HASSUT HURJAT HIRVIÖT

Transkriptio

1 HASSUT HURJAT HIRVIÖT Where The Wild Things Are USA, 2009 Ohjaaja: Spike Jonze Käsikirjoittajat: Dave Eggers, Spike Jonze Elokuva perustuu Maurice Sendacin vuonna 1963 ilmestyneeseen kuvakirjaan: Where The Wild Things Are Näyttelijät: Max Max Records, Connie, Maxin äiti Catrine Keener, Claire Pepita Emmerichs, Mr Elliott Steve Mouzakis, Äänet: Carol James Gandolfini, KW Lauren Ambrose, Douglas Chris Cooper, Ira Forest Whitaker, Judith Catherine O Hara, Alexander Paul Dano, Bull Michael Berry Jr. Musiikki: Karen Orzolek, Carter Burwell Kesto: 103 min Ikäraja: -K- 7 Genre: draama, seikkailu Oppimateriaalin tehtävät ja kysymykset on suunniteltu aikuisille, jotka työskentelevät lasten kanssa sekä alakoulun 2. 6.luokkalaisille. Oppimateriaalin teemoja: leikki, mielikuvitus, riita ja erimielisyys, erilaiset tunteet, kuvanlukeminen SYNOPSIS Hassut hurjat hirviöt on tarina lapsuudesta ja mielikuvituksen voimasta. Se on kurkistus pienen pojan maailmaan. Elokuvan päähenkilö on yhdeksän vuotias Max, joka tuntee itsensä yksinäiseksi. Hänen siskonsa on liian vanha viitsiäkseen leikkiä lapsellisen pikkuveljensä kanssa ja äidillä on aikuisten kiireitä ja huolia. Maxin mielestä häntä ei ymmärretä kotona eikä kukaan sitä paitsi tunnu edes välittävän hänestä. Eräänä iltana Maxilla on tylsää. Hänellä ei taaskaan ole leikkikaveria. Niinpä hän hyppää susipukuunsa ja alkaa temppuilla ja riehua saadakseen huomiota. Hän teki kepposta, yhtä ja toista, kaikenmoista. Lopulta hän saakin äidin raivostumaan. Riidan seurauksena Max karkaa kotoa ja hyppää rannalla odottavaan, meren tuomaan purjeveneeseen ja purjehtii päiviä ja öitä, sateessa ja auringon paisteessa rantautuen lopulta saarelle, jonka laella loimottavat kutsuvasti salaperäiset tulet. Max kiipeää korkean rantakallion laelle ja saapuu öiseen metsään, jossa tapaa hurjan näköisiä otuksia. Vieras hyväksytään otusten joukkoon ja pian hänet kruunataan heidän valtakuntansa kuninkaaksi. Kuninkaana Max lupaa luoda valtakunnan, jossa kaikki ovat onnellisia. Ensi töikseen uusi kuningas määrää: Hurja meno alkakoon! Maxin uudet alaiset ovat villejä ja arvaamattomia. He ovat myös tyytymättömiä ja riitaisia. Valtakunnan johtaminen ei olekaan aivan helppoa eikä mutkatonta. 1

2 VINKKEJÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN Ennen elokuvan katsomista 1. Hassut hurjat hirviöt a. Etsikää hirviöistä kuvia Sendak Mauricen kuvakirjasta Hassut hurjat hirviöt. Tammi. Tutkikaa hirviöitä. Miltä ne näyttävät? Mitä ne tekevät? Millainen tunnelma kirjan kuvissa on? Kuka hirviöistä on suosikkinne? Kiinnittäkää huomiota myös kirjan maisemiin. b. Jakaantukaa ryhmiin ja valitkaa yksi hirviöistä, jota tarkkailette erityisesti elokuvaa katsoessanne. Kiinnittäkää hahmojen luonteenpiirteisiin ja ulkonäköön ja miettikää, löydättekö valitsemallenne kirjan hahmolle vastinetta elokuvassa? Elokuvan katselun jälkeen 1. Kuvia hirviöistä ja hirviöiden maasta a. Palatkaa ennakkotehtävään. Hakekaa kuvia elokuvan kotisivuilta ja Hassut hurjat hirviöt/googlen kuvahausta. Kertokaa, miten elokuvan hirviöt vastaavat kirjan kuvitusta? Kuvia on myös osoitteessa: b. Hirviöt ovat nimeltään Carol, KW, Douglas, Ira, Judith, Alexander ja Bull. Millaisia ne ovat? Onko niillä joitakin erityispiirteitä tai taitoja? Millainen suhde niillä on Maxiin? Tulostakaa kuva kustakin ja kiinnittäkää ne taululle. Kuvailkaa hirviöitä kirjoittamalla sanoja lapuille. Kiinnittäkää laput taululle hahmojen ympärille. Carol voimakastahtoinen johtajatyyppi, mutta samalla hän on hyvin herkkätunteinen. KW vapaamielinen, hiukan surumielinen. Höyhenpeitteinen Douglas energinen ja yritteliäs. Ira vaatimaton ja kärsivällinen, Judithin kumppani. Hän sattuu myös olemaan hyvä reikien teossa. Judith tunnelman latistaja, sarkastinen, ylenpalttisen negatiivinen. Alexander tarkkanäköinen, huomionkipeä, josta aina tuntuu siltä, ettei häntä oteta tosissaan. Bull melko hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Lähde: Elokuvan pressimateriaali c. Millainen on elokuvan maisema tai ympäristö? Hiekkaranta, kivikkoinen ranta korkeine kallioineen, tiheä metsä, hiekka-aavikko. Miten maisema vastaa mielestänne kirjan kuvitusta? d. Elokuvan trailerissa on viesti: Meissä kaikissa asuu toivo. Meissä kaikissa asuu pelko. Meissä kaikissa asuu seikkailu. Meissä kaikissa on sellainen, mitä olemme nähneet, tehneet, keitä olemme rakastaneet. Meissä kaikissa asuu hassu, hurja hirviö. Kirjoittakaa, mitä mielestänne näillä sanoilla halutaan kertoa. 2. Leikki a. Max kruunataan kuninkaaksi. Nyt hän saa päättää. Nyt hänellä on valtaa. Hänen ensimmäinen käskynsä on Hurja meno alkakoon! Mitä sitten tapahtuu? Alkaa villi leikki. Max ja hirviöt tekevät, mitä haluavat, painivat, hyppivät, riehuvat villinä ja vapaana. Välillä he heittelevät toisiaan mutapaakuilla, rakentavat ja tuhoavat. Kukaan ei vahdi, ei kiellä eikä käske. b. Kuninkaana Max lupaa myös luoda onnellisen maan. Millainen olisi teidän ensimmäinen käskynne, jos saisitte valtaa ja pääsisitte kuninkaaksi tai kuningattareksi? c. Leikki Mitä sana leikki tuo mieleenne? Pohtikaa leikkimistä aluksi vain aikuisten kesken. Kyselkää sen jälkeen lapsilta, mitä leikki heille tarkoittaa. Tehkää miellekartta sekä lasten että aikuisten huomioista. Tutustukaa lopuksi liitteenä olevaan leikkiaiheiseen miellekarttaan LIITE 1 Liitteenä olevan leikkiaiheisen miellekartan idea on peräisin eräästä tukholmalaisesta päiväkodista, jossa joku vanhemmista, hakiessaan lastaan päiväkodista totesi harmissaan, että oletteko te vain leikkineet. Päiväkodin henkilöstö pysähtyi silloin pohtimaan leikin merkitystä ja lähti kirjaamaan ideoita leikin merkityksestä. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) varhaiskasvatuken tiimi kehitteli ajatusta edelleen ja kokosi liitteenä olevan kaavion leikistä. 2

3 Matti Bergström kirjoittaa leikistä: Onko se sitä että lapset rakentelevat palikoista kaikkea kekseliästä, rakennuksia ja sellaista, mistä me pidämme, piirtelevät ja maalaavat kauniita kuvia... laulelevat lastenlauluja, latelevat loruja...leikkivät sävyisiä järjestäytyneitä leikkejä uusilla kauniin värisillä leluillaan. Mutta leikki sisältää myös sellaisia ilmiöitä kuin aggressiivisuus, pelottelu, kiduttaminen, kiusaaminen, viha, kateus, ilkeys, hallitsemisen halu, julmuus, jopa tappaminen. Ne eivät ole häiriintymisen merkkejä, sillä tasapainoisetkin lapset käyttäytyvät siten tietyissä tilanteissa ja tietyissä kehitysvaiheissaan. * d. Saavatko lapset päättää, mitä leikitään? Onko lasten mielestä olemassa tyttöjen ja poikien leikkejä? Millaiset leikit ovat lapsista kaikista hauskimpia? Pohtikaa, miten aikuiset voivat ohjata leikkejä tai osallistua leikkiin? Tarvitaanko aikuisia leikeissä? Kuka tavallisesti päättää, mitä leikitään? Milloin leikki on parhaimmillaan? Lasten spontaani leikki aiheuttaa usein kaaosta ja häiritsee aikuisten järjestynyttä maailmaa. Tätä piirrettä leikissä kutsutaan mustaksi leikiksi. Mustat leikit ovat kuitenkin edellytys lapsen luovuuden kehitykselle, josta syystä niitä ei tulisi kieltää. * Bergström pohtii myös käsitteitä leikisti ja tosissaan, jotka yleisesti tuntuvat olevan toisensa pois sulkevia ilmauksia. Pienetkin lapset, jotka tietävät tehneensä väärin, osaavat puolustella, että se oli vain leikkiä. Toisaalta halutessamme korostaa sanotun olleen tärkeää toteamme tarkoitin sitä tosissani. Ajatellessamme leikkiä em. käsitteet saavat uusia merkityksiä. Lapset eivät leiki leikisti, vaan täysin tosissaan. Minä vain leikin ei tarkoita, että he vain leikkivät vaan että he haluavat jatkaa tekemistään, tehdä haluamaansa. Aikuiset tarkoittavat sillä, ettei hän tee mitään hyödyllistä, vaan lähinnä jotain hyödytöntä.* Leikissä ja luovuudessa on samoja ominaisuuksia: Molemmat tuovat kaaoksen järjestykseen, synnyttävät odottamattomia ideoita, tuhoavat ja tuovat muassaan katastrofeja, kehittävät avaamalla suljettuja järjestelmiä, molemmat ovat logiikan ulottumattomissa, molemmat tukahtuvat ylenpalttisessa järjestyspaineessa. * Leikistä ja sen merkityksestä on paljon tutkittua tietoa, jotka painottavat eri näkökulmia. Tähän leikkiä käsittelevään jaksoon olemme poimineet lääkäri ja emeritusprofessori Matti Bergströmin ajatuksia lasten leikkikäyttäytymisen luonteesta. Hänen pohdintansa lasten aivoissa tapahtuvasta kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutuksesta antaa mielestämme kiinnostavan näkökulman tarkasteltaessa elokuvan kuvaamaa leikkiä. Lainaukset*) ovat kirjasta Matti Bergström: Mustat ja valkeat leikit, WSOY. 3. Erimielisyys Maxille ja hirviöille tulee koko ajan riitaa. Max pohtii mutkikasta suhdettaan hirviöihin, niitä villejä asioita. Heidän leikeissään ei ole sääntöjä, he saavat tehdä, mitä haluavat eikä seurauksista ole niin väliä. Hirviöt kysyvät, pystyykö Max torjumaan kaiken surun? Ristiriidoilta ei voi välttyä, vaikka Max oppisi hillitsemään kiukkunsa ja muut kielteiset tunteensa. a. Keksikää riidan ja riitelyn synonyymeja. Tappelu, epäsopu, kina, erimielisyys, tukkanuottasilla, nokkapokka, ottaa yhteen... Kirjoittakaa synonyymit paperilapuille ja pohtikaa, mitä eroa sanoilla on? Piirtäkää taululle jana ja sopikaa kummassa päässä on pienempi paha ja kummassa suurempi riita. Kiinnittäkää riitasanat janalle sanan pahemmuuden mukaan. Keskustelkaa ovatko kaikki samaa mieltä sijoittelusta. Katsokaa tauluun kiinnitettyjä riitasanoja. Mitkä niistä kuvaisi mielestänne parhaiten elokuvan erimielisyystilanteita? Esim. Alun lumisota, lumilinnan rikkominen, Äiti ja Max keittiössä, hirviöiden välien selvittelyt, hirviöt pettyvät kuninkaaseen.. b. Leikissä tulee riitaa. Miksi? Mistä riidat yleensä alkavat? Mitä niistä seuraa? Miten riitatilanteissa pitäisi toimia? Miten riidat sovitaan? Millaista leikkiä Max leikkii hirviöiden kanssa? Miten Max jakaa joukkueet? Sovitaanko elokuvan tarinassa kaikki riitatilanteet? Miltä teistä tuntuu sovinnon tekemisen jälkeen? Entä miltä tuntuu, jos riitatilanne ei selvinnytkään? 3

4 c. Kirjoittakaa lyhyitä tarinoita erilaisista todellisista riitatilanteista leikeissä. Keitä ovat mielestänne leikin pilaajat? Sopikaa, että kenenkään paikalla olevan nimiä ei saa käyttää tarinoissa. Voitte kirjoittaa myös elokuvan tapahtumista. d. Pohtikaa, minkälaisissa leikkitilanteissa kiusaamista tai syrjimistä tapahtuu? Esittäkää improvisoiden erilaisia riitatilanteita. Esitys pysäytetään kuvaksi ja katsojat saavat käydä vuorollaan sanomassa henkilöiden takana, mitä nämä ajattelisivat tilanteessa. Luokka haastaa kiusaajan/kiusaajat vastaamaan teoistaan. Kuulustelkaa kiusaajaa, selvittäkää, mitä hän ajattelee tai miltä hänestä tuntuu. Pohtikaa pienryhmissä tilanteisiin ratkaisuja. Ryhmät kertovat vuorollaan ratkaisunsa. Onnistunein ratkaisu esitetään. e. Hassut hurjat hirviöt tahtovat olla onnellisia, mutta ajautuvat koko ajan yhä uudenlaisiin epäsovun tilanteisiin. Pohtikaa yhdessä, millä tavoin erimielisyys ja riidatkin kuuluvat osaksi osaksi onnellista elämää. Keskustelkaa seuraavista väittämistä: Täysin riidatonta on, jos on vain yksin. Erimielisyys voi tuoda uusia näkökulmia ja ideoita. Riidat riideltyinä ja sovittuina puhdistavat ilmaa. Älä anna auringon laskea vihasi ylle. 4. Erilaisia tunteita a. Elokuvassa heijastellaan lasten maailmaa ja elämän monimutkaisuutta. Lapset joutuvat omassa elämässään pohtimaan asioita ja tapahtumia, jotka ovat usein epäreiluja ja ristiriitaisia. Tapahtumissa Maxin mielikuvitusmatkan saarella peilataan todellisuutta, joilla on vastineensa Maxin elämässä. Elokuvan tarinassa käsitellään lapsuuden tunnemaailmaa, kuten pelkoja, rakkautta, turvattomuutta. Maxin mielikuvitusmaailma hirviöineen on melkoinen temmellyskenttä ja meno onkin hassua ja hurjaa. Villien otusten tunnereaktiotkin ovat melko rajuja, kun ne heittelevät arvaamattomasti laidasta laitaan. Hirviöiden luonteenpiirteitä voi verrata Maxin kokemuksiin, käyttäytymiseen ja luonteenpiirteisiin. Esim. Carol on ailahteleva ja väkivaltainen, KW rakastava, Alexander huomionkipeä. Keskustelkaa, millaisia tunteita te huomasitte elokuvan tapahtumissa? b. Elokuvassa Max huomaa, kuinka vaikeaa on joskus tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa. Hän oppii ymmärtämään omia ja muiden tunteita joutuessaan pohtimaan ystävyyttä, mutta myös sitä, millaista on, kun aina saa tehdä mitä haluaa ja onko aina sittenkään paras valinta ja vaihtoehto se, että tekee juuri niin kuin itse haluaa. Vaikka elokuva ei ole opetuselokuva eikä sillä haluta tarjota moraalisaarnaa, ohjaaja Jonze sanoo kuitenkin, että Max muuttuu saarella. Hän kiteyttää, että tarinassa on kysymys lapsuuden hallitsemattomana pärskyvistä tunteista. HS Tunteiden tarkastelua Miten tunteita voi määritellä? Mitä tunteita on olemassa? Mitä tunteita osaatte nimetä? Ilo, viha, suru, kateus, pelko, rakkaus, inho, loukkaantuminen, häpeä, hämmennys, onnellisuus, nautinto ja yllätys. Miltä tuntuu, kun näkee ja kuulee jonkun nauravan tai itkevän? Itkevätkö aikuiset? Saavatko miehet tai pojat itkeä? Miten tunnistaa omat tunteensa? Mikä tekee teidät iloisiksi tai surulliseksi, vihaiseksi tms.? Miten eri tunteita voi erottaa? Onko joitakin tunteita vaikea ilmentää? Miksi ja millaisissa tilanteissa tunteita on vaikeaa ilmaista? Mitä hyötyä tai iloa tunteista on? Millaista olisi elämä ilman tunteita? c. Liitteeseen 2 on koottu erilaisia tapahtumia ja tilanteita elokuvasta. Leikatkaa laput irralleen ja jakakaa niitä oppilasryhmille tai pareille tarkasteltaviksi. Keskustelkaa, mihin kohtaan kyseinen tapahtuma liittyy elokuvan tarinassa. Millaisia tunteita tapahtumiin liittyy? Ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä tunteita? Kiinnittäkää tapahtumalaput seinälle niiden tapahtumajärjestykseen. Voitte pohtia myös, miten tilanteet sijoittuisivat elokuvan draamankaarelle. Miten nämä tunnetilat sijoittuvat elokuvan juonen eri vaiheisiin? 4

5 d. Tehtäviä tunteiden käsittelyyn Lehtikuvat Oppilaille jaetaan lehdistä leikattuja kuvia ihmisistä tai eläimistä. He saavat kirjoittavaa sellaisia positiivisia mielikuvia ja hyviä asioita, mitä kuva heissä herättää. Tämän jälkeen kirjoituspaperi käännetään ja oppilaita pyydetään kirjoittamaan kuvan herättämiä negatiivisia mielikuvia. Lopuksi keskustellaan, miltä tehtävän tekeminen tuntui? Oliko helpompi löytää kuvasta positiivisia vai negatiivisia tunteita? Miksi näin? Tehtävä sopii myös parityöksi. Miltä minusta tuntuu? Istutaan piirissä. Oppilas saa vuorollaan nostaa pussista lapun, jossa lukee jokin tilanne. Tilanteet voivat olla seuraavanlaisia: Saat lahjan sellaisen jota inhoat., Kaivat taskujasi, olet hukannut satasen., Silität ihanan söpöä koiran pentua., Pudotat äitisi lahjamaljakon., Opettaja palauttaa kokeet, saat nelosen., Opettaja palauttaa kokeet, saat kympin., Pelkäät kulkea pimeässä kellarissa, Sinua syytetään kaverin pyörän varastamisesta, teosta, jota et ole tehnyt. Lapun sisältö luetaan ääneen kaikille ja oppilaan tehtävänä on näyttää toisille ilmeillä ja eleillä, miltä lapussa oleva asia tuntuu. Muut vastaavat empaattisesti ilmein ja elein, miltä asia heistä tuntuisi. Tunnevalokuvat Jakaantukaa kahden-kolmen hengen ryhmiin. Valitkaa joku tunnetila. Miten ilmentäisitte valitsemaanne tunnetta? Lavastakaa tilanteita ja ottakaa valokuvia toisistanne iloisina tai surullisina tms. Tulostakaa kuvat ja rakentakaa kollaasi A 3- kokoiselle kartongille lehdestä leikkaamienne kuvien, runojen tms. kanssa. e. Mitä hyötyä tunteiden tunnistamisesta on? Mistä voi huomata toisen tunnetilan? Tunnistatteko omat reaktionne? Kokeilkaapa, miltä tuntuu ottaa vastaan kehuja? Millaisia iimeitä ja eleitä eri tunteisiin liittyy? Mihin tunteet vaikuttavat? Miten keho reagoi eri tunnetiloihin? Sydämen tykytys, verenpaineen nousu, hikoilu, punastuminen ja vapina Musiikki ja tunteet Valitkaa monenlaista, mielestänne tunteisiin vetoavaa musiikkia, iloista, surullista, rauhallista, reipasta. Liikkukaa musiikin tahtiin. Yrittäkää ilmentää musiikin herättämiä tunteita. Kokeilkaa, myös liikehtiä musiikin tahdissa, niin, että laitatte huivin silmillenne. Keskustelkaa, millaisia tunteita valitsemanne musiikki teissä herättää? Onko helppoa liikkua musiikin tahtiin? Tunnepiiri Asettukaa piiriin istumaan. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä ja ilman tuolia oleva seisoo piirin keskellä. Hänen tehtävänään on keksiä yksi asia, joka herättää hänessä jonkin tunteen; kiukuttaa, suututtaa, ilahduttaa ja sanoa se ääneen muille. Esim. Olen iloinen, kun pääsen uimaan. Minua ärsyttää, kun en saa pelata tietokoneella niin kauan kuin haluaisin. Minua pelottaa olla yksin kotona. Kuultuaan lauseen, kaikki ne, jotka ovat samaa mieltä joutuvat vaihtamaan paikkaa. Keskellä olija yrittää päästä myös istumaan. Se joka jää ilman tuolia pääsee keskelle. 5. Kielteisiä ja myönteisiä tunteita Max on yksinäinen. Hän kokee, ettei häntä kuunnella eikä hänestä välitetä, niinpä hän riitelee kotona, riehuu ja on tottelematon saadakseen huomiota. a. Miettikää, millaiset tilanteet saavat teidät suuttumaan koulussa, kotona tai kavereiden kanssa. Mistä aikuiset suuttuvat lapsille? Mistä asioista tulee eniten riitaa? Käyttäydyttekö muita kohtaan oikeudenmukaisesti vihaisena? Mitä voi tehdä, jos kaveri pilkkaa tai ärsyttää tahallaan? Miten ystävää voi puolustaa, jos joku toinen kiusaa tai ärsyttää? Mitä jotkut ihmiset tekevät suuttuneena tai raivostuneena. Max sotkee sisarensa huoneen ja jopa puraisee äitiään. Jotkut purkavat kiukkuaan muihin, huutavat, itkevät, rikkovat esineitä, uhkailevat, lyövät, vahingoittavat muita teoilla tai ajatuksilla. b. Miten tunteitaan voi hallita? Onko tilanteita, joissa olisi parasta olla näyttämättä tunteita? Muistelkaa ja keksikää yhdessä, millaisia keinoja teillä on rauhoittua, jos olette vihaisia. Joku laskee hitaasti kymmeneen. Toinen pysähtyy ja sulkee silmänsä hengittäen rauhallisesti useita kertoja. Kolmas poistuu paikalta. 5

6 Keksikää lisää. Tehkää yhteinen lista vihanhallintakeinoista. Kokeilkaa myös sopivan tilaisuuden tullen, toimivatko ehdotukset käytännössä. Miten pystyy keskittymään, kun on esim. vihainen tai raivostunut tai rauhallinen? Mitä eroa on ajattelulla rauhallisena tai raivostuneena? Mitä haittaa on suuttumisesta ja riitelystä? Mitä toivotte muilta, jos olette vihaisia? c. Mitkä ovat myönteisiä tunteita ja mitkä voisi luokitella kielteisiksi tunteiksi? Ovatko kielteiset tunteet aina pahaksi? Esim. pelko, suru, suuttuminen, mustasukkaisuus Mitä hyötyä on vaikkapa häpeästä tai syyllisyyden tunteesta? Etsikää kuva, jossa on joku henkilö, lapsi tai aikuinen, joka on vihainen, iloinen surullinen tms. Miettikää yhdessä, miksi hän on vihainen surullinen tms.? Kirjoittakaa henkilön tunnetilasta ja hänen ajatuksistaan lauseita. Liittäkää henkilön seuraksi jonkun toisen henkilön kuva. Pohtikaa, kuka on kuvassa, perheenjäsen, kaveri, opettaja tms. Keksikää, millainen vuoropuhelu heidän välillään muodostuu. Miten tilanne ratkeaa? d. Hirviöiden hallitseminen ja kuninkaana oleminen ei ollutkaan niin helppoa, kuin Max on kuvitellut. Maxin piti tehdä kaikista onnellisia, mutta kaikki ei sujunutkaan aivan mutkattomasti. Keskustelkaa yhdessä, millaisia vaikeuksia Maxille tulee hirviöiden kuninkaana. Max ei pysty hallitsemaan hurjaa joukkoa, joka on tyytymätön hänen saavutuksiinsa kuninkaana. Villit asiat kun ovat villejä ja hallitsemattomia. Aina on olemassa mahdollisuus, että joku ahmaisee sinut suuhunsa. Maxia alkaakin pelottaa erityisesti Carol, joka on kiukkuisena hirmuisen arvaamaton. Heidänhän piti olla yhdessä onnellisia, leikkiä ja nukkua yhdessä kasassa, tanssia ja ulvoa yhdessä yhteistä säveltä. Hirviöt syövät kaiken, mistä eivät pidä. Lisäksi niillä on suuret ja terävät hampaat. Niiden suupalaksi joutuminen ei houkuttele Maxia. Mitähän ne nuotiossa olevat luut oikein ovat? Nukkuminenkin pelottaa. Tehkää varjoteatteria Maxin peloista. Hirviöitä ajamassa häntä takaa. Mihin Max piiloutuu Carolilta? jne. Tehkää hirviöitä metallilangasta taivutellen ja paperista leikaten, teipaten ja rypistellen. Ripustakaa hirviöt roikkumaan ja katselkaa niitä pimeässä valovoimaisen taskulampun avulla. Millaisia ääniä ne voisivat päästää? Millaisen hahmon saavat teidän omat pelottavat asianne? 6. Kuva a. Elokuvan kotisivuilla on still-kuvia elokuvan hahmoista. Valitkaa kuvista yksi ja kertokaa siitä. Perustelkaa, mikä sai teidät valitsemaan kyseisen kuvan? Kertokaa, mitä kuvassa näkyy? Millainen kuvan maisema on? Mitä värejä kuvassa on? Millainen tunnelma kuvassa on? Mitä kuvan ulkopuolelle jää? Onko kuvassa liikettä, millaista? Keitä kuvassa on? Milloin kuva on otettu? Kuinka vanha tai vanhoja kuvan hahmot ovat? Millaisia he ovat luonteeltaan? Kuinka paljon kuvan hahmot painavat? Miltä ne tuntuvat? Miltä ne kuulostavat? Miltä ne haisevat? Millainen olo kuvan hahmoilla on? Keksikää vuorosanoja kuvassa olevien hahmojen välille. b. Kuvitelkaa itsenne mukaan kuvaan. Millaisia tunteita kuva teissä herättää? Mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista? Mitä tapahtuu kohta kuvan hetken jälkeen Kirjoittakaa tulevasta hetkestä. Keksikää yllättäviä ratkaisuja. c. Tutkikaa kuvia kirjan ja elokuvan hirviöistä. Piirtäkää hirviömuotokuvia A 3-kokoiselle paperille liitupastelliväreillä. Hirviöhahmojen rakentamiseen kului yli puoli vuotta. Ne on toteutettu sekatekniikalla, jossa yhdistyvät näytteleminen nukketeatteri ja animaatio. Hahmojen sisällä on näyttelevät oikeat ihmiset. Ainoastaan kasvojen ilmeet on tehty digitaalisesti. HS d. Kirjan maisemat ovat myös erikoisia. Maxin huoneeseen kasvoi metsä. Se kasvoi ja kasvoi, kunnes kattona olivat tuuheat puut ja seinät avartuivat koko maailmaksi. Piirtäkää ja maalatkaa maisemia kirjan hengessä. 6

7 e. Carol esittelee Maxille rakentamansa pienoismaailman. Hän kertoo sen olevan paikka, jossa tapahtuu vain hyviä asioita. Rakentakaa tekin yksin ja pareittain alustalle tikuista ja muista erilaisista luonnonmateriaalesta oma maailmanne Carolin tyyliin. Voitte myös suunnitella ja rakentaa pienoismajan. f. Muotivaatteita hirviötyyliin Uutinen Maurice Sendakin klassikkokuvakirjan elokuvaversio poiki paitsi suurta fanitusta jo ennen sen Amerikan ensi-iltaa lokakuussa, myös hieman odottamatonta hypetystä muotimaailmassa. Newyorkilaisen Opening Ceremonyn Where The Wild Things Are -mallistosta löytyy hurjien hirviöiden inspiroimia karvamekkoja ja -takkeja. Malliston ihanin tuote löytyy kuitenkin korupuolelta: Pamela Loven lehtikuvioitu rannekoru on tilattavissa liikkeen nettikaupasta. Spike Jonzen filmatisointi on innoittanut myös brittiläisen Dazed and Confused -muotilehden uusimman kannen ja samassa numerossa julkaistun herkullisen muotikuvasarjan. Lähteet: Lotta Nieminen ut-hurjat-vaatteet Suunnitelkaa tekin hirviöaiheisia vaatteita. Millainen olisi T-paita hirviölogolla tai miltä näyttäisi talvipäähine hirviötyyliin. 7. Tarina hurjista hassuista hirviöistä Maurice Sendakin kirja Where The Wild Things Are ilmestyi Ilmestyessään se saavutti suuren suosion. Kirjassa Maxin mielikuvitusmatkan tarina on on kerrottu suurimmaksia osaksi kuvilla. Käykää katsomassa ja kuuntelemassa, kuinka presidentti Obama lukee ääneen suosikkikirjaansa Where the Wild Things Are: qrw Kirja herätti ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua. Oli niitä, jotka eivät pitäneet kirjasta ja tuomitsivat sen liian pelottavana. Kirjan äitiä pidettiin kauheana äitinä, kun hän horjutti lapsen perusturvallisuutta lähettämällä tämän huoneeseensa ilman illallista. Lapsi käyttäytyi epäkunnioittavasti ja epäkohteliaasti, kun hän vastusti äitiään huutamalla hänelle takaisin. Äiti sanoi: Senkin hirviö ja Max sanoi: Minä syön sinut!. Oli myös niitä, jotka ajattelivat, että lasten kannattaa suojella vanhempiaan tältä kirjalta, sillä vanhemmat ovat hyvin arkoja. Vastustajien joukossa oli mm. erityisen tunnettu psykiatri Bruno Bettelheim, joka aiheutti kirjailijalle paljon hankaluuksia kirjoittamalla artikkelissaan, että älkää jättäkö tätä kirjaa yöksi lapsen huoneeseen. Myöhemmin hänkin myönsi, että oli saattanut tuomita kirjan epäoikeudenmukaisesti ilman, että oli edes itse lukenut koko kirjaa ja että oli ollut väärässä sanoessaan, etteivät lapset saisi lukea vaikuttavia tarinoita, sellaisia, joissa käsiteltiin vaikeuksia ja kuolemaa. Kirjailija Sendak pohtii, että mihinköhän he arvelivat kirjan pystyvän. Lähde: Elokuvan pressimateriaali. Lukekaa kirja ja katselkaa sen kuvia. Keskustelkaa, onko se mielestänne pelottava lapsille? Väitelkää aiheesta. Mitä ajattelette elokuvan pelottavauudesta? Miksi siinä on mielestänne asetettu ikärajamerkintä K 7? Elokuvan ohjaaja, Spike Jonze kertoo, ettei lähtenyt tekemään lasten elokuvaa, vaan elokuvaa lapsuudesta. Elokuvassa kuvataan, millaista on olla 8-9-vuotias ja yrittää hahmottaa ympärillään olevia ihmisiä, hallita ailahtelevia ja hämmentäviä tunteitaan. Maxin ja hirviöiden vipellyksessä kiteytyy lapsuuden vapaus, joka on katoavaista. Jonze ei erittele elokuvan sisältöä ääneen, hänen vähän salaa viisas elokuvansa kertoo paljon perheen ja lapsiryhmien sosiaalista mekanismeista. Elokuvan pressimateriaali, HS Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta Oppimateriaalin on tuottanut Anna-Liisa Puura-Castrén Koulukinosta. 7

8 8

9 LIITE 1 Oletteko te vain leikkineet? 9

10 Maxin lumilinna rikotaan Max suuttuu siskolleen ja riehuu hänen huoneessaan, sitten katuu Max on yksinäinen Äiti ja Max keittiössä Max juoksee kotoa pimeän metsän halki rantaan Max kruunataan hirviöiden kuninkaaksi Maxin ja hirviöiden jäähyväiset Max palaa kotiin ja halaa äitiään Villi leikki Nukkuminen yhdessä kasassa Yhdessä ulvominen Max pakenee Carolia 10