Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR 1999 2003"

Transkriptio

1 Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR Teknologiaohjelmaraportti 2/2004 Loppuraportti

2 Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMOTOR Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 2/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2004

4 Esipuhe Tekes käynnisti ProMOTOR-moottoritekniikan teknologiaohjelman vuoden 1999 alusta viisivuotiseksi ohjelmaksi eli ohjelma päättyi vuoden 2003 lopussa. Ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin kansallisen moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehityksen tukeminen ja sen avulla alan kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Liiketoiminnan kehittämisen suhteen erityisenä tavoitteena nostettiin esiin alan pk-sektorin tuotekehityksen aktivoiminen ja liiketoiminnan kasvattaminen. Ohjelman tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin alussa ketju, joka koostui polttoaineesta, moottoritekniikasta ja palamisesta sekä päästöjen hallinnasta. Tähän liittyvä teollisuuspohja oli ohjelman lähtötilanteessa vahva, kylläkin muutaman ison yrityksen kautta. Pk-sektorin mukaankytkeminen nähtiinkin hyvin tärkeänä toimialan kehittymiselle tulevaisuudessa. Heti alusta lähtien teollisuuden sitoutuminen teknologiaohjelmaan oli hyvin vahvaa. Tämä näkyi käytännössä myös ohjelman tutkimus- ja kehitystyössä, josta suurin osa tehtiin yritysten tuotekehityshankkeissa. Ohjelman aikana toteutettiin yhteensä 98 projektia, josta 61 oli tutkimuslaitosten vetämiä ja 37 yritysprojektia. Erityisesti tutkimushankkeista monet olivat monivuotisia ja käytännössä jatkohankkeita, mikä selittää hankkeiden suuren kappalemäärän. Ohjelman kokonaisbudjetiksi muodostui noin 51 M, mistä yritysprojektien osuus oli lähes 36 M eli noin 70 % ja tutkimushankkeiden osuus noin 15 M. Tekes rahoitti ohjelmaa yhteensä noin 22 M :lla lopun koostuessa yritysten ja julkisten laitosten rahoituksesta. Tässä loppuraportissa esitellään tutkimushankkeet ja niiden päätulokset. Myös suurimmasta osasta yrityshankkeita on saatu hyvät raportit, mistä erityinen kiitos yritystahoille. Tekes on lisäksi tilannut ProMOTOR-ohjelman arvioinnin, minkä raportti julkaistaan erillisenä Tekesin julkaisusarjassa. Teknologiaohjelma on merkittävässä määrin parantanut aiemmin hajanaisen moottorialan tutkimuksen verkottumista sekä tutkimustahojen että yritysten välillä. Samalla tutkimuksen taso on noussut ja tutkimustahot ovat päässeet kansainvälisen tutkimuksen tasolle sekä ovat enenevässä määrin menneet mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Alan tutkimustoiminnan infrastruktuuria on myös ohjelman aikana parannettu merkittävillä panostuksilla tulevaisuuden moottoritekniikan tutkimuslaitteisiin. Uudet laiteresurssit mahdollistavat tutkimustoiminnan, jonka avulla suomalainen teollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja parantaa asemiaan tulevaisuudessa.

5 Lopullinen ulkoisen ohjelma-arvioinnin tulos ei tätä kirjoitettaessa ollut valmis, joten yksityiskohtaisempi sisältö löytyy edellä mainitusta raportista. Kuitenkin alustavaa arviotietoa on jo saatavilla. Sen mukaan projektien, sekä tutkimus- että yrityshankkeiden onnistuminen arvioitiin hyväksi, erityisesti yrityshankkeiden osalta jopa erinomaiseksi. Se antaa käsityksen, että tutkimus- ja kehityskohteet ovat olleet oikein valittuja ja tehty työ on ollut laadukasta. Arvioinnin yhteydessä tarkasteltiin ohjelman vaikuttavuutta ns. toimialan kehitysvaiheen näkökulmasta. Tämä jälkiarvio antoi ymmärtää, että toimialan kehittymisen kannalta resursseja olisi ehkä voinut suunnata toisella tavalla kuin ohjelmassa tehtiin. Kuitenkin ohjelman lähtötilanteessa teknologian kehitystoiminnan strategiset linjaukset olivat erilaisia tämänpäiväiseen tilanteeseen nähden, joten tuolloin tehdyt painopistevalinnat puoltavat hyvin paikkaansa. Tekes haluaa kiittää kaikkia ProMOTOR-teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita sidosryhmiä sekä henkilöitä rakentavasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Erityisesti Tekes haluaa kiittää ohjelmapäällikkö Matti Kytöä ja ohjelman johtoryhmää onnistuneesta ohjelman läpiviennistä. Joulukuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Moottoritekniikan teknologiaohjelma ProMO- TORin keskeinen alue on ketju polttoaineista moottoriin, moottoripalamiseen ja pakokaasujen puhdistukseen. Päästöjen voimakas alentamispaine on yksi moottorialan keskeisistä haasteista ja lopputuloksen optimoimiseksi tarvitaan koko edellä mainitun ketjun huomioon ottamista. Ohjelman valmistelu tehtiin kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Ohjelman päätavoitteeksi kirjattiin moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehityksen tukeminen teollisuudenalan kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Yritysprojekteilla oli ohjelmassa suuri paino, volyymina mitattuna noin 70 % toteutui yrityshankkeina. Ohjelmassa päästiin hyviin tuloksiin kaikilla osa-alueilla. Moottoriteoria-alueella panostettiin voimakkaasti laskennan kehittämiseen, ja neljän tutkimuslaitoksen yhteistyönä projektin johtoryhmän ohjaamana moottoreiden virtauslaskelma saatiin nostettua kansainväliselle tasolle. Tiivis kansainvälinen yhteistyö ja opinnäytteet ovat näyttöjä tasosta. Laskennan lisäksi parannettiin sylinterin sisäisten ilmiöiden mittaamista, mutta tällä alueella panostus oli pientä. Tutkimusvalmiuksia parannettiin useilla alueilla. Uusi tutkimusmoottori, EVE (Extreme Value Engine), antaa mahdollisuuden moottoriprosessin variointiin tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia tavanomaisissa moottoreissa. Korkea ahtopaine ja vapaasti valittava venttiilien ajoitus ovat tärkeitä, uusia vapausasteita antavia tekijöitä. Erittäin korkeille tehollisille keskipaineille suunnitellun moottorin mekaaninen rakenne sinällään on ainutlaatuinen. Tribologian tutkimukseen suunniteltiin ja rakennettiin sekä männänrengastribologian tutkimuslaite että mittava laakerikoepenkki. Raskaan ajoneuvokaluston tutkimusvalmiudet kohotettiin uuden tutkimuslaitteiston myötä korkealle tasolle. Sekä kokonaisten ajoneuvojen että moottoreiden tutkimusta voidaan tehdä mm. näköpiirissä olevien päästövaatimusten mukaisesti. Uusia tutkimusvalmiuksia on hyödynnetty tuloksellisesti sekä päästötutkimuksessa että raskaiden ajoneuvojen energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävässä tutkimuksessa. Moottoreiden ja moottorikomponenttien alueella kehitettiin kokonaan uusia tuotteita ja moottoreiden suorituskykyyn ja päästöihin vaikuttavia komponentteja. Keskinopeiden moottoreiden alueella dual-fuel-moottori on hyvä esimerkki onnistuneesta uudesta tuotteesta. Common-rail-tekniikkaa on kehitetty sekä keskinopeisiin että nopeakäyntisiin dieselmoottoreihin. Uusi dieselmoottorin mäntä edustaa edistyksellistä ja kilpailukykyistä suomalaista tuotetta. Työkonedieseleissä on kehitetty uusi moottorisukupolvi, jolle leimaa antava piirre on sähköisten ohjausten runsas hyväksikäyttö. Elektronista ohjausta on hyödynnetty sekä suorituskyvyn parantamisessa että päästöjen vähentämisessä. Hyötymoottorikelkkaan on kehitetty uusi nelitahtinen vähäpäästöinen moottori. Kokonaan uutta suunnittelua edustaa autokäyttöön tarkoitettu moottori, josta on rakennettu ja koekäytetty ensimmäinen prototyyppi. Mittaustekniikan alueella on kehitetty ja tuotu markkinoille jatkuvatoiminen pakokaasujen hiukkasmassa mittaukseen soveltuva laite ja pakokaasun ominaisuuksien mittaamiseen soveltuva näytteenottolaitteisto. Näytteenottolaitteisto on avainasemassa mitattaessa pienhiukkasia. Liikennepolttoainetutkimuksessa on selvitetty bensiiniin ja dieselpolttoaineeseen soveltuvia biokomponentteja Suomen olosuhteissa ja löydetty sopivat tuotespesifikaatiot. Polttoainekomponenttien tuotantoon eläinrasvoista, paistoöljyistä ja muista kasviöljyistä on kehitetty uusi menetelmä.

7 Lisäksi on kehitetty tekniikkaa tuottaa eetteriä korvaavia korkealaatuisia hiilivetykomponentteja. Ajoneuvokokoluokassa dieselmoottoreiden pakokaasujen puhdistustekniikoista on kehitetty sekä hapetuskatalysaattoreita että SCR-tekniikkaa typen oksidien vähentämiseen. Uudet hapetuskatalysaattorit toimivat entistä alhaisemmissa lämpötiloissa ja ne vähentävät partikkelipäästöä merkittävästi enemmän kuin aikaisemmat tuotteet. SCRtekniikassa on saavutettu haluttu NO x -konversio dieselmoottorilla moottoridynamometrikokeissa. Yhden ajoneuvon kenttäkoe on käynnissä. Tässä ProMOTOR-teknologiaohjelman loppuraportissa on kuvattu ohjelman toteutusta ja saatuja tuloksia osin projektien vastuuhenkilöiden laatimien yhteenvetojen muodossa ja osin vuosikirjoissa julkaistujen raporttien lyhennelminä. Ohjelman arviointiraportti julkaistaan erillisenä raporttina.

8 Abstract The technology program ProMOTOR, related to the technology of internal combustion engines, covered the whole chain from fuels to engine, and from engine combustion to exhaust gas clean-up. One of the main challenges in the engine sector is to decrease emissions significantly. In order to meet this challenge, the whole chain has to be considered. The program was designed in close cooperation with the national industry of this sector. The main objective of the program was to support product development of the engine-related industry in order to develop and maintain international competitiveness. Corporate projects formed a substantial part of the program, amounting to about 70% of the whole budget volume. Good results were achieved in every sector of the program. In the sector of Engine Theory great efforts were directed to the development of calculation and simulation procedures and protocols. The efforts paid off, and significant progress was achieved. Close international cooperation and academic theses give indication of the high level. In addition to computational work optical method to study in-cylinder phenomena was developed. Research infrastructure was improved in many different areas. A new research engine, EVE (Extreme Value Engine), makes it possible to vary the operational parameters and the engine process in such ways which are not possible in ordinary engines. A very high boost pressure and freely selectable valve timing are important new features providing more freedom in testing. The mechanical structure of this engine, which is designed for extremely high mean effective pressures, is unique. A research device for piston ring tribology and a large bearing test rig were also designed and constructed for tribology research. The research facilities for work on heavy vehicles and engines improved significantly. Today it is possible to run complete heavy-duty vehicles on a chassis dynamometer and test engines, for example, according to transient type test protocols. The new research facilities have been utilized successfully both in the field of emission research and in studies aiming at decreasing energy consumption of heavy-duty vehicles. Completely new products and components improving general and emission performance of engines were developed in the sector of Engines and Engine Components. The dual-fuel engine is a good example of a successful new product within the category of medium speed engines. Common-rail injection technology has been developed for both medium-speed and high-speed diesel engines. A new piston for a diesel engine represents a competitive and advanced Finnish product. In the case of off-road diesel engines a new engine generation has been developed. Its most significant feature is extensive implementation of electronic control. Electronic control has been used both to improve overall performance and to reduce emissions. A new four-stroke engine with low emissions has been developed for snowmobile applications. A totally new engine intended for passenger cars has been designed and test runs have been carried out. In the area of Measurement Technique, a new device suitable for continuous measuring of particle mass in the exhaust flow has been developed and brought to the market. In addition, a sampling device suitable for exhaust gas characterisation research has been developed. Appropriate sampling technology is crucial in fine particle measurements.

9 In transportation fuel research, biocomponents suitable for gasoline and diesel fuel in Finnish climatic conditions have been studied and suitable product specifications have been determined. A new method for producing fuel components from animal fats and vegetable oils has also been developed. In addition, a technology to produce ethersubstituting, high-quality hydrocarbon components has been advanced. In order to reduce emissions from diesel vehicles, oxidation catalysts and SCR-catalysts have been developed. New oxidation catalysts operate at lower temperatures and reduce particle emissions more efficiently than earlier products. SCR-technique is being developed for heavy-duty vehicles. Significant NO x conversion was achieved with a diesel engine installed in an engine dynamometer. A field test with one SCR equipped vehicle is underway. This final report includes description of the implementation of the program and results from individual projects in the form of summaries. The ProMOTOR program has also produced Annual Reports. The evaluation report of the program will be published as a separate report.

10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Teknologiaohjelman yleiskuvaus Ohjelman tausta Tavoitteet Tutkimusalueet Rahoitus Toimintaan osallistuneet tahot Kansainvälinen yhteistyö Tulokset pääalueittain Moottoriteoria, moottoriprosessien ja -palamisen mallintaminen/mittaaminen Dieselprosessin hallinta: laskennallinen moottoritutkimus Keskinopean dieselmoottorin palamisen kehittäminen Dieselliekin kuvantavan diagnostiikan hyödyntäminen moottorien optimoinnissa Moottorin mekaaninen rakenne ja moottorin apujärjestelmät Ruiskutusjärjestelmien perustutkimus Dieselmoottorin palotilan seinämärakenteen kehittäminen Matalapäästöinen korkean hyötysuhteen monipolttoainemoottori Wärtsilä 50 DF Dieselmoottorin höyryinjektio Moduloitu ahtoilmansuodatin Työkonedieselmoottorit lisää suorituskykyä ja alhaisempia päästöjä elektroniikan avulla Z-moottori Moottorikelkan moottoritekniikan kehittäminen Pakokaasujen puhdistus ja mittaus Katalyyttiset jälkikäsittelyjärjestelmät Euro5-dieselajoneuvoihin SCR-katalysaattorijärjestelmien ja raskaan kaluston jälkikäsittelyjärjestelmien tutkimus VTT:llä vuosina Pienmoottoreiden päästöjen vähentäminen Katalyytin deaktivoituminen ja sen havainnointi pakokaasujen puhdistuksessa Ajoneuvojen hiukkaspäästöt haasteena mittauksilla Poltto- ja voiteluaineet Liikennepolttoaineiden biokomponentit Vähäpäästöinen voiteluaine...62

11 2.5 Uudet tutkimusvalmiudet Raskaan ajoneuvokaluston kehityshanke RAKE Mäntämoottorin ääriarvot Vibrantti-laakerikoepenkki VTT:n männänrengastribometri Moottorisovelluksiin ja moottorien käyttöön liittyvät aiheet Kehittynyt lämmön talteenotto KELTO Liitteet A Projektiluettelo...89 B Julkaisuluettelo...96 C Opinnäyteluettelo D Seminaarit Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

12 1 Teknologiaohjelman yleiskuvaus 1.1 Ohjelman tausta Vuosina energiateknologian tutkimus oli järjestetty 11 kansalliseen energiatutkimusohjelmaan. MOBILE, Liikenteen energiankäytön ja ympäristövaikutusten tutkimusohjelma, sisälsi polttoaineisiin- ja dieselmoottoreihin liittyviä kehityshankkeita. Polttoaineita ja moottoreita sivuttiin myös LIEKKI- ja SIHTI-ohjelmissa. Syksyllä 1997 päätettiin käynnistää ProMOTORiksi nimetyn ohjelman suunnittelu, ja ohjelmaa valmistelemaan perustettiin suunnitteluryhmä, jonka työn pohjalta ohjelma päätettiin käynnistää syksyllä Tavoitteet ProMOTOR-ohjelman keskeisenä tavoitteena on moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehityksen tukeminen teollisuudenalan kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Luettelomuodossa tavoitteet ovat: kehittää ja tuottaa laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita tarjota mielekäs toimintaympäristö yritysten tuotekehityshankkeiden toteuttamiseksi teknologiahyppäysten mahdollistaminen eräillä alueilla (esim. dieselmoottorien sähköinen säätö) auttaa moottorisektoria sopeutumaan kansainväliseen kehitykseen päästöjen vähentämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi aktivoida ja edesauttaa pk-yritysten tuotekehitys- ja liiketoimintaa hakea synergistisiä etuja eri yritysten ja tutkimustahojen yhteistoiminnalla ja verkottumisella tarjota yrityksille mekanismi vaikuttaa tutkimuslaitosten toiminnan suuntaamiseen tarjota mahdollisuus eri tutkijaosapuolille profiloitua moottoritutkimuksen osaajina tarjota foorumi erilaisten kansainvälisten yhteyksien hoitamiseksi kouluttaa maahan lisää moottorien ja moottoritutkimuksen asiantuntijoita. 1.3 Tutkimusalueet ProMOTOR-ohjelman selkärangaksi valittiin synerginen ketju polttoaine moottori & palaminen pakokaasujen puhdistus. Valitulla alueella kotimaisen teollisuuspohjan katsottiin olevan riittävän vahva ohjelman muodostamiseksi ja kansainvälisissä yhteyksissäkin mainittua ketjua tarkastellaan usein kokonaisuutena. Teknologiaohjelman alue jaettiin runkosuunnitelmassa kuuteen aihealueeseen ja edelleen alakohtiin seuraavasti: I. Moottoriteoria, moottoriprosessien ja -palamisen mallintaminen/mittaaminen 1. Moottoriprosessien tutkiminen, menetelmien kehittäminen II. Moottorin mekaaninen rakenne ja moottorin apujärjestelmät 2. Moottorin mekaaninen rakenne, moottorin apujärjestelmät 3. Säätö- ja ohjausjärjestelmät III. Pakokaasujen puhdistus 4. Moottoritekniset menetelmät ja pakokaasujen jälkikäsittely IV. Poltto- ja voiteluaineet 5. Polttoaineet 6. Voiteluöljyt 7. Muut moottoriin integroidut nesteet V. Moottoreiden testaus, testaustekniikka, käyttöolosuhteiden vaikutus 8. Moottoreiden testaus 9. Käyttöolosuhteiden vaikutus VI. Moottorisovelluksiin ja moottorien käyttöön liittyvät aiheet 10. Moottoriin installoidut jäähdytys, lämmön talteenotto ja CHP-kytkennät 11. Integrointi ja standardisointi (järjestelmätoimitukset) 12. Huoltotoiminta, jätteiden kierrätys ja käsittely 1

13 Toteutuneiden projektien jako edellä mainituille alueille ei ole yksiselitteistä. Yritysprojektit painottuivat selvästi alueille II, III ja IV, tutkimuslaitosprojektit jakautuivat tasaisemmin koko alueelle. Projektiluettelo on liitteessä Rahoitus Ohjelmassa tehtiin yhteensä 99 Tekesin rahoituspäätöstä. Tutkimuslaitosprojektien rahoituksesta päätettiin pääsääntöisesti vuosittain, joten projektien todellinen kokonaismäärä oli noin 60. Yritysprojekteja toteutettiin yhteensä 34 kokonaisvolyymin ollessa 35,6 M ja Tekesin tuen 13,2 M.Tutkimuslaitosprojektien volyymi oli 15,5 M, josta Tekesin rahoitus noin 9 M. Ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 51 M. Kuvassa 1 näkyy toteutunut volyymi vuosittain rahoituspäätöksien perusteella. Tutkimuslaitosprojekteissa toteuma ja päätökset ovat lähellä toisiaan, mutta useiden yritysprojektien päätökset koskevat useampaa kuin yhtä vuotta, joten toteutuksen volyymi jakautuu päätösten volyymiä tasaisemmin. Kuvassa 2 nähdään kokonaisrahoituksen jakauma. Yritysten oma rahoitus 44 % Muu rahoitus tl hankkeet 12 % Tekes Y rahoitus 26 % Tekes TL rahoitus 18 % Kuva 2. Kokonaisrahoituksen jakauma lähteittäin. Yritysten rahoitus omiin projekteihinsa oli noin 44 %, lisäksi yritykset rahoittivat tutkimuslaitoshankkeita niin, että noin puolet ohjelman rahoituksesta tuli yrityksiltä. 16 Rahoitus (M ) Yritysten oma rahoitus Muu rah tl hankkeet Tekes/tutkimuslaitokset Tekes/yritykset Kuva 1. Ohjelman rahoitus vuosittain. 2

14 1.5 Toimintaan osallistuneet tahot Kuudellatoista yrityksellä on ollut ohjelmassa oma projekti (liite 1). Kun mukaan lasketaan tutkimuslaitosprojektien rahoitukseen osallistuneet yritykset osallistujien kokonaismäärä nousee yli kaksinkertaiseksi eli lähes 40 yritykseen. Suurin volyymi on luonnollisesti ollut alan veturiyrityksillä. Tutkimuslaitoksista Teknillinen korkeakoulu (TKK), VTT Prosessit ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ovat olleet pääroolissa. Edellisten lisäksi ohjelmaan ovat osallistuneet Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Åbo Akademi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Maatalouden tutkimuskeskus (MTT/Vakola), Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun aluetyöterveyslaitos. 1.6 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyötä on pääosin tehty projektitasolla. Projekteissa on ollut tutkijavaihtoa sekä suomalaisten tutkijoiden työskentelynä ulkomailla että ulkomaisten vaihtotutkijoiden työskentelynä projekteissa. Lisäksi EU-projekteihin on ollut konkreettisia kytkentöjä. Ohjelmatasolla valmisteltiin liittyminen IEA Combustion sopimukseen, johon suomalaiseksi tutkimushankkeeksi otettiin osa laskentaprojektin tehtävistä. IEA-toimintaan on osallistuttu myös jo vakiintuneiden Advanced Motor Fuels (AMF), ja Hybrid and Electric Vehicles sopimuksien puitteissa. AMF-sopimus on sisältänyt konkreettisia yhteisprojekteja ulkomaisten partnereiden kanssa, muissa sopimuksissa toiminnan luonne on ollut tiedon vaihtoa. Lisätietoa IEA AMF toiminnasta on osoitteessa Ohjelman seminaareihin saatiin kansainvälisiä esityksiä ajankohtaisista aiheista erityisesti päästöihin liittyvistä aiheista. 3

15 2 Tulokset pääalueittain 2.1 Moottoriteoria, moottoriprosessien ja -palamisen mallintaminen/mittaaminen Dieselprosessin hallinta: laskennallinen moottoritutkimus Martti Larmi, Teknillinen korkeakoulu, polttomoottorilaboratorio Tiivistelmä Dieselprosessin hallinta -hankkeessa on tehty dieselprosessin fysikaalisia ilmiöitä kuvaavien alimallien tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeen teoreettinen perusta on laskennallisessa virtausmekaniikassa. Erilaisia alimalleja ja malliyhdistelmiä on tutkittu eri kuormitustapauksissa kolmen eri kokoluokan moottoreissa. Moottoreiden tutkimus- ja kehitystyössä voidaan laskennallisesti tutkia rakenteellisten ja toiminnallisten seikkojen vaikutuksia dieselpalamiseen ja päästöjen muodostumiseen. Näitä seikkoja ovat polttoainesuuttimen reikäkoko ja reikien lukumäärä, suutinkulma, suuttimen asema, ruiskutuspaine, ruiskutusprofiili, palotilan muoto sekä täytöksen lämpötila, paine, tiheys, koostumus ja virtauskenttä. Hankkeen erillinen loppuraportti julkaistaan helmikuussa Perusteet ja hankkeen tavoitteet Laskennallinen virtausmekaniikka on avannut uuden ulottuvuuden moottoreiden tutkimuksessa ja kehityksessä. Laskennallisen virtausmekaniikan avulla sylinterin sisäisiä tapahtumia voidaan tarkastella simuloimalla. Sylinterin sisäisten ilmiöiden kokeellinen tutkimus on aikaa vievää ja teknisesti vaativaa. Erilaisia parametritutkimuksia on mahdollista tehdä laskennallisesti ilman koetoimintaa. Laskennalla ei kuitenkaan kokonaan korvata kokeellista tutkimusta, vaan teoreettinen ja kokeellinen tutkimus tarvitsevat toinen toistaan. Tiede ja tekniikka etenevät mallikehityksen ja teorian sekä kokeellisen toiminnan yhteistyönä. Dieselprosessin hallinta -hanke on ollut neljän tutkimuslaitoksen yhteinen projekti. Mukana ovat olleet Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, VTT sekä Teknillinen korkeakoulu. Hankkeen simuloinnit perustuvat laskennalliseen virtausmekaniikkaan. Hankkeessa on tehty dieselprosessin fysikaalisia ilmiöitä kuvaavien alimallien tutkimus- ja kehitystyötä. Erilaisia alimalleja ja malliyhdistelmiä on tutkittu eri kuormitustapauksissa kolmen eri kokoluokan moottoreissa. Hankkeeseen on liittynyt myös mittaustoimintaa sekä laskennan alkuarvojen ja reunaehtojen määritystä. Simulointien tuloksia on verrattu moottoreista mitattuihin sylinteripainekäyriin ja niistä saatuihin lämmönvapautumisiin. Myös aiemmin raportoituja polttoainesuihkun kylmäkammiomittauksia on käytetty vertailuarvoina. Varsinaista kokeellista palamistutkimusta hankkeessa ei ole tehty. Dieselprosessi on muuttuvine kaasuvirtauksineen ja palamisineen laskennallisesti haasteellinen. Laskennassa tarvitaan liikkuva ja mukautuva laskentahila, joka usein on myös monimutkainen. Polttoainesuihkun simulointi edellyttää laskentaohjelmilta kykyä tarkastella pisaroiden kulkua erillään kaasuvirtauksesta. Useiden fysikaalisten ilmiöiden malleja tarvitaan laskennassa. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi pisaroituminen, pisaroi- 5

16 den ja kaasuvirtauksen vuorovaikutus, pisaroiden höyrystyminen, polttoainehöyryn sekoittuminen palamisilmaan, syttyminen, lämmön vapautuminen ja palamisreaktiot, lämmönsiirto sekä päästöjen muodostuminen. Laskennan soveltaminen ja tutkimustulokset Rakenteellisten ja toiminnallisten seikkojen vaikutuksia dieselpalamiseen ja päästöjen muodostumiseen voidaan tutkia laskennallisesti. Polttoainesuihkun kannalta oleellisia seikkoja ovat polttoainesuuttimen reikäkoko ja reikien lukumäärä, suutinkulma, suuttimen asema, ruiskutuspaine ja ruiskutusprofiili. Palamisolosuhteiden kannalta korostuvat palotilan muoto sekä täytöksen lämpötila, paine, koostumus ja virtauskenttä. Tutkimushankkeen tuloksena on saatu paljon käyttökelpoista tietoa dieselmoottorin sylinterin sisäisistä tapahtumista. Kuvassa 1 on esitettynä imutahdin aikaisia virtauksia SISU 645 -moottorin sylinterissä. Värit kuvaavat virtausnopeuksia sylinterissä metreinä sekunnissa. Imu- ja puristustahdin simulointi vei 2.5 GHz prosessorilla varustetulta tietokoneelta keskusyksikköaikaa yli viikon. Laskentahilassa oli noin laskentakoppia. Nopeakäyntisissä moottoreissa imu- ja puristustahdin virtausten arviointi on tärkeää, koska palamisen alkaessa virtauskentällä on oleellinen vaikutus itse palamistapahtumaan. Kuvassa 2 on esitettynä Wärtsilä 20 -moottorin palamissimuloinnista kuva hetkellä 10 astetta kammenkulmaa yläkuolokohdan jälkeen. Moottorista on mallitettu symmetriasyistä vain kahdeksasosasylinterin kokoinen sektori. Kahdeksasosa vastaa yhden suutinreiän osuutta. Laskentakoppeja mallissa on kyseisellä laskentahetkellä 17 x 49 x 23 kappaletta. Palamistapahtuman simulointi vei noin kymmenen tuntia keskusyksikköaikaa. Vaikka laskennallisen virtausmekaniikan avulla saadaan yksityiskohtaisia tuloksia dieselprosessista, on tulosten arvioinnissa oltava varovainen. Laskennallisen virtausmekaniikan haasteena on ollut ja on edelleen itse kaasuvirtauksen laskeminen. Kaasuvirtausten laskennassa joudutaan käyttämään keskiarvotettuja virtauksia. Virtausten ajalli- Kuva 1. SISU 645 -moottorin sylinterin sisäisiä virtauksia imutahdin lopussa. 6

17 Kuva 2. Wärtsilä 20 -moottorin sylinterin sisäinen paikallinen lämpötila (K) sekä polttoainesuihku palamistapahtuman aikana. nen ja paikallinen heilahtelu eli turbulenssi joudutaan mallittamaan. Laskennassa käytetään erilaisia turbulenssimalleja, joilla heilahtelu huomioidaan. Polttoainesuihkun muoto ja tunkeuma ovat jossain määrin riippuvaisia laskentahilasta eli laskenta on hilariippuvainen. Myös suutinvirtauksen ja suihkun välinen riippuvuus on haasteellinen, ja oikeanlainen suihkun alustaminen laskentaan vaatii ammattitaitoa. Mikäli nämä hankaluudet huomioidaan riittävässä määrin, voidaan palamisen simulointia käyttää menestyksekkäästi moottoreiden tutkimus- ja kehitystyössä. Kansainvälinen yhteistyö ja raportointi Hankkeen päätyttyä voidaan todeta, että Suomessa on saavutettu moottorilaskennassa hyvä kansainvälinen taso. Korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja on tehty lähes kolmekymmentä. Useita päteviä ja ammattitaitoisia tutkijoita on kouluttautunut laskentaan. Kansainvälistä tutkijainvaihtoa on ollut seuraavien oppilaitosten välillä: Michigan Technological University, Houghton, USA ja Teknillinen korkeakoulu, Otaniemi. Korkeatasoisia opinnäytteitä on tehty useita. Väitöskirjoja on valmistunut yksi ja kolme väitöskirjaa on valmisteilla. Teoreettista tietämystä on viety teollisuuteen kaksi kertaa vuodessa pidetyissä hankkeen sisäisissä seminaareissa. Hankkeesta julkaistaan erillinen loppuraportti Teknillisen korkeakoulun Polttomoottorilaboratorion julkaisusarjassa helmikuussa Keskinopean dieselmoottorin palamisen kehittäminen Raimo Turunen, Teknillinen korkeakoulu, polttomoottorilaboratorio Toim. Matti Kytö, VTT Prosessit Tavoite Projektin perusidea oli käyttää numeerista virtauslaskentaa keskinopean dieselmoottorin palamisen optimoimiseksi (NO x, savutus, polttoaineen ominaiskulutus) ja näin vähentää tarvittavien moottorikokeiden määrää. Esimerkkimoottoriksi valittiin Wärtsilä 20 ja asetettiin konkreettiset suorituskyvyn tavoitearvot. Toisena tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet rakentaa sylinterin sisäinen polttoainesuihkun ja palamisen tutkimuslaite TKK:n polttomoottorilaboratorioon ja ottaa kantaa eri menetelmien käyttökelpoisuuteen. Kolmantena tehtävänä oli moottorin venttiiliajoituksen optimoiminen moottorikokein. Toteutus Toteutusvaiheessa havaittiin, että CFD-malli toimi melko hyvin ja antoi järkeviä ennusteita, mutta sen käyttäminen ei ollut riittävän nopeaa. Yhden tapauksen simuloimiseen meni useita vuorokausia. 7

18 Ihmisen tehtävänä oli samoin kuin moottorikokeiden yhteydessäkin valita uudet parametrit laskentaa varten ja tehdä päätelmät tuloksista. Päätelmien teon tueksi, nopeuttamiseksi ja systemoimiseksi kehitettiin neuroverkkomalli (Ari Kallio), jonka avulla voitiin ennustaa eri parametrien vaikutukset suorituskykyyn. Neuroverkkomalli piti opettaa aikaisemmin tehdyillä moottorikokeilla. Näitä saatiin koemoottorin valmistajalta ja omasta laboratoriosta. Lisäksi mallia voitiin opettaa numeerisen virtauslaskentamallin tuloksilla. Jatkovaiheessa (kolmas tehtävä) tehtiin moottorikokeita erilaisilla venttiiliajoituksilla. Sen lisäksi tutkittiin männän lämpötilan vaikutusta hiukkaspäästöön. Lämpötilan muutos saatiin aikaan jäähdytystä muuttamalla. Tulokset Sekä numeerisen mallin että neuroverkkomallin avulla saavutettiin jonkin verran edistystä, etenkin savutuksen suhteen, mutta jouduttiin toteamaan, ettei voitu löytää sellaista parametriyhdistelmää, jolla olisi päästy kaikkiin tavoitearvoihin. Koska tässä tarkastelussa ei ollut voitu ottaa huomioon venttiiliajoitusta (ei käytettävissä opetusdataa neuroverkkomallille, CFD:n avulla tutkiminen liian hidasta), ehdotettiin projektille jatkohanketta, jossa uutta venttiiliajoitusta testattaisiin moottorikokein. Sylinterin sisäisistä tutkimusmenetelmistä tehtiin kirjallisuustutkimus, jonka tulokset on raportoitu ProMotor vuosikirja 2000:ssa. LII- (Laser Induced Incandescence) ja LIF (Laser Induced Fluorescence) -menetelmät todettiin käyttökelpoisiksi ja soveltuviksi käytettäväksi EVE-koemoottorin yhteydessä. Huuhtelun vähentämisen avulla oli mahdollista pienentää samanaikaisesti polttoaineen ominaiskulutusta, NO x -ominaisemissiota ja todennäköisesti myös pienimpien hiukkasten määrää pakokaasussa. Haittapuolena oli pakoventtiilien ja turbiinin lisääntyneet lämpökuormitukset. Koeventtiiliajoituksien edulliset vaikutukset polttoaineen kulutukseen liittyivät kaasunvaihdon aikana saadun työn lisääntymiseen. Huuhtelun vähentäminen kasvatti palamislämpötilaa ja kohotti pakokaasun NO x -pitoisuutta, mutta samaan aikaan pakokaasun massavirta väheni suhteessa vakiotilanteeseen vielä enemmän ja lopputuloksena moottorin NO x -ominaisemissio pieneni. Jäännöskaasumäärän lisääminen alensi selvästi palamiskaasujen NO x -pitoisuutta. Pienten hiukkasten määrän vähentyminen pakokaasussa lyhennettäessä huuhtelujaksoa liittyi todennäköisesti tehostuneeseen hapettumiseen Dieselliekin kuvantavan diagnostiikan hyödyntäminen moottorien optimoinnissa Ville Nummela, Tampereen teknillinen yliopisto, fysiikan laitos Toim. Matti Kytö, VTT Prosessit Taustaa Moottorien diagnostiikkaan liittyvissä ProMO- TOR-ohjelman aiemmissa projekteissa on kehitelty tekniikkaa, jolla pystytään mittaamaan mm. dieselliekin 2-dimensioinen lämpötilajakauma. Projekteissa tehtyä työtä on raportoitu Juha Vattulaisen väitöskirjassa Advances in Optical Diagnostics of High Temperature Industrial Processes (TTKK Julkaisuja 273, 1999) sekä Ville Nummelan diplomityössä Dieselliekin kuvantava pyrometria (TTKK Sähkötekniikan osasto 1999) ja useissa tieteellisissä julkaisuissa. Mm. Vattulainen, J., Nummela, V., Hernberg, R. & Kytölä, J., A system for quantitative imaging diagnostics and its application to pyrometric in-cylinder flame-temperature measurements in large diesel engines. Measuring Science Technology 11 (2000) Polttomoottorin palamisprosessin mittaaminen on suorassa yhteydessä palamisen mallinnukseen. Mallinnuksen kehittämiseksi ja tulosten verifioimiseksi tarvitaan mahdollisimman yksityiskohtaista mittaustietoa sylinterin sisäisistä prosesseista. 8

19 Kuva 1. Kaavio kaksoiskamerasta ja endoskooppioptiikasta mittaustilanteessa. Projektin lähtökohtana oli aiemmin kehitetty kaksoiskameralaitteisto (kuva 1), jolla on mahdollista ottaa lämpökuvia dieselliekistä moottorin sylinterin sisäpuolella. Kaksoiskameran suorituskyky on hyvä, mutta haittana on monimutkainen rakenne, minkä vuoksi sen käyttäminen on verraten hankalaa ja vaatii perehtyneisyyttä optisten menetelmien problematiikkaan. Tavoite Tavoitteena oli muokata kuvantava pyrometrinen diagnostiikka sellaiseen muotoon, että se voidaan siirtää moottoritutkijoiden itsensä käytettäväksi. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin dieselliekin lämpökuvaukseen uusi, digitaaliseen värikameraan perustuva, kaksoiskameraa yksinkertaisempi mittausmenetelmä. Tulokset Uusi mittalaite on rakennettu ja mittausohjelma kirjoitettu. Dieselliekin lämpötilamittaus on mahdollista toteuttaa digitaaliseen värikameraan perustuvalla laitteistolla siten, että laitteiston suorituskyky ei ole merkittävästi kaksoiskameraa huonompi. Vain yhtä kameraa käyttämällä muualla saavutetaan selkeitä etuja: 1) mittalaite on yksinkertaisempi, edullisempi ja helppokäyttöisempi, 2) se ei vaadi käyttäjältään samaa optisten laitteiden asiantuntemusta kuin kaikilta ominaisuuksiltaan säädettävissä oleva kaksoiskamera, 3) tarvittavien tietokoneohjelmien toteuttaminen helpottuu myös merkittävästi, mikä edesauttaa laitteiston käyttökelpoisuutta käytännön mittaustilanteessa, sillä mittalaite voidaan tehdä älykkäämmäksi (mm. automaattinen ajastus ja valotusajan säätö) ja sitä myöten merkittävästi nopeatoimisemmaksi. Mittaustilanteessa suurin ero kaksoiskameraan verrattuna oli parannettu automatiikka, jonka ansiosta mittaaminen nopeutui moninkertaisesti. Etenkin suuremmilla moottoreilla tämä merkitsee selvää säästöä koeajokustannuksissa. Projektin aikana syntyi idea lisätä kameraa ohjaavaan tietokoneeseen myös A/D-muunninkortti. Tämä myös toteutettiin, joten uusi laite pystyy nyt mittaamaan synkronoidusti sekä dieselliekin emittoimaa säteilyä että digitoimaan mittaussylinteriin sijoitetun paineanturin sekä suuttimen neulan asentoanturin antamaa signaalia. 9

20 Värikamera ja endoskooppioptiikka voidaan tarvittaessa korvata mustavalkokameraan kiinnitetyllä spektrometrillä, jolloin laitteistoa voidaan käyttää dieselliekin emittoiman säteilyn tarkempaan spektroskooppiseen analyysiin. Saatua spektridataa voidaan käyttää mm. mitattujen lämpökuvien luotettavuuden arviointiin. Laitteisto on koottu toimivaksi paketiksi ja luovutettu käyttöohjeineen Teknillisen korkeakoulun Polttomoottorilaboratorion käyttöön. Kuva 2. Esimerkki dieselmoottorin sylinterin lämpöjakaumasta palamisen loppupuolella. Punainen väri kuvaa n K lämpötilatasoa, keltainen runsaan 2500 K lämpötilaa ja vihreä n K lämpötilaa. 10

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa MOOTTORITEKNIIKAN SEMINAARI DIPOLI Tuukka Hartikka, Neste Oil Oyj Tuukka.hartikka@nesteoil.com Biopolttoainevaihtoehtoja dieselmoottoriin HVO, NExBTL

Lisätiedot

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, TkT (Prof. Timo Hyppänen) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiajärjestelmät Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi 1 CFD LTY:ssä Energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Reliable sensors for industrial internet

Reliable sensors for industrial internet Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

TNO Institute of Environmental and Energy Technology (Ympäristö- ja energiateknologian instituutti)

TNO Institute of Environmental and Energy Technology (Ympäristö- ja energiateknologian instituutti) TNO Institute of Environmental and Energy Technology (Ympäristö- ja energiateknologian instituutti) Laan van Westenenk 501 P.O. Box 342 7300 AH Apeldoorn Alankomaat Telex 39395 tnoap nl Puh. +31 55 49

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Seppo Niemi Energiatekniikka Teknillinen tiedekunta

Seppo Niemi Energiatekniikka Teknillinen tiedekunta Seppo Niemi Energiatekniikka 29.8.2016 Teknillinen tiedekunta Roadmap Background GHG emissions to be lowered Renewables Gases The share of electricity rises Electricity grids Systems and devices become

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: -

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: - Positio Laske Kuvaus 1 MAGNA 32-1 N Tuote No.: 98117 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta The pump is of the canned rotor type, i.e. pump and motor form an integral unit without shaft

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

KATTIS, jatko vuosille Marko Antila

KATTIS, jatko vuosille Marko Antila KATTIS, jatko vuosille 2005-2006 Marko Antila 15.10.2004 KATTIS - Tausta ja motivaatio Tarve: paremmat (älykkäät) tuotteet Aktiivinen äänen- ja värähtelynhallinta (ANVC) on osa älytuotetta Säätöjärjestelmä

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Virtaus ruiskutusventtiilin reiästä

Virtaus ruiskutusventtiilin reiästä Jukka Kiijärvi Virtaus ruiskutusventtiilin reiästä Kaasu- ja polttomoottorin uudet tekniset mahdollisuudet Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari 2014-05-15 Otaniemi Teknillinen tiedekunta, sähkö-

Lisätiedot

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto TRANSECO Tutkijaseminaari 3.11.2011 Oulun yliopisto RAMSES Liukkauden ja massan estimointi TAVOITTEET Tavoitteet - Tausta Tietolähteet ja tiedonkeruu Ajoneuvojen tietokonepohjaiset järjestelmät Tiesääjärjestelmä

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax: TÄUBLER OY Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Finland Puh: 09-175 491 Fax: 09-175 735 TÄUBLER OY Perustettu vuonna 1990 Itsenäinen suomalainen yritys Myy ja markkinoi edustamiaan tuotteita; SIEMENS H+H

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

EKOkeS. Energiahävikkien Kartoituslaitteiston ja Osaamisen kehittäminen energiatehokkaan Satakunnan tarpeisiin ( ) Satakunnassa

EKOkeS. Energiahävikkien Kartoituslaitteiston ja Osaamisen kehittäminen energiatehokkaan Satakunnan tarpeisiin ( ) Satakunnassa EKOkeS Energiahävikkien Kartoituslaitteiston ja Osaamisen kehittäminen energiatehokkaan Satakunnan tarpeisiin (205-206) Satakunnassa Energia- ja resurssitehokkuuden foorumi Satakuntaliitto, 4.5.206 Jari

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy E-Power Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy 1 Wärtsilä 22 March 2013 E-Power Projekti Kyseessä on

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus

Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus 06.06.2016 Vesa Räsänen Hassan Raad Gunnar Laurén Kokonaisemissiot Vaikka yksittäinen rakennusmateriaali on luokiteltu

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot