Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR
|
|
- Jarmo Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR Teknologiaohjelmaraportti 2/2004 Loppuraportti
2 Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 2/2004 Helsinki 2004
3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2004
4 Esipuhe Tekes käynnisti ProMOTOR-moottoritekniikan teknologiaohjelman vuoden 1999 alusta viisivuotiseksi ohjelmaksi eli ohjelma päättyi vuoden 2003 lopussa. Ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin kansallisen moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehityksen tukeminen ja sen avulla alan kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Liiketoiminnan kehittämisen suhteen erityisenä tavoitteena nostettiin esiin alan pk-sektorin tuotekehityksen aktivoiminen ja liiketoiminnan kasvattaminen. Ohjelman tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin alussa ketju, joka koostui polttoaineesta, moottoritekniikasta ja palamisesta sekä päästöjen hallinnasta. Tähän liittyvä teollisuuspohja oli ohjelman lähtötilanteessa vahva, kylläkin muutaman ison yrityksen kautta. Pk-sektorin mukaankytkeminen nähtiinkin hyvin tärkeänä toimialan kehittymiselle tulevaisuudessa. Heti alusta lähtien teollisuuden sitoutuminen teknologiaohjelmaan oli hyvin vahvaa. Tämä näkyi käytännössä myös ohjelman tutkimus- ja kehitystyössä, josta suurin osa tehtiin yritysten tuotekehityshankkeissa. Ohjelman aikana toteutettiin yhteensä 98 projektia, josta 61 oli tutkimuslaitosten vetämiä ja 37 yritysprojektia. Erityisesti tutkimushankkeista monet olivat monivuotisia ja käytännössä jatkohankkeita, mikä selittää hankkeiden suuren kappalemäärän. Ohjelman kokonaisbudjetiksi muodostui noin 51 M, mistä yritysprojektien osuus oli lähes 36 M eli noin 70 % ja tutkimushankkeiden osuus noin 15 M. Tekes rahoitti ohjelmaa yhteensä noin 22 M :lla lopun koostuessa yritysten ja julkisten laitosten rahoituksesta. Tässä loppuraportissa esitellään tutkimushankkeet ja niiden päätulokset. Myös suurimmasta osasta yrityshankkeita on saatu hyvät raportit, mistä erityinen kiitos yritystahoille. Tekes on lisäksi tilannut ProMOTOR-ohjelman arvioinnin, minkä raportti julkaistaan erillisenä Tekesin julkaisusarjassa. Teknologiaohjelma on merkittävässä määrin parantanut aiemmin hajanaisen moottorialan tutkimuksen verkottumista sekä tutkimustahojen että yritysten välillä. Samalla tutkimuksen taso on noussut ja tutkimustahot ovat päässeet kansainvälisen tutkimuksen tasolle sekä ovat enenevässä määrin menneet mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Alan tutkimustoiminnan infrastruktuuria on myös ohjelman aikana parannettu merkittävillä panostuksilla tulevaisuuden moottoritekniikan tutkimuslaitteisiin. Uudet laiteresurssit mahdollistavat tutkimustoiminnan, jonka avulla suomalainen teollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja parantaa asemiaan tulevaisuudessa.
5 Lopullinen ulkoisen ohjelma-arvioinnin tulos ei tätä kirjoitettaessa ollut valmis, joten yksityiskohtaisempi sisältö löytyy edellä mainitusta raportista. Kuitenkin alustavaa arviotietoa on jo saatavilla. Sen mukaan projektien, sekä tutkimus- että yrityshankkeiden onnistuminen arvioitiin hyväksi, erityisesti yrityshankkeiden osalta jopa erinomaiseksi. Se antaa käsityksen, että tutkimus- ja kehityskohteet ovat olleet oikein valittuja ja tehty työ on ollut laadukasta. Arvioinnin yhteydessä tarkasteltiin ohjelman vaikuttavuutta ns. toimialan kehitysvaiheen näkökulmasta. Tämä jälkiarvio antoi ymmärtää, että toimialan kehittymisen kannalta resursseja olisi ehkä voinut suunnata toisella tavalla kuin ohjelmassa tehtiin. Kuitenkin ohjelman lähtötilanteessa teknologian kehitystoiminnan strategiset linjaukset olivat erilaisia tämänpäiväiseen tilanteeseen nähden, joten tuolloin tehdyt painopistevalinnat puoltavat hyvin paikkaansa. Tekes haluaa kiittää kaikkia ProMOTOR-teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita sidosryhmiä sekä henkilöitä rakentavasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Erityisesti Tekes haluaa kiittää ohjelmapäällikkö Matti Kytöä ja ohjelman johtoryhmää onnistuneesta ohjelman läpiviennistä. Joulukuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes
6 Tiivistelmä Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMO- TORin keskeinen alue on ketju polttoaineista moottoriin, moottoripalamiseen ja pakokaasujen puhdistukseen. Päästöjen voimakas alentamispaine on yksi moottorialan keskeisistä haasteista ja lopputuloksen optimoimiseksi tarvitaan koko edellä mainitun ketjun huomioon ottamista. Ohjelman valmistelu tehtiin kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Ohjelman päätavoitteeksi kirjattiin moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehityksen tukeminen teollisuudenalan kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Yritysprojekteilla oli ohjelmassa suuri paino, volyymina mitattuna noin 70 % toteutui yrityshankkeina. Ohjelmassa päästiin hyviin tuloksiin kaikilla osa-alueilla. Moottoriteoria-alueella panostettiin voimakkaasti laskennan kehittämiseen, ja neljän tutkimuslaitoksen yhteistyönä projektin johtoryhmän ohjaamana moottoreiden virtauslaskelma saatiin nostettua kansainväliselle tasolle. Tiivis kansainvälinen yhteistyö ja opinnäytteet ovat näyttöjä tasosta. Laskennan lisäksi parannettiin sylinterin sisäisten ilmiöiden mittaamista, mutta tällä alueella panostus oli pientä. Tutkimusvalmiuksia parannettiin useilla alueilla. Uusi tutkimusmoottori, EVE (Extreme Value Engine), antaa mahdollisuuden moottoriprosessin variointiin tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia tavanomaisissa moottoreissa. Korkea ahtopaine ja vapaasti valittava venttiilien ajoitus ovat tärkeitä, uusia vapausasteita antavia tekijöitä. Erittäin korkeille tehollisille keskipaineille suunnitellun moottorin mekaaninen rakenne sinällään on ainutlaatuinen. Tribologian tutkimukseen suunniteltiin ja rakennettiin sekä männänrengastribologian tutkimuslaite että mittava laakerikoepenkki. Raskaan ajoneuvokaluston tutkimusvalmiudet kohotettiin uuden tutkimuslaitteiston myötä korkealle tasolle. Sekä kokonaisten ajoneuvojen että moottoreiden tutkimusta voidaan tehdä mm. näköpiirissä olevien päästövaatimusten mukaisesti. Uusia tutkimusvalmiuksia on hyödynnetty tuloksellisesti sekä päästötutkimuksessa että raskaiden ajoneuvojen energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävässä tutkimuksessa. Moottoreiden ja moottorikomponenttien alueella kehitettiin kokonaan uusia tuotteita ja moottoreiden suorituskykyyn ja päästöihin vaikuttavia komponentteja. Keskinopeiden moottoreiden alueella dual-fuel-moottori on hyvä esimerkki onnistuneesta uudesta tuotteesta. Common-rail-tekniikkaa on kehitetty sekä keskinopeisiin että nopeakäyntisiin dieselmoottoreihin. Uusi dieselmoottorin mäntä edustaa edistyksellistä ja kilpailukykyistä suomalaista tuotetta. Työkonedieseleissä on kehitetty uusi moottorisukupolvi, jolle leimaa antava piirre on sähköisten ohjausten runsas hyväksikäyttö. Elektronista ohjausta on hyödynnetty sekä suorituskyvyn parantamisessa että päästöjen vähentämisessä. Hyötymoottorikelkkaan on kehitetty uusi nelitahtinen vähäpäästöinen moottori. Kokonaan uutta suunnittelua edustaa autokäyttöön tarkoitettu moottori, josta on rakennettu ja koekäytetty ensimmäinen prototyyppi. Mittaustekniikan alueella on kehitetty ja tuotu markkinoille jatkuvatoiminen pakokaasujen hiukkasmassa mittaukseen soveltuva laite ja pakokaasun ominaisuuksien mittaamiseen soveltuva näytteenottolaitteisto. Näytteenottolaitteisto on avainasemassa mitattaessa pienhiukkasia. Liikennepolttoainetutkimuksessa on selvitetty bensiiniin ja dieselpolttoaineeseen soveltuvia biokomponentteja Suomen olosuhteissa ja löydetty sopivat tuotespesifikaatiot. Polttoainekomponenttien tuotantoon eläinrasvoista, paistoöljyistä ja muista kasviöljyistä on kehitetty uusi menetelmä.
7 Lisäksi on kehitetty tekniikkaa tuottaa eetteriä korvaavia korkealaatuisia hiilivetykomponentteja. Ajoneuvokokoluokassa dieselmoottoreiden pakokaasujen puhdistustekniikoista on kehitetty sekä hapetuskatalysaattoreita että SCR-tekniikkaa typen oksidien vähentämiseen. Uudet hapetuskatalysaattorit toimivat entistä alhaisemmissa lämpötiloissa ja ne vähentävät partikkelipäästöä merkittävästi enemmän kuin aikaisemmat tuotteet. SCRtekniikassa on saavutettu haluttu NO x -konversio dieselmoottorilla moottoridynamometrikokeissa. Yhden ajoneuvon kenttäkoe on käynnissä. Tässä ProMOTOR-teknologiaohjelman loppuraportissa on kuvattu ohjelman toteutusta ja saatuja tuloksia osin projektien vastuuhenkilöiden laatimien yhteenvetojen muodossa ja osin vuosikirjoissa julkaistujen raporttien lyhennelminä. Ohjelman arviointiraportti julkaistaan erillisenä raporttina.
8 Abstract The technology program ProMOTOR, related to the technology of internal combustion engines, covered the whole chain from fuels to engine, and from engine combustion to exhaust gas clean-up. One of the main challenges in the engine sector is to decrease emissions significantly. In order to meet this challenge, the whole chain has to be considered. The program was designed in close cooperation with the national industry of this sector. The main objective of the program was to support product development of the engine-related industry in order to develop and maintain international competitiveness. Corporate projects formed a substantial part of the program, amounting to about 70% of the whole budget volume. Good results were achieved in every sector of the program. In the sector of Engine Theory great efforts were directed to the development of calculation and simulation procedures and protocols. The efforts paid off, and significant progress was achieved. Close international cooperation and academic theses give indication of the high level. In addition to computational work optical method to study in-cylinder phenomena was developed. Research infrastructure was improved in many different areas. A new research engine, EVE (Extreme Value Engine), makes it possible to vary the operational parameters and the engine process in such ways which are not possible in ordinary engines. A very high boost pressure and freely selectable valve timing are important new features providing more freedom in testing. The mechanical structure of this engine, which is designed for extremely high mean effective pressures, is unique. A research device for piston ring tribology and a large bearing test rig were also designed and constructed for tribology research. The research facilities for work on heavy vehicles and engines improved significantly. Today it is possible to run complete heavy-duty vehicles on a chassis dynamometer and test engines, for example, according to transient type test protocols. The new research facilities have been utilized successfully both in the field of emission research and in studies aiming at decreasing energy consumption of heavy-duty vehicles. Completely new products and components improving general and emission performance of engines were developed in the sector of Engines and Engine Components. The dual-fuel engine is a good example of a successful new product within the category of medium speed engines. Common-rail injection technology has been developed for both medium-speed and high-speed diesel engines. A new piston for a diesel engine represents a competitive and advanced Finnish product. In the case of off-road diesel engines a new engine generation has been developed. Its most significant feature is extensive implementation of electronic control. Electronic control has been used both to improve overall performance and to reduce emissions. A new four-stroke engine with low emissions has been developed for snowmobile applications. A totally new engine intended for passenger cars has been designed and test runs have been carried out. In the area of Measurement Technique, a new device suitable for continuous measuring of particle mass in the exhaust flow has been developed and brought to the market. In addition, a sampling device suitable for exhaust gas characterisation research has been developed. Appropriate sampling technology is crucial in fine particle measurements.
9 In transportation fuel research, biocomponents suitable for gasoline and diesel fuel in Finnish climatic conditions have been studied and suitable product specifications have been determined. A new method for producing fuel components from animal fats and vegetable oils has also been developed. In addition, a technology to produce ethersubstituting, high-quality hydrocarbon components has been advanced. In order to reduce emissions from diesel vehicles, oxidation catalysts and SCR-catalysts have been developed. New oxidation catalysts operate at lower temperatures and reduce particle emissions more efficiently than earlier products. SCR-technique is being developed for heavy-duty vehicles. Significant NO x conversion was achieved with a diesel engine installed in an engine dynamometer. A field test with one SCR equipped vehicle is underway. This final report includes description of the implementation of the program and results from individual projects in the form of summaries. The ProMOTOR program has also produced Annual Reports. The evaluation report of the program will be published as a separate report.
10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Teknologiaohjelman yleiskuvaus Ohjelman tausta Tavoitteet Tutkimusalueet Rahoitus Toimintaan osallistuneet tahot Kansainvälinen yhteistyö Tulokset pääalueittain Moottoriteoria, moottoriprosessien ja -palamisen mallintaminen/mittaaminen Dieselprosessin hallinta: laskennallinen moottoritutkimus Keskinopean dieselmoottorin palamisen kehittäminen Dieselliekin kuvantavan diagnostiikan hyödyntäminen moottorien optimoinnissa Moottorin mekaaninen rakenne ja moottorin apujärjestelmät Ruiskutusjärjestelmien perustutkimus Dieselmoottorin palotilan seinämärakenteen kehittäminen Matalapäästöinen korkean hyötysuhteen monipolttoainemoottori Wärtsilä 50 DF Dieselmoottorin höyryinjektio Moduloitu ahtoilmansuodatin Työkonedieselmoottorit lisää suorituskykyä ja alhaisempia päästöjä elektroniikan avulla Z-moottori Moottorikelkan moottoritekniikan kehittäminen Pakokaasujen puhdistus ja mittaus Katalyyttiset jälkikäsittelyjärjestelmät Euro5-dieselajoneuvoihin SCR-katalysaattorijärjestelmien ja raskaan kaluston jälkikäsittelyjärjestelmien tutkimus VTT:llä vuosina Pienmoottoreiden päästöjen vähentäminen Katalyytin deaktivoituminen ja sen havainnointi pakokaasujen puhdistuksessa Ajoneuvojen hiukkaspäästöt haasteena mittauksilla Poltto- ja voiteluaineet Liikennepolttoaineiden biokomponentit Vähäpäästöinen voiteluaine...62
11 2.5 Uudet tutkimusvalmiudet Raskaan ajoneuvokaluston kehityshanke RAKE Mäntämoottorin ääriarvot Vibrantti-laakerikoepenkki VTT:n männänrengastribometri Moottorisovelluksiin ja moottorien käyttöön liittyvät aiheet Kehittynyt lämmön talteenotto KELTO Liitteet A Projektiluettelo...89 B Julkaisuluettelo...96 C Opinnäyteluettelo D Seminaarit Tekesin teknologiaohjelmaraportteja
12 1 Teknologiaohjelman yleiskuvaus 1.1 Ohjelman tausta Vuosina energiateknologian tutkimus oli järjestetty 11 kansalliseen energiatutkimusohjelmaan. MOBILE, Liikenteen energiankäytön ja ympäristövaikutusten tutkimusohjelma, sisälsi polttoaineisiin- ja dieselmoottoreihin liittyviä kehityshankkeita. Polttoaineita ja moottoreita sivuttiin myös LIEKKI- ja SIHTI-ohjelmissa. Syksyllä 1997 päätettiin käynnistää ProMOTORiksi nimetyn ohjelman suunnittelu, ja ohjelmaa valmistelemaan perustettiin suunnitteluryhmä, jonka työn pohjalta ohjelma päätettiin käynnistää syksyllä Tavoitteet ProMOTOR-ohjelman keskeisenä tavoitteena on moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehityksen tukeminen teollisuudenalan kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Luettelomuodossa tavoitteet ovat: kehittää ja tuottaa laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita tarjota mielekäs toimintaympäristö yritysten tuotekehityshankkeiden toteuttamiseksi teknologiahyppäysten mahdollistaminen eräillä alueilla (esim. dieselmoottorien sähköinen säätö) auttaa moottorisektoria sopeutumaan kansainväliseen kehitykseen päästöjen vähentämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi aktivoida ja edesauttaa pk-yritysten tuotekehitys- ja liiketoimintaa hakea synergistisiä etuja eri yritysten ja tutkimustahojen yhteistoiminnalla ja verkottumisella tarjota yrityksille mekanismi vaikuttaa tutkimuslaitosten toiminnan suuntaamiseen tarjota mahdollisuus eri tutkijaosapuolille profiloitua moottoritutkimuksen osaajina tarjota foorumi erilaisten kansainvälisten yhteyksien hoitamiseksi kouluttaa maahan lisää moottorien ja moottoritutkimuksen asiantuntijoita. 1.3 Tutkimusalueet ProMOTOR-ohjelman selkärangaksi valittiin synerginen ketju polttoaine moottori & palaminen pakokaasujen puhdistus. Valitulla alueella kotimaisen teollisuuspohjan katsottiin olevan riittävän vahva ohjelman muodostamiseksi ja kansainvälisissä yhteyksissäkin mainittua ketjua tarkastellaan usein kokonaisuutena. Teknologiaohjelman alue jaettiin runkosuunnitelmassa kuuteen aihealueeseen ja edelleen alakohtiin seuraavasti: I. Moottoriteoria, moottoriprosessien ja -palamisen mallintaminen/mittaaminen 1. Moottoriprosessien tutkiminen, menetelmien kehittäminen II. Moottorin mekaaninen rakenne ja moottorin apujärjestelmät 2. Moottorin mekaaninen rakenne, moottorin apujärjestelmät 3. Säätö- ja ohjausjärjestelmät III. Pakokaasujen puhdistus 4. Moottoritekniset menetelmät ja pakokaasujen jälkikäsittely IV. Poltto- ja voiteluaineet 5. Polttoaineet 6. Voiteluöljyt 7. Muut moottoriin integroidut nesteet V. Moottoreiden testaus, testaustekniikka, käyttöolosuhteiden vaikutus 8. Moottoreiden testaus 9. Käyttöolosuhteiden vaikutus VI. Moottorisovelluksiin ja moottorien käyttöön liittyvät aiheet 10. Moottoriin installoidut jäähdytys, lämmön talteenotto ja CHP-kytkennät 11. Integrointi ja standardisointi (järjestelmätoimitukset) 12. Huoltotoiminta, jätteiden kierrätys ja käsittely 1
13 Toteutuneiden projektien jako edellä mainituille alueille ei ole yksiselitteistä. Yritysprojektit painottuivat selvästi alueille II, III ja IV, tutkimuslaitosprojektit jakautuivat tasaisemmin koko alueelle. Projektiluettelo on liitteessä Rahoitus Ohjelmassa tehtiin yhteensä 99 Tekesin rahoituspäätöstä. Tutkimuslaitosprojektien rahoituksesta päätettiin pääsääntöisesti vuosittain, joten projektien todellinen kokonaismäärä oli noin 60. Yritysprojekteja toteutettiin yhteensä 34 kokonaisvolyymin ollessa 35,6 M ja Tekesin tuen 13,2 M.Tutkimuslaitosprojektien volyymi oli 15,5 M, josta Tekesin rahoitus noin 9 M. Ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 51 M. Kuvassa 1 näkyy toteutunut volyymi vuosittain rahoituspäätöksien perusteella. Tutkimuslaitosprojekteissa toteuma ja päätökset ovat lähellä toisiaan, mutta useiden yritysprojektien päätökset koskevat useampaa kuin yhtä vuotta, joten toteutuksen volyymi jakautuu päätösten volyymiä tasaisemmin. Kuvassa 2 nähdään kokonaisrahoituksen jakauma. Yritysten oma rahoitus 44 % Muu rahoitus tl hankkeet 12 % Tekes Y rahoitus 26 % Tekes TL rahoitus 18 % Kuva 2. Kokonaisrahoituksen jakauma lähteittäin. Yritysten rahoitus omiin projekteihinsa oli noin 44 %, lisäksi yritykset rahoittivat tutkimuslaitoshankkeita niin, että noin puolet ohjelman rahoituksesta tuli yrityksiltä. 16 Rahoitus (M ) Yritysten oma rahoitus Muu rah tl hankkeet Tekes/tutkimuslaitokset Tekes/yritykset Kuva 1. Ohjelman rahoitus vuosittain. 2
14 1.5 Toimintaan osallistuneet tahot Kuudellatoista yrityksellä on ollut ohjelmassa oma projekti (liite 1). Kun mukaan lasketaan tutkimuslaitosprojektien rahoitukseen osallistuneet yritykset osallistujien kokonaismäärä nousee yli kaksinkertaiseksi eli lähes 40 yritykseen. Suurin volyymi on luonnollisesti ollut alan veturiyrityksillä. Tutkimuslaitoksista Teknillinen korkeakoulu (TKK), VTT Prosessit ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ovat olleet pääroolissa. Edellisten lisäksi ohjelmaan ovat osallistuneet Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Åbo Akademi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Maatalouden tutkimuskeskus (MTT/Vakola), Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun aluetyöterveyslaitos. 1.6 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyötä on pääosin tehty projektitasolla. Projekteissa on ollut tutkijavaihtoa sekä suomalaisten tutkijoiden työskentelynä ulkomailla että ulkomaisten vaihtotutkijoiden työskentelynä projekteissa. Lisäksi EU-projekteihin on ollut konkreettisia kytkentöjä. Ohjelmatasolla valmisteltiin liittyminen IEA Combustion sopimukseen, johon suomalaiseksi tutkimushankkeeksi otettiin osa laskentaprojektin tehtävistä. IEA-toimintaan on osallistuttu myös jo vakiintuneiden Advanced Motor Fuels (AMF), ja Hybrid and Electric Vehicles sopimuksien puitteissa. AMF-sopimus on sisältänyt konkreettisia yhteisprojekteja ulkomaisten partnereiden kanssa, muissa sopimuksissa toiminnan luonne on ollut tiedon vaihtoa. Lisätietoa IEA AMF toiminnasta on osoitteessa Ohjelman seminaareihin saatiin kansainvälisiä esityksiä ajankohtaisista aiheista erityisesti päästöihin liittyvistä aiheista. 3
15 2 Tulokset pääalueittain 2.1 Moottoriteoria, moottoriprosessien ja -palamisen mallintaminen/mittaaminen Dieselprosessin hallinta: laskennallinen moottoritutkimus Martti Larmi, Teknillinen korkeakoulu, polttomoottorilaboratorio Tiivistelmä Dieselprosessin hallinta -hankkeessa on tehty dieselprosessin fysikaalisia ilmiöitä kuvaavien alimallien tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeen teoreettinen perusta on laskennallisessa virtausmekaniikassa. Erilaisia alimalleja ja malliyhdistelmiä on tutkittu eri kuormitustapauksissa kolmen eri kokoluokan moottoreissa. Moottoreiden tutkimus- ja kehitystyössä voidaan laskennallisesti tutkia rakenteellisten ja toiminnallisten seikkojen vaikutuksia dieselpalamiseen ja päästöjen muodostumiseen. Näitä seikkoja ovat polttoainesuuttimen reikäkoko ja reikien lukumäärä, suutinkulma, suuttimen asema, ruiskutuspaine, ruiskutusprofiili, palotilan muoto sekä täytöksen lämpötila, paine, tiheys, koostumus ja virtauskenttä. Hankkeen erillinen loppuraportti julkaistaan helmikuussa Perusteet ja hankkeen tavoitteet Laskennallinen virtausmekaniikka on avannut uuden ulottuvuuden moottoreiden tutkimuksessa ja kehityksessä. Laskennallisen virtausmekaniikan avulla sylinterin sisäisiä tapahtumia voidaan tarkastella simuloimalla. Sylinterin sisäisten ilmiöiden kokeellinen tutkimus on aikaa vievää ja teknisesti vaativaa. Erilaisia parametritutkimuksia on mahdollista tehdä laskennallisesti ilman koetoimintaa. Laskennalla ei kuitenkaan kokonaan korvata kokeellista tutkimusta, vaan teoreettinen ja kokeellinen tutkimus tarvitsevat toinen toistaan. Tiede ja tekniikka etenevät mallikehityksen ja teorian sekä kokeellisen toiminnan yhteistyönä. Dieselprosessin hallinta -hanke on ollut neljän tutkimuslaitoksen yhteinen projekti. Mukana ovat olleet Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, VTT sekä Teknillinen korkeakoulu. Hankkeen simuloinnit perustuvat laskennalliseen virtausmekaniikkaan. Hankkeessa on tehty dieselprosessin fysikaalisia ilmiöitä kuvaavien alimallien tutkimus- ja kehitystyötä. Erilaisia alimalleja ja malliyhdistelmiä on tutkittu eri kuormitustapauksissa kolmen eri kokoluokan moottoreissa. Hankkeeseen on liittynyt myös mittaustoimintaa sekä laskennan alkuarvojen ja reunaehtojen määritystä. Simulointien tuloksia on verrattu moottoreista mitattuihin sylinteripainekäyriin ja niistä saatuihin lämmönvapautumisiin. Myös aiemmin raportoituja polttoainesuihkun kylmäkammiomittauksia on käytetty vertailuarvoina. Varsinaista kokeellista palamistutkimusta hankkeessa ei ole tehty. Dieselprosessi on muuttuvine kaasuvirtauksineen ja palamisineen laskennallisesti haasteellinen. Laskennassa tarvitaan liikkuva ja mukautuva laskentahila, joka usein on myös monimutkainen. Polttoainesuihkun simulointi edellyttää laskentaohjelmilta kykyä tarkastella pisaroiden kulkua erillään kaasuvirtauksesta. Useiden fysikaalisten ilmiöiden malleja tarvitaan laskennassa. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi pisaroituminen, pisaroi- 5
16 den ja kaasuvirtauksen vuorovaikutus, pisaroiden höyrystyminen, polttoainehöyryn sekoittuminen palamisilmaan, syttyminen, lämmön vapautuminen ja palamisreaktiot, lämmönsiirto sekä päästöjen muodostuminen. Laskennan soveltaminen ja tutkimustulokset Rakenteellisten ja toiminnallisten seikkojen vaikutuksia dieselpalamiseen ja päästöjen muodostumiseen voidaan tutkia laskennallisesti. Polttoainesuihkun kannalta oleellisia seikkoja ovat polttoainesuuttimen reikäkoko ja reikien lukumäärä, suutinkulma, suuttimen asema, ruiskutuspaine ja ruiskutusprofiili. Palamisolosuhteiden kannalta korostuvat palotilan muoto sekä täytöksen lämpötila, paine, koostumus ja virtauskenttä. Tutkimushankkeen tuloksena on saatu paljon käyttökelpoista tietoa dieselmoottorin sylinterin sisäisistä tapahtumista. Kuvassa 1 on esitettynä imutahdin aikaisia virtauksia SISU 645 -moottorin sylinterissä. Värit kuvaavat virtausnopeuksia sylinterissä metreinä sekunnissa. Imu- ja puristustahdin simulointi vei 2.5 GHz prosessorilla varustetulta tietokoneelta keskusyksikköaikaa yli viikon. Laskentahilassa oli noin laskentakoppia. Nopeakäyntisissä moottoreissa imu- ja puristustahdin virtausten arviointi on tärkeää, koska palamisen alkaessa virtauskentällä on oleellinen vaikutus itse palamistapahtumaan. Kuvassa 2 on esitettynä Wärtsilä 20 -moottorin palamissimuloinnista kuva hetkellä 10 astetta kammenkulmaa yläkuolokohdan jälkeen. Moottorista on mallitettu symmetriasyistä vain kahdeksasosasylinterin kokoinen sektori. Kahdeksasosa vastaa yhden suutinreiän osuutta. Laskentakoppeja mallissa on kyseisellä laskentahetkellä 17 x 49 x 23 kappaletta. Palamistapahtuman simulointi vei noin kymmenen tuntia keskusyksikköaikaa. Vaikka laskennallisen virtausmekaniikan avulla saadaan yksityiskohtaisia tuloksia dieselprosessista, on tulosten arvioinnissa oltava varovainen. Laskennallisen virtausmekaniikan haasteena on ollut ja on edelleen itse kaasuvirtauksen laskeminen. Kaasuvirtausten laskennassa joudutaan käyttämään keskiarvotettuja virtauksia. Virtausten ajalli- Kuva 1. SISU 645 -moottorin sylinterin sisäisiä virtauksia imutahdin lopussa. 6
17 Kuva 2. Wärtsilä 20 -moottorin sylinterin sisäinen paikallinen lämpötila (K) sekä polttoainesuihku palamistapahtuman aikana. nen ja paikallinen heilahtelu eli turbulenssi joudutaan mallittamaan. Laskennassa käytetään erilaisia turbulenssimalleja, joilla heilahtelu huomioidaan. Polttoainesuihkun muoto ja tunkeuma ovat jossain määrin riippuvaisia laskentahilasta eli laskenta on hilariippuvainen. Myös suutinvirtauksen ja suihkun välinen riippuvuus on haasteellinen, ja oikeanlainen suihkun alustaminen laskentaan vaatii ammattitaitoa. Mikäli nämä hankaluudet huomioidaan riittävässä määrin, voidaan palamisen simulointia käyttää menestyksekkäästi moottoreiden tutkimus- ja kehitystyössä. Kansainvälinen yhteistyö ja raportointi Hankkeen päätyttyä voidaan todeta, että Suomessa on saavutettu moottorilaskennassa hyvä kansainvälinen taso. Korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja on tehty lähes kolmekymmentä. Useita päteviä ja ammattitaitoisia tutkijoita on kouluttautunut laskentaan. Kansainvälistä tutkijainvaihtoa on ollut seuraavien oppilaitosten välillä: Michigan Technological University, Houghton, USA ja Teknillinen korkeakoulu, Otaniemi. Korkeatasoisia opinnäytteitä on tehty useita. Väitöskirjoja on valmistunut yksi ja kolme väitöskirjaa on valmisteilla. Teoreettista tietämystä on viety teollisuuteen kaksi kertaa vuodessa pidetyissä hankkeen sisäisissä seminaareissa. Hankkeesta julkaistaan erillinen loppuraportti Teknillisen korkeakoulun Polttomoottorilaboratorion julkaisusarjassa helmikuussa Keskinopean dieselmoottorin palamisen kehittäminen Raimo Turunen, Teknillinen korkeakoulu, polttomoottorilaboratorio Toim. Matti Kytö, VTT Prosessit Tavoite Projektin perusidea oli käyttää numeerista virtauslaskentaa keskinopean dieselmoottorin palamisen optimoimiseksi (NO x, savutus, polttoaineen ominaiskulutus) ja näin vähentää tarvittavien moottorikokeiden määrää. Esimerkkimoottoriksi valittiin Wärtsilä 20 ja asetettiin konkreettiset suorituskyvyn tavoitearvot. Toisena tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet rakentaa sylinterin sisäinen polttoainesuihkun ja palamisen tutkimuslaite TKK:n polttomoottorilaboratorioon ja ottaa kantaa eri menetelmien käyttökelpoisuuteen. Kolmantena tehtävänä oli moottorin venttiiliajoituksen optimoiminen moottorikokein. Toteutus Toteutusvaiheessa havaittiin, että CFD-malli toimi melko hyvin ja antoi järkeviä ennusteita, mutta sen käyttäminen ei ollut riittävän nopeaa. Yhden tapauksen simuloimiseen meni useita vuorokausia. 7
18 Ihmisen tehtävänä oli samoin kuin moottorikokeiden yhteydessäkin valita uudet parametrit laskentaa varten ja tehdä päätelmät tuloksista. Päätelmien teon tueksi, nopeuttamiseksi ja systemoimiseksi kehitettiin neuroverkkomalli (Ari Kallio), jonka avulla voitiin ennustaa eri parametrien vaikutukset suorituskykyyn. Neuroverkkomalli piti opettaa aikaisemmin tehdyillä moottorikokeilla. Näitä saatiin koemoottorin valmistajalta ja omasta laboratoriosta. Lisäksi mallia voitiin opettaa numeerisen virtauslaskentamallin tuloksilla. Jatkovaiheessa (kolmas tehtävä) tehtiin moottorikokeita erilaisilla venttiiliajoituksilla. Sen lisäksi tutkittiin männän lämpötilan vaikutusta hiukkaspäästöön. Lämpötilan muutos saatiin aikaan jäähdytystä muuttamalla. Tulokset Sekä numeerisen mallin että neuroverkkomallin avulla saavutettiin jonkin verran edistystä, etenkin savutuksen suhteen, mutta jouduttiin toteamaan, ettei voitu löytää sellaista parametriyhdistelmää, jolla olisi päästy kaikkiin tavoitearvoihin. Koska tässä tarkastelussa ei ollut voitu ottaa huomioon venttiiliajoitusta (ei käytettävissä opetusdataa neuroverkkomallille, CFD:n avulla tutkiminen liian hidasta), ehdotettiin projektille jatkohanketta, jossa uutta venttiiliajoitusta testattaisiin moottorikokein. Sylinterin sisäisistä tutkimusmenetelmistä tehtiin kirjallisuustutkimus, jonka tulokset on raportoitu ProMotor vuosikirja 2000:ssa. LII- (Laser Induced Incandescence) ja LIF (Laser Induced Fluorescence) -menetelmät todettiin käyttökelpoisiksi ja soveltuviksi käytettäväksi EVE-koemoottorin yhteydessä. Huuhtelun vähentämisen avulla oli mahdollista pienentää samanaikaisesti polttoaineen ominaiskulutusta, NO x -ominaisemissiota ja todennäköisesti myös pienimpien hiukkasten määrää pakokaasussa. Haittapuolena oli pakoventtiilien ja turbiinin lisääntyneet lämpökuormitukset. Koeventtiiliajoituksien edulliset vaikutukset polttoaineen kulutukseen liittyivät kaasunvaihdon aikana saadun työn lisääntymiseen. Huuhtelun vähentäminen kasvatti palamislämpötilaa ja kohotti pakokaasun NO x -pitoisuutta, mutta samaan aikaan pakokaasun massavirta väheni suhteessa vakiotilanteeseen vielä enemmän ja lopputuloksena moottorin NO x -ominaisemissio pieneni. Jäännöskaasumäärän lisääminen alensi selvästi palamiskaasujen NO x -pitoisuutta. Pienten hiukkasten määrän vähentyminen pakokaasussa lyhennettäessä huuhtelujaksoa liittyi todennäköisesti tehostuneeseen hapettumiseen Dieselliekin kuvantavan diagnostiikan hyödyntäminen moottorien optimoinnissa Ville Nummela, Tampereen teknillinen yliopisto, fysiikan laitos Toim. Matti Kytö, VTT Prosessit Taustaa Moottorien diagnostiikkaan liittyvissä ProMO- TOR-ohjelman aiemmissa projekteissa on kehitelty tekniikkaa, jolla pystytään mittaamaan mm. dieselliekin 2-dimensioinen lämpötilajakauma. Projekteissa tehtyä työtä on raportoitu Juha Vattulaisen väitöskirjassa Advances in Optical Diagnostics of High Temperature Industrial Processes (TTKK Julkaisuja 273, 1999) sekä Ville Nummelan diplomityössä Dieselliekin kuvantava pyrometria (TTKK Sähkötekniikan osasto 1999) ja useissa tieteellisissä julkaisuissa. Mm. Vattulainen, J., Nummela, V., Hernberg, R. & Kytölä, J., A system for quantitative imaging diagnostics and its application to pyrometric in-cylinder flame-temperature measurements in large diesel engines. Measuring Science Technology 11 (2000) Polttomoottorin palamisprosessin mittaaminen on suorassa yhteydessä palamisen mallinnukseen. Mallinnuksen kehittämiseksi ja tulosten verifioimiseksi tarvitaan mahdollisimman yksityiskohtaista mittaustietoa sylinterin sisäisistä prosesseista. 8
19 Kuva 1. Kaavio kaksoiskamerasta ja endoskooppioptiikasta mittaustilanteessa. Projektin lähtökohtana oli aiemmin kehitetty kaksoiskameralaitteisto (kuva 1), jolla on mahdollista ottaa lämpökuvia dieselliekistä moottorin sylinterin sisäpuolella. Kaksoiskameran suorituskyky on hyvä, mutta haittana on monimutkainen rakenne, minkä vuoksi sen käyttäminen on verraten hankalaa ja vaatii perehtyneisyyttä optisten menetelmien problematiikkaan. Tavoite Tavoitteena oli muokata kuvantava pyrometrinen diagnostiikka sellaiseen muotoon, että se voidaan siirtää moottoritutkijoiden itsensä käytettäväksi. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin dieselliekin lämpökuvaukseen uusi, digitaaliseen värikameraan perustuva, kaksoiskameraa yksinkertaisempi mittausmenetelmä. Tulokset Uusi mittalaite on rakennettu ja mittausohjelma kirjoitettu. Dieselliekin lämpötilamittaus on mahdollista toteuttaa digitaaliseen värikameraan perustuvalla laitteistolla siten, että laitteiston suorituskyky ei ole merkittävästi kaksoiskameraa huonompi. Vain yhtä kameraa käyttämällä muualla saavutetaan selkeitä etuja: 1) mittalaite on yksinkertaisempi, edullisempi ja helppokäyttöisempi, 2) se ei vaadi käyttäjältään samaa optisten laitteiden asiantuntemusta kuin kaikilta ominaisuuksiltaan säädettävissä oleva kaksoiskamera, 3) tarvittavien tietokoneohjelmien toteuttaminen helpottuu myös merkittävästi, mikä edesauttaa laitteiston käyttökelpoisuutta käytännön mittaustilanteessa, sillä mittalaite voidaan tehdä älykkäämmäksi (mm. automaattinen ajastus ja valotusajan säätö) ja sitä myöten merkittävästi nopeatoimisemmaksi. Mittaustilanteessa suurin ero kaksoiskameraan verrattuna oli parannettu automatiikka, jonka ansiosta mittaaminen nopeutui moninkertaisesti. Etenkin suuremmilla moottoreilla tämä merkitsee selvää säästöä koeajokustannuksissa. Projektin aikana syntyi idea lisätä kameraa ohjaavaan tietokoneeseen myös A/D-muunninkortti. Tämä myös toteutettiin, joten uusi laite pystyy nyt mittaamaan synkronoidusti sekä dieselliekin emittoimaa säteilyä että digitoimaan mittaussylinteriin sijoitetun paineanturin sekä suuttimen neulan asentoanturin antamaa signaalia. 9
20 Värikamera ja endoskooppioptiikka voidaan tarvittaessa korvata mustavalkokameraan kiinnitetyllä spektrometrillä, jolloin laitteistoa voidaan käyttää dieselliekin emittoiman säteilyn tarkempaan spektroskooppiseen analyysiin. Saatua spektridataa voidaan käyttää mm. mitattujen lämpökuvien luotettavuuden arviointiin. Laitteisto on koottu toimivaksi paketiksi ja luovutettu käyttöohjeineen Teknillisen korkeakoulun Polttomoottorilaboratorion käyttöön. Kuva 2. Esimerkki dieselmoottorin sylinterin lämpöjakaumasta palamisen loppupuolella. Punainen väri kuvaa n K lämpötilatasoa, keltainen runsaan 2500 K lämpötilaa ja vihreä n K lämpötilaa. 10
Low Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen
Low Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen Johanna Wahlström ja Kalle Lehto TKK Polttomoottoritekniikka Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotPäästötön moottoripalaminen
Päästötön moottoripalaminen Martti Larmi, Johanna Wahlström, Kalle Lehto Polttomoottorilaboratorio, TKK Päästötön moottoripalaminen Polttomoottoritekniikan vastuualue on tulevaisuuden moottoritekniikkaan
Lisätiedot300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia. Ossi Kaario
300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia Ossi Kaario 300bar palaminen 350 300 250 P (bar) 200 150 100 50 0-50 0 50 100 150 DegCA Alusta Rakentaminen aloitettu 1999 1. versio valmis 2004 2. versio valmis
LisätiedotKorkean setaaniluvun parafiiniset dieselpolttoaineet ja päästöjen oleellinen vähentäminen. ReFuel. Polttomoottoritekniikka/Aki Tilli 18.5.
Korkean setaaniluvun parafiiniset dieselpolttoaineet ja päästöjen oleellinen vähentäminen ReFuel Polttomoottoritekniikka/Aki Tilli 18.5.2010 KV - yhteistyö Collaborative Task of the IEA Combustion Agreement
LisätiedotTEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin
TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotPOLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA
PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotAdvanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems
Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotArab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein
MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.
LisätiedotJälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130
Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit
LisätiedotCFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007
CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotSeppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015. Teknillinen tiedekunta
Seppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015 Teknillinen tiedekunta UV FOCUS AREAS Distributed energy production Renewable fuels and energy Gas and diesel engines Engine-driven power plants Flexible power generation
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotSAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotVirtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla. Timo Siikonen
Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla Timo Siikonen Sisältö Vähän TKK:n CFD ryhmästä Rooli koulutuksessa Tieteellinen ja muu toiminta Osallistuminen alan kansallisen osaamisen ylläpitoon
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotTaulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)
MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta
LisätiedotErkki Antila Teknillinen tiedekunta
9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta
LisätiedotHDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus
HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotTransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen
TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen
LisätiedotYmpäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta
Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotVoiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt
Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotEVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma
EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma 2011-2015 EVE-ohjelman taustaa: Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistäminen vahva trendi Sähköistäminen parantaa energiatehokkuutta vähentää päästöjä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotVetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa
Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa MOOTTORITEKNIIKAN SEMINAARI DIPOLI Tuukka Hartikka, Neste Oil Oyj Tuukka.hartikka@nesteoil.com Biopolttoainevaihtoehtoja dieselmoottoriin HVO, NExBTL
LisätiedotUX NÄKÖKULMA - KONECRANES
UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotKon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala
Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia
LisätiedotIFRF Suomen kansallinen osasto
IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio
LisätiedotTeknologiasta liiketoimintaa - case VTT
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT KOLSTER IPR INSIGHT, 5.4.2017 Sanna Häikiö, Senior Legal Counsel, VTT VTT-konsernin organisaatio 1.1.2017 06/04/2017
LisätiedotSeppo Niemi Energiatekniikka Teknillinen tiedekunta
Seppo Niemi Energiatekniikka 29.8.2016 Teknillinen tiedekunta Roadmap Background GHG emissions to be lowered Renewables Gases The share of electricity rises Electricity grids Systems and devices become
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T197/M15/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, TKI JA PALVELUT, KYMILABS SOUTH-EASTERN FINLAND
LisätiedotKokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä
Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy
LisätiedotKuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa
Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia
LisätiedotTulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella
Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Palotutkimuksen päivät 2013 Antti Paajanen, Timo Korhonen, Merja Sippola ja Simo Hostikka, VTT 2 Tulipalon ja rakenteen vuorovaikutus Rakenteiden
LisätiedotÄlykkään vesihuollon järjestelmät
Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta
LisätiedotSähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014
Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive
LisätiedotVoiteluaineiden vaikutus työkonedieselmoottorin pienhiukkaslukumääriin
Voiteluaineiden vaikutus työkonedieselmoottorin pienhiukkaslukumääriin 7.5.2013 Kestävä moottoriteknologia Teknologiateollisuus, Helsinki Teemu Ovaska Tutkimusavustaja, ins. (amk) Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotNestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe
Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila
LisätiedotSisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys
Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotMetra ERW 700. Energialaskuri
Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotVTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset
LisätiedotJaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
LisätiedotNestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011
Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila
LisätiedotBiokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013
Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotAFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4
AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions
LisätiedotSeppo Niemi Energiatekniikka Teknillinen tiedekunta
Seppo Niemi Energiatekniikka 5.9.2017 Teknillinen tiedekunta Improvement of gas infrastructure Ignition properties of several alternative engine fuels Advanced engine control systems Test bench for particulates
Lisätiedotliiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by
ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle
Lisätiedot23.1.2012 Measurepolis Development Oy
23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotTäydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.
Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.
LisätiedotTyökoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)
Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi
LisätiedotTomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011
Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotSUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA
Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE
Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University
LisätiedotEuro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt
Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt HSY Ilmanlaadun tutkimusseminaari 8.11.2018 Petri Söderena Erikoistutkija VTT 9.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Sisältö Raskaanliikenteen
LisätiedotLentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely)
Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely) Tuukka Stewen 1.9.2017 Ohjaaja: DI Juho Roponen Valvoja: prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotCFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi
CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, TkT (Prof. Timo Hyppänen) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiajärjestelmät Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi 1 CFD LTY:ssä Energia- ja ympäristötekniikan
LisätiedotAdditions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit
s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030
LisätiedotSeoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla
Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.
LisätiedotKalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja
Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotLämmitysjärjestelmät
METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1
LisätiedotTutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet
Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotKilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto
Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotFIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE
FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, 10.6.2019 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö, Sponda Oyj 10.6.2019 1 Kannattavuus, läpinäkyvyys
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotMASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta
MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita
LisätiedotVirtaus ruiskutusventtiilin reiästä
Jukka Kiijärvi Virtaus ruiskutusventtiilin reiästä Kaasu- ja polttomoottorin uudet tekniset mahdollisuudet Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari 2014-05-15 Otaniemi Teknillinen tiedekunta, sähkö-
LisätiedotReliable sensors for industrial internet
Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click
LisätiedotWhat gets measured gets done
What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille
DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotSilent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi
Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille
LisätiedotProjektin tavoitteet
VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,
LisätiedotVTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI
1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013
SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 1 Langh -yritykset 2 Innovaatiot Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opinnäytetyöt
LisätiedotVA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )
VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1
Lisätiedot