OULUN ILMANLAATU. 11I ppm. Männynneulasten rikkipitoisuusja vauriokartoitus 1999 ja Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/2000

Transkriptio

1 OULUN ILMANLAATU Männynneulasten rikkipitoisuusja vauriokartoitus 1999 ja 2000 ~ ppm ppm ~~L.~. 11I ppm 2000, ', km Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/2000 PSV-Maa ja Vesi Oy 2000

2 OULUN ILMANLAATU Männynneulasten rikkipitoisuusja vauriokartoitus 1999 ja 2000 Oulun kaupunki...~.l.j Ympäristövirasto Julkaisu 5/2000 JAAKKO PÖYRY INFRA PSV-Maa ja Vesi Oy 2000

3 .JA.AKKC PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE Näytealat Rikkipäästöt, ilman rikkidioksidi- ja rikkivetypitoisuudet sekä rikkilaskeuma Lämpötila-, sademäärä- ja tuulitiedot 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Taustaa Tutkimuksessa käytetty aineisto 5 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Neulasten rikkipitoisuus Neulasvuosikertojen määrä Neulasvauriot Yhteenveto ja johtopäätökset 14 KIRJALLISUUS LllTTEET Liite I Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Näytealojen paikat Oulun ilman rikkidioksidipitoisuuksien mittaustulokset v. 1997, 1998 ja 1999 Tuulitietoja Oulun kauppatorilta 2-vuotiaiden neulasten rikkipitoisuudet v Neulastutkimusten perustulostus K1oroottisetja nekroottiset laikut 2-vuotiaissa neulasissa v Kasvitautien ja eläinten aiheuttamat vauriot 1-ja 2-vuotiaissa neulasissa v Neulasten rikkipitoisuudet v Hylätyt tulokset. l:\oulunkalm90124\outekst.doc SISÄLLYS

4 .JAAKKD PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS JOHDANTO Rikkiyhdisteiden leviämistä on seurattu Oulun kaupungin alueella männyn neulasten rikkipitoisuuteen perustuvien kartoitusten avulla. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1979 alkaen (edellinen tutkimus: Oulun kaupunki 1994). Neulasten rikkipitoisuuden ohella ympäristön tilan indikaattoreina on käytetty puiden yleiskuntoa ja neulasissa havaittuja vaurioita. Samalla alueella eri vuosina on tehty säännöllisesti myös sammalten raskasmetallipitoisuuksien määrityksiä (viimeisin: Oulun kaupunki 1998a) ja jäkäläkartoituksia (viimeisin: Oulun kaupunki 1996). Näin saadaan melko monipuolinen kuva Oulun kaupungin alueen metsien tilasta ja sen kehityksestä suhteessa kuormituksen muutoksiin. Tämä selvitys tehtiin Oulun kaupungin ympäristöviraston toimeksiannosta. Työn tarkoituksena oli selvittää, mikä on rikkiyhdisteiden leviämistilanne ja mäntypuuston yleiskunto nykyisin sekä niissä tapahtuneet muutokset verrattuna edellisiin tutkimusvuosiin. 2 TUTKIMUSALUE 2.1 Näytealat Kesällä 1990 perustettiin pysyvä, koko kaupungin alueen kattava sadan pisteen näytealaverkosto bioindikaattoritutkimuksia (esim. neulas-, jäkälä- ja metsäsammaltutkimukset) varten. Tässä työssä näytteet kerättiin 51 havaintoalaita, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta samat kuin vuosien sammalten raskasmetallien kartoituksessa (liite 1). Huolimatta pisteverkon harvenemisesta alkuperäiseen verrattuna, mukana olevat pisteet kattavat koko kunnan alueen. Pisteverkko on tiheämpi alueen länsiosassa, missä aiemmissa tutkimuksissa on todettu suurimmat pitoisuustasot ja missä huomattavimmat kuormittajat sekä muu ihmisen vaikutus tuntuu voimakkaimmin. Näytealoista on laadittu yksityiskohtaiset kuvaukset Oulun kaupungin ympäristövirastossa. 1:\OULUNKAU\990124\OUTEKST.doc SISÄLLYS1 JOHDANTO

5 .JAAKKO PÖYRY INFRA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS Rildcipäästöt, ilman riklcidioksidi- ja rilddvetypitoisuudet sekä rikkilaskeuma Oulun kaupungin ympäristövirasto julkaisee vuosittain tässä esitettyä tarkempia tietoja Oulun ilmanlaadusta (viimeisin: Oulun kaupunki 2000). Oulun ilmaa kuormittavat paikallinen teollisuus, energiantuotanto, liikenne sekä muualta kulkeutuva kuormitus. Erilaiset rikin yhdisteet tulevat pääasiassa teollisuudesta ja energiantuotannosta. Rikkidioksidipäästöt ovat olleet Oulussa viime vuosina hieman yli tonnia ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt hieman yli 100 tonnia (5). Eniten rikkiyhdisteitä tulee Oulun Energian Toppilan voimalaitoksilta (v % kokonaispäästöistä), Nuottasaaren alueen tehtailta (33 %) ja Kemira Chemicals Oy:ltä Takalaanilasta (8 %). Paikalliset rikkiyhdisteiden päästöt ovat pienentyneet viimeisten 10 vuoden aikana noin puoleen. Oulun ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet jatkuvasti ja 1990-luvuilla vuoteen 1995 saakka ollen nyt luokkaa 5-8 % 1980-luvun alun ja % 1990-luvun alun tilanteesta (kuva 1). Viime vuosina vuosikeskiarvo on ollut n. 21lg/m3, mikä on noin 10 % kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetuista ohjearvoista. Vuonna 2000 pitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 4 % raja-arvosta (Oulun kaupunki 2000). Rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on kerätty kahdelta viime vuodelta liitteeseen 2. Rikkilaskeuma (sulfaattirikki ) on myös pienentynyt selvästi ollen v eri havaintoasemilla 0,11-0,18 g/m 2 /v (keskiarvo 0,14 g/m 2 /v). Keskiarvo jää alle metsätalousalueille asetetun rikkilaskeuman enimmäistason (0,3 g/m 2 /v). Laskeuman määrä on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla vuodesta 1996 lähtien. Ilman rikkidioksidipitoisuus 12, " 8+-~~ ~~.-_;JK 10+--Jllc L~~---=~...;:::::'~=!::::;:=~ "."'--. "9/ m '6 +--~;",..==-= k--~=:::::=~~===-===jl,--4-- o+--~-~-~-~-~--~-~-~-~-~-~ )---Nokela Välivainio - -Ä- - - Si~si Mustasuo ~ Pyykösjärvi I 1:\OULUNKAlJ\990124\OUTEKST.doe Kuva 1. Oulun ilman rikkidioksidipitoisuuuden kehitys vuosina (Oulun kaupunki 2000). 2 TUTKIMUSALUE

6 .JAAKKC PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS Rikkilaskeuma 20a0~ ~-~ rry,jim'/v ~ 10a0 -l >b...-~ M.~. ~. t ~~ _:.-'_"'1::..::I::l.~'.:-:' ~ ~:~V";"~'d::l,~~t;:;=;; or.. ~ :..:...,._~.;::",.."n ~ )( PyykösjäIVi 0 Kaukovainio- -~... Mustasuo I Kuva 2. Rikkilaskeuma Oulussa vuosina Lämpötila-, sademäärä- ja tuulitiedot Vuosien 1997 ja 1998 keskilämpötilat Oulun lentoasemalla olivat 2,0 e ja vuonna ,7 e kuukausittaisten keskilämpöjen mukaan laskettuna. Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa on esitetty kuvassa 3. Tarkastelujaksolla poikkeamat keskimääräisestä olivat vähäiset marras-joulukuuta 1999 lukuunottamatta, jolloin oli selvästi keskimääräistä lauhempaa. Kuukausittaiset sademäärät ja niiden pitkäaikaiset keskiarvot ovat kuvassa 5. Vuoden 1997 loppupuoli oli normaalia kuivempi, kun taas vuonna 1998 satoi 20 % keskimääräistä enemmän. Myös v satoi tavanomaista enemmän. Tuulitietoja on liitteessä 3, joiden mukaan idän puoleiset tuulet olivat länsituulia yleisempiä v ja vallitsevin tuulensuunta oli etelä. Vuonna 1999 vallitsivat kaakko-etelätuulet. Kesäisin taas tuulee mereltä eli lännestä ja luoteesta (Oulun kaupunki 1999). 1:\OULUNKAU\990124\OUTEKST.doc 2 TUTKIMUSALUE

7 .JAAKKI:I PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS Lämpötila ~~., ' !' 1998 ~ ~ Ll:irrpötlla Oulunsalo(lentoaselT6) _. LärrpöWa Oulunsalo ( ~ --Lärrpötila Oulu (Kauppatori) Kuva 3.Pitkäaikaiset keskilämpötilat ja kuukausittaiset keskilämpötilat kesäkuussa maaliskuussa 2000 Oulun lentoasemalla ja Oulun kauppatorilla. Sademäärä BO mm ' 1998 eoulu (sademäärä.mm) DOulu (sade ) Kuva 4. Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa ajalta kesäkuu 1997 maaliskuu :\OULUNKAlJ\990124\OUTEKST.doc 2 TUTKIMUSALUE

8 .JAAKKO PÖYRY INFAA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Taustaa Tutkimus tehtiin alunperin kokonaan maaliskuussa 1999 kerätystä aineistosta. Neulasten rikkipitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat aiempiin tutkimuskertoihin ja muualla tehtyihin tutkimuksiin verrattuna, joten asiaa selvitettiin vuoden 1999 aikana mm. uusintatestein tarkoituksena varmistaa tulosten oikeellisuus tai löytää neulasten esikäsittely- tai analysointivaiheessa tapahtunut virhe, joka voisi selittää rikkipitoisuuden nousun. Tällaista virhettä ei löydetty. Koska mikään taustatieto ei tue rikkipitoisuuden huomattavaa nousua, päätettiin ottaa uudet näytteet v Vuonna 1999 kerättyjen näytteiden epäluotettaviksi todetut analyysitulokset on esitetty liitteessä Tutkimul,sessa käytetty aineisto Neulasnäytteet kerättiin huhtikuun alussa Yksi näyteala (45) oli muuttunut siinä määrin, että näytteet otettiin merkittyä aluetta pohjoisempaa. Kultakin alalta otettiin viidestä männystä kolme näyteoksaa. Rikkianalyyseihin otettiin 2- vuotiaat vuosikasvaimet, jotka erotettiin toisistaan välittömästi ja yhdistettiin näytealoittain omiksi kokoomanäytteikseen. Näytteet toimitettiin välittömästi Oulun yliopiston biologian laitokselle, missä ne kuivattiin +40 C asteen lämmössä neljä vuorokautta paperipusseissa (SFS 5669). Kuivatuksen jälkeen näytteet jauhettiin ja jauheesta puristettiin nappeja 200 kn:n voimalla. Analysointilaitteena oli Siemens SRS 303 AS (röntgenfluoresenssimenetelmä, elektronioptiikan laitos). Laite kalibroitiin näytestandardeilla SRM 1575 ja CRM 61. Kontrolleina käytettiin standardeja SRM 1572ja CRM 62. Vuonna 1999 maastotöiden yhteydessä neulasvuosikertojen määrät laskettiin jokaisesta puusta. Tällöin kootusta aineistosta (1- ja 2-vuotiaat neulaset) otettiin laboratoriossa kustakin vuosikasvaimesta satunnaisesti ka]{si neulasta (yhteensä 30 neulastalkokoomanäyte) tarkempaa silmämääräistäja stereomikroskoopilla tehtävää vauriotarkastelua varten. Samalla arvioitiin näyteoksien kaikkien neulasten ruskettuminen. Mikroskoopilla neulasista havainnoitiin niiden kärkien väri, ilmara]{ojen ympärillä olevat kloroottisetinekroottiset (vaaleatiruskeat) laikut sekä muut vauriot (sienten ja eläinten aiheuttamat vauriot). J:\OULUNKAUI9!10124\OUTEKST.doc 3 AINEISTO JA MENETELMÄT

9 .JAAKKD PÖYRY INFAA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Vuonna 2000 kerättyjen neulasten analyysien perustulostus on liitteessä Neulasten rikl{ipitoisuus 2- vuotiailla neulasilla rikkipitoisuus oli I 473 ppm keskiarvon ollessa I 145 ppm (taulukko 1, liite 4). Alle 900 ppm rikkipitoisuutta pidetään luonnollisena taustatasona ja lievää kohoamista aina I 100 ppm asti pidetään vielä luontaiseen vaihteluun kuuluvana. Edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna maksimipitoisuus on laskenut selvästi keskiarvon ollessa lähellä aiemmin todettuja arvoja. Taulukko 1. Neulasten rikkipitoisuuksien tunnuslukuja vuosien tutkimuskerroiiia. Vuosi * I-v I-v l-v 2-v I-v 2-v I-v 2-v 2-v ppm ppm ppm ppm ppm Minimi Maksimi Keskiarvo Ke5kiha;onta (5) 191,03 191,23 170,82 175,18 190,88 197,67 97,98 116,62 128,20 NIMealat knl *matriisivaikutuksen vuoksi tarkistetut tulokset Korkeita, yli ppm:n pitoisuuksia ei todettu lainkaan v (kuvat 5 ja 6). Korkeimmat pitoisuudet olivat yli I 400 ppm ja ne rajoittuivat Nuottasaareen ja Limingantulliin (PI6, 19 ja 25). Pinta-alaltaan tämä alue oli suppea eli 5,6 krn ppm:n alue kattoi Limingantulli - keskusta - Tuira Toppila - Taskila-linjan itäpuolen sekä pienen alueen Pateniemessä. Normaaliksi katsottava pitoisuusalue (alle I 100 ppm) kattoi kunnan keski- ja itäosat lähes kokonaan linjalta Kaakkuri - Kontinkangas - Takalaanila Kynsilehto - Kuivasjärvi alkaen. Vuoden 1994 tutkimuskertaan verrattuna "normaalialue"oli laajentunut huomattavasti ollen nyt 54 krn 2 eli 17 % kunnan maa-alasta. Vaikka pitoisuustaso oli yleensä ottaen laskenut aiemmasta, sama maantieteellinen peruskuvio kuin ennenkin oli edelleen havaittavissa: kuormitetuin alue on Nuottasaaren alue ja rannikkokaistale siitä pohjoiseen. 1:\OULUNKAU\990124\OUTEKST.doc

10 T--- J I 1.a " 1 1 1,,,,> / / " <,, /', /, ~,,,,,,,, 1 3, 5 km,, 0"1100 \, ppm ~ ppm \ \ ppm I[g ~1501 ppm ppm ~ ppm ~~~~.,.!Ii ppm 2000, km Kuva 5. Rikkiyhdisteiden leviäminen 2-vuotiaiden männynneulasten rikkipitoisuuksien perusteella Oulussa vuosien tutkimuskerroilla. Viivoitettu alue=lievästi kohonnut pitoisuus, ruudutettu alue=selvästi kohonnut pitoisuus.

11 I I, I I I I,...,---- J \ \ \,, / <...,......, \ \ Tot. S ppm " \ \ \ >1600 >1500 > l1li >1300 >1200 >1100 <11130 \ \ \ \ \ '- I._.JL _,, Tat. S pprr > > >1200 >1100 >1000 [::::1 > :~:::::. o , 5km Kuva 6. Rikkiyhdisteiden leviäminen 2-vuotiaiden männynneulasten rikkipitoisuuksien perusteella Oulussa vuosien tutkimuskerroilla. Luokittelu 100 ppm:n välein.

12 .JAAKKD PÖYRY INFRA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS Taulukko 2. Männynneulasista mitattujen yli I 300 ppm:n rikin kokonaispitoisuuksien alueelliset pinta-alat (km 2 ) ja niiden osuudet (%) kunnan kokonaismaa-alasta (320 km 2 ) eri tutkimuskerroilla. (Vuosien 1979 ja 1984 tuloksissa on hieman epätarkkuutta, koska alueet ilmeisesti ulottuivat vähän myös Kiimingin kunnan puolelle.) Tutkimus- Neulasten ppm ppm ppm >1600 ppm vuosi ikä (v) km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % II ,5 2 0,5 0, ,5 1,1 0,5 0, ,5 0,5 0,5 0, ,6 1 0, ,6 3 0,9 1,9 0,6 0,5 0, ,6 2,8 0,9 1,6 0, ,8 6 1, Neulasvuosikertojen määrä Pohjois-Suomessa kuormitettujen alueiden ulkopuolella männyllä on normaalisti 4-6 neulasvuosikertaa. Havaintopaikkojen männyillä oli tyypillisesti ainakin kolme neulasvuosikertaa. Yksittäisissä puissa kokonaisia neulasvuosikertoja oli kahdesta kuuteen (liite 5). Havaintopaikat, joilla oli keskimäärin 3 neulasvuosikertaa, eivät muodostaneet yhtenäistä aluetta aiempien tutkimusvuosien tapaan, vaan ne olivat enintään muutamien havaintopaikkojen muodostamia ryppäitä Tahkokankaan - Kaakkurin - Iinatin suunnalla, Kuusamon tien varrella Kynsilehdossa Hönttämäellä ja muutassa erillisessä havaintopaikassa (esim. Nuottasaaressa, Mustasuolla ja Kuivasjärvellä). Kun huomioidaan myös vajaat neulasvuosikerrat, muodostuu keskimäärin alle neljän vuosikerran alueita suurin piirtein samoille paikoille kuin edellä kuvattiin, joskin ao. alueet ovat mainittuja hieman laajempia. Tässäkin positiivinen muutos vuoden 1994 tilanteeseen on selvä (kuva 7). Havaintojen perusteella neulasvuosikertojen määrät Oulun kaupungin länsiosissakin lähestyvät edelleen tausta-alueiden vuosikertamääriä. l:\oulunkau\990124\outekst.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

13 .JAAKKD PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS x _----._ km x ,0-3, ,0- Kuva 7. Männyn neulasvuosikertojen määrät Oulussa vuonna Yläkuva: kokonaiset neulasvuosikerrat; alakuva: mukana osittaisetkin vuosikerrat (keskiarvo). I:\oUlUNKAl.I\99O 124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

14 .JAAKKD PÖYRY INFAA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS Neulasvauriot Neulasten kärkien väri Neulasten kärkien värivikoihin voi olla syynä ilman rikkidioksidi, mutta myös kaliumin ja magnesiumin puute sekä ilmastolliset stressitekijät kuten pakkanen (Salemaa ym. 1993, Bäck 1994). l-vuotiailla neulasilla havaittiin silmämääräisessä tarkastelussa neulasten kärkien ruskettumista (havaintoaloittain ainakin yhdessä näyteoksassa vähintään 10 % neulasista ruskettunut osittain tai kokonaan) 23,5 %:ssa näytealoista, kun vastaava luku v oli 23,0 %. Muutaman havaintopaikan ryppäät sijaitsivat Rajakylän - Toppilan alueella (uro 7, 9 ja 14) ja Tahkokankaalla -!inatin alueella. Kuvassa 8 on merkitty ne alueet, joissa silmämääräisessä tarkastelussa havaittiin havaintoaloittain ainakin kolmessa oksassa (~ 20 % oksista/ala) tai ainakin viidessä oksassa (~ 33 % oksista/ala) vähintään 5 % neulasista luskettuneen osin tai kokonaan. l-vuotiailla neulasilla eniten ruskettumista havaittiin Rajakylän, Pyykösjärven ja Toppilan rajaamassa kolmiossa. 2-vuotiailla neulasilla vastaava alue ulottui Nuottasaaren - Heitasaaren alueelta Kuivasjärven - Kynsilehdon tasalle. Vaurioalueiden sijoittuminen viittaa joko ilmansaasteiden tai niiden ja muiden stressitekijöiden yhteisvaikutuksiin kuormitetuimmilla alueilla. Mikroskopoinnissa havaittiin neulasissa ruskeakärkisyyttä 25,6 %:ssa näytealoista (v ,0 %:ssa), jotka sijaitsivat liki kaikki linjan Heikinharju (61) - Markkuunkangas (66) länsipuolella. 2-vuotiailla neulasilla nämä vauriotyypit kattoivat hyvin yhtenäisesti Pateniemen (3) - Pyykösjärven - Valkiaisjärven länsipuolen (71) - Tahkokankaan (38) rajaaman länsipuolisen alueen. 1:\OULUNKAlJ\990124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

15 km 1-v X Ainakin kolmessa oksassa 2: 5% neu/asista ruskettunut osittain/kokonaan... Ainakin viidessä oksassa 2: 5% neu!asista ruskeuunut osittain/kokonaan km 2-v X Ainakin kolmessa oksassa 2: 5% neulosista ruskettunut osittain/kokonaan... Ainakin viidessii oksassa 2: 5% neulasista ruskettunut osittain/kokonaan Kuva 8. Pahimmat neulasten ruskettumisalueet 1- ja 2-vuotiailla neulasilla v.1999.

16 .JA.AKKI:I PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS-JA VAURIOKARTOITUS Kloroottiset ja nekroottiset laikut ilman epäpuhtauksista ainakin rikkidioksidi ja otsoni voivat aiheuttaa vaaleita ja ruskeita laikkuja neulasiin. Samantapaisia vaurioita aiheuttavat pakkanen, halla ja jääpolte. I-vuotiailla neulasilla havaittiin k1oroottisia ja nekroottisia laikkuja selvästi vähemmän kuin v. 1994, jolloin 18 %:ssa näytealoista yli 50 %:Ila neulasista oli tätä vauriotyyppiä. Tällä tutkimuskerralla näitä aloja oli 7 kpl (14 %) ja ne sijaitsivat ympäri kuntaa. Laikut olivat yksittäin neulasissa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (liite 5.1). 2-vuotiaissa neulasissa laikkuja oli myös selvästi vähemmän kuin v. 1994, jolloin näytealoista 100 % oli sellaisia, joissa yli 50 % neulasista oli k1oroottisia tai nekroottisia laikkuja ilmarakojen ympärillä. Nyt vastaaava luku oli 82,4 %. Aloja, joissa %:Ila neulasista oli vaurioita oli v % ja v %. Eniten tätä vauriotyyppiä oli Valkiaisjärven, Sanginjoen alaosan ja Markkuunkankaan alueella ja siitä edelleen tätä kapeampana vyöhykkeenä Kempeleenlahden eteläkäijen suuntaan. Myös Nuottasaaressa, Limingantullissa ja toisaalta Toppila - Taskilan korkeudelta Pyykös- ja Kuivasjärven suuntaan aina Kiimingin kunnan rajalle saakka vaurioita oli muita alueita enemmän (liitteet 5.2 ja 6). Kasvitautien ja eläinten aiheuttamat vauriot Neulasten vauriot ja värioireet voivat olla myös lukuisten eri eläinlajien (esim. punkkien, kirvojen tai pistiäisten) aiheuttamia. Usein näiden jäljiltä neulasessa näkyy purenta- tai pistojälki. Lisäksi sienet voivat aiheuttaa vaaleusasteeltaan vaihtelevia laikkuja neulasiin. Puiden kunnon heikkeneminen esim. ilmansaasteiden vuoksi voi altistaa ne sieni- ja eläintuhoilie. Tässä työssä ko. vaurioiksi tulkittiin ne vauriot, jotka poikkesivat tyypillisistä ilman epäpuhtauksien aiheuttamista vaurioista. Vaurioiden varma määritys vaatisi tarkempia tutkimuksia. l-vuotiaiden neulasten keskimääräinen vaurio-% koko aineistossa oli 32,8 %. Näytealoja, joissa neulasista oli vaurioitunut yli 50 % oli 6 kpl ja vaurioita oli melko yleisesti koko tutkimusalueella (liite 7). Eniten vaurioita oli kunnan länsiosissa. 2-vuotiaat neulaset olivat vaurioituneet selvästi nuorempia neulasia yleisemmin. Pahimmat vaurioalueet niisä olivat kutakuinkin samat eli alue, jossa muutenkin puihin kohdistuu eniten elinoloista johtuvaa rasitusta. 1:\OULUNKAUI!l90124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

17 .JAAICKC PÖYRY INFAA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS-JA VAURIOKARTOITUS Yhteenveto ja johtopäätökset liman rikkipitoisuudet, rikkilaskeuma ja paikallinen rikkikuormitus ovat vähentyneet tai pysyneet viime vuodet samoilla tasoilla, jotka ovat selvästi alemmat kuin esim luvun alun tasot. Vuonna 2000 korkein neulasissa todettu rikkipitoisuus oli l 473 ppmja alhaisin 934 ppm keskiarvon ollessa l 145 ppm. Edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna neulasten rikin maksimipitoisuus on laskenut selvästi keskiarvon ollessa lähellä aiemmin todettuja arvoja. Männyn neulasissa luonnollinen rikkipitoisuus puhtaalla alueella on noin 900 ppm (mglkg) ja voimakkaasti kuormitetuilla alueilla Etelä-Suomessa noin l 500 ppm. Keski-Euroopassa pidetään alle l 100 ppm:n pitoisuuksia matalina ja vasta ppm:n pitoisuutta korkeana (Jussila ym. 1999). Ääripäätä edustanevat Kuolan teollisuusalueiden läheisyydestä todetut ppm:n pitoisuudet (Kukkola 1999). Neulasiin kulkeutuu rikkiä paitsi suoraan kaasujen otossa ja laskeumana neulasen pinnalle myös juurien kautta maaperästä sulfaattina (SOl-). Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu neulasten kokonaisrikkipitoisuuden nousun kuormitetuilla alueilla ja koeoloissa johtuvan rikin kulkeutumisesta suoraan neulasiin ilmasta eikä juurien ottaman rikin vuoksi. Tutkimusten perusteella on päätelty, että jos S02-pitoisuus on kasvukauden aikana luokkaa 2 Ilg m- 3 (3-4 Ilg m- 3 vuotuisena keskiarvona) ja siihen yhdistyy kuormituspiikkejä, joiden aikana pitoisuudet nousevat tasolle 100 Ilg m- 3 tuntikeskiarvoina, on tämä haitallista pohjoisessa kasvaville männyille (Manninen ym. 1998). Oulun seudulla pitoisuudet jäävät näistä kuormitustasoista. Vuonna 1998 pääkaupunkiseudulla otetuissa näytteissä 2-vuotiaissa neulasissa oli rikkiä keskimäärin 937 ppm (minimi 795 ppm, maksimi ppm; määritykset ICP-AES-menetelmällä) ja pitoisuudet olivat pienentyneet 1990 luvun puolivälin tasosta (Niskanen ja Ellonen 1998). Kuopiossa v kerättyjen 2-vuotiaiden neulasten rikkipitoisuus vaihteli välillä ppm. Pitoisuudet olivat keskimäärin n. 200 ppm alhaisempia kuin v (menetelmä ICP-AES; Kuopion kaupungin ympäristökeskus 1999). 1:\OULUNKAU\9!10124\OUTEKSTdoc Neulasvuosikertoja todettiin männyissä olevan lähes normaalina pidettäviä määriä. Harsuuntumista ei arvioitu erikseen, mutta kasvanut vuosiluokkien määrä viittaa neulasmassan puissa kasvaneen edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Aiempaa suurempi yhteyttämiskapasiteetti vaikuttaa monella tavalla puun elämään positiivisesti, esim. kasvuun, ravinteiden liikkumiseen ja varastointiin (Salemaa ym. 1993). Hyvässä kunnossa olevat puut kestävät myös rasituksia paremmin kuin heikot puut. 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

18 .JAAKKO PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS Oulussa vilkkaimman ihmistoiminnan alueella kasvavissa männyissä on edelleen selvästi enemmän muutoksia kuin muilla puilla. Kuormitetuimmilla alueilla, eli kaupungin keskustan seudulla, Toppilan - Taskilan alueella ja siitä itään Pyykösjärven alueella, jo 1-vuotiaissa neulasissa näkyy vakaviakin vaurioita, jotka yleensä tulevat esiin vasta neulasten vanhetessa. Myös hyönteisten ja kasvitautien aiheuttamat tuhot ovat Oulussa suurimmillaan kunnan länsiosissa. Positiivisena seikkana aiempaan varrattuna vaaleat ja ruskeat laikut neulasissa olivat vähentyneet selvästi esim. vuoteen 1994 verrattuna. Neulasten kunnosta tehdyt havainnot viestivätkin puiden voivan aiempaa paremmin ainakin osittain vähentyneiden ilmansaasteiden ansiosta. Oulussa PSV-Maaja Vesi Oy -00_-_1 ~ FM Olli-Matti Tervaniemi l:'oulunkau\s901241outekst.dix 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

19 ..IAAKKD PÖYRY INFAA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS KIRJALLISUUS Anon. 1998: Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet Oulun kaupunki, ympäristövirasto. Julkaisu Bäck, J. 1994: Effects of acidic precipitation on Scots pine and Norway spruce needles and their low temperature tolerance. - Acta Univ. Oul. A 254. Jussila, 1., Joensuu, E. ja Laihonen, P. 1999: Uman laadun bioindikaattoriseuranta metsäympäristössä. - Ympäristöopas 59. Ympäristönsuojelu. Ympäristöministeriö. ISBN ISSN Kukkola, E. 1999: Effects of copper and nickel on subarctic Scots pine needles. - Acta Univ. Oul. A 336. Kuopion kaupungin ympäristökeslnls 1999: Kuopion kaupungin ilman laadun bioindikaattoriseuranta vuonna Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Kuopio. Moniste. Manninen, S. Huttunen, S. ja Perämäki, P. 1998: Effect on ambient SOz levels on S fractions in Pinus sylvestris foliage growing in the Subarctic. - Scand. J. For. Res. 13: Niskanen, 1. ja Ellonen, T. 1998: Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1998: 12. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuslnmta (YTV). Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. Oulun kaupunki 1994: Oulun ilmanlaatu. Männynneulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus Oulun kaupunki, ympäristövirasto. Julkaisu Oulun kaupunki 1996: Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus Oulun kaupunki, ympäristövirasto. Julkaisu Oulun kaupunki 1998a: Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. Julkaisu Oulun kaupunki 1998b: Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. Julkaisu 3/1998. Oulun kaupunki 2000: Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. Julkaisu 4/2000. Salemaa, M., Jukola-Sulonen, E-L., Nieminen, T. ja Nöjd, P 1993: Latvustunnukset ja puun kasvu elinvoimaisuuden ilmentäjinä. - Teoksessa: Hyvärinen, A., Jukola-Sulonen, E-L., Mikkelä, H. ja Nieminen, T. (toim.): Metsäluonto ja ilmansaasteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 446: Helsinki. Suomen Standardisoimisliitto SFS 1990: UmansuojeJu. Bioindikaatio. Havupuiden neulasten kokonaisrikkipitoisuus. Näytteenotto, esikäsittely ja tulosten esittäminen. - Standardi SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS. I:\OUWNKAU\990124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

20 "15.. J, " ,"; n 90 "52 7/ 6 78 ~.-. 82r--r--...-r' c 58 o km "49 N!iytealojen sijainti. b: "

21 Liite 2.1 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v (llglm3; Oulun kaupunki 1998). \ Nokela keskiarvo 2.korkein vrk- korkein vrk- 99 %:n tunti- korkein tunti (~ka.) ka. ka. ka. ka. tanunikuu helmikuu maaliskuu 4 JO huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu 2 9 JO elokuu syyskuu lokakuu JO 17 marraskuu ioulukuu '. JO 16 Pvvkösiärvi tanunikuu helmikuu 4 9 JO maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pateniemi tanunikuu helmikuu 3 10 JO maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu, ioulukuu -Tuloksia käytettävissä vam 61 %.

22 Liite 2.2 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v ("glm 3 ; Oulull kaupullki 1999). Nokela keskiarvo 2.korkein vrk- korkein vrk- 99 %:n tuntj- korkein tunti- (=ka.) ka. ka. ka. ka. tammikuu I 4 5 lj 48 helmikuuli (5) (10) (14) (25) (39) maaliskuu huhtikuu 4 II toukokuu kesäkuu I heinäkuu I elokuu I syyskuu I lokakuu marraskuu I Ijoulukuu Pvykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu \ 22 huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu l ' (2) (3) (4) (10) (17) elokuu syyskuu lj lokakuu 1 3 II marraskuu Iioulukuu 'TulokSIa käytettävissä vam 58 %. ''ruloksia käytettävissä vain 68 %.

23 Liite 2.3 RikJddioksidipitoisuudet (llg/m 3 ) Oulussa v (Oulun kaupunld 2000). Nokela keskiarvo 2.korkein vrk- korkein vrk- 99 %:n tunti- korkein tunti- (=ka.) ka. ka. ka. ka. tammikuu(l (1 ) (5) (7) (10) (30) helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pvvkösiiirvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu l elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joiiiukuu l'fuloksia käytettävissä vam 69%.

24 Liite 3 Tuulitietoja Oulun kauppatorilta v ja 1999 (tuuliruusut) ja tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina (viivadiagrammi; Oulun kaupunki 1999 ja 2000) 20 :' % l % 30% ~ 20 % 15% 10%... -.,,, ; I I "... I I I I I I...,... -"",: _._. tyyni ~N -o-ne ---"'-E - - SE.._. -5 -<>--SW --W -<>-NW 5% ---"--'- 0% lammi helmi maalis huhu touko -'-..--' '--" ~ k... heina "0 syys loka marras joulu

25 Liite 4 MÄNNYN NEULASTEN RIKKIPITOISUUDET OULUSSA V VUOTlAAT NEULASET. Piste S ppm P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P ka 1145 min 934 max 1473 s 128,20 kpl 51

26 Sivu I NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS l-vuotlaat neulaset KIoroolIIsien Ja/loi nekroolllsten lolkkujen esiintyminen limarakojen Neulosvuoslympör11lö: (n=30) Kloroollislo Hyönteisten /0/101 keiloja + ykslllölslö! naulonen InekroolHsl0 kasvitautien (keskiarvo! Nöyleolan Naulaslen ++ useita, ryppäiläl naulonen neuloslo (%) vaurioitlomat Neulosvuosinöyloero) mo kärklen vörl +++ run500511/ naulonen n 30 neulaset (%) 0_30 kerloja Muul nöyleokslssc silmin hovo1ltovol vörlvourlol Nöyleolueen nimi 2 vihr-kelt /3/4+/4/ oksa 5% neu1. kuollut Herukko 3 vihr-rusk /4/4,5/5/5 4,6 2 oksaa 5% kärjet rusko, 1 oksa 10% kuollut Patenlemi 6 vlhr-kelt /4,5/4/4/5 4,2 4 oksaa 5% neul. kuollut Herukka 7 vihr-kelt ,5/3,5/5.5/5/5.5 4,6 3 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% kuollut Rajakylä 8 vlhr-kelt ,5/4+/4+/4/4+ 4, I 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Potenleml 9 vlhr-kelt /5/4+/4+/3.5 4,3 1 oksa 10% neu1. kärjet rusko Tosklla 10 vlhr-kelt /4+/3+/4/4,5 3,9 Rajakylä II vlhr /4/4/3,5/4,5 4,2 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Hietasaari 2 oksaa 5%KCiiJlsta rusk., 2 oksaa 5% kuol.. 2 oksaa 20% 14 vihr-rusk ,5/5,5/4,5/3/4 4,3 kuol., 1 oksa 60% kuol. Toppila 15 vlhr-rusk /4/3+/3+/3,5 3,5 1 oksa 5% kuol" 1 oksa 5% puoliksi ruskea Kulvasjärvi 16 vlhr-kelt /4+/3,5/4,5/ oksa 5% neul. kärjet rusko Nuottasaari 17 vlhr-kelt /3,5/4/3,5/3,5 3,6 3 oksaa 5% neul. kärjet rusko Mustasuo 19 vihr-kelt /4,5/4/4/4 4,1 Limingantulll 21 vihr-kelt ,5/5/4,5/4+/3,5 4.4 AlppIla 24 vihr-kelt ,5/4+/4/5/ oksaa 5% neul. kärjet rusko Tulra 25 vihr /4,5/4/4/4,5 4,5 limlngantulli 26 vlhr-rusk /4+/4+/4/4, oksaa 5% neul. kärjet rusk., 1 oksa 5% rusko Ja syöpynyt Ranta-Koskela 27 vihr kelt /3+/3+/3,5/4 3,9 Älmärautio 29 vihr-rusk ,5/4/3,5/4,5/6 4,5 2 oksaa 5% kuo1.. 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Nokela 30 vihr-kelt /4/4+/5+/4,5 4,4 2 oksaa 5% kuol. Puolivälinkangas 32 vlhr kelt /4+/4/4+/5+ 4,5 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Mäntyjä 33 vlhr-rusk ,5/3,5/4/4,5/4+ 4,0 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Tokalaanlla 34 vlhr /4,5/5/4/4 4,5 Kulvasjärvl 35 vlhr ,5/4/4+/4/3,5 4,1 Kaukovainio 37 vlhr-kelt /4,5/5/4+/4,5 4,5 4 oksaa 5% neul. kärjet rusko Kontinkangas 38 vihhusk ,5/3,5/3,5/4,5/5 4,0 1oksa 5% kuol" 1 oksa 10% kuol.. 1 oksa 40% kuol. Tahkokangas o,so O~ neul. KorJeT rusk" I OKSa 0-" TOya rusk" I OKSa 40 vlhr-kelt ,5/3/4/4/ % täyd. rusk Kaakkurl 42 vihr-kelt /4+/4,5/4+/3 4,0 1 oksa 5% täyd. rusk., 2 oksaa 10% täyd. rusko Kulvosjärvl 44 vlhr-kelt /3,5/3.5/4/3+ 3,5 Rusko 45 vlhr-kelt /3+/4+/3,5/3+ 3,9 Kynsl1ehto 46 vlhr-rusk ,5/4,5/3,5/3,5/5 4,4 Lämsänjärvl 48 vlhr-kelt ,5/4,5/3/4+/4,5 4,0 Maikkula 49 vihr-kelt ,5/4/4+/4/4+ 4,2 1 oksa 5% tävd. rusk.. 2 oksaa 5% neul. kär et rusko Kuivala

27 Sivu 2 NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS l-vuotiaat neuiaset Klorooltisfan /0/101 nekrootllstan lclkkujen esiintyminen ilmarakojen ympörillä: (n=30) Kloroolllslo Hyönteisten /0/101 + yk!;ltiörslö/ naulonen lnekroottisfo kasvitaullen Nöyfeolon Neulasten ++ usello, ryppärtäl naulonen naulosla (%) vourlolltamal Neulosvuosl- Neulosvuosl kertoja (keskiarvo! näyleola) 0<0 kärklen väli +++ runsaasll! naulonen n 30 neuloset (%) n=30 kertola Muu! nöyleokslsso silmin hovolltovol värlvourlol Nöyleolueen nimi 52 vlhr rusk /4+/4.5/4/ oksa 40% keli. Ylö-Hoapalehto 55 vihr-kelt /4/3.5/4+/ Kuivasjärvl, Myllyk.kangas 57 vihr-kelt /4+/3.5/4+/4 4.1 Malkkula 1oksa 5% karjat rusk.. I oksa 10% karjaf rusko, I oksa 40% 58 vlhr-rusk /3.5/3.5/3/3.5 3,4 kuol.. 1 oksa 30% kuol. I1nattl 60 vlhr-kelt /3.5/4/4.5/ oksa 5% kuo1. Saarela 61 vlhr-rusk /3.5/3.5/4.5/ oksa 10% töyd. rusk Heikinharju 66 vlhr-rusk /3+/3+/4.5/5 4.0 Markkuunkangas 68 vlhr /4/4+/3.5/ oksaa 5% neul. kärjet rusko Hönttämäkl 71 vlhr kelt /4/4/4/ Valklalsjörven W-puoll 73 vlhr-kelt /5+/5+/4/4,5 4.7 Sääskensuo 78 vlhr-kelt /4.5/3/4/ oksa 5% neul. kärjet rusko Valklalsjärvl 80 vihr-kelt /4/3.5/4/4 3.9 Sanginsuu 82 vlhr-kelt /4/4/4/4 4.1 Holflnkylä 83 vihr~kelf /4/4/4/ oksa 5% kuollut 1 oksa 5% kelt.-rusk. Sanginsuu, golf-kenttä 90 vlhhusk /4.5/4.5/4/4 4.2 Plfkänselänkangas 92 vlhr kelt /4/5/4.5/4.5 4,4 1 oksa 10% kuollut Plkkarala, Asemakylä 96 vlhr-kelt /4+/4/4.5/4 4.3 Sanginjoki, Sadlnselkö 97 vlhr /4.5/4/4/ oksa 5% kuollut, 1 oksa 20% kuollut Plkkaralan E-puoli t: ~. la N

28 NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS 2-vuotiaat neulaset Kloroottlsten jollal nekroottlsten lalkkujen esiintyminen Ilmarakojen ympärillä: (n=30) Hyönteisten Ja/tai + yksittäisiä/ neulanen Kloroottlsla kasvitautien Neulasten ++ useita, ryppältä/ /nekroottlsla aiheuttama vaurto Näytealan kätkien naulanen neulasia (%) (% neulasia) nro väri +++ runsaasti! naulonen n-30 n=30 Muut näyteoksissa silmin havaittavat värivauriot Näytealueen nimi 2 vlhr-kelt oksaa 5% neul. kärjet rusko Herukka 3 vlhr-rusk oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% neul. kärjet rusko Patenleml 6 v1hr-kelt oksa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% neul. kärjet rusko Herukka 7 v1hr-kelt oksaa 5% neul. kärlet rusko Rajakylä 6 vlhr-kelt oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 5% neul. puoliksi rusk Pafenlemi 9 vihr-rusk oksaa 5% neul. kärjet rusko Tasklla 10 vlhr-kelt oksa 10% neul. kärjet rusko Rajakylä vihr-kelt oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neui. kärjet rusko Hietasaari " 14 vihr-rusk oksaa 5% neul. kärjet rusko Toppila 15 vlhr-kelt KulvasJärvl 16 vihr-rusk oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neul. kärjet rusko Nuottasaari 17 vlhr-kelt oksaa 5% neul. kätlet rusko Mustasuo 19 vihhusk oksa 10% neul. kärlet rusko UmlngantulII 21 vihr-kelt oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksaa 10% neul. kärjet rusko AlppIla 24 vlhr-rusk TulTa 25 vlhr-rusk oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neul. kärjet rusko UmlngantulII 3 oksaa 5% kärjet rusk.. 1 oksa 30% kärjet rusk.. 1 oksa 20% neul. kelt.- 26 vihr-rusk vlhr. Ranta-Koskela 27 v1hr-kelt oksa 5% neul. kärjet rusko Älmärautlo 29 v1hr-kelt oksaa 5% neul. kärtet rusko Nokela 30 vlhr-rusk PuolIvälInkangas 32 vlhr-rusk oksaa 5% neul. kärjet rusko Mäntylä 33 vihr-kelt TakalaanIlo 34 vihr-kelt Kulvasjärvl 35 vihr-rusk oksa 5% neul. kärjet rusko Kaukovainio 37 vihr-rusk oksaa 5% neul. käriet rusko KontlnkanQas 36 vihr-rusk Tahkokangas 40 vihr-kelt ++ BO 13 Kaakkurl 42 vihr-rusk + BO 20 4 oksaa 5% neul. kärjet rusko Kulvasjärvl t: ~. U> W Sivu 1

29 NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS 2-vuotlaat neulaset 44 vlhr-rusk oksa 5% neul. kärlet rusko Rusko 45 vihr-rusk oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% neui. kärjet rusko KynsIlehto 46 vihr-kelt LämsänJärvl 48 vihr-kelt oksa 5% neul. kärjet rusko Molkkula 49 vlhr-kell Kulvala 52 vihr-rusk Vlä-HaaDalehlo 55 vlhr-kelt Kulvasjörvl. Myllykangas 57 vihr-kelt Maikkula 58 vihr-rusk oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neul. kärjet rusko IInoHI 60 vlhr-kelt Saarela 61 vihr-kelt oksaa 5% neul. kärlet rusk.. 1 oksa 5% neul. kärlel keli. Heikinharju 66 vihr-kelt oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 5% neul. kuollut MarkkuunkanQos 68 vlhr-kelt Hönttämäkl 71 vihr-rusk Valkials örven W-Duoll 73 vihr-kelt Sääskensuo 78 vihr-kelt Valklalsjärvl 80 vlhr-kell Sanginsuu 82 vihr-rusk oksa 5% neul. kuollut HoItInkylä 83 vlhr-rusk oksa 15% neul. kelt-rusk. Sanoinsuu. oolt-kenttä 90 vihr-kelt oksoo 10% neul. puoliksi rusko Pltkänselänkanoos 92 vlhr-kell Plkkarala. Asemakvlö 96 vihr Sanginjoki. Sadlnselkä 97 vihr-kelt Pikkaralan E-Duall t: ~. la Ä Sivu 2

30 Liite 6 _-.-:s ,. 2,,, x < _ km Q Kloroottisetja nekroottiset laikut 2-vuotiaissa neuiasissa v.i 999. Pahimmat vaurioalueet rasteroitu.

31 Liite 7.68 I-vuotiaat neulaset x 0-/0 % /1-25 % 26-50% 5/-75 % o % r, km rt 78 ~.71"\.~ 'S.8'y-.~~r 2-vuotiaat neulaset x 0-10 % % % 5/-75 % o % j,...,.-, km Kasvitautienja eläinten aiheuttamat vauriot 1- ja 2-vuotiaissa neulasissa v.1999.

32 Liite 8 MÄNNYN NEULASTEN RIKKIPITOISUUDET OULUSSA V HYLÄTYT TULOKSET. Nävteala Neulasten S-oitoisuus ikä ppm Oulu P 2 1 v 1400 Oulu P 3 1 v 1460 Oulu P 6 1 v 1350 Oulu P 7 1 v 1420 OuluP 8 1 v 1310 OuluP 9 1 v 1550 Oulu P 10 1 v 1390 Ouiu P 11 1 v 1580 OuluP 14 1 v 1600 Oulu P 15 1 v 1370 Oulu P 16 1 v 1110 OuluP 17 1 v 1490 Oulu P 19 1 v 1560 Oulu P 21 1 v 1350 OuluP 24 1 v 1640 OuluP 25 1 v 1840 Oulu P 26 1 v 1430 Oulu P 27 1 v 1430 OuluP 29 1 v 1540 OuluP 30 1 v 1650 Oulu P 32 1 v 1370 Oulu P 33 1 v 1520 Oulu P 34 1 v 1480 OuluP 35 1 v 1400 OuluP 37 1 v 1610 Oulu P 38 1 v 1380 Oulu P 40 1 v 1370 OuluP 42 1 v 1290 Oulu P 44 1 v 1400 OuluP 45 1 v 1450 Oulu P 46 1 v 1280 Oulu P 48 1 v 1340 Oulu P 49 1 v 1200 OuluP 52 1 v 1200 Oulu P 55 1 v 1310 OuluP 57 1 v 1300 Oulu P 58 1 v 1670 Oulu P 60 1 v 1360 OuluP 61 1 v 1370 Oulu P 66 1 v 1260 Oulu P 68 1 v 1450 OuluP 71 1 v 1310 Oulu P 73 1 v 1290 Oulu P 78 1 v 1170 OuluP 80 1 v 1180 Oulu P 82 1 v 1470 Oulu P 83 1 v 1270 Oulu P 90 1 v 1200 OuluP 92 1 v 1360 Oulu P 96 1 v 1100 Oulu P 97 1 v 1250 Nävteala Neulasten S-oitoisuus ikä ppm Oulu P 2 2v 1310 Oulu P 3 2v 1650 Oulu P 6 2v 1450 Oulu P 7 2v 1410 Oulu P 8 2v 1420 Oulu P 9 2v 1630 Oulu P 10 2v 1570 Oulu P 11 2v 1610 Oulu P 14 2v 1590 Oulu P 15 2v 1460 Oulu P 16 2v 1840 Oulu P 17 2v 1610 Oulu P 19 2v 1690 Oulu P 21 2v 880 Oulu P 24 2v 1670 Oulu P 25 2v 1860 Oulu P 26 2v 870 Oulu P 27 2v 1660 Oulu P 29 2 v 1480 Oulu P 30 2v 1640 Oulu P 32 2v 1450 Oulu P 33 2v 1590 Oulu P 34 2v 1900 Oulu P 35 2v 1580 Oulu P 37 2v 1670 Oulu P 38 2v 1390 Oulu P 40 2v 1410 Oulu P 42 2 v 1430 Oulu P 44 2v 1420 Oulu P 45 2v 1610 Oulu P 46 2 v 1250 Oulu P 48 2v 1380 Oulu P 49 2v 1280 Oulu P 52 2v 1130 Oulu P 55 2v 1230 Oulu P 57 2v 1210 Oulu P 58 2v 920 Oulu P 60 2v 1540 Oulu P 61 2 v 1120 Oulu P 66 2v 1260 Oulu P 68 2v 1490 Oulu P 71 2v 1490 Oulu P 73 2v 1400 Oulu P 78 2 v 1150 Oulu P 80 2v 1340 Oulu P 82 2 v 1410 Oulu P 83 2 v 1320 Oulu P 90 2v 1260 Oulu P 92 2 v 1430 Oulu P 96 2v 1290 Oulu P 97 2v 1270 k.a. max min s kpl , ,34 51

33 Oulun kaupungin ympäristöviraston julkaisuja: 1/1988 2/1988 3/1988 1/ /1989 4/1989 5/1989 6/1989 1/ /1991 2/1991 3/1991 4/1991 5/1991 6/1991 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 1/1994 2/1994 3/1994 4/1994 5/1994 6/1994 1/1995 2/1995 3/1995 4/1995 1/ /1996 4/1996 5/1996 1/ /1997 4/1997 5/1997 1/ /1998 4/1998 1/ /1999 4/1999 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 5/2000 Oulun ilmanlaatu. Päästökartoitus Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 1. Ympäristön tila. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun suuret ja erikoiset puut. Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvltys 2. Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Oulun ilmanlaatu. Neulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus Ympäristönsuojelutietoa oululaisille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ympäristömeluselvitys. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Oulun kaupungin maisema- ja maa-ainesselvitys. Oulun ilmanlaadun kehitys PiIpasuan alueen luonto. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet Hietasaaren alueen maankäyttö. Ympäristövaikutusten arviointi. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Oulun ympäristön tila Tölkkisäilykkeiden raskasmetallitutkimus Uppopaistorasvatutkimus Ympäristötietoa Oulun seudun asukkaille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Ympäristönsuojeiun tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen Oulun ilmanlaatu. Männynneulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus Valmisruokien ja leipien suolapitoisuus sekä pakkausmerkinnät Oulussa ja lähikunnissa Maasto-opetuskohteila Oulun kouluille ja päiväkodeille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Arvio Oulun kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Kempeleenlahden luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä. Järviseurannan viisivuotiskatsaus Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Ympäristönsuojelulautakunta - ympäristölautakunta kymmenen vuotta. Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus Oulun ympäristön vesistöjen kalojen elohopeapitoisuuden seuranta vuosina ja yhteenveto Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettyjen petokaiojen elohopeapitoisuuksista vuosina Selvitys päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa tarjottavien ruokien suolapiloisuudesta Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1996 Oulun ympäristön tila 1997 Oulun kaupungin Iinnustolaskennat PKT-yritysten ympäristöasioiden hoito. Toimialakohtaisia selvityksiä Oulussa Oulun seudun auto- ja ko~aamoalan jäteopas. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun Ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet Oulujoen suiston luonnonolot. Kirjallisuusselvitys. Ympäristölautakunnan vuosikertomus Oulun Ilmanlaatu. Mittaustulokset Koulu ja kestävä kehitys. Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksesta Oulun koulujen ja päiväkotien sisäilmaston kartoitus. Ympäristölautakunnan vuosikertomus Oulun Ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun Ilmanlaatu. Männynneulasten rikkipitoisuus ja vauriokartoitus 1999 ja Oulun kaupunki,, Ympäristövirasto Kauppatori, PL 34 ~ OULUN KAUPUNKI ISSN