Jäsenhankintaviikko v Jäsenhankintaviikko v

Transkriptio

1 221 Kursseja on pidetty iltaisin. Käytännöllisinä opetusaineina: kirjanpito, laskento, laulu-, lausunta- ja näytelmäharjoitukset, ohjausta järjestötehtävissä, kokousten pidossa y.m. Luentoja on pidetty, paitsi käytännöllisistä aineista, myös kasvatus- ja yhteiskuntaopista, kunnallisverotuksesta, yhteiskunnallisesta alkoholikysymyksestä, valtion taloudesta, pula-ajasta, sen syistä ja vaikutteista, työttömyyskysymyksestä, nuorisotoiminnasta, sosialistisen tietoisuuden merkityksestä y.m. Kurssien ohjaajina ovat toimineet piirisihteeri T. Aaltonen ja piirin luennoitsija E. Saarinen. Opiskelijat ovat miltei poikkeuksetta olleet nuoria tovereita. Kursseja on edelleenkin tilattu runsaasti. Piirijuhlia ei kuluneen toimikauden aikana ole pidetty. Sitävastoin ovat puolueosastot toimeenpanneet melko runsaasti valistusiltamia. V saakka olivat iltamat maksullisia. Tulot lankesivat piirin valistusrahastoon. Mainitun vuoden jälkeen on nämä iltamat pidetty maksuvapaina valistustilaisuuksina. Maakuntajuhlat järjestettiin v kesällä Forssassa yhdessätul:n Hämeen piirijärjestön kanssa. Juhlat onnistuivat kaikin puolin hyvin. Kirjallista valistustyötä on harjoitettu pitämällä yllä pientä kirjakauppaa. Pääasiallisesti on myyty puolueen ja Kansanvallan sekä piiritoimikunnan kustantamia kirjoja. V piiritoimikunta julkaisi 25-vuotistoimintansa johdosta kirjan:»työväenliike Etelä-Hämeessä», jossa pääpiirteittäin sekä sanoin että kuvin selostetaan työväen oloja ja yhteispyrinnöitä piirin alueella. Painos oli 2,000 kpl. Piiritoimikunta on ollut yhteistyössä TSL:n kanssa, järjestäen luentoja, osallistuen opintokerhotyön ohjaukseen ja uusien kerhojen perustamiseen sekä antaen apua opinto-ohjaajakurssien järjestelyssä; näitä pidettiin v. 1929Hämeenlinnassajav Lahdessa. Samoin on oltu yhteistyössä Sos.-dem. Raittiusliiton, Työläisnuorisoliiton, Työläisnaisliiton ja TXJL:n kanssa, luentojen y.m. järjestelyssä. Jäsenhankintaviikko v Viikon aikana järjestettiin 46 kokousta ja juhlaa, joissa oli kuulijoita 5,520. Piiritoimikunta ei julkaissut jäsenhankintaviikkoa varten kirjallisuutta, vaan kehoitti järjestöjä keräämään osoitteita piirilehden levittämiseksi viikon ajan piirin varoilla. Osoitteita saapui kuitenkin vain n. 300 ja järjestöt suorittivat itse tästä määrästä aiheutuneet kustannukset. Jäsentenkerääjiä oli 83. Uusia jäseniä liittyi puolueeseen 239. Jäsenhankintaviikko v Viikon aikana järjestettiin 27 juhla- ja kokoustilaisuutta. Puheita

2 222 pidettiin 29, kuulijoita 3,269. Jäsenten kerääjiä oli toiminnassa 52, Uusia jäseniä liittyi puolueeseen 96. Kunnallinen toiminta. Kunnallisten asiain hoitoa varten on piiritoimikunnan yhteydessä toiminut 3-jäseninen kunnallisasiani neuvontajasto, joka on antanut ohjeita m.m. kiertokirjeillä. Sos.-dem. kunnallismiesten neuvottelukokouksia ja opintopäiviä on pidetty osittain piiritoimikunnan ja osittain kunnallisjärjestöjen aloitteesta. Näissä tilaisuuksissa on käsitelty: kunnallisverotusta, köyhäinhoitoa, opetustointa, työttömyyskysymystä, kuntien taloudenhoitoa, sos.-dem. kunnallispolitiikkaa y.m. Sos.-dem. kunnallisessa toiminnassa on monin paikoin havaittavissa puutteellisuuksia, mutta yleensä voidaan sanoa, että meikäläiset ovat näinä pulavuosinakin voineet tyydyttävästi hoitaa kuntain asioita, muutamissa kunnissa hyvinkin. Piirikokoukset on joka vuosi pidetty Hämeenlinnassa, v , v ja v Käsitellyistä asioista mainittakoon: v sos.-dem. kunnallismiehille uusien ohjesääntöjen hyväksyminen, maataloustuoton veroperusteiden määrittely; v sos.-dem. kunnallinen toiminta, vanhemman puolueväen ja työläisnuorison yhteistoiminta; v työväen maakuntajuhlat. Piiritoimikunta ja piirin toimitsijat. Piiritoimikunnan vakinaisina jäseninä ovat koko ajan olleet: K. Myllymäki, K. Kaukovaara, M. Alanko, Aug. Juden, A. Kanerva, V. Kivisalo, J. Rinne v:na sekä K. Niemi v Puheenjohtajana koko ajan K. Myllymäki, varapuheenj. v K. Niemi sekä vv Aug. Juden. Kaksi nuorisopiiritoimikunnan jäsentä kuuluu vaalipiiritoimikuntaan. Piirisihteerinä on koko toimikauden ollut T. Aaltonen, samoin toimistoapulaisena Ellen Mattila. Luennoitsijana toimikauden alusta v tammik. 31 p:vään E. Saarinen. Raha-asiat. Talouspulan vaikutuksesta on piirin taloudellinen asema huomat-

3 223 tavasti heikentynyt siitä, mitä se oli v Lisätulojen hankkimiseksi pidettiin vv arpajaiset, joista puhdas tulo oli Smk. 30,353: 50. Lisätuloja on hankittu kurssijuhlilla, kirjakaupalla y.m. Useilta puolueosastoilta on ollut vaikea saada veroja säännöllisesti, koska yhdistykset, vaikeassa asemassa ollen, ovat käyttäneet perimänsä jäsenmaksut muiden menojensa suorittamiseen. Huomattavin menojen supistus on tapahtunut palkoissa, mikä on saatu aikaan vähentämällä työvoimaa sekä alentamalla palkkoja. Piirijärjestön taloudellinen asema sekä tulot ja menot eri vuosina käy selville seuraavasta: Tulot: Puolueveroja Ylimäär. veroj a... Kirj. toimintaväl. Kurssi- y.m. juhl. Voitto-osuuksia... Tappiot Yhteensä Smk. Piirijärjestön tulot ja menot ,029: 20,872: 90 20,922: 50 2,100: 95 14,908: 15 2,540: 55 16,609: ,983: ,983: ,845: 28,051: 50 20,475: 2,999: 30 9,126:75 2,461: 20 30,000: 14,947: ,906: 15 3,409: ,315: ,146: 22,207: 75 28,022: 5,505: 65 7,064: 60 1,402: : 50 4,472: ,174:38 13,405: ,579: ,049: 23,764: 75 19,699: 95 1,257: 85 5,667: 70 1,245: 10 1,414: 11 82,098: 46 3,621: 39 85,719:85 Menot: Piirikokouskuluj a Palkat Matkakulut Vuokra, lämpö ja Muita menoja Voitot ,872: 90 62,032: 50 6,435: 10 5,700: 12,638: 55 17,629: ,308: 45 1,675: ,051: 50 1,030: 60 57,101: 5,424: 50 5,700: 9,578: 35 42,429: ,315: ,207:75 58,180: 5,333: 50 5,700: 8,577: 70 16,580: ,579: ,764: 75 38,759: 3,118: 5,415: - 7,775:60 6,887: 50 85,719:85 Yhteensä Smk. 126,983:97 149,315:85 116,579:60 85,719:85

4 224 Tiliasema Varat: Rahaa kassassa 372: 90 Pankissa 4,283: Lainatilillä 6,427: 30 \\ Q83: 20 Saatavia 19,805: 96 Kirja- ja toimintavälinevarasto 29,805:75 Kalustoa 4,800: Osakkeita 1,200: Käsikirjasto 1,400: Yhteensä Smk. 68,094:91 Velat: Opinto-avustusrahastoon 6,372: 15 Eri yhdistyksille 23,622:78 29,994:93 Puhdas omaisuus ,099:98 Yhteensä Smk. 68,094: 91 Hämeenlinnassa helmikuun 18 p:nä HÄMEEN ETEL. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. Toivo Aaltonen. Hämeen 1. pohj. vaalipiirin sos.-dem. piirijärjestön toiminta Viime vuosina vallinneen ankean ajan painostus on erikoisesti tuntunut myös omassa vaalipiirissämme, jossa vähäväkinen kansanaines muodostaa sekä suhteellisen että ehdottoman enemmistön. Erikoisesti sen huomaa järjestöelämässä, joka on melkoisesti lamaantunut. Lisäksi lapualaisterrori on varsinkin vaalien edellä ollut tuntuva. Kommunistiset valtuutetut saatiin monin paikoin eroamaan; sen sijaan ei liene ketään meikäläistä valtuutettua saatu paikkaansa jättämään, lukuunottamatta Jämsänkoskea, jossa kahden meikäläisen tehdasherrojen painostuksesta oli jätettävä paikkansa. Uhkauksia kyllä lausuttiin m.m. Mäntässä, Vesilahdella, Ylöjärvellä, Ruovedellä. Kaikkeen räikeyteensä puhkesi lapualaisterrori tov. Väinö

5 225 Hakkilan ja Mikko Erichin kyydityksissä, jotka kuohuttivat syvästi piirimme työväestöä. Työväentaloihin eivät lapualaisten vainotoimenpiteet piirissämme kohdistuneet, mikä osaksi kai johtui siitäkin, että piiritoimikunta antoi heinäkuussa 1930 puolueosastoille erikoiset ohjeet yhdistysten omaisuuden suojelemiseksi ja että usealla paikkakunnalla työväentalot sen johdosta olivat melkoisen tarkasti vartioituja. Saman vuoden vappuna, jolloin puolueemme lippu ensi kerran liehui työväentalojen katoilla, lapualaiset muutamin paikoin joko pakottivat poliiseja riistämään liput työväentalojen katoilta tai tekivät sen itse. Niin tehtiin Sahalahdella, Ruovedellä ja Visuvedellä. Kommunistien esiintyminen on piirissämme ollut tähdättynä sosialidemokraatteja vastaan niinkuin muuallakin. Se valheryöppy, joka siltä taholta sosialidemokraatteja kohdistettiin tähdättiin, vaikuttikin osaltaan sen, että kommunistien äänimäärä v vaaleissa huomattavasti nousi ja että heidän vaikutusvaltansa monin paikoin oli lisääntymässä. Mitään erikoista valta-asemaa heidän ei ole onnistunut piirissämme saavuttaa. Eduskuntavaalit v työväki joutui suorittamaan osaksi poliittisten erimielisyyksien hajoittamin ja osaksi pelon lamaannuttamin voimin. Kuitenkin se törkeä mielivalta, jota lapualaiset harjoittivat, vaikutti niin, että kansa tahtoi antaa sille tuomionsa. Vaaliterroria harjoitettiin porvarillisten työnantajien taholta enemmän kuin esim. maantierauhaa rikkomalla. Niinpä Pohjois-Hämeestä tiedetään lukuisia tapauksia, joissa työnantajat työstä erottamisen uhalla saiva monen meikäläisent jättämään äänioikeutensa käyttämättä. Pakotettiinpa työläisiä monessa paikassa ottamaan vaaliote ja tuomaan se tehtaan konttoriin. Vaaleissa porvarit esiintyivät yhtyneinä n.s.»isänmaallisen vaaliliiton» nimellä. Kokoomuksen äänimäärä lisääntyikin 6,417. Maalaisliiton äänimäärä pysyi jotenkin samana, pienviljelijäin äänimäärä lisääntyi 491, mutta edistyksen äänimäärä väheni 1,149. Tuntuu siltä, kuin myös huomattava määrä kommunisteja olisi äänestänyt kokoomusta, sillä koska porvarillisella taholla yleensä otetaan vaaleihin osaa perusteellisemmin kuin meikäläisten taholta, ei kokoomuksen äänimäärä tuskin muuten olisi näin paljon lisääntynyt. Pienviljelijäin puolueen äänimäärän kasvu osoittaa, että sen on onnistunut vetää pienviljelijäväestöä jonkin verran puoleensa. Tosin äänestysprosentti edellisiin vaaleihin verraten kasvoi huomattavasti, joten sekin lisäsi eri puolueitten äänimääriä. Sosialidemokraattien ääniis Pöytäkirja

6 226 määrä kasvoi vaalipiirissämme 10,073 ja teki nyt 38,371 eli 55.6 % kaikista äänistä. Se oli 8,340 ääntä suurempi kaikkien muiden puolueitten äänimääriä yhteensä. Tämä nousu vaikutti sen, että saimme piirissämme yhden edustajapaikan lisää eli 7 paikkaa. Varojen niukkuus asetti vaaliagitatiolle huomattavia esteitä. Tosin useat järjestöt verraten auliisti avustivat piiritoimikuntaa rahallisestikin. Palkattuja agitaattoreita ei piiritoimikunnan puolesta tällä kertaa järjestetty. Sen sijaan oli eräitten yhdistysten toimesta mökkiagitaattoreita valittu jopa kymmenenkin yhdestä yhdistyksestä. Varsinaisia vaaliasiamiesten neuvottelutilaisuuksia ei järjestetty, mutta sen sijaan kunnallisissa neuvottelutilaisuuksissa koetettiin järjestöjä opastaa vaaliagitation harjoittamisessa. Piiritoimikunnan toimesta järjestettiin kaikkiaan 114 vaalijuhlaa, joihin enimmäkseen oli vapaa pääsy. Kun jokaisessa näistä pidettiin kaksi puhetta ja kun järjestöjen järjestämissä useissa kymmenissä tilaisuuksissa oli piiritoimikunnan toimesta puhuja, oli pidettyjen puheitten lukumäärä n Piiritoimikunnan järjestämissä tilaisuuksissa oli kuulijoita yli 14,000. Kansan Lehteä levitettiin kahden viikon aikana ennen vaalia maksutta 6,000 valitsijalle. Lehden mukana lähetettiin piiritoimikunnan painattama vaalijuliste; sitä lähetettiin myös järjestöille huomattava määrä levitettäväksi. Kunnallisvaalit v suoritettiin enemmän poliittisluontoisina kuin aikaisemmin. Kunnallisen vaalilain 10 :n säännöksiä sovellettiinkin kaikessa ankaruudessaan, useasti väärällä tavalla. Niinpä keskuslautakunnat tuohon lainmuutokseen vedoten hylkäsivät vaalipiirissämme listoja Eräjarvella, Etelä-Pirkkalassa, Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa, Pälkäneellä, Ruovedellä ja Vesilahdella. Hylkäämisestä valitettiin Eräjärven, Etelä-Pirkkalan, Ruoveden ja Jämsänkosken tapauksissa. Maaherra kumosikin Etelä-Pirkkalan ja Pälkäneen keskuslautakuntien päätökset, mutta jätti voimaan Ruoveden ja Jämsänkosken keskuslautakuntien hylkäävän päätöksen sekä myös Jämsän, Kuhmoisten ja Vesilahden keskuslautakuntain päätökset, jotka oli alistettu maaherran ratkaistaviksi. Vaaliterrori kunnallisissakin vaaleissa ilmeni ennenkaikkea työantajain taholta harjoitetusta painostuksesta, jota erikoisen törkeästi harjoitettiin Jämsänkoskella. Työväki kuitenkin selvisi vaaleista kunniakkaasti. Sosialidemokraateilla on nyt enemmistö 20 kunnassa, porvareilla 9 kunnassa; 6 kun-

7 227 nassa muodostavat edustajamme määräenemmistön. Näissä vaaleissa saavutettiin määräenemmistö Ruovedellä, mutta menetettiin vaalilistamme hylkäämisen takia Jämsänkoskella. Jämsänkosken ja Eräj arven kohdalta keskuslautakunnan hylkäämispäätöksen voimaan jääminen oli varsin huomattava tappio, sillä näissä kunnissa ei ollut muita jarjestyneitten vähävaraisten muodostamia listoja. Enemmistöedustuksen menetimme Kangasalla ja Orivedellä ja saavutimme Teiskossa. Kunnallinen vaaliagitatio hoidettiin samoja suuntaviivoja noudattaen kuin valtiollisissakin vaaleissa. Piiritoimikunta painatti vaalijulisteen ja sen monistuskoneella valmistettiin Messukylää, Lempäälää, Teiskoa, Längelmäkeä, Kangasalaa, Ylöjärveä ja Vesilahtea varten kunkin kunnan oloihin soveltuvaa kirjelmää. Lisäksi valmistettiin kirjelmä, jota tilauksesta lähetettiin eri järjestöille. Kansan Lehteä levitettiin ennen vaalia 2,800 kpl. Presidentin valitsijamiesten vaaleissa äänimäärämme eduskuntavaaleihin nähden väheni lähes kymmenellätuhannella; lähekkäin käydyt kahdet vaalit olivat jo joukkoja väsyttäneet. V vaaleihin verraten äänimäärämme kuitenkin lisääntyi 7,689, mikä on sangen huomattava, sillä nämä vaalit eivät ole koskaan kiinnostaneet siinä määrin kuin valtiolliset ja kunnalliset vaalit. Huolimatta tästä noususta saimme saman määrän valitsijamiehiä kuin v eli 10. Kieltolakiäänestys osoitti, etteivät puolueemme jäsenet ja kannattajat seuranneet puolueemme aikoinaan viitoittamaa linjaa. Eri vaihtoehtojen saamat äänimäärät vaalipiirissämme olivat seuraavat: I vaihtoehto: miehiä 6,614, naisia 8,362, yhteensä 14,976 II»» 391,» 331,» 722 III»» 16,563,» 10,863,» 27,426 Monet voimakkaat punaiset kunnat olivat kieltolaille kielteisiä. Tämä verraten huomattava puolueohjelman linjalta poikkeaminen tuskin kuitenkaan osoittanee muuta kuin sen, että joukot, toivottomina siitä, ettei kieltolain valvontaa saatu tarpeeksi tehokkaaksi, tahtoivat antaa tilaisuuden kokeiluun toisenlaisella järjestelmällä.

8 228 Järjestöt ja jäsenistö. Kireä taloudellinen aika tuntuu kipeimmin yhdistysten kohdalla. Varsinkin viime aikoina on verotilitysten teossa ilmennyt huomattavia vaikeuksia, aiheuttaen tuntuvan jäsenmäärän vähenemisen. Seuraavasta näkyy toiminnassa olevien puolueosastojen lukumäärä kunkin vuoden lopussa sekä jäsenmäärät neljännesvuosittain: Puolue- Vuosi osastoja T , , , ,584 Jäseniä II 3,982 3,244 2,839 2,562 III 3,664 3,025 2,782 2,442 IV 3,696 3,817 3,299 1,915 Tilasto on verotilitysten mukainen. Vuoden 1932 jäsenmäärä tulee kyllä vielä huomattavasti muuttumaan, sillä monet varmatkin yhdistykset ovat toistaiseksi jättäneet tilityksensä tekemättä. Toimintansa ovat epävirallisesti lopettaneet: Längelmäen Ouninpohjan, Korpilahden Puolakan ja Synsiön yhdistykset sekä Vilppulan Suluslahden yhdistys, joka vasta toimikauden aikana oli perustettukin. Samoin Oriveden Nuottajäryen ja Pohjois-Pirkkalan Memmolan työväenyhdistykset. Uudelleen ovat toimintansa aloittaneet Ristahuhdin ja Luomenkylän yhdistykset. Uusia ovat Keski-Vesilahden ja Ruoveden Pohtionkylän työväenyhdistykset sekä Eräj arven Koitto, Sahalahden Toverit ja Urheilijain sos.-dem. yhdistys Tampereella. Työväentaloja on muutamia menetetty. Niinpä kommunistien haltuun joutunut Ruoveden Tulevaisuus myi talonsa suojeluskunnalle, samaten Eräj arven taloudellisen yhdistyksen talo joutui pakkohuutokaupassa suojeluskunnalle. Tämä yhdistys sekä Ruoveden Mustajarven ty., jonka talo myös myytiin pakkohuutokaupalla, joutuivat oikeuden päätöksellä lakkautetuiksi. Pispalan taloudellinen yhdistys tuli kommunistisena lakkautetuksi; sen komea talo, jonka sosialidemokraatit aikoinaan olivat hankkineet, saatiin kuitenkin perustetun Pispalan Kannas Oy:n kautta meikäläisiin käsiin. Uusi talo valmistui v Ruoveden kirkonkylän sos.-dem. yhdistykselle. Samana vuonna ryhtyi Tampereen ty. laajentamaan taloaan ja uusi osa valmistui keväällä 1930; talo onkin nyt pohjoismaiden suurimpia ja komeimpia. V valmistui Ruoveden Ala-Kolkin työväenyhdistys Elon uusi, tarkoitustaan vastaava talo ja v Kuhmalahden Tervaniemen ty. sai upean talon. Huomattavia korjauksia on tehty Jämsän Partalan työväentalossa.

9 219 määrä oli 41,057; näistä I vaihtoehto sai 14,085, II vaihtoehto 720 ja III vaihtoehto 26,252 ääntä. Järjestöt ja jäsenistö. Piirijärjestöömme kuuluvien puolueosastojen luku ja niiden jäsenmäärä on ollut eri vuosina seuraava: V puolueosastoja 144, jäseniä 3,721, kunnallisjärjestöjä 23» » 145,» 3,240,» 22» » 143,» 3,091,» 22 Vuoden 1932 tilastoa ei ole saatu valmiiksi. Uusia yhdistyksiä on perustettu Lopen Hunsalaan ja Hausjärven Haminankylään. Virallisesti on toimintansa lopettanut Luoteiskulman Asikkalan kk. ja Mustajärven yhdistykset, lisäksi on n. 8 yhdistystä nukkuneessa tilassa. Viranomaisten toimesta on lakkautettu Asikkalan Lirajärven sos.-dem. ty.; sen omaisuus on pesänselvittäjän hallussa. Kommunistien hallussa olleista neljästä työväentalosta on yksi saatu sos.-dem. yhdistykselle; toiset ovat joutuneet porvarillisille järjestöille. Uusia työväentaloja ovat rakentaneet Padasjoen Kellosalmen, Forssan, Janakkalan Löyttymäen ja Viralan yhdistykset. Hollolan ty:n talo on valmistumassa. Lukuunottamatta muutamia paikkakuntia, on järjestötoiminta pulan vaikutuksesta heikentynyt. Uutena toimintamuotona mainittakoon maakuntajuhlat. Raittiustilanne on yleensä huonontunut jälkeen kieltolain kumoamisen. Juoppojen esiintyminen julkisilla paikoilla on yleisempää kuin ennen. Epäilemättä tilanne olisi vieläkin huonompi, jos taloudelliset olot olisivat paremmat ja ellei järjestyneen työväen keskuudessa edelleenkin harrastettaisi raittiutta. Yhdessäkään piirimme työväentalossa ei ole tähän saakka tarjoiltu väkijuomia missään muodossa. Valistus- y.m. toiminnassa työväenyhdistykset ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa paikallisten nuoriso-osastojen, naisjaostojen ja urheiluseurojen kanssa, järjestäen yhteisiä juhla-iltamia y.m. tilaisuuksia. Pula-ajan vaikutuksesta useat yhdistykset, varsinkin sellaiset, jotka parempana aikana velkaantuivat talojen rakentamisten ja korjausten vuoksi, ovat nyt joutuneet vaikeaan taloudelliseen asemaan. Tähän saakka on kuitenkin voitu hoitaa talousasiat niin, ettei yhtään työväentaloa ole rahallisten vaikeuksien vuoksi tarvinnut myydä. Useat yhdistykset ovat toimeenpanneet arpajaisia ja tällä tavoin hankituilla tuloilla saaneet toistaiseksi taloudelliset asiansa järjestetyiksi.

10 220 Lisäksi piiritoimikunta on auttanut yhdistyksiä hankkimalla niille lainoja. Valistustyö. Vakinaisena puhujana on piiritoimikunnalla ollut tov. E. Saarinen toimikauden alusta v tammikuun loppuun, jolloin puhujan toimi taloudellisista syistä lakkautettiin. V pidettiin puheita ja luentoja 669, kuulijoita 62,394» 1930»>»»» 599,» 60,944» 1931»»»» 526,» 43,436» 1932»»»» 362,» 31,271 Puheista on katsottava vaaliagitatioon kuuluviksi: v , kuulijoita 44,560, v p., kuulijoita 23,270 sekä 1931 n. 115 p., kuulijoita 23,000. Piirisihteeri on pitänyt v , v , v ja v esitelmää; ne sisältyvät edellä oleviin lukuihin. Pääasiallisin valistustyömuoto on ollut kurssitoiminta. Vuonna 1929 pidettiin 11 kurssit, nim. Lammin Riikosissa, Tammelan Susikkaalla, Hausjärven hikiässä, Lopen Jokiniemessä, Hattulan Pelkolassa. Riihimäellä, Hollolan Uskilassa, Padasjoen Vesijakaalla, Janakkalan Sälöisillä, Nastolan Villähteellä ja Lahdessa. Oppilaita oli 261. Luentotunteja oli 110 ja harjoitust V oli kurssit nim. Padasjoen kirkonkylässä ja Maakeskessä, Asikkalan Iso-Äinäällä, Vääksyssä ja Salonsaaressa, Hauhon Portaassa, Rengon Lietsassa, Hausjärven Turkhaudalla, Kärkölän Marttilassa ja Hämeenlinnassa. Oppilaita oli 218. Luentotunteja 104, harjoitust V oli 24 kurssit, nim. Kalvolan Iittalassa ja Rimmissä, Urjalan Nuutajärvellä, Hämeenlinnassa, Hauhon Väinölässä ja Sappeessa, Hollolan Laitialassa, Hausjärven Ryttylässä, Hattulan Parolassa, Sääksmäen Tarttilassa, Koijärvellä, Padasjoen Kellosalmella, Nastolan Uudessakylässä, Lopen Topenolla, Salossa ja Hunsalassa, Janakkalan Leppäkoskella, MallmkaisiUa, Löyttymäellä ja Viralassa, Rengon Ahoisissa ja Muurilassa, Jokioisten Vaulammilla ja Kärkölän kirkonkylässä. Oppilaita 573. Luentotunteja 285, harjoitnstunt V oli 14 kurssit, nim. Urjalan Huhdissa ja Tursassa, Tyrvännön Mälkiäisissä ja Retulassa, Hauhon Väinölässä, Tuittulassa, Eteläisissä ja Vuolijoella, Tuuloksessa, Lammin kirkonkylässä, Oitissa, Someron kirkonkylässä, Jokioisilla ja Hattulan Mervessä. Oppilaita oli 361. Luentotunteja 150, harjoitust Yhteensä vv kurssit ja 1,413 oppilasta.

11 231 Piirikokoukset. Piirikokouksia on pidetty toukok. 31 ja kesäk. 1 p:nä 1930, p-.nä toukok sekä (ylimääräinen) 17 p:nä elokuuta samana vuonna ja 29 p:nä toukokuuta Kokouksissa on sääntömääräisten asioitten lisäksi keskusteltu verotuskysymyksestä, piirijuhlien järjestämisestä, yhteistoiminnasta muiden työväenjärjestöjen kanssa y.m. Piiritoimikunta. Piiritoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Eino Kilpi ja, hänen tultua vuoden 1931 lopulla valituksi S. S:n päätoimittajaksi, E. O. Kotiranta. Piirisihteerinä on toiminut Hugo Aattela ja hänen jätettyä eduskuntatyön vuoksi paikkansa Jair Mäkinen; hänen erottua toimestaan piiritoimikunta valitsi tilalle toistaiseksi Toivo Mansnerin. Palkattuja toimitsijoita on lisäksi ollut: taloudenhoitajana Ida Vihuri syksyyn 1929, siitä lähtien Liisa Hilden; luennoitsijoina ensin K. I. Siiotaala, sitten Kosti A. Peltonen syyskuuhun 1930 ja sen jälkeen Emil Saarinen. Vuoden 1932 aikana oli piirillä vain yksi vakinainen toimitsija nim. piirisihteeri. Tilapäisluontoisina järjestäjinä olivat Emil Saarinen ja Heikki Mäkinen. Taloudenhoitajankin toimi muutettiin sivutoimeksi. Raha-asiat. Kolmet vaalit ja ankara taloudellinen aika ovat kehittäneet piirin taloudellista asemaa varsin epäedulliseen suuntaan. Veroja ei ole saatu peritykisi ja jäsenmäärässä on tapahtunut melkoista laskua. Kun tulopuolelle ei ole voitu saada osoitetuksi uusia tulolähteitä ja juhlilla ei huonon ajan takia ole vajausta saatu peittymään, täytyi piiritoimikunnan ryhtyä äskenmainittuihin menojen supistuksiin. Ankaraa säästäväisyyttä noudattaen onkin piiritoimikunnan nyt onnistunut pitää taloutensa suunnilleen tasapainossa, ollen kehitys jälleen kulkemassa terveeseen suuntaan. Seuraavasta näkyy taloudellisen tilan kehitys eri vuosina: Tampereella 17 päivänä helmikuuta HÄMEEN L. POHJ. VAALIP. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. Toivo Mansner.

12 232 Viipurin 1. länt. vaalipiirin sos.-dem. piirijärjestön toiminta Yleiskatsaus. Kulunut, viime puoluekokouksen jälkeinen toimintakausi on myös vaalipiirimme alueella ollut poikkeuksellisen vaikea. Vallinnut yleinen talouspula on iskenyt ankarasti työläisväestöön. Taloudellinen ahdinkotila on lyönyt myöskin leimansa järjestötoimintaan. Useat puolueosastomme ovat joutuneet niin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, että valistustyö ja kaikenlainen järjestötoiminta on siitä kärsinyt. Myös viime vuosina maassa vallinnut fascistinen terrori on tuntunut vaalipiirimme alueella. Vaikka lapualaiset eivät täällä olekaan pahimmin riehuneet, on kuitenkin useilla paikkakunnilla saatu kokea»kansanliikkeen» harjoittamia»isänmaallisia» tekoja. Sekä valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa lapualaiset ovat yrittäneet harjoittamansa terrorin avulla vaikeuttaa puolueemme vaalitaistelua ja pelotella työväkeä osallistumasta vaaleihin. Eräillä paikkakunnilla on yritetty pakottaa puolueemme jäseniä eroamaan kunnallisista luottamustoimista, mutta vain harvoissa tapauksissa nämä yritykset ovat onnistuneet. Myös ihmisryöstöjä ja työväentaloihin kohdistettuja ilkitöitä lapualais-huligaanit ovat eräillä paikkakunnilla vaalipiirissämme toimeenpanneet. Mutta vaikka fascistisen taantumuksen hyökkäykset ja vallinnut taloudellinen ahdinkotila ovat toimintaamme vaikeuttaneet, järjestötoiminta on piirissämme kuitenkin suurin piirtein katsottuna ollut säännöllistä. Käydyt vaalitaistelut ovat osaksi olleet voitollisiakin. Lapualaisterrorista huolimatta eduskuntavaaleissa puolueemme äänimäärä nousi yli 10,000:11a ja kunnallisvaaleissa voitettiin uusia valtuutettujen paikkoja. Valtiolliset vaalit. Annetut äänet eri puolueille vv eduskuntavaaleissa. Vuosi Sos.- dem. 23,240 (34,157 Kommun. Ko- J Maa- j Edis- j Ruotkoom. laisi, j tysp. j salais. 1 Villit ja Hylj. I i 7,767 I 17,469) 21,736) 6,918 J 1, ,128 ) 27,301, J 8,981 I 2,561 ( 647 Yhteensä 79,530 i 103,322 I

13 233 Kaikkiaan käytti äänioikeuttaan vaalipiirimme äänioikeutetuista v vaaleissa 100,991 äänestäjää omassa ja 2,331 muissa vaalipiireissä. Ääniä sai sosialidemokraattinen vaaliliitto, kuten taulukosta näkyy, 34,157. Puolueemme vaaliliittoa äänestäneiden lukumäärän lisäys oli v vähäisempi, mutta v huomattavan suuri, ollen lisäys silloin 11,042. Näin huomattava äänimäärän lisäyskään ei aiheuttanut kuitenkaan edustajaimme luvun lisäystä, mihin lienee ollut syynä kommunisteille annetut hajaääneet sekä se, että porvaristo oli vaaliliittoutunut yhdeksi lapualaisliitoksi. V valittiin puolueemme edustaijksi tov. O. Reinikainen, M. Paasivuori, Hilja Pärssinen, D. B. Lindman ja J. Pyy. Valitsijayhdistyksiä perustettiin piirissämme 12 ja vaaleihin osallistuttiin, kuten aikaisemminkin, kolmen ehdokkaan listoilla. Vaalivalistustyö tapahtui pääasiallisesti entiseen tapaan. Ylimääräinen piirikokous piti v eduskuntavaaleja erittäin tärkeänä ja sitä silmällä pitäen suunniteltiin siinä myös valistustyö. Puhetilaisuuksia pidettiin lyhyenä valmisteluaikana 184 yhteensä 38,248 kuulijalle. Lentolehtisiä ja plakaatteja levitettiin 48,000 kpl. Kirjeitä lähetettiin yksityisille henkilöille 1,300 kpl., piirilehtiä kustannettiin 4,399 kpl. Vaalien aikana riehui piirissämme mitä häikäilemättömin vaaliterrori. Presidentin valitsijamiesvaalit toimitettiin v Valmistelutyöt suoritettiin näitä vaaleja varten jo edellisenä vuonna. Valitsijayhdistyksiä perustettiin näitäkin vaaleja varten 12 ja kullekin listalle asetettiin kolme ehdokasta. Ehdokkaiden asettelussa noudatettiin edellisiä eduskuntavaaleja varten toimitettua puolueäänestystä. Valistustyö supistettiin näissä vaaleissa vain siihen, että järjestöjen toimesta kerättiin nimiä ja osoitteita, joille piirin kustannuksella lähetettiin piirilehtiä kahden viikon aikana yhteensä 4,287 kpl. Lisäksi harjoitettiin valistustyötä vaalien edellä järjestetyissä huveissa. Vaaliotteita hankittiin piiritoimiston kautta. Asetetuista ehdokkaista tulivat valitsijamiehiksi valituiksi tov. O. Reinikainen, M. Paasivuori, Hilja Pärssinen, D. B. Lindman, J. Pyy, Ida Aalle- Teljo, U. E. Lappalainen ja A. Suvikas. Vaikka vaaleihin osanotto puolueemme kannattajien taholta olikin laimeampaa, sillä vaaliliittomme sai vain 26,291 ääntä, niin siitä huolimatta voitettiin näissä vaaleissa edellisiin vaaleihin verraten kaksi uutta valitsijamiespaikkaa. Kansanäänestys. Vuoden 1931 lopulla kieltolaista toimitetussa kansanäänestyksessä, johon osanotto oli huomattavan runsas, antoi suurin osa piirimme äänioikeutetuista kannatuksensa kieltolain

14 234 kumoamiselle. Kun äänestykseen valmistautumisaika oli verraten lyhyt ja kun piirin varat eivät sallineet suurempia uhrauksia, ei voitu tehdä huomattavampaa valistustyötä. Kuitenkin toimitettiin kaikki puoluetoimikunnan asettaman kieltolakiäänestystoimikunnan toimittamat tiedonannot järjestöille sekä kehoitettiin toimimaan niin, että äänestykseen osanotto muodostuisi suureksi. Lisäksi hankittiin vaaliotteita, kuten kaikissa valtiollisissa vaaleissakin tehtiin. Kunnallisvaalit. Samoin kuin eduskuntavaalit, jouduttiin kunnallisvaalitkin toimittamaan ennen määräaikaansa. Näissäkin vaaleissa harjoitettiin fascistisen porvariston taholta vaaliterroria, mutta siitä huolimatta muodostuivat vaalit puolueellemme voitollisiksi. Vaaleissa saatiin 23 uutta valtuutettujen paikkaa ja äänimäärä lisääntyi useissa kunnissa huomattavasti. Sosialidemokraattisia valtuutettuja piirissämme on yhteensä 222. Valistustyötä tehtiin kunnallisvaalien edellä järjestämällä puhetilaisuuksia, joissa esiintyivät piirin toimitsijat, kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut y.m. Piirin painattaman lentolehtisen lisäksi, josta otettiin 30,000 kpkeen painos, painattivat kunnallisjärjestöt omia lentolehtisiään, joita levitettiin huomattavat määrät. Piiritoimikunnan taholta järjestettiin 46 puhetilaisuutta noin 2,128 kuulijalle. Lentolehtisiä levitettiin yhteensä 47,000 kpl. Piirilehtiä kustannettiin 4,807 kpl. ja yksityiskirjeitä lähetettiin 2,376 kpl. Järjestöt ja jäsenistö. Vuoden 1929 puoluetilastomme mukaan oli vuoden lopussa työväenyhdistyksiä 111. Uusia yhdistyksiä perustettiin mainittuna vuonna 1, sekä lakkautui myös 1. Vuonna 1930, tuona lapualaisvuonna, ei uusia yhdistyksiä piiriimme perustettu. Terrorin aiheuttamana heikkeni kolmen yhdistyksen toiminta niin, ettei niitä voitu enää merkitä puoluetilastoon toimivina yhdistyksinä. Vuoden lopussa oli yhdistyksiä 108. Uusia työväentaloja rakennettiin piirissämme kaksi. Vuonna 1931 perustettiin yksi uusi yhdistys. Ennen toimineista yhdistyksistä jätti puoluevelvollisuutensa täyttämättä 5, joten vuoden lopussa oli toiminnassa 104 yhdistystä. Tilastosta poistetuista yhdistyksistä kaksi lakkautti toimintansa virallisestikin. Vuonna 1932 lakkautti toimintansa yksi yhdistys, joten vuoden lopussa oli toiminnassa 103 yhdistystä. Uusia yhdistyksiä ei mainitun vuoden aikana perustettu ja toimivistakin yhdistyksistä on

15 235 eräitä heikonlaisessa toiminnassa. Piirin jäsenmäärä kunkin vuoden lopulla käy selville allaolevasta taulukosta. Jäsenmäärä vv V ,806 miestä, 1,215 naista, tyött.vap. Yhteensä 4,021» ,490» 1,079»» 3,569» ,006» 900» 307»> 3,213» nelj. 1,523» 678» 228 s> 2,429 Piirimme jäsenmäärä on siis laskenut, mihin on pääasiallisena syynä talouspula sekä maassamme vallitseva lapualaisterrori, mikä lienee karkoittanut jäseniä eniten. Työväestön käsistä on joutunut pois yksi työväentalo, ei kuitenkaan rahallisista syistä. Kommunistien hallussa olleista työväentaloista on saatu puolueellemme kaksi. Väkijuomia tarjoillaan yhdessä piirimme työväentalossa. Viranomaisten suhtautuminen järjestöihimme on yleensä ollut tylynpuoleista. Piiritoimisto on vaikeuksissa olevia järjestöjä avustanut hankkimalla lainoja rahalaitoksista ja perustamastaan työväentalojen suoj aamisrahastosta. Valistustyö. Herätystyön ohella on piirimme valistustyössä suurta huomiota kiinnitetty puoluetoimitsijain kasvatukseen. Tässä tarkoituksessa on järjestetty luento- ja opastuskursseja sekä avustettu yksityisiä opiskelijoita puoluetoimikunnan järjestämille kursseille ja Työväen Akatemiaan. Piirimme omat kurssit on järjestetty yhteistoiminnassa Työväen Sivistysliiton ja muiden keskusjärjestöjen kanssa. Kursseilla on luennoitu työväelle tärkeistä sekä teoreettisista että käytännöllisistä aineista ja annettu opastusta järjestötehtävissä. Kurssi- ja luentotyön lisäksi on järjestetty n.s. kertapuheita, joita ovat pitäneet piirin palveluksessa olevat henkilöt sitä varten järjestetyillä matkoilla sekä piirin kansanedustajat, piirilehtien toimittajat y.m. puoluetoverit. Arvokkaan osan muodostavat valistustyössä järjestetyt juhlatilaisuudet, joihin aina on hankittu puhujat. Samanlaisia juhlatilaisuuksia ovat myös järjestäneet eri järjestöt. Vakinaisia luennoitsijoita ei piirin palveluksessa ole ollut. Tilapäispuhujia ja järjestäjiä on palkattu varsinkin vaalien aikana. Eri vuosina on valistustyötä piirissämme tehty seuraavasti: Vuoden 1929 loppupuolella järjestettiin 152 valistustilaisuutta, joissa oli yhteensä 5,383 kuulijaa. Kaikkiaan järjestettiin tänä vuonna 88 luentoa ja 394 muuta valistustilaisuutta eli yhteensä 482 tilaisuutta yhteensä 47,793 kuulijalle. Lentolehtisiä levitettiin 60,500 kpl., piirilehtiä kustannettiin 4,545 kpl. ja yksityiskirjeitä lähetettiin

16 236 1,806 kpl. Kokouksia ovat järjestöt pitäneet 1,061 ja huveja järjestäneet 1,351. Vuonna pidettiin piiritoimikunnan järjestämillä kursseilla 37 luentoa ja opastusta annettiin 132 tuntia. Luennoilla oli kuulijoita 1,090 ja opastustunneilla 234 osanottajaa. Yhteensä järjestettiin vuoden aikana 478 valistustilaisuutta, joissa oli 71,445 kuulijaa. Lentolehtisiä levitettiin 94,000 kpl. ja piirilehtiä kustannettiin 9,206 kpl. Yksityiskirjeitä lähetettiin 2,376 kpl. Kokouksia ovat järjestöt pitäneet 1,662 ja huveja järjestäneet 1,406. Vuonna 1931 järjestettiin 206 valistustilaisuutta yhteensä 40,384 kuulijalle. Lentolehtisiä levitettiin 10,000 kpl., piirilehtiä kustannettiin 4,287 ja yksityiskirjeitä järjestöjen välityksellä lähetettiin 7,000 kpl. Kokouksia ovat järjestöt pitäneet 1,533 ja huveja järjestäneet 1,054. Vuonna 1932 pidettiin järjestetyillä kursseilla 22 luentoa ja opastusta annettiin 50 tuntia. Yhteensä järjestettiin 231 valistustilaisuutta 42,493 kuulijalle. Lentolehtisiä ja yksityiskirjeitä ei vuoden aikana levitetty eikä piirilehtiä kustannettu. Kokouksien ja huvien lukumäärää tältä vuodelta ei voida esittää, koska puoluetilasto ei ole vielä valmistunut. Samasta syystä ei voida mainita kirjastossa olevien niteiden lukumäärää eikä kirjastojen arvoa. Yhteenveto piirissämme tehdystä valistustyöstä: Vuosi ; Tilaisuuksien y. m. valistustyön J Järj. kok. I laatu! ja juhl. I Puheit.,, 1 Kuulij. Lento- Piiri- I Yksit. (, K ; j T UI. luent l ja,, eht, Ieht w i kouk- Juhlia SJa I y.m. osanot. I I Järj. kirjasto Kirj. Kirj. arv. nid. f mk ; 47,793,' 60,500; 4,345l 1,806; l,601i 1,351 4,120160, ,445'' 94,000! 9.206, 1 3,676; 1,662 1,406 5,520,! 74, ! 40,384' 10,000,' 4,287'' 7,000; 1,533! 1,054 8,167! 79,369; 23li 42,493'' J _ j _ Puoluejulkaisuja, kalentereita y.m. on vaalipiirissämme levitetty toimintakauden aikana seuraavat määrät: Vuosi! T. Taskukirjaa )T. Kalenteria Kevättervehdystä Vappumerkkiä ,821 1,561 1, ,718 10,245 8,166 6,031

17 237 jäsenhankintaviikot. Eräänä osana valistustyössämme on ollut jäsenhankintaviikkojen järjestäminen. Jotta jäsenhankintaviikko saataisiin onnistumaan, palkattiin v järjestäjä, jonka tehtävänä oli järjestää piirin heikoimmin toimivissa yhdistyksissä juhla- ja uusien jäsenien vastaanottotilaisuuksia. Järjestäjän työ kuitenkin keskeytyi kuolemantapauksen johdosta. Vuonna 1932 ei sen sijaan voitu järjestäjää palkata. Valistuksellisesti voidaankin jäsenhankintaviikko ja pitää onnistuneina. Juhla y.m. tilaisuuksia järjestettiin jäsenhankintaviikolla seuraavasti". Vuonna 1931 järjestettiin juhlia 33, vastaanottokokouksia 9, joissa oli yhteensä 6,008 osanottajaa. Uusia jäseniä liittyi puolueeseen 198. Vuonna 1932 järjestettiin juhlia 31 ja vastaanottokokouksia 5, joissa oli yhteensä 5,023 osanottajaa. Puheita pidettiin 53 ja uusia jäseniä liittyi 119. Jäsentenkerääjinä toimi 37 henkilöä. Piirikokoukset. Vuonna 1930 jouduttiin pitämään kaksi piirikokousta. Varsinainen piirikokous pidettiin tammikuun päivinä Lappeenrannassa. Kokouksessa oli edustettuna 19 järjestöä 37 edustajan kautta. Puoluetoimikuntaa edustivat tov. M. Paasivuori ja R. Swentorzetski. Lisäksi olivat edustettuina piirilehdet, samoin piirin kansanedustajat. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioidan lisäksi kaikki puoluekokouksessa esille tulleet asiat. Ylimääräinen piirikokous, joka jouduttiin pitämään kärjistyneen sisäpoliittisen tilanteen ja vaalien johdosta, pidettiin Viipurissa elokuun 17 päivänä. Järjestöjä edustivat tässä kokouksessa varsinaisen kokouksen edustajat. Paitsi vaaliasioita, käsiteltiin kokouksessa eduskuntaryhmän toimintaa j a valtiollista tilannetta koskevat kysymykset. Vuoden 1931 piirikokous pidettiin niinikään Viipurissa 5 6 päivinä huhtikuuta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi oli kokouksessa esillä huomatuimpana asiana kysymys valtiollisesta tilanteesta. Vuoden 1932 piirikokous pidettiin Kotkassa päivinä maaliskuuta. Paitsi sääntöjen mukaisia asioita, käsiteltiin kokouksessa työväentalojen suojelemista, talouspoliittista ja valtiollista tilannetta sekä kunnallisia tehtäviä koskevat kysmykset. Piiritoimikunta ja piirin toimitsijat. Vuodeksi 1930 valitsi piirikokous piiritoimikuntaan tov. J. F. Aallon, joka toimi puheenjohtajana, A. Mähösen, joka toimi varapuheenjohtajana ja muiksi jäseniksi O. Reinikaisen, J. Pyyn, S. Jacobssonin, A.Anton ja J. Vuoriston vakinaisiksi sekä varajäseniksi A.

18 238 Heinosen, J. Pyysingin ja Hilma Nenosen. Piirisihteerinä toimi T. Lindman ja kanslia-apulaisena Aino Räisänen. Vaalipuhujina toimivat tov. K. Kopila 1 % kk. ja Laina Andersson 3 kk. Vuonna 1931 kuuluivat piiritoimikuntaan J. F. Aalto puheenjohtajana, A. Mähönen varapuheenjohtajana. Muina jäseninä O. Reinikainen, Hilma Nenonen, J. Pyy, A. Anto ja Hilda Olkkonen vakinaisina sekä varajäseninä E. A. Vuori, S. Jacobsson ja Fiina Alanen. Piirisihteerinä T. Lindman ja kanslia-apulaisena Aino Räisänen, järjestäjänä Laina Andersson 17 päivää. Tov. A.-nin matka kuitenkin keskeytyi, sillä hän sairastui puhujamatkallaan ja kuoli kohta kotia päästyään. Tov. Anderssonissa menetti piirimme innokkaan ja tunnollisen työntekijän. Vuonna 1932 kuuluivat piiritoimikuntaan tov. J. F. Aalto puheenjohtajana, E. A. Vuori varapuheenjohtajana ja muina jäseninä O. Reinikainen, Hilma Nenonen, J. Pyy, Hilda Olkkonen ja K. Mikkonen vakinaisina sekä varajäseninä T. Sallinen V. Laavola ja Fiina Alanen. Piirisihteerinä toimi T. Lindman ja kanslia-apulaisena Aino Räisänen. Vuoden kuluessa kuoli monivuotinen piiritoimikunnan jäsen, tov. Aapo Mähönen. Tov. M:ssä piiri ja erittäinkin paikallinen järjestötoiminta menetti erään tarmokkaimmista työntekijöistään. Piirin rahallinen tila. Tuloja: Menoja: Voitoksi: Tappioksi: V ,350:43 85,350:57 13,999:86» ,197:37 84,601: 25,403:63» ,537:20 64,066:05 10,528:85» ,419:50 41,970:35 1,449:15 Tiliasema Tasaustili. Varat: Rahatili 4,540: 13 Pankkitili 21:75 Irtaimistotili 10,082:75 Velallistentili 5,974:50 Puolueen lippu- ja merkkitili Viipurin 1. it. vaalipiirin tili Työväentalojen suojelurahasto tili Velkaa yli varojen 993: : 15 _41 21,947: '7.'. 9,670:16 Smk. 31,618: 10

19 239 Velat: Puoluverojen tili 3,582: Puolueen tuloverojen tili 197: 50 Puolueen ylimääräisten verojen tili 608:75 Velkojain tili: Kansan Työ 13,429:20 Eteenpäin 3,486:25 Osuuskirjakauppaan 314:40 17,229:85 Viipurin Työväen Säästöpankkiin 10,000: 31,618: 10 Smk. 31,618: 10 Voitto- ja Tappiotili. Tuloja: Piiriverojen tili 35,936: Piirin ylimääräisten veroj en tili 4,061: 50 Sekalaisten tulojen tili 799: 60 Juhlatili 2,002: 10 Avustusten tili 620: : 50 Smk. 43,419:50 Menoja: Palkkatili 24,952: Valistusagitation tili 399: 85 Kulunkitili 11,546:50 Piirikokouskustannusten ja painotuott. tili... 3,224: Korkotili 639: 10 Toimivälineiden ja kirjakaupan tili 1,208: :35 Tilikauden voitto 1,449: 15 Smk. 43,419: 50 Piirin Järjestöjen varallisuus. Varat: Velat: Puhdas omaisuus: V ,553,052:11 2,834,428: 7,718,624:11» ,926,831:27 3,110,819:60 7,816,011:67» ,891,931: 3,396,250: 7,495,681: Puolueveroja on piirissämme koottu ja puolueelle tilitetty seuraavasti:

20 240 Saapunut Tilitetty: V ,346:25 17,251:25» ,179:75 24,646:75» ,015:25 33,951:75» ,081:50 22,191: Yhteensä 101,622: 75 98,040: 75 Piirin taloudellisen aseman turvaamiseksi on järjestetty kahdet arpajaiset. Viipurissa, tammikuun 13 p:nä VIIPURIN L. LÄNT. VAALIPIIRIN SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. /. F. Aalto. T. Lindman. Puheenjohtaja. Sihteeri. Viipurin 1. it. vaalipiirin sos-dem. piirijärjestön toiminta Yleiskatsaus. Vuoden 1929 loppupuolella oli havaittavissa huomattavaa järjestötoiminnan elpymistä, mihin osaltaan vaikuttivat puoluekokousvalmistelut. Vuosi 1930 kuitenkin alkoi paljon synkemmin oirein. Sekä poliittisella että taloudellisella taivaalla leijaili synkkiä pilviä, jotka ennustivat huonoa. Lapuanliikkeen kannattajat olivat kyllä vilkkaassa toiminnassa, mutta huomattavampiin väkivaltaisuuksiin he eivät vielä ryhtyneet. Vasta talonpoikaismarssin jälkeen saatiin havaita, ettei tämäkään piiri säästynyt laittomuuksilta ja räikeältä mielivallalta. Heinjoella ryöstettiin suutari Mättö, joka tuli murhatuksi. Harlussa ryöstettin asunnostaan 2 henkilöä ja vietiin maamme rajojen ulkopuolelle. Suistamolla toveri Joro joutui paikallisten lapualaisten kauhean vainon kohteeksi. Ollilassa sikäläiset lapualaiset vaativat sosialidemokraattisen yhdistyksen lakkauttamista ja saivatkin aikaan sen, että yhdistys ei ole voinut ollenkaan toimia. Laittomuuksien toimeenpanijoina ovat olleet pääasiallisesti maalaisliittolaiset, vaikka he nyt esiintyvätkin laillisuuden ritareina. Lapualaishulinan ollessa kiihkeimmillään innostuivat täälläkin

21 241 eräät ryhmät»puhdistamaan» valtuustoja. Kun koko piirin alueella ei ollut kun 8 kunnassa kunnanvaltuustoissa kommunisteja, kohdistettiin laittomuus ja väkivallanuhka sosialidemokraatteihin. Kommunistit poistuivatkin kunnallisista luottamustehtävistä ilman vastustusta. Mutta sosialidemokraatit eivät missään jättäneet paikkaansa ilman vastustusta ja vain väkivallan edessä poistuivat. Näin saatiinkin sos.-dem. valtuusmiehiä eroamaan tehtävistään Soanlahdessa, Terijoella, Sakkolassa ja Metsäpirtissä. Kaikista näistä laittomuuksista valitettiin maaherralle ja pyydettiin laittomien erottamispäätösten täytäntöönpanon estämistä. Maaherra onkin kumonnut kaikki valtuustojen tekemät erottamispäätökset ja määrännyt kunnat maksamaan valittajien kulut. Päätökset on annettu vasta sen jälkeen, kun valittajat jo olivat muutenkin eronneet. Yhdessäkään tapauksessa ei kielletty laittoman päätöksen täytäntöönpanoa. Vuosi 1931 alkoi paljon rauhallisemmin merkein ja siitä toivottiin muutenkin tulevan erityinen merkkivuosi piirijärjestön toiminnassa. Syyskuun 12 p:nä 1931 tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun piirijärjestö perustettiin. Siksi jo aikaisemmin suunniteltiin saatavan tästä toimintakaudesta erityinen juhlavuosi piirissä, mutta esiintulleet voittamattomat esteet särkivät suunnitelmat. Talouspula on muutenkin vaikuttanut turmiollisesti sekä piirijärjestön että perusjärjestöjen toimintaan. Jäsenet eivät ole voineet suorittaa säännöllisesti jäsenmaksujaan ja iltamien toimeenpano on tullut monilla paikkakunnilla kannattamattomaksi. Useat järjestöt ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin ja onpa eräitä jo uhattu pakkohuutokaupallakin. Vaikeuksien keskellä on havaittu valoisiakin puolia. Aatteellinen innostus ja luottamus parempaan tulevaisuuteen ei ole laskenut, vaan päinvastoin voimistunut. Vuosi 1932 alkoi uhkaavin entein. Alkupuolella vuotta järjestöjen vastuunalaiset toimihenkilöt saivat elää jatkuvassa lapualaisterrorin pelossa. Piiritoimikunnan taholta katsottiin tarpeelliseksi kehoittaa järjestöjä suojelemaan omaisuuttaan ja huolehtimaan hyvästä järjestyksestä yhdistysten toimeenpanemissa iltamatilaisuuksissa. Eduskuntavaalit. Rahavarojen niukkuuden huomioon ottaen on vaalien tulosta pidettävä hyvänä. Uusia paikkoja emme onnistuneet valloittamaan, vaikka äänimäärämme nousikin edellisiin vaaleihin verrattuna 6,581 äänellä, ollen kokonaisäänimäärä 24,020. Järjestöjen taholta otettiin vaalivalmisteluihin innolla osaa ja nimettiin ehdokkaita 16 Pöytäkirja

22 242 puolueäänestystä varten 32 ja puolueäänestykseen osallistui 70 yhdistystä. Vaaleihin käytettiin kolmen miehen listoja. Vaaliagitatio hoidettiin samoin kuin aikaisemminkin. Puhujia lähetettiin vaalijuhliin ja -kokouksiin. Lapualaisterrori raivosi piirissämme vaalien edellä aika voimakkaana, mutta vain muutamissa paikoissa häirittiin puhujiamme. Kunnallisvaalit. Kunnallisvaalitkin jouduttiin suorittamaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ennakolta oli jo tiedossa, että keskuslautakunnat tulevat sovelluttamaan kunnallisen vaalilain muutosta mielivaltaisesti. Tämän vuoksi piiritoimikunta kehoitti järjestöjä asettamaan ehdokkaiksi vain tunnettuja sosialidemokraatteja, että kunnallisen vaalilain 10 :n 2 momenttin määräyksiä ei heihin mitenkään voitaisi sovelluttaa. Lisäksi kehoitettiin järjestämään useampia ehdokaslistoja, että yhden tai useamman listan mahdollisen hylkäämisen vuoksi ei työväki jäisi ilman ehdokaslistoja. Ennakkotoimenpiteistä huolimatta keskuslautakunnat ehdottivat hylättäväksi 22 työväen asettamaa ehdokaslistaa, jakautuen ne eri kuntien osalle seuraavasti: Kaukola 2, Lahdenpohja 1, Metsäpirtti 1, Muolaa 1, Parikkala 5, Sakkola 1, Salmi 2, Suistamo 3, Suojärvi 4 ja Terijoki 2 ehdokaslistaa. Useat hylkäämiset olivat muutettuun kunnallislain kohtaankaan perustumattomia. Esim. Kaukolassa ilmoitettiin syyksi, että ehdokkaat kuuluvat työväenyhdistyksiin. Eräissä tapauksissa oli hankittu valtiollisen keskuspoliisin lausunto ja sen perusteella oli listat hylätty. Kaikista listojen hylkäämisistä lähetettiin muistutuskirjelmä maaherralle. Maaherra yhtyi useimmissa tapauksissa keskuslautakuntien hylkäävään päätökseen. Vain Kaukolan 2, Muolaan 1 ja Suistamon 1 ehdokaslista määrättiin otettavaksi vaalilippuun. Listojen hylkäämisten johdosta jäi 3 kuntaa kokonaan ilman työväen edustusta. Kaikesta huolimatta voidaan olla vaaliin tyytyväisiä. Jos ei oteta lukuun niitä kuntia, joissa työväen ehdokaslistat hylättiin, voitettiin kaikkiaan 24 uutta paikkaa ja menetettiin 12. Jos olisi kaikissa kunnissa ollut ehdokaslistoja, voittomme olisi ollut vieläkin suurempi, sillä Lahdenpohjassa, Parikkalassa ja Suojarvella olisi puolueemme edustus varmasti lisääntynyt. Piirin 41 kunnassa on kaikkiaan 175 sos.-dem. valtuutettua, 524 maalaisliittolaista, 13 edistyspuolueeseen kuuluvaa ja 150 kokoomuslaista.

23 Presidentin valitsijamiesvaalit. 243 Ehdokasten listoille asettelu toimitettiin valtiollisten vaalien edellä toimitetun puolueäänestyksen perusteella. Valitsi]amiehiä saivat: sos.-dem. 6, maalaisliitto 12, kokoomus 5 ja edistys 2. Ääniä sai sos.-dem. vaaliliitto 16,343, maalaisliitto 30,575, edistys 6,104, kokoomus 12,847, pienviljelijät 56, yhteensä 65,925. Puolueemme saama äänimäärä oli lähes sama kuin v eduskuntavaaleissa. Tästä voikin päätellä, että useilla paikkakunnilla on puolueellamme varma kannattajajoukko, joka aina täyttää velvollisuutensa. Kansanäänestys. Ajan vähyyden vuoksi piiritoimikunnalla ei ollut aikaa ryhtyä huomattavampiin toimenpiteisiin äänestyksen hyväksi. Myöskin rahalliset vaikeudet olivat esteenä. Vain kiertokirjeillä ja sanomalehdissä kehoitettiin järjestöjä ja puolueemme kannattajia ottamaan osaa äänestykseen ja antamaan äänensä kieltolain säilyttämisen puolesta. Järjestynyt työväki otti innolla osaa äänestykseen ja antoi äänensä kieltolain säilyttämisen puolesta. Kansanäänestyksessä annetut äänet piirissämme jakautuivat seuraavasti: 1 vaihtoehto 7,742 miestä ja 8,824 naista, yht. 16,566, 2 vaihtoehto 547 m. ja 456 n., yht. 1,003 ja 3 vaihtoehto 31,413 miestä ja 18,293 naista, yht. 49,706. Puolueosastot ja jäsenistö. Vuoden 1929 lopussa kuului piirijärjestöön 97 puolueosastoa; niissä oli jäseniä 2,161. Vuoden aikana lopetettiin kahden puolueosaston toiminta ja perustettiin 6 uutta. Vuoden 1930 lopussa oli 101 puolueosastoa, joista kuitenkin oli 14 sellaista, jotka eivät olleet verojaan suorittaneet kahden edellisen vuoden aikana. Perustettiin 3 uutta yhdistystä. Vuoden 1931 lopussa oli 99 puolueosastoa ja jäseniä 1,414. Vuoden aikana lopetettiin neljä osastoa. Vuoden 1932 lopussa oli 95 puolueosastoa. Veronsa suorittaneiden jäsenten luku oli todennäköisesti pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana lopetettiin yhden puolueosaston toiminta ja perustettiin yksi uusi osasto. Toimintakauden aikana on piirissä rakennettu 7 uutta työväentaloa. Tulipalon kautta on tuhoutunut 3. Kommunistien hallussa oli 9 työväentaloa, niistä on saatu 3 sos.-dem. järjestöjen haltuun, 3 on joutunut porvareille ja 1 edistysmieliselle osuusliikkeelle ja kahden

24 244 talon kohtalo on vielä ratkaisematta. Yksi meikäläisten talo on taloudellisista syistä myyty huutokaupalla ja joutunut suojeluskun- Viranomaisten toimesta lakkautettiin Ollilan ty. v. 1932; oikeus katsoi sen toimineen hyviä tapoja vastaan. Samana vuonna lapualaiset tekivät kantelun Ihalan yhdistystä vastaan ja vaativat sen lakkautettavaksi. Piiritoimikunnan väliintulon johdosta saatiin lapualaisten suunnitelmat estetyiksi; maaherra vain kielsi yhdistyksen toiminnan 6 kk. ajaksi. Sen jälkeen on yhdistys saanut toimia vapaasti. Viranomaiset ovat yleensä suhtautuneet tasapuolisesti sos.-dem. järjestöjen toimintaan. Talouspula on tehnyt huomattavasti haittaa toiminnalle. On ollut pakko suunnitella uusia toimintamuotoja. Useilla paikkakunnilla on luovuttu tanssi-iltamista; järjestetään vain ohjelmallisia iltamia ja tehdään kaikki työ ilmaiseksi. Taloudellisen asemansa parantamiseksi useat järjestöt ovat toimeenpanneet arpajaisia. Arpajaishomma on kuitenkin yleensä ollut kannattamatonta, joten siitäkin on täytynyt luopua. Piiritoimikunnan taholta on myöskin autettu taloudelliseen hätään joutuneita järjestöjä hankkimalla niille lainoja, etupäässä Viipurin Työväen Säästöpankista, varakkaimmilta järjestöiltä ja yksityisiltä tovereilta. Väkijuomatilanne on tehnyt huomattavasti haittaa. Vallankin kieltolain kumoamisen jälkeen on humalaisten esiintyminen iltamatilaisuuksissa lisääntynyt. Tosin alkoholiliikkeen myymiä väkijuomia käytetään sangen vähän, mutta kotona valmistettuja juomia on ilmestynyt moninkertaisesti enemmän kieltolain kumoamisen jälkeen. Puolueosastot kuitenkin kaikkialla piirissä ovat jatkaneet taistelua väkijuomia vastaan ja näyttääkin siltä, että kehitys on kulkemassa parempaan päin. Kommunistien esiintymistä ei ole ollut havaittavissa vuoden 1930 jälkeen, eikä heitä myöskään ole missään huomattavammin pyrkinyt sos.-dem. järjestöihin jäseniksi. Vakuutusyhtiö»Turva» saattoi v useita työväenjärjestöjä vaikeuksiin perimällä palovakuutusmaksuja ulosottoteitse heti kun ne lankesivat maksettaviksi.»turvan» palovakuutusmaksuista mitattiin ulos ainakin viiden yhdistyksen omaisuus. Nyt nekin ovat suuremmaksi osaksi järjestetyt. Valistustyö. Valistustyö piirissä on ollut puutteellista, sillä koko toimintakauden aikana piirin palveluksessa ei ole ollut kuin piirisihteeri. Tilapäispuhujina ja luennoitsijoina on käytetty piirin sos.-dem. kansanedustajia,