Aureolis Oy Itsemääritellyt funktiot SAS ohjelmoinnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aureolis Oy Itsemääritellyt funktiot SAS ohjelmoinnissa"

Transkriptio

1 Aureolis Oy

2 Miksi omatekoisia funktiota? Koodin uudelleen käyttö Koodi kirjoitetaan kerran ja käytään monessa paikassa. Säästytään turhalta työltä Koodin hallinta keskitetysti Koodi voidaan talletaa kirjastoon ja ylläpitää keskitetysti Koodin laatu saadaan paremmaksi kun samaa asia ei keksitä uudestaan eri kehittäjien toimesta. Kokeneemmat kehittäjät voivat luoda haastavammat funktiot muiden käytettäväksi

3 Omatekoiset funktiot SAS:ssa? Ennen SAS 9.2:ta Klassiset viritykset LINK/RETURN rakennelmat INCLUDE lauseen käyttö Makrot SAS 9.2 Nykyaika Proc FCMP SAS 9.4 Tulevaisuus Proc DS2

4 Esimerkeissä käytety tapaus Lasketaan kolmen pisteen väliset etäisyydet (kolmion sivujen pituudet) Käytetty data: data coordinates; input a1 a2 a3 b1 b2 b3 c1 c2 c3; datalines; ;

5 klassinen viritys: LINK-RETURN rakennelma data _null_; Set coordinates; array a[3] a1 a3; array b[3] b1 b3; array c[3] c1 c3; array t1[3] _TEMPORARY_; array t2[3] _TEMPORARY_; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=b[i]; link distance; d1=dist; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=c[i]; link distance; d2=dist; do i=1 to 3; t1[i]=c[i]; t2[i]=b[i]; link distance; d3=dist; put d1= d2= d3=; return; distance: dist=0; do i=1 to 3; dist=dist+(t1[i] t2[i])**2; dist=sqrt(dist); return;

6 klassinen viritys: INCLUDE lause data _null_; set coordinates; array a[3] a1 a3; array b[3] b1 b3; array c[3] c1 c3; array t1[3] _TEMPORARY_; array t2[3] _TEMPORARY_; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=b[i]; %include 'C:\tmp\dist.sas'; d1=dist; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=c[i]; %include C\tmp\dist.sas'; d2=dist; do i=1 to 3; t1[i]=c[i]; t2[i]=b[i]; %include 'C:\tmp\dist.sas'; d3=dist; put d1= d2= d3=; C:\tmp\dist.sas tiedoston sisältö dist=0; do i=1 to 3; dist=dist+(t1[i] t2[i])**2; dist=sqrt(dist);

7 LINK rankenteet ja INCLUDE lause Hyvät puolet Käyttöön tarvitaan ainoastaan SAS Data Step ohjelmointiosaamista Toimii vanhoissa SAS versioissa Huonot puolet LINK rankenteessa koodin uudelleen käyttö muualla ei ole mahdollista Funktion parametrit täytyy kopioida funktiossa käytettyihin muuttujiin itse Funktion sisäiset muuttujat voivat mennä päällekäin muun koodin kanssa Funktion palauttama arvo on aina saman nimisessä muuttujassa Funktion sisäiset muuttujat tulevat mukaan output dataan, jos niitä ei ole erikseen pudotettu pois Funktio ei voi kutsua itseään koska muuttujien arvot menevät sekaisin

8 klassinen viritys: Makro %macro distance(array1name, array2name, arraylength, outputname=dist, loopvar=i); data _null_; set coordinates; array a[3] a1 a3; array b[3] b1 b3; array c[3] c1 c3; drop &loopvar &outputname; &outputname=0; do &loopvar=1 to &arraylength; &outputname=&outputname+ (&array1name[i] &array2name[i])**2; &outputname=sqrt(&outputname); %m %distance(a,b,3,outputname=dist,loopvar=i); d1=dist; %distance(a,c,3); d2=dist; %distance(b,c,3); d3=dist; put d1= d2= d3=;

9 Makrolla toteutetut funktiot Hyvät puolet Parametrien nimet välittyvät automaattisesti Koodi voidaan tallettaa SAS:in ymmärtämään makrokirjastoon Toimii vanhoissa SAS versioissa Huonot puolet Vaatii makro koodaamisen osaamista Funktion sisäiset muuttujat voivat mennä päällekäin muun koodin kanssa ellei niitä ole parametrisoitu Funktiossa joudutaan parametrisoimaan sisäisten muuttujin nimiä, joten parametrien määrä suurempi kuin muuten olisi tarpeen Koodi on hankalammin luettavaa kuin suora SAS koodi Funktion sisäiset muuttujat tulevat mukaan output dataan, jos niitä ei ole makron sisällä erikseen pudotettu pois Funktio ei voi kutsua itseään, koska muuttujien arvot menevät sekaisin

10 Nykyaika Proc FCMP SAS proseduuri funktioiden ja CALL funktioiden luomiseen Luotuja funktioita voidaan käyttää useissa SAS:n osissa DATA Step PROC CALIS PROC COMPILE PROC COMPUTAB PROC GA PROC GENMOD PROC MCMC PROC MODEL PROC NLIN PROC NLMIXED PROC NLP PROC PHREG PROC REPORT COMPUTE osiot Risk Dimensions proseduurit PROC SIMILARITY PROC SQL (Array parametreja ei tueta) WHERE lause The Output Delivery System (ODS) PROC DS2 (SAS9.4)

11 Proc FCMP proc fcmp outlib=work.funcs.omat; function distance(a[*],b[*],alen); dist=0; do i=1 to alen; dist=dist+(a[i] b[i])**2; dist=sqrt(dist); return(dist); endsub; options cmplib = (work.funcs); data _null_; set coordinates; array a[3] a1 a3 ; array b[3] b1 b3 ; array c[3] c1 c3 ; array t1[3] _temporary_; array t2[3] _temporary_; array t3[3] _temporary_; do i=1 to 3; t1[i]=a[i]; t2[i]=b[i]; t3[i]=c[i]; d1=distance(t1,t2,3); d2=distance(t1,t3,3); d3=distance(t2,t3,3); put d1= d2= d3=;

12 Proc FCMP: käytännön esimerkki Ajojen järjestyksen määrittely: Ajot voivat riippua toisista ajoista Etsitään sellainen ajojärjestys, jossa esitietoina tulevat ajot ajetaan ennen niistä riippuvia aj Ajojen väliset välittömät riippuvuudet esitetään datassa Ajojen_esitiedot etrno Ajo Esitieto 1 A B 2 A C 1 B D 1 D E Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa ajot Ajo A B C D E

13 Proc FCMP: käytännön esimerkki proc fcmp outlib=work.func.param; function hae_esitiedot(ajo $,taso) $512; length esitiedot_yht $51 esitieto $1 etnro 8 ajo $1; declare hash h(dataset:'ajojen_esitiedot'); rc=h.definekey('ajo'); rc=h.definekey('etnro'); rc=h.definedata('ajo'); rc=h.definedata('esitieto'); rc=h.definedone(); esitiedot_yht=""; etnro=1; rc=h.find(); put "func: " taso= etnro= ajo= esitieto=; if rc=0 then do; esitiedot_yht=strip(put(taso,3.)) "~" strip(esitieto); esitiedot_yht=strip(esitiedot_yht) " " hae_esitiedot(esitieto,taso+1); etnro=etnro+1; rc=h.find() do while (rc=0); put "func: " taso= etnro= ajo= esitieto=; esitiedot_yht=strip(esitiedot_yht) " " strip(put(taso,3.)) "~" strip(esitieto); esitiedot_yht= strip(esitiedot_yht) " " hae_esitiedot(esitieto,taso+1); etnro=etnro+1; rc=h.find(); return(esitiedot_yht); endsub; Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa function is_duplicate(id $); declare hash h(dataset: 'dup'); rc=h.definekey('ajo'); rc=h.definedone(); ajo=id; rc=h.check(); if rc^=0 then do; ajo=id; taso=0; rc=h.add(); return(0); else do; return(1); endsub;

14 Proc FCMP: käytännön esimerkki options cmplib=work.func; data esitiedot; length esitiedot_yht $512 esitieto $1; set ajot; taso=0; output; esitiedot_yht= hae_esitiedot(ajo,1); put "output: " ajo= esitiedot_yht=; if esitiedot_yht^="" then do; i=1; taso=scan(scan(esitiedot_yht,i),1); esitieto=scan(scan(esitiedot_yht, i),2); do while(esitieto); ajo=esitieto; Output; i=i+1; taso=scan(scan(esitiedot_yht,i),1); esitieto=scan(scan(esitiedot_yht,i), 2,'~'); drop i esitiedot_yht esitieto; proc sort data=esitiedot; by descending taso ajo; data dup; set esitiedot(obs=0 drop=taso); data ajojarjestys; set esitiedot; if not is_duplicate(ajo) then output; Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa

15 Proc FCMP: käytännön esimerkki Ote lokista func: taso=1 etnro=1 ajo=a esitieto=b func: taso=2 etnro=1 ajo=b esitieto=d func: taso=3 etnro=1 ajo=d esitieto=e func: taso=4 etnro=1 ajo=e esitieto= func: taso=1 etnro=2 ajo=a esitieto=c func: taso=2 etnro=1 ajo=c esitieto= output: ajo=a esitiedot_yht=1~b 2~D 3~E 1~C func: taso=1 etnro=1 ajo=b esitieto=d func: taso=2 etnro=1 ajo=d esitieto=e func: taso=3 etnro=1 ajo=e esitieto= output: ajo=b esitiedot_yht=1~d 2~E func: taso=1 etnro=1 ajo=c esitieto= output: ajo=c esitiedot_yht= func: taso=1 etnro=1 ajo=d esitieto=e func: taso=2 etnro=1 ajo=e esitieto= output: ajo=d esitiedot_yht=1~e func: taso=1 etnro=1 ajo=e esitieto= output: ajo=e esitiedot_yht= Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa

16 Proc FCMP: käytännön esimerkki Esitiedot ajo taso E 3 D 2 E 2 B 1 C 1 D 1 Ajojarjestys ajo taso E 3 D 2 B 1 C 1 A 0 E 1 A 0 B 0 Tuotettu data Itsemääritellyt funktiot SAS Ohjelmoinnissa

17 Proc FCMP funktiot Hyvät puolet Parametrien nimet välittyvät automaattisesti Koodi tallennetaan SAS:in ymmärtämään koodikirjastoon Funktion sisäiset parametrit ovat paikallisia ei vaaraa nimien törmäämisestä Sisäiset muuttujat eivät tule dataan Voidaan käyttää rekursiivisesti Toimii useissa SAS:n osissa ei vain DATA Stepissä Käytössä on funktioita, joita ei ole DATA stepissä (esim. matriisien käsittelyä) Huonot puolet Vaatii uutta opettelua ohjelmointi poikkeaa hieman DATA Stepistä Kaikki DATA Stepin ominaisuudet eivä ole käytettävissä Syötettyjen Array parametrien täytyy olla väliaikaisia (temporary)

18 Tulevaisuus Proc DS2 SAS 9.4:ssä tuleva uusi datankäsittelykieli Käytetään seuraavissa ympäristöissä: BASE SAS High Performance Analytics Server SAS Federation Server SAS In Database Code Accelerator (Teradata tai Greenplum) Proc FedSQL

19 Proc DS2 Huom: koodia ei ole testattu proc ds2; package distances / overwrite=yes; method Euclidean(double x[*], double y[*] ) returns double; dcl int i; dcl double d; d=0; do i=1 to dim(x) >< dim(y); d=d+(x[i] y[i])**2; return sqrt(d); endpackage; Data _null_; dcl package distances dist(); method run(); set coordinates; vararray double a[3]; vararray double b[3]; vararray double c[3]; d1 = dist.euclidean(a, b); d2 = dist.euclidean(a, c); d1 = dist.euclidean(b, c); put d1= d2= d3=; enddata; quit;

20 Proc DS2 funktiot Hyvät puolet Parametrien nimet välittyvät automaattisesti Koodi tallennetaan SAS:in ymmärtämään koodikirjastoon Funktion sisäiset parametrit ovat paikallisia ei vaaraa nimien törmäämisestä Sisäiset muuttujat eivät tule dataan Voidaan käyttää rekursiivisesti Paketteihin voidaan tallettaa muuttujia. Mahdollistaa objektien käytön ohjelmoinnin. Funktioissa voidaan käyttää FedSQL lauseita Huonot puolet Vaatii uutta opettelua ohjelmointi poikkeaa DATA Stepistä Kaikki DATA Stepin ominaisuudet eivä ole käytettävissä Käytettävissä vain rajoitetusti SAS:ssa (Proc FCMP käytettävissä laajemmin)

21 Yhteenveto SAS:ssa useita tapoja koodin uudelleen käyttöön funktion tapaisilla rakenteilla Oikeita funktioita on käytössä vasta SAS versiosta 9.2 lähtien Funktioiden käyttö vaatii uusien asioiden opiskelua ja toiminnallisten eroavaisuuksien hyväksymistä Uudet SAS ominaisuudet mahdollistavat kehittyneemmät ohjelmointitavat SAS kehityksessä SAS kehittäjän on osattava päättää mikä menetelmä sopii parhaiten misäkin tilanteessa

22 Jarkko Venna BI konsultti Aureolis Oy Hevosenkenkä 3 - FI Espoo, Finland office

PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009

PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket Vertailu Bootstrap http://www.bootstrapworld.org/ Tarkoitettu yläkoululaisille (12-15v) Ohjelmointi on integroitu matematiikan opetukseen Materiaalina tuntisuunnitelmat

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

DI Studion käyttökokemuksia. Kaisu Ikonen, Tilastokeskus

DI Studion käyttökokemuksia. Kaisu Ikonen, Tilastokeskus Kaisu Ikonen, Tilastokeskus 13.9.2012 Sisältö SAS Tilastokeskuksessa 2012 Esimerkki DIS-projektista Erityiskysymyksiä 13.9.2012 2 SAS Tilastokeskuksessa 2012 SAS-käyttäjiä 350, joista IT-puolella noin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät. Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu

Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät. Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu Annemari Auvinen (annauvi@st.jyu.fi) Anu Niemi (anniemi@st.jyu.fi) 28.5.2002 1 Tehtävän kuvaus Tehtävänämme oli verrata

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 06.09.2005 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt Testiautomaatio tietovarastossa Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt Sisältö 2 Testaus kiinteänä osana DW-toteutusta Regressiotestauksen merkitys Robot Framework Automatisoitu DW:n regressiotestaus:

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti

Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti ITKP102 Ohjelmointi 1 C# 15.5.2013 1 / 6 Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti Tentaattori Antti-Jussi Lakanen Tässä tentissä saa olla mukana omia muistiinpanoja yhden arkin verran. Tentin valvojalla

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Mikko Männikkö 16.8.2004 Lähde: ((Gathen and Gerhard 1999) luku II.8) Esityksen kulku Algoritmien analysointia (1), (2), (3), (4) Klassinen kertolasku Parempi tapa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden

Lisätiedot

Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi

Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet muuttuja muuttujissa oleva data voi olla yksinkertaista eli primitiivistä (esim. luvut ja merkit) tai rakenteista jolloin puhutaan tietorakenteista. puhuttaessa

Lisätiedot

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus) VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,

Lisätiedot

Matlabin perusteita Grafiikka

Matlabin perusteita Grafiikka BL40A0000 SSKMO KH 1 Seuraavassa esityksessä oletuksena on, että Matlabia käytetään jossakin ikkunoivassa käyttöjärjestelmässä (PC/Win, Mac, X-Window System). Käytettäessä Matlabia verkon yli joko tekstipäätteeltä,

Lisätiedot

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009 SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet Ari Toikka 16.11.2009 Grafiikan tuottamisessa SAS:illa on kysymys tuotannon automatisoinnista Idea SAS:sin käytössä grafiikan tuottamiseen on korvata käsityö SAS-ohjelmalla,

Lisätiedot

Dictionary taulut. Miten perus metadataa käytetään koodillisesti joustavuutta lisäämään

Dictionary taulut. Miten perus metadataa käytetään koodillisesti joustavuutta lisäämään Dictionary taulut Miten perus metadataa käytetään koodillisesti joustavuutta lisäämään Metadata Base SASissa Metadata on käytettävissä jokaisessa SAS istunnossa, oli sitten kyse yksittäiskäyttäjästä omalla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot

Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot Esim yhteinen attribuutti C Liitosesimerkki T() = 10,000 riviä T() = 5,000 riviä S() = S() = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 1 2 Vaihtoehdot Sisäkkäiset silmukat Liitosjärjestys:, Liitosalgoritmit:

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 23.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 23.2.2009 1 / 44 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta

Lisätiedot

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet ASP.NET Web Services Web Services tietokantaohjelmoinnin 2 (22) Sisällys Harjoitus 1: Tietokannat ja Web Services... 3 Harjoitus 2: Windows Client... 10 Harjoitus 3: Datan päivitys TableAdapterin avulla...

Lisätiedot

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 ari.vesanen (at) oulu.fi 5. Rekursio ja induktio Rekursio tarkoittaa jonkin asian määrittelyä itseensä viittaamalla Tietojenkäsittelyssä algoritmin määrittely niin,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Abstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Abstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Abstraktit tietotyypit TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Data abstraktio Abstraktio on ohjelmoinnin tärkein väline Data abstraktio abstrahoi dataa Abstrakti tietotyyppi Koostuu kolmesta asiasta:

Lisätiedot

Monipuolinen esimerkki

Monipuolinen esimerkki Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int

Lisätiedot

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public)

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public) Tietorakenteet JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Olioita ja tietoja voidaan organisoida määrämuotoisiksi tietorakenteiksi Hyödyllisiä

Lisätiedot

Viivakoodin viiteopas

Viivakoodin viiteopas Viivakoodin viiteopas Versio 0 FIN 1 Johdanto 1 Yleiskuvaus 1 1 Tämä opas sisältää tietoja viivakooditulostuksesta, joka toimii suoraan Brotherin tulostimeen lähetettyjen komentojen avulla. Yhteensopivat

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 21.11.2000

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 21.11.2000 HELIA 1 (17) Luento 2.8 Talletetut rutiinit... 2 Talletetut rutiinit SQL3:ssa... 3 Ulkopuoliset rutiinit... 4 Talletetut rutiinit Oraclessa... 7 Ohjelmakoodista... 8 Koodin virheet... 8 Virhetilanteiden

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

20. Javan omat luokat 20.1

20. Javan omat luokat 20.1 20. Javan omat luokat 20.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang Sisällys 20. Javan omat luokat Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.1 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0 CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Joko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT

Joko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT Joko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT Agenda Regular Expression - funktiot Case-insensitive Sort Case-insensitive Seach Merge muutokset Tree-walking in 10g DML Returning Values

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.2.2010 1 / 47 Sijoituksen arvokehitys, koodi def main(): print "Ohjelma laskee sijoituksen arvon kehittymisen."

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe

Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe 18.6.2014 Kirjoita jokaiseen konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, nimi, TMC-tunnus ja opiskelijanumero tai henkilötunnus. Vastaukset palautetaan tehtäväkohtaisiin

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

1. Kun käyttäjä antaa nollan, niin ei tulosteta enää tuloa 2. Hyväksy käyttäjältä luku vain joltain tietyltä väliltä (esim tai )

1. Kun käyttäjä antaa nollan, niin ei tulosteta enää tuloa 2. Hyväksy käyttäjältä luku vain joltain tietyltä väliltä (esim tai ) Tehtävä do while + Viikko 1 Tehtävä 27. Salasana (MOOC) Viikko 1 Tehtävä 28. Lämpötilat (MOOC) Tehdään ohjelma, joka kysyy käyttäjältä lukua. Luku kerrotaan aina seuraavalla käyttäjän antamalla luvulla

Lisätiedot

Delegaatit ja tapahtumakäsittelijät

Delegaatit ja tapahtumakäsittelijät 14 Delegaatit ja tapahtumakäsittelijät Toinen käyttökelpoinen keksintö C#-kielessä ovat delegaatit. Periaatteessa ne palvelevat samaa tarkoitusta kuin C++:n funktio-osoittimet. Delegaatit ovat kuitenkin

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä.

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Esimerkki otteluvoiton todennäköisyys A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Yksittäisessä pelissä A voittaa todennäköisyydellä p ja B todennäköisyydellä q =

Lisätiedot

Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sisältö Johdantoa aiheeseen esimerkein SAS-grafiikan uusi ja vanha tapa Tavat käyttää uutta ODS Grafiikkaa, esimerkein Taustaa Perinteinen tapa

Lisätiedot

SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä. Antti Suoperä 16.11.2009

SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä. Antti Suoperä 16.11.2009 SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä Antti Suoperä 16.11.2009 SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä: Matriisi ja vektori laskennan ohjelmisto edellyttää

Lisätiedot

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu:

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: TL5302 Olio-ohjelmointi Koe 19.4.2005 Malliratkaisuja Tehtävä 1 Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: #include using namespace std; int main() int taul[5]=1,2,3,4,5; int *p,&r=taul[0];

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit Sisältö 1. Johdanto 2. Leveyshaku 3. Syvyyshaku 4. Kruskalin algoritmi 5. Dijkstran algoritmi

Lisätiedot

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät

Lisätiedot

Opiskeluoikeuksien maaran tiedonkeruu

Opiskeluoikeuksien maaran tiedonkeruu Opiskeluoikeuksien maaran tiedonkeruu Määrittely Opinto-oikeuksista tarvitaan seuraavat tiedot: Tieto jokaisesta yksittäisestä opinto-oikeudesta ja kytkentä niistä opinto-oikeuksista jotka ovat samalla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 31.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 31.1.2011 1 / 41 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Monadeja siellä, monadeja täällä... monadeja kaikkialla? TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Monadeja siellä, monadeja täällä... monadeja kaikkialla? TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Monadeja siellä, monadeja täällä... monadeja kaikkialla? TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Materiaalia Paras verkkomatsku: http://www.nomaware.com/monads/html/ Komentoanalogiasta vielä Monadityypin

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016)

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Tietokoneavusteinen opetus -kurssilla opetetaan Adobe Flash CS6:n käyttämistä neljänä kertana: 11.3.2016, 15.3.2016, 18.3.2016 ja 1.4.2016. Harjoituskerroilla

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti.

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti. Tietorakenteet, laskuharjoitus 11, ratkaisuja 1. Leveyssuuntaisen läpikäynnin voi toteuttaa rekursiivisesti käsittelemällä jokaisella rekursiivisella kutsulla kaikki tietyllä tasolla olevat solmut. Rekursiivinen

Lisätiedot

8. Lajittelu, joukot ja valinta

8. Lajittelu, joukot ja valinta 8. Lajittelu, joukot ja valinta Yksi tietojenkäsittelyn klassisista tehtävistä on lajittelu (järjestäminen) (sorting) jo mekaanisten tietojenkäsittelylaitteiden ajalta. Lajiteltua tietoa tarvitaan lukemattomissa

Lisätiedot

Harjoitus 2: Ohjelmointi (Matlab)

Harjoitus 2: Ohjelmointi (Matlab) Harjoitus 2: Ohjelmointi (Matlab) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 2. Harjoituskerta Aiheet: - Matlabin kontrollirakenteet - Funktiot ja komentojonotiedostot

Lisätiedot

Dynaaminen ohjelmointi ja vaikutuskaaviot

Dynaaminen ohjelmointi ja vaikutuskaaviot Dynaaminen ohjelmointi ja vaikutuskaaviot. Taustaa 2. Vaikutuskaaviot ja superarvosolmut 3. Vaikutuskaavion ratkaiseminen 4. Vaikutuskaavio ja dynaaminen ohjelmointi: 5. Yhteenveto Esitelmän sisältö Optimointiopin

Lisätiedot