Vuosikertomus 2009 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hyytiälän metsäasema Vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hyytiälän metsäasema Vuosikertomus 2009

2 SISÄLTÖ Sivu: METSÄASEMAN TEHTÄVÄ JOHTAJAN KATSAUS JOHTOKUNTA JA HENKILÖKUNTA JOHTOKUNTA HENKILÖKUNTA OPETUS TUTKIMUS SMEAR II Kulotuskoe Vesistöjen hiilitaseet METSÄNARVIOIMISTIEDE METSÄNHOITOTIEDE METSÄPATOLOGIA RIISTAELÄINTIEDE SUOEKOLOGIA YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS TALOUS 2009 TULORAHOITUS 2009 MENOT 2009 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA KIINTEISTÖT LIITTEET LIITE 1. LUETTELO JA SELOSTUS PERUSOPINTOIHIN LIITTYVISTÄ KURSSEISTA LIITE 2. JULKAISULUETTELO LIITE 3. HYYTIÄLÄN METSÄASEMAN MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN TILAISUUDET VUONNA

3 METSÄASEMAN TEHTÄVÄ Hyytiälän metsäaseman tehtävänä on toimia nykyaikaisena kansainvälisen tason metsän ja ympäristön tutkimusasemana ja näiden tieteiden kenttäopetuksen tukikohtana. Kenttäopetus perustuu tutkimukseen ja pitkäaikaisiin opetuskoealoihin. Metsäasema hoitaa tutkimuksen ja opetuksen tarvitsemat perusasiat sisältäen opetuksen ja tutkimuksen tukea, mittausaikasarjoja, IT-asiat, peruslaboratoriot, mittavälineistöä, kulkuvälineitä, majoituksen ja ateriapalvelut. Tehtäviin kuuluu myös tiedon välittäminen ympäröivään yhteiskuntaan. JOHTAJAN KATSAUS Yliopistouudistus toteutuu vuoden 2010 alusta. Uudistuksen tärkein tarkoitus pitäisi olla valtion holhouksen vähentäminen ja sitä kautta myös hallinnon yksinkertaistaminen. Uudistuksen onnistuminen punnitaan siinä, onnistutaanko resursseja siirtämään hallinnosta opetukseen ja tutkimukseen. Metsälaitokset on kuitenkin tarkoitus yhdistää yhdeksi laitokseksi. Metsäasema tulee jatkossa olemaan metsälaitoksen alainen. Ilmaston muutos ja metsät ovat tutkimusaihe, josta yhteiskunta tarvitsee kipeästi lisätietoa. Metsät ja suot ovat yhtä aikaa hiilinielu ja uusiutuvan energian lähde. Tutkimustulokset tulevat akuuttiin tarpeeseen. Hyytiälässä tehtävä tutkimus on jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä. Tutkimuksen merkittävyyttä osoittaa se, että osa tutkimuksista julkaistaan korkean impact-arvon sarjoissa. Tutkimustoiminta on laajentunut edelleen ja Hyytiälästä kerätystä datasta on julkaistu suuri määrä tutkimuksia. Tutkimusyhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa on kasvussa. Opetustoiminta on viimeisen tutkinnonuudistuksen mukaista. Kenttäkurssien järjestämiseen kohdistuu supistuspaineita, koska ne ovat kalliita järjestää. Tähän asiaan tulisi kiinnittää huomiota, kun seuraavan kerran opetuksen kustannuksia pisteytetään. Metsäekologian, metsänhoidon, metsäteknologian ja metsänmittauksen syvällinen ymmärtäminen edellyttää asioihin tutustumista paikan päällä metsässä. Sama pätee myös ympäristötieteisiin. Mittauksia on tehtävä luonnossakin. Aloille, joilla kenttäkurssit ovat välttämättömiä, pitäisi voida osoittaa resursseja korkeatasoisen opetuksen järjestämiseen. Metsäteollisuuden lama ja tuotannon siirtäminen kehitysmaihin ovat synkentäneet metsäalan työllisyysnäkymiä. Energiapuun korjuun lisääntyminen ja puuntuonnin vähentyminen kompensoivat teollisuuslaitosten sulkemisten vaikutuksia metsäpäässä. Paperiteollisuuden supistuminen tosin merkittävästi alentaa metsäsektorin taloudellista painoarvoa. Nähtäväksi jää vaikuttavatko alan näkymät esimerkiksi alalle pyrkivien opiskelijoiden määrään ja laatuun. Ilmaston muutoksen kannalta teollisuuden muuttoaalto lisää kasvihuonekaasujen päästöjä globaalissa mittakaavassa. Energiaverotus ja korkea puunhinta ovat ohjanneet suomalaisen metsäteollisuuden energiaa ja puuta tehokkaasti käyttäväksi ja 3

4 paperinteon hiilijalanjälki on kansainvälisesti katsottuna pieni. Jopa nolla hiilijalanjälki on tavoitteena. Tutkimusarviointipaneeli kiinnitti huomiota metsäaseman resursointiin. Tässä toiveet eivät ole toteutuneet. Tiedekunnanrahoitus on reaalisesti laskenut ja erityistehtävärahoitus on kasvanut vain kustannusnousun verran. Johtokunta laati muistion taloustilanteesta, jossa esitettiin erityistehtävärahoituksen nostoa seuraavalle kolmivuotiskaudelle Budjettirahoitus kattaa 72 % vakinaisen henkilökunnan palkoista. Loput menot rahoitetaan maksullisen palvelutoiminnan tuloylijäämällä. Vuodelle 2010 siirtyi maksullisen palvelutoiminnan ylijäämää Tämä merkitsee sitä, että vuosi 2009 oli alijäämäinen metsäaseman vastuualueen osalta. Metsäaseman rakennuskanta on iäkästä ja korjausrakentamisen tarve sitä myötä suuri. Korjaustöistä on laadittu lista vuoteen 2014 asti. Lisäksi vuosittain ilmenee uusia äkillisiä korjaustarpeita. Museoviraston suojelemien vanhojen rakennusten pitäminen sellaisessa kunnossa, että niihin voidaan kesällä majoittaa asukkaita, on aseman talouden kannalta tärkeää. Vuonna 2009 valmistui metsäaseman vanhojen rakennusten rakennushistoriallinen selvitys, jota voidaan käyttää hyväksi vanhojen rakennusten korjauksia suunniteltaessa. Hyytiälässä Antti Uotila Hyytiälän metsäaseman johtaja 4

5 JOHTOKUNTA JA HENKILÖKUNTA JOHTOKUNTA Henkilö: Laitos: Varajäsen: Laitos: Annika Kangas, puheenjohtaja Metsävarojen käytön laitos Markus Holopainen Metsävarojen käytön laitos Eero Nikinmaa, varapuheenjohtaja Metsäekologian laitos Harri Vasander Metsäekologian laitos Markku Kulmala Fysikaalisten tieteiden laitos Aku Mäkelä Opiskelija Osmo Suominen Opiskelija Esko Mikkonen Metsävarojen käytön laitos Mikko Tervo Metsäekonomian laitos Jaana Aronen Hyytiälän asema Janne Levula Carl Johan Westman Metsäekologian laitos Hyytiälän asema Annikki Mäkelä Metsäekologian laitos Johtokunta kokoontui kaksi kertaa ja piti lisäksi yhden sähköpostikokouksen. Annika Kangas tutkimusvapaalla ja Eero Nikinmaa hoiti puheenjohtajan tehtävää. HENKILÖKUNTA Henkilö: Jaana Aronen pääemäntä Tehtävä: Veijo Hiltunen tutkija Pekka Kaitaniemi amanuenssi, virkavapaalla Tuula Kivimäki siivooja, kiinteistöpalvelut alkaen Marja-Terttu Korpinen siivooja, kiinteistöpalvelut, asti Heikki Laakso tutkimusteknikko Marja-Leena Lakua siivooja, kiinteistöpalvelut Janne Levula tutkija, fysikaalisten tieteiden lts Sirkka Lietsala laboratoriomestari Niina Lindström keittäjä Silja Pirttijärvi tutkimusteknikko Toivo Pohja tutkimusteknikko Raija Päivärinta keittäjä, osa-aikaeläkkeellä Sirpa Rantanen tutkimusavustaja, fysikaalisten tieteiden laitos Tuula Ruusunen osastosihteeri Jarkko Saarimäki kiinteistönhoitaja, kiinteistöpalvelut Raili Saarimäki siivooja, kiinteistöpalvelut Antti Uotila johtaja 5

6 Henkilökunnasta osa osallistui asemapäiville Tvärminnessä Joulukuussa tehtiin kylpylä/teatteriretki Tampereelle. Kehityskeskusteluja käytiin loka-marraskuussa. Palkkakeskustelut käytiin helmi-maaliskuussa. OPETUS Metsäasemalla annettavalla opetuksella on keskeinen rooli maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan metsäaineiden perusopetuksessa ja varsinkin ekologisten oppiaineiden kandidaatinja maisterikoulutuksen syventävissäkin opintojaksoissa. Metsäasemalla on ollut myös tärkeä ja kasvava rooli matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan ympäristö-, fysiikan ja meteorologian maasto-olosuhteissa tehtävässä opetuksessa sekä myös biotieteiden tiedekunnan ympäristötieteen metsäekosysteemeihin liittyvässä opetuksessa. Jatko-opintoihin liittyvät kansainväliset kurssit ovat osa Hyytiälässä annettavaa opetustoimintaa SMEAR II aseman kehittymisen myötä. Metsänarvioinnin peruskurssilla opiskelijat pääsivät mittaamaan aineistoa kaukokartoitustutkimuksiin ja samalla vertaamaan laserkeilauksella saatuja tuloksia omiin mittauksiinsa. Tällainen mahdollisuus osallistua tieteenalan päivänpolttavimman aiheen tutkimukseen on opiskelijoille juuri sitä, mitä opetukselta kaivataan. Vuoden 2009 aikana metsäasemalla pidettiin 13 kurssia, joista 4 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattuja, 4 edistyneempiä kandidaattitason kursseja ja 5 maisteritason ja jatko-opinto kursseja. Kaikki jatko-opintokurssit sekä osa maisteritutkintoon tähtäävistä kursseista olivat kansainvälisiä. Kaiken kaikkiaan metsäasemalla annettuun koulutukseen osallistui 364 opiskelijaa ja 77 opettajaa. Opiskelijat edustivat kymmeniä eri kansallisuuksia. Taustavalmistelun lisäksi metsäaseman henkilökunta osallistui eri kurssien opetukseen yhteensä 40 työpäivän suuruisen työpanoksen verran. Maisteriopintoihin liittyvistä kursseista on erillinen selvitys liitteessä 1. TUTKIMUS Hyytiälässä tehtävä tutkimus on kansainvälisesti arvostettua korkeatasoista monitieteistä tutkimusta. SMEAR-asemat ovat listattu kuuluvaksi merkittävään tutkimusinfraan (ICOS, tiekartta). Markku Kulmalan johtama tutkimusryhmä (Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia, biologia ja meteorologia) on valittu yhdeksi kansalliseksi tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi Lisätietoja Maaekosysteemien ja ilmakehän välisiin vuorovaikutuksiin ja prosesseihin keskittyy kansainvälinen projektitoimisto ileaps ( Huippuyksiköllä on ollut myös Hyytiälän muuta tutkimusta edistävä vaikutus. Esimerkiksi suoekologian tutkijat ovat aloittaneet yhteistyön meteorologien ja fyysikkojen sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa Siikanevan kasvihuonekaasuja tutkivalla mittauspisteellä. Siikanevalla mitataan jatkuvatoimisesti hiilidioksidin, vesihöyryn ja metaanin vaihtoa. Metsäaseman rooli tutkimuksessa on tutkimusta tukeva. Tutkijat tulevat Helsingistä ja muista yliopistoista ja 6

7 työskentelevät Hyytiälässä eripituisia jaksoja. Tutkimusyhteistyö Ilmatieteenlaitoksen ja METLAn Parkanon tutkimusaseman kanssa on lisääntynyt. Hyytiälän SMEAR-tutkimus on osa kansainvälistä ilmastonmuutostutkimusta. Tutkimuskokonaisuuden tulosten perusteella voidaan tehdä varsin laajakantoisia johtopäätöksiä kuten Science-lehden artikkelissa: Arneth, Unger, Kulmala & Andreae Clean the air, Heat the planet? Science 326: Pohjois-Hämeen LTER-alue on osa ympäristönseurantajärjestelmää. LTER-alueen kautta Hyytiälän metsäasema, Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasema ja Ilmatieteen laitos voivat tiivistää seurantamittauksiin liittyvää yhteistoimintaa. Pitkillä aikasarjoilla on tärkeä merkitys ympäristön seurannassa. Ympäristömuutoksista tarvitaan mittaustietoja, jotta niiden todellisia vaikutuksia voidaan mallittaa. LTER-alueeseen liittyy VACCIA-hanke, jonka tarkoituksena on jalkauttaa ilmaston muuttumiseen liittyvää tutkimustietoa käytännön toimintoihin. VACCIA-hanke järjesti Hyytiälässä kokouksen, johon osallistui paikallisia metsänomistajia ja metsäammattilaisia. SMEAR II ( Prof. Markku Kulmalan ja prof. Eero Nikinmaan johtama APFEtutkimusryhmä rakennutti SMEAR II-aseman Hyytiälän metsäaseman läheisyyteen vuonna SMEAR-asema on toiminut nyt 14 vuotta. Mittausasema sijaitsee 50-vuotiaassa männikössä. Asema koostuu 73 m korkeasta mittausmastosta (ilmakehä- ja vuomittaukset), 2 kpl 18 m korkeasta tornista (puiden fysiologiset mittaukset ja ilmakehän hiukkasvahvuus, 24 m korkeasta tornista (säteily- ja vuomittaukset), kahdesta valuma-alueesta, laiterakennuksesta ja hiukkasmittausten laiterakennuksesta. Lisäksi metsäaseman A-talon katolla on radiospektrometri auringon säteilyn mittaukseen ( nm). SMEAR II asemalla tehdään yksityiskohtaista jatkuvaa seurantaa ja kampanjaluonteisia mittauksia ilmakehän koostumuksesta sekä kasvillisuuden ja ilmakehän vuorovaikutuksista, ja saatuja mittaustuloksia käytetään hyväksi laadittaessa matemaattisia malleja mm. aerosolidynamiikasta, pilvien muodostuksesta, metsän sisäisistä mikrometeorologisista muuttujista ja biogeenisten orgaanisten aineiden roolista ilmastonmuutoksessa. SMEAR II:lla mitattu aerosolihiukkasten kokojakauman aikasarja on maailman pisimpiä (alkaen vuodesta 1996). Tulokset osoittavat ilmakehän aerosolimuodostusprosessien ja biogeenisten orgaanisten yhdisteiden olevan kiinteässä yhteydessä keskenään (mm. Tunved et al 2006). Kulotuskoe Kesäkuun 26 päivä MARV 1-kurssiin osallistuneet metsäylioppilaat kulottivat Janne Levulan ja Pertti Lintulan johdolla metsäaseman läheisyydessä sijainneen pienen hakkuuaukon. Kuloalalta oli tehty jo runsaasti mittauksia ennen kulotusta, mm. maan hengityksestä. Kulotus ajoitettiin siten, että osa savuista suuntautui SMEAR-aseman mittareihin. Lisäksi mittauksia tehtiin lentokoneesta ja maassa sijaitsevista liikkuvista mittausasemista. Mittauskohteina olivat mm. 7

8 pienhiukkaset, VOC-yhdisteet ja palamisessa syntyvät kaasut. Mittauksiin osallistui laaja joukko kansainvälisiä tutkijoita. Koekulotus oli hyvin ainutlaatuinen tapahtuma ilmaston tutkimuksessa. Kuva 1. Janne Levula testaa savupanoksella tuulensuuntaa ennen kulotuksen sytyttämistä. Vesistöjen hiilitaseet (Vesihiisiprojekti) Kuivajärven keskelle rakennettiin lautta mittareineen ja tietoliikenne- sekä sähköyhteyksineen. Lisäksi Kuivajärven pohjoispäähän perustettiin tulevien vesien mittauspiste ja Kuivajärven eteläpäähän laskevien vesien mittauspiste. Mittausten kohteena on järven hiilitase ja sen tutkimiseen tarvittava taustatieto. Projektia vetävät Jukka Pumpanen metsätieteiden laitokselta ja Anne Ojala ja Jussi Huotari Lammin biologiselta asemalta. METSÄNARVIOIMISTIEDE Hyytiälän kaukokartoitustutkimuksessa ilmakuvakameroiden testausta ja vertailua jatkettiin kesällä Maanmittauslaitoksen DMC kamera teki aamu- ja keskipäivän kuvaukset. SMEARaseman aurinkofotometri teki samanaikaisia havaintoja ilmakehän optisista ominaisuuksista. Kamerakalibrointia varten oli Geodeettinen laitos toimittanut Hyytiälään spektrogoniometrin ja heijastusstandardeja. DMC kuvien suoristuskykyä puuston luokituksessa tullaan vertaamaan aiempiin ADS40 ja UltraCAM kuviin. Kaukokartoituskoekenttää täydennettiin kesällä maastomittauksin, joita tehtiin yhteensä 12 htkk, josta puolet opiskelijatyönä marv1-kurssilla. Mainittavia uusia kohteita olivat kaksi alikasvoskoelaa, yhteensä lähes hehtaari, joiden puuston paikannettiin hyvin tarkasti. Vuoden 2009 aikana tutkittiin puulajin luokittamista ja suoluonnon kartoitusta laserkeilausaineistosta sekä 8

9 puulajin tunnistamista radiometrisesti kalibroiduilta, ilmakehäkorjatuilta ilmakuvilta. METSÄNHOITOTIEDE Hyytiälän metsäaseman ympäristössä pidetään yllä noin 250 pysyvää koealaa tutkimus ja demonstraatiotarkoituksiin. Koealat kattavat metsien eri kehitysvaiheet, puulajit, luonnontilaiset metsät, talousmetsät ja metsien eri käsittelyvaihtoehdot uudistamisvaiheesta päätehakkuuseen sekä kivennäis- että turv la. Koealoja on mitattu säännöllisesti jopa 50 vuoden ajan. Uusia koealoja on perustettu tarpeen mukaan ja joitain vanhoja myös hylätty tarkan harkinnan perusteella. Tämä täysin poikkeuksellinen koealaverkosto on ylläpidetty osin yliopiston virkatyönä, opiskelijoiden harjoitustyönä, erilaisten projektien varoin ja Metsähallituksen vuoteen 2005 asti tarjoamalla yhteistyömäärärahalla. Kaikki mittaustiedot on tallennettu web-tietokantaan ( jota pidetään ajan tasalla metsäaseman virkatyönä ja joka on avoin yliopistolaisten tarkasteltavaksi. Metsänhoidon osalta koealoilla on viime aikoina keskitytty mm. metsänviljelymateriaalin alkuperän merkitykseen, metsänuudistamisen menetelmiin, harvennusten ja niiden voimakkuuden merkityksen arvioimiseen ja metsän lannoitukseen. Koealat ovat vaihtelevien alkuperäisten tarkoituksiensa lisäksi osoittautuneet arvokkaiksi tutkijoiden etsiessä uusia tutkimuskohteita. Erilaiset kohteet joiden hoito- ja kehityshistoria tunnetaan hyvin ovat usein korvaamattomia. Ilkka Korpelan asemalle koostama ilmakuva-aikasarja, joka kattaa suuren osan koealoista alkaen vuodesta 1946 ja päättyen vuoteen 2006 täydentää mittaustietoja erinomaisesti niin koealojen kuin muidenkin ympäristön metsien hoitohistorian kartoittamisessa. Aseman amanuenssi Pekka Kaitaniemi yhdessä Metlan ja metsäekologian laitoksen tutkijoiden kanssa on hyödyntänyt koealoja osana sekametsien kasvudynamiikkaa tarkastelevia tutkimuksia, joissa tutkitaan metsikön puulajikoostumuksen ja puulajien välisten vuorovaikutusten merkitystä puiden rakenteellisten ja toiminnallisten ominaisuuksien kehittymisessä. Metsänhoidollisten koealojen ylläpitoa ja uusien perustamista pyritään jatkamaan resurssien mukaan, koska niiden koetaan olevan eräs keskeinen palvelu asemalla vieraileville tutkijoille ja opettajille. Metsähallituksen yhteistyömäärärahan lopettaminen tekee kuitenkin koealaverkoston ylläpitämisen taloudellisesti haasteelliseksi tulevaisuudessa, eikä tilannetta helpota tutkijoiden ja tutkimusrahoituksen selkeä siirtyminen etäämmäksi metsänhoidosta. METSÄPATOLOGIA MMM Henna Vartiamäen väitöskirja purppuranahakan käytöstä vesakon torjunnassa valmistui. Antti Uotila toimi väitöskirjan ohjaajana yhdessä prof Jarkko Hantulan kanssa. Väitöskirjan 4 osajulkaisua julkaistiin referoiduissa sarjoissa. 9

10 Purppuranahakkatutkimus jatkuu Metsäntutkimuslaitoksella tavoitteena kehittää biologinen vesakontorjuntavalmiste. Lakkasuolle perustettiin koe, jossa testataan juurikäävän kasvua turv la (Asiegbu, Kasanen, Vasander). Hyytiälän seudun metsätuhoja käytetään opetuksessa havaintokohteina. Myös tulokaspatogeenejä seurataan. Vuonna 2009 Lakkasuolta otettiin näyte, jossa oli punavyökaristetta (Mycosphaerella pini). Käytännön metsätoimijoita konsultoitiin mm. kuusentuomiruosteeseen ja Nectria fuckeliana- sienen tuhoihin liittyvissä asioissa. RIISTAELÄINTIEDE Hirvikannan arvioinnin täsmentämiseksi tutkitaan papanakasamenetelmän käyttöä hirvitiheyksien arvioinnissa. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Papanakasamenetelmällä saadaan hirvitiheys selville lentolaskentoja edullisemmin ja menetelmään ei liity yhtä suurta systemaattista kannan aliarviota kuin lentolaskentaan tai metsästäjien kannanarviointiin. PohjoisHämeen riistanhoitopiirin alue laskettiin jo neljäntenä vuonna peräkkäin tarkoituksena testata menetelmä käytännön oloissa. Tutkimusta tekevät Antti Uotila ja yhteistyössä METLAn hirvitutkijat Risto Heikkilä ja Juho Matala. Muita yhteistyökumppaneita ovat Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri ja RKTL. Tutkimusta on rahoittanut Maa- ja metsätalousministeriö METLAn ja RKTL:n kautta ja Hyytiälän metsäasema. SUOEKOLOGIA Boreaaliset ja subarktiset suot ovat toimineet merkittävänä hiilen nieluna ilmakehästä. Soiden hiilinielu on kuitenkin altis muutoksille. Hyytiälän suotutkimukset keskittyivät näihin muutoksiin vaikuttavien tekijöiden monipuoliseen analysointiin. Lakkasuon ja Konilammen alue on ollut intensiivisen suotutkimuksen kohteena 1950-luvulta lähtien. Suotyyppien opetuspolun, Suojuoksun, ympärille on kehittynyt ekologisen datan keskittymä. Vuonna 2006 Lakkasuon alueen perustietoa parannettiin laserkeilauskuvauksella. Aineistoa työstetään sekä opetuksen että tutkimuksen käyttöön. Lakkasuosta ja siellä tehdystä ekologisesta tutkimuksesta saa lisätietoa Lakkasuooppaasta. Siikanevalla jatkui kesällä 2004 aloitettu tutkimus suon toiminnasta kasvihuonekaasujen nieluna ja lähteenä. Mittaukset toteutetaan fysiikan laitoksen, metsäekologian laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. Lisäksi Siikanevalla tutkitaan metaania tuottavien ja hajottavien mikrobien yhteisöjä ja toimintaa bio- ja ympäristötieteiden laitoksen, metsäekologian laitoksen ja METLAn yhteistyönä. SA:n rahoittaman tutkimushankkeen "Decomposition and C dynamics in peat soils under transient hydrology: What happens inside the Black box?" (vastuututkija Raija Laiho) yleisenä tavoitteena on yhdistää erilaisten karikkeiden hajotusnopeudet niiden orgaanisen aineen laatuominaisuuksiin sekä hajottajayhteisöjen koostumukseen, 10

11 ja - ensimmäistä kertaa - analysoida yhtäaikaisesti näiden kaikkien osatekijöiden muutokset lyhyt- ja pitkäkestoisen kuivumisen seurauksena. Kaikkien hajoamisprosesseihin vaikuttavien tekijöiden yhtäaikainen analyysi luonnontilaisissa ja hydrologialtaan muuttuneissa suoekosysteemeissä antaa arvokasta tietoa ilmastontai maankäytön muutosten hiilitasevaikutusten ennustamiseksi. Hankkeessa työskenteli kaksi jatko-opiskelijaa sekä kaksi pro gradu -työn tekijää. Lakkasuolla tutkittiin rahkasammalten merkitystä metaania hapettavien mikrobien elinympäristönä. Suot ovat luontaisia metaanin lähteitä ilmakehään. Metaania muodostuu eloperäisen aineen hajotessa hapettomissa oloissa. Vain osa tuotetusta metaanista vapautuu ilmakehään, osa hapettuu suon hapellisessa pinnassa. Rahkasammalten vesisoluissa elävät metaaninhapettajat kuluttavat metaania ja tuottavat hiilidioksidia. Sammal voi sitoa hiilidioksidin saman tien yhteyttämisessä takaisin ekosysteemiin ja sammalkerros siten toimia puskurina kasvihuonekaasupäästöille ilmakehään. Työn tavoitteena on selvittää, missä rahkasammallajeissa on metaaninhapettajia ja mitkä tekijät säätelevät metaaninhapetusta sammalissa. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä hiilivarastojen muutosten että metaanipäästöjen ennustamisessa ilmaston muuttuessa. Vastuututkijana on Tuula Larmola ja projektissa tehdään yhteistyötä HY:n metsäekologian laitoksen ja biotieteiden laitoksen, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen, Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen ja METLAn kanssa. Lakkasuon ympäristössä tutkittiin metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeen hiilen ja typen vaihtoprosesseja (vastuututkija Boris Ťupek). Tavoitteena on selvittää boreaalisen maiseman biogeokemian ajallista ja paikallista vaihtelua. Maastossa mitattiin kammiomenetelmällä CO2, CH4 ja N2O vuota ilmakehään, joka suhteutetaan mikrometeorologisiin mittauksiin. Pintakasvillisuus on valokuvattu kahden viikon välein, jotta voidaan selvittää tarkasti sen muutoksen vaikutusta kaasutaseisiin.lakkasuolla tutkittiin myös pienten kasvihuoneiden avulla ilmaston lämpenemisen vaikutusta suon ekologisiin toimintoihin. Työtä koordinoidaan METLAn Parkanon toimintayksikössä ja sen vastuututkijana on FT Tytti Sarjala. Suometsien uudistamiskokeita on perustettu yhteistyössä METLAn Parkanon toimintayksikön tutkijoiden kanssa. Joenvarsisuon koekentällä mitataan kasvihuonekaasutaseita. Kokeet liittyvät tutkija Meeri Pearsonin väitöskirjatyöhön. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Merkittävin yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tutkimustiedon tuottaminen ilmaston muutokseen liittyen. Pääosa Helsingin yliopiston ilmaston muutostutkimuksen mittausaineistosta kerätään Hyytiälässä. Poliittinen päätöksentekojärjestelmä tarvitsee juuri tätä tutkimustietoa. Boreaalisen metsän hiilitaseet ovat yksi osa tietoa, jota tarvitaan ilmaston muutoksen hillitsemisessä. Samoin metsässä syntyvien aerosolien tai puuston merkitys maapallon säteilypakotteeseen on tärkeä osa ilmastonmuutostutkimusta. 11

12 Metsäaseman normaalitoimintaan kuuluu yhteistyö monien organisaatioiden ja yritysten kanssa. Kouluyhteistyötä varten on suunniteltu metsä- ja luontopolku metsäaseman läheisyyteen yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa. Polun kiertää vuosittain n. 200 koululaista Orivedeltä ja Juupajoelta. Lisäksi Tampereen Norssi pitää vuosittain syyskuussa leirikoulun yläastelaisille ja maastojakson lukiolaisille. Gradustipendiaatteina työskenteli Hyytiälässä 13 opiskelijaa. Opintotoimiston myöntämien stipendien tarkoituksena on nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Opiskelijat ovat kertoneet edistyneensä hyvin työssään ja ovat kokeneet stipendit hyödyllisiksi. TALOUS 2009 Metsäaseman talous perustui Helsingin yliopiston rahastojen rahoitukseen (erityistehtävärahoitus), maksulliseen palvelutoimintaan, tiedekunnan jakamaan budjettirahoitukseen, metsäaseman vastuualueen tutkimusprojekteilta saatavaan yleiskustannusosuuteen ja työministeriön kautta tulevaan työllistämistukeen. Metsäaseman tilikauden tappio oli n Lisättynä edelliseltä vuodelta siirtyneeseen ylijäämään se merkitsee, että vuodelle 2010 siirtyy käytettäväksi Talouden tasapainottaminen edellyttää lähivuosina budjettirahoituksen lisäämistä. Asetetuista tavoitteista jäätiin jälkeen maksullisen palvelutoiminnan tuloissa, koska talviaikainen yrityskäyttö on laman aikana vähentynyt. TULORAHOITUS 2009: Euroa Osuus kokonaismenoista Yliopistollinen erityistehtävä ,5 % MMTDK ,6 % Lisärahoitus ,8 % MPT-yleiskulujen palautus ,2 % Tilavuokra ,5 % Siirtymä edelliseltä vuodelta ,6 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot ,5 % Työllistämistuki ,9 % Metsän myynti ,6 % ,8 % Historiikki-apuraha Yhteensä:

13 MENOT 2009 Palkkaus ATK Ajoneuvot Laboratorio- ja tutkimuslaitteet Elintarvikkeet Yhteistoiminnan kulukorvaukset Muut menot Tilavuokra Yhteensä: Siirtymä vuodelle MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Maksullisen palvelutoiminnan tulot jäivät 6 % budjetoitua pienemmiksi. Käyttöpäiviä kertyi 12285, missä oli laskua edellisvuodesta 6 %. Kesällä varaustilanne oli hyvä, mutta erityisesti talvikaudelle tarvittaisiin lisää asiakkaita. Maksullisen palvelutoiminnan taloudessa on merkittävää, että opiskelijoiden ja oman tiedekunnan tutkijoiden hinnat ovat subventoituja. Vastaavasti budjettirahoilla maksetaan vakinaisen keittiö- ja siivoushenkilökunnan palkkoja. Hyytiälän majoitusvuorokausien jakaantuminen käyttäjäryhmien välillä Opiskelijat Tutkijat ja opettajat Tieteelliset seminaarit Muut Yhteensä: KIINTEISTÖT Kiinteistöpalveluosasto teetti Hyytiälän metsäaseman vanhojen rakennusten rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksen laati arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio ja arkkitehtitoimisto A3. Selvitystä voidaan käyttää apuna kun vanhojen rakennusten peruskorjauksia suunnitellaan. Vuonna 2009 korjattiin mm. Tapiolan ja rantasaunojen katot. Impivaaran järven puoleiseen päätyy rakennettiin paloportaat. 13

14 LIITTEET LIITE 1. LUETTELO JA SELOSTUS PERUSOPINTOIHIN LIITTYVISTÄ KURSSEISTA ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN FYSIIKKA, KEMIA JA VAIKUTUKSET (ME 430) Kurssi pidettiin Kurssille osallistui 57 opiskelijaa sekä 8 opettajaa. Kurssilla käsiteltiin SMEAR II -datan sekä ilmakehä- ja ekosysteemimallien valossa eri tekijöiden vaikutusta aerosolihiukkasten muodostukseen. Kurssi oli osa EU:n 6. puiteohjelman rahoittamaa Marie Curie ileaps Series of Events -kurssi- ja workshop-sarjaa. Kurssiin sisältyi retkeily Korkeakosken Sahalle ja pellettitehtaalle sekä Ruoveden Ruhalan hakelämpölaitokselle. METSÄSUUNNITTELUN KENTTÄKURSSI (MARV3) Metsäsuunnittelun kenttäkurssi pidettiin Kurssille osallistui 22 opiskelijaa. Kurssin tavoitteena on tehdä ryhmittäin yksityiselle metsänomistajalle metsäsuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhteistyössä Pirkanmaan Metsäkeskuksen kanssa. Kurssi on hyvin käytännönläheinen, metsäsuunnitelma tehdään kurssityönä alusta loppuun asti. Työhön kuuluu yhteydenpito metsänomistajan kanssa, puustotietojen arviointi, toimenpide-ehdotusten teko ja lopullisen suunnitelman laadinta. Suunnitelmien laskennassa käytettiin Metsävarojen laitoksella alunperin kehitettyä SIMO -ohjelmistoa. METSÄEKOLOGIAN JA METSÄNHOIDON KENTTÄKURSSI (ME 105) Kurssi pidettiin Kurssille osallistui 39 opiskelijaa ja 9 opettajaa. Kurssilla opiskeltiin ja demonstroitiin metsä- ja suokasvillisuutta, kasvupaikkaluokitusta, metsänhoidon menetelmiä, metsäluonnon monimuotoisuutta ja suojelua sekä metsätuhoja ja niiden torjuntaa. Kurssilla myös istutettiin kuusia. METSÄNARVIOINNIN PERUSTEET (MARV1) Metsänarvioinnin perusteiden kenttäkurssi pidettiin Kurssille osallistui 56 opiskelijaa. Kurssi alkoi puuanalyysilla, jossa mitattiin yksittäisen puun kasvuhistoria sekä tutustuttiin puun massaositteisiin ja puuaineen rakenteeseen. Seuraavaksi opeteltiin metsikkökoealamittauksia: kukin ryhmä mittasi suorakaide-, ympyräja relaskooppikoealan, joiden antamia tuloksia verrattiin keskenään. Koealamittausten yhteydessä tutkittiin myös yksityiskohtaisen kaukokartoituksen eli puutasolla tapahtuvan laserkeilauksen ja ilmakuvatulkinnan mahdollisuuksia metsien inventoinnissa: yksityiskohtaisella kaukokartoituksella saatuja tuloksia verrattiin maastomittaustuloksiin. Opiskelijoiden kurssilla mittaamaa maastoaineistoa tullaan käyttämään referenssiaineistona kaukokartoitustutkimuksessa. Koealamittausten jälkeen 14

15 systemaattisen koealaotannan ja kuvioittaisen arvioinnin harjoitukset johdattivat opiskelijat laajempien metsäalueiden inventointiin ja metsäsuunnitteluun. Metsien arviointitaidon kehittymistä mitattiin metsätaitokilpailulla ja maastotentillä. Lisäksi järjestettiin suunnistusharjoitus iltarastien tapaan. Kurssin harjoitukset raportoitiin kirjallisesti ryhmittäin. Lisäksi ryhmät laativat pienimuotoiset tutkimusraportit, joissa käytettiin kurssilla mitattuja aineistoja ja jotka purettiin suullisin esityksin yhteisessä purkutilaisuudessa. Metsäekologian kurssilta siirtynyt kulotusharjoitus toteutettiin sään salliessa. METSÄ- JA PUUTEKNOLOGIAN PERUSTEIDEN KENTTÄKURSSI (METEK12) Metsä- ja puuteknologian perusteiden kenttäkurssi järjestettiin Kurssille osallistui 48 pääasiassa ensimmäisen vuoden metsäylioppilasta, jotka perehtyivät 5-6 opiskelijan pienryhmissä kahdeksaan käytännön työtehtävään. Kesän 2009 harjoitustehtäväkokonaisuudet olivat seuraavat: Ihmistyövaltainen hakkuu, taimikonhoito, leimikon suunnittelu, korjuujäljen mittaus, moottorisahahakkuun vaara-analyysi, puun kuidutus, hakkuukonemittauksen tarkastusmittaus sekä sahapuiden apteeraus ja sahatavaran valmistus ja laadutus. Kurssin retkeily suuntautui UPM:n Jämsänkosken paperitehtaalle, jossa tutustuttiin paperinvalmistuksen lisäksi yrityksen puuraaka-aineen hankintaan ja metsäenergia-asioihin. EKOLOGIAN KENTTÄKURSSI (YMPS204) Ekologian kenttäkurssin kenttäosuus pidettiin Hyytiälässä Se kuuluu pakollisena suorituksena ympäristönsuojelutieteen kandidaattiopintoihin. Kurssilla oli 15 opiskelijaa. Hyytiälästä käsin tutkittiin metsä- ja vesiekosysteemien tuotantoa ja hajotusta ja niihin vaikuttavia fysikaalis-kemiallisia tekijöitä. Vähäisessä määrin tutkittiin myös suo- ja peltoekosysteemejä. Kurssi oli jakaantunut neljään pienryhmään, joista jokaisella oli oma tutkimustehtävä. Osa ryhmistä oli lähes koko ajan maastossa, osalla taas oli varsin paljon laboratoriotöitä. Kurssin toisella viikolla Viikissä opiskelijat työstivät Hyytiälän kenttämittaukset tutkimustuloksiksi ja muotoilivat loppuraportin sekä esittivät tuloksensa toisilleen suullisesti seminaarissa. METSÄNHOIDON PERUSTEET (ME 101) Metsänhoidon perusteiden kurssin uudistettuun rakenteeseen kuuluva syksyn kenttäjakso pidettiin 53:lle opiskelijalle Kurssilla esitellään ensimmäisen vuosikurssin metsäalan opiskelijoille tärkeimmät suomalaiset puulajit ja metsien kasvupaikkatyypit, soiden keskeiset piirteet, luonnontilaisten metsien ja hoidettujen metsien kehitysdynamiikka sekä keskeiset metsänhoidolliset menetelmät. Kurssista saatu palaute oli erittäin positiivista. Opiskelijoiden mukaan kenttäjakso avasi silmät metsiä käsittelevälle kirjallisuudelle. 15

16 LIITE 2. JULKAISULUETTELO Luetteloon on koottu metsäasemalla mitatuista aineistoista peräisin olevat referoidut julkaisut, osa opinnäytetöistä ja henkilökunnan julkaisut. Yhteensä 51 julkaisua. Birmili, W., Schwirn, K., Nowak, A., Petäjä, T., Joutsensaari, J., Rose, D., Wiedensohler, A., Hämeri, K., Aalto, P., Kulmala, M. & Boy, M. 2009: Measurements of humidified particle number size distributions in a Finnish boreal forest: derivation of hygroscopic particle growth factors. Boreal Env. Res. 14: Bonn, B., Boy, M., Kulmala, M., Groth, A., Trawny, K., Borchert, S., and Jacobi, S.: A new parametrization for ambient particle formation over coniferous forests and its potential implications for the future, Atmos. Chem. Phys., 9, , Buenrostro Mazon, S., Riipinen, I., Schultz, D. M., Valtanen, M., Dal Maso, M., Sogacheva, L., Junninen, H., Nieminen, T., Kerminen, V.-M., and Kulmala, M Classifying previously undefined days from eleven years of aerosol-particle-size distribution data from the SMEAR II station, Hyytiälä, Finland, Atmos. Chem. Phys., 9, Dal Maso, M., Hari, P. & Kulmala, M. 2009: Spring recovery of photosynthesis and atmospheric particle formation. Boreal Env. Res. 14: Duursma, A. M.,Kolari., P. Perämäki, M., Pulkkinen, P., Mäkelä, A., NikinmaaE., Hari,P.,Aurela,M,Berbigier, P. Bernhofer, C.H, Grünwald, Loustau, D. Mö lder, M.,Verbeeck, H.and Vesala, T Contributions of climate, leaf area index and leaf physiology to variation in gross primary production of six coniferous forests across Europe: a model-based analysis. Tree Physiology 29, Eerdekens, G., Yassaa, N., Sinha, V., Aalto, P. P., Aufmhoff, H., Arnold, F., Fiedler, V., Kulmala, M., and Williams, J.: VOC measurements within a boreal forest during spring 2005: on the occurrence of elevated monoterpene concentrations during night time intense particle concentration events, Atmos. Chem. Phys., 9, , Fowler et. al Atmospheric composition change: Ecosystems Atmosphere interactions. Atmospheric Environment 43: Hajek, T., Tuittila, E-S. Ilomets, M. & Laiho, R Light responses of mire mosses a key to survival after water-level drawdown? Oikos 118: Hakola, H., Hellén, H., Tarvainen, V., Bäck, J., Patokoski, J. & Rinne, J. 2009: Annual variations of atmospheric VOC concentrations in a boreal forest. Boreal Env. Res. 14: Hari, P., Andreae, M. O., Kabat, P. & Kulmala, M. 2009: A comprehensive network of measuring stations to monitor climate change. Boreal Env. Res. 14:

17 Hari, P. ; Hänninen, H. ; Berninger, F. ; Kolari, P. ; Nikinmaa, E. ; Mäkelä, A. Predicting boreal conifer photosynthesis in field conditions. // Boreal environment research Helsinki : Finnish Environment Institute. - ISSN (2009) : suppl. A, s Havimo, M. (toim.) Korpien hurjassa humussa. Metsäylioppilaat s. Havimo, M., Rikala, J. & Sipi, M Tracheid cross-sectional dimensions in Scots pine (Pinus sylvestris) distributions and comparison with Norway spruce (Picea abies). Silva Fennica 43(4): Hussein, T., Junninen, H., Tunved, P., Kristensson, A., Dal Maso, M., Riipinen, I., Aalto, P. P., Hansson, H.-C., Swietlicki, E., and Kulmala, M.: Time span and spatial scale of regional new particle formation events over Finland and Southern Sweden, Atmos. Chem. Phys., 9, , Hölttä, T., Cochard, H., NIKINMAA, E. & Mencuccini, M Capacitive effect of cavitation in xylem conduits: results from a dynamic model. Plant, Cell and Environment 32: Hölttä, T. & Kolari, P Interpretation of stem CO2 efflux measurement Tree Physiology 29, Ilvesniemi, H., Levula, J., Ojansuu, R., Kolari, P., Kulmala, L., Pumpanen, J., Launiainen, S., Vesala, T. & Nikinmaa, E. 2009: Longterm measurements of the carbon balance of a boreal Scots pine dominated forest ecosystem. Boreal Env. Res. 14: Jaatinen, A., Hamed, A., Joutsensaari, J., Mikkonen, S., Birmili, W., Wehner, B., Spindler, G., Wiedensohler, A., Decesari, S., Mircea, M., Facchini, M. C., Junninen, H., Kulmala, M., Lehtinen, K. E. J. & Laaksonen, A. 2009: A comparison of new particle formation events in the boundary layer at three different sites in Europe. Boreal Env. Res. 14: Jimenez, J. L. et al Evolution of organic aerosols in the atmosphere. Science 326(11): Junninen, H., Lauri, A., Keronen, P., Aalto, P., Hiltunen, V., Hari, P. & Kulmala, M. 2009: Smart-SMEAR: on-line data exploration and visualization tool for SMEAR stations. Boreal Env. Res. 14: Kolari, P., Kulmala, L., Pumpanen, J., Launiainen, S., Ilvesniemi, H., Hari, P. & Nikinmaa, E. 2009: CO2 exchange and component CO2 fluxes of a boreal Scots pine forest. Boreal Env. Res. 14: Korpela, I., Koskinen, M., Vasander, H., Holopainen, M. & Minkkinen, K Airborne small-footprint discrete-return LiDAR data in the assessment of boreal mire surface patterns, vegetation, and habitats Forest Ecology and Management 258:

18 Kulmala, L., Grönholm, T., Laakso, L., Keronen, P., Pumpanen, J., Vesala, T. & Hari, P. 2009: Pressure responses of portable CO2 concentration sensors. Boreal Env. Res. 14: Kulmala, L., Pumpanen, J., Vesala, T., and Hari, P.: Photosynthesis of boreal ground vegetation after a forest clear-cut, Biogeosciences, 6, , Kulmala, M., Bäck, J. & Kerminen, V.-M. 2009: Preface to Physics, Chemistry and Biology of Atmospheric Composition and Climate Change Boreal Env. Res. 14: Kulmala, M. Bäck, J., Nieminen, T. & Lauri, A. (eds.) Proceedings of the Finnish Center of Excellence and Graduate School in "Physics, Chemistry, Biology, and Meteorology of Atmospheric Composition and Climate Change" Annual Workshop Report series in Aerosol Science p. + appendices 70 p. Kyrö, E.-M., Grönholm, T., Vuollekoski, H., Virkkula, A., Kulmala, M. & Laakso, L. 2009: Snow scavenging of ultrafine particles: field measurements and parameterization. Boreal Env. Res. 14: Lappalainen, H. K., Sevanto, S., Bäck, J., Ruuskanen, T. M., Kolari, P., Taipale, R., Rinne, J., Kulmala, M., and Hari, P.: Day-time concentrations of biogenic volatile organic compounds in a boreal forest canopy and their relation to environmental and biological factors, Atmos. Chem. Phys., 9, , Lehtipalo, K., Sipilä, M., Riipinen, I., Nieminen, T., and Kulmala, M.: Analysis of atmospheric neutral and charged molecular clusters in boreal forest using pulse-height CPC, Atmos. Chem. Phys., 9, , 2009 Mammarella, I., Launiainen, S., Grönholm, T. & Keronen, P Relative Humidity Effect on the High-Frequency Attenuation of Water Vapor Flux Measured by a Closed-Path Eddy Covariance System Journal of Atmospheric and Oceanic Technology 26: pp Manninen, H. E., Nieminen, T., Riipinen, I., Yli-Juuti, T., Gagné, S., Asmi, E., Aalto, P. P., Petäjä, T., Kerminen, V.-M., and Kulmala, M.: Charged and total particle formation and growth rates during EUCAARI 2007 campaign in Hyytiälä, Atmos. Chem. Phys., 9, , Murphy, M., Laiho, R. & Moore, T. R Effects of Water Table Drawdown on Root Production and Aboveground Biomass in a Boreal Bog. Ecosystems 12: Nieminen, T., Manninen, H. E., Sihto, S.-L.,Yli-Juuti, T., Mauldin, R. L., Riipinen, I., Kerminen, V-M., & Kulmala, M Connection of Sulfuric Acid to Atmospheric Nucleation in Boreal Forest.Environ. Sci. Technol. 43: Peltoniemi, K., Fritze, H. & Laiho, R Response of fungal and actinobacterial communities to water-level drawdown in boreal peatland sites. Soil Biology & Biochemistry 41 (2009)

19 Petäjä, T., Mauldin, III, R. L., Kosciuch, E., McGrath, J., Nieminen, T., Paasonen, P., Boy, M., Adamov, A., Kotiaho, T., and Kulmala, M.: Sulfuric acid and OH concentrations in a boreal forest site, Atmos. Chem. Phys., 9, , Pumpanen, J., Heinonsalo, J. Rasilo, T., Hurme, K-R. & Ilvesniemi, H Carbon balance and allocation of assimilated CO2 in Scots pine, Norway spruce, and Silver birch seedlings determined with gas exchange measurements and 14C pulse labelling Trees (2009) 23: Raatikainen, T., Vaattovaara, P., Tiitta, P., Miettinen, P., Rautiainen, J., Ehn, M., Kulmala, M., Laaksonen, A., and Worsnop, D. R Physicochemical properties and origin of organic groups detected in boreal forest using an aerosol mass spectrometer, Atmos. Chem. Phys. Discuss., 9, Raivonen, M. Vesala, T. Pirjola L. Altimir, N., Keronen, P., Kulmala M.,& Hari, P Compensation point of NOx exchange: Net result of NOx consumption and production. Agricultural and Forest Meteorology 149 (2009) Rannik, Ü., Mammarella, I., Aalto, P., Keronen, P., Vesala, T. & Kulmala, M Long-term aerosol particle flux observations part I: Uncertainties and time-average statistics. Atmospheric Environment 43: Rannik, Ü., Mammarella, I., Keronen, P., and Vesala, T Vertical advection and nocturnal deposition of ozone over a boreal pine forest, Atmos. Chem. Phys., 9, Riipinen, I., Manninen, H. E., Yli-Juuti, T., Boy, M., Sipilä, M., Ehn, M., Junninen, H., Petäjä, T., and Kulmala, M.: Applying the Condensation Particle Counter Battery (CPCB) to study the water-affinity of freshlyformed 2 9 nm particles in boreal forest, Atmos. Chem. Phys., 9, , Rinne, J., Bäck, J. & Hakola, H. 2009: Biogenic volatile organic compound emissions from the Eurasian taiga: current knowledge and future directions. Boreal Env. Res. 14: Sihto, S.-L., Vuollekoski, H., Leppä, J., Riipinen, I., Kerminen, V.-M., Korhonen, H., Lehtinen, K. E. J., Boy, M., and Kulmala, M.: Aerosol dynamics simulations on the connection of sulphuric acid and new particle formation, Atmos. Chem. Phys., 9, , Sipilä, M., Lehtipalo, K., Attoui, M., Neitola, K., Petäjä, T., Aalto, P. P., O'Dowd, C. D. and Kulmala,M.2009.Laboratory Verification of PHCPC's Ability to Monitor Atmospheric Sub-3 nm Clusters', Aerosol Science and Technology, 43 (2): Tammet, H., Hõrrak, U., and Kulmala, M.: Negatively charged nanoparticles produced by splashing of water, Atmos. Chem. Phys., 9, ,

20 Uotila, A The occurrence of microconidia on Gremmeniella abietina (Lagerb.) Morelet. Proceedings of the conference of IUFRO working Party , Egirdir, Turkey, May p Vaattovaara, P., Petäjä, T., Joutsensaari, J., Miettinen, P., Zaprudin, B., Kortelainen, A., Heijari, J., Yli-Pirilä, P., Aalto, P., Worsnop, D. R. & Laaksonen, A. 2009: The evolution of nucleation- and Aitken-mode particle compositions in a boreal forest environment during clean and pollution-affected new-particle formation events. Boreal Env. Res. 14: Vartiamäki, H The efficacy and potential risks of controlling sprouting in Finnish birches (Betula spp.) with the fungal decomposer Chondrostereum purpureum. Dissertationes Forestales p. Vartiamäki, H., Hantula, J. & Uotila, A Effect of application time on the efficacy of Chondrostereum purpureum treatment against sprouting of birch in Finland. Can. J. For. Res.l 39(4): Vartiamäki, H., Hantula, J., & Uotila, A Susceptibility of silver birch pruning wounds to infection by white-rot fungus (Chondrostereum purpureum), a potential bioherbicide. Silva Fennica 43(4): Vartiamäki, H., Hantula, J. & Uotila, A Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen Aikakauskirja 4/2009: 404. LIITE 3. HYYTIÄLÄN METSÄASEMAN MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN TILAISUUDET VUONNA 2009 Ajankohta Järjestävä organisaatio, tilaisuuden nimi ja vastuuhenkilö osall. / opett Birdlife Gavia / Kuikkatyöryhmä / Pekka Lehtonen SMFL / Talviseminaari / Jyrki Martikainen SMUL / Hallituksen kokous / Antti Uotila OrPo Suunnistusjaosto / Antti Uotila HY:n henkilökunnan hiihtolomaviikko Längelmäveden Riistanhoitoyhdistys / Yleisötilaisuus / Tapio Hautakangas HY MMEKO / Tutkijakokous / Tuula Larmola HY Fysiikan laitos / Tutkijakokous / Pasi Aalto 12 20

21 HY Fysiikan laitos / ME 430 / Prof. Markku Kulmala OrPo Suunnistusjaosto / Antti Uotila Amerikan kettukoirajärjestö / Marko Mikkola Arto Hallamäki / saunapalaveri Längelmäveden Riistanhoitoyhdistys / Yleisötilaisuus / Tapio Hautakangas HY Geologian laitos / Rakennegeologian kurssi / Yrjö Kähkönen HY Rehtorinvirasto /TaTu-seminaari / Janne Sariola HY Fysiikan lts / FCoE+GS 2009 annual worshop / M.Kulmala Pohjois-Hämeen Riistanhoitopiiri / Suurpetotilaisuus / Marko Mikkola HY Fysiikan lts / Kulotuskampanja / M. Kulmala Tampereen Normaalikoulun leirikoulu / Christa Hiisivuori HY MMEKO / Vaccia kokous / Eero Nikinmaa Tampereen Normaalikoulun leirikoulu / Christa Hiisivuori Melontaryhmä / Pekka Kauppi Syntymäpäiväjuhlat / Malla Heinonen HY Fysiikan laitos / EUCAARI -Course / Prof. Kaarle Hämeri HY Geologian laitos / Kallioperäkartoituskurssi / Yrjö Kähkönen HY MMVAR / MARV 3 - jatkokurssi / Lauri Mehtätalo METLA / VMI -koulutus / Helena Mäkelä HY MMEKO / Tutkijakokous / Pertti Hari Suomen Akatemia / Biotieteiden ja ympäriston tutkimuksen toimikunnan seminaari / Kirsi Kivistö Helsingin Suunnistajat / Suunnistajia / Riikka

22 Otsamo Lions Club Juupajoki / Jari Niemelä OrPo Suunnistusjaosto / Oravapolkuleiri / Antti Uotila Oriveden seudun Puutavara-autoilijat / Koulutustilaisuus / Hannu Lamminen HY MMEKO / ME 105 -kenttäkurssi / Prof. Timo Kuuluvainen HY Kehittämisasiat / Opintosektorin yhteistyöpäivät / Ingalill Tuomolin European Programme (ROfE) IUCN workshop / Ana Nieto Syntymäpäivät / Sirkka-Liisa Oikari Metsänhoitajien 30 v. kurssijuhla / Antti Uotila HY + TaY Teatteritiede / MAIPR Summer School / Disa Kamula Metsänhoitajien 50 v. kurssijuhla / Juhani Järvinen SMUL / Hallituksen kokous / Antti Uotila HY MMVAR / MARV 1 -kenttäkurssi / Tuula Kantola Metsänomistajien liitto / retkeilyryhmä / Heli Mutkala-Kähkönen Häät / Tanja Tuuna HY MMEKO / Biogeomon -kokous / Harri Vasander Fuksien kesäjuhlat Metsänhoitajaliitto / Metsänhoitajan ura -ilta Metsäylioppilaille / Johanna Hristov Puuliitto / Jäsenseminaari / Pauli Ukkonen Metsänhoitajien 60 v. kurssjuhla / Väinö Niku HY MMVAR / METEK 12 -kenttäkurssi / VeliPekka Kivinen Suomalais-Irlantilaiset häät / Riikka Koski

23 Metsänhoitajien 40-vuotiskurssijuhla / Heikki Iisalo Metsänhoitajien 20-vuotiskurssijuhla / Paula Kallioniemi HY MMEKO / Summer School / Eero Nikinmaa Åbo Akademi vid Yrkeshögskolan Ekenäs / Suokurssi / Kaj Hällfors Metsänhoitajien 10 v. kurssijuhla / Anna Laine TKK / Maisema-arkkitehtiopisk. metsäkurssi / Saija Huuskonen HY Bio- ja ymp.tiet.lts / YMPS 204 -kenttäkurssi / Risto Willamo HY Fysiikan lts / The role of organic aerosols in cloud formation / Antti Lauri Juupajoen hevosyhdistys / / saunailta / Jyrki Nikkilä HY Fysiikan laitos / ABC-Course / Antti Lauri Etelä-Savon Koulutus Oy / Nikkarilan suokurssi / Ville Paasonen Pirkanmaan Metsäkeskus / Henkilöstökoulutus / Antti Peltonen Tampereen AMK / Metsätalouden linjan päätösjuhla / Petri Keto-Tokoi HY Metsäekonomian laitos / FOR 520 -kurssi / Bo Dahlin Puuliitto / Jäsenseminaari / Osmo Järvinen Metsämannut Oy / Henkilöstökoulutus / Elina Toriseva Ahlmanin ammattiopisto / Retkeilyryhmä / Anette Mellin Mikkelin AMK / Suokurssi / Perttu Arminen HY Fys.lts / SYKE-SMEAR -tutkijakokous / Janne Korhonen Tarmpereen Normaalikoulu / 8. lk biologianpäivä / Christa Hiisivuori Tarmpereen Normaalikoulu / 8. lk biologianpäivä / Christa Hiisivuori

24 Tarmpereen Normaalikoulun lukio / Biologiankurssi / Christa Hiisivuori HY MMVAR + JoY/ Tutkijakokous / Ilkka Korpela Oriveden kaupunki / Ympäristölautakunnan kokous / Soile Kontu HY Tekninen os. / Senaattikiinteistökokous / Anna-Maija Lukkari TaYs / Henkilöstöpäivä / Terhi Uotila Häät / Johanna Pelkonen Längelmäveden Riistanhoitoyhdistys / Yleisötilaisuus / Tapio Hautakangas HY Biotieteiden laitos / Taiga-Excursio / Kari Vepsäläinen HY MMEKO / ME 101 -kenttäkurssi / Prof. Eero Nikinmaa Juhlakonsertti / Toivo Pohja HY MMEKO/VITRI -vierailu / Jörn Laxen HY + JyY / Unipiid -workshop / David Korpela Hyytiälän Hirvestäjät ry. / Hirvijahti Millog Oy /Johtoryhmän kokous /Seppo Rytsy Oriveden kaupunki / Opettajaretkeily/ Pasi Kiema Veteraanikuorma-autoilijoiden loska-ajot/ Jari Ala-Ilomäki Pv Satakunnan Lennosto / Henkilöstökoulutus / Juhani Riihiniitty Metsähallitus Länsi-Suomi/ Retkeilyryhmä / Kalle Anttila Oriveden Ponnistus / Suunnistusjaosto / Antti Uotila TuY Biotekniikan instituutti / The Finnish Society for Developmental Biology -symposium / Pirjo Pakarinen Hyytiälän Hirvestäjät ry. / Hirvijahti TaY The 2nd TGSBB Retreat: *Understandin 51 24

25 Biology through Technology' / Heini Kallio Tampereen Normaalikoulu / Pikkujoulu / Tanja Tuuna Juupajoen seurakunta /Kirkkoneuvoston kokous+ pikkujoulu / Kari Mattila Oriveden Ponnistus / Suunnistusryhmä / Tero Kopra 20 25

26 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hyytiälän metsäasema Vuosikertomus 2009 Taitto: Pekka Kaitaniemi / Hyytiälän metsäasema Taiton suunnittelu: Martin Ericsson / MMTDK Laitekeskus Valokuvat: Juho Aalto, Jaana Aronen, Pekka Kaitaniemi, Ilkka Korpela 26