Kuka valvoo. oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuka valvoo. oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta"

Transkriptio

1 Kuka valvoo oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta Paulina Tallroth

2 Kuka valvoo oikeuksiamme? Perusoikeuksien valvontaelimet Suomessa ja keskustelu valtiosääntötuomioistuimesta Paulina Tallroth

3 Paulina Tallroth toimittaja Henric Öhman suomennos Kristiina Antinjuntti taitto ja kansi Lena Malm paino Unigrafia, 2012 painopaikka Helsinki isbn

4 Sisältö Esipuhe Johdanto Miksi tämä aihe? Selvityksen tavoite Perusoikeuksien valvontaelimet Kyse on kaikista perusoikeuksista Selvityksen rakenne, metodi ja aineisto Rajoitukset ja perustelut Suomalainen perusoikeusvalvonta lyhyesti Ennakkovalvonta: miten perusoikeuksia valvotaan lainsäädäntöprosessissa? Oikeuskanslerin ennakkovalvonta Oikeuskansleri laillisuusvalvojana Oikeuskanslerinviraston kehitys ja asema Oikeuskansleri laillisuuden ennakkovalvojana Mistä oikeuskanslerin perusoikeusvalvonta koostuu? Oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta valtioneuvoston istunnoissa Oikeuskansleri valtioneuvoston oikeusopillisena neuvonantajana? Perustuslakivaliokunta laillisuusvalvojana Perustuslakivaliokunta ja sen lausunnot Perustuslainmukaisuus ja perustuslakivaliokunnan asema Ketkä osallistuvat perustuslakivaliokunnan työhön? Kuinka sitovia ovat perustuslakivaliokunnan tulkinnat? Kuinka poliittista on perustuslakivaliokunnan oikeudellinen työ? Perustuslakivaliokunta valtiosääntötuomioistuimena? Jälkivalvonta: kuinka perusoikeuksia valvotaan voimassa olevan lainsäädännön osalta? Tuomioistuinten suorittama valvonta Perustuslain 106 : tuomioistuinvalvonta ja perustuslain etusija Tuomioistuinvalvonnan sekundaarinen asema valvontajärjestelmässä Milloin tuomioistuinvalvonta voi tulla kyseeseen? Mitä seuraamuksia tuomioistuinvalvonnalla on? Mitä tämä merkitsee perusoikeuksien kannalta?

5 4.2 Ylimpien laillisuusvalvojien jälkivalvonta Laillisuusvalvojien perustaminen ja tausta Sama toimivalta, erilaiset profiilit? Tehtävät ja asema Valitukset ja oma-aloitteiset selvitykset Laillisuusvalvonnan seuraamukset Laillisuusvalvonta kehitys, väärinkäsityksiä ja kritiikkiä Mitä tämä merkitsee perusoikeuksien kannalta? Valtiosääntötuomioistuin laillisuusvalvojana? Esimerkkinä Saksan valtiosääntötuomioistuin Tausta ja tehtävät Tuomareiden valinta Tuomareiden valintajärjestelmä kritiikkiä ja perusteluja Tieteellisen henkilökunnan ja asiantuntijoiden rooli Tuomioistuimen koostumus ja Saksan perustuslain uudet tulkinnat Valtiosääntötuomioistuin ja perusoikeudet Kuka voi tehdä valituksen? Millaisia asioita käsitellään eniten? Mihin valtiosääntötuomioistuimen ratkaisut johtavat? Saksassa esitetty kritiikki valtiosääntötuomioistuinta kohtaan Valtiosääntötuomioistuin Suomeen perusteluja puolesta ja vastaan Heikot perustelut valtiosääntötuomioistuinta vastaan Painavat perustelut valtiosääntötuomioistuinta vastaan Perusteluja valtiosääntötuomioistuimen puolesta Perusoikeusvalvonnan erilaiset institutionaaliset ratkaisut suomalais-saksalainen vertailu Suomen ja Saksan eroja Suomen ja Saksan järjestelmien yhtäläisyyksiä Vertailun tulos Keskustelu ja päätelmät Mikään järjestelmä ei ole täydellinen Muutos vai kehittäminen? Institutionaalinen muutos Nykyisten instituutioiden kehittäminen Tiivistelmä Sammanfattning Summary Lähteet

6 Esipuhe perusoikeudet ovat sydäntäni lähellä. Ne ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi: ne osoittavat, mitä kansalaiset voivat odottaa julkiselta vallalta. Perusoikeudet määrittelevät myös, millaiset puitteet ja rajoitukset vallitsevat kansalaisten suhteessa julkiseen valtaan ja ympäröivään yhteiskuntaan: oikeuksiin kuuluvat myös velvollisuudet ja luonnollisesti toisten oikeuksien kunnioittaminen. Oikeudet ja velvollisuudet tekevät meistä yhteiskuntamme subjekteja, toimijoita, pelkän objektin sijaan. Oikeudet eivät kuitenkaan yksin riitä: oikeuksien toteutuminen edellyttää toimivaa valvontamekanismia. Kysymys liittyy yhteiskunnan infrastruktuuriin. Miten perusoikeuksien valvonta on järjestetty, ja millaisia valtuuksia valvontaelimillä on? Milloin perusoikeusvalvonta kuuluu toimielimelle itsestään selvyytenä ja milloin valvonta edellyttää aktiivisuutta kansalaisten taholta? Millaisia vaihtoehtoja nykyisille valvontamekanismeille on olemassa? Kiitän Svenska kulturfondenia innostavasta toimeksiannosta selvittää Suomen perusoikeusvalvontaa ja analysoida mahdollisia muutos- ja kehitystarpeita. Selvitys ei pyri olemaan tieteellinen tutkielma, vaan sen tarkoituksena on välittää tietoa ja antaa taustaa keskustelulle. Kaikki kiinnostavat aiheet edellyttävät rajaamista: kirjoitettavaa ja perehtymisen kohteita olisi runsaasti. Siksi olenkin kiitollinen siitä, että toimeksiantajani on antanut minulle kaiken mahdollisen vapauden tämän selvitystyön hahmottelemisessa. Erityisesti haluan kiittää Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsentä Gunnar Janssonia ja oikeuskanslerinviraston kansliapäällikköä Nils Wirtasta innostavista ja antoisista keskusteluista laillisuusvalvontaa koskevista laeista ja käytännöistä. Minulla on ollut etu saada työhuone Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin tiloista, mikä on mahdollistanut spontaanien keskustelujen käymisen monien korkeakoulun työntekijöiden kanssa. Keskustelut ovat antaneet 5

7 minulle poikkitieteellisiä näkökulmia aiheeseen ja innostaneet minua työssäni. Tahdonkin kiittää yhteisesti kaikkia keskustelukumppaneitani. Professori Stefan Sjöblomia ja tutkija Sebastian Godenhjelm kiitän siitä, että he käyttivät aikaansa työni lukemiseen ja kommentointiin. Heidän näkemyksensä ovat olleet arvokkaita. Varatuomari Lenita Häggblom on tehnyt käsikirjoitukseeni kielentarkistuksen ja siten oleellisesti vaikuttanut tekstini luettavuuteen. Lämmin kiitos siitä. Mahdolli - sista virheistä olen itse yksin vastuussa. Paulina Tallroth 6

8 1 Johdanto 1.1 Miksi tämä aihe? Kansalaisten oikeudet ovat viime vuosikymmeninä olleet yhä enemmän esillä ja niitä pidetään yhä tärkeämpinä.q Syitä siihen on monia. Näitä ovat muiden muassa Suomen liittyminen Euroopan neuvostoon vuonna 1989 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifioiminen 1990.w Sen jälkeen perusoikeudet ja -vapaudet uudistettiin vuonna 1995, minkä jälkeen Suomen perusoikeusluettelo uudistettiin. Tämä oli osa vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain valmistelua. Näiden uudistusten jälkeen laadittiin uusia lakeja, joissa perusoikeuksia täsmennettiin, esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, hallintolaki ja kielilaki. Ajanmukaiset lait ovat lisänneet odotuksia perusoikeuksien käytännön toteutumista kohtaan. Lainsäädännön lisäksi suomalainen kansalaisten oikeuksiin liittyvä yhteiskuntakulttuuri on muuttunut perusteellisesti. Vielä 1980-luvulla tuomioistuimet viittasivat vain harvoin perusoikeuksiin tai ihmisoikeuksiin, mutta nykyisen se on jokapäiväistä.e Perusoikeusmyönteinen ajattelutapa, eli se periaate, että parhaiten perusoikeuksia palvelevaa tulkintaa tulee suosia, on lyhyessä ajassa vakiintunut osaksi viranomaisten ja tuomioistuinten työtä. Osaltaan tätä on edistänyt myös Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja sen kehittyminen puhtaasta taloudellisesta ja poliittisesta liitosta oikeudellis-yhteiskunnalliseksi unioniksi, joka korostaa unionin kansalaisten oikeuksien tärkeyttä.r Perusoikeuksista säädetään perustuslaissa ja ne kuuluvat siitä syystä valtion - sääntöoikeuden piiriin. Juridisissa yhteyksissä Suomen valtiosääntöoikeudellisessa 1 Kehityksestä, ks. esim. Scheinin Virallinen nimi on Euroopan yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, ks. Suomen säädöskokoelman sopimussarja 18 19/ Ks. esim. Lavapuro 2010a, s Ks. Ojanen 2009b, s ss. 7

9 keskustelussa on pääasiallisesti käsitelty lakien perustuslainmukaisuuden valvontaa. Tällä tarkoitetaan kysymyksiä oikeasta lainsäätämisjärjestyksestä, oikeasta normi - tasosta ja siitä, kuka ratkaisee, onko laki perustuslain mukainen. Kansalaisten näkökulmasta perusoikeuskysymykset ovat osittain toisenlaisia. Heille on tärkeää toisaalta se, mitä perusoikeuksia kansalaisilla ylipäätään on, toisaalta se, miten perusoikeusvalvonta on järjestetty oikeuksien turvaamiseksi. Valvonnan osalta kyse on lähinnä siitä, kenen puoleen ja milloin perusoikeuksia koskevissa kysymyksissä voi kääntyä ja mitä eri toimijoilta voi odottaa. Valvontajärjestelmästä tarvitaan tietoa. Perusoikeusvalvonta on myös empiiriseltä kannalta ajankohtainen. Ylimmille laillisuusvalvojille, ts. valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, tulee vuosi vuodelta enemmän kanteluita, joiden aiheena on kansalaisten kokemus perusoikeuksien loukkaamisesta. Myös tuomioistuinkäsittelyjen määrä kasvaa. Lisäksi perusoikeuksia koskevien joko niitä laajentavien tai rajoittavien normien määrä on kasvanut monesta syystä. Yhtenä syynä mainittakoon pyrkimys yksiselitteiseen lainsäädäntöön, toisena Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Normien määrän kasvu tekee osaltaan säännöstön vaikeaselkoisemmaksi ja vaikuttaa yhteiskunnan muihin ohjausmekanismeihin. Samalla yhteiskunnassa tapahtuu suuria rakenneuudistuksia. Useita julkisia toimintoja yksityistettiin 1990-luvulla, ja voidaankin kysyä, omistettiinko perusoikeuksille riittävästi huomiota uudistuksen innossa. Nyt on niin kunta- kuin valtionhallinnossakin käynnissä useita uudistuksia, joten huoli voi jälleen olla aiheellinen. 1.2 Selvityksen tavoite Perusoikeuksien valvontaelimet Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on tiiviisti ja helppotajuisesti esitellä niitä suomalaisia instituutioita, joiden tehtävänä on valvoa perusoikeuksia. Perusoikeus - valvonnan vaihtoehtoisia malleja, etenkin valtiosääntötuomioistuinta, esitetään säännöllisin väliajoin suomalaisessa oikeustieteellisessä ja poliittisessa keskustelussa. Olemassa olevien instituutioiden esittelyn jälkeen esitelläänkin perusoikeuksia valvova valtiosääntötuomioistuin, josta esimerkkinä käytetään Saksan mallia. 8

10 Selvityksen tarkoituksena ei ole vakuuttaa lukijaa valtiosääntötuomioistuimen tarpeesta Suomessa. Lähtökohta on puolueeton. Sitä vastoin on mielenkiintoista tuntea toimivan valtiosääntötuomioistuimen luonne. Selvityksen tarkoituksena on toisin sanoen antaa tietoa ja toimia keskustelun pohjana siitä, miten perusoikeusvalvonta nykyisin on järjestetty ja miten se vastaisuudessa voitaisiin mahdollisesti järjestää. Lisäksi on koottu yhteen juridista kirjallisuutta ja keskustelua instituutioista ja perusoikeusvalvonnasta. Perusoikeuksien valvontamekanismeja koskevat kysymykset eivät sinänsä ole uusia. Oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, artikkeleista ja selvityksistä on saatavilla hyvää tausta-aineistoa aiheeseen, esimerkiksi argumentteja valtiosääntötuomio - istui men puolesta ja sitä vastaan. Selvitykselle on kuitenkin hyvät perusteet ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: perustuslakiin nojautuvia perusoikeusvalvonnan perusteluita kuvataan kirjallisuudessa, mutta niitä ei ole aiemmin koottu yhteen asiakirjaan eikä perusoikeuksiin keskittyen, Suomessa ei juuri ole kirjoitettu tästä aiheesta aiemmin käyttäen ruotsia ensimmäisenä kielenä ja perusoikeusvalvonnasta kiinnostuneille, muille kuin oikeusoppineille, on tarpeen koota oikeudelliset perusteet helppotajuiseksi kokonaisuudeksi Kyse on kaikista perusoikeuksista Perusoikeuksia tarkastellaan tässä kokonaisuutena, johon sisältyvät esimerkiksi oikeus opetukseen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sosiaaliturvaan. Juridisesti kaikki perusoikeudet ovat samanarvoisia ja siksi käsillä olevassa selvityksessä ei keskitytä erityisesti mihinkään yksittäiseen oikeuteen. Joidenkin oikeuksien vaaliminen ja toteutus on kuitenkin yleisesti ottaen vaikeam paa kuin joidenkin toisten. Tämä koskee lähinnä pienten ryhmien oikeuksia. Vähemmistöjen oikeudethan koskevat ja siksi viime kädessä kiinnostavatkin pieniä väestöryhmiä: tarvitaan suhteessa enemmän työtä, jotta enemmistö saataisiin ymmärtämään vähemmistön tarpeita. Etenkin tilanteissa, joissa enemmistön ja vähemmistön edut ovat ristiriidassa keskenään, vähemmistön oikeuksia ei aina 9

11 koeta yhtä oikeutetuiksi kuin enemmistön oikeudet. Näin ollen myös keskustelu vähemmistön oikeuksista käy usein kiivaaksi, jopa räiskyväksi. Pienten tai erityisen haavoittuvien ryhmien oikeuksien tilanne on samanlainen huolimatta siitä, onko ryhmillä erityistä lainsäädännöllistä asemaa vai ei. Kyse voi olla esimerkiksi lapsista, joiden on vaikea ilmaista tarpeitaan, taikka seksuaalisista tai uskonnollisista vähemmistöistä. Suomessa kielellisillä oikeuksiila viitataan usein vain kansalliskielistä pienempään, ruotsiin, muttei varsinaisen enemmistön kieleen, suomeen. Toisin sanoen kielellisiä oikeuksia pidetään vähemmistön oikeuksina ja ne saattavat siksi kuvastaa myös muita vähemmistöjen oikeuksia. Tässä selvityksessä valotetaan perusoikeusvalvontaa osittain esimerkein oikeuksista, joita on erityisen vaikeaa suojella. 1.3 Selvityksen rakenne, metodi ja aineisto Luvussa 2 tiivistetään lyhyesti Suomen nykyinen perusoikeusvalvontajärjestelmä. Sen jälkeen esitellään ne instituutiot, joilla on selkeä asema perusoikeuksien turvaamisessa, joko lainsäädäntötyössä tai lainsäädännön toteutumista valvottaessa. Nämä instituutiot ovat valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan perustuslakivaliokunta, eduskunnan oikeusasiamies ja tuomioistuimet. Oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan ennakkovalvontaa käsitellään luvussa 3 ja ylimpien laillisuusvalvojien ja tuomioistuinten jälkivalvontaa luvussa 4. Luvussa 5 esitellään Saksan valtiosääntötuomioistuin esimerkkinä vakiintuneesta eurooppalaisesta valtiosääntötuomioistuimesta. Se on valittu esimerkiksi muun muassa siitä syystä, että se on Euroopan toiseksi vanhin ja todennäköisesti vaikutusvaltaisin valtiosääntötuomioistuin: 60-vuotisen historiansa vuoksi sen työstä ja merkityksestä on paljon tietoa. Sillä on myös ollut tärkeä asema koko eurooppalaisen perusoikeusajattelun kehittymisessä.t Lisäksi Saksan valtiosääntötuomioistuin on puhdas valtiosääntötuomioistuin, toisin kuin Ranskan perustuslakineuvostony ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeudenu kaltaiset vaikutusvaltaiset instituutiot. Toisin sanoen se ei ole tavanomaisia kanteluita käsittelevä tuomioistuin vaan käsittelee ainoastaan perustuslainmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka myös ovat tämän selvityksen kohteena. 5 Ks. esim. Nieminen 2010, s Conseil constitutionel. 7 Supreme Court of the United States. 10

12 Suomen ja Saksan yhteinen nimittäjä on, että molempien maiden oikeusjärjestelmä rakentuu germaaniselle, eikä esimerkiksi anglosaksiselle, oikeusperinteelle. Monilla Suomen oikeusjärjestelmässä käytettävillä käsitteillä on saksalainen alkuperä. Samankaltainen yhteiskuntajärjestys vaikkei Suomessa olekaan valtiosääntötuomioistuinta ja siksi on päädytty toisenlaisiin institutionaalisiin ratkaisuihin on hyvä pohja perusoikeusvalvonnan rakenteiden vertailulle ja niistä käytävälle keskustelulle. Luvussa 6 verrataan suomalaista perusoikeusvalvontaa saksalaiseen yhteiskunnallista taustaa vasten, ja luvussa 7 keskustellaan muutosten ehdoista Suomessa. Selvitys on Suomen osalta ennen kaikkea deskriptiivinen. Tarkoituksena on kuvata niitä eri instituutioita, joilla on asema perusoikeusvalvonnassa. Toisaalta tutkimus on myös oikeusvertaileva: vaikka Suomessa ei olekaan Saksan mallin mukaista toimivaltaa käyttävää valtiosääntötuomioistuinta, sekä suomalaiset instituutiot että Saksan tuomioistuin suojelevat perusoikeuksia. Samaa tavoitetta palvelevien erilaisten instituutioiden ja eri perusoikeusvalvonnan keinojen vertailu antaa ulottuvuutta perusoikeusvalvontaa koskevalle keskustelulle ja mahdollistaa toisaalta elinten, toisaalta muiden perusoikeusvalvontaan liittyvien tekijöiden analysoinnin. 1.4 Rajoitukset ja perustelut Perusoikeudet ovat laaja ja kiehtova alue. Kaikkea ei tietenkään voi käsitellä tämän kaltaisen selvityksen puitteissa, joten rajoittaminen on välttämätöntä. Tässä selvityksessä perusoikeus-käsitettä käytetään yleiskäsitteenä kaikille perustuslain tarkoittamille oikeuksille ja vapauksille sekä ihmisoikeuksille, ellei muuta erikseen todeta. Perustuslain ulkopuolelle jääviä ihmisoikeuksia ei käsitellä tässä lähemmin. Perusoikeudet turvataan perustuslaissa, mutta niitä täsmennetään yleensä tavallisissa laeissa. Sen lisäksi asetuksissa on säännöksiä, joilla on merkitystä perusoikeuksien käytännön toteutumiselle. Perusoikeusvalvonnalla ei kuitenkaan tarkoiteta ainoastaan perustuslain noudattamisen valvontaa tai sitä, että säädökset ovat oikeaa normitasoa: valvonta koskee kaikkia normitasoja, ts. myös asetuksia, vaikka niiden valvontamekanismi onkin heikko. Perusoikeusvalvonnan käsitteistö ei ole täysin vakiintunutta. Ennakkovalvontaa kutsutaan usein tutkinnaksi ja jälkivalvontaa tarkastuksesi. Käsitteitä valvonta ja kontrolli käytetään toistensa synonyymeinä. Tässä selvityksessä perusoi- 11

13 keuksien valvonnalla tarkoitetaan perusoikeuksien toteutumisen tarkastusta ja laillisuusvalvontaa sekä ennakko- että jälkivalvontaa. On erilaisia tapoja järjestää perustuslainmukaisuuden tarkastaminen ja perus - oikeusvalvonta. Tehtävät voidaan keskittää Saksan ja monien muiden valtioiden tavoin valtiosääntötuomioistuimeen tai ne voidaan hoitaa parlamentaarisella valvonnalla, kuten Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Tehtävä voidaan jättää myös tuomioistuimille, ennen kaikkea korkeimmalle oikeudelle, joka on ylin oikeusaste. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita muun muassa Yhdysvallat ja Norja. Tehtävää voi hoitaa vielä jokin muukin elin, joka ei ole parlamentin eikä tuomio - istuinlaitoksen osa, esimerkiksi Ranskassa tehtävää hoitaa valtiosääntöneuvosto.i Tämä esitys on rajoitettu suomalaisen perusoikeusvalvonnan ja valtiosääntö - tuomio istuimen vertailuun. Kansainväliset ihmisoikeudet on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Aiemmin puhuttiin kategorisemmin toisaalta kansainvälisistä ihmisoikeuksista, joista säädetään kansainvälisissä sopimuksissa ja julistuksissa, toisaalta perusoikeuksista ja -vapauksista, jotka perinteisesti sisältyvät kansalliseen perustuslakiin. Tämä kahtiajako on ajan myötä paljolti menettänyt merkitystään ja monet alun alkaen kansainväliset oikeudet on sittemmin sisällytetty kansallisiin perustuslakeihin. Paras esimerkki tästä on Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka säännökset on sisällytetty perustuslain perusoikeusluetteloon ja joka siten on yhtenevä perusoikeuksien kanssa.o Kansainvälisiä valvontamekanismeja Näitä ovat Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen komiteoiden tai tuomioistuinten suorittama perusoikeusvalvonta. Näiden päätökset ovat Suomea sitovia. Rajaus saattaa vaikuttaa yllättävältä, sillä Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto muodostavat kieltämättä ne suuremmat eurooppalaiset puitteet, johon Suomi kuuluu ja jonka kanssa se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Rajaus on kuitenkin perusteltu siitä syystä, että perusoikeusvalvonta Suomessa on ensisijaisesti lainsäädäntöprosessiin liittyvää ennakkovalvontaa eikä kansainvälisessä yhteydessä toteutuvaa jälkivalvontaa. Rajausta puoltaa sekin, että selvityksen tarkoitus antaa kuva suomalaisista perusoikeusvalvonnan instituutioista. Selvityksen ulkopuolelle jätetään myös se laillisuusvalvonta, jota kaikki viran - 8 Hautamäki 2006a, s Kansainväliset perusoikeudet suomalaisen perusoikeussäännöstön innoittajina ja niiden sisällyttäminen 12

14 omaiset tekevät omalla toimialueellaan, samoin se, että tietyt viranomaiset seuraavat toisten viranomaisten perustusoikeusvalvontaa. Yksi tällainen viranomainen on valtiontalouden tarkastusvirasto, joka tarkastaa ja valvoo valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Tarkastusvirasto on usein yhdistänyt hallinnon tehokkaan ohjauksen ja valtion omaisuuden käytön perusoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi selvityksen ulkopuolelle on jätetty erityisasiamiesten suorittama laillisuus - valvonta, esimerkiksi tietosuojavaltuutetun henkilötietojen käytön valvonta, koska nämä eivät kata kaikkia perusoikeuksia. 13

15 2 Suomalainen perusoikeusvalvonta lyhyesti suomessa perusoikeuksien valvonta on jaettu useaan instituutioon. Toisin sanoen ei ole olemassa sellaista kattavaa tahoa, jonka ainoana tehtävänä olisi valvoa perusoikeuksien toteutumista ja jonka puoleen kuka tahansa voisi kääntyä. Useimmilla toimijoilla perusoikeusvalvonta on osa niiden yleistä laillisuusvalvontatehtävää. Perusoikeusvalvonnan painopiste on lainsäädännön ennakkovalvonnassa, ts. lainsäädäntöä valvotaan ennen sen voimaantuloa. Järjestelmällisellä ja huolellisella tarkistuksella estetään perustuslain vastaisten lakien tai asetusten hyväksyminen. Säädösten perustuslainmukaisuuden ennakkovalvontaan kuuluu muun muassa oikea normitason valinta, ts. sen valvonta, onko kyseessä laki vai asetus. Lisäksi valvontaan kuuluu kysymys oikeasta lainsäätämisjärjestyksestä, ts. valitaanko perustuslain vai tavallisen lain säätämisjärjestys. Luonnollisestikin valvonnan piiriin kuuluu myös lain sisältö. Ennakkovalvonta kattaa siksi myös ehdotetun lainsäädännön tutkimisen perusoikeuksien turvaamisen kannalta. Kaikki ennakkovalvonta on abstraktia, ts. siinä pyritään arvioimaan, miten lakia tai asetusta mahdollisesti tullaan soveltamaan tulevaisuudessa. Arvion tekevät valtio neuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan perustuslakivaliokunta. Hallituksen toimintaa valvoo oikeuskansleri. Lakiehdotukset sekä valtioneuvoston ja tasavallan presidentin asetukset käsitellään valtioneuvoston yleisistunnoissa. Näiden lainsäädäntöehdotusten laillisuuden, mukaan lukien niiden yhteensopivuuden perusoikeuksien kanssa, tutkii oikeuskansleri ennen valtioneuvoston käsittelyä. Lainsäädäntöprosessin ennakkovalvonnan painopiste on eduskunnassa. Laki - ehdotusten perustuslainmukaisuuden valvonta on Suomessa parlamentin sisäistä: eduskunnan perustuslakivaliokunta on käytännössä lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden ylin tulkitsija. Toisin sanoen valiokunnalla on perusoikeuksien toteutumisen valvonnassa merkittävä asema, kun uutta lainsäädäntöä säädetään. Lainsäädännön perustuslainmukaisuuden tai perusoikeuksien käytännön 14

16 toteutumisen jälkivalvonta ei ole järjestelmällistä. Kansalaisilla on kuitenkin jälki - käteen, ts. lain tai asetuksen jo tultua voimaan, mahdollisuus tuoda tutkittavaksi, onko lain soveltaminen yksittäistapauksissa johtanut perusoikeuksien rajoittamiseen. Jokainen, joka kokee perusoikeuksiaan rajoitetun, voi kannella ylimmille laillisuus - valvojille, ts. valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Myös tuomioistuimilla on eräänlainen jälkivalvonnan mahdollisuus niiden käsitellessä kansalaisten vireille tuomia asioita: jos lain soveltaminen yksittäistapauksessa on johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa esimerkiksi jonkin perus - oikeuden osalta tuomioistuimen on annettava perustuslaille etusija jättämällä soveltamatta kyseistä lakia. Yksittäistapausten jälkivalvonta täydentää ennakkovalvontaa ja antaa mahdollisuuden tuoda esiin perusoikeuksien konkreettisia laiminlyöntejä. Jälkivalvonta on aina konkreettista, ts. se koskee yksittäisiä tilanteita, jotka ovat syntyneet sovellettaessa voimaan tullutta lainsäädäntöä. Mitkä perusoikeuskysymykset valikoituvat tarkistettaviksi, riippuu kuitenkin käytännössä yksinomaan kansalaisten aloitteellisuudesta. Näin ollen jälkivalvonta on satunnaista. Taulukko 1: Ennakkovalvonnan ja jälkivalvonnan erot Muuttuja Ennakkovalvonta Jälkivalvonta Kohde Lait ja asetukset, jotka eivät vielä Olemassa olevat lait ja ole tulleet voimaan asetukset sekä niiden soveltaminen Toimijat Valtioneuvoston oikeuskansleri, Valtioneuvoston oikeuskansleri eduskunnan perustuslaki- eduskunnan perustuslakivaliokunta valiokunta, tuomioistuimet Järjestelmällisyys Osa tavanomaista Ainoastaan asian tullessa lainsäädäntöprosessia, vireille, täydentävä ensisijainen valvontamuoto valvontamuoto Aloite Viranomaisvastuu Edellyttää yleensä kansalaisten aktiivisuutta Abstrakti vai Abstrakti, ts. suuntautuu yleisellä Konkreettinen, ts. koskee konkreettinen tasolla tulevaan sovellettavuuteen yksittäistapauksia 15

17 3 Ennakkovalvonta: miten perusoikeuksia valvotaan lainsäädäntöprosessissa? suomessa perusoikeusvalvonnan painopiste on ennakkovalvonnassa, joka on valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä. Tässä luvussa selvitetään ensin oikeuskanslerin asemaa laillisuusvalvojana, viraston perustamista ja oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan sisältöä. Sen jälkeen perehdytään perustuslakivaliokunnan rooliin ja siihen, miten lakiesitysten lailli - suus valvonta on valiokunnassa järjestetty ja kuka vaikuttaa käsittelyyn. Lisäksi keskustellaan politiikan ja juridiikan yhteyttä perustuslakivaliokunnan työssä ja yhtymä kohtia valtiosääntötuomioistuimeen. 3.1 Oikeuskanslerin ennakkovalvonta Oikeuskansleri laillisuusvalvojana Valtioneuvoston oikeuskansleri on yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskansleri valvoo, että ehdotukset hallituksen esityksiksi, joihin sisältyy lakiehdotuksia ja jotka tasavallan eduskunnan hyväksynnän jälkeen jätetään eduskunnan käsiteltäviksi, ovat perustuslain ja muun lainsäädännön mukaisia. Tämä ennakkovalvonta on osa valtioneuvoston toiminnan valvontaa. Oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien turvaamista myös tutkimalla kansalaisten kanteluita oikeuksien loukkauksista. Tämä jälkivalvonta on osa viranomaisten, tuomioistuinten ja asianajajien toimintaa ja sitä käsitellään luvussa 4.2. Laillisuusvalvonta on kehittynyt ajan myötä. Perinteisesti laillisuusvalvonta nähtiin selvästi laillisuuden valvontana, ts. valvonta kohdistui siihen, että lait otettiin huomioon julkisessa päätöksenteossa. Valvonta kohdistuu sekä päätöksenteon oikeaan muotoon että sen sisällön laillisuuteen. 16

18 Perus- ja ihmisoikeudet ovat kuitenkin merkinneet suurta muutosta Suomen oikeuskulttuurissa, ja voidaankin sanoa, että yksi seuraus kehityksestä on, että juridiikan ja politiikan raja on hämärtynyt: lainsäätäjän, lain tulkitsijan ja laillisuusvalvojan roolit ovat nykyisin yhä suuremmassa määrin päällekkäisiä.qp Nykyisin painotetaan sitä, että laillisuusvalvonta ei voi olla pelkästään yksittäis - ten pykälien mekaanista tarkistusta: laillisuusvalvonnan tehtävä on vaalia oikeuden mukaisuuden toteutumista ja sitä, että viranomaiset hoitavat tehtävänsä tarkoituksenmukaisesti ja tasa-arvoa noudattaen. Oikeuskanslerin valvonnan tarkoitus vesittyisi, ellei otettaisi huomioon myös lain henkeä, ts. sitä tavoitetta, mihin lainsäätäjä on pyrkinyt säännöksillä.qq Oikeuskanslerinviraston kehitys ja asema Oikeuskanslerinviraston perinteet ulottuvat aina 1700-luvun Ruotsiin saakka.qw Tuolloin perustettiin virka kuninkaan ylimpänä asiamiehenä, jolle kuuluivat muiden muassa syyttäjän ja kuninkaan neuvonantajan tehtävät. Viran nimeksi tuli vuonna 1719 oikeuskansleri ja tehtävät laajennettiin myöhemmin kattamaan koko oikeusjärjestyksen valvonnanqe Oikeuskanslerin työn painopiste on vaihdellut eri aikoina, mutta ylimmän laillisuusvalvojan velvollisuudet ovat aina kuuluneet oikeuskanslerin tehtäviin.qr Autonomian aikana, vuosina , oikeuskanslerin tehtävät siirtyivät prokuraattorille jossain määrin muunneltuina, mutta Suomen itsenäistyessä oikeuskanslerin vahva asema palautettiin ja se on sittemmin pysynyt ennallaan.qt Nykyisin oikeuskanslerin asema on Suomessa näkyvämpi ja vahvempi kuin Ruot - sissa.qy Oikeuskanslerinvirastolle kuuluu valtionjohdon virkatoimien valvonta ja siten sillä on ilmeinen ja läheinen yhteys valtioneuvostoon. Oikeuskanslerin asema myös kansalaisten oikeuksien valvojana on kuitenkin vahvistunut 2000-luvulla.qu Oikeuskansleria avustaa apulaisoikeuskansleri, jolla on virantoimituksessaan 10 Jonkka 2009, s Jonkka 2009, s Historiallinen katsaus, ks. Inha. 13 Paunio 2009a, s. 7; Tontti, s Seppinen, s Oikeuskanslerin asemasta , ks. Inha. 16 Seppinen, s. 40 s. 17 Seppinen, s

19 oikeuskanslerin toimivalta. Lisäksi oikeuskansleria avustaa oikeuskanslerinvirasto virka mieskuntineen. Tässä oikeuskansleri-käsitettä käytetään tarkoittamaan koko virastoa, vaikka jokainen oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri toki on antanut ja vastakin antaa virastolle oman leimansaqi Oikeuskansleri laillisuuden ennakkovalvojana Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuutta.qo Vuonna 1995 toteutetun perusoikeusuudistuksen jälkeen oikeuskanslerin tehtävänä on selvästi valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.wp Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta, muun muassa perusoikeusvalvonta, on suurelta osaltaan luonteeltaan valtioneuvoston päätöslistojen ennakkovalvontaa. Se merkitsee sitä, että oikeuskansleri virkamieskuntineen tutkii lakiehdotuksen sisältävät hallituksen esitykset, asetusehdotukset ja ehdotukset hallituksen muiksi päätöksiksi ennen kuin ne käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. Tässä selvityksessä käsitellään oikeuskanslerin suorittamaa laki- ja asetusehdotusten valvontaa. Valtioneuvostossa esitellään noin 150 erityyppistä asiaa. Hallinnollisiin päätöksiin kuuluvat esimerkiksi nimitykset ja kuntaliitokset. Oikeuskansleri tutkii vuosittain jopa asiaa. Ennakkotarkastusmenettelyssä tarkastetaan muun muassa säädösten oikea normitaso ja se että perusteluissa kuvataan kattavasti ehdotukseen liittyvät ongelma - kohdat. Mikäli mahdollista, arvioidaan myös sitä, miten tarkoituksenmukainen laki on perustuslain ja perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.wq Ennakkotarkastuksen ansiosta valtioneuvoston yleisistunnossa ei yleensä esiinny sellaisia virheitä, joista oikeuskanslerin olisi huomautettava. Ennakko tarkas tuk - sessa havaitut ja sen perusteella korjatut virheet ovat luonteeltaan moninaisia: jotkut ovat merkittäviä muoto- tai sisältöseikkoja, kun taas suuri osa on niin pieniä tai teknisiä, ettei niitä mahdollisesti olisi huomattu eduskunnan lainsäädäntö - 18 Oikeuskansleri vuoden 1944 jälkeen, myös oikeuskanslerin poliittinen rooli ja vaikutusvalta, ks. Seppinen, s Perustuslaki Perustuslaki Jonkka 2009, s

20 prosessissa. Pienten ja teknisten virheiden osalta tarkastuksessa onkin lähinnä kyse eräänlaisesta laadunvalvonnasta.ww Valtioneuvoston uskottavuuden kannalta on tietenkin toivottavaa, että päätökset ovat mahdollisimman virheettömiä. Valtioneuvoston päätöslistojen ennakkotarkastukselle ei kuitenkaan ole eduksi, että oikeuskanslerinvirastolla on tarkastukseen aikaa vain pari päivää ja että henkilöstöresurssit ovat työmäärään nähden riittämättömät. Se johtaa väistämättä siihen, ettei kaikkia virheitä voida havaita.we Voidaan myös kysyä, missä määrin oikeuskansleri nykyisissä olosuhteissa ehtii paneutua syvällisesti lakiehdotusten moni - tahoisiin perusoikeusnäkökohtiin Mistä oikeuskanslerin perusoikeusvalvonta koostuu? Eduskunta säätää lait, joten on luonnollista, että perustuslaillisten kysymysten lopullinen arviointi tehdään siellä. Tähän työhön kuuluu muun muassa sen seikan arviointi, miten eri perusoikeudet tulee ottaa huomioon konkreettisissa tapauksissa. Oikeuskansleri ei ratkaise esimerkiksi oikeaa lainsäätämisjärjestystä tai laki - ehdotukseen sisältyvää eri perusoikeuksien painotusta. Kysymykset ratkaisee eduskunta, jonka perustuslakivaliokunta punnitsee nämä seikat.wr Oikeuskanslerin tulee sitä vastoin varmistua lakiehdotuksen perustuslain - mukaisuudesta muun muassa tarkastamalla, että lainvalmistelussa on noudatettu perustuslakivaliokunnan aiempaa käytäntöä. Näin taataan perustuslain tulkinnan jatkuvuus. Jos valvonnassa todetaan, että lakiehdotuksen jotkut yksittäiset säännökset eivät noudata perustuslain vaatimuksia tai että perusoikeuksia koskevan asetus - ehdotuksen perustelut ovat puutteelliset, oikeuskansleri pyytää toimivaltaista ministeriötä korjaamaan tai täydentämään ehdotusta tai sen perusteluja.wt On tärkeää tiedostaa, että oikeuskansleri ei voi tehdä korjauksia hallituksen esitykseen ja siten oma-aloitteisesti täydentää hallituksen työtä. Hän voi ainoastaan esittää korjaus- tai täydennyspyynnön esittelevälle ministeriölle. Ministeriötä pyydetään usein täydentämään tietoa siitä, mihin perusoikeuksiin ehdotuksella on vaikutusta ja miten hallitus painottaa niitä suhteessa toisiinsa. Hallituksen esityk- 22 Jonkka 2009, s Jonkka 2009, s Jonkka 2009, s Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2009, s

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014 VASTAUS 28.10.2014 Dnrot OKV/883/1/2014 ja OKV/1026/1/2014 1/5 KANTELUT Dnro OKV/883/1/2014 Kantelija A arvostelee oikeuskanslerille 26.4.2014 osoittamassaan kantelussa korkeimman oikeuden presidentin

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2011 vp Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA?

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES MITÄ OIKEUSASIAMIES TEKEE? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Eduskunnan hallintovaliokunta Diaarinumero Päiväys 246/9B/15 21.1.2015 Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Viite Hallintovaliokunnan Ihmisoikeuskeskukselle

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta ALUSTAVA 1989/0218(CNS) 16. toukokuuta 2001 * MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppayhtiön (SE) säännöistä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1 1993 vp- HE 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös evankelis-luterilaisen

Lisätiedot