Aureolis Oy Itsemääritellyt funktiot SAS ohjelmoinnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aureolis Oy Itsemääritellyt funktiot SAS ohjelmoinnissa"

Transkriptio

1 Aureolis Oy

2 Miksi omatekoisia funktiota? Koodin uudelleen käyttö Koodi kirjoitetaan kerran ja käytään monessa paikassa. Säästytään turhalta työltä Koodin hallinta keskitetysti Koodi voidaan talletaa kirjastoon ja ylläpitää keskitetysti Koodin laatu saadaan paremmaksi kun samaa asia ei keksitä uudestaan eri kehittäjien toimesta. Kokeneemmat kehittäjät voivat luoda haastavammat funktiot muiden käytettäväksi

3 Omatekoiset funktiot SAS:ssa? Ennen SAS 9.2:ta Klassiset viritykset LINK/RETURN rakennelmat INCLUDE lauseen käyttö Makrot SAS 9.2 Nykyaika Proc FCMP SAS 9.4 Tulevaisuus Proc DS2

4 Esimerkeissä käytety tapaus Lasketaan kolmen pisteen väliset etäisyydet (kolmion sivujen pituudet) Käytetty data: data coordinates; input a1 a2 a3 b1 b2 b3 c1 c2 c3; datalines; ;

5 klassinen viritys: LINK-RETURN rakennelma data _null_; Set coordinates; array a[3] a1 a3; array b[3] b1 b3; array c[3] c1 c3; array t1[3] _TEMPORARY_; array t2[3] _TEMPORARY_; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=b[i]; link distance; d1=dist; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=c[i]; link distance; d2=dist; do i=1 to 3; t1[i]=c[i]; t2[i]=b[i]; link distance; d3=dist; put d1= d2= d3=; return; distance: dist=0; do i=1 to 3; dist=dist+(t1[i] t2[i])**2; dist=sqrt(dist); return;

6 klassinen viritys: INCLUDE lause data _null_; set coordinates; array a[3] a1 a3; array b[3] b1 b3; array c[3] c1 c3; array t1[3] _TEMPORARY_; array t2[3] _TEMPORARY_; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=b[i]; %include 'C:\tmp\dist.sas'; d1=dist; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=c[i]; %include C\tmp\dist.sas'; d2=dist; do i=1 to 3; t1[i]=c[i]; t2[i]=b[i]; %include 'C:\tmp\dist.sas'; d3=dist; put d1= d2= d3=; C:\tmp\dist.sas tiedoston sisältö dist=0; do i=1 to 3; dist=dist+(t1[i] t2[i])**2; dist=sqrt(dist);

7 LINK rankenteet ja INCLUDE lause Hyvät puolet Käyttöön tarvitaan ainoastaan SAS Data Step ohjelmointiosaamista Toimii vanhoissa SAS versioissa Huonot puolet LINK rankenteessa koodin uudelleen käyttö muualla ei ole mahdollista Funktion parametrit täytyy kopioida funktiossa käytettyihin muuttujiin itse Funktion sisäiset muuttujat voivat mennä päällekäin muun koodin kanssa Funktion palauttama arvo on aina saman nimisessä muuttujassa Funktion sisäiset muuttujat tulevat mukaan output dataan, jos niitä ei ole erikseen pudotettu pois Funktio ei voi kutsua itseään koska muuttujien arvot menevät sekaisin

8 klassinen viritys: Makro %macro distance(array1name, array2name, arraylength, outputname=dist, loopvar=i); data _null_; set coordinates; array a[3] a1 a3; array b[3] b1 b3; array c[3] c1 c3; drop &loopvar &outputname; &outputname=0; do &loopvar=1 to &arraylength; &outputname=&outputname+ (&array1name[i] &array2name[i])**2; &outputname=sqrt(&outputname); %m %distance(a,b,3,outputname=dist,loopvar=i); d1=dist; %distance(a,c,3); d2=dist; %distance(b,c,3); d3=dist; put d1= d2= d3=;

9 Makrolla toteutetut funktiot Hyvät puolet Parametrien nimet välittyvät automaattisesti Koodi voidaan tallettaa SAS:in ymmärtämään makrokirjastoon Toimii vanhoissa SAS versioissa Huonot puolet Vaatii makro koodaamisen osaamista Funktion sisäiset muuttujat voivat mennä päällekäin muun koodin kanssa ellei niitä ole parametrisoitu Funktiossa joudutaan parametrisoimaan sisäisten muuttujin nimiä, joten parametrien määrä suurempi kuin muuten olisi tarpeen Koodi on hankalammin luettavaa kuin suora SAS koodi Funktion sisäiset muuttujat tulevat mukaan output dataan, jos niitä ei ole makron sisällä erikseen pudotettu pois Funktio ei voi kutsua itseään, koska muuttujien arvot menevät sekaisin

10 Nykyaika Proc FCMP SAS proseduuri funktioiden ja CALL funktioiden luomiseen Luotuja funktioita voidaan käyttää useissa SAS:n osissa DATA Step PROC CALIS PROC COMPILE PROC COMPUTAB PROC GA PROC GENMOD PROC MCMC PROC MODEL PROC NLIN PROC NLMIXED PROC NLP PROC PHREG PROC REPORT COMPUTE osiot Risk Dimensions proseduurit PROC SIMILARITY PROC SQL (Array parametreja ei tueta) WHERE lause The Output Delivery System (ODS) PROC DS2 (SAS9.4)

11 Proc FCMP proc fcmp outlib=work.funcs.omat; function distance(a[*],b[*],alen); dist=0; do i=1 to alen; dist=dist+(a[i] b[i])**2; dist=sqrt(dist); return(dist); endsub; options cmplib = (work.funcs); data _null_; set coordinates; array a[3] a1 a3 ; array b[3] b1 b3 ; array c[3] c1 c3 ; array t1[3] _temporary_; array t2[3] _temporary_; array t3[3] _temporary_; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=b[i]; t3[i]=c[i]; d1=distance(t1,t2,3); d2=distance(t1,t3,3); d3=distance(t2,t3,3); put d1= d2= d3=;

12 Proc FCMP: käytännön esimerkki Ajojen järjestyksen määrittely: Ajot voivat riippua toisista ajoista Etsitään sellainen ajojärjestys, jossa esitietoina tulevat ajot ajetaan ennen niistä riippuvia aj Ajojen väliset välittömät riippuvuudet esitetään datassa Ajojen_esitiedot etrno Ajo Esitieto 1 A B 2 A C 1 B D 1 D E Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa ajot Ajo A B C D E

13 Proc FCMP: käytännön esimerkki proc fcmp outlib=work.func.param; function hae_esitiedot(ajo $,taso) $512; length esitiedot_yht $51 esitieto $1 etnro 8 ajo $1; declare hash h(dataset:'ajojen_esitiedot'); rc=h.definekey('ajo'); rc=h.definekey('etnro'); rc=h.definedata('ajo'); rc=h.definedata('esitieto'); rc=h.definedone(); esitiedot_yht=""; etnro=1; rc=h.find(); put "func: " taso= etnro= ajo= esitieto=; if rc=0 then do; esitiedot_yht=strip(put(taso,3.)) "~" strip(esitieto); esitiedot_yht=strip(esitiedot_yht) " " hae_esitiedot(esitieto,taso+1); etnro=etnro+1; rc=h.find() do while (rc=0); put "func: " taso= etnro= ajo= esitieto=; esitiedot_yht=strip(esitiedot_yht) " " strip(put(taso,3.)) "~" strip(esitieto); esitiedot_yht= strip(esitiedot_yht) " " hae_esitiedot(esitieto,taso+1); etnro=etnro+1; rc=h.find(); return(esitiedot_yht); endsub; Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa function is_duplicate(id $); declare hash h(dataset: 'dup'); rc=h.definekey('ajo'); rc=h.definedone(); ajo=id; rc=h.check(); if rc^=0 then do; ajo=id; taso=0; rc=h.add(); return(0); else do; return(1); endsub;

14 Proc FCMP: käytännön esimerkki options cmplib=work.func; data esitiedot; length esitiedot_yht $512 esitieto $1; set ajot; taso=0; output; esitiedot_yht= hae_esitiedot(ajo,1); put "output: " ajo= esitiedot_yht=; if esitiedot_yht^="" then do; i=1; taso=scan(scan(esitiedot_yht,i),1); esitieto=scan(scan(esitiedot_yht, i),2); do while(esitieto); ajo=esitieto; Output; i=i+1; taso=scan(scan(esitiedot_yht,i),1); esitieto=scan(scan(esitiedot_yht,i), 2,'~'); drop i esitiedot_yht esitieto; proc sort data=esitiedot; by descending taso ajo; data dup; set esitiedot(obs=0 drop=taso); data ajojarjestys; set esitiedot; if not is_duplicate(ajo) then output; Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa

15 Proc FCMP: käytännön esimerkki Ote lokista func: taso=1 etnro=1 ajo=a esitieto=b func: taso=2 etnro=1 ajo=b esitieto=d func: taso=3 etnro=1 ajo=d esitieto=e func: taso=4 etnro=1 ajo=e esitieto= func: taso=1 etnro=2 ajo=a esitieto=c func: taso=2 etnro=1 ajo=c esitieto= output: ajo=a esitiedot_yht=1~b 2~D 3~E 1~C func: taso=1 etnro=1 ajo=b esitieto=d func: taso=2 etnro=1 ajo=d esitieto=e func: taso=3 etnro=1 ajo=e esitieto= output: ajo=b esitiedot_yht=1~d 2~E func: taso=1 etnro=1 ajo=c esitieto= output: ajo=c esitiedot_yht= func: taso=1 etnro=1 ajo=d esitieto=e func: taso=2 etnro=1 ajo=e esitieto= output: ajo=d esitiedot_yht=1~e func: taso=1 etnro=1 ajo=e esitieto= output: ajo=e esitiedot_yht= Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa

16 Proc FCMP: käytännön esimerkki Esitiedot ajo taso E 3 D 2 E 2 B 1 C 1 D 1 Ajojarjestys ajo taso E 3 D 2 B 1 C 1 A 0 E 1 A 0 B 0 Tuotettu data Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa

17 Proc FCMP funktiot Hyvät puolet Parametrien nimet välittyvät automaattisesti Koodi tallennetaan SAS:in ymmärtämään koodikirjastoon Funktion sisäiset parametrit ovat paikallisia ei vaaraa nimien törmäämisestä Sisäiset muuttujat eivät tule dataan Voidaan käyttää rekursiivisesti Toimii useissa SAS:n osissa ei vain DATA Stepissä Käytössä on funktioita, joita ei ole DATA stepissä (esim. matriisien käsittelyä) Huonot puolet Vaatii uutta opettelua ohjelmointi poikkeaa hieman DATA Stepistä Kaikki DATA Stepin ominaisuudet eivä ole käytettävissä Syötettyjen Array parametrien täytyy olla väliaikaisia (temporary)

18 Tulevaisuus Proc DS2 SAS 9.4:ssä tuleva uusi datankäsittelykieli Käytetään seuraavissa ympäristöissä: BASE SAS High Performance Analytics Server SAS Federation Server SAS In Database Code Accelerator (Teradata tai Greenplum) Proc FedSQL

19 Proc DS2 Huom: koodia ei ole testattu proc ds2; package distances / overwrite=yes; method Euclidean(double x[*], double y[*] ) returns double; dcl int i; dcl double d; d=0; do i=1 to dim(x) >< dim(y); d=d+(x[i] y[i])**2; return sqrt(d); endpackage; Data _null_; dcl package distances dist(); method run(); set coordinates; vararray double a[3]; vararray double b[3]; vararray double c[3]; d1 = dist.euclidean(a, b); d2 = dist.euclidean(a, c); d1 = dist.euclidean(b, c); put d1= d2= d3=; enddata; quit;

20 Proc DS2 funktiot Hyvät puolet Parametrien nimet välittyvät automaattisesti Koodi tallennetaan SAS:in ymmärtämään koodikirjastoon Funktion sisäiset parametrit ovat paikallisia ei vaaraa nimien törmäämisestä Sisäiset muuttujat eivät tule dataan Voidaan käyttää rekursiivisesti Paketteihin voidaan tallettaa muuttujia. Mahdollistaa objektien käytön ohjelmoinnin. Funktioissa voidaan käyttää FedSQL lauseita Huonot puolet Vaatii uutta opettelua ohjelmointi poikkeaa DATA Stepistä Kaikki DATA Stepin ominaisuudet eivä ole käytettävissä Käytettävissä vain rajoitetusti SAS:ssa (Proc FCMP käytettävissä laajemmin)

21 Yhteenveto SAS:ssa useita tapoja koodin uudelleen käyttöön funktion tapaisilla rakenteilla Oikeita funktioita on käytössä vasta SAS versiosta 9.2 lähtien Funktioiden käyttö vaatii uusien asioiden opiskelua ja toiminnallisten eroavaisuuksien hyväksymistä Uudet SAS ominaisuudet mahdollistavat kehittyneemmät ohjelmointitavat SAS kehityksessä SAS kehittäjän on osattava päättää mikä menetelmä sopii parhaiten misäkin tilanteessa

22 Jarkko Venna BI konsultti Aureolis Oy Hevosenkenkä 3 - FI Espoo, Finland office

DS2-proseduuri / ohjelmointisyntaksi. Tapio Kalmi Team Leader, Data Management Consulting SAS Institute Oy

DS2-proseduuri / ohjelmointisyntaksi. Tapio Kalmi Team Leader, Data Management Consulting SAS Institute Oy DS2-proseduuri / ohjelmointisyntaksi Tapio Kalmi Team Leader, Data Management Consulting SAS Institute Oy Sisältö DS2 konsepti DS2, HPDS2 ja FedSQL proseduurit Yleistä DS2 ja FedSQL kielistä DS2 kielen

Lisätiedot

Dynaamista ja joustavaa ohjelmointia - maukasta makrokielellä www.turkuamk.fi

Dynaamista ja joustavaa ohjelmointia - maukasta makrokielellä www.turkuamk.fi Markku Suni Turun ammattikorkeakoulu Dynaamista ja joustavaa ohjelmointia - maukasta makrokielellä SAS Makrokieli SAS Makrokieli on kieli SAS-kielen laajennus datavaihetta muistuttavia lauseita ja funktioita

Lisätiedot

Ruokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja

Ruokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja Turun ammattikorkeakoulu Ruokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja SAS Makrokieli - kertaus Makrokielen asiat tapahtuvat ohjelmaa käännettäessä makroprosessorin työn tulos näkyy kääntäjälle

Lisätiedot

DATA-vaiheen ohjelmoijan yleissivistys helposti unohtuvia asioita

DATA-vaiheen ohjelmoijan yleissivistys helposti unohtuvia asioita Markku Suni Factotum emeritus Turun ammattikorkeakoulu DATA-vaiheen ohjelmoijan yleissivistys helposti unohtuvia asioita Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää kuulijoita kuuntelusta Kuten tunnettu poliitikko

Lisätiedot

PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009

PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Täysautomatisoitu raportointiympäristö. Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo

Täysautomatisoitu raportointiympäristö. Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo Täysautomatisoitu raportointiympäristö Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo Miksi tähän ryhdyttiin? Miten asiassa edettiin? Vaatimuksia Reaaliaikaisuus n 15 min Hallitut käyttöoikeudet Raportin tekijöillä

Lisätiedot

Sukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641)

Sukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) Sukupuu -ohjelma Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) 7.11.2011 1 Johdanto Toteutimme C -kielellä sukupuuohjelman, johon käyttäjä voi lisätä ja poistaa henkilöitä ja määrittää henkilöiden välisiä

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket Vertailu Bootstrap http://www.bootstrapworld.org/ Tarkoitettu yläkoululaisille (12-15v) Ohjelmointi on integroitu matematiikan opetukseen Materiaalina tuntisuunnitelmat

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

XML -muotoisen raportin luonti

XML -muotoisen raportin luonti XML -muotoisen raportin luonti Anita Mäkinen-Jäntti 20/05/2014 1 SISÄLTÖ XML -tiedostojen kirjoitusmahdollisuudet Tagsettien käyttäminen Data -vaiheen käyttäminen Sähköinen siirtoliike ja XML - tiedoston

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Datavaiheen taikoja - tietäjien perintönä www.turkuamk.fi

Datavaiheen taikoja - tietäjien perintönä www.turkuamk.fi Markku Suni Factotum emeritus Turun ammattikorkeakoulu Datavaiheen taikoja - tietäjien perintönä SAS Datavaihe lukee lauseiden SET ja INPUT avulla Datavaihe tulostaa lauseiden OUTPUT ja PUT avulla Vaan

Lisätiedot

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt Testiautomaatio tietovarastossa Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt Sisältö 2 Testaus kiinteänä osana DW-toteutusta Regressiotestauksen merkitys Robot Framework Automatisoitu DW:n regressiotestaus:

Lisätiedot

DI Studion käyttökokemuksia. Kaisu Ikonen, Tilastokeskus

DI Studion käyttökokemuksia. Kaisu Ikonen, Tilastokeskus Kaisu Ikonen, Tilastokeskus 13.9.2012 Sisältö SAS Tilastokeskuksessa 2012 Esimerkki DIS-projektista Erityiskysymyksiä 13.9.2012 2 SAS Tilastokeskuksessa 2012 SAS-käyttäjiä 350, joista IT-puolella noin

Lisätiedot

Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät. Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu

Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät. Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu Annemari Auvinen (annauvi@st.jyu.fi) Anu Niemi (anniemi@st.jyu.fi) 28.5.2002 1 Tehtävän kuvaus Tehtävänämme oli verrata

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta. Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke)

Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta. Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke) Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke) 19.9.2014 Lyhyesti SAS-koodareille suunnattu uusi käyttöliittymä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Harjoitus 4 (viikko 47)

Harjoitus 4 (viikko 47) Kaikki tämän harjoituksen tehtävät liittyvät joko suoraan tai epäsuorasti kurssin toiseen harjoitustyöhön. Saa hyvän alun harjoitustyön tekoon, kun ratkaiset mahdollisimman monta tehtävää. Mikäli tehtävissä

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Toistorakenne (while, do-while, for) 1 While- lause while-lauseen rakenne on seuraava: while (ehtolauseke) lause Kun ehtolausekkeen arvo on totta, lause suoritetaan. Lause suoritetaan

Lisätiedot

Versionhallintaa. Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä

Versionhallintaa. Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä Versionhallintaa Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä Sisältö Mitä on versionhallinta Rakenteet ja niiden oikeudet Repository Browserin käyttäminen Hakemistorakenteen luominen Metadatan tallettaminen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

10. Painotetut graafit

10. Painotetut graafit 10. Painotetut graafit Esiintyy monesti sovelluksia, joita on kätevä esittää graafeina. Tällaisia ovat esim. tietoverkko tai maantieverkko. Näihin liittyy erinäisiä tekijöitä. Tietoverkkoja käytettäessä

Lisätiedot

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Mikko Männikkö 16.8.2004 Lähde: ((Gathen and Gerhard 1999) luku II.8) Esityksen kulku Algoritmien analysointia (1), (2), (3), (4) Klassinen kertolasku Parempi tapa

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A. Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta

Lisätiedot

Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi

Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet muuttuja muuttujissa oleva data voi olla yksinkertaista eli primitiivistä (esim. luvut ja merkit) tai rakenteista jolloin puhutaan tietorakenteista. puhuttaessa

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Dictionary taulut. Miten perus metadataa käytetään koodillisesti joustavuutta lisäämään

Dictionary taulut. Miten perus metadataa käytetään koodillisesti joustavuutta lisäämään Dictionary taulut Miten perus metadataa käytetään koodillisesti joustavuutta lisäämään Metadata Base SASissa Metadata on käytettävissä jokaisessa SAS istunnossa, oli sitten kyse yksittäiskäyttäjästä omalla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus) VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 06.09.2005 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sisältö Johdantoa aiheeseen esimerkein SAS-grafiikan uusi ja vanha tapa Tavat käyttää uutta ODS Grafiikkaa, esimerkein Taustaa Perinteinen tapa

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Abstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Abstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Abstraktit tietotyypit TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Data abstraktio Abstraktio on ohjelmoinnin tärkein väline Data abstraktio abstrahoi dataa Abstrakti tietotyyppi Koostuu kolmesta asiasta:

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Matlabin perusteita Grafiikka

Matlabin perusteita Grafiikka BL40A0000 SSKMO KH 1 Seuraavassa esityksessä oletuksena on, että Matlabia käytetään jossakin ikkunoivassa käyttöjärjestelmässä (PC/Win, Mac, X-Window System). Käytettäessä Matlabia verkon yli joko tekstipäätteeltä,

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti

Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti ITKP102 Ohjelmointi 1 C# 15.5.2013 1 / 6 Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti Tentaattori Antti-Jussi Lakanen Tässä tentissä saa olla mukana omia muistiinpanoja yhden arkin verran. Tentin valvojalla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

1. Mitä tehdään ensiksi?

1. Mitä tehdään ensiksi? 1. Mitä tehdään ensiksi? Antti Jussi i Lakanen Ohjelmointi 1, kevät 2010/ Jyväskylän yliopisto a) Etsitään Googlesta valmis algoritmi b) Mietitään miten itse tehtäisiin sama homma kynällä ja paperilla

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus

Lisätiedot

SAS:n käyttö Työterveyslaitoksessa. Pertti Mutanen

SAS:n käyttö Työterveyslaitoksessa. Pertti Mutanen SAS:n käyttö Työterveyslaitoksessa Pertti Mutanen Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää Työterveyslaitos Arbetshälsoinstitutet Itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö Sosiaali-

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 21.11.2000

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 21.11.2000 HELIA 1 (17) Luento 2.8 Talletetut rutiinit... 2 Talletetut rutiinit SQL3:ssa... 3 Ulkopuoliset rutiinit... 4 Talletetut rutiinit Oraclessa... 7 Ohjelmakoodista... 8 Koodin virheet... 8 Virhetilanteiden

Lisätiedot

Liitosesimerkki Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1

Liitosesimerkki Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1 Liitosesimerkki 16.02.06 Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1 Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C T(R1) = 10,000 riviä T(R2) = 5,000 riviä S(R1) = S(R2) = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 16.02.06

Lisätiedot

Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä.

Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. Tehtävä 1. Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. #include /* mm. I/O-funktiot */ #include /* mm. EXIT_SUCCESS */ /*main-funktio,

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 ari.vesanen (at) oulu.fi 5. Rekursio ja induktio Rekursio tarkoittaa jonkin asian määrittelyä itseensä viittaamalla Tietojenkäsittelyssä algoritmin määrittely niin,

Lisätiedot

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä.

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. PHP-kielen perusteet Käytä lähteenä PHP:n virallista manuaalia http://www.php.net/docs.php tai http://www.hudzilla.org/php (siirry Paul Hudsonin verkkokirjaan). Lisää materiaalia suomeksi esimerkiksi ohjelmointiputkan

Lisätiedot

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009 SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet Ari Toikka 16.11.2009 Grafiikan tuottamisessa SAS:illa on kysymys tuotannon automatisoinnista Idea SAS:sin käytössä grafiikan tuottamiseen on korvata käsityö SAS-ohjelmalla,

Lisätiedot

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2014-2015, Harjoitus 7, ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2014-2015, Harjoitus 7, ratkaisu 832A Tietorakenteet ja algoritmit, 204-205, Harjoitus 7, ratkaisu Hajota ja hallitse-menetelmä: Tehtävä 7.. Muodosta hajota ja hallitse-menetelmää käyttäen algoritmi TULOSTA_PUU_LASKEVA, joka tulostaa

Lisätiedot

Esimerkki: Laskin (alkua) TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Esimerkki: Laskin (alkua) TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Esimerkki: Laskin (alkua) TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Esimerkki: Laskin Liukulukulaskentaa Yhteen, vähennys, kerto ja jakolaskut Syötteenä laskutehtävä, tulosteena tulos tai virheilmoitus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot

Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot Esim yhteinen attribuutti C Liitosesimerkki T() = 10,000 riviä T() = 5,000 riviä S() = S() = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 1 2 Vaihtoehdot Sisäkkäiset silmukat Liitosjärjestys:, Liitosalgoritmit:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2009 1 / 43 Funktiot Tähän asti esitetyt ohjelmat ovat oleet hyvin lyhyitä. Todellisessa elämässä tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Monipuolinen esimerkki

Monipuolinen esimerkki Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot