Vaiheen 2 loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaiheen 2 loppuraportti"

Transkriptio

1 VATT-TUTKIMUKSIA 75 VATT-RESEARCH REPORTS Heikki Kemppi Adriaan Perrels Antti Lehtilä SUOMEN KANSALLISEN ILMASTO-OHJELMAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Vaiheen 2 loppuraportti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 2001

2 ISBN ISSN Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Hämeentie 3, Helsinki, Finland Oy Nord Print Ab Helsinki, March 2001

3 KEMPPI, HEIKKI PERRELS, ADRIAAN LEHTILÄ, ANTTI: SUOMEN ILMASTO-OHJELMAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Government Institute for Economic Research, 2001, (B, ISSN , No 75). ISBN Abstract: This is the final report on macro-economic cost assessment of a domestic climate policy programme for Finland. The core assessment work was done with an energy systems model (EFOM) soft linked with a macro-economic model (KESSU). The study was carried out in co-operation with VTT Energy. The policy programme consisted of both pricing measures and prescriptions. For the programme several variants were specified, each with their own dosage of measures. From an engineering-economic viewpoint the use of more nuclear looks economically advantageous, but from a macro-economic viewpoint the advantage is less prominent. Use of energy taxes combined with tax recycling seems from a macro-economic viewpoint less harmful than a purely prescriptive programme. Macro-economic cost of a purely domestic policy package for the first commitment period amount to about 0,5 % of Finnish GDP in The study was financed by the ministries of Trade and Industry, Environment and VATT/Ministry of Finance. Key words: climate policy, assessment, carbon tax, energy tax Tiivistelmä: Tämä raportissa esitetään kansallisen ilmasto-ohjelman toteuttamisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Taloudelliset ja kokonaistaloudelliset vaikutukset on laskettu energiajärjestelmämallilla (EFOM) ja kokonaistaloudellisella mallilla (KESSU). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä VTT Energian kanssa. Ilmasto-ohjelma sisältää sekä hintaohjauskeinoja että normiohjausta. Luoduissa ohjelmavaihtoehdoissa ohjauskeinojen merkitys vaihtelee. Teknistaloudellisesta näkökulmasta ydinvoima on edullinen ratkaisu, mutta kokonaistaloudellinen näkökulma kaventaa jossakin määrin lisäydinvoiman etua. Energiaverojen korotukseen ja energiaverojen kertymän takaisinkierrätykseen perustuva ohjelmavaihtoehto aiheuttaa pienemmät kustannukset kuin pelkkiin normeihin ja tukiin perustuva ohjelmavaihtoehto. Ilmasto-ohjelman toteuttamisen kokonaistaloudellisiksi kustannukseksi arvioidaan noin puolen prosentin alenema vuoden 2010 bruttokansantuotteessa. Tutkimuksen rahoittivat kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö sekä VATT/valtiovarainministeriö. Asiasanat: ilmastomuutospolitiikka, arviointi, hiilivero, energiavero

4 KK

5 VATT ja ilmastopolitiikan kehitys Ilmastopolitiikasta on tullut pitkälle tulevaisuuteen kestävä teema kansallisessa politiikassa. Ilmastonmuutos ja sen torjunta on erittäin monisäikeinen haaste, jonka toteuttaminen edellyttää uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja uusia sovellutuksia useilta tieteen osa-alueilta. Moninaisuus koskee myös ilmastopolitiikan taloustieteellisiä kysymyksiä, jonka vuoksi ilmastonmuutoksen talous on tullut tärkeäksi tutkimusaiheeksi VATT:n toiminta-alueella. Lisäksi haasteen kansantaloudellisen merkityksen vuoksi ilmastonmuutos on otettu yhdeksi avainteemaksi VATT:n tutkimusstrategiassa. Ilmastonmuutoksen talouteen liittyvät tutkimusongelmat koskevat monia taloustieteen osa-alueita. Vaikka ilmastonmuutos on sijoitettu VATT:n tutkimusstrategiassa lohkoon globaalinen kehitys, se liittyy myös strategiamatriisin muihin aiheisiin, kuten esimerkiksi kestävään kehitykseen, talouden rakennemuutokseen, verokilpailuun ja EU-integraatioon. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvien taloudellisten kysymysten analysointi edellyttää omaa erityistietoa ympäristöstä ja energiataloudesta. Yksi VATT:n neljästä tutkimusalueesta on nimeltään Ympäristö ja infrastruktuurit, jonka toimialaan ilmastonmuutoksen talouden tutkiminen sopii luonnollisesti hyvin. Tutkimusalueelle luodaan paraikaa energia ja ympäristö -lohkoa, jossa ilmastomuutokseen liittyvä tutkimus on erittäin keskeinen osa-alue. Energia- ja ympäristölohkolla on mahdollisuus luoda uusia kehitysideoita, joista hyötyvät myös muut VATT:n tutkimusaiheet ja -alueet. Strategian ja strategiamatriisin tarkoitus onkin luoda lisäarvoa tutkimusalueiden hedelmällisellä vuorovaikutuksella. Esimerkiksi kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat hyvin läheisesti yhteenkuuluvia tutkimusaiheita. Kokemukset Kioto-tutkimuksesta muodostavat hyvän perustan, jolle voidaan edelleen rakentaa uusia tutkimuksia ja kansantaloudellisia malleja. Yhtenä tutkimusprojektina vuosina 2001 ja 2002 on yleisen tasapainomallin kehittäminen niin, että se on soveltuu kansainvälisten ilmastomuutoskysymysten tutkimiseen. Ilmastotutkimuksen monimutkaisuus vaati luonnollisesti monelle taholle ulottuvaa yhteistyötä. Kioto-tutkimus loi laajaa ja hedelmällistä yhteistyötä VTT Energian kanssa. Toivottavasti Valtion teknillinen tutkimuskeskus toimii yhteistyökumppanina myös uusissa tutkimushankkeissa. Lisäksi vaikuttaa, että yhteydet Suomen ympäristökeskukseen muun muassa BAT-projektissa ja Suomen Akatemian projektissa Ohjausmekanismien vaikutus ravinteiden kiertoon ekosysteemeissä ja talousjärjestelmissä ovat luoneet uutta perustaa tulevaisuuden yhteistyölle. Seuraava tavoite olisikin kansainvälisen yhteistyöprojektin kehittäminen ilmastopolitiikan alueella. Reino Hjerppe Ylijohtaja

6 KK

7 Esipuhe Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sopi vuoden 1999 alkupuoliskolla kauppaja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön kanssa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, jonka tavoitteena on arvioida Kioto ilmastosopimuksen Suomen velvoitteiden toteuttamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe alkoi huhtikuussa 1999 ja päättyi huhtikuussa Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli suorittaa useita asiaa kartoittavia esitutkimuksia. Toukokuussa 2000 alkanut tutkimuksen toinen vaihe kesti maaliskuun 2001 loppuun asti. Toisessa vaiheessa arvioitiin mallilaskelmilla kansallisten ilmastoohjelmien vaihtoehtojen kokonaistaloudelliset vaikutukset. Mallilaskelmat toteutettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa yhteistyötä tehtiin tietojen vaihdossa myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta on ohjannut sekä asiantuntija- että johtoryhmä. Asiantuntijaryhmään kuului tutkijoita Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, sekä Pekka Tervo kauppa- ja teollisuusministeriön edustajana, Magnus Cederlöf ja Antero Honkasalo ympäristöministeriön edustajina ja Heikki Sourama valtiovarainministeriön edustajana. Johtoryhmään kuuluivat alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Taisto Turunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Reino Hjerppe Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Esipuheen loppuun on liitettävä surullinen sanoma siitä, että Mikael Björnberg, joka kuului Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkijaryhmään tuotteliaana ja asiantuntevana tutkijana, sai surmansa lento-onnettomuudessa marraskuussa Muistamme hänet hyvänä ystävänä ja arvostettuna tutkijana. Adriaan Perrels Projektijohtaja KK

8 KK

9 Yhteenveto Ilmastopolitiikan viitekehys Teollisuusmaiden muodostama ryhmä (ns. Annex B maat) on sitoutunut Kioto ilmastosopimuksessa 1 alentamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasolta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisöä koskeva tavoite kahdeksan prosentin alennus kasvihuonehuonepäästöissä tuotti EU:n taakanjakoneuvotteluissa Suomelle tavoitteen, jossa Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät kasva vuoden 1990 tasolta. Suomen tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2000 aikana valmistui kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO). Valmistustyötä ohjasi Kioto-ministerityöryhmä, jota avusti kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), ulkoministeriön (UM), valtiovarainministeriön (VM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja ympäristöministeriön (YM) edustajista koostuva Kiotoyhdysverkko. Kioto-yhdysverkko valmisti ilmastostrategian ja kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO) on Suomen ilmastostrategian tärkeä osa. MMM, YM, LVM sekä KTM ovat laatineet omat sektoriohjelmansa ja taustaselvityksensä kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Tämä tutkimusraportti esittelee kansallisen ilmasto-ohjelman laadinnan taustaksi tehtyjä kokonaistaloudellisia vaikutuslaskelmia. Tutkimus on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa yhteistyössä VTT Energian kanssa. Tutkimuksen tulokset kuvaavat Suomen kasvihuonekaasupäästötavoitteen toteuttamisen taloudellisia vaikutuksia. Suomen tavoitteena on saavuttaa vuosien keskiarvona vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen taso. Perusskenaariossa energiajärjestelmämallin mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvavat noin 91,2 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä ja vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöt olivat 75,2 miljoonaa tonnia. Kasvihuonekaasupäästöjä tulee siis vähentää noin 16 miljoonaa tonnia eli noin 18 %. Tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO 2 ), jonka osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 84 %. Muut kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) sekä ns. uudet kaasut HFC, PFC, SF 6. Hiilidioksidipäästöjen suurin lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä, kuten kivihiilen käyttöön perustuva sähkön- ja kaukolämmöntuotanto sekä bensiinin ja dieselöljyn käyttö tieliikenteessä. Energiantuotannossa hiilidioksidipäästövapaita tuotantomuotoja ovat muun muassa vesi-, tuuli- ja ydinvoima. Suomessa biopolttoaineet ovat merkittävä energialäh- 1 Liitteessä 1 on ilmastopolitiikkaan liittyvä sanasto.

10 ii de. 2 Muita kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat jätehuolto (metaani), maatalous (metaani ja dityppioksidi) ja teollisuusprosessit (dityppioksidi ja uudet kaasut). Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa käytetään hyväksi kasvihuonekaasujen välistä vaihdantaa ja hyödynnetään muun muassa edellä mainittuja hiilidioksidipäästövapaita energiamuotoja (esimerkiksi ydinvoima ja tuulivoima) ja vähäpäästöisempiä energiamuotoja (esimerkiksi maakaasu). Ilmasto-ohjelma sisältää lukuisia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään energiansäästöön ja energiantuotannon rakenteen muuttamiseen vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaksi. Ohjauskeinot ja toimenpiteet koskevat kaikkia oleellisia sektoreita taloudessa. Ilmasto-ohjelmassa tärkeitä ohjauskeinoja ovat energiaverot ja tiettyjen energialähteille myönnettävät tuet. Rakennusten energiankulutusta koskevat normit ovat esimerkki tärkeistä toimenpiteistä. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen tähtäävät ohjauskeinot ja toimenpiteet ovat kuitenkin monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Yritykset ja kotitaloudet voivat toteuttaa päästöjenvähennykset erilaisilla tavoilla. Tämän vuoksi on järkevää tarkastella millaisia eroja erityisesti kustannuksissa eri ohjelmavaihtoehtojen välille syntyy. Ilmasto-ohjelman vaihtoehdot Ilmasto-ohjelman laadinnasta vastaavat ministeriöt päätyivät tietyissä ominaisuuksissa toisiaan muistuttaviin ilmasto-ohjelman vaihtoehtoihin, mutta joissakin ominaisuuksissa ohjelmavaihtoehdot kuitenkin poikkeavat toisistaan. Alun pitäen päävaihtoehtoja oli kaksi; KIO1 eli vaihtoehto ilman lisäydinvoimaa ja KIO2 eli lisäydinvoimavaihtoehto. KIO1 ja KIO2 ovat alkuperäiset ohjelmavaihtoehdot, joista muut ohjelmavaihtoehdot kehitettiin. Alkuperäiset ilmasto-ohjelmat (KIO1 ja KIO2), joista siis lähdettiin liikkeelle, koostuvat viidestä tärkeästä elementistä: - Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin rajoittamiseen tähtäävät toimet ja ohjauskeinot. Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani, N20, HFC, PFC, SF6. Suomen ilmastopolitiikan kannalta ainoastaan metaani ja typpidioksidi voivat merkittävästi (ml. kustannustehokkuus) vaikuttaa päästötavoitteen saavuttamiseen. - Uusiutuvien energialähteiden ohjelma (UEO), jolla pyritään erityisesti biomassan energiakäytön lisäämiseen. 2 Ilmastosopimuksen mukaan biopolttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ei lueta kasvihuonekaasupäästöihin, koska oletetaan, että hiilen kierron vuoksi ne eivät aiheuta laskenta-ajanjaksolla säteilypakotteen muutosta.

11 iii - Energiansäästöohjelma (ESO), joka sisältää asumiseen, rakentamiseen, kuljetuksiin ja teollisuuteen kohdistuvia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä. - Hiilenkäyttökielto KIO1-ohjelmassa ja yhden uuden 1300 MW ydinvoimalan rakentaminen KIO2-ohjelmassa. - Kotitalouksien ja yritysten energia- ja sähköverojen asteittainen korottaminen. Energiansäästönormit, uusiutuvien energialähteiden tuet ja energiaverojen veroasteet ovat samat KIO1:ssä ja KIO2:ssa. Jotta kaikki ohjelmavaihtoehdot toteuttaisivat saman vertailukelpoisen kasvihuonekaasupäästöjen tason energiaverojen veroasteita muutettiin kussakin ohjelmavaihtoehdossa siten, että päästötavoite toteutuu. Lisäksi muodostettiin neljä ohjelmavaihtoehtoa, joissa liikennepolttonesteiden verotusta ei korotettu. Edelleen haluttiin myös ohjelmavaihtoehdot, joissa energiaverotusta ei koroteta lainkaan. Lopulta muodostettiin kuusi keskeistä kasvihuonekaasupäästöissä vertailukelpoista ohjelmavaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan kyseiset kuusi ohjelmavaihtoehtoa valitettiin kymmenen kehitetyn ohjelmavaihtoehdon joukosta. Kun ohjelmavaihtoehdoissa muutettiin energiaverojen veroasteita päästötavoitteen saavuttamiseksi tarkalleen ja otettiin huomioon liikennepolttonesteiden lisäverovaihtoehdot sekä vaihtoehdot, joissa tavoite saavutetaan korottamatta energiaveroja, saatiin lopulta kaiken kaikkiaan seuraavat ohjelmavaihtoehdot: (1) KIO1; alkuperäinen KIO1, (2) KIO1-NONLV: kuten KIO1, mutta ilman liikennepolttoaineverojen korotuksia, (3) KIO1*: kuten KIO1, mutta energiaverojen veroasteita muutettu, jotta päästötavoite saavutetaan tarkalleen (liikennepolttoaineiden verotuksen perusteet samat kuin KIO1:ssa), (4) KIO1-NONLV*, kuten KIO1*, mutta ilman liikennepolttoaineverojen korotuksia, (5) KIO1-NONEV: kuten KIO1, mutta ilman energiaverojen korotuksia, sen sijaan tukien ja muiden toimien määrää on lisätty, sekä (6) KIO2; alkuperäinen KIO2, (7) KIO2- NONLV: kuten KIO2, mutta ilman liikennepolttoaineverojen korotuksia, (8) KIO2*: kuten KIO2, mutta energiaverojen veroasteita on muutettu, jotta päästötavoite saavutetaan tarkalleen (liikennepolttoaineiden verotuksen perusteet samat kuin KIO1:ssa ja KIO2:ssa), (9) KIO2-NONLV*: kuten KIO2-NONLV, mutta energiaverojen veroasteita on muutettu, jotta päästötavoite saavutetaan tarkalleen ja (10) KIO2-NONEV: kuten KIO2, mutta ilman energiaverojen korotuksia, sen sijaan tukien ja muiden toimenpiteiden määrää on lisätty. Lyhennetään kasvihuonekaasupäästötavoitteen tarkalleen toteuttavat energiaverovaihtoehdot seuraavasti: - Energiaverovaihtoehto 1: sisältää liikennepolttoaineverojen korotukset (KIO1* ja KIO2*).

12 iv - Energiaverovaihtoehto 2: ei sisällä liikennepolttoaineverojen korotuksia (KIO1-NONLV* ja KIO2-NONLV*). - Energiaverovaihtoehto 3: ei sisällä lainkaan energiaverojen korotuksia (KIO1-NONEV ja KIO2-NONEV). Tällöin päästörajoitteen tarkalleen toteuttavista ohjelmavaihtoehdoista saadaan seuraava taulukko, josta ilmenevät käytetyt lyhenteet eli ko. ohjelmavaihtoehdon nimi: Keskeiset ohjelmavaihtoehdot Ei lisäydinvoimaa, sähköntuotantovaihtoehto 1 Lisäydinvoimaa, sähköntuotantovaihtoehto 2 Energiaverovaihtoehto 1 KIO1* KIO2* Energiaverovaihtoehto 2 KIO1-NONLV* KIO2*-NONLV* Energiaverovaihtoehto 3 KIO1-NONEV KIO2-NONEV Arvioinnissa on keskitytty kuuteen päästötavoitteet tarkalleen toteuttavaan ohjelmavaihtoehtoon, jotka on esitetty yllä olevassa taulukossa. Julkisen sekotorin budjettitasapainon säilyttämisen vuoksi energiaverojen korottamisen vaikutukset neutraloidaan (kierrätetään takaisin) alentamalla muita veroja. Alun pitäen energiaverokertymän takaisinkierrätyksessä oli useita vaihtoehtoja: - 50 %/50 % eli puolet kertymästä kierrätetään takaisin kotitalouksien tuloverolla alennuksena ja puolet työnantajien sosiaalivakuutusmaksuilla % eli takaisinkierrätys perustuu vain kotitalouksien tuloveroon. - ALV alennus eli takaisinkierrätys perustuu arvonlisäveroperusteiden alentamiseen (ETLAN mallilla kokeiltu vaihtoehto). Laskelmien toteuttaminen ja tulosten tulkinta Ohjelmavaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset arvioidaan käyttämällä yhdessä sekä energiajärjestelmämallia (EFOM) että ekonometristä kokonaistaloudellista mallia (KESSU). Kustannusten jakautuminen kotitaloustyyppien välillä arvioidaan tilastokeskuksen tietojen perusteella. Kokonaisarvio tehdään pienimuotoisella monikriteerianalyysillä.

13 v Laskelmissa energiajärjestelmämallilla lasketut ohjelmavaihtoehdon toteuttamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset siirretään kokonaistaloudellisen mallin sektoreille. Kustannusten siirto kotitalouksille, palveluille ja teollisuuden toimialoille perustuu pääasiassa niiden energiankäyttöön. Teollisuuden ja palveluiden kustannusten muutos voidaan tulkita ko. toimialojen yksikkökustannusten kohoamiseksi, josta aiheutuu kannattavuuden muutos. Kannattavuuden heikkenemisen vuoksi vientiteollisuuden toimialojen vientitarjonta vähenee ja tätä kautta niiden panoskysyntä sekä välitön ja välillinen heikkenee. Tästä aiheutuu myös välillisiä vaikutuksia muille toimialoille. Palveluiden kustannusten kohoaminen vähentää niiden kysyntää, jolloin aiheutuu vastaavat panoskysynnän alentumisen vaikutukset kuin teollisuuden toimialojen tapauksessa. Kummankin edellä mainitun sektorin tuotannon muutoksen välitön ja välillinen vaikutus työllisyyteen alentaa edelleen kotitalouksien tuloja ja tätä kautta tuotantoa. Kotitalouksien energiankysyntää muutetaan vastaamaan energiajärjestelmämallin mukaista kotitalouksien energiankulutuksen muutosta. Kotitalouksien kysyntää muutetaan myös energiajärjestelmämallin kotitaloussektorin energian säästöinvestointien mukaisesti, jolloin aiheutuu kotitalouksien kysynnän rakenteen ja tason muutos. Laskelmissa oletetaan joustavat reaalipalkat (nimellispalkkoja ei muuteta hintatason muutoksen vuoksi), joten tältä osin ei aiheudu kokonaistaloudellisia lisäkustannuksia. Laskelmissa energiaverojen lisäyksen kertymä kierrätetään takaisin siten, että puolet kertymästä kohdistetaan kotitalouksien tuloveron alentamiseen ja puolet työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alentamiseen. Mikäli energiaverokertymä jää pienemmäksi kuin mikä on perusskenaarion energiaverokertymä julkisen sektorin budjetti tasapainotetaan kiristämällä kotitalouksien tuloverotusta. Kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, mikä on energiajärjestelmämallilla lasketut suorat kustannukset kullakin sektorilla (kuten raskaan teollisuuden kustannukset), mikä on tarvittava energiaverojen ja tukien taso, kuinka nämä kohdistuvat kullekin sektorille, sekä millä menettelyllä (kotitalouksien tulovero vs. työantajien sosiaaliturvamaksut) budjettitasapaino kokonaistaloudellisessa mallissa toteutetaan.

14 vi Johtopäätökset Vuoden 2010 tilanteen mukaan arvioituna bruttokansantuotteen määrä on ilmasto-ohjelman vuoksi 0,3 % - 0,6 % alhaisempi kuin perusskenaariossa ja kotitalouksien kulutus on 0,6 % - 0,9 % alhaisempi kuin perusskenaariossa. Yllä esitetyt tulokset perustuvat laskelmiin, joissa energiaveron nettokertymän muutos palautetaan kotitalouksien tuloverojen alennuksina ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennuksina. Laskelmat siis perustuvat tasapainotettuun budjettiin. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi energiaverojen nettokertymä voidaan palauttaa taloudenpitäjille alentamalla arvonlisäverotusta. Energiaverotus yhdistettynä energiaverokertymän takaisinkierrätykseen on kokonaistaloudellisten kustannusten kannalta suhteellisen tehokas ohjauskeino. Takaisinkierrätys selkeästi vähentää energiaverojen kokonaistaloudellista kustannusta. Ohjelmavaihtoehdot, joissa ei toteuteta energiaverojen korotuksia aiheuttavat kotitalouksille suuremmat kustannukset kuin energiaverojen korotukset sisältävät ohjelmavaihtoehdot. Ilman energiaverojen korotuksia kotitalouksien kulutus alenee 1 % - 1,2 %. Näissä ohjelmavaihtoehdoissa energiaverojen kiristämisen hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus kompensoidaan muita toimenpiteitä ja tukia lisäämällä. Tyypillisesti energiaverotusta korvaavat toimet ovat kalliimpia kuin energiaverojen korotus. Koska näissä ohjelmavaihtoehdoissa energiaverojen nettokertymä alenee, julkisen sektorin budjettitasapainon ylläpitämisen vuoksi kotitalouksien tuloverotusta kiristetään. Lisäydinvoima vaikuttaa kotitalouksien kulutuksella ja bruttokansantuotteella mitattuna 0,1 % - 0,2 % kustannuksia alentavasti. Lisäydinvoiman kustannusetu riippuu ohjelmavaihtoehdosta ja energiaverojen takaisinkierrätysmenettelystä. Kustannuseroa, joka on 0,1 % tai pienempi ei voida näiden mallilaskelmien tulosten tulkinnassa pitää merkitsevänä erona. Raskaan teollisuuden tuotannon alennus perusskenaarioon verrattuna vuonna 2010 vaihtelee välillä 0,1 % - 0,4 % ja vastaavasti kevyen teollisuuden tuotannon alentumisen vaihteluväli on 0,15 % - 0,25 %. Maatalouden ja yksityisten palveluiden tuotanto alenee 0,3 % - 0,6 %. Lisäydinvoima puolittaa raskaan teollisuuden kustannukset (tuotannon muutoksella mitattuna). Kevyen teollisuuden ja palveluiden kustannuksiin lisäydinvoima vaikuttaa suhteellisen vähän. Energiaverokertymän palautusmenettely vaikuttaa jossakin määrin ko. verokertymillä kokonaistaloudellisiin tuloksiin. Yksityiset palvelut ja kevyt teolli-

15 vii suus hyötyvät, kun energiaverojen kertymän takaisinkierrätys kohdistetaan kotitalouksien tuloverojen alentamiseen. Keskimääräinen kustannus kotitaloutta kohden energiaverojen takaisinkierrätyksen jälkeen vaihtelee 1200 markasta 1800 markkaan vuodessa vuoden 2010 tilanteen mukaan arvioituna. Ohjelmavaihtoehdoissa ilman energiaverojen korotuksia keskimääräinen kustannus kotitaloutta kohden vaihtelee 2000 markasta 2400 markkaan. Lisäydinvoima alentaa kotitalouksien keskimääräistä kustannusta markkaa. Lisäydinvoima pienentää hieman kotitaloustyyppien välistä kustannusten hajontaa. Ohjelmavaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset kotitaloutta kohden riippuvat merkittävästi kotitalouden asunnontyypistä ja lämmitysjärjestelmästä. Liikennepolttonesteiden lisäverojen sisällyttäminen ohjelmavaihtoehtoon lisää kotitalouksien välisiä kustannuseroja, koska henkilöautojen omistus ja vuotuiset ajokilometrit vaihtelevat suhteellisen paljon kotitaloudesta toiseen. Ohjelmavaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuva elinkustannusten suhteellinen muutos eli kustannusten muutos suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin riippuu edellä esitetyistä tekijöistä ja kotitalouksien tuloista. Kotitaloustyyppikohtaiset erot elinkustannusten suhteellisessa muutoksessa ovat varsin pieniä. Joissakin kotitaloustyypeissä kustannukset kohoavat hieman yli yhteen prosenttiin käytettävistä olevista tuloista ja näihin kotitaloustyyppeihin kuuluu noin yhdeksän prosenttia kotitalouksista. Yksittäisten kotitalouksien suhteelliset kustannukset voivat olla tätäkin suuremmat. Vastaavasti myös tietyillä yksittäisillä yrityksillä kustannukset voivat olla huomattavasti keskiarvoa suuremmat. Vuoden 2010 jälkeen lisäydinvoiman sisältävien ohjelmavaihtoehtojen kustannukset kasvavat hitaammin kuin ohjelmavaihtoehtojen, joissa ei oleteta lisäydinvoimaa. Tulosten epävarmuudesta ja herkkyydestä ulkoisten olosuhteiden muutokseen kannattaa todeta kolme seikkaa: - Mikäli kansainvälisellä tasolla hyödynnetään joustavuusmekanismeja (päästöoikeuksien kauppaa ja yhteistoteutusta) kotimaisiin ilmastopoliittisiin ohjelmiin kohdistuu todennäköisesti muutospaineita, koska ko. ohjelma mahdollistaa suhteellisen merkittävän kustannussäästön toteuttamisen. - Perusskenaarion oletus sähkön tuonnin loppumisesta muista pohjoismaista vuoteen 2010 mennessä lienee varsin realistinen. Toisaalta on mahdollista, että sähkön tuonti säilyy tiettyyn määrään saakka kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Ilman lisäydinvoimaa ohjelmavaihtoehdossa sähkön tuontimahdol-

16 viii lisuus alentaa kustannuksia, mutta lisäydinvoimavaihtoehdoissa sähkön tuonnilla on hyvin vähäinen vaikutus kustannuksiin. - EU:n tasolla toteuttavan ja jo perusskenaarioon sisältyvän viiden litran henkilöauton käyttöönoton onnistumista voidaan epäillä. Kyseisen toimenpiteen kustannuksettomuus ja ulkopuolisista olosuhteista riippuminen tekee siitä houkuttelevan toimenpiteen, mutta tarkemmin analysoituna ko. politiikan toteuttaminen on epävarmaa. Mikäli ko. politiikka epäonnistuu ei ole selvää, kuinka aiheutuva päästövähennysvaje katetaan. Laajemmalla arviointikehikolla tarkasteltuna (sisältää muitakin vaikutuksia kuin kokonaistaloudelliset kustannukset) osoittautuu, että ohjelmavaihtoehtojen keskinäinen paremmuusjärjestys useimmiten muistuttaa puhtaasti taloudellisilla muuttujilla saatavaa järjestystä. Ohjelmaluonnosten paremmuusjärjestys muuttuu vain mikäli muille kuin taloudellisille tuloksille annetaan merkittävästi enemmän painoa. Luonnollisesti ohjelmavaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen vaikuttaa aikajänne, jolla vaikutuksia tarkastellaan. Ohjelmavaihtoehtojen tavoitteena on ensimmäisen sopimuskauden velvoitteiden toteuttaminen, mutta todennäköisesti nyt aloitettava ilmastopolitiikka on osa huomattavasti pidempikestoista prosessia. KK

17 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Tutkimuksessa käytetty arviointijärjestelmä Johdanto Energiajärjestelmää kuvaava malli EFOM Kokonaistaloutta kuvaava malli KESSU Arvioinnin muut vaiheet Pääkriteerit ja tärkeimmät arvioinnissa käytettävät muuttujat Kokonaistaloudelliset kustannukset Kustannusten jakaantuminen taloudenpitäjien kesken Tulosten epävarmuus ja herkkyys Tuloksia koskevia varauksia 18 3 Perusskenaarion tärkeimmät oletukset 21 4 Ilmasto-ohjelman kuvaus Katsaus ohjauskeinoihin ja niiden aiottuihin vaikutuksiin 25 5 Mallisimulointien tulokset Energiantuotannon rakenne ja kasvihuonekaasupäästöt Energiajärjestelmämallilla arvioidut kustannusmuutokset Taloudelliset vaikutukset Kokonaistaloudelliset vaikutukset Energiakustannusten muutoksen tulojakovaikutukset Taloudellisten vaikutusten herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelun vaihtoehdot Herkkyystarkastelun tulokset 58 6 Ohjelmavaihtoehtojen vaikutusten yleisarviointi Johdanto Tulosten tulkintaa - mikä on lukujen arvo? Yksittäiset ohjauskeinot ja toimenpiteet 68

18 6.4 Ilmasto-ohjelman yleisarviointi 72 7 Johtopäätökset 77 Lähteet 81 LIITE 1 - SANASTO 83 LIITE 2 - Mallien syöttötiedot, muokkaukset ja tulokset 89 LIITE 3 - Tulosten siirtäminen EFOM:sta KESSU:un 97 LIITE 4 - Pääomakustannusten vaikutusten arviointi 103 LIITE 5 - Arvioinnin kyselyn ja keskustelun yhteenveto 107 LIITE 6 - MCA-käsittelyn tausta 111

19 1 Johdanto Teollisuusmaiden muodostama ryhmä (ns. Annex B maat) on sitoutunut Kioto ilmastosopimuksessa 3 alentamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasolta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisöä koskeva tavoite kahdeksan prosentin alennus kasvihuonehuonepäästöissä tuotti EU:n taakanjakoneuvotteluissa Suomelle tavoitteen, jossa Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät kasva vuoden 1990 tasolta. Suomen tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2000 aikana valmistui kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO). Valmistelutyötä ohjasi Kioto-ministerityöryhmä, jota avusti kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), ulkoministeriön (UM), valtiovarainministeriön (VM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja ympäristöministeriön (YM) edustajista koostuva Kioto-yhdysverkko. Kioto-yhdysverkko valmisteli ilmastostrategian, josta kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO) on tärkeä osa. MMM, YM, LVM sekä KTM ovat laatineet omat sektoriohjelmansa ja taustaselvityksensä kansallista ilmastoohjelmaa varten. Tämä tutkimusraportti esittelee kansallisen ilmasto-ohjelman laadinnan taustaksi tehtyjä kokonaistaloudellisia vaikutuslaskelmia. Tämän luvun lopulla esitellään joiltakin osin ilmastostrategian ja siihen kuuluvan ilmastoohjelman valmisteluprosessia. Tämä julkaisu on Kioto ilmastosopimuksen toteuttamisen kokonaistaloudellisten vaikutusten tutkimusohjelman toisen vaiheen loppuraportti. Julkaisu on mittavan valmistelutyön ja lukuisien mallilaskelmien lopputulos. Valmistelutyö sisälsi tutkimuksia ja selvityksiä sähkömarkkinoista, ohjauskeinojen valinnasta ja joustavuusmekanismien hyödyntämisestä sekä mallien kehitystyötä. Ohjelmavaihtoehtojen uudelleenarviointi voisi olla perusteltua esimerkiksi joustavuusmekanismien hyödyntämisen vaikutuksilla sekä mahdollisesti myös taloudellisten vaikutusten arvioinnista seuraavan palautteen vuoksi. Tämän vuoksi tämän tutkimuksen tuloksia voitaneen pitää pikemminkin oppimisprosessin tärkeänä osana, vaikka tutkimus sinällään on kattava yhteiskuntataloudellinen arvio kustannuksista. Tutkimus perustuu pitkälti perusskenaarioon ja ohjelmavaihtoehtoihin nojautuviin mallilaskelmiin. Mallilaskelmat käsittävät - energiantuotannon ja käytön tietoja; kuten primäärienergian kulutus, energian loppukulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sekä energiajärjestelmän suorat kustannukset. 3 Liitteessä 1 on ilmastopolitiikkaan liittyvä sanasto.

20 2 Johdanto - taloudellisia kustannustietoja; kuten energiantuotannon ja käytön ohjaamisen toimialakohtaiset vaikutukset, kokonaistaloudelliset kustannukset, vaikutukset työllisyyteen sekä kotitalouksien elinkustannuksiin. Energiajärjestelmää eli energiatuotantoa ja käyttöä koskevat laskelmat tehtiin VTT- Energian käyttämällä ja kehittämällä EFOM-mallilla. Kokonaistaloudelliset vaikutukset laskettiin valtiovarainministeriön kehittämällä ja VATT:n käytössä olevalla kokonaistaloudellisella KESSU-mallilla. Kotitalouksien elinkustannusten muutoslaskelmat tehtiin erillisinä laskelmina. Kokonaisarvio suoritetaan monikriteerianalyysillä. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on ilmasto-ohjelman toteuttamisen taloudellisten vaikutusten arviointi. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää kaksi ohjetta kokonaistaloudellisten vaikutusten laskemiseksi. Ensinnäkin Suomen ilmastopoliittinen tavoite tulee saavuttaa mahdollisimman alhaisin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Toiseksi ilmastopolitiikan toteuttaminen ei saa vaarantaa julkisen sektorin budjettitasapainoa. Toiseksi mainittu seikka otetaan mallilaskelmissa huomioon siten, että energiaverojen kertymän muutos kierrätetään takaisin talouteen muita veroja alentamalla ja myös tarvittaessa energiaverojen menetys korvataan muita veroja korottamalla. Laskelmat siis perustuvat julkisen sektorin budjettitasapainoon. Ensiksi mainitun kohdan toteuttaminen ei liene aivan yksiselitteistä, koska mahdollisimman alhaisilla yhteiskuntataloudellisilla kustannuksilla lienee useita tulkintoja. Yhteiskuntataloudellista kustannusta voidaan mitata useilla tavoilla, jolloin politiikkavaihtoehdon paremmuus riippuu valitusta mittarista sekä hyötyjen ja kustannusten tarkastelun aikajänteestä. Yhteiskuntataloudellisten minimikustannusten tavoite otetaan laskelmissa ja niiden tulkinnassa huomioon tarkastelemalla useita mittareita. Tutkimuksen tulokset perustuvat Kiotossa sovitun tavoitteen toteuttamisen vaikutuksiin EU:ssa sovitun taakanjaon mukaisesti. Suomen tavoitteena on saavuttaa vuosien keskiarvona vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästötaso. Joitakin kustannuksia tarkastellaan vuoteen 2020 saakka ja samoin arvioidaan vuotta 2020 koskevan tiukemman kasvihuonekaasupäästötavoitteen seurauksia. Tutkimuksen sisältö on seuraava. Toisessa luvussa esitetään arviointia yleisellä tasolla ja kuvataan lyhyesti arvioinnissa käytettyjä malleja. Luvussa käsitellään myös lähestymistavan puutteita ja tulosten vertailtavuutta muihin vastaaviin tutkimuksiin. Kolmannessa luvussa esitellään laskelmissa käytettävä perusskenaario. Luvussa esitellään tärkeimmät perusskenaarion laadinnan periaatteet ja tärkeimmät perusskenaariota kuvaavat muuttujat.

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Anu Tuominen, VTT Petri Tapio, Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

277 HIILIDIOKSIDI- VERON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

277 HIILIDIOKSIDI- VERON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 277 HIILIDIOKSIDI- VERON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Heikki Kemppi - Antti Lehtilä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot