Kuka valvoo. oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuka valvoo. oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta"

Transkriptio

1 Kuka valvoo oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta Paulina Tallroth

2 Kuka valvoo oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta Paulina Tallroth

3 Paulina Tallroth toimittaja Henric Öhman suomennos Kristiina Antinjuntti taitto ja kansi Lena Malm paino Unigrafia, 2012 painopaikka Helsinki isbn

4 Sisältö Esipuhe Johdanto Miksi tämä aihe? Selvityksen tavoite Perusoikeuksien valvontaelimet Kyse on kaikista perusoikeuksista Selvityksen rakenne, metodi ja aineisto Rajoitukset ja perustelut Suomalainen perusoikeusvalvonta lyhyesti Ennakkovalvonta: miten perusoikeuksia valvotaan lainsäädäntöprosessissa? Oikeuskanslerin ennakkovalvonta Oikeuskansleri laillisuusvalvojana Oikeuskanslerinviraston kehitys ja asema Oikeuskansleri laillisuuden ennakkovalvojana Mistä oikeuskanslerin perusoikeusvalvonta koostuu? Oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta valtioneuvoston istunnoissa Oikeuskansleri valtioneuvoston oikeusopillisena neuvonantajana? Perustuslakivaliokunta laillisuusvalvojana Perustuslakivaliokunta ja sen lausunnot Perustuslainmukaisuus ja perustuslakivaliokunnan asema Ketkä osallistuvat perustuslakivaliokunnan työhön? Kuinka sitovia ovat perustuslakivaliokunnan tulkinnat? Kuinka poliittista on perustuslakivaliokunnan oikeudellinen työ? Perustuslakivaliokunta valtiosääntötuomioistuimena? Jälkivalvonta: kuinka perusoikeuksia valvotaan voimassa olevan lainsäädännön osalta? Tuomioistuinten suorittama valvonta Perustuslain 106 : tuomioistuinvalvonta ja perustuslain etusija Tuomioistuinvalvonnan sekundaarinen asema valvontajärjestelmässä Milloin tuomioistuinvalvonta voi tulla kyseeseen? Mitä seuraamuksia tuomioistuinvalvonnalla on? Mitä tämä merkitsee perusoikeuksien kannalta?

5 4.2 Ylimpien laillisuusvalvojien jälkivalvonta Laillisuusvalvojien perustaminen ja tausta Sama toimivalta, erilaiset profiilit? Tehtävät ja asema Valitukset ja oma-aloitteiset selvitykset Laillisuusvalvonnan seuraamukset Laillisuusvalvonta kehitys, väärinkäsityksiä ja kritiikkiä Mitä tämä merkitsee perusoikeuksien kannalta? Valtiosääntötuomioistuin laillisuusvalvojana? Esimerkkinä Saksan valtiosääntötuomioistuin Tausta ja tehtävät Tuomareiden valinta Tuomareiden valintajärjestelmä kritiikkiä ja perusteluja Tieteellisen henkilökunnan ja asiantuntijoiden rooli Tuomioistuimen koostumus ja Saksan perustuslain uudet tulkinnat Valtiosääntötuomioistuin ja perusoikeudet Kuka voi tehdä valituksen? Millaisia asioita käsitellään eniten? Mihin valtiosääntötuomioistuimen ratkaisut johtavat? Saksassa esitetty kritiikki valtiosääntötuomioistuinta kohtaan Valtiosääntötuomioistuin Suomeen perusteluja puolesta ja vastaan Heikot perustelut valtiosääntötuomioistuinta vastaan Painavat perustelut valtiosääntötuomioistuinta vastaan Perusteluja valtiosääntötuomioistuimen puolesta Perusoikeusvalvonnan erilaiset institutionaaliset ratkaisut suomalais-saksalainen vertailu Suomen ja Saksan eroja Suomen ja Saksan järjestelmien yhtäläisyyksiä Vertailun tulos Keskustelu ja päätelmät Mikään järjestelmä ei ole täydellinen Muutos vai kehittäminen? Institutionaalinen muutos Nykyisten instituutioiden kehittäminen Tiivistelmä Sammanfattning Summary Lähteet

6 Esipuhe perusoikeudet ovat sydäntäni lähellä. Ne ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi: ne osoittavat, mitä kansalaiset voivat odottaa julkiselta vallalta. Perusoikeudet määrittelevät myös, millaiset puitteet ja rajoitukset vallitsevat kansalaisten suhteessa julkiseen valtaan ja ympäröivään yhteiskuntaan: oikeuksiin kuuluvat myös velvollisuudet ja luonnollisesti toisten oikeuksien kunnioittaminen. Oikeudet ja velvollisuudet tekevät meistä yhteiskuntamme subjekteja, toimijoita, pelkän objektin sijaan. Oikeudet eivät kuitenkaan yksin riitä: oikeuksien toteutuminen edellyttää toimivaa valvontamekanismia. Kysymys liittyy yhteiskunnan infrastruktuuriin. Miten perusoikeuksien valvonta on järjestetty, ja millaisia valtuuksia valvontaelimillä on? Milloin perusoikeusvalvonta kuuluu toimielimelle itsestään selvyytenä ja milloin valvonta edellyttää aktiivisuutta kansalaisten taholta? Millaisia vaihtoehtoja nykyisille valvontamekanismeille on olemassa? Kiitän Svenska kulturfondenia innostavasta toimeksiannosta selvittää Suomen perusoikeusvalvontaa ja analysoida mahdollisia muutos- ja kehitystarpeita. Selvitys ei pyri olemaan tieteellinen tutkielma, vaan sen tarkoituksena on välittää tietoa ja antaa taustaa keskustelulle. Kaikki kiinnostavat aiheet edellyttävät rajaamista: kirjoitettavaa ja perehtymisen kohteita olisi runsaasti. Siksi olenkin kiitollinen siitä, että toimeksiantajani on antanut minulle kaiken mahdollisen vapauden tämän selvitystyön hahmottelemisessa. Erityisesti haluan kiittää Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsentä Gunnar Janssonia ja oikeuskanslerinviraston kansliapäällikköä Nils Wirtasta innostavista ja antoisista keskusteluista laillisuusvalvontaa koskevista laeista ja käytännöistä. Minulla on ollut etu saada työhuone Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin tiloista, mikä on mahdollistanut spontaanien keskustelujen käymisen monien korkeakoulun työntekijöiden kanssa. Keskustelut ovat antaneet 5

7 minulle poikkitieteellisiä näkökulmia aiheeseen ja innostaneet minua työssäni. Tahdonkin kiittää yhteisesti kaikkia keskustelukumppaneitani. Professori Stefan Sjöblomia ja tutkija Sebastian Godenhjelm kiitän siitä, että he käyttivät aikaansa työni lukemiseen ja kommentointiin. Heidän näkemyksensä ovat olleet arvokkaita. Varatuomari Lenita Häggblom on tehnyt käsikirjoitukseeni kielentarkistuksen ja siten oleellisesti vaikuttanut tekstini luettavuuteen. Lämmin kiitos siitä. Mahdolli - sista virheistä olen itse yksin vastuussa. Paulina Tallroth 6

8 1 Johdanto 1.1 Miksi tämä aihe? Kansalaisten oikeudet ovat viime vuosikymmeninä olleet yhä enemmän esillä ja niitä pidetään yhä tärkeämpinä.q Syitä siihen on monia. Näitä ovat muiden muassa Suomen liittyminen Euroopan neuvostoon vuonna 1989 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifioiminen 1990.w Sen jälkeen perusoikeudet ja -vapaudet uudistettiin vuonna 1995, minkä jälkeen Suomen perusoikeusluettelo uudistettiin. Tämä oli osa vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain valmistelua. Näiden uudistusten jälkeen laadittiin uusia lakeja, joissa perusoikeuksia täsmennettiin, esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, hallintolaki ja kielilaki. Ajanmukaiset lait ovat lisänneet odotuksia perusoikeuksien käytännön toteutumista kohtaan. Lainsäädännön lisäksi suomalainen kansalaisten oikeuksiin liittyvä yhteiskuntakulttuuri on muuttunut perusteellisesti. Vielä 1980-luvulla tuomioistuimet viittasivat vain harvoin perusoikeuksiin tai ihmisoikeuksiin, mutta nykyisen se on jokapäiväistä.e Perusoikeusmyönteinen ajattelutapa, eli se periaate, että parhaiten perusoikeuksia palvelevaa tulkintaa tulee suosia, on lyhyessä ajassa vakiintunut osaksi viranomaisten ja tuomioistuinten työtä. Osaltaan tätä on edistänyt myös Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja sen kehittyminen puhtaasta taloudellisesta ja poliittisesta liitosta oikeudellis-yhteiskunnalliseksi unioniksi, joka korostaa unionin kansalaisten oikeuksien tärkeyttä.r Perusoikeuksista säädetään perustuslaissa ja ne kuuluvat siitä syystä valtion - sääntöoikeuden piiriin. Juridisissa yhteyksissä Suomen valtiosääntöoikeudellisessa 1 Kehityksestä, ks. esim. Scheinin Virallinen nimi on Euroopan yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, ks. Suomen säädöskokoelman sopimussarja 18 19/ Ks. esim. Lavapuro 2010a, s Ks. Ojanen 2009b, s ss. 7

9 keskustelussa on pääasiallisesti käsitelty lakien perustuslainmukaisuuden valvontaa. Tällä tarkoitetaan kysymyksiä oikeasta lainsäätämisjärjestyksestä, oikeasta normi - tasosta ja siitä, kuka ratkaisee, onko laki perustuslain mukainen. Kansalaisten näkökulmasta perusoikeuskysymykset ovat osittain toisenlaisia. Heille on tärkeää toisaalta se, mitä perusoikeuksia kansalaisilla ylipäätään on, toisaalta se, miten perusoikeusvalvonta on järjestetty oikeuksien turvaamiseksi. Valvonnan osalta kyse on lähinnä siitä, kenen puoleen ja milloin perusoikeuksia koskevissa kysymyksissä voi kääntyä ja mitä eri toimijoilta voi odottaa. Valvontajärjestelmästä tarvitaan tietoa. Perusoikeusvalvonta on myös empiiriseltä kannalta ajankohtainen. Ylimmille laillisuusvalvojille, ts. valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, tulee vuosi vuodelta enemmän kanteluita, joiden aiheena on kansalaisten kokemus perusoikeuksien loukkaamisesta. Myös tuomioistuinkäsittelyjen määrä kasvaa. Lisäksi perusoikeuksia koskevien joko niitä laajentavien tai rajoittavien normien määrä on kasvanut monesta syystä. Yhtenä syynä mainittakoon pyrkimys yksiselitteiseen lainsäädäntöön, toisena Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Normien määrän kasvu tekee osaltaan säännöstön vaikeaselkoisemmaksi ja vaikuttaa yhteiskunnan muihin ohjausmekanismeihin. Samalla yhteiskunnassa tapahtuu suuria rakenneuudistuksia. Useita julkisia toimintoja yksityistettiin 1990-luvulla, ja voidaankin kysyä, omistettiinko perusoikeuksille riittävästi huomiota uudistuksen innossa. Nyt on niin kunta- kuin valtionhallinnossakin käynnissä useita uudistuksia, joten huoli voi jälleen olla aiheellinen. 1.2 Selvityksen tavoite Perusoikeuksien valvontaelimet Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on tiiviisti ja helppotajuisesti esitellä niitä suomalaisia instituutioita, joiden tehtävänä on valvoa perusoikeuksia. Perusoikeus - valvonnan vaihtoehtoisia malleja, etenkin valtiosääntötuomioistuinta, esitetään säännöllisin väliajoin suomalaisessa oikeustieteellisessä ja poliittisessa keskustelussa. Olemassa olevien instituutioiden esittelyn jälkeen esitelläänkin perusoikeuksia valvova valtiosääntötuomioistuin, josta esimerkkinä käytetään Saksan mallia. 8

10 Selvityksen tarkoituksena ei ole vakuuttaa lukijaa valtiosääntötuomioistuimen tarpeesta Suomessa. Lähtökohta on puolueeton. Sitä vastoin on mielenkiintoista tuntea toimivan valtiosääntötuomioistuimen luonne. Selvityksen tarkoituksena on toisin sanoen antaa tietoa ja toimia keskustelun pohjana siitä, miten perusoikeusvalvonta nykyisin on järjestetty ja miten se vastaisuudessa voitaisiin mahdollisesti järjestää. Lisäksi on koottu yhteen juridista kirjallisuutta ja keskustelua instituutioista ja perusoikeusvalvonnasta. Perusoikeuksien valvontamekanismeja koskevat kysymykset eivät sinänsä ole uusia. Oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, artikkeleista ja selvityksistä on saatavilla hyvää tausta-aineistoa aiheeseen, esimerkiksi argumentteja valtiosääntötuomio - istui men puolesta ja sitä vastaan. Selvitykselle on kuitenkin hyvät perusteet ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: perustuslakiin nojautuvia perusoikeusvalvonnan perusteluita kuvataan kirjallisuudessa, mutta niitä ei ole aiemmin koottu yhteen asiakirjaan eikä perusoikeuksiin keskittyen, Suomessa ei juuri ole kirjoitettu tästä aiheesta aiemmin käyttäen ruotsia ensimmäisenä kielenä ja perusoikeusvalvonnasta kiinnostuneille, muille kuin oikeusoppineille, on tarpeen koota oikeudelliset perusteet helppotajuiseksi kokonaisuudeksi Kyse on kaikista perusoikeuksista Perusoikeuksia tarkastellaan tässä kokonaisuutena, johon sisältyvät esimerkiksi oikeus opetukseen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sosiaaliturvaan. Juridisesti kaikki perusoikeudet ovat samanarvoisia ja siksi käsillä olevassa selvityksessä ei keskitytä erityisesti mihinkään yksittäiseen oikeuteen. Joidenkin oikeuksien vaaliminen ja toteutus on kuitenkin yleisesti ottaen vaikeam paa kuin joidenkin toisten. Tämä koskee lähinnä pienten ryhmien oikeuksia. Vähemmistöjen oikeudethan koskevat ja siksi viime kädessä kiinnostavatkin pieniä väestöryhmiä: tarvitaan suhteessa enemmän työtä, jotta enemmistö saataisiin ymmärtämään vähemmistön tarpeita. Etenkin tilanteissa, joissa enemmistön ja vähemmistön edut ovat ristiriidassa keskenään, vähemmistön oikeuksia ei aina 9

11 koeta yhtä oikeutetuiksi kuin enemmistön oikeudet. Näin ollen myös keskustelu vähemmistön oikeuksista käy usein kiivaaksi, jopa räiskyväksi. Pienten tai erityisen haavoittuvien ryhmien oikeuksien tilanne on samanlainen huolimatta siitä, onko ryhmillä erityistä lainsäädännöllistä asemaa vai ei. Kyse voi olla esimerkiksi lapsista, joiden on vaikea ilmaista tarpeitaan, taikka seksuaalisista tai uskonnollisista vähemmistöistä. Suomessa kielellisillä oikeuksiila viitataan usein vain kansalliskielistä pienempään, ruotsiin, muttei varsinaisen enemmistön kieleen, suomeen. Toisin sanoen kielellisiä oikeuksia pidetään vähemmistön oikeuksina ja ne saattavat siksi kuvastaa myös muita vähemmistöjen oikeuksia. Tässä selvityksessä valotetaan perusoikeusvalvontaa osittain esimerkein oikeuksista, joita on erityisen vaikeaa suojella. 1.3 Selvityksen rakenne, metodi ja aineisto Luvussa 2 tiivistetään lyhyesti Suomen nykyinen perusoikeusvalvontajärjestelmä. Sen jälkeen esitellään ne instituutiot, joilla on selkeä asema perusoikeuksien turvaamisessa, joko lainsäädäntötyössä tai lainsäädännön toteutumista valvottaessa. Nämä instituutiot ovat valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan perustuslakivaliokunta, eduskunnan oikeusasiamies ja tuomioistuimet. Oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan ennakkovalvontaa käsitellään luvussa 3 ja ylimpien laillisuusvalvojien ja tuomioistuinten jälkivalvontaa luvussa 4. Luvussa 5 esitellään Saksan valtiosääntötuomioistuin esimerkkinä vakiintuneesta eurooppalaisesta valtiosääntötuomioistuimesta. Se on valittu esimerkiksi muun muassa siitä syystä, että se on Euroopan toiseksi vanhin ja todennäköisesti vaikutusvaltaisin valtiosääntötuomioistuin: 60-vuotisen historiansa vuoksi sen työstä ja merkityksestä on paljon tietoa. Sillä on myös ollut tärkeä asema koko eurooppalaisen perusoikeusajattelun kehittymisessä.t Lisäksi Saksan valtiosääntötuomioistuin on puhdas valtiosääntötuomioistuin, toisin kuin Ranskan perustuslakineuvostony ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeudenu kaltaiset vaikutusvaltaiset instituutiot. Toisin sanoen se ei ole tavanomaisia kanteluita käsittelevä tuomioistuin vaan käsittelee ainoastaan perustuslainmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka myös ovat tämän selvityksen kohteena. 5 Ks. esim. Nieminen 2010, s Conseil constitutionel. 7 Supreme Court of the United States. 10

12 Suomen ja Saksan yhteinen nimittäjä on, että molempien maiden oikeusjärjestelmä rakentuu germaaniselle, eikä esimerkiksi anglosaksiselle, oikeusperinteelle. Monilla Suomen oikeusjärjestelmässä käytettävillä käsitteillä on saksalainen alkuperä. Samankaltainen yhteiskuntajärjestys vaikkei Suomessa olekaan valtiosääntötuomioistuinta ja siksi on päädytty toisenlaisiin institutionaalisiin ratkaisuihin on hyvä pohja perusoikeusvalvonnan rakenteiden vertailulle ja niistä käytävälle keskustelulle. Luvussa 6 verrataan suomalaista perusoikeusvalvontaa saksalaiseen yhteiskunnallista taustaa vasten, ja luvussa 7 keskustellaan muutosten ehdoista Suomessa. Selvitys on Suomen osalta ennen kaikkea deskriptiivinen. Tarkoituksena on kuvata niitä eri instituutioita, joilla on asema perusoikeusvalvonnassa. Toisaalta tutkimus on myös oikeusvertaileva: vaikka Suomessa ei olekaan Saksan mallin mukaista toimivaltaa käyttävää valtiosääntötuomioistuinta, sekä suomalaiset instituutiot että Saksan tuomioistuin suojelevat perusoikeuksia. Samaa tavoitetta palvelevien erilaisten instituutioiden ja eri perusoikeusvalvonnan keinojen vertailu antaa ulottuvuutta perusoikeusvalvontaa koskevalle keskustelulle ja mahdollistaa toisaalta elinten, toisaalta muiden perusoikeusvalvontaan liittyvien tekijöiden analysoinnin. 1.4 Rajoitukset ja perustelut Perusoikeudet ovat laaja ja kiehtova alue. Kaikkea ei tietenkään voi käsitellä tämän kaltaisen selvityksen puitteissa, joten rajoittaminen on välttämätöntä. Tässä selvityksessä perusoikeus-käsitettä käytetään yleiskäsitteenä kaikille perustuslain tarkoittamille oikeuksille ja vapauksille sekä ihmisoikeuksille, ellei muuta erikseen todeta. Perustuslain ulkopuolelle jääviä ihmisoikeuksia ei käsitellä tässä lähemmin. Perusoikeudet turvataan perustuslaissa, mutta niitä täsmennetään yleensä tavallisissa laeissa. Sen lisäksi asetuksissa on säännöksiä, joilla on merkitystä perusoikeuksien käytännön toteutumiselle. Perusoikeusvalvonnalla ei kuitenkaan tarkoiteta ainoastaan perustuslain noudattamisen valvontaa tai sitä, että säädökset ovat oikeaa normitasoa: valvonta koskee kaikkia normitasoja, ts. myös asetuksia, vaikka niiden valvontamekanismi onkin heikko. Perusoikeusvalvonnan käsitteistö ei ole täysin vakiintunutta. Ennakkovalvontaa kutsutaan usein tutkinnaksi ja jälkivalvontaa tarkastuksesi. Käsitteitä valvonta ja kontrolli käytetään toistensa synonyymeinä. Tässä selvityksessä perusoi- 11

13 keuksien valvonnalla tarkoitetaan perusoikeuksien toteutumisen tarkastusta ja laillisuusvalvontaa sekä ennakko- että jälkivalvontaa. On erilaisia tapoja järjestää perustuslainmukaisuuden tarkastaminen ja perus - oikeusvalvonta. Tehtävät voidaan keskittää Saksan ja monien muiden valtioiden tavoin valtiosääntötuomioistuimeen tai ne voidaan hoitaa parlamentaarisella valvonnalla, kuten Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Tehtävä voidaan jättää myös tuomioistuimille, ennen kaikkea korkeimmalle oikeudelle, joka on ylin oikeusaste. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita muun muassa Yhdysvallat ja Norja. Tehtävää voi hoitaa vielä jokin muukin elin, joka ei ole parlamentin eikä tuomio - istuinlaitoksen osa, esimerkiksi Ranskassa tehtävää hoitaa valtiosääntöneuvosto.i Tämä esitys on rajoitettu suomalaisen perusoikeusvalvonnan ja valtiosääntö - tuomio istuimen vertailuun. Kansainväliset ihmisoikeudet on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Aiemmin puhuttiin kategorisemmin toisaalta kansainvälisistä ihmisoikeuksista, joista säädetään kansainvälisissä sopimuksissa ja julistuksissa, toisaalta perusoikeuksista ja -vapauksista, jotka perinteisesti sisältyvät kansalliseen perustuslakiin. Tämä kahtiajako on ajan myötä paljolti menettänyt merkitystään ja monet alun alkaen kansainväliset oikeudet on sittemmin sisällytetty kansallisiin perustuslakeihin. Paras esimerkki tästä on Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka säännökset on sisällytetty perustuslain perusoikeusluetteloon ja joka siten on yhtenevä perusoikeuksien kanssa.o Kansainvälisiä valvontamekanismeja Näitä ovat Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen komiteoiden tai tuomioistuinten suorittama perusoikeusvalvonta. Näiden päätökset ovat Suomea sitovia. Rajaus saattaa vaikuttaa yllättävältä, sillä Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto muodostavat kieltämättä ne suuremmat eurooppalaiset puitteet, johon Suomi kuuluu ja jonka kanssa se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Rajaus on kuitenkin perusteltu siitä syystä, että perusoikeusvalvonta Suomessa on ensisijaisesti lainsäädäntöprosessiin liittyvää ennakkovalvontaa eikä kansainvälisessä yhteydessä toteutuvaa jälkivalvontaa. Rajausta puoltaa sekin, että selvityksen tarkoitus antaa kuva suomalaisista perusoikeusvalvonnan instituutioista. Selvityksen ulkopuolelle jätetään myös se laillisuusvalvonta, jota kaikki viran - 8 Hautamäki 2006a, s Kansainväliset perusoikeudet suomalaisen perusoikeussäännöstön innoittajina ja niiden sisällyttäminen 12

14 omaiset tekevät omalla toimialueellaan, samoin se, että tietyt viranomaiset seuraavat toisten viranomaisten perustusoikeusvalvontaa. Yksi tällainen viranomainen on valtiontalouden tarkastusvirasto, joka tarkastaa ja valvoo valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Tarkastusvirasto on usein yhdistänyt hallinnon tehokkaan ohjauksen ja valtion omaisuuden käytön perusoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi selvityksen ulkopuolelle on jätetty erityisasiamiesten suorittama laillisuus - valvonta, esimerkiksi tietosuojavaltuutetun henkilötietojen käytön valvonta, koska nämä eivät kata kaikkia perusoikeuksia. 13

15 2 Suomalainen perusoikeusvalvonta lyhyesti suomessa perusoikeuksien valvonta on jaettu useaan instituutioon. Toisin sanoen ei ole olemassa sellaista kattavaa tahoa, jonka ainoana tehtävänä olisi valvoa perusoikeuksien toteutumista ja jonka puoleen kuka tahansa voisi kääntyä. Useimmilla toimijoilla perusoikeusvalvonta on osa niiden yleistä laillisuusvalvontatehtävää. Perusoikeusvalvonnan painopiste on lainsäädännön ennakkovalvonnassa, ts. lainsäädäntöä valvotaan ennen sen voimaantuloa. Järjestelmällisellä ja huolellisella tarkistuksella estetään perustuslain vastaisten lakien tai asetusten hyväksyminen. Säädösten perustuslainmukaisuuden ennakkovalvontaan kuuluu muun muassa oikea normitason valinta, ts. sen valvonta, onko kyseessä laki vai asetus. Lisäksi valvontaan kuuluu kysymys oikeasta lainsäätämisjärjestyksestä, ts. valitaanko perustuslain vai tavallisen lain säätämisjärjestys. Luonnollisestikin valvonnan piiriin kuuluu myös lain sisältö. Ennakkovalvonta kattaa siksi myös ehdotetun lainsäädännön tutkimisen perusoikeuksien turvaamisen kannalta. Kaikki ennakkovalvonta on abstraktia, ts. siinä pyritään arvioimaan, miten lakia tai asetusta mahdollisesti tullaan soveltamaan tulevaisuudessa. Arvion tekevät valtio neuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan perustuslakivaliokunta. Hallituksen toimintaa valvoo oikeuskansleri. Lakiehdotukset sekä valtioneuvoston ja tasavallan presidentin asetukset käsitellään valtioneuvoston yleisistunnoissa. Näiden lainsäädäntöehdotusten laillisuuden, mukaan lukien niiden yhteensopivuuden perusoikeuksien kanssa, tutkii oikeuskansleri ennen valtioneuvoston käsittelyä. Lainsäädäntöprosessin ennakkovalvonnan painopiste on eduskunnassa. Laki - ehdotusten perustuslainmukaisuuden valvonta on Suomessa parlamentin sisäistä: eduskunnan perustuslakivaliokunta on käytännössä lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden ylin tulkitsija. Toisin sanoen valiokunnalla on perusoikeuksien toteutumisen valvonnassa merkittävä asema, kun uutta lainsäädäntöä säädetään. Lainsäädännön perustuslainmukaisuuden tai perusoikeuksien käytännön 14

16 toteutumisen jälkivalvonta ei ole järjestelmällistä. Kansalaisilla on kuitenkin jälki - käteen, ts. lain tai asetuksen jo tultua voimaan, mahdollisuus tuoda tutkittavaksi, onko lain soveltaminen yksittäistapauksissa johtanut perusoikeuksien rajoittamiseen. Jokainen, joka kokee perusoikeuksiaan rajoitetun, voi kannella ylimmille laillisuus - valvojille, ts. valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Myös tuomioistuimilla on eräänlainen jälkivalvonnan mahdollisuus niiden käsitellessä kansalaisten vireille tuomia asioita: jos lain soveltaminen yksittäistapauksessa on johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa esimerkiksi jonkin perus - oikeuden osalta tuomioistuimen on annettava perustuslaille etusija jättämällä soveltamatta kyseistä lakia. Yksittäistapausten jälkivalvonta täydentää ennakkovalvontaa ja antaa mahdollisuuden tuoda esiin perusoikeuksien konkreettisia laiminlyöntejä. Jälkivalvonta on aina konkreettista, ts. se koskee yksittäisiä tilanteita, jotka ovat syntyneet sovellettaessa voimaan tullutta lainsäädäntöä. Mitkä perusoikeuskysymykset valikoituvat tarkistettaviksi, riippuu kuitenkin käytännössä yksinomaan kansalaisten aloitteellisuudesta. Näin ollen jälkivalvonta on satunnaista. Taulukko 1: Ennakkovalvonnan ja jälkivalvonnan erot Muuttuja Ennakkovalvonta Jälkivalvonta Kohde Lait ja asetukset, jotka eivät vielä Olemassa olevat lait ja ole tulleet voimaan asetukset sekä niiden soveltaminen Toimijat Valtioneuvoston oikeuskansleri, Valtioneuvoston oikeuskansleri eduskunnan perustuslaki- eduskunnan perustuslakivaliokunta valiokunta, tuomioistuimet Järjestelmällisyys Osa tavanomaista Ainoastaan asian tullessa lainsäädäntöprosessia, vireille, täydentävä ensisijainen valvontamuoto valvontamuoto Aloite Viranomaisvastuu Edellyttää yleensä kansalaisten aktiivisuutta Abstrakti vai Abstrakti, ts. suuntautuu yleisellä Konkreettinen, ts. koskee konkreettinen tasolla tulevaan sovellettavuuteen yksittäistapauksia 15

17 3 Ennakkovalvonta: miten perusoikeuksia valvotaan lainsäädäntöprosessissa? suomessa perusoikeusvalvonnan painopiste on ennakkovalvonnassa, joka on valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä. Tässä luvussa selvitetään ensin oikeuskanslerin asemaa laillisuusvalvojana, viraston perustamista ja oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan sisältöä. Sen jälkeen perehdytään perustuslakivaliokunnan rooliin ja siihen, miten lakiesitysten lailli - suus valvonta on valiokunnassa järjestetty ja kuka vaikuttaa käsittelyyn. Lisäksi keskustellaan politiikan ja juridiikan yhteyttä perustuslakivaliokunnan työssä ja yhtymä kohtia valtiosääntötuomioistuimeen. 3.1 Oikeuskanslerin ennakkovalvonta Oikeuskansleri laillisuusvalvojana Valtioneuvoston oikeuskansleri on yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskansleri valvoo, että ehdotukset hallituksen esityksiksi, joihin sisältyy lakiehdotuksia ja jotka tasavallan eduskunnan hyväksynnän jälkeen jätetään eduskunnan käsiteltäviksi, ovat perustuslain ja muun lainsäädännön mukaisia. Tämä ennakkovalvonta on osa valtioneuvoston toiminnan valvontaa. Oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien turvaamista myös tutkimalla kansalaisten kanteluita oikeuksien loukkauksista. Tämä jälkivalvonta on osa viranomaisten, tuomioistuinten ja asianajajien toimintaa ja sitä käsitellään luvussa 4.2. Laillisuusvalvonta on kehittynyt ajan myötä. Perinteisesti laillisuusvalvonta nähtiin selvästi laillisuuden valvontana, ts. valvonta kohdistui siihen, että lait otettiin huomioon julkisessa päätöksenteossa. Valvonta kohdistuu sekä päätöksenteon oikeaan muotoon että sen sisällön laillisuuteen. 16

18 Perus- ja ihmisoikeudet ovat kuitenkin merkinneet suurta muutosta Suomen oikeuskulttuurissa, ja voidaankin sanoa, että yksi seuraus kehityksestä on, että juridiikan ja politiikan raja on hämärtynyt: lainsäätäjän, lain tulkitsijan ja laillisuusvalvojan roolit ovat nykyisin yhä suuremmassa määrin päällekkäisiä.qp Nykyisin painotetaan sitä, että laillisuusvalvonta ei voi olla pelkästään yksittäis - ten pykälien mekaanista tarkistusta: laillisuusvalvonnan tehtävä on vaalia oikeuden mukaisuuden toteutumista ja sitä, että viranomaiset hoitavat tehtävänsä tarkoituksenmukaisesti ja tasa-arvoa noudattaen. Oikeuskanslerin valvonnan tarkoitus vesittyisi, ellei otettaisi huomioon myös lain henkeä, ts. sitä tavoitetta, mihin lainsäätäjä on pyrkinyt säännöksillä.qq Oikeuskanslerinviraston kehitys ja asema Oikeuskanslerinviraston perinteet ulottuvat aina 1700-luvun Ruotsiin saakka.qw Tuolloin perustettiin virka kuninkaan ylimpänä asiamiehenä, jolle kuuluivat muiden muassa syyttäjän ja kuninkaan neuvonantajan tehtävät. Viran nimeksi tuli vuonna 1719 oikeuskansleri ja tehtävät laajennettiin myöhemmin kattamaan koko oikeusjärjestyksen valvonnanqe Oikeuskanslerin työn painopiste on vaihdellut eri aikoina, mutta ylimmän laillisuusvalvojan velvollisuudet ovat aina kuuluneet oikeuskanslerin tehtäviin.qr Autonomian aikana, vuosina , oikeuskanslerin tehtävät siirtyivät prokuraattorille jossain määrin muunneltuina, mutta Suomen itsenäistyessä oikeuskanslerin vahva asema palautettiin ja se on sittemmin pysynyt ennallaan.qt Nykyisin oikeuskanslerin asema on Suomessa näkyvämpi ja vahvempi kuin Ruot - sissa.qy Oikeuskanslerinvirastolle kuuluu valtionjohdon virkatoimien valvonta ja siten sillä on ilmeinen ja läheinen yhteys valtioneuvostoon. Oikeuskanslerin asema myös kansalaisten oikeuksien valvojana on kuitenkin vahvistunut 2000-luvulla.qu Oikeuskansleria avustaa apulaisoikeuskansleri, jolla on virantoimituksessaan 10 Jonkka 2009, s Jonkka 2009, s Historiallinen katsaus, ks. Inha. 13 Paunio 2009a, s. 7; Tontti, s Seppinen, s Oikeuskanslerin asemasta , ks. Inha. 16 Seppinen, s. 40 s. 17 Seppinen, s

19 oikeuskanslerin toimivalta. Lisäksi oikeuskansleria avustaa oikeuskanslerinvirasto virka mieskuntineen. Tässä oikeuskansleri-käsitettä käytetään tarkoittamaan koko virastoa, vaikka jokainen oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri toki on antanut ja vastakin antaa virastolle oman leimansaqi Oikeuskansleri laillisuuden ennakkovalvojana Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuutta.qo Vuonna 1995 toteutetun perusoikeusuudistuksen jälkeen oikeuskanslerin tehtävänä on selvästi valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.wp Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta, muun muassa perusoikeusvalvonta, on suurelta osaltaan luonteeltaan valtioneuvoston päätöslistojen ennakkovalvontaa. Se merkitsee sitä, että oikeuskansleri virkamieskuntineen tutkii lakiehdotuksen sisältävät hallituksen esitykset, asetusehdotukset ja ehdotukset hallituksen muiksi päätöksiksi ennen kuin ne käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. Tässä selvityksessä käsitellään oikeuskanslerin suorittamaa laki- ja asetusehdotusten valvontaa. Valtioneuvostossa esitellään noin 150 erityyppistä asiaa. Hallinnollisiin päätöksiin kuuluvat esimerkiksi nimitykset ja kuntaliitokset. Oikeuskansleri tutkii vuosittain jopa asiaa. Ennakkotarkastusmenettelyssä tarkastetaan muun muassa säädösten oikea normitaso ja se että perusteluissa kuvataan kattavasti ehdotukseen liittyvät ongelma - kohdat. Mikäli mahdollista, arvioidaan myös sitä, miten tarkoituksenmukainen laki on perustuslain ja perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.wq Ennakkotarkastuksen ansiosta valtioneuvoston yleisistunnossa ei yleensä esiinny sellaisia virheitä, joista oikeuskanslerin olisi huomautettava. Ennakko tarkas tuk - sessa havaitut ja sen perusteella korjatut virheet ovat luonteeltaan moninaisia: jotkut ovat merkittäviä muoto- tai sisältöseikkoja, kun taas suuri osa on niin pieniä tai teknisiä, ettei niitä mahdollisesti olisi huomattu eduskunnan lainsäädäntö - 18 Oikeuskansleri vuoden 1944 jälkeen, myös oikeuskanslerin poliittinen rooli ja vaikutusvalta, ks. Seppinen, s Perustuslaki Perustuslaki Jonkka 2009, s

20 prosessissa. Pienten ja teknisten virheiden osalta tarkastuksessa onkin lähinnä kyse eräänlaisesta laadunvalvonnasta.ww Valtioneuvoston uskottavuuden kannalta on tietenkin toivottavaa, että päätökset ovat mahdollisimman virheettömiä. Valtioneuvoston päätöslistojen ennakkotarkastukselle ei kuitenkaan ole eduksi, että oikeuskanslerinvirastolla on tarkastukseen aikaa vain pari päivää ja että henkilöstöresurssit ovat työmäärään nähden riittämättömät. Se johtaa väistämättä siihen, ettei kaikkia virheitä voida havaita.we Voidaan myös kysyä, missä määrin oikeuskansleri nykyisissä olosuhteissa ehtii paneutua syvällisesti lakiehdotusten moni - tahoisiin perusoikeusnäkökohtiin Mistä oikeuskanslerin perusoikeusvalvonta koostuu? Eduskunta säätää lait, joten on luonnollista, että perustuslaillisten kysymysten lopullinen arviointi tehdään siellä. Tähän työhön kuuluu muun muassa sen seikan arviointi, miten eri perusoikeudet tulee ottaa huomioon konkreettisissa tapauksissa. Oikeuskansleri ei ratkaise esimerkiksi oikeaa lainsäätämisjärjestystä tai laki - ehdotukseen sisältyvää eri perusoikeuksien painotusta. Kysymykset ratkaisee eduskunta, jonka perustuslakivaliokunta punnitsee nämä seikat.wr Oikeuskanslerin tulee sitä vastoin varmistua lakiehdotuksen perustuslain - mukaisuudesta muun muassa tarkastamalla, että lainvalmistelussa on noudatettu perustuslakivaliokunnan aiempaa käytäntöä. Näin taataan perustuslain tulkinnan jatkuvuus. Jos valvonnassa todetaan, että lakiehdotuksen jotkut yksittäiset säännökset eivät noudata perustuslain vaatimuksia tai että perusoikeuksia koskevan asetus - ehdotuksen perustelut ovat puutteelliset, oikeuskansleri pyytää toimivaltaista ministeriötä korjaamaan tai täydentämään ehdotusta tai sen perusteluja.wt On tärkeää tiedostaa, että oikeuskansleri ei voi tehdä korjauksia hallituksen esitykseen ja siten oma-aloitteisesti täydentää hallituksen työtä. Hän voi ainoastaan esittää korjaus- tai täydennyspyynnön esittelevälle ministeriölle. Ministeriötä pyydetään usein täydentämään tietoa siitä, mihin perusoikeuksiin ehdotuksella on vaikutusta ja miten hallitus painottaa niitä suhteessa toisiinsa. Hallituksen esityk- 22 Jonkka 2009, s Jonkka 2009, s Jonkka 2009, s Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2009, s

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3. Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. VN-jakelu ASIA. Ministeriön menettely hallituksen esityksen valmistelussa ASIAN VIREILLETULO

Valtiovarainministeriö. VN-jakelu ASIA. Ministeriön menettely hallituksen esityksen valmistelussa ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 28.08.2015 Dnro OKV/7/50/2014 Valtiovarainministeriö 1/5 VN-jakelu ASIA Ministeriön menettely hallituksen esityksen valmistelussa ASIAN VIREILLETULO Valtiovarainministeriöstä jaettiin valtioneuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014 VASTAUS 28.10.2014 Dnrot OKV/883/1/2014 ja OKV/1026/1/2014 1/5 KANTELUT Dnro OKV/883/1/2014 Kantelija A arvostelee oikeuskanslerille 26.4.2014 osoittamassaan kantelussa korkeimman oikeuden presidentin

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta Vuonna 2008 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2008 vuonna 2005 tulleita asioita 24 vuonna

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 593 final 2014/0275 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia koskevien

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. huhtikuuta 2002 (22.04) (OR. fr) 7806/02 LIMITE ECO 113 INST 42 FIN 131

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. huhtikuuta 2002 (22.04) (OR. fr) 7806/02 LIMITE ECO 113 INST 42 FIN 131 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. huhtikuuta 2002 (22.04) (OR. fr) 7806/02 LIMITE ECO 113 INST 42 N 131 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Saapunut: Pysyvien edustajien komitea Ed. asiak. nro: 14209/01

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin 26.5.2016 Sari Essayah Kansanedustaja 2003-2007; 2015- Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Vaikuttaminen EU:n päätöksentekoon Vaikuttaminen kansalliseen

Lisätiedot

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Tilastot Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2010 vuonna 2006 tulleita asioita 1 vuonna 2007 tulleita asioita 11 vuonna 2008 tulleita asioita

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.04.2016 Dnro OKV/2177/1/2014 1/5 ASIA Asiakirjan osittainen salassapito KANTELU Kantelija on kantelussaan 19.12.2014 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan valtioneuvoston kanslian menettelyä

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä. HE 307/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

Lisätiedot

HE 147/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta

HE 147/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta HE 147/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua

Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua Seminaari Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta 12.5.2016

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) 3.8.2010 Dnro TAS 243/2010 Oikeusministeriö PL 25, 00023 VALTIONEUVOSTO Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietintö kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta Viite:

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

7178/16 AJL/isk SERV JUR. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

7178/16 AJL/isk SERV JUR. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 Neuvoston ja Coreperin esityslistoissa käytettävät termit 7178/16 AJL/isk

Lisätiedot

1991 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 187 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Terveysoikeuden tiedonlähteet

Terveysoikeuden tiedonlähteet Terveysoikeuden tiedonlähteet Lain valmistelu Lainsäädäntö - Oikeustapaukset o Finlex, Edilex, Suomenlaki.com o Eduskunta o Valtioneuvosto, ministeriöt o Oikeuslaitos, Korkein oikeus, kho.fi o Muut virastot

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (30/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (30/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 8.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (30/2010) Asia: Liettuan tasavallan parlamentin Seimasin perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA OIKEUSMINISTERIÖ Hallitussihteeri Ulla Westermarck Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA 1 Tausta Valtion virkamieslain muuttamista koskeva

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2002 vp Hallituksen esitys laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 2001 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot