Vaiheen 2 loppuraportti
|
|
- Oskari Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VATT-TUTKIMUKSIA 75 VATT-RESEARCH REPORTS Heikki Kemppi Adriaan Perrels Antti Lehtilä SUOMEN KANSALLISEN ILMASTO-OHJELMAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Vaiheen 2 loppuraportti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 2001
2 ISBN ISSN Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Hämeentie 3, Helsinki, Finland Oy Nord Print Ab Helsinki, March 2001
3 KEMPPI, HEIKKI PERRELS, ADRIAAN LEHTILÄ, ANTTI: SUOMEN ILMASTO-OHJELMAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Government Institute for Economic Research, 2001, (B, ISSN , No 75). ISBN Abstract: This is the final report on macro-economic cost assessment of a domestic climate policy programme for Finland. The core assessment work was done with an energy systems model (EFOM) soft linked with a macro-economic model (KESSU). The study was carried out in co-operation with VTT Energy. The policy programme consisted of both pricing measures and prescriptions. For the programme several variants were specified, each with their own dosage of measures. From an engineering-economic viewpoint the use of more nuclear looks economically advantageous, but from a macro-economic viewpoint the advantage is less prominent. Use of energy taxes combined with tax recycling seems from a macro-economic viewpoint less harmful than a purely prescriptive programme. Macro-economic cost of a purely domestic policy package for the first commitment period amount to about 0,5 % of Finnish GDP in The study was financed by the ministries of Trade and Industry, Environment and VATT/Ministry of Finance. Key words: climate policy, assessment, carbon tax, energy tax Tiivistelmä: Tämä raportissa esitetään kansallisen ilmasto-ohjelman toteuttamisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Taloudelliset ja kokonaistaloudelliset vaikutukset on laskettu energiajärjestelmämallilla (EFOM) ja kokonaistaloudellisella mallilla (KESSU). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä VTT Energian kanssa. Ilmasto-ohjelma sisältää sekä hintaohjauskeinoja että normiohjausta. Luoduissa ohjelmavaihtoehdoissa ohjauskeinojen merkitys vaihtelee. Teknistaloudellisesta näkökulmasta ydinvoima on edullinen ratkaisu, mutta kokonaistaloudellinen näkökulma kaventaa jossakin määrin lisäydinvoiman etua. Energiaverojen korotukseen ja energiaverojen kertymän takaisinkierrätykseen perustuva ohjelmavaihtoehto aiheuttaa pienemmät kustannukset kuin pelkkiin normeihin ja tukiin perustuva ohjelmavaihtoehto. Ilmasto-ohjelman toteuttamisen kokonaistaloudellisiksi kustannukseksi arvioidaan noin puolen prosentin alenema vuoden 2010 bruttokansantuotteessa. Tutkimuksen rahoittivat kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö sekä VATT/valtiovarainministeriö. Asiasanat: ilmastomuutospolitiikka, arviointi, hiilivero, energiavero
4 KK
5 VATT ja ilmastopolitiikan kehitys Ilmastopolitiikasta on tullut pitkälle tulevaisuuteen kestävä teema kansallisessa politiikassa. Ilmastonmuutos ja sen torjunta on erittäin monisäikeinen haaste, jonka toteuttaminen edellyttää uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja uusia sovellutuksia useilta tieteen osa-alueilta. Moninaisuus koskee myös ilmastopolitiikan taloustieteellisiä kysymyksiä, jonka vuoksi ilmastonmuutoksen talous on tullut tärkeäksi tutkimusaiheeksi VATT:n toiminta-alueella. Lisäksi haasteen kansantaloudellisen merkityksen vuoksi ilmastonmuutos on otettu yhdeksi avainteemaksi VATT:n tutkimusstrategiassa. Ilmastonmuutoksen talouteen liittyvät tutkimusongelmat koskevat monia taloustieteen osa-alueita. Vaikka ilmastonmuutos on sijoitettu VATT:n tutkimusstrategiassa lohkoon globaalinen kehitys, se liittyy myös strategiamatriisin muihin aiheisiin, kuten esimerkiksi kestävään kehitykseen, talouden rakennemuutokseen, verokilpailuun ja EU-integraatioon. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvien taloudellisten kysymysten analysointi edellyttää omaa erityistietoa ympäristöstä ja energiataloudesta. Yksi VATT:n neljästä tutkimusalueesta on nimeltään Ympäristö ja infrastruktuurit, jonka toimialaan ilmastonmuutoksen talouden tutkiminen sopii luonnollisesti hyvin. Tutkimusalueelle luodaan paraikaa energia ja ympäristö -lohkoa, jossa ilmastomuutokseen liittyvä tutkimus on erittäin keskeinen osa-alue. Energia- ja ympäristölohkolla on mahdollisuus luoda uusia kehitysideoita, joista hyötyvät myös muut VATT:n tutkimusaiheet ja -alueet. Strategian ja strategiamatriisin tarkoitus onkin luoda lisäarvoa tutkimusalueiden hedelmällisellä vuorovaikutuksella. Esimerkiksi kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat hyvin läheisesti yhteenkuuluvia tutkimusaiheita. Kokemukset Kioto-tutkimuksesta muodostavat hyvän perustan, jolle voidaan edelleen rakentaa uusia tutkimuksia ja kansantaloudellisia malleja. Yhtenä tutkimusprojektina vuosina 2001 ja 2002 on yleisen tasapainomallin kehittäminen niin, että se on soveltuu kansainvälisten ilmastomuutoskysymysten tutkimiseen. Ilmastotutkimuksen monimutkaisuus vaati luonnollisesti monelle taholle ulottuvaa yhteistyötä. Kioto-tutkimus loi laajaa ja hedelmällistä yhteistyötä VTT Energian kanssa. Toivottavasti Valtion teknillinen tutkimuskeskus toimii yhteistyökumppanina myös uusissa tutkimushankkeissa. Lisäksi vaikuttaa, että yhteydet Suomen ympäristökeskukseen muun muassa BAT-projektissa ja Suomen Akatemian projektissa Ohjausmekanismien vaikutus ravinteiden kiertoon ekosysteemeissä ja talousjärjestelmissä ovat luoneet uutta perustaa tulevaisuuden yhteistyölle. Seuraava tavoite olisikin kansainvälisen yhteistyöprojektin kehittäminen ilmastopolitiikan alueella. Reino Hjerppe Ylijohtaja
6 KK
7 Esipuhe Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sopi vuoden 1999 alkupuoliskolla kauppaja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön kanssa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, jonka tavoitteena on arvioida Kioto ilmastosopimuksen Suomen velvoitteiden toteuttamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe alkoi huhtikuussa 1999 ja päättyi huhtikuussa Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli suorittaa useita asiaa kartoittavia esitutkimuksia. Toukokuussa 2000 alkanut tutkimuksen toinen vaihe kesti maaliskuun 2001 loppuun asti. Toisessa vaiheessa arvioitiin mallilaskelmilla kansallisten ilmastoohjelmien vaihtoehtojen kokonaistaloudelliset vaikutukset. Mallilaskelmat toteutettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa yhteistyötä tehtiin tietojen vaihdossa myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta on ohjannut sekä asiantuntija- että johtoryhmä. Asiantuntijaryhmään kuului tutkijoita Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, sekä Pekka Tervo kauppa- ja teollisuusministeriön edustajana, Magnus Cederlöf ja Antero Honkasalo ympäristöministeriön edustajina ja Heikki Sourama valtiovarainministeriön edustajana. Johtoryhmään kuuluivat alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Taisto Turunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Reino Hjerppe Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Esipuheen loppuun on liitettävä surullinen sanoma siitä, että Mikael Björnberg, joka kuului Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkijaryhmään tuotteliaana ja asiantuntevana tutkijana, sai surmansa lento-onnettomuudessa marraskuussa Muistamme hänet hyvänä ystävänä ja arvostettuna tutkijana. Adriaan Perrels Projektijohtaja KK
8 KK
9 Yhteenveto Ilmastopolitiikan viitekehys Teollisuusmaiden muodostama ryhmä (ns. Annex B maat) on sitoutunut Kioto ilmastosopimuksessa 1 alentamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasolta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisöä koskeva tavoite kahdeksan prosentin alennus kasvihuonehuonepäästöissä tuotti EU:n taakanjakoneuvotteluissa Suomelle tavoitteen, jossa Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät kasva vuoden 1990 tasolta. Suomen tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2000 aikana valmistui kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO). Valmistustyötä ohjasi Kioto-ministerityöryhmä, jota avusti kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), ulkoministeriön (UM), valtiovarainministeriön (VM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja ympäristöministeriön (YM) edustajista koostuva Kiotoyhdysverkko. Kioto-yhdysverkko valmisti ilmastostrategian ja kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO) on Suomen ilmastostrategian tärkeä osa. MMM, YM, LVM sekä KTM ovat laatineet omat sektoriohjelmansa ja taustaselvityksensä kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Tämä tutkimusraportti esittelee kansallisen ilmasto-ohjelman laadinnan taustaksi tehtyjä kokonaistaloudellisia vaikutuslaskelmia. Tutkimus on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa yhteistyössä VTT Energian kanssa. Tutkimuksen tulokset kuvaavat Suomen kasvihuonekaasupäästötavoitteen toteuttamisen taloudellisia vaikutuksia. Suomen tavoitteena on saavuttaa vuosien keskiarvona vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen taso. Perusskenaariossa energiajärjestelmämallin mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvavat noin 91,2 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä ja vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöt olivat 75,2 miljoonaa tonnia. Kasvihuonekaasupäästöjä tulee siis vähentää noin 16 miljoonaa tonnia eli noin 18 %. Tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO 2 ), jonka osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 84 %. Muut kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) sekä ns. uudet kaasut HFC, PFC, SF 6. Hiilidioksidipäästöjen suurin lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä, kuten kivihiilen käyttöön perustuva sähkön- ja kaukolämmöntuotanto sekä bensiinin ja dieselöljyn käyttö tieliikenteessä. Energiantuotannossa hiilidioksidipäästövapaita tuotantomuotoja ovat muun muassa vesi-, tuuli- ja ydinvoima. Suomessa biopolttoaineet ovat merkittävä energialäh- 1 Liitteessä 1 on ilmastopolitiikkaan liittyvä sanasto.
10 ii de. 2 Muita kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat jätehuolto (metaani), maatalous (metaani ja dityppioksidi) ja teollisuusprosessit (dityppioksidi ja uudet kaasut). Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa käytetään hyväksi kasvihuonekaasujen välistä vaihdantaa ja hyödynnetään muun muassa edellä mainittuja hiilidioksidipäästövapaita energiamuotoja (esimerkiksi ydinvoima ja tuulivoima) ja vähäpäästöisempiä energiamuotoja (esimerkiksi maakaasu). Ilmasto-ohjelma sisältää lukuisia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään energiansäästöön ja energiantuotannon rakenteen muuttamiseen vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaksi. Ohjauskeinot ja toimenpiteet koskevat kaikkia oleellisia sektoreita taloudessa. Ilmasto-ohjelmassa tärkeitä ohjauskeinoja ovat energiaverot ja tiettyjen energialähteille myönnettävät tuet. Rakennusten energiankulutusta koskevat normit ovat esimerkki tärkeistä toimenpiteistä. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen tähtäävät ohjauskeinot ja toimenpiteet ovat kuitenkin monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Yritykset ja kotitaloudet voivat toteuttaa päästöjenvähennykset erilaisilla tavoilla. Tämän vuoksi on järkevää tarkastella millaisia eroja erityisesti kustannuksissa eri ohjelmavaihtoehtojen välille syntyy. Ilmasto-ohjelman vaihtoehdot Ilmasto-ohjelman laadinnasta vastaavat ministeriöt päätyivät tietyissä ominaisuuksissa toisiaan muistuttaviin ilmasto-ohjelman vaihtoehtoihin, mutta joissakin ominaisuuksissa ohjelmavaihtoehdot kuitenkin poikkeavat toisistaan. Alun pitäen päävaihtoehtoja oli kaksi; KIO1 eli vaihtoehto ilman lisäydinvoimaa ja KIO2 eli lisäydinvoimavaihtoehto. KIO1 ja KIO2 ovat alkuperäiset ohjelmavaihtoehdot, joista muut ohjelmavaihtoehdot kehitettiin. Alkuperäiset ilmasto-ohjelmat (KIO1 ja KIO2), joista siis lähdettiin liikkeelle, koostuvat viidestä tärkeästä elementistä: - Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin rajoittamiseen tähtäävät toimet ja ohjauskeinot. Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani, N20, HFC, PFC, SF6. Suomen ilmastopolitiikan kannalta ainoastaan metaani ja typpidioksidi voivat merkittävästi (ml. kustannustehokkuus) vaikuttaa päästötavoitteen saavuttamiseen. - Uusiutuvien energialähteiden ohjelma (UEO), jolla pyritään erityisesti biomassan energiakäytön lisäämiseen. 2 Ilmastosopimuksen mukaan biopolttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ei lueta kasvihuonekaasupäästöihin, koska oletetaan, että hiilen kierron vuoksi ne eivät aiheuta laskenta-ajanjaksolla säteilypakotteen muutosta.
11 iii - Energiansäästöohjelma (ESO), joka sisältää asumiseen, rakentamiseen, kuljetuksiin ja teollisuuteen kohdistuvia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä. - Hiilenkäyttökielto KIO1-ohjelmassa ja yhden uuden 1300 MW ydinvoimalan rakentaminen KIO2-ohjelmassa. - Kotitalouksien ja yritysten energia- ja sähköverojen asteittainen korottaminen. Energiansäästönormit, uusiutuvien energialähteiden tuet ja energiaverojen veroasteet ovat samat KIO1:ssä ja KIO2:ssa. Jotta kaikki ohjelmavaihtoehdot toteuttaisivat saman vertailukelpoisen kasvihuonekaasupäästöjen tason energiaverojen veroasteita muutettiin kussakin ohjelmavaihtoehdossa siten, että päästötavoite toteutuu. Lisäksi muodostettiin neljä ohjelmavaihtoehtoa, joissa liikennepolttonesteiden verotusta ei korotettu. Edelleen haluttiin myös ohjelmavaihtoehdot, joissa energiaverotusta ei koroteta lainkaan. Lopulta muodostettiin kuusi keskeistä kasvihuonekaasupäästöissä vertailukelpoista ohjelmavaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan kyseiset kuusi ohjelmavaihtoehtoa valitettiin kymmenen kehitetyn ohjelmavaihtoehdon joukosta. Kun ohjelmavaihtoehdoissa muutettiin energiaverojen veroasteita päästötavoitteen saavuttamiseksi tarkalleen ja otettiin huomioon liikennepolttonesteiden lisäverovaihtoehdot sekä vaihtoehdot, joissa tavoite saavutetaan korottamatta energiaveroja, saatiin lopulta kaiken kaikkiaan seuraavat ohjelmavaihtoehdot: (1) KIO1; alkuperäinen KIO1, (2) KIO1-NONLV: kuten KIO1, mutta ilman liikennepolttoaineverojen korotuksia, (3) KIO1*: kuten KIO1, mutta energiaverojen veroasteita muutettu, jotta päästötavoite saavutetaan tarkalleen (liikennepolttoaineiden verotuksen perusteet samat kuin KIO1:ssa), (4) KIO1-NONLV*, kuten KIO1*, mutta ilman liikennepolttoaineverojen korotuksia, (5) KIO1-NONEV: kuten KIO1, mutta ilman energiaverojen korotuksia, sen sijaan tukien ja muiden toimien määrää on lisätty, sekä (6) KIO2; alkuperäinen KIO2, (7) KIO2- NONLV: kuten KIO2, mutta ilman liikennepolttoaineverojen korotuksia, (8) KIO2*: kuten KIO2, mutta energiaverojen veroasteita on muutettu, jotta päästötavoite saavutetaan tarkalleen (liikennepolttoaineiden verotuksen perusteet samat kuin KIO1:ssa ja KIO2:ssa), (9) KIO2-NONLV*: kuten KIO2-NONLV, mutta energiaverojen veroasteita on muutettu, jotta päästötavoite saavutetaan tarkalleen ja (10) KIO2-NONEV: kuten KIO2, mutta ilman energiaverojen korotuksia, sen sijaan tukien ja muiden toimenpiteiden määrää on lisätty. Lyhennetään kasvihuonekaasupäästötavoitteen tarkalleen toteuttavat energiaverovaihtoehdot seuraavasti: - Energiaverovaihtoehto 1: sisältää liikennepolttoaineverojen korotukset (KIO1* ja KIO2*).
12 iv - Energiaverovaihtoehto 2: ei sisällä liikennepolttoaineverojen korotuksia (KIO1-NONLV* ja KIO2-NONLV*). - Energiaverovaihtoehto 3: ei sisällä lainkaan energiaverojen korotuksia (KIO1-NONEV ja KIO2-NONEV). Tällöin päästörajoitteen tarkalleen toteuttavista ohjelmavaihtoehdoista saadaan seuraava taulukko, josta ilmenevät käytetyt lyhenteet eli ko. ohjelmavaihtoehdon nimi: Keskeiset ohjelmavaihtoehdot Ei lisäydinvoimaa, sähköntuotantovaihtoehto 1 Lisäydinvoimaa, sähköntuotantovaihtoehto 2 Energiaverovaihtoehto 1 KIO1* KIO2* Energiaverovaihtoehto 2 KIO1-NONLV* KIO2*-NONLV* Energiaverovaihtoehto 3 KIO1-NONEV KIO2-NONEV Arvioinnissa on keskitytty kuuteen päästötavoitteet tarkalleen toteuttavaan ohjelmavaihtoehtoon, jotka on esitetty yllä olevassa taulukossa. Julkisen sekotorin budjettitasapainon säilyttämisen vuoksi energiaverojen korottamisen vaikutukset neutraloidaan (kierrätetään takaisin) alentamalla muita veroja. Alun pitäen energiaverokertymän takaisinkierrätyksessä oli useita vaihtoehtoja: - 50 %/50 % eli puolet kertymästä kierrätetään takaisin kotitalouksien tuloverolla alennuksena ja puolet työnantajien sosiaalivakuutusmaksuilla % eli takaisinkierrätys perustuu vain kotitalouksien tuloveroon. - ALV alennus eli takaisinkierrätys perustuu arvonlisäveroperusteiden alentamiseen (ETLAN mallilla kokeiltu vaihtoehto). Laskelmien toteuttaminen ja tulosten tulkinta Ohjelmavaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset arvioidaan käyttämällä yhdessä sekä energiajärjestelmämallia (EFOM) että ekonometristä kokonaistaloudellista mallia (KESSU). Kustannusten jakautuminen kotitaloustyyppien välillä arvioidaan tilastokeskuksen tietojen perusteella. Kokonaisarvio tehdään pienimuotoisella monikriteerianalyysillä.
13 v Laskelmissa energiajärjestelmämallilla lasketut ohjelmavaihtoehdon toteuttamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset siirretään kokonaistaloudellisen mallin sektoreille. Kustannusten siirto kotitalouksille, palveluille ja teollisuuden toimialoille perustuu pääasiassa niiden energiankäyttöön. Teollisuuden ja palveluiden kustannusten muutos voidaan tulkita ko. toimialojen yksikkökustannusten kohoamiseksi, josta aiheutuu kannattavuuden muutos. Kannattavuuden heikkenemisen vuoksi vientiteollisuuden toimialojen vientitarjonta vähenee ja tätä kautta niiden panoskysyntä sekä välitön ja välillinen heikkenee. Tästä aiheutuu myös välillisiä vaikutuksia muille toimialoille. Palveluiden kustannusten kohoaminen vähentää niiden kysyntää, jolloin aiheutuu vastaavat panoskysynnän alentumisen vaikutukset kuin teollisuuden toimialojen tapauksessa. Kummankin edellä mainitun sektorin tuotannon muutoksen välitön ja välillinen vaikutus työllisyyteen alentaa edelleen kotitalouksien tuloja ja tätä kautta tuotantoa. Kotitalouksien energiankysyntää muutetaan vastaamaan energiajärjestelmämallin mukaista kotitalouksien energiankulutuksen muutosta. Kotitalouksien kysyntää muutetaan myös energiajärjestelmämallin kotitaloussektorin energian säästöinvestointien mukaisesti, jolloin aiheutuu kotitalouksien kysynnän rakenteen ja tason muutos. Laskelmissa oletetaan joustavat reaalipalkat (nimellispalkkoja ei muuteta hintatason muutoksen vuoksi), joten tältä osin ei aiheudu kokonaistaloudellisia lisäkustannuksia. Laskelmissa energiaverojen lisäyksen kertymä kierrätetään takaisin siten, että puolet kertymästä kohdistetaan kotitalouksien tuloveron alentamiseen ja puolet työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alentamiseen. Mikäli energiaverokertymä jää pienemmäksi kuin mikä on perusskenaarion energiaverokertymä julkisen sektorin budjetti tasapainotetaan kiristämällä kotitalouksien tuloverotusta. Kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, mikä on energiajärjestelmämallilla lasketut suorat kustannukset kullakin sektorilla (kuten raskaan teollisuuden kustannukset), mikä on tarvittava energiaverojen ja tukien taso, kuinka nämä kohdistuvat kullekin sektorille, sekä millä menettelyllä (kotitalouksien tulovero vs. työantajien sosiaaliturvamaksut) budjettitasapaino kokonaistaloudellisessa mallissa toteutetaan.
14 vi Johtopäätökset Vuoden 2010 tilanteen mukaan arvioituna bruttokansantuotteen määrä on ilmasto-ohjelman vuoksi 0,3 % - 0,6 % alhaisempi kuin perusskenaariossa ja kotitalouksien kulutus on 0,6 % - 0,9 % alhaisempi kuin perusskenaariossa. Yllä esitetyt tulokset perustuvat laskelmiin, joissa energiaveron nettokertymän muutos palautetaan kotitalouksien tuloverojen alennuksina ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennuksina. Laskelmat siis perustuvat tasapainotettuun budjettiin. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi energiaverojen nettokertymä voidaan palauttaa taloudenpitäjille alentamalla arvonlisäverotusta. Energiaverotus yhdistettynä energiaverokertymän takaisinkierrätykseen on kokonaistaloudellisten kustannusten kannalta suhteellisen tehokas ohjauskeino. Takaisinkierrätys selkeästi vähentää energiaverojen kokonaistaloudellista kustannusta. Ohjelmavaihtoehdot, joissa ei toteuteta energiaverojen korotuksia aiheuttavat kotitalouksille suuremmat kustannukset kuin energiaverojen korotukset sisältävät ohjelmavaihtoehdot. Ilman energiaverojen korotuksia kotitalouksien kulutus alenee 1 % - 1,2 %. Näissä ohjelmavaihtoehdoissa energiaverojen kiristämisen hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus kompensoidaan muita toimenpiteitä ja tukia lisäämällä. Tyypillisesti energiaverotusta korvaavat toimet ovat kalliimpia kuin energiaverojen korotus. Koska näissä ohjelmavaihtoehdoissa energiaverojen nettokertymä alenee, julkisen sektorin budjettitasapainon ylläpitämisen vuoksi kotitalouksien tuloverotusta kiristetään. Lisäydinvoima vaikuttaa kotitalouksien kulutuksella ja bruttokansantuotteella mitattuna 0,1 % - 0,2 % kustannuksia alentavasti. Lisäydinvoiman kustannusetu riippuu ohjelmavaihtoehdosta ja energiaverojen takaisinkierrätysmenettelystä. Kustannuseroa, joka on 0,1 % tai pienempi ei voida näiden mallilaskelmien tulosten tulkinnassa pitää merkitsevänä erona. Raskaan teollisuuden tuotannon alennus perusskenaarioon verrattuna vuonna 2010 vaihtelee välillä 0,1 % - 0,4 % ja vastaavasti kevyen teollisuuden tuotannon alentumisen vaihteluväli on 0,15 % - 0,25 %. Maatalouden ja yksityisten palveluiden tuotanto alenee 0,3 % - 0,6 %. Lisäydinvoima puolittaa raskaan teollisuuden kustannukset (tuotannon muutoksella mitattuna). Kevyen teollisuuden ja palveluiden kustannuksiin lisäydinvoima vaikuttaa suhteellisen vähän. Energiaverokertymän palautusmenettely vaikuttaa jossakin määrin ko. verokertymillä kokonaistaloudellisiin tuloksiin. Yksityiset palvelut ja kevyt teolli-
15 vii suus hyötyvät, kun energiaverojen kertymän takaisinkierrätys kohdistetaan kotitalouksien tuloverojen alentamiseen. Keskimääräinen kustannus kotitaloutta kohden energiaverojen takaisinkierrätyksen jälkeen vaihtelee 1200 markasta 1800 markkaan vuodessa vuoden 2010 tilanteen mukaan arvioituna. Ohjelmavaihtoehdoissa ilman energiaverojen korotuksia keskimääräinen kustannus kotitaloutta kohden vaihtelee 2000 markasta 2400 markkaan. Lisäydinvoima alentaa kotitalouksien keskimääräistä kustannusta markkaa. Lisäydinvoima pienentää hieman kotitaloustyyppien välistä kustannusten hajontaa. Ohjelmavaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset kotitaloutta kohden riippuvat merkittävästi kotitalouden asunnontyypistä ja lämmitysjärjestelmästä. Liikennepolttonesteiden lisäverojen sisällyttäminen ohjelmavaihtoehtoon lisää kotitalouksien välisiä kustannuseroja, koska henkilöautojen omistus ja vuotuiset ajokilometrit vaihtelevat suhteellisen paljon kotitaloudesta toiseen. Ohjelmavaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuva elinkustannusten suhteellinen muutos eli kustannusten muutos suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin riippuu edellä esitetyistä tekijöistä ja kotitalouksien tuloista. Kotitaloustyyppikohtaiset erot elinkustannusten suhteellisessa muutoksessa ovat varsin pieniä. Joissakin kotitaloustyypeissä kustannukset kohoavat hieman yli yhteen prosenttiin käytettävistä olevista tuloista ja näihin kotitaloustyyppeihin kuuluu noin yhdeksän prosenttia kotitalouksista. Yksittäisten kotitalouksien suhteelliset kustannukset voivat olla tätäkin suuremmat. Vastaavasti myös tietyillä yksittäisillä yrityksillä kustannukset voivat olla huomattavasti keskiarvoa suuremmat. Vuoden 2010 jälkeen lisäydinvoiman sisältävien ohjelmavaihtoehtojen kustannukset kasvavat hitaammin kuin ohjelmavaihtoehtojen, joissa ei oleteta lisäydinvoimaa. Tulosten epävarmuudesta ja herkkyydestä ulkoisten olosuhteiden muutokseen kannattaa todeta kolme seikkaa: - Mikäli kansainvälisellä tasolla hyödynnetään joustavuusmekanismeja (päästöoikeuksien kauppaa ja yhteistoteutusta) kotimaisiin ilmastopoliittisiin ohjelmiin kohdistuu todennäköisesti muutospaineita, koska ko. ohjelma mahdollistaa suhteellisen merkittävän kustannussäästön toteuttamisen. - Perusskenaarion oletus sähkön tuonnin loppumisesta muista pohjoismaista vuoteen 2010 mennessä lienee varsin realistinen. Toisaalta on mahdollista, että sähkön tuonti säilyy tiettyyn määrään saakka kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Ilman lisäydinvoimaa ohjelmavaihtoehdossa sähkön tuontimahdol-
16 viii lisuus alentaa kustannuksia, mutta lisäydinvoimavaihtoehdoissa sähkön tuonnilla on hyvin vähäinen vaikutus kustannuksiin. - EU:n tasolla toteuttavan ja jo perusskenaarioon sisältyvän viiden litran henkilöauton käyttöönoton onnistumista voidaan epäillä. Kyseisen toimenpiteen kustannuksettomuus ja ulkopuolisista olosuhteista riippuminen tekee siitä houkuttelevan toimenpiteen, mutta tarkemmin analysoituna ko. politiikan toteuttaminen on epävarmaa. Mikäli ko. politiikka epäonnistuu ei ole selvää, kuinka aiheutuva päästövähennysvaje katetaan. Laajemmalla arviointikehikolla tarkasteltuna (sisältää muitakin vaikutuksia kuin kokonaistaloudelliset kustannukset) osoittautuu, että ohjelmavaihtoehtojen keskinäinen paremmuusjärjestys useimmiten muistuttaa puhtaasti taloudellisilla muuttujilla saatavaa järjestystä. Ohjelmaluonnosten paremmuusjärjestys muuttuu vain mikäli muille kuin taloudellisille tuloksille annetaan merkittävästi enemmän painoa. Luonnollisesti ohjelmavaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen vaikuttaa aikajänne, jolla vaikutuksia tarkastellaan. Ohjelmavaihtoehtojen tavoitteena on ensimmäisen sopimuskauden velvoitteiden toteuttaminen, mutta todennäköisesti nyt aloitettava ilmastopolitiikka on osa huomattavasti pidempikestoista prosessia. KK
17 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Tutkimuksessa käytetty arviointijärjestelmä Johdanto Energiajärjestelmää kuvaava malli EFOM Kokonaistaloutta kuvaava malli KESSU Arvioinnin muut vaiheet Pääkriteerit ja tärkeimmät arvioinnissa käytettävät muuttujat Kokonaistaloudelliset kustannukset Kustannusten jakaantuminen taloudenpitäjien kesken Tulosten epävarmuus ja herkkyys Tuloksia koskevia varauksia 18 3 Perusskenaarion tärkeimmät oletukset 21 4 Ilmasto-ohjelman kuvaus Katsaus ohjauskeinoihin ja niiden aiottuihin vaikutuksiin 25 5 Mallisimulointien tulokset Energiantuotannon rakenne ja kasvihuonekaasupäästöt Energiajärjestelmämallilla arvioidut kustannusmuutokset Taloudelliset vaikutukset Kokonaistaloudelliset vaikutukset Energiakustannusten muutoksen tulojakovaikutukset Taloudellisten vaikutusten herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelun vaihtoehdot Herkkyystarkastelun tulokset 58 6 Ohjelmavaihtoehtojen vaikutusten yleisarviointi Johdanto Tulosten tulkintaa - mikä on lukujen arvo? Yksittäiset ohjauskeinot ja toimenpiteet 68
18 6.4 Ilmasto-ohjelman yleisarviointi 72 7 Johtopäätökset 77 Lähteet 81 LIITE 1 - SANASTO 83 LIITE 2 - Mallien syöttötiedot, muokkaukset ja tulokset 89 LIITE 3 - Tulosten siirtäminen EFOM:sta KESSU:un 97 LIITE 4 - Pääomakustannusten vaikutusten arviointi 103 LIITE 5 - Arvioinnin kyselyn ja keskustelun yhteenveto 107 LIITE 6 - MCA-käsittelyn tausta 111
19 1 Johdanto Teollisuusmaiden muodostama ryhmä (ns. Annex B maat) on sitoutunut Kioto ilmastosopimuksessa 3 alentamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasolta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisöä koskeva tavoite kahdeksan prosentin alennus kasvihuonehuonepäästöissä tuotti EU:n taakanjakoneuvotteluissa Suomelle tavoitteen, jossa Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät kasva vuoden 1990 tasolta. Suomen tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2000 aikana valmistui kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO). Valmistelutyötä ohjasi Kioto-ministerityöryhmä, jota avusti kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), ulkoministeriön (UM), valtiovarainministeriön (VM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja ympäristöministeriön (YM) edustajista koostuva Kioto-yhdysverkko. Kioto-yhdysverkko valmisteli ilmastostrategian, josta kansallinen ilmasto-ohjelma (KIO) on tärkeä osa. MMM, YM, LVM sekä KTM ovat laatineet omat sektoriohjelmansa ja taustaselvityksensä kansallista ilmastoohjelmaa varten. Tämä tutkimusraportti esittelee kansallisen ilmasto-ohjelman laadinnan taustaksi tehtyjä kokonaistaloudellisia vaikutuslaskelmia. Tämän luvun lopulla esitellään joiltakin osin ilmastostrategian ja siihen kuuluvan ilmastoohjelman valmisteluprosessia. Tämä julkaisu on Kioto ilmastosopimuksen toteuttamisen kokonaistaloudellisten vaikutusten tutkimusohjelman toisen vaiheen loppuraportti. Julkaisu on mittavan valmistelutyön ja lukuisien mallilaskelmien lopputulos. Valmistelutyö sisälsi tutkimuksia ja selvityksiä sähkömarkkinoista, ohjauskeinojen valinnasta ja joustavuusmekanismien hyödyntämisestä sekä mallien kehitystyötä. Ohjelmavaihtoehtojen uudelleenarviointi voisi olla perusteltua esimerkiksi joustavuusmekanismien hyödyntämisen vaikutuksilla sekä mahdollisesti myös taloudellisten vaikutusten arvioinnista seuraavan palautteen vuoksi. Tämän vuoksi tämän tutkimuksen tuloksia voitaneen pitää pikemminkin oppimisprosessin tärkeänä osana, vaikka tutkimus sinällään on kattava yhteiskuntataloudellinen arvio kustannuksista. Tutkimus perustuu pitkälti perusskenaarioon ja ohjelmavaihtoehtoihin nojautuviin mallilaskelmiin. Mallilaskelmat käsittävät - energiantuotannon ja käytön tietoja; kuten primäärienergian kulutus, energian loppukulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sekä energiajärjestelmän suorat kustannukset. 3 Liitteessä 1 on ilmastopolitiikkaan liittyvä sanasto.
20 2 Johdanto - taloudellisia kustannustietoja; kuten energiantuotannon ja käytön ohjaamisen toimialakohtaiset vaikutukset, kokonaistaloudelliset kustannukset, vaikutukset työllisyyteen sekä kotitalouksien elinkustannuksiin. Energiajärjestelmää eli energiatuotantoa ja käyttöä koskevat laskelmat tehtiin VTT- Energian käyttämällä ja kehittämällä EFOM-mallilla. Kokonaistaloudelliset vaikutukset laskettiin valtiovarainministeriön kehittämällä ja VATT:n käytössä olevalla kokonaistaloudellisella KESSU-mallilla. Kotitalouksien elinkustannusten muutoslaskelmat tehtiin erillisinä laskelmina. Kokonaisarvio suoritetaan monikriteerianalyysillä. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on ilmasto-ohjelman toteuttamisen taloudellisten vaikutusten arviointi. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää kaksi ohjetta kokonaistaloudellisten vaikutusten laskemiseksi. Ensinnäkin Suomen ilmastopoliittinen tavoite tulee saavuttaa mahdollisimman alhaisin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Toiseksi ilmastopolitiikan toteuttaminen ei saa vaarantaa julkisen sektorin budjettitasapainoa. Toiseksi mainittu seikka otetaan mallilaskelmissa huomioon siten, että energiaverojen kertymän muutos kierrätetään takaisin talouteen muita veroja alentamalla ja myös tarvittaessa energiaverojen menetys korvataan muita veroja korottamalla. Laskelmat siis perustuvat julkisen sektorin budjettitasapainoon. Ensiksi mainitun kohdan toteuttaminen ei liene aivan yksiselitteistä, koska mahdollisimman alhaisilla yhteiskuntataloudellisilla kustannuksilla lienee useita tulkintoja. Yhteiskuntataloudellista kustannusta voidaan mitata useilla tavoilla, jolloin politiikkavaihtoehdon paremmuus riippuu valitusta mittarista sekä hyötyjen ja kustannusten tarkastelun aikajänteestä. Yhteiskuntataloudellisten minimikustannusten tavoite otetaan laskelmissa ja niiden tulkinnassa huomioon tarkastelemalla useita mittareita. Tutkimuksen tulokset perustuvat Kiotossa sovitun tavoitteen toteuttamisen vaikutuksiin EU:ssa sovitun taakanjaon mukaisesti. Suomen tavoitteena on saavuttaa vuosien keskiarvona vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästötaso. Joitakin kustannuksia tarkastellaan vuoteen 2020 saakka ja samoin arvioidaan vuotta 2020 koskevan tiukemman kasvihuonekaasupäästötavoitteen seurauksia. Tutkimuksen sisältö on seuraava. Toisessa luvussa esitetään arviointia yleisellä tasolla ja kuvataan lyhyesti arvioinnissa käytettyjä malleja. Luvussa käsitellään myös lähestymistavan puutteita ja tulosten vertailtavuutta muihin vastaaviin tutkimuksiin. Kolmannessa luvussa esitellään laskelmissa käytettävä perusskenaario. Luvussa esitellään tärkeimmät perusskenaarion laadinnan periaatteet ja tärkeimmät perusskenaariota kuvaavat muuttujat.
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotTaakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot Tommi Ekholm 9.5.2017 Kustannustarkastelut Tässä on arvioitu lisätoimiskenaarion (With Additional Measures,
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotTieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset
Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotMinisterin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista 14.2.2017 Liikenne ja viestintävaliokunta VM / Matti Kahra BO/Budjettiosasto, Rakenneyksikkö Esityksen sisältö Kansantaloudelliset
LisätiedotKotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
Lisätiedot238 HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEN KUSTANNUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT KÄSITTEET JA MITTARIT
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 238 HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEN KUSTANNUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT KÄSITTEET JA MITTARIT Heikki Kemppi Johanna Pohjola Valtion taloudellinen
LisätiedotEnergy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
Lisätiedot277 HIILIDIOKSIDI- VERON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 277 HIILIDIOKSIDI- VERON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Heikki Kemppi - Antti Lehtilä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotKehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
Ympäristöministeriö Lausuntopyyntö 08.05.2017 YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Johdanto Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.
Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Lisätiedot