaiset leikit ovat lapsista kaikista hauskimpia? Pohtikaa, miten aikuiset voivat ohjata leikkejä tai osallistua leikkiin? Tarvitaanko aikuisia leikeissä? Kuka tavallisesti päättää, mitä leikitään? Milloin leikki on parhaimmillaan? Lasten spontaani leikki aiheuttaa usein kaaosta ja häiritsee aikuisten järjestynyttä maailmaa. Tätä piirrettä leikissä kutsutaan mustaksi leikiksi. Mustat leikit ovat kuitenkin edellytys lapsen luovuuden kehitykselle, josta syystä niitä ei tulisi kieltää. * Bergström pohtii myös käsitteitä leikisti ja tosissaan, jotka yleisesti tuntuvat olevan toisensa pois sulkevia ilmauksia. Pienetkin lapset, jotka tietävät tehneensä väärin, osaavat puolustella, että se oli vain leikkiä. Toisaalta halutessamme korostaa sanotun olleen tärkeää toteamme tarkoitin sitä tosissani. Ajatellessamme leikkiä em. käsitteet saavat uusia merkityksiä. Lapset eivät leiki leikisti, vaan täysin tosissaan. Minä vain leikin ei tarkoita, että he vain leikkivät vaan että he haluavat jatkaa tekemistään, tehdä haluamaansa. Aikuiset tarkoittavat sillä, ettei hän tee mitään hyödyllistä, vaan lähinnä jotain hyödytöntä.* Leikissä ja luovuudessa on samoja ominaisuuksia: Molemmat tuovat kaaoksen järjestykseen, synnyttävät odottamattomia ideoita, tuhoavat ja tuovat muassaan katastrofeja, kehittävät avaamalla suljettuja järjestelmiä, molemmat ovat logiikan ulottumattomissa, molemmat tukahtuvat ylenpalttisessa järjestyspaineessa. * Leikistä ja sen merkityksestä on paljon tutkittua tietoa, jotka painottavat eri näkökulmia. Tähän leikkiä käsittelevään jaksoon olemme poimineet lääkäri ja emeritusprofessori Matti Bergströmin ajatuksia lasten leikkikäyttäytymisen luonteesta. Hänen pohdintansa lasten aivoissa tapahtuvasta kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutuksesta antaa mielestämme kiinnostavan näkökulman tarkasteltaessa elokuvan kuvaamaa leikkiä. Lainaukset*) ovat kirjasta Matti Bergström: Mustat ja valkeat leikit, WSOY. 3. Erimielisyys Maxille ja hirviöille tulee koko ajan riitaa. Max pohtii mutkikasta suhdettaan hirviöihin, niitä villejä asioita. Heidän leikeissään ei ole sääntöjä, he saavat tehdä, mitä haluavat eikä seurauksista ole niin väliä. Hirviöt kysyvät, pystyykö Max torjumaan kaiken surun? Ristiriidoilta ei voi välttyä, vaikka Max oppisi hillitsemään kiukkunsa ja muut kielteiset tunteensa. a. Keksikää riidan ja riitelyn synonyymeja. Tappelu, epäsopu, kina, erimielisyys, tukkanuottasilla, nokkapokka, ottaa yhteen... Kirjoittakaa synonyymit paperilapuille ja pohtikaa, mitä eroa sanoilla on? Piirtäkää taululle jana ja sopikaa kummassa päässä on pienempi paha ja kummassa suurempi riita. Kiinnittäkää riitasanat janalle sanan pahemmuuden mukaan. Keskustelkaa ovatko kaikki samaa mieltä sijoittelusta. Katsokaa tauluun kiinnitettyjä riitasanoja. Mitkä niistä kuvaisi mielestänne parhaiten elokuvan erimielisyystilanteita? Esim. Alun lumisota, lumilinnan rikkominen, Äiti ja Max keittiössä, hirviöiden välien selvittelyt, hirviöt pettyvät kuninkaaseen.. b. Leikissä tulee riitaa. Miksi? Mistä riidat yleensä alkavat? Mitä niistä seuraa? Miten riitatilanteissa pitäisi toimia? Miten riidat sovitaan? Millaista leikkiä Max leikkii hirviöiden kanssa? Miten Max jakaa joukkueet? Sovitaanko elokuvan tarinassa kaikki riitatilanteet? Miltä teistä tuntuu sovinnon tekemisen jälkeen? Entä miltä tuntuu, jos riitatilanne ei selvinnytkään? 3

4 c. Kirjoittakaa lyhyitä tarinoita erilaisista todellisista riitatilanteista leikeissä. Keitä ovat mielestänne leikin pilaajat? Sopikaa, että kenenkään paikalla olevan nimiä ei saa käyttää tarinoissa. Voitte kirjoittaa myös elokuvan tapahtumista. d. Pohtikaa, minkälaisissa leikkitilanteissa kiusaamista tai syrjimistä tapahtuu? Esittäkää improvisoiden erilaisia riitatilanteita. Esitys pysäytetään kuvaksi ja katsojat saavat käydä vuorollaan sanomassa henkilöiden takana, mitä nämä ajattelisivat tilanteessa. Luokka haastaa kiusaajan/kiusaajat vastaamaan teoistaan. Kuulustelkaa kiusaajaa, selvittäkää, mitä hän ajattelee tai miltä hänestä tuntuu. Pohtikaa pienryhmissä tilanteisiin ratkaisuja. Ryhmät kertovat vuorollaan ratkaisunsa. Onnistunein ratkaisu esitetään. e. Hassut hurjat hirviöt tahtovat olla onnellisia, mutta ajautuvat koko ajan yhä uudenlaisiin epäsovun tilanteisiin. Pohtikaa yhdessä, millä tavoin erimielisyys ja riidatkin kuuluvat osaksi osaksi onnellista elämää. Keskustelkaa seuraavista väittämistä: Täysin riidatonta on, jos on vain yksin. Erimielisyys voi tuoda uusia näkökulmia ja ideoita. Riidat riideltyinä ja sovittuina puhdistavat ilmaa. Älä anna auringon laskea vihasi ylle. 4. Erilaisia tunteita a. Elokuvassa heijastellaan lasten maailmaa ja elämän monimutkaisuutta. Lapset joutuvat omassa elämässään pohtimaan asioita ja tapahtumia, jotka ovat usein epäreiluja ja ristiriitaisia. Tapahtumissa Maxin mielikuvitusmatkan saarella peilataan todellisuutta, joilla on vastineensa Maxin elämässä. Elokuvan tarinassa käsitellään lapsuuden tunnemaailmaa, kuten pelkoja, rakkautta, turvattomuutta. Maxin mielikuvitusmaailma hirviöineen on melkoinen temmellyskenttä ja meno onkin hassua ja hurjaa. Villien otusten tunnereaktiotkin ovat melko rajuja, kun ne heittelevät arvaamattomasti laidasta laitaan. Hirviöiden luonteenpiirteitä voi verrata Maxin kokemuksiin, käyttäytymiseen ja luonteenpiirteisiin. Esim. Carol on ailahteleva ja väkivaltainen, KW rakastava, Alexander huomionkipeä. Keskustelkaa, millaisia tunteita te huomasitte elokuvan tapahtumissa? b. Elokuvassa Max huomaa, kuinka vaikeaa on joskus tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa. Hän oppii ymmärtämään omia ja muiden tunteita joutuessaan pohtimaan ystävyyttä, mutta myös sitä, millaista on, kun aina saa tehdä mitä haluaa ja onko aina sittenkään paras valinta ja vaihtoehto se, että tekee juuri niin kuin itse haluaa. Vaikka elokuva ei ole opetuselokuva eikä sillä haluta tarjota moraalisaarnaa, ohjaaja Jonze sanoo kuitenkin, että Max muuttuu saarella. Hän kiteyttää, että tarinassa on kysymys lapsuuden hallitsemattomana pärskyvistä tunteista. HS Tunteiden tarkastelua Miten tunteita voi määritellä? Mitä tunteita on olemassa? Mitä tunteita osaatte nimetä? Ilo, viha, suru, kateus, pelko, rakkaus, inho, loukkaantuminen, häpeä, hämmennys, onnellisuus, nautinto ja yllätys. Miltä tuntuu, kun näkee ja kuulee jonkun nauravan tai itkevän? Itkevätkö aikuiset? Saavatko miehet tai pojat itkeä? Miten tunnistaa omat tunteensa? Mikä tekee teidät iloisiksi tai surulliseksi, vihaiseksi tms.? Miten eri tunteita voi erottaa? Onko joitakin tunteita vaikea ilmentää? Miksi ja millaisissa tilanteissa tunteita on vaikeaa ilmaista? Mitä hyötyä tai iloa tunteista on? Millaista olisi elämä ilman tunteita? c. Liitteeseen 2 on koottu erilaisia tapahtumia ja tilanteita elokuvasta. Leikatkaa laput irralleen ja jakakaa niitä oppilasryhmille tai pareille tarkasteltaviksi. Keskustelkaa, mihin kohtaan kyseinen tapahtuma liittyy elokuvan tarinassa. Millaisia tunteita tapahtumiin liittyy? Ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä tunteita? Kiinnittäkää tapahtumalaput seinälle niiden tapahtumajärjestykseen. Voitte pohtia myös, miten tilanteet sijoittuisivat elokuvan draamankaarelle. Miten nämä tunnetilat sijoittuvat elokuvan juonen eri vaiheisiin? 4

5 d. Tehtäviä tunteiden käsittelyyn Lehtikuvat Oppilaille jaetaan lehdistä leikattuja kuvia ihmisistä tai eläimistä. He saavat kirjoittavaa sellaisia positiivisia mielikuvia ja hyviä asioita, mitä kuva heissä herättää. Tämän jälkeen kirjoituspaperi käännetään ja oppilaita pyydetään kirjoittamaan kuvan herättämiä negatiivisia mielikuvia. Lopuksi keskustellaan, miltä tehtävän tekeminen tuntui? Oliko helpompi löytää kuvasta positiivisia vai negatiivisia tunteita? Miksi näin? Tehtävä sopii myös parityöksi. Miltä minusta tuntuu? Istutaan piirissä. Oppilas saa vuorollaan nostaa pussista lapun, jossa lukee jokin tilanne. Tilanteet voivat olla seuraavanlaisia: Saat lahjan sellaisen jota inhoat., Kaivat taskujasi, olet hukannut satasen., Silität ihanan söpöä koiran pentua., Pudotat äitisi lahjamaljakon., Opettaja palauttaa kokeet, saat nelosen., Opettaja palauttaa kokeet, saat kympin., Pelkäät kulkea pimeässä kellarissa, Sinua syytetään kaverin pyörän varastamisesta, teosta, jota et ole tehnyt. Lapun sisältö luetaan ääneen kaikille ja oppilaan tehtävänä on näyttää toisille ilmeillä ja eleillä, miltä lapussa oleva asia tuntuu. Muut vastaavat empaattisesti ilmein ja elein, miltä asia heistä tuntuisi. Tunnevalokuvat Jakaantukaa kahden-kolmen hengen ryhmiin. Valitkaa joku tunnetila. Miten ilmentäisitte valitsemaanne tunnetta? Lavastakaa tilanteita ja ottakaa valokuvia toisistanne iloisina tai surullisina tms. Tulostakaa kuvat ja rakentakaa kollaasi A 3- kokoiselle kartongille lehdestä leikkaamienne kuvien, runojen tms. kanssa. e. Mitä hyötyä tunteiden tunnistamisesta on? Mistä voi huomata toisen tunnetilan? Tunnistatteko omat reaktionne? Kokeilkaapa, miltä tuntuu ottaa vastaan kehuja? Millaisia iimeitä ja eleitä eri tunteisiin liittyy? Mihin tunteet vaikuttavat? Miten keho reagoi eri tunnetiloihin? Sydämen tykytys, verenpaineen nousu, hikoilu, punastuminen ja vapina Musiikki ja tunteet Valitkaa monenlaista, mielestänne tunteisiin vetoavaa musiikkia, iloista, surullista, rauhallista, reipasta. Liikkukaa musiikin tahtiin. Yrittäkää ilmentää musiikin herättämiä tunteita. Kokeilkaa, myös liikehtiä musiikin tahdissa, niin, että laitatte huivin silmillenne. Keskustelkaa, millaisia tunteita valitsemanne musiikki teissä herättää? Onko helppoa liikkua musiikin tahtiin? Tunnepiiri Asettukaa piiriin istumaan. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä ja ilman tuolia oleva seisoo piirin keskellä. Hänen tehtävänään on keksiä yksi asia, joka herättää hänessä jonkin tunteen; kiukuttaa, suututtaa, ilahduttaa ja sanoa se ääneen muille. Esim. Olen iloinen, kun pääsen uimaan. Minua ärsyttää, kun en saa pelata tietokoneella niin kauan kuin haluaisin. Minua pelottaa olla yksin kotona. Kuultuaan lauseen, kaikki ne, jotka ovat samaa mieltä joutuvat vaihtamaan paikkaa. Keskellä olija yrittää päästä myös istumaan. Se joka jää ilman tuolia pääsee keskelle. 5. Kielteisiä ja myönteisiä tunteita Max on yksinäinen. Hän kokee, ettei häntä kuunnella eikä hänestä välitetä, niinpä hän riitelee kotona, riehuu ja on tottelematon saadakseen huomiota. a. Miettikää, millaiset tilanteet saavat teidät suuttumaan koulussa, kotona tai kavereiden kanssa. Mistä aikuiset suuttuvat lapsille? Mistä asioista tulee eniten riitaa? Käyttäydyttekö muita kohtaan oikeudenmukaisesti vihaisena? Mitä voi tehdä, jos kaveri pilkkaa tai ärsyttää tahallaan? Miten ystävää voi puolustaa, jos joku toinen kiusaa tai ärsyttää? Mitä jotkut ihmiset tekevät suuttuneena tai raivostuneena. Max sotkee sisarensa huoneen ja jopa puraisee äitiään. Jotkut purkavat kiukkuaan muihin, huutavat, itkevät, rikkovat esineitä, uhkailevat, lyövät, vahingoittavat muita teoilla tai ajatuksilla. b. Miten tunteitaan voi hallita? Onko tilanteita, joissa olisi parasta olla näyttämättä tunteita? Muistelkaa ja keksikää yhdessä, millaisia keinoja teillä on rauhoittua, jos olette vihaisia. Joku laskee hitaasti kymmeneen. Toinen pysähtyy ja sulkee silmänsä hengittäen rauhallisesti useita kertoja. Kolmas poistuu paikalta. 5

6 Keksikää lisää. Tehkää yhteinen lista vihanhallintakeinoista. Kokeilkaa myös sopivan tilaisuuden tullen, toimivatko ehdotukset käytännössä. Miten pystyy keskittymään, kun on esim. vihainen tai raivostunut tai rauhallinen? Mitä eroa on ajattelulla rauhallisena tai raivostuneena? Mitä haittaa on suuttumisesta ja riitelystä? Mitä toivotte muilta, jos olette vihaisia? c. Mitkä ovat myönteisiä tunteita ja mitkä voisi luokitella kielteisiksi tunteiksi? Ovatko kielteiset tunteet aina pahaksi? Esim. pelko, suru, suuttuminen, mustasukkaisuus Mitä hyötyä on vaikkapa häpeästä tai syyllisyyden tunteesta? Etsikää kuva, jossa on joku henkilö, lapsi tai aikuinen, joka on vihainen, iloinen surullinen tms. Miettikää yhdessä, miksi hän on vihainen surullinen tms.? Kirjoittakaa henkilön tunnetilasta ja hänen ajatuksistaan lauseita. Liittäkää henkilön seuraksi jonkun toisen henkilön kuva. Pohtikaa, kuka on kuvassa, perheenjäsen, kaveri, opettaja tms. Keksikää, millainen vuoropuhelu heidän välillään muodostuu. Miten tilanne ratkeaa? d. Hirviöiden hallitseminen ja kuninkaana oleminen ei ollutkaan niin helppoa, kuin Max on kuvitellut. Maxin piti tehdä kaikista onnellisia, mutta kaikki ei sujunutkaan aivan mutkattomasti. Keskustelkaa yhdessä, millaisia vaikeuksia Maxille tulee hirviöiden kuninkaana. Max ei pysty hallitsemaan hurjaa joukkoa, joka on tyytymätön hänen saavutuksiinsa kuninkaana. Villit asiat kun ovat villejä ja hallitsemattomia. Aina on olemassa mahdollisuus, että joku ahmaisee sinut suuhunsa. Maxia alkaakin pelottaa erityisesti Carol, joka on kiukkuisena hirmuisen arvaamaton. Heidänhän piti olla yhdessä onnellisia, leikkiä ja nukkua yhdessä kasassa, tanssia ja ulvoa yhdessä yhteistä säveltä. Hirviöt syövät kaiken, mistä eivät pidä. Lisäksi niillä on suuret ja terävät hampaat. Niiden suupalaksi joutuminen ei houkuttele Maxia. Mitähän ne nuotiossa olevat luut oikein ovat? Nukkuminenkin pelottaa. Tehkää varjoteatteria Maxin peloista. Hirviöitä ajamassa häntä takaa. Mihin Max piiloutuu Carolilta? jne. Tehkää hirviöitä metallilangasta taivutellen ja paperista leikaten, teipaten ja rypistellen. Ripustakaa hirviöt roikkumaan ja katselkaa niitä pimeässä valovoimaisen taskulampun avulla. Millaisia ääniä ne voisivat päästää? Millaisen hahmon saavat teidän omat pelottavat asianne? 6. Kuva a. Elokuvan kotisivuilla on still-kuvia elokuvan hahmoista. Valitkaa kuvista yksi ja kertokaa siitä. Perustelkaa, mikä sai teidät valitsemaan kyseisen kuvan? Kertokaa, mitä kuvassa näkyy? Millainen kuvan maisema on? Mitä värejä kuvassa on? Millainen tunnelma kuvassa on? Mitä kuvan ulkopuolelle jää? Onko kuvassa liikettä, millaista? Keitä kuvassa on? Milloin kuva on otettu? Kuinka vanha tai vanhoja kuvan hahmot ovat? Millaisia he ovat luonteeltaan? Kuinka paljon kuvan hahmot painavat? Miltä ne tuntuvat? Miltä ne kuulostavat? Miltä ne haisevat? Millainen olo kuvan hahmoilla on? Keksikää vuorosanoja kuvassa olevien hahmojen välille. b. Kuvitelkaa itsenne mukaan kuvaan. Millaisia tunteita kuva teissä herättää? Mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista? Mitä tapahtuu kohta kuvan hetken jälkeen Kirjoittakaa tulevasta hetkestä. Keksikää yllättäviä ratkaisuja. c. Tutkikaa kuvia kirjan ja elokuvan hirviöistä. Piirtäkää hirviömuotokuvia A 3-kokoiselle paperille liitupastelliväreillä. Hirviöhahmojen rakentamiseen kului yli puoli vuotta. Ne on toteutettu sekatekniikalla, jossa yhdistyvät näytteleminen nukketeatteri ja animaatio. Hahmojen sisällä on näyttelevät oikeat ihmiset. Ainoastaan kasvojen ilmeet on tehty digitaalisesti. HS d. Kirjan maisemat ovat myös erikoisia. Maxin huoneeseen kasvoi metsä. Se kasvoi ja kasvoi, kunnes kattona olivat tuuheat puut ja seinät avartuivat koko maailmaksi. Piirtäkää ja maalatkaa maisemia kirjan hengessä. 6

7 e. Carol esittelee Maxille rakentamansa pienoismaailman. Hän kertoo sen olevan paikka, jossa tapahtuu vain hyviä asioita. Rakentakaa tekin yksin ja pareittain alustalle tikuista ja muista erilaisista luonnonmateriaalesta oma maailmanne Carolin tyyliin. Voitte myös suunnitella ja rakentaa pienoismajan. f. Muotivaatteita hirviötyyliin Uutinen Maurice Sendakin klassikkokuvakirjan elokuvaversio poiki paitsi suurta fanitusta jo ennen sen Amerikan ensi-iltaa lokakuussa, myös hieman odottamatonta hypetystä muotimaailmassa. Newyorkilaisen Opening Ceremonyn Where The Wild Things Are -mallistosta löytyy hurjien hirviöiden inspiroimia karvamekkoja ja -takkeja. Malliston ihanin tuote löytyy kuitenkin korupuolelta: Pamela Loven lehtikuvioitu rannekoru on tilattavissa liikkeen nettikaupasta. Spike Jonzen filmatisointi on innoittanut myös brittiläisen Dazed and Confused -muotilehden uusimman kannen ja samassa numerossa julkaistun herkullisen muotikuvasarjan. Lähteet: Lotta Nieminen ut-hurjat-vaatteet Suunnitelkaa tekin hirviöaiheisia vaatteita. Millainen olisi T-paita hirviölogolla tai miltä näyttäisi talvipäähine hirviötyyliin. 7. Tarina hurjista hassuista hirviöistä Maurice Sendakin kirja Where The Wild Things Are ilmestyi Ilmestyessään se saavutti suuren suosion. Kirjassa Maxin mielikuvitusmatkan tarina on on kerrottu suurimmaksia osaksi kuvilla. Käykää katsomassa ja kuuntelemassa, kuinka presidentti Obama lukee ääneen suosikkikirjaansa Where the Wild Things Are: qrw Kirja herätti ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua. Oli niitä, jotka eivät pitäneet kirjasta ja tuomitsivat sen liian pelottavana. Kirjan äitiä pidettiin kauheana äitinä, kun hän horjutti lapsen perusturvallisuutta lähettämällä tämän huoneeseensa ilman illallista. Lapsi käyttäytyi epäkunnioittavasti ja epäkohteliaasti, kun hän vastusti äitiään huutamalla hänelle takaisin. Äiti sanoi: Senkin hirviö ja Max sanoi: Minä syön sinut!. Oli myös niitä, jotka ajattelivat, että lasten kannattaa suojella vanhempiaan tältä kirjalta, sillä vanhemmat ovat hyvin arkoja. Vastustajien joukossa oli mm. erityisen tunnettu psykiatri Bruno Bettelheim, joka aiheutti kirjailijalle paljon hankaluuksia kirjoittamalla artikkelissaan, että älkää jättäkö tätä kirjaa yöksi lapsen huoneeseen. Myöhemmin hänkin myönsi, että oli saattanut tuomita kirjan epäoikeudenmukaisesti ilman, että oli edes itse lukenut koko kirjaa ja että oli ollut väärässä sanoessaan, etteivät lapset saisi lukea vaikuttavia tarinoita, sellaisia, joissa käsiteltiin vaikeuksia ja kuolemaa. Kirjailija Sendak pohtii, että mihinköhän he arvelivat kirjan pystyvän. Lähde: Elokuvan pressimateriaali. Lukekaa kirja ja katselkaa sen kuvia. Keskustelkaa, onko se mielestänne pelottava lapsille? Väitelkää aiheesta. Mitä ajattelette elokuvan pelottavauudesta? Miksi siinä on mielestänne asetettu ikärajamerkintä K 7? Elokuvan ohjaaja, Spike Jonze kertoo, ettei lähtenyt tekemään lasten elokuvaa, vaan elokuvaa lapsuudesta. Elokuvassa kuvataan, millaista on olla 8-9-vuotias ja yrittää hahmottaa ympärillään olevia ihmisiä, hallita ailahtelevia ja hämmentäviä tunteitaan. Maxin ja hirviöiden vipellyksessä kiteytyy lapsuuden vapaus, joka on katoavaista. Jonze ei erittele elokuvan sisältöä ääneen, hänen vähän salaa viisas elokuvansa kertoo paljon perheen ja lapsiryhmien sosiaalista mekanismeista. Elokuvan pressimateriaali, HS Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta Oppimateriaalin on tuottanut Anna-Liisa Puura-Castrén Koulukinosta. 7

8 8

9 LIITE 1 Oletteko te vain leikkineet? 9

10 Maxin lumilinna rikotaan Max suuttuu siskolleen ja riehuu hänen huoneessaan, sitten katuu Max on yksinäinen Äiti ja Max keittiössä Max juoksee kotoa pimeän metsän halki rantaan Max kruunataan hirviöiden kuninkaaksi Maxin ja hirviöiden jäähyväiset Max palaa kotiin ja halaa äitiään Villi leikki Nukkuminen yhdessä kasassa Yhdessä ulvominen Max pakenee Carolia 10

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 2. Kenestä kirjan henkilöstä et pitänyt tai pidit vähiten. Miksi? 3. Kirjoita kirjan päähenkilön TOP10-lista. 4. Tee kuvin ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhdes sä irr hdes sä irr ellen JOUKKUETEHTÄVÄ II.

Yhdes sä irr hdes sä irr ellen JOUKKUETEHTÄVÄ II. Max 4 pistettä I. Lausukaa yhteen ääneen jokaisen pelaajan nimi aloittaen kortin lukijasta. Tehkää yhteensä kolme kierrosta kiihdyttäen vauhtia kierros kierrokselta 3 p. II. Tehkää kaksi lisäkierrosta

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille 1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi

Lisätiedot

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti 357 aikuisen haastattelemaa lasta Asuinkuntanne? Hyvinkää 11% Järvenpää

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Avarat aatokset ja älynväläykset

Avarat aatokset ja älynväläykset Max 3 pistettä I. Millä keinoilla voi huoltaa muistia ja aivoterveyttä? Keskustelkaa aiheesta. Kirjoittakaa viisi suosikkikeinoa II. Milloin olette viimeksi pelanneet muistipeliä? Kenen kanssa pelasitte?

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti 357 aikuisen haastattelemaa lasta Asuinkunta Hyvinkää Järvenpää

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI

MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI 1 MEDIAKARTAN TUNTIJAT TOIMINTAMALLI 8-12 VUOTIAIDEN MEDIAKASVATUKSEEN MILLAISIA TUNTEITA media herättää?

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT 1. Asuinkuntanne Hanko 0,0 0,0 Hyvinkää 0,0 Inkoo 0,0 0,0 Järvenpää 0,0 Raasepori 0,0 0,0 Karkkila 4,2 0,0 Kerava 0,0 6,7 Kirkkonummi Lohja

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI 2. Tehdäänkö päivähoitopaikassa / kotona asioita, joista pidät? päivähoitopaikassa aina 42,6 % joskus 55,3 % ei lainkaan 2,1 % 2 4 6 8 10 KIRKKONUMMI (KA:1.6,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Millainen satu on sinusta hyvä satu?

Millainen satu on sinusta hyvä satu? Millainen satu on sinusta hyvä satu? Hyvä satu on lyhyt. Hyvä satu on pitkä. Hyvä satu tapahtui kauan sitten. Hyvä satu kertoo nykyajasta. Hyvä satu tapahtuu satumaailmassa. Hyvä satu tapahtuu meidän maailmassamme.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

1. Eläydy, voit halutessasi myös pukeutua, lukemasi kirjan henkilöksi. Anna luokkatovereiden haastatella sinua.

1. Eläydy, voit halutessasi myös pukeutua, lukemasi kirjan henkilöksi. Anna luokkatovereiden haastatella sinua. 1. Eläydy, voit halutessasi myös pukeutua, lukemasi kirjan henkilöksi. Anna luokkatovereiden haastatella sinua. Valitsin henkilöksi. Valitsin juuri hänet, koska 2. Tee kuvin ja sanoin ajatuskartta lukemasi

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot